Leirintäala. lisää näkyvyyttä. uskoo tulevaisuuteen. Aamiaismajoituspalvelulle tarvitaan. majoitustoiminta. Teemana maaseudun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Leirintäala. lisää näkyvyyttä. uskoo tulevaisuuteen. Aamiaismajoituspalvelulle tarvitaan. majoitustoiminta. Teemana maaseudun"

Transkriptio

1 Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti SYKSY 2010 Teemana maaseudun majoitustoiminta Leirintäala uskoo tulevaisuuteen Aamiaismajoituspalvelulle tarvitaan lisää näkyvyyttä

2 Pääkirjoitus PÄÄKIRJOITUS Oppia muualta Reissatessani toukokuussa Kaliforniassa törmäsin maaseutuun ja sen matkailumahdollisuuksiin moninaisissa paikoissa. Hotellin vastaanotosta pystyi varaamaan retkiä mm. Yosemiten kansallispuistoon, Napan viinitiloille, lähialueen maaseututoreille ja nähtävyyksiin - puhumattakaan laajasta tarjonnasta San Franciscon matkailutoimistossa, josta löytyi valmiita maaseudun autoreittejä, maaseudun majoituspaikkoja, festivaaleja jne. Mietin moneen kertaan, että koskahan meillä päästään näin pitkälle? Amerikassahan kaikki on suurempaa Totuus on, että kohteet eivät olleet peruslähtökohdiltaan sen kummempia kuin meilläkään, vain paremmin tuotteistettuja ja markkinoituja. Kohteitakin on paljon, eli kilpailu on kovempaa kuin meillä. Saisikohan kilpailun lisääntyminen meidänkin matkailuumme lisävauhtia? Sisältö 3 Pääkirjoitus 4 Markkinointiin potkua maaseutumatkailijoiden asiakastutkimuksesta 6 Lomarengas välittää mökkejä maailman parhaasta maasta 8 Taulun kartano 9 Maalaiskartano Pihkala 10 Aamiaismajoituspalvelulle tarvitaan lisää näkyvyyttä 12 Asiakkaita kotinurkissa 15 Hotellin ovelta luistimille 18 Leirintäala uskoo tulevaisuuteen 22 Kansainväliset vieraat valloittivat WildTaigan 24 Matkailun toimialan yhtenäinen tiedonkeruu käynnistyy 26 Maaseutumatkailu ja luova hulluus kohtaavat kevään seminaarissa Etelä-Pohjanmaalla Julkaisija Matkailun teemaryhmä/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Päätoimittaja Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä/ Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR Lomalaidun ry puh Osoite: c/o Agronomiliitto Pohjoinen Makasiinikatu 6 A Helsinki Tuotanto ja taitto MORE Business Services Oy Kauppakatu 11 C, 4 krs. FI Tampere puh Teemana maaseudun majoitustoiminta Hankerahat tehokäyttöön Kehittämistyö on näin ohjelmakauden puolivälissä kiihkeimmillään. Toivottavasti esimerkiksi matkailun nimissä Manner-Suomen maaseutuohjelmasta rahoitetut yli 130 hanketta, yhteensä yli 14 miljoonaa euroa, sekä myönnetyt yritystuet yli 600 toiminnolle vastaavat osaltaan yllämainittuihin haasteisiin. Lisäksi maaseudun matkailun kehittämisessä on hyödynnetty muun muassa Euroopan aluekehitys- ja sosiaalirahastojen tukimuotoja. Loppukauden hankerahoituksen kohdentuminen entistä vahvemmin toimenpiteisiin, joita asiakkaat myöhemmin kiittelevät ja joista yrittäjillekin jää hyvä mieli ja ropoja kukkaron pohjalle, on varmistettava. Vain yhteistuumin pääsemme tavoitteisiin. Tämänkertaisen lehden teemana on monipuolinen maaseudun majoitustoiminta. Tulemme jatkossakin pureutumaan lehdessämme syvällisemmin tiettyihin maaseudun matkailun ja sen kehittämisen osa-alueisiin. Ajankohtaisista asioista tiedotamme enemmän uudessa syksyllä julkaistavassa tiedotteessamme. Toivottavasti muutoksen kautta vastaamme omalta osaltamme paremmin kehittämisen haasteisiin ja niiden ratkaisemiseen. Aurinkoista matkailusyksyä! Nina Vesterinen 2 SYKSY 2010 SYKSY

3 Lomarengas.fi-sivuston kyselystä arvokasta tietoa maaseutumatkailijoiden motiiveista ja heidän haluamastaan maaseutulomasta Markkinointiin potkua maaseutumatkailijoiden asiakastutkimuksesta Maaseutumatkailijat hakevat maaseutulomallaan irtautumista arjesta, mukavuutta ja rentoutumista. Maaseutumatkailuyritykset voivat tarjota näitä asioita asiakkailleen takaamalla yksityisyyden, kauniit maisemat, kiireettömän aikataulun sekä hyvät ulkoilumahdollisuudet luonnossa. Sen sijaan mahdollisuus käsitöiden tekoon, järjestetty päiväohjelma, kohteen saavutettavuus julkisilla kulkuneuvoilla ja paljon aikaa vieraiden kanssa viettävä isäntäväki eivät ole matkailijoille erityisen tärkeitä lomakohteen ominaisuuksia. Tämä ja paljon muuta selviää Itä-Suomen yliopiston Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen tutkimushankkeen ensimmäisistä tuloksista. Hankkeen on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö. Asiakastieto auttaa markkinoinnin tehostamisessa Internetin käytön yleistyessä yhä useampi matkailuyrittäjä panostaa markkinointiin sähköisissä kanavissa. Enää ei kuitenkaan riitä, että yritykset ylläpitävät vain wwwsivuja, vaan asiakkaat tulee tuntea ja heille pitää markkinoida oikeita asioita oikealla tavalla. Sähköisessä markkinointiviestinnässä pitäisi pystyä luomaan kullekin asiakkaalle mielikuva juuri häntä kiinnostavasta tuotteesta. Kun asiakas on tehnyt valintansa ja saapunut maaseutulomalle, on matkailuyritysten suurin haaste pystyä vastaamaan asiakkaiden arvo-odotuksiin. Hankkeessa kerättiin kesällä 2009 yhteensä yli suomalaisen, saksankielisen ja englanninkielisen vastaajan aineisto näiden arvo-odotusten selvittämiseksi maaseutumatkailussa. Vastaajista lähes kaikki ainakin suunnittelivat lähtevänsä maaseutulomalle vuoden aikajänteellä. Maaseudulta haetaan rauhaa ja hiljaisuutta Suomalaiset vastaajat odottavat maaseutulomaltaan etupäässä rauhoittumista ja rentoutumista. Parhaiten maaseutumatkailuyritykset voivat vastata näihin odotuksiin tarjoamalla yksityisyyttä, kauniita luontomaisemia ja ulkoilumahdollisuuksia sekä kiireettömyyttä. Englanninkieliseen lomakkeeseen vastanneille tärkeintä oli uuden ja erilaisen kokeminen sekä sellaisten asioiden tekeminen, joista he todella pitävät. Vasta sitten tulivat rentoutuminen ja pako arjesta. Maaseutumatkakohteelta he kuitenkin odottavat pääasiassa samoja ominaisuuksia kuin muutkin vastaajat. Keskieurooppalaiset odottavat maaseutulomaltaan hyvin paljon samoja asioita kuin suomalaiset. Eniten heitä motivoi eivät ole maaseutumatkailijoille tärkeimpiä valintakriteereitä. Esimerkiksi suomalaisille vastaajille matkan edullinen Maaseutumatkailuyritysten on tärkeää tietää, mitä asiakkaat odottavat. matkustamaan virkistäytyminen, rentoutuminen ja pako arjesta. Heille vedelliset maisemat ovat tärkeitä, etenkin kun ne yhdistyvät alkuperäiseen maaseutumaisemaan. He arvostavat myös kiireettömyyttä. Kiireettömyydestä maaseutumatkailun myyntivaltti Kiireettömyys on yksi tässä tutkimuksessa esille nousseista trendeistä, johon voisi panostaa myös maaseutumatkailun markkinoinnissa. Maaseutumatkailijoissa on paljon sellaisia potentiaalisia asiakkaita, jotka arvostavat enemmän aikatauluista riippumatonta kiireettömyyttä kuin järjestettyä päiväohjelmaa. Matkan ja majoituksen edullinen hinta hinta oli vasta 16. tärkein asia maaseutulomalla. Tämä viestii siitä, että kaikki matkailijat eivät selvästikään tavoittele halvinta hintaa, vaan ovat valmiita maksamaan siitä, että saavat haluamiaan asioita. Ulkomaalaiset eroavat suomalaisista matkailijoista niin paljon, että esimerkiksi verkkosivujen kääntäminen suoraan suomesta muille kielille ei ole tehokasta markkinointia. Verkkosivuja tehtäessä erilaiset mieltymykset tulee ottaa huomioon. Esimerkiksi venäläisille matkailijoille tulee painottaa mahdollisuutta tehdä itse ruuat. Maaseutumatkailuyritysten on tärkeää tietää, mitä asiakkaat odottavat. Tutkimuksen tuloksista selviää maaseu- VisitFinland-kuvapankki tumatkailijoiden odottama perustaso, eli siis ne asiat, mitkä yritysten tulee tarjota kaikille asiakkaille. Lähes kaikki maaseutumatkailijat odottavat rauhaa ja hiljaisuutta sekä kauniita maisemia. Etenkin näihin asioihin tulee siis kiinnittää erityistä huomiota, sillä näiden odotusten täyttämättä jättämisestä voi seurata pahojakin asiakastyytyväisyysongelmia. Seuraavassa lehdessä esitellään maaseutumatkailukyselyymme osallistuneiden vastaajien joukosta löytyneet neljä selvästi toisistaan poikkeavaa segmenttiä, joille yritykset voivat erilaistaa sekä tarjontaansa että viestintäänsä. Teksti: Juho Pesonen, suunnittelija Itä-Suomen yliopisto Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos puh SYKSY 2010 Kuva: Nina Vesterinen Talvi

4 Lomarengas välittää mökkejä maailman parhaasta maasta VisitFinland-kuvapankki Miten hoitaa suomalaisten mökkien markkinointi internetissä kilpailun kiristyessä? Valtavan tarjonnan virrassa tarvitaan yhteistyökumppaneita, jotka tietävät, mikä vaativia asiakkaita oikeasti kiinnostaa. Lomarengas on alan suurimpana toimijana etulyöntiasemassa, kun yritetään löytää keinoja erottua markkinoilla. Kasvu ja kansainvälistyminen ovat tulevaisuudessa avainasemassa. Konserniksi muuttuneella Suomen suurimmalla mökkivälittäjällä, Lomarengas Oy:llä, on valikoimassaan yli 3400 mökkiä. Konsernin mökeistä on rantamökkejä hieman vajaat puolet ja rinnemökkejä reilu puolet kapasiteetista. Pelkästään kesäasuttavia mökkejä näistä on 15 prosenttia, kertoo Lomarenkaan markkinointipäällikkö Pekka Huttunen. Lomarengas-konsernin toiminta-ajatuksena on olla vakavarainen vuokramökkien, hiihtokeskusmajoituksen ja maatilalomien sekä niihin liittyvien oheispalvelujen johtava markkinointi- ja myyntiyhtiö Suomessa. Yritysostojen myötä myös Ylläksen Matkailu Oy ja Finfun Oy kuuluvat Lomarengas-konserniin. tehtiin ja varsinaisten asiakkaiden määrä oli Maanviljelijöiden osuus Lomarenkaan mökkien omistajista on laskenut. Vuonna 2003 heitä oli 60 prosenttia, nyt heitä on vain 28 prosenttia. Mökinvuokraus on pääasiallinen tulonlähde vain kuudelle prosentille mökkien omistajista, Huttunen kertoo. Mökinvuokraajien kansallisuusjakauma ei ole paljoa viime vuosina muuttunut. Suomesta tulee 70 prosenttia, Venäjältä 20 ja muualta 10 prosenttia. Tuo kohta muut on herättänyt kysymyksiä muun muassa siitä, minne ovat hävinneet saksalaiset sekä naapurit Baltiasta, Puolasta ja Ruotsista. Tulevatko kiinalaiset? Huttunen kysyy. säästyvät kun ihmiset käyttävät samoja mökkejä sen sijaan, että jokainen tekisi omansa. Matkustaminen kotimaassa on muutenkin ympäristöystävällistä. Tutkimuksen mukaan kotimaan lomamatka jättää 90 prosenttia pienemmän hiilijalanjäljen kuin matka esimerkiksi Kanarialle. Kansainvälistyminen edellyttää yhteistyötä Lomarenkaan myynnistä 80 prosenttia tulee Internetin kautta. Kilpailu on kuitenkin kiristynyt ja netistä löytyy kymmeniä vuokramökkejä esitteleviä kauppapaikkoja sekä valtava määrä mökkien omistajien omia sivustoja, Huttunen sanoo. Haasteena on muista erottuminen, joka tähän saakka on hoitunut hakukonemainonnan keinoin. Lomarenkaalla on kuitenkin suurimpana alan toimijana etulyöntiasema löytää keinot erottua markkinoilla. Tähän panostetaan jatkossa paljon, hän toteaa. Tulevaisuudessa menestyminen edellyttää Lomarenkaassakin sitä, että ympäristöä katsotaan laajemmin. Markkinajohtajuus Suomessa ei paljon Euroopan markkinoilla paina. Kasvu ja kansainvälistyminen ovat avainasemassa, kun lähdetään seuraavalle vuosikymmenelle. Yksin tämä ei onnistu yhteistyökumppaneita tarvitaan! Lomarengas kasvaa voimakkaasti Lomarenkaan liikevaihto on kasvanut vuoden 2003 kuudesta miljoonasta viime vuoden 22 miljoonaan euroon. Tulokset ovat olleet viime vuosina hyviä, ja toiminta-ajatuksessamme mainittu vakavaraisuus on saavutettu. Vuodet 2008 ja 2009 olivat Lomarenkaan 43-vuotisen historian parhaat kaikilla mittareilla. Vuoden 2010 myynti on vielä kesken, mutta näyttää siltä, että tuloksesta tulee jälleen hyvä. Aika hyviä uutisia, kun tässä on ollut taantumakin päällä, Pekka Huttunen myhäilee. Lomarenkaan kautta kertyi viime vuonna yöpymisvuorokautta. Varauksia Mökin vuokraus on ekoteko Yhdysvaltalaisen viikkolehden Newsweekin vertailussa Suomi valittiin maailman parhaaksi maaksi elää ja asua. Tämä antaa Huttusen mielestä uskoa suomalaisen luonnon puhtauteen ja rauhaan perustuvan matkailutuotteen markkinointiin sekä kotimaassa että ulkomailla. Hän on huomannut, että oman mökin omistaminen kiinnostaa yhä harvempaa. Mökkitontit ja rakentaminen ovat kalliita ja harva haluaa sitoutua omaan mökkiin, varsinkin kun siellä vietetty aika jää vuodessa helposti muutamaan viikkoon, hän toteaa. Vuokraaminen on erinomainen vaihtoehto ja lisäksi se on ekoteko. Rannat VisitFinland-kuvapankki 6 SYKSY 2010 SYKSY

5 Taulun kartano Hotelli menneen ajan hengessä, nykyajan mukavuuksilla Maalaiskartano Pihkala tunnetaan monipuolisista ohjelmapalveluistaan Taulun Kartano Jyväskylän lähellä tarjoaa tunnelmalliset ja tyylikkäät puitteet lomailulle ja erilaisiin tilaisuuksiin. Boutique-hotelliajattelu näkyy kartanohotellin yksityiskohdissa; vanhat rakennukset ja piha on kunnostettu perinteitä kunnioittaen ja vanhan ajan tunnelma säilyttäen. Taulun kartano haluaa erottua muista maaseutumajoitusyrityksistä kartanohotellina, joka tarjoaa majoitusta menneen ajan hengessä, mutta nykyajan mukavuuksilla. Me näemme maaseudun kohteena, jota pitää luksustaa. Meillä boutiqueajattelu näkyy pienissä yksityiskohdissa, esimerkiksi yksilöllisesti antiikkihuonekaluilla sisustetuissa huoneissa, joissa on omat suihkut ja vessat, kartanoisäntä Jyrki Halttunen kertoo. Taulun kartanon 40 hengen majoituskapasiteetti pitää sisällään 13 kahden hengen huonetta päärakennuksessa ja Wäentalossa, perhehuoneiston, kolme tunnelmallista aittahuonetta sekä hulppean kahdeksan hengen Villa Kangastus -huvilan. Kaunis, vanha pihapiiri puutarhoineen on olennainen osa kartanomiljöötä. Tuotteistamisella lisäarvoa majoitukselle Vaikka majoitus onkin kartanohotellin kannattavin palvelu, yritys on panostanut myös monipuolisiin oheispalveluihin kuten kokoustiloihin, a la carte -ravintolaan, maalaiskylpylään ja ohjelmapalveluihin. Tarjolla on mm. islanninhevosratsastusta, maastopyöräilyä, raudantaontaa ja huovutusta. Majoitus pyritään paketoimaan muihin palveluihin. Meillä pidetään vuosittain lähes 50 hääja juhlatilaisuutta, talvella tänne tulee paljon kokous- ja koulutusasiakkaita. Näihin on usein paketoitu täyshoito ja saunominen päälle. On tärkeää, että asiakkaalle on helppoa ostaa valmis tuote, Halttunen kertoo. Haastavinta on vastata asiakkaiden mukavuusvaatimuksiin. Maaseutumatkailulla on Suomessa lyhyet juuret, mikä näkyy asiakkaiden negatiivisissa kokemuksissa ja ennakkoasenteissa. Haluamme antaa heille positiivisia kokemuksia, jotka nostavat koko alan imagoa ja lisäävät luottamusta. Tuomme yrityksemme erityispiirteitä esille profiloitumalla kartanomatkailu kohteeksi. Kartanosisustamisen lähettiläs Taulun kartanoon tulee paljon majoittujia Keski-Euroopasta pienten eurooppalaisten matkatoimistojen kautta. Meille tulee elokuussa runsaasti perheitä Saksasta, Italiasta, Espanjasta, Sveitsistä ja Alankomaista. He löytävät meidät, koska keskieurooppalaisille kartanomiljöö on tutumpi konsepti kuin keskivertosuomalaisille. He arvostavat vanhoja rakennuksia ja yksilöllisyyttä, Halttunen toteaa. Taulun kartano ei pyri toimimaan suurten massojen ehdoilla. Myönteistä palautetta tulee varsinkin sisustusratkaisuista ja kodikkuudesta. Kaikki palvelut pyritään toteuttamaan paikan hengen ja pihapiirin luonteen mukaisesti. Kartanosisustaminen ei ole valtavirtaus Suomessa, joten olemme hakeneet materiaaleja ja ratkaisuja länsirannikolta ja Ruotsista saakka. Meillä käy jonkin verran myös rakentajia ja sisustajia hakemassa ideoita, Halttunen kehaisee. Tyytyväinen asiakas paras markkinoija Taulun kartano tekee markkinointia suunnitelmallisesti. Tärkeimpiä kanavia ovat verkkosivut, hakukoneoptimointi, suoramarkkinointi ja messut. Paras markkinoija on kuitenkin tyytyväinen asiakas. Jokainen hyvin hoidettu tilaisuus on tärkeä. Internetin kirjoittelu erilaisista hääjuhlista on tukenut meitä, mutta se voi kääntyä helposti päinvastaiseksikin. Ihmiset lukevat paljon palautetta verkosta ja tekevät ostopäätöksensä palautteen pohjalta. Taulun kartanon tulevaisuus näyttää valoisalta. Meillä on ollut joka vuosi kasvua prosenttia, tänä vuonna kasvuprosentti lähentelee kahtakymmentä. Uskomme tulevaisuuteen ja palkkaamme lisää työvoimaa, Halttunen myhäilee. Teksti: Eila Aalto, MORE Pohjanmaalla Siikajoen varressa sijaitseva Maalaiskartano Pihkala on viihtyisä sekoitus uutta ja vanhaa. Pihapiirin vanhat maatalousrakennukset on hyödynnetty kokous- ja juhlatiloina sekä hotellihuoneina. Kartanon erikoisuutena ovat sen monipuoliset ohjelmapalvelut. Tasokasta majoituskapasiteettia löytyy 76 vuodepaikan verran. Nykyajan mukavuuksin varustetut hotellihuoneet sijaitsevat kartanotyylisessä päärakennuksessa, entisessä rehusiilossa sekä kartanon pihapiirin aitoissa, joista vanhin on peräisin vuodelta Näemme hauskoja ilmeitä, kun kerromme kokousryhmälle, että pääsette navettaan kokoustamaan ja rehusiiloon yöksi, hymyilee Pihkalan yrittäjä Tarja Hietaharju. Pihkala toimii ympäri vuoden. Talvella suurin asiakasryhmä ovat kokouspalveluja tilaavat yritykset. Keväällä täällä on tosi paljon luokkaretkiporukoita, lasten touhupäiviä ja yritysten virkistyspäiviä. Kesällä on runsaasti perhejuhlia kastetilaisuuksista hautajaisiin, häihin ja syntymäpäiväjuhliin. Nyt on jo kovasti kyselty pikkujouluja, Tarja Hietaharju kertoo. Hän on huomannut, että verkkosivujen ohella parasta markkinointia ovat olleet tyytyväiset asiakkaat, jotka tulevat kerta toisensa jälkeen uudelleen ja kertovat Pihkalasta myös ystävilleen. Asiakkaita tulee hyvinkin pitkien suositteluketjujen tuloksena ympäri Suomea. Keskieurooppalaisia tulee matkatoimistojen kautta. Heitä on noin kolmannes yöpyjistä. Pihkalan ohjelmapalvelut pitävät sisällään muun muassa vaijeriratalaskua Siikajoen yli, seinäkiipeilyä, jousiammuntaa ja kirveenheittoa. Samassa pihapiirissä toimii myös ratsastuskoulu. Moni kokousryhmä tulee tänne hevosten takia. Myös niin sanotut hömppälajit, kaikenlaiset pulmienratkaisutehtävät ja tiimiviestit ovat yritysasiakkaiden suosiossa, Hietaharju kertoo. Pihkalan tärkein kilpailuvaltti on myös sen suurin haaste. Vakioasiakkaat odottavat joka kerta uutta. Monipuolinen ohjelmatarjonta vaatii säännöllistä päivittämistä sekä uusia investointeja. Meillä on myös usein työvoimapula, koska keikkatyöläiset eivät helposti lähde maaseudulle ilta- ja viikonlopputöihin, Hietaharju huokaa. Teksti: Eila Aalto, MORE 8 SYKSY 2010 SYKSY

6 Kuva: Liikennevirasto Aamiaismajoituspalvelulle tarvitaan lisää näkyvyyttä Monipuolinen majoitustarjonta lisää matkailun vetovoimaa maaseudulla. Aamiaismajoituspalvelu täydentää muuta tarjontaa, mutta sen tunnettuus on kuitenkin vielä liian heikkoa. Aamiaismajoituksen kysynnän voidaan olettaa lisääntyvän muiden matkailun kehittämistoimien kuten esimerkiksi kylämatkailun vanavedessä. Majoituksen ja aamiaisen sisältävä matkailupalvelu aloitettiin Suomessa parisenkymmentä vuotta sitten, kun matkailun markkinointia valtakunnallisesti hoitava Lomarengas Oy käynnisti palvelun sopivuutta koskeneen Vuode ja aamiainen -selvitystyön. Mallina käytettiin ulkomaisia esimerkkejä Englannista ja Irlannista (Bed and Breakfast) sekä Saksan Liittotasavallasta ja Itävallasta (Zimmer mit Frühs tück). Majoituksen ja aamiaisen sisältävälle palvelulle ehdoteltiin sen alkuvaiheessa useita jopa hauskojakin nimityksiä kuten peti ja puuro tai sänky ja sapuska Kielitoimiston suosittelema nimitys aamiaismajoitus vakiintui kuitenkin yleiseen käyttöön. Aamiaismajoituspalvelussa ydinpalveluihin kuuluvat majoitus yleensä korkeintaan kahden hengen huoneissa, monipuolinen aamiainen sekä mahdollisuus peseytymiseen. Oheispalveluina voidaan tarjota esimerkiksi saunomista sekä terveys- tai kauneuspalveluja. Mahdollisuus saada päivällistä tai iltapalaa saattaa olla merkittävä tekijä asiakkaan päätyessä tiettyyn majoituspaikkaan. Hyvätasoista majoitusta Maaseutumatkailun majoitustilojen luokitustietojärjestelmässä on mukana lähes 300 aamiaismajoitus- tai maatilalomatoimintaa harjoittavaa yritystä eri puolilta maata. Aineiston perusteella voidaan muodostaa kuva Suomeen juurtuneesta palvelumallista. puoli- tai täysihoitoa tarjoavat maatilat, on huoneita tarjolla noin ja vuodepaikkoja (sekä varsinaiset että lisävuodepaikat) kaikkiaan Peräti 34 prosenttia aamiaismajoituksessa tarjolla olevista majoitustiloista sijoittuu korkeimpaan eli viidenteen luokkaan. Asiakkailla on käytössään huonekohtaiset suihkut ja WC:t sekä mahdollisuus ruoanlaittoon tai ruokailuun. Hieman yli puolet aamiaismajoitukseen kuuluvista huoneista ja huoneistoista sijoittuu kolmanteen luokkaan, jolloin suihku ja WC voivat olla yhteiskäytössä muiden, kuitenkin enintään kymmenen, käyttäjän kanssa. Isäntäväki ei käytä samoja tiloja. Näkyvyys vielä heikkoa Keväällä 2010 lähetettiin luokitustietojärjestelmässä oleville ja sähköpostilla tavoitettavissa olleille yrityksille kysely, jossa haluttiin selvittää maatilalomien ja aamiaismajoituksen nykytilaa, markkinointia sekä kehittämistarpeita. Kyselyn teki restonomiopiskelija Heidi Suvanto Laurea-ammattikorkeakoulusta yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen kanssa. Lähetettyyn kyselyyn vastasi noin 21 prosenttia kyselyn saaneista yrittäjistä, millä perusteella tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina. Vastaajat olivat pääasiassa naisia. Noin 60 prosentilla toiminta oli sivutoimista. Lähes kaikki toimivat ympärivuotisesti. Käytetyimmät markkinointikanavat olivat omat nettisivut, painotuotteet ja muiden nettisivut. Puskaradiota pidetään edelleenkin hyvänä viestin viejänä. 60 prosenttia vastaajista käyttää markkinointiin yli 500 euroa vuodessa. 90 prosenttia vastaajista piti näkyvyyttä kuitenkin edelleen heikkona. Vain 40 prosenttia katsoi tavoittavansa asiakkaat hyvin, ja vain jokunen vastaaja erinomaisesti. Aamiaismajoituksen näkyvyys on heikko, tienvarsimainonta riittämätöntä, isot jyräävät pienet sekä markkinointi on kallista pienelle yrittäjälle. Myös lisää valmiita reitistöjä ja kunnollista maaseutumatkailukulttuuria toivottiin. Laatu ja saavutettavuus kilpailuvaltteina Yrittäjiltä kysyttiin myös, mitkä asiat nousevat esiin palautteesta, mitä asioita asiakkaat pitävät tärkeinä tai millä perusteella he valitsevat kyseisen yrityksen. Vastausten mukaan asiakkaat pitävät tärkeänä laatutasoa, kuten siisteyttä, hyvää palvelua, viihtyisiä huoneita ja luomu/lähiruokaa. Asiakkaille ovat tärkeitä myös sijainti, hyvät kulkuyhteydet, ympäristö ja luonnonrauha. Myös joustavuus, erilaisuus verrattuna esimerkiksi hotelleihin sekä hinta vaikuttavat ostopäätökseen. Vetovoimaa lisäävät myös mielenkiintoiset kohteet lähistöllä, mahdollisuus tuoda lemmikit mukana, ohjelmatarjonta, hotellien välttely ja hyvät kotisivut. Laatu onkin aamiaismajoituspalvelussa ehdoton kilpailuvaltti. Laatua lisäävät viihtyisät, toimivat ja luokitellut majoitustilat, maukas, kotimaisiin raakaaineisiin perustuva terveellinen aamiainen, hyvin hoidettu ympäristö sekä palvelualttius. Teksti: Tarja Jutila, kehityspäällikkö, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus Kuutisenkymmentä prosenttia aamiaismajoitus- ja maatilalomapalvelujen tarjoajista toimii maatilan yhteydessä. Yleisimmin tiloilla harjoitetaan maidontuotantoa päätuotantosuuntana, mutta maaseutumatkailu on noussut jo toiselle sijalle. Luokiteltuja aamiaismajoitukseen kuuluvia huoneita on kesällä tarjolla noin ja vuodepaikkoja Kun mukaan otetaan Vapaissa kommenteissaan aamiaismajoituspalvelun näkyvyydestä yrittäjät totesivat mm. seuraavaa: - Ei yhtenäistä markkinointia, kaikki yritykset kattava foorumi puuttuu. B&B-idea on tuntematon Suomessa ja sekoitetaan muihin majoitusmuotoihin. Kuva: Nina Vesterinen 10 SYKSY 2010 SYKSY

7 Huvila Haapsaaren yhteisissä tiloissa on avaruutta ja kauniisti entisöityjä yksityiskohtia (Maritta Lindqvist) Aamiaismajoitusyrittäjän arkea: Asiakkaita kotinurkissa Kun jokunen vuosikymmen sitten maaseudun rakennemuutos jätti navetat tyhjilleen ja talouskriisit autioittivat edustushuvilat, alkoi tienvarsille ilmestyä uudenlaista viitoitusta: maatilamajoitusta, bed & breakfast, peti ja puuro. Matkailijoiden majoittaminen maalla ei ollut toki täysin uutta, mutta nyt siitä tehtiin pää- tai sivutoiminen elinkeino. Vieraiden tulo kotinurkkiin on jo sinänsä haastavaa, mutta vieläkin haastavammaksi sen tekee se, että siitä pitää saada toimeentulo. Naantalin Merimaskussa jo viisitoista vuotta Taattisten tilan maatilamatkailuyritystä miehensä Markun kanssa pyörittänyt Karin Aaltonen summaa haasteellisimmaksi asiaksi arvostuksen. Asiakkaiden mielikuvissa on punainen mummonmökki, mutta seinien sisältä pitäisi löytyä luksusta. Maaseutumajoitusta ei arvosteta sellaisena kuin se tänä päivänä on. Maaseudulla majoittumisen odotetaan myös olevan kaupunkihotelleja edullisempaa, toteaa Aaltonen. Hänen mukaansa lapsiperheet ovat tyytyväisiä vaatimattomaankin majoitukseen silloin, kun pihapiirissä on kotieläimiä ja muuta puuhaa, mutta esimerkiksi yhteiskylpyhuoneella varustettujen huoneiden myyminen eläkeläisryhmille tuottaa päänvaivaa. Omaan hyvinvointiin panostettava Majoitusyrittäjän jaksaminen on Karin Aaltosen mukaan jokapäiväinen haaste. Koska asiakasmäärät vaihtelevat jopa vuorokausittain, on kulloinkin tarvittavan henkilökunnan määrää vaikea arvioida. Yrittäjän työpäivät venyvät ja vapaapäivät tahtovat jäädä pitämättä. Tietysti myös taloudelliset seikat edellyttävät yrittäjältä suurta työpanosta. Työtaakkaa lisää sekin, että tavoitettavissa on oltava 24 tuntia vuorokaudessa, hän selvittää. Pitkään toimineen yrityksen markkinointi- ja myyntityöt sujuvat rutiinilla. Markkinointiviestintä tapahtuu netin kautta ja myyntityössä välitystoimistot ovat tätä päivää. Välitystoimistot ovat erinomainen juttu! Tietokoneen äärestä ne eivät yrittäjää kuitenkaan vapauta. Nettisivuja on päivitettävä, tarjouksia, laskuja ja sähköposteja kirjoitettava. Ja totta puhuen toisinaan tuntuu siltä, että selviäisin asiakkaistakin helpommalla, jos olisin itse päässyt pitämään ne myyntipuheet. Tällaisen kohteen myyminen kun on todellista mielikuvamarkkinointia, naurahtaa Aaltonen. Investointeihin uppoaa varoja Pykälien ja asiakkaiden vaatimukset täyttävän yhden majoitushuoneen rakentamiseen, remontointiin ja varusteluun uppoaa helposti muutama kymppitonni. Eikä itse toimintaakaan pyöritetä kuluitta. Esimerkiksi viidenkymmenen prosentin käyttöasteella kahden hengen huoneesta tulee vuodessa reilusti yli kahdentuhannen kappaleen lakana- ja pyyheliinapyykki. Saunan kiuas kieputtaa sähkömittaria helposti kertaheitolla parinkymmenen euron edestä ja maksaa se siivoaminenkin. Säkylän keskustassa, aivan Pyhäjärven rannalla, yrittäjä Timo Mäntyranta on kuitenkin uskaltanut ryhtyä maaseudun majoitusyrittäjäksi. Talven aikana Mäntyranta on kunnostanut parin hehtaarin niemenkärkitontilla sijaitsevan 30-luvun puuhuvilan yläkertaan viisi majoitushuonetta kylpyhuoneineen ja järvelle avautuvine parvekkeineen sekä alakerrokseen keittiö-, aamiais- ja juhlatilat. Eikä paikka ole isännän mielestä vielä lähimainkaan valmis. Asiakkaiden tavoittaminen pulmallisinta Mäntyrannan päässä odottaa toteutumistaan koko joukko pihapiiriin ja sen rakennuksiin kohdistuvia suunnitelmia. En rohjennut ostaa tätä paikkaa, vaan toimimme näissä tiloissa toistaiseksi vuokralla. Asiakashankinta on juuri nyt meidän suurin haasteemme. Tarvitsemme kipeästi kassavirtaa tehtyjen investointien kattamiseen ja uusien aloittamiseen, musiikinopettajana, rapuyrittäjänä ja matkailualan opiskelijanakin toimiva Mäntyranta pohtii. Säkylän seudulla ei ole paikallista matkailuorganisaatiota, jolta saisi apua kohteen tunnetuksi tekemisessä. Timo Mäntyranta uskookin matkailuyrittäjien keskinäiseen yhteistyöhön. Hän maalailee tulevaisuuden visioissaan mallia koko Pyhäjärven alueen matkailuyrittäjien markkinointi- ja myyntiorganisaatiosta. Tämä alue on ainutlaatuisen kaunista ja monia mahdollisuuksia ympärivuotiseen matkailuun löytyy. Täällä voi viettää elämyksellisen aktiiviloman ja rauhaa riittää sitä kaipaaville. Eikä tänne ole kuin vajaan tunnin ajomatka niin Tampereelta, Turusta, Porista kuin Raumaltakin, selvittää Mäntyranta. Hintatason määrittely haasteellista Tuoretta sivutoimista yrittäjää askarruttavat myös työvoima- ja hinnoittelukysymykset. Toistaiseksi toimintaa on pyöritetty tekemällä oman perheen voimin kaikki mahdollinen, mutta pitkään niin ei voi jatkua. Vuorokaudesta loppuvat tunnit. Ulkopuolisen työnteki- Maatilamajoitukseen kuuluu olennaisena osana mahdollisuus nähdä, kokea ja osallistua maatilan toimintoihin. 12 SYKSY 2010 SYKSY

8 Hintatason määritteleminen oikealle tasolle onkin melkoinen pähkinä, toteaa Timo Mäntyranta. Erilaisuus vetovoimatekijänä Majoitustoiminnan lisäksi niin Taattisten tilalla kuin Huvila Haapsaaressakin on juhla-, kokous- ja saunatiloja sekä mahdollisuuksia harrastamiseen. Moneen tarkoitukseen taipuvat tilat tukevat majoitustoimintaa ja päinvastoin. Omaleimaisuus on myös molempien kohteiden vetovoimatekijä; Taattisten tila tunnetaan lähiruuastaan ja Huvila Haapsaari rapujuhlistaan. Hotellin ovelta luistimille Kuva: Liikennevirasto jän palkkaaminen on suuri investointi. Eikä Mäntyranta usko niin paperi- kuin siivoustöihinkin tarttuvan työntekijän löytymisen olevan aivan yksinkertaista. Huvila Haapsaaren hinnoittelu on ollut toistaiseksi maltillista. Olemme käyttäneet tutustumishintoja. Tosin moni paikallinen on jo päivitellyt viidenkympin kokoustilavuokraakin sanomalla: et kai sinä meiltä sellaista ota Mutta pitää muistaa, että tämä on liikeyritys, jonka on kuoletettava investoinnit ja maksettava vuokrat. Ja niitä palkkarahojakin tarvittaisiin. Sekä Karin Aaltonen että Timo Mäntyranta uskovat maaseutumatkailun tulevaisuuteen. He ovat vakuuttuneita, että sellainenkin aika on vielä edessä, jolloin yrittäjä selviää päivistään pikkuisen helpommalla. Tai ainakin vähän hitaammin kiiruhtamalla, vaikka vieraita tulee ja menee omassa pihapiirissä. Teksti: Maritta Lindqvist, Ravakka ry Huvila Haapsaari sijaitsee aivan Pyhäjärven rantaviivan tuntumassa. Kaikissa majoitushuoneissa on parveke järven suuntaan. (Maritta Lindqvist) Koloveden ja Linnansaaren kansallispuistojen alueella toimiva SaimaaHoliday tarjoaa lähes 300 vuodepaikkaa Haukiveden molemmin puolin. Järven halki kulkee Suomen pisin hoidettu retkiluistelureitti. Pari vuotta sitten valmistunutta Hotel Oravia voikin hyvällä syyllä kutsua Suomen ensimmäiseksi luisteluhotelliksi, sillä se sijaitsee vain sata metriä luistelureitin lähtöpaikasta. Hotelli on rakennettu erityisesti luistelijoiden ja muiden retkeilijöiden tarpeet huomioiden. Jokaisessa huoneessa on mm. minikeittiö ja vaatteiden kuivauskaapit. Sauna lämpiää hotellin päädyssä. Monipuolinen majoitustarjonta ja luontoaktiviteetit kansallispuistojen sydämessä saavat niin retkeilijät kuin kokousasiakkaatkin viihtymään SaimaaHolidayssa. 14 SYKSY 2010 Talvi

9 Kokousmatkailijat ovat SaimaaHolidaylle tärkeä asiakasryhmä. Suuremmat huvilat soveltuvat kaikki kokousten pitoon ja tarjolla on nykyvaatimusten mukaisesti langaton verkkoyhteys. Lomakylässä on monentasoista majoitusta ja monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Luisteltuaan Linnansaaren kansallispuiston upeissa maisemissa reitin toiseen päähän, luistelija voi majoittua Lomakylä Järvisydämessä, SaimaaHoliday Rantasalmella. Saimme viime talvena hyvää asiakaspalautetta tästä luistelupaketista, kertoo Marie-Louise Fant Saimaa-Holiday Oravista. Yhdestä moneksi SaimaaHolidayssa on majoitusvaihtoehtoja moneen makuun ja tarpeeseen. Myyntisihteerit myyvät koko majoituskapasiteettia eli etsimme sopivan majoitusvaihtoehdon asiakkaan toiveiden mukaisesti. Jos yhdessä paikassa on täyttä, pystymme tarjoamaan vaihtoehdoksi toista, Fant kertoo verkostoitumisen hyödyistä. Majoituksen osuus SaimaaHolidayn kokonaisliikevaihdosta on reilut kaksikymmentä prosenttia. Hotellimajoituksen lisäksi vierailija voi majoittua omarantaisessa rantahuvilassa, kelohuvilassa, perinteisemmässä mökissä tai aittamajoituksessa Linnansaaren pääsaaressa. Venäläiset tulevat kalastamaan ja haluavat omarantaisen huvilan kaikkine mausteineen, kun taas luontomatkailijat eivät ole kovin vaativia majoituksen suhteen varsinkaan kesällä, mutta arvostavat kovasti saunomismahdollisuutta. Yritysasiakkaat haluavat puolestaan yhden hengen huoneita, kuvaa Fant asiakas-ryhmien eroja. Erityistä kiitosta asiakkaat ovat Fantin mukaan antaneet huviloiden rauhallisista rannoista ja saunaosastoista. Positiivista palautetta saavat myös majoitustilojen käytännöllisyys, toimivat pohjaratkaisut ja siisteys. Oravin lupsakka kylämiljöö ja Järvisydämen keskiaikainen henki luovat oman mausteensa alueella majoittujalle. Kestävästi kehittäen SaimaaHoliday valittiin kesäkuussa vuoden nousevaksi vesistömatkailukohteeksi Suomessa. Yksi valintakriteereistä oli sitoutuminen kestävään kehittämiseen. Majoituksessa tämä näkyy mm. maalämmöllä lämpiävässä hotellissa. Henkilökohtaisesti haluaisin kehittää lisää energiataloudellisia ratkaisuja ja jätelajittelua, vaikka asiakkaat eivät ole näistä juuri mitään palautetta antaneet. Oravissa on vierasvenesataman yhteydessä iso jätelajittelupiste, mutta silti on haasteellista saada lajittelu toimimaan kunnolla hotellihuoneissa ja huviloissa, Fant kertoo. Kehittämisen alla on myös verkkokauppa, sillä Fantin mukaan toimivaa nettikauppaa kaipaavat sekä asiakkaat että myyntisihteerit. Muutenkin nettiasiat kaipaavat kehitystä. Täällä syrjäkylillä nopea laajakaista ei ole itsestään selvyys, mikä tulee monelle asiakkaalle yllätyksenä. Teksti: Tuija Kauppinen 16 Talvi 2010 Esittelyssä Synne Nordström Valtakunnallinen Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen -koordinaatiohanke sai uuden projektipäällikön, restonomi MKT Synne Nordströmin Inkoosta. Hän on aikaisemmin toiminut monipuolisissa hotellialan myynti- ja markkinointitehtävissä. Vapaa-aikaansa hän viettää liikunnan ja ulkoilun merkeissä. Yhteystiedot: synne.nordstrom(at)lomalaidun.fi puh Kylämatkailun koordinaatiohankkeen syksyn 2010 päätoimenpiteet Uusien kylien valinta Kylämatkailutuotteet myyntikuntoon Markkinointiyhteistyöllä tulokseen -seminaari Talvi

10 Suomen leirintäalueet ovat eurooppalaisittain edullisia. Perinteinen leirintämatkailu on löytänyt uusia muotoja 2000-luvulla. Matkailuautoja on Suomessa jo yli , joten tarvetta lyhytaikaiselle majoittumiselle on entistä enemmän. Pienimuotoisia, muutamalle ajoneuvolle tarkoitettuja yöpymispaikkoja ja pihaleirintäalueita on perustettu monien leirintäalueiden ja maatilojen yhteyteen, kertoo Suomen Leirintäalueyhdistyksen toiminnanjohtaja Antti Saukkonen. Viime vuosina myös telttailutrendi on nostanut päätään. Varsinkin tänä kesänä moni lapsiperhe teki telttaretken leirintäalueelle, koska se on helppoa ja melko edullista. Venäläiset matkailijat ovat löytäneet erityisesti kaakkoisen Suomen leirintäalueet. Heitä majoittuu varsinkin mökkeihin, mutta myös telttoihin, hän toteaa. Myös palvelujen kysyntä leirintäalueilla on lisääntynyt. Ravintolapalvelujen lisäksi erilaiset liikunta-aktiviteetit ovat suosittuja. Matkailuajoneuvoissa yövytään ahkerimmin Saukkosen mukaan matkailuajoneuvoissa yöpyvät ovat tällä hetkellä leirintäalueiden suurin käyttäjäryhmä 58 prosentin osuudellaan majoitusvuorokausista. Mökkimajoittujat ovat toiseksi suurin ryhmä 31 prosentin osuudellaan ja hännänhuippuna tulevat telttailijat 11 prosentilla. Matkailuajoneuvoja on Suomessa rekisterissä jo yli , hän sanoo ,30 Leirintäalueiden hinnat Euroopassa ,21 35,02 34,98 34,47 33,55 32,30 0 EUR Italia Espanja Tanska Hollanti Ranska Kroatia Sveitsi Itävalta Ruotsi Saksa Suomi Unkari Puola Saksan Autoliitto ADAC:n keväällä 2010 tekemän selvityksen mukaan leirintäalueiden keskihinta Euroopassa on 32,16 euroa yöltä. Suomi on yksi edullisimpia maita 24,75 euron yöhinnallaan ja selvästi edullisempi kuin Ruotsi (26,04 euroa). Selvityksessä huomioituun hintaan sisältyy kahden aikuisen ja yhden lapsen majoitusmaksut vuorokaudelta, matkailuajoneuvopaikan hinta, suihkujen käyttö ja sähköliitäntä. Kalleimmat leirintäyöt vietetään Italiassa (41,30 euroa) ja Pohjoismaista Tanskassa (35,02 euroa). Selvityksen halvimmat leirintäyöt vietettiin Puolassa, jossa leirintäyö maksaa 20,71 euroa. 29,64 26,04 25,45 24,75 23,83 20,71 Miksi korkean hintatason Suomi on juuri leirintäalueiden kohdalla niin edullinen? Sijaintimme, pitkien etäisyyksiemme ja lyhyen sesonkimme vuoksi meidän luulisi olevan kallis. Perimmäinen syy löytyy alan kotimaisesta vääristyneestä kilpailutilanteesta. Järjestöjen talkootyövoimalla ylläpitämät caravan-alueet hinnoittelevat palvelunsa selkeästi yleisen hintatason alapuolelle. Jos tehdystä työstä ei makseta työehtosopimuksen mukaisia palkkoja, lakisääteisiä maksuja eikä veroja, hinnat on helppo pitää halpoina, Saukkonen toteaa. Leirintäala uskoo tulevaisuuteen Leirintämatkailu on lomamatkailua parhaimmillaan; helppoa, turvallista ja ekologista. Kotimaan leirintämatkailijan hiilijalanjälki on pieni, joten lomailla voi hyvällä omallatunnolla. Leirintämatkailu on myös suosittua: kesällä peräti 26 prosenttia kaikista maksullisista majoituksista vietetään leirintäalueilla. Tilastokeskus tilastoi vuonna 2009 yli kaksi miljoonaa leirintäalueyöpymistä. Eurostatin mukaan vuonna 2008 Euroopassa oli leirintäaluetta ja niissä vietettiin noin 354 miljoonaa majoitusvuorokautta. Leirintäalueiden 10,2 miljoonan vuodepaikkakapasiteetti on 37 prosenttia Euroopan unionin majoitusliikkeiden vuodepaikkamäärästä. Ilman matkailuajoneuvojen hankintakuluja alan kokonaisliikevaihto on 15,33 miljardia euroa. Onko Suomi liian edullinen leirintämatkailumaa? Antti Saukkonen kertoo, että leirintäalueiden tulonmuodostus Suomessa on viime vuosina hieman parantunut aikaisemmasta. Tästä huolimatta olemme eurooppalaisittain jopa liiankin edullinen leirintämatkailumaa, hän toteaa. 18 Talvi 2010 SYKSY

11 Keväällä 2010 hyväksytty Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus saattaa vähitellen tuoda korjausta asiaan. Työehtosopimuksen soveltamisalaa laajennettiin niin, että se pitää sisällään hotellien ja ravintoloiden lisäksi leirintäja caravan -alueet, loma- ja mökkikylät ja maaseutumatkailupalvelut, kertoo Saukkonen. Laatuluokituksella on merkitystä Yksi merkittävimpiä uudistuksia leirintäaluetoiminnassa oli laatuluokituksen uudistaminen yhteispohjoismaiseksi järjestelmäksi vuonna Tuolloin Suomessa siirryttiin muiden Pohjoismaiden tavoin kolmiportaisesta luokituksesta viisiportaiseen. Asiakkaiden vaatimustason kasvaminen jätti jälkensä myös tiukentuneisiin luokitusvaatimuksiin. Leirintäalueluokituksen vaikutukset näkyivät leirintäalueilla melko nopeasti. Moni aikaisemmin kolmen tähden leirintäalue sai uudessa luokituksessa vain kaksi tähteä. Antti Saukkonen sanoo, että luokitusuudistus oli tervetullut piristysruiske leirintäalueiden rakenteiden ja palvelutason kohottamiseen. Leirintäalueyrittäjät ja leirintäalueista vastaavat tahot saivat käyttöönsä alueiden selkeät kehittämisohjeet. Leirintäalueiden hoito on muuttunut harrastustoiminnasta korkeatasoiseen matkailupalvelujen ammattiosaamiseen, hän selvittää. Suomessa on tällä hetkellä neljä viiden tähden luokituksen saavuttanutta leirintäaluetta, joista uusin myönnettiin syksyllä 2009 Poroholman Lomakeskukselle Raumalle. Saukkosen mukaan leirintäalueluokitus ei ole jäänyt lepäämään laakereilleen, vaan sitä on uudistettu aktiivisesti Pohjoismaissa. Suomessakin on parhaillaan tekeillä luokitusvaatimusten tarkastustyö, jotta se vastaisi paremmin vaatimustasoa tulevina vuosina. Lähivuosina leirintäalueiden määrä Suomessa tulee jonkin verran vähenemään yöpymisten keskittyessä yhä enemmän korkeampitasoisille ja suuremmille matkailukeskustyyppisille leirintäalueille, Saukkonen arvioi. Vaikka asiakkaat, yrittäjät ja yritykset ovat vuosien mittaan muuttuneet, on leirintäalueen tärkein menestystekijä edelleen sen sijainti liikenteellisesti edullisella paikalla, hän toteaa. Suomen VI matkailu- ja vapaa-ajan tutkimuksen symposiumissa opittua: Matkailussa on tunnistettu kymmenen uhrityyppiä Suomen matkailututkimuksen seura ry järjesti Suomen VI matkailu- ja vapaa-ajan tutkimuksen symposiumin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa Symposium kokosi yhteen yli 40 suomalaista matkailu- ja vapaa-ajan tutkijaa. Tampere Camping Härmälä Jyväskylän yliopiston professori YTT Hannu Itkonen luennoi symposiumissa matkailun uhreista. Hän on tunnistanut kymmenen erilaista uhrien lajia. 1. Ympäristöuhrit kärsivät ilmastonmuutoksen tai alueellisten toimien kuten Meksikonlahden öljyon nettomuuden seurauksena. Uhrien joukkoon voidaan lukea myös alueen matkailuyrittäjät. 2. Tapahtumauhrit ovat kuolleet tai loukkaantunet katsomoissa tai tapahtumissa, joihin he ovat ottaneet osaa. 3. Elämysmetsästäjät altistuvat vaaratilanteille jäljittäessään aiemmin kokemattomia elämyksiä. 4. Äärimmäisyydentavoittelijat pyrkivät ylittämään aiempia ennätyksiä tai suorituksia. 5. Terveyskapinalliset eivät syystä tai toisesta piittaa terveyteen vaikuttavista normistoista. 6. Normirikkojat jättävät kotiseutunsa matkatakseen toisenlaiseen normitodellisuuteen, esimerkiksi laittoman metsästyksen pariin. 7. Jalkoihin jääneet joutuvat elämään matkailun tuottamien haittojen kanssa. Matkailun taloudellisten panostusten kasvaessa poliitikoilla on kiusaus tehdä päätöksiä, joissa ei oteta riittävästi huomioon alueen paikallisväestön tarpeita, puhumattakaan ympäristökysymyksistä. 8. Auringonpalvojat altistuvat riskeille kuten melanooman voimakkaalle kasvulle otsonikerroksen ohentumisen myötä. 9. Politiikkauhrit joutuvat kokemaan matkallaan attentaatteja, terrori-iskuja tai huliganismia. 10. Rikosuhreja ovat henkirikosten, ryöstöjen ja raiskausten kohteiksi joutuneet matkailijat. Viime vuosikymmenten muutokset ovat merkinneet paikallisuuden, kansallisuuden ja kansainvälisyyden uudenlaista yhteen kietoutumista. Kansainvälisyytensä vuoksi muutokset kohdistuvat myös matkailuun. Professori Itkonen pohdiskeli esityksessään myös toiminnallisia johtopäätöksiä kuten uusien riskien ilmentymisen jatkuvuutta, turvatoimien välttämättömyyttä, kansainvälisen yhteistyön pakollisuutta ja tiedotuksen ajantasaisuutta. Lähde: Hannu Itkosen esitys Jyväskylässä. 20 SYKSY 2010 SYKSY

12 Kansainväliset vieraat valloittivat WildTaigan Kulttuuri matkailun näyttämönä Kainuu ja Wild Taiga halusivat esitellä konferenssivieraille Suomen valtakunnallisen maabrändin mukaisesti kontrasteja; villin ja jylhän luonnon yhtymäkohtia paikalliseen perinteeseen ja paikalliskulttuuriin. Kulttuuri tuo lähes rajattomia mahdollisuuksia matkailun tuotteistamiseen ja alueen imagon vahvistamiseen, totesi Nina Vesterinen omassa puheenvuorossaan. Kainuussa pidettiin kesäkuuta järjestyksessään toinen kansainvälinen EDENmatkailualueiden konferenssi teemalla East of EDEN conference on cooperation and networking. Konferenssiin osallistui 81 vierasta 21 eri maasta. Kansainvälisessä konferenssissa keskusteltiin erityisesti EDEN-verkoston tulevaisuudesta ja sen kehittämisestä. EU-komission palkkaama uusi verkostofasilitaattori Antonio Pezzano painotti verkoston omistajuuden selkeyttämistä. Verkoston sekä sen jäsenten tavoitteet, roolit ja mahdollisuudet tulee kirkastaa. Vain näin päästään konkreettisesti seuraavalle tasolle, kertoi Pezzano. Kuva: Nina Vesterinen Konferenssissa esiteltiin myös Suomen ja Kainuun hyviä käytäntöjä. Toisilta oppiminen onkin verkostomaisen yhteistyön parasta antia. Johann Weiss Itävallasta kertoi, että heidän alueensa on saanut verkostosta ideoita toiminnan kehittämiseen. Yhteistyötä erityisesti kestävän matkailun linjauksissa tarvitaan, toteaa Johann. Kuhmossa näitä mahdollisuuksia esiteltiin mm. upean Kuhmon kamarimusiikkijuhlissakin esiintyvän Meta4:n musiikin, paikallisen ruokakulttuurin sekä Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskuksen Juminkekon vierailun kautta. Moni osallistuja oli yllättynyt löytäessään omankielisensä Kalevalan. Onhan kirjailija Tolkienkin saanut Kalevalasta vaikutteita omiin tarinoihinsa. Verkostomaisesta toiminnasta voimaa Konferenssin osallistujamäärä 21 eri maasta osoittaa jo omalta osaltaan EDEN-verkoston saaman arvon, toteaa Francesca Tudini Euroopan komission matkailuyksiköstä. EDEN-voittajat hyötyvät myös kilpailun saamasta julkisuudesta ja imagosta. Paljon on kuitenkin vielä tehtävää. Vaikka hankkeella on Euroopan parlamentin tuki ja komission rahoitusta, kansallisten matkailunedistämiskeskusten kanssa tehtävää yhteistyötä ei tule unohtaa, muistuttaa Tudini. mukaan Wild Taigan alue on saanut Matkailunedistämiskeskuksen sekä työja elinkeinoministeriön tuen. Kilpailun voittaminen on tuonut meille lisää julkisuutta, ylpeys omaa tarjontaa ja aluetta kohtaan on noussut ja osallistuminen yhteiseen matkailutoimintaan kasvanut Kainuussa, kertoo Tuomo EDEN-kilpailun mukanaan tuomista hyödyistä. Konferenssin anti oli erinomainen. Osallistujat saivat uusia kontakteja sekä Kuva: Nina Vesterinen mahdollisuuden keskustella yhteisistä haasteista. Suomessa on moni asia hoidettu hyvin ja meillä on paljon annettavaa myös eurooppalaiseen matkailuun ja sen kehittämiseen. Teksti: Nina Vesterinen INFO EDEN on lyhenne englannin sanoista European Destinations of Excellence (eurooppalaiset matkailun huippukohteet). Euroopan komission tavoitteena on vuodesta 2006 alkaen ollut edistää kestävää matkailua Euroopan unionin jäsenvaltioissa. EDEN-kilpailuun osallistuvat maat valitsevat vuosittain omat nousevat matkailukohteensa. Matkailukohteiden valinnassa painotetaan eurooppalaisten matkailukohteiden arvoja, monimuotoisuutta ja yhteisiä piirteitä. EDEN-ohjelma lisää matkailukohteiden näkyvyyttä, tarjoaa foorumin hyvien toimintatapojen levittämiseksi joka puolelle Eurooppaa ja edistää palkittujen matkailukohteiden välistä verkottumista. Suomen ensimmäisen kansallisen kilpailun voitti vuonna 2008 Wild Taiga ja toisen kilpailun tänä vuonna Saimaa Holiday Irlannin Frances Taylor oli tyytyväinen verkoston toimintaan. Irlantilaiset ovat olleet mukana verkostossa jo alusta alkaen. Tänä vuonna on tapahtunut selvästi muutos parempaan ja jäsenillä on positiivinen mieliala, hän toteaa. Carlingfordin alueella matkailijamäärät ovat kasvaneet ja Irlannin kansallinen matkailutoimisto on huomioinut kohteen myös omassa markkinoinnissaan. Samalla myös muiden uusien kohteiden profiili on Irlannin matkailukentässä noussut. Kainuun Edun Tuomo Tahvanaisen Voi, poloisen, päiviäni, angervoisen, aikojani! jo nyt on poikani, poloisen, jopa, laitoin, lapsueni saanut päiville pahoille! Tuho on poikoa pätöistä hukka lieto Lemminkäistä: jo suka verin valuvi, harja hurmehin noruvi! (Kalevala) Sirpa Nieminen Juminkeko-säätiö Kuva: Nina Vesterinen 22 SYKSY 2010 SYKSY

13 Pohjois-Karjalassa sekä Kainuussa. Tiedon keruu on luonteva osa ammattikorkeakoulujen opetusohjelmaa. Ammattikorkeakoulut ja opiskelijat saavat Tietovarannoilla tietoa oman vaikutusalueensa matkailutoimialasta ja sen tilasta. Opiskelijat saavat myös konkreettista kosketuspintaa toimialaan sekä kontakteja yrityksiin, toteaa matkailun yliopettaja Mika Tonder Liiketoiminnan ja kulttuurin toimialalta Saimaan ammattikorkeakoulusta. Kerätty tieto on mahdollista siirtää myös alueellisen matkailuorganisaation käyttöön. Näin vältytään päällekkäiseltä tiedonkeruulta ja alueen markkinoijat saavat käyttöönsä tarvitsemaansa tietoa muun muassa yritysten yhteystiedoista, palvelutarjonnasta sekä hintatiedoista. Alueellisen tiedon lisäksi Tietovarannoista on mahdollista koota valtakunnallista tai eri alueita vertailevaa tietoa. MATKAILUN TOIMIALAN YHTENÄINEN TIEDONKERUU KÄYNNISTYY Itä-Suomen Tietovaranto-pilotoinnista valtakunnalliseksi tiedonkeruun järjestelmäksi Yrityksillä avainrooli Tietovarantojen tiedon kattavuudessa on yrityksillä merkittävä rooli, joten niiden mukaan saaminen on erittäin tärkeää, toteaa projektipäällikkö Katja Pasanen. Tietovarantojen tietojenkeruu tapahtuu helposti täytettävällä sähköisellä lomakkeella. Lomakkeen täyttämällä yritys saa tietonsa paitsi tilastollisiin tietokantoihin, myös alueellisten matkailuorganisaatioiden käyttöön. Vastaamisesta on näin suoraa markkinoinnillista hyötyä yritykselle. Sen lisäksi yritys saa vastattuaan jatkossa käyttöönsä koosteen vastauksistaan sekä kuvauksen yrityksen kehittymisestä, esimerkiksi liikevaihdon kasvusta. Tietovarantojen tavoitteena on lähestyä yrityksiä vuosittain. Järjestelmä on käyttäjäystävällinen, sillä kerran kunnolla vastattuaan yrityksen tarvitsee seuraavina vuosina ainoastaan tarkastaa olemassa olevat tiedot ja muuttaa niitä tarvittaessa. Matkailun alueellisiin tietovarantoihin kerätään ajantasaista tietoa matkailutoimialan tilasta ja alueellisesta vaikuttavuudesta aluksi Itä-Suomessa ja myöhemmin koko maassa. Tietoa hyödyntävät yritysten lisäksi tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kehittäjät sekä matkailun alueorganisaatiot alueidensa markkinoinnissa. Matkailun tilastotieto ja tietokannat eivät nykyisellään anna kattavaa kuvaa matkailun alueellisista ja paikallisista eroista ja potentiaaleista saati matkailun alueellisesta vaikuttavuudesta. Erityisen hankala tilanne on ollut majoitusyritysten osalta, sillä pienet alle 10 huoneen majoitusyritykset ovat jääneet tilastojen ulkopuolelle. Tietovarannoista matkailun tietopankkeja Itä-Suomen yliopiston matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksen Matkailun alueelliset tietovarannot -hankekokonaisuus keskittyy näiden ongelmien poistamiseen tuottamalla alueiden ja valtakunnallisten matkailutoimijoiden käyttöön sähköisen tietoalustan, johon voidaan kerätä ajankohtaista ja ajantasaista tietoa matkailutoimialalta. Työ on merkittävää, sillä se tuottaa valtakunnallisen matkailun tiedonhallintamallin. Tietovarannoilla voidaan selvittää muun muassa yritysten perustiedot, palvelutarjonta, kapasiteetit ja asiakasmäärät, liiketaloudelliset tunnusluvut sekä asiakasprofiilit. Tilastollisen matkailutiedon lisäksi Tieto varannoilla saadaan kätevästi koostettua yritysrekisteri alueen matkailuyrityksistä. Tietovarannot valtakunnalliseksi Vuoden 2010 jälkeen Tietovarannot laajenee valtakunnalliseksi järjestelmäksi. Tähän Tietovarannot etsii kiinnostuneita yhteistyökumppaneita. Itä-Suomessa toimivassa mallissa on Tietovarantojen ja aineiston keruu integroitu alueellisten ammattikorkeakoulujen opetusohjelmaan, mutta myös muut ratkaisut ovat mahdollisia. Esimerkiksi alueelliset matkailu- tai kehittäjäorganisaatiot ovat potentiaalisia yhteistyökumppaneita. Tavoitteena on, että jokaisesta maakunnasta löytyisi kumppani, ja näin tarkempaa tilastotietoa saataisiin koko Suomesta. VisitFinland-kuvapankki Ongelmallista on myös se, että matkailun tilastotieto on tähän saakka tarkimmillaankin yltänyt ainoastaan maakuntatasolle, jolloin esimerkiksi seutukuntakohtaisen tai maakuntarajat ylittävän toiminnallisen alueen, kuten Saimaan järvialueen tarkastelu, on ollut mahdotonta. Hankekokonaisuus käynnistettiin vuonna 2009, jolloin keskityttiin teknisen tietoalustan sekä toimialaa hyvin kuvaavien mittareiden kehittämiseen. Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat ammattikorkeakoulut keräävät vuoden 2010 aikana Matkailun alueellisilla tietovarannoilla tilastotietoa itäisen Suomen maakunnissa, Etelä- ja Pohjois-Savossa, Etelä- ja Teksti: Katja Pasanen, projektipäällikkö Matkailun alueelliset tietovarannot-hanke, Itä-Suomen yliopisto, matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos puh Talvi 2010 SYKSY

14 TAPAHTUMAT TAPAHTUMAT Maaseutumatkailu & luova hulluus kohtaavat kevään seminaarissa Etelä-Pohjanmaalla Järjestyksessään jo 37. maaseudun matkailuyrittäjien ja kehittäjien valtakunnallinen seminaari järjestetään ensi keväänä härmäläiseen malliin Etelä-Pohjanmaalla Kauhavalla pidettävän seminaarin teemana on Yrittäjyys luovuutta ja luovimista. Pohjalaisen luonteenlaadun yhtenä tyypillisenä piirteenä mainitaan usein juuri yrittäjyys. Kun siihen vielä yhdistetään hullut ideat ja pohjalaisille ominainen näyttämisen halu, voi syntyä mitä eriskummallisimpia liikeideoita. Luovaan hulluuteen ja sen hyödyntämiseen yritystoiminnassa päästään kurkistamaan seminaarin ensimmäisenä päivänä niin puheenvuorojen kuin retkienkin kautta. Seminaarin toisena päivänä pohditaan mm. auttaako luova hulluus maaseudun matkailuyrittäjää arjenkin töissä ja mistä apua, kun yrittäjän aika ei riitä kaikkiin töihin. Aiheista seminaarissa ovat puhumassa sekä maaseutumatkailuyrittäjät että luovan yrittäjyyden ja jaksamisen asiantuntijat. Seminaariohjelma ja ilmoittautumisohjeet julkaistaan lokakuussa, mutta päivämäärät on jo nyt hyvä varata kalenteriin. Paikalle kannattaa saapua jo maanantaina kokemaan legendaarinen pohjalainen mantamyrsky eli naistentanssit. Tulossa on maaseutumatkailun huippuseminaari, sillä pohojalaaset uhoavat tuttuun tyyliinsä, jotta hyvää koitetahan teherä, mutta priimaa pakkaa tulemahan! Seminaareja Markkinointiyhteistyöllä tulosta seminaari Savion Hovissa, Juoksulahdella Mukana ovat mm. Pirjo Suhonen IVANAHelsingistä, Ilkka Kauppinen Sähköinen Liiketoiminta Suomesta, Berit Virtanen-Thewlis MORE Business Services -yhtiöstä, Jari Auranen GoFinlandista, asiantuntijoita ulkomailta sekä useat yrittäjät kertomassa omista parhaista käytännöistään. Tule sinäkin kuulemaan lisää markkinoinnin saloista! Tarkempi ohjelma: seminaarit ja Aika Paikka Härmän Kuntokeskus, Kauhavan Ylihärmä Teema Yrittäjyys luovuutta ja luovimista Lisätiedot Valtakunnallinen Ruoka & Matkailu -seminaari Turussa Osallistu ruoan ja matkailuasiantuntijoiden ohella tulevaisuuden suuntaviivojen luomiseen. Tarkempi ohjelma: seminaarit ja VisitEngland on yhdessä alueellisten matkailutoimijoiden kanssa julkaissut oppaan Keep it Real. Opas on tarkoitettu pienille matkailuyrityksille, jotta ne osaisivat paremmin markkinoida ja viestittää omista vahvuuksistaan kestävään matkailuun liittyen. Opas löytyy osoitteesta 26 Talvi 2010 SYKSY

15 Maaseutu&Matkailu-lehti ilmestyy sähköisenä ja on luettavissa Sivustolta löytyvät myös vanhat lehdet. Lehdestä otetaan pieni painos, jota voi tilata esimerkiksi jaettavaksi erilaisissa tilaisuuksissa. Tilaa tieto sähköisen lehden ilmestymisestä ja painettu lehti päätoimittajalta

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus VERKOSTO JA HANKETAPAAMINEN 14. 15.4.2011 Verkatehdas Hämeenlinna Maaseudun kehittämistä verkostoilla ja valtakunnallisilla hankkeilla Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Asiakkaan

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tietovarannot

Matkailun alueelliset tietovarannot Matkailun alueelliset tietovarannot MIKÄ MATKAILUN ALUEELLISET TIETOVARANNOT? VALTAKUNNALLINEN SÄHKÖINEN MATKAILUN TIEDONHALLINTAJÄRJESTELMÄ Sähköinen järjestelmä, jolla voidaan kerätä tietoa alueiden

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus

Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus 37. Valtakunnallinen maaseutumatkailuseminaari, Kauhava 22.-23.3.2011 Suunnitteluapua asiakkailta Maaseutumatkailun asiakastutkimus Juho Pesonen, Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos,

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Sveitsiläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SVEITSILÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SVEITSILÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot Aineistonkeruuraportti 213 Itä-Suomen Yliopisto, Matkailualan opetus ja tutkimuslaitos 2 Sisällysluettelo KESKI-SUOMI... 3 1. Perustiedot... 3 2. Matkailuliiketoiminnan

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

1. Toiminta ja palvelut

1. Toiminta ja palvelut 1. Toiminta ja palvelut Hotelli Joki on 32-paikkainen huoneistohotelli, jossa on kahdeksan esteetöntä huoneistoa, ja viereisessä siivessä ravintolatilat n. 40 ruokailijalle, sauna ja kesäterassi. Kaikissa

Lisätiedot

YRITTÄJÄ KAIKKI IRTI ISOSTA KIRJASTA!

YRITTÄJÄ KAIKKI IRTI ISOSTA KIRJASTA! YRITTÄJÄ KAIKKI IRTI ISOSTA KIRJASTA! VAPAA-AIKA YRITYSPALVELUT MAINOSTAMINEN Vierailemme Ison Kirjan leirintäalueella joka vuosi, usein asuntovaunulla. Pari vuotta sitten vuokrasimme myös suuren mökin

Lisätiedot

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Maaseutumatkailusta elinvoimaa Sata matkaa maalle! Maaseutumatkailusta elinvoimaa Projektipäällikkö Soile Vahela Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke, SAMK 1.9.2013 31.12.2014 Sata matkaa maalle! Esitys Mitä maaseutumatkailu

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke

Etelä-Savon matkailubarometri 2010. Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Ennakoimalla eteenpäin Etelä-Savossa -hanke Etelä-Savon matkailubarometri 2010 Kyselyssä kartoitettiin yrittäjien näkemyksiä kevään ja lähitulevaisuuden suhdannetilanteesta.

Lisätiedot

Case: SaimaaHoliday. Niina Vaaksala Ohjelmapalvelut ja majoitus

Case: SaimaaHoliday. Niina Vaaksala Ohjelmapalvelut ja majoitus Case: SaimaaHoliday Niina Vaaksala Ohjelmapalvelut ja majoitus SaimaaHoliday 8 jäsenyritystä Toimipisteitä Savonlinnassa, Oravissa, Rantasalmella ja Kolovedellä SaimaaHoliday yritysten toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Kiinalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA KIINALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN KIINALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. 18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. PARAS PALVELU 2007 GOLF DIGEST -LEHTI PAY & PLAY PREMIUM Minämäki Aura Masku Naantali Kultaranta Golf Turku Sauvo

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA

ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Väliraportti 13.12.2010 Juho Pesonen juho.pesonen@uef.fi Pu i s tok a tu 5, P L 7 8,5 7 1 0 1 Sa v on li n na ASIAKKAAN

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen

15.11.2011. Kalevalasta kansainvälisyyteen 15.11.2011 Kalevalasta kansainvälisyyteen Perusasiat 44 kpl kahden hengen huoneita, 3 suitea kaksi suomalaista, infrapuna- ja turvesaunat, wellness -osasto kaksi kokoustilaa: 100 henkilöä ja 30 henkilöä

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.10.2012 30.5.2013 10.6.2013 Puolivuotisraportti / Ranska SISÄLTÖ Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Espanjalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ESPANJALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ESPANJALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

YLEINEN OHJE. Mökin lisääminen Lomaovi.fi palveluun. Kwantic 1

YLEINEN OHJE. Mökin lisääminen Lomaovi.fi palveluun. Kwantic 1 YLEINEN OHJE Mökin lisääminen Lomaovi.fi palveluun Kwantic 1 OHJEITA MÖKKIEN LISÄÄMISEKSI LOMAOVI PALVELUUN Hakukone näkyvyydellä voi olla suuri merkitys siihen kuinka monta tiedustelua tai kauppaa internetin

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA

KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA KORJAUSRAKENTAMISEMME TILA KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja Kiinteistöt ja rakentaminen AsuntoForum, 23.3.2009 280 260 240 220 200 Suomi Asuntojen korjausrakentaminen volyymi-indeksi

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Matkailijat Keski-Suomessa

Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijat Keski-Suomessa Matkailijamäärät Keski-Suomessa: kotimaa & ulkomaat Mistä kotimaan matkailijat tulevat ja keitä he ovat Ulkomaiset matkailijat: venäläinen matkailija eurooppalainen moderni humanisti

Lisätiedot

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus

Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy. Suuri Yrittäjätutkimus Tutkimuksen tilaaja: Collector Finland Oy Suuri Yrittäjätutkimus Collector & Companies Yrittäjäfoorumi 2014 Tutkimus ja tulokset Collector teetti tutkimuksen suomalaisista ja ruotsalaisista pk-yrityksistä

Lisätiedot

Kestääkö matkailu Kestääkö maailma matkailua. Kestävää matkailua meillä ja muualla Anu Nylund

Kestääkö matkailu Kestääkö maailma matkailua. Kestävää matkailua meillä ja muualla Anu Nylund Kestääkö matkailu Kestääkö maailma matkailua Kestävää matkailua meillä ja muualla Anu Nylund Ekologisesti, taloudellisesti ja sosiokulttuurisesti kestävää matkailua Suunnittelu on tärkeää Kantokykyluokitus

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club

Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club Matkailuinvestointien tulevaisuus Suomessa - case Holiday Club Holiday Club Perustettu 1986 Holiday Club on Euroopan johtava viikko-osakealan yritys ja Suomen johtava vapaa-ajan asumisen ja matkailun toimija.

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA! Leirintämatkailualan yksi vahvuus on se, että se työllistää. Sen töiden automatisoinnin mahdollisuudet ovat rajalliset. Työtä ei voida siirtää merkittävissä määrin ulkomailla tehtäväksi. Alan on ennustettu

Lisätiedot

Matkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok

Matkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok - ohjelma 08.30 09.00 Tulokahvit 09.00 10.00 Esittelyt, päivän ohjelma ja laadun perustietoutta matkanjärjestäjän näkökulmasta 10.00 10.30 Hotelli-,

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014

MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711. Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 MARKO SAARINEN marko.saarinen@solita.fi 040 740 1711 Solita Oy esittäytyy 30.1.2014 Seuraavat 15 20 minuuttia Me Digitalisoituminen Elämys Matkaopas Matkailun neuvontapalvelut tulevaisuudessa Aloituspalaveri

Lisätiedot

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA

KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA KUOPION ALUE VENÄJÄN MARKKINOILLA MARKKINOINNIN ALKUTAIVAL Pietariin 1995 Moskovaan 1997 Ensimmäiset matkanjärjestäjävierailut Venäjän markkinoiden erityispiirteitä - neitseelliset markkinat - innokkuutta

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille

Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille Lahjan Päivä 2006: Lahjoita iloa kaikille aisteille Kerro kokemuksia ja mielipiteitä Lahjan Päivästä. Tänä vuonna kampanjaa vietetään uudella konseptilla ja senkin vuoksi on tärkeää kuulla sinun mielipiteesi

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.007 S&A päivät ät Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely S & A päivät 6.-7.9.007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 5 Tutkimus toteutettiin internet-kyselynä,

Lisätiedot

Täydellinen loma Lapissa

Täydellinen loma Lapissa Täydellinen loma Lapissa Ainutlaatuinen palvelukonsepti kokoaa saman katon alle kaksi viihtyisää ja tasokasta hotellia sekä Kokousja kongressi keskus Levi Summitin palveluineen ja näyttelyineen. Suomen

Lisätiedot

FIDAn merkitys ( oma kokemus)

FIDAn merkitys ( oma kokemus) Suurtalousalan yhteistyöjärjestö FIDA ry:n jäsenkyselyn 2011 tulokset 4.11.11/ MH FIDA ry:n jäsenkysely toteutettiin viikolla 43. sähköpostitse ja FIDAn www-sivuilla. Saimme määräaikaan mennessä 189 vastausta.

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi

Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Perhe On Paras -liikuntakurssien palveluprosessi Tässä raportissani visualisoin koko Perhekurssiprosessin kulun kurssin suunnittelusta jälkimarkkinointiin Kurssin suunnittelu ja kalenterointi Perhe On

Lisätiedot

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4

Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Viritä palvelusi venäläisille matkailijoille Signaalisessio 18.4 Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusterin tarjoamat palvelut ideoiden jatkotyöstöön Lisää liikevaihtoa ja uusia asiakkaita venäläisistä

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

JHL Talvipäivät 2012 23.-25.3.2012. Esittelyt / Hinnasto

JHL Talvipäivät 2012 23.-25.3.2012. Esittelyt / Hinnasto JHL Talvipäivät 2012 23.-25.3.2012 Esittelyt / Hinnasto Tahkovuori Chalets ***** Kalliolantie 1 B Tasokkaat ja viihtyisät huoneistot v. 2008 valmistuneessa hissitalossa. Kaikki huoneistot ovat täysin sisustettuja

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Hollantilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA HOLLANTILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN HOLLANTILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Homestay. Live Like Locals Raija Ruusunen Matkailun teemaryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. TEM asiantuntijaseminaari 11.12.

Homestay. Live Like Locals Raija Ruusunen Matkailun teemaryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä. TEM asiantuntijaseminaari 11.12. Homestay Live Like Locals Raija Ruusunen Matkailun teemaryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä TEM asiantuntijaseminaari 11.12.2013 Tampere Esityksen sisältö Kansainväliset trendit Mitä on kotimajoitus?

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot