Liikenteen sujuvuus Tampereen seudulla

Transkriptio

1 Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos Tutkimusraportti 65 Liikenteen sujuvuus Tampereen seudulla Hanna Kalenoja & Piritta Laitakari Tampere 2007

2 Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. Tutkimusraportti 65 Tampere University of Technology. Institute of Transportation Engineering. Research Report 65 Hanna Kalenoja & Piritta Laitakari Liikenteen sujuvuus Tampereen seudulla Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos Tampere 2007

3 Kansikuvat: Tommi Mäkelä ISBN ISBN (PDF) ISSN

4 ESIPUHE Liikenteen sujuvuus on tärkeä matka-aikaan vaikuttava palvelutasotekijä, joka riippuu liikenteen ruuhkautumisesta. Viime vuosien aikana Tampereen seudun sisääntuloteillä ja läpikulkevilla pääväylillä liikennemäärät ovat kasvaneet ja liikenteen sujuvuuden on samalla koettu heikentyneen. Tampereen seudun sujuvuustutkimuksen tavoitteena on ollut kartoittaa liikenteen sujuvuutta eri vuorokaudenaikoina talviarkisin seudun merkittävimmillä sisääntulo- ja läpikulkuväylillä ja pääkaduilla. Lisäksi tavoitteena on ollut arvioida liikenteen sujuvuuden kehitystä vuosina Matka-aikamittaukset on tehty kelluvan auton menetelmällä liikenteen seassa ajamalla. Tutkimukseen on valittu pääosin sellaisia reittejä, joiden ruuhkautumisesta on ollut aiempia havaintoja. Mittausreitit on valittu siten, että niiden avulla on mahdollista seurata liikenteen sujuvuuden kehitystä määrävuosin tehtävillä matkaaikamittauksilla. Mittaukset on toteutettu samalla tavoin kuin talvikaudella tehdyt mittaukset, jotta liikenteen sujuvuutta olisi mahdollista vertailla kahden vuoden takaiseen tilanteeseen. Liikenteen sujuvuustutkimuksen tulosten perusteella voidaan arvioida liikenteen palvelutason kehittymistä Tampereen seudulla ja ruuhkautumisen kehityssuuntia seudun pääväylillä. Mittaustuloksia voidaan hyödyntää myös ruuhkautumiseen johtavien tekijöiden tunnistamisessa ja ruuhkien hallintaan tähtäävien toimenpiteiden suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa. Liikenteen sujuvuustutkimus on toteutettu Tampereen teknillisen yliopiston liikenneja kuljetustekniikan laitoksella tutkimusryhmässä, johon ovat kuuluneet erikoistutkija Hanna Kalenoja, erikoistutkija Harri Rauhamäki, tutkimusapulainen Piritta Laitakari, laboratorioinsinööri Pekka Alava, erikoislaboratoriomestari Matti Audejev sekä laboratoriomestari Pauli Valkama. Hanke on toteutettu Tampereen kaupungin ja Tiehallinnon Hämeen tiepiirin toimeksiannosta. Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet tieinsinööri Tero Haarajärvi Tiehallinnosta sekä liikenneinsinööri Mika Kulmala ja liikenneinsinööri Jukka Kyrölä Tampereen kaupungilta.

5 Julkaisuajankohta Julkaisun nimi Liikenteen sujuvuus Tampereen seudulla Julkaisun tekijät Hanna Kalenoja, Piritta Laitakari Tiivistelmä Liikenteen sujuvuutta Tampereen seudulla on tutkittu lokakuun 2006 ja maaliskuun 2007 välillä seudun päätie- ja pääkatuverkolla tehdyillä kelluvan auton mittauksilla eli liikenteen seassa ajamalla. Mittauksia on tehty yhteensä kuudella eri reitillä, joiden matka-aikaa ja sujuvuutta tutkittiin vastaavalla tavalla talvikaudella Hankkeessa on tutkittu liikenteen sujuvuuden muutoksia vuosina vertaamalla talvikaudella saatuja tuloksia kaksi vuotta aiemmin toteutettujen mittausten tuottamiin tuloksiin. Matka-aikamittausten perusteella liikenteen sujuvuus on idän suuntaisessa aamuruuhkassa heikentynyt ja aamuruuhkan kesto on pidentynyt noin puolella tunnilla. Aamuisin liikenne alkaa itään kulkevassa suunnassa Rantaväylällä ruuhkautua klo 7.15 ja ruuhkautuminen jatkuu välillä Myllypuronkatu Sepänkatu noin klo 8.30:een asti. Selvästi ruuhkautunut osuus ulottui talvikaudella aamuruuhkan huipputunnin ajan lännessä Myllypuronkadun länsipuolelle, kun aiemmissa mittauksissa ruuhkautuminen alkoi vasta Lielahdenkadun kohdalla. Läntisellä kehätiellä ei aamuisin ole selvää ruuhkautumista lukuun ottamatta Rajaniemen ja Lentoasemantien välistä osuutta, jossa itään kuljettaessa kaksiajoratainen osuus päättyy. Liikenteen matka-aikavertailun perusteella lännen suuntainen iltaruuhka on seudulla hieman lieventynyt. Ruuhkan vähenemiseen vaikuttavat kehätien ensimmäisen vaiheen valmistuminen sekä Mustanlahden ja Sepänkadun alueen valo-ohjauksen parempi toimivuus. Talvikaudella länteen kulkeva suunta ruuhkautui Kekkosentiellä selvästi jo klo 15 ja ruuhka purkautui vasta klo 17:n jälkeen. Talvella selvästi ruuhkautunut ajanjakso alkoi noin klo ja ruuhka on pääosin purkautunut jo ennen klo 17:ää. Toisaalta selvästi ruuhkautunut alue Kekkosentiellä on talvella laajentunut välille Naistenlahti Sepänkatu, kun se kahta vuotta aiemmin rajoittui välille Naistenlahti Mustalahti. Liikenteen keskinopeudet ovat pahimpaan ruuhka-aikaan välillä Naistenlahti Mustalahti hieman alempia kuin talvikaudella Liikenne on aiempaa ruuhkaisempaa myös Enqvistinkadun länsipuolella länteen johtavassa suunnassa. Rantaväylä ruuhkautuu myös itään kulkevassa suunnassa jonkin verran iltaruuhkan aikana. Liikenne oli läntisellä kehätiellä länteen kulkevassa suunnassa sujuvaa lukuun ottamatta Lakalaivan ja Pirkkahallin välistä osuutta. Kaiken kaikkiaan iltaruuhkassa liikenteen sujuvuus on hieman parantunut talvikauteen verrattuna ja selvästi ruuhkautuneita osuuksia on huomattavasti vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Erityisesti Pispalan valtatien, Naistenmatkantien ja Hämeenpuiston pohjoisosan sujuvuus oli parempi kuin kaksi vuotta aiemmin tehdyissä mittauksissa. Talvikauteen verrattuna aamuruuhka sen sijaan oli selvästi laajentunut ja siitä on tullut iltaruuhkaa laajempi. Vielä talvikaudella iltaruuhka oli aamuruuhkaa havaittavampi ja ulottui laajemmalle osalle tie- ja katuverkkoa. Tulokset edustavat keskimääräistä talviarkivuorokautta. Tyypillisesti perjantain iltaruuhka on huomattavasti keskimääräistä arki-iltaruuhkaa suurempaa ja pidempikestoista. Avainsanat matka-aika, keskinopeus, ruuhkautuminen, kelluvan auton menetelmä, sujuvuusmittaus Julkaisusarjan nimi ja julkaisun numero Kokonaissivumäärä Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. Tutkimusraportti 65. ISSN ISBN ISBN (PDF)

6 Date of publication Name of the publication Travel time survey of the Tampere Region Authors Hanna Kalenoja, Piritta Laitakari Abstract The main purpose of the Tampere regional travel time survey has been to evaluate the variations in travel time, average speed, and congestion in the arterial road and street network of the Tampere Region. The travel time and driving speed has been studied by using the floating car method where the car is driving in the traffic flow with the same speed as other vehicles. Travel time and speed data has been collected in six different routes with total length of 136 km. The measured routes represent the most important entrance and by-pass roads in the Tampere Region. The measurements have been conducted during the weekdays at between October 2006 and March The total amount of measured kilometres was approximately km. Travel times have in this study been compared to the measurements conducted two years earlier in During the morning peak the eastward traffic was more congested at than two years earlier. In Paasikiventie the eastbound direction begins to congest already at 7.15 and the congestion is severe between Myllypuronkatu and Sepänkatu until Congested area extended westwards of Myllypuronkatu, while during the winter it begun from Lielahdenkatu. In the western by-pass road traffic was not congested with the exception of section between Rajaniemi and Lentoasemantie, where the dual carriageway ends in the eastbound direction. According the measurement results the afternoon congestion has to some extent been mitigated due to the opening of the first phase of the western by-pass motorway and due to the traffic signal control improvement of the Mustalahti area. During the winter westward traffic begun to congest already at 15 o clock and the congestion was relieved at 17 o clock. During the winter traffic begun to congest at and was relieved before On the other hand the average travel speed has decreased between Naistenlahti and Mustalahti. Traffic was also in the Lielahti area more congested than in the previous measurements. In Paasikiventie also the eastward traffic was to some extent congested during the afternoon peak hours. In the western by-pass road traffic was congested between Partola ja Lakalaiva intersections. Altogether afternoon congestion has to some extent decreased and morning congestion increased compared to the winter Especially Pispalan valtatie, Naistenmatkantie and the northern parts of Hämeenpuisto were less congested than two years previously. Morning congestion has become more severe and significant that the afternoon congestion during the weekdays. The results represent average weekdays. In general, afternoon congestion is more severe on Fridays, as the amount of traffic is greater than on other weekdays. Keywords travel time, floating car measurements, driving speed, average speed, peak hour, congestion, delay Name of the publication series Pages, total Tampere University of Technology. Institute of Transportation Engineering. Research Report ISSN ISBN ISBN (PDF)

7 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Liikenteen sujuvuuden arviointi Liikennemäärien kehitys Tampereen seudulla MATKA-AIKA- JA NOPEUSMITTAUKSET Mittausten suorittaminen ja mittausreitit Mittausaikataulu Mittausten määrä tutkimusreiteillä LIIKENTEEN SUJUVUUS AAMU- JA ILTARUUHKASSA Sujuvuuden arviointi keskinopeuden perusteella Sujuvuus aamuruuhkassa Sujuvuus iltaruuhkassa LIIKENTEEN KESKINOPEUDEN MUUTOKSET VUOSINA Väyläkohtaiset keskinopeuden muutokset Liikenteen keskinopeuden muutos liikenneverkon eri osilla REITTIKOHTAISET MATKA-AIKATARKASTELUT Tarkastellut reitit Rantaväylä Läntinen kehätie Pirkkala Lahdenperänkatu Holvasti keskusta Hervanta keskusta Lielahti keskusta Epilä keskusta Lahdenperä Ratina PÄÄTELMIÄ LÄHTEET... 56

8 1. JOHDANTO 1.1 Liikenteen sujuvuuden arviointi Tampereen seudulla liikenteen sujuvuutta on seurattu kelluvan auton mittauksilla vuodesta 2004 lähtien. Tampereen seudun sujuvuustutkimusten tavoitteena on ollut arvioida liikenteen sujuvuutta ja sujuvuuden kehitystä seudun tärkeimmillä sisääntuloteillä, läpikulkureiteillä ja pääkaduilla. Mittausaineisto on koottu keräämällä ajonopeustietoja liikenteen seassa ajamalla ns. kelluvan auton menetelmällä. Tampereen seudun tärkeimpiä liikenneväyliä koskeva ajoneuvoliikenteen matka-aikaan perustuva mittausjärjestelmä laadittiin talvikaudella , jolloin toteutettiin ensimmäinen mittaussarja (Kalenoja ja Hintikka 2005). Sujuvuustutkimuksen mittaukset on mahdollista toistaa määräajoin, jolloin voidaan arvioida seudun liikenneolosuhteiden kehitystä. Lisäksi tuloksia voidaan hyödyntää liikenneruuhkia vähentävien toimenpiteiden suunnittelussa ja vaikutusten arvioinnissa. Mittausreitit on valittu tutkimukseen siten, että ne edustavat seudun tärkeimpiä ja vilkasliikenteisimpiä sisääntuloteitä ja pääväyliä, joilla on havaittuja kapasiteettiongelmia. Mittausten ulkopuolelle on jäänyt myös sellaisia väyliä, joilla liikenne ruuhkautuu aamu- ja iltaruuhkan aikana ja joilla matka-ajan vaihtelut ovat suuria, sillä mittaukseen ei ole voitu sisällyttää enempää tie- ja katuosuuksia mittausten määrän pitämiseksi kohtuullisena. Mittausreitit edustavat tärkeimpiä väyliä, joilla sujuvuusongelmien on odotettu kasvavan tulevaisuudessa liikenteen kysynnän kasvaessa. Sujuvuutta koskevien mittaustulosten perusteella voidaan arvioida liikenteen ruuhkautumista eri vuorokaudenaikoina ja eri ajosuunnissa tutkituilla mittausreiteillä. Keskinopeushavaintojen perusteella on mahdollista lisäksi seurata matka-aikojen muutosta ja ruuhka-aikojen muutoksia aamuisin ja iltaisin. Sujuvuusaineiston perusteella voidaan myös arvioida erilaisten liikennejärjestelmään kohdistuvien toimenpiteiden vaikutusta liikenteen sujuvuuteen ja palvelutasoon. Tärkein liikenneverkon muutos vuosina on ollut lokakuussa 2006 käyttöön otetun läntisen kehätien ensimmäinen vaihe välillä Porintie Rajaniemi, jonka vaikutuksia liikenteen sujuvuuteen on tässä raportissa arvioitu vertaamalla vuoden mittaustuloksia talvikaudella kerättyä aineistoon. Kelluvan auton mittaukset on ajoitettu talvikaudelle siten, että ensimmäiset mittaukset on tehty lokakuun 2006 lopussa ja viimeiset mittaukset maaliskuussa Mittausaineisto on siten vertailukelpoinen aiemman mittaussarjan kanssa, joka ajoittui samaan ajankohtaan talvikaudella Talvikausi soveltuu hyvin sujuvuustarkasteluihin, sillä liikenteen kysyntä on silloin melko tasainen juhlapyhiä ja kevään hiihtolomakautta lukuun ottamatta. Nämä ajankohdat on jätetty mittausten ulkopuolelle. 1.2 Liikennemäärien kehitys Tampereen seudulla Liikennemäärät ovat Tampereen seudulla kasvaneet viime vuosikymmeninä huomattavasti, sillä seudun asukkaiden ja seudulla työssäkäyvien määrä on kasvanut, ja au- 11

9 toistumisen kasvu on samaan aikaan lisännyt henkilöauton käyttöä päivittäisillä matkoilla. Liikennemäärien kehityksestä on saatavilla systemaattisesti koottua tietoa Tiehallinnon ylläpitämistä automaattisista liikennelaskentapisteistä (LAM), joita sijaitsee mm. Paasikiventiellä, läntisellä kehätiellä, itäisellä kehätiellä sekä VT12:lla Ruotulassa ja Kangasalla. Kuvassa 1.1 on esitetty Tiehallinnon liikennemääräkarttojen ja vuoden 2006 LAM-tietojen perusteella koottuja liikennemäärätietoja vuosilta Vuoden 2006 liikennemäärätiedot ovat koko vuoden keskimääräisiä liikennemäärätietoja, joten niissä ei vielä erotu lokakuussa 2006 liikenteelle avatun läntisen kehätien ensimmäisen vaiheen vaikutus % vuonna 1996: vuonna 2000: vuonna 2004: vuonna 2006: % vuonna 1996: vuonna 2000: vuonna 2004: vuonna 2006: % vuonna 1996: vuonna 2000: vuonna 2004: vuonna 2006: vuonna 1996: vuonna 2000: vuonna 2004: vuonna 2006: vuonna 1999: vuonna 2004: vuonna 2006: vuonna 1996: vuonna 2000: vuonna 2004: vuonna 2006: % vuonna 2001: vuonna 2004: vuonna 2006: vuonna 1996: vuonna 2000: vuonna 2004: vuonna 2005: % vuonna 1996: vuonna 2000: vuonna 2004: vuonna 2006: % vuonna 1996: vuonna 2000: vuonna 2004: vuonna 2006: vuonna 1996: vuonna 2000: vuonna 2004: vuonna 2006: % + 46 % Kuva 1.1 Liikennemäärä (KVL) eräillä Tampereen seudun tie- ja katuverkon osilla vuosina Prosenttiluvut kuvaavat liikennemäärän muutosta vuosina (Tielaitos 1996, Tielaitos 2000, Tiehallinto 2004, Tiehallinto 2006, Tiehallinto 2007) Liikennemäärä on vuosina kasvanut suhteellisesti eniten läntisellä kehätiellä, jossa Lahdesjärven kohdalla liikenne on tällä aikavälillä kasvanut 70 %, Ylöjärvellä 43 % ja Pirkkalassa 22 %. Lempäälän moottoritiellä liikennemäärä on vuosina kasvanut 46 %. Teiskontiellä liikennemäärä on Kekkosentien liittymän kohdalla kasvanut 32 % ja Ruotulassa 18 %. Kekkosentiellä liikennemäärä on vuosina Näsinsillan kohdalla kasvanut 30 % ja Paasikiventiellä Vaitinaron liittymän itäpuolella 23 %. 12

10 Läntisen kehän ensimmäisen vaiheen avaaminen on liikennemäärälaskentojen perusteella vaikuttanut vähentänyt jonkin verran liikennettä Paasikiventiellä ja Pispalan valtatiellä. Kuvassa 1.2 on esitetty kuukauden keskiliikennemäärä Paasikiventiellä, Pispalan valtatiellä ja läntisellä kehätiellä Pirkkalan Huovissa vuonna 2005 ja Paasikiventiellä liikennemäärä on lokakuussa 2006 ollut noin 2 %, marraskuussa 6 % ja joulukuussa 2 % pienempi kuin samaan aikaan vuonna Vuoden 2007 tammikuussa liikennemäärä oli noin 2 % ja helmikuussa noin 4 % pienempi kuin vuonna Pispalan valtatiellä muutokset ovat olleet hieman pienempiä, liikennemäärä on lokakuun 2006 ja helmikuun 2007 välillä ollut 0,4 4,6 % pienempi kuin aikaisempana talvena. Läntisellä kehätiellä liikennemäärä on kasvanut huomattavasti ensimmäisen vaiheen avaamisen jälkeen. Pirkkalan Huovin mittauspisteen kohdalla liikennemäärä oli lokakuun 2006 ja helmikuun 2007 välisenä aikana % suurempi kuin aikaisempana talvena , 438, Paasikiventie -1,7 % -6,2 % -2,2 % -1,6 % -4,0 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 2005 tammi-syyskuu 2006 loka-joulukuu 2006, tammi-helmikuu ,3 % -2,4 % 443, Pispalan valtatie 443, Pispalan valtatie -1,3 % -4,6 % -0,4 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 2005 tammi-syyskuu 2006 loka-joulukuu 2006, tammi-helmikuu ,9 % +16,6 % 460, Huovi 460, Pirkkala Huovi +18,6 % +17,4 % +24,4 % tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 2005 tammi-syyskuu 2006 loka-joulukuu 2006, tammi-helmikuu 2007 Kuva 1.2 Kuukauden keskimääräinen liikennemäärä Paasikiventiellä, Pispalan valtatiellä ja läntisellä kehätiellä ennen kehätien ensimmäisen vaiheen avaamista (tammikuu 2005 syyskuu 2006) sekä kehätien avaamisen jälkeen (lokakuu 2006 helmikuu 2007). (Tiehallinto 2007) Tampereen seudulla itään suuntautuva liikenne sijoittuu vuorokauden tunneille hieman tasaisemmin kuin länteen suuntautuva liikenne, jonka ruuhkatunnit ovat klo Kuvassa 1.3 on esitetty tuntiliikenne Rajasalmen sillalla ja Paasikiventiellä lännen suuntaisessa liikenteessä ja kuvassa 1.4 idän suuntaisessa liikenteessä vuosina 2004 ja 13

11 2007. Vuoden 2004 liikennemäärätiedot edustavat keskimääräistä marras-joulukuun keskiviikkoa ( ja ) ja vuoden 2007 tiedot keskimääräistä tammikuun keskiviikkoa ( ). Näiden pääväylien kautta länteen kulkee klo noin ajoneuvoa/h ja klo noin ajoneuvoa/h. Aamuruuhka on itälänsisuuntaisessa liikenteessä hieman pienempi, sillä aamun huipputunnin (klo 7 8) aikana itään kulkee näillä väylillä noin ajoneuvoa/h. Iltapäivän ruuhkahuippu on erityisen merkittävä Paasikiventiellä, jossa kulkee klo länteen tunnissa noin kolminkertainen määrä liikennettä päiväliikenteen määrään verrattuna. Idän suuntaisessa aamuruuhkassa ero ei ole yhtä suuri päiväliikenteeseen verrattuna. Liikennemäärä on aamuhuipputunnin aikana itään kulkevassa suunnassa kasvanut talvikauteen verrattuna. ajoneuvoa/h Rajasalmi Rajasalmi Paasikiventie Paasikiventie Kuva 1.3 Tuntiliikennemäärä Rajasalmen sillalla ja Paasikiventiellä Vaitinaron liittymän itäpuolella länteen vuonna 2004 ( ja ) ja vuonna 2007 ( ) kehätien ensimmäisen vaiheen avaamisen jälkeen. (Tiehallinto 2005, Tiehallinto 2007) ajoneuvoa/h Rajasalmi Rajasalmi Paasikiventie Paasikiventie Kuva 1.4 Tuntiliikennemäärä Rajasalmen sillalla ja Paasikiventiellä Vaitinaron liittymän itäpuolella itään vuonna 2004 ( ja ) ja vuonna 2007 ( ) kehätien ensimmäisen vaiheen avaamisen jälkeen. (Tiehallinto 2005, Tiehallinto 2007) 14

12 2. MATKA-AIKA- JA NOPEUSMITTAUKSET 2.1 Mittausten suorittaminen ja mittausreitit Sujuvuustutkimuksen mittausmenetelmä on sama kuin vuonna tehdyissä mittauksissa (Kalenoja ja Hintikka 2005). Matka-aikaa on mitattu kelluvan auton menetelmällä ja matka-aikamittauksissa on käytetty TTY:n liikenneja kuljetustekniikan laitoksen mittausajoneuvoa, jossa on matka-aikaa mittaava ajoanalysaattori. Kelluvan auton menetelmässä liikennevirran matkanopeutta on mitattu ajamalla liikenteen seassa vuorokauden eri ajankohtina. Ajonopeus kirjautuu tietokantaan 1 sekunnin välein. Hetkellisen matkanopeuden lisäksi ajoanalysaattorimittausten tulosten perusteella voidaan arvioida liittymäkohtaisia viivytyksiä sekä muista syistä aiheutuvia viivytyksiä. Sujuvuutta ja matka-aikaa on mitattu yhteensä kuudella reitillä, jotka on esitetty kuvassa 2.1. Reitit on mittauksissa numeroitu seuraavasti: reitti 1 Läntinen kehätie (Lahdenperänkatu läntinen kehätie Porintie, 16,4 km) reitti 2 Naistenmatkantie (Lahdenperänkatu Naistenmatkantie Porintie, 14,3 km) reitti 3 Hervannan valtaväylä (Hervanta Sammon aukio, 8,5 km) reitti 4 Pispalan valtatie, Hämeenkatu ja Teiskontie (Epilä Kuntokatu, 9,0 km) reitti 5 Rantaväylä (Myllypuronkatu Holvasti, 13,8 km) reitti 6 Hämeenpuisto (Lahdenperänkatu Santalahti, 6,2 km) Reitti 5: Rantaväylä Myllypuronkatu - Holvasti (13,8 km) Reitti 4: Pispalan valtatie Epilä - Kuntokatu (9,0 km) Reitti 2: Naistenmatkantie Lahdenperänkatu - Rajaniemi (9,4 km) Reitti 3: Hervannan valtaväylä Hervanta - Sammon aukio (8,5 km) Reitti 1: läntinen kehätie Lahdenperänkatu - Porintie (16,4 km) Reitti 6: Hämeenpuisto Lahdenperänkatu - Santalahti (6,2 km) Kuva 2.1 Sujuvuustutkimuksen mittausreitit. Vuoden mittauksissa mitattiin lisäksi reittiä 7, joka kulki Hatanpään valtatietä Lahdenperänkadulta Hämeenkadulle. Tämän reitin mittaukset jätettiin kuitenkin 15

13 talvikaudella tekemättä, sillä Hatanpään valtatiellä alkoi mittausten aikana Vuohenojan sillan pitkäkestoinen kunnostustyö, joka vaikutti merkittävästi reitin sujuvuuteen. Näin ollen reitiltä ei olisi saatu aiempaan tutkimukseen nähden vertailukelpoista tietoa matka-ajoista. Reittien yhteenlaskettu pituus molempiin suuntiin ajettuna on noin 136 km. Reittien yksityiskohtaisempi kuvaus on esitetty liitteessä 1. Reitit 5 ja 6 ajettiin lenkkinä siten, että reitti päättyi samaan pisteeseen, josta se alkoi. Kelluvan auton menetelmässä mittausautolla pyritään ajamaan muun liikenteen seassa muun liikenteen nopeutta ja ajokäyttäytymistä seuraten, jotta mittauksilla saataisiin mahdollisimman totuudenmukainen kuva liikennevirran hetkellisestä nopeudesta. Autolla on mittauksissa normaaliin tapaan ruuhkassa vaihdettu nopeammin vetävälle kaistalle pyrkimättä kuitenkaan ajamaan muuta liikennevirtaa nopeammin. Mittauksia on koko mittausajanjakson aikana tehnyt kolme kuljettajaa, joiden ajotapa on ennen mittausten aloittamista pyritty harmonisoimaan, jotta keskinopeuksiin ei syntyisi kuljettajakohtaisia eroja. Samat kuljettajat tekivät myös talvikauden mittausajot, mikä osaltaan lisää tulosten vertailtavuutta. 2.2 Mittausaikataulu Mittaukset on tehty arkipäivisin Lisäksi reitillä 4 tehtiin täydentäviä mittauksia ja Pääosa mittauksista on tehty aamu- (klo 7 9) ja iltaruuhkien (klo 15 18) aikaan. Vertailuaineistona on mitattu päiväliikennettä (klo 9 15), joka edustaa mittauksissa sujuvaa liikennettä. Mittaukset aloitettiin lokakuussa 2006 reitillä 1 ja viimeiset mittaukset tehtiin helmikuussa 2007 reitillä 3. Loka- ja marraskuun aikana mitattiin reitit 1 ja 2, sillä läntisen kehätien toisen vaiheen tietöiden alun ei haluttu vaikuttavan mittaustuloksiin läntisellä kehällä. Tietyöt käynnistyivät lokakuussa 2006, mutta niiden vaikutus liikenteeseen on ollut havaittava vasta vuoden 2007 alkupuolella. Mittaukset pyrittiin pääosin sijoittamaan tiistaille, keskiviikoille ja torstaille, mutta joillakin viikoilla mittauksia on tehty myös maanantaisin ja perjantaisin, jotta mittaukset olisi mahdollista tehdä kokonaisuudessaan ennen hiihtolomakautta. Mittauksia ei tehty arkipyhinä, aattopäivinä eikä Tampereen seudun hiihtolomaviikolla. Joulun ja vuodenvaihteen ajan poikkeuksellisen liikenteen kysynnän takia mittauksia ei tehty ollenkaan Yksityiskohtaisempi mittausaikataulu on esitetty taulukossa 2.1. Mittaukset aloitettiin eri päivinä vaihdellen aamuisin klo ja iltapäivisin klo , jotta mittaukset ajoittuisivat eri mittauspäivinä samana kellonaikana eri ajosuuntiin, jolloin saadaan kattava kuva sujuvuudesta kummassakin ajosuunnassa. Taulukossa 2.1 on esitetty myös säätila mittauspäivän iltapäivänä. Lämpötila ja keliolosuhteet vaihtelivat mittauspäivien aikana, joten iltapäivän säätila ei kuvaa koko vuorokauden olosuhteita. Aamuisin lämpötila on ollut tyypillisesti alempi kuin iltapäivällä Tampereen seudulla oli sankka lumimyrsky, mistä syystä mittaukset keskeytettiin näiden vuorokausien ajaksi. 16

14 Taulukko 2.1 Mittauspäivät eri reiteillä ja mittauspäivän iltapäivän kelihavainnot. viikonpäivä päivämäärä klo klo klo keliolosuhteet mittauspäivän iltapäivällä ma reitti 1 - reitti C märkä tienpinta ti reitti 1 reitti 1 reitti C märkä tienpinta ke reitti 1 - reitti C märkä tienpinta to reitti 1 reitti 1 reitti C kuiva tienpinta ma reitti 1 - reitti C märkä tienpinta ti reitti 1 reitti 1 reitti 1-2 C kuiva tienpinta to reitti 1 - reitti 1-6 C luminen tienpinta ti reitti 1 - reitti C kostea tienpinta ke reitti 2 reitti 2 reitti C märkä tienpinta to reitti 2 - reitti 2-3 C jäinen tienpinta ma reitti 2 - reitti 2-2 C kostea tienpinta ti reitti 2 reitti 2 reitti C kostea tienpinta ke reitti 2 reitti 2 reitti C märkä tienpinta to reitti 1 reitti 1 reitti C märkä tienpinta ma reitti 1 - reitti C kostea tienpinta ti reitti 2 - reitti C kostea tienpinta ke reitti 2 - reitti C kostea tienpinta to reitti 2 - reitti C märkä tienpinta ke reitti 4 reitti 4 reitti C märkä tienpinta to reitti 4 - reitti C kuiva tienpinta ma reitti 4 - reitti C märkä tienpinta to reitti 4 reitti 4 reitti C märkä tienpinta ma reitti 4 - reitti C kuiva tienpinta ti reitti 4 reitti 4 reitti C kostea tienpinta ke reitti 4 - reitti C kuiva tienpinta to reitti 4 - reitti C kostea tienpinta ke reitti 5 reitti 5 reitti C märkä tienpinta to reitti 5 - reitti 5-1 C kuiva tienpinta ma reitti 5 - reitti 5-3 C jäinen tienpinta ti reitti 5 reitti 5 reitti C märkä tienpinta ke reitti 5 - reitti C kuiva tienpinta to reitti 5 reitti 5 reitti C luminen tienpinta ma reitti 5 - reitti 5-13 C kuiva tienpinta ti reitti 5 - reitti 5-14 C kuiva tienpinta ke reitti 5 - reitti 5-8 C jäinen tienpinta to reitti 5 - reitti 5-17 C kuiva tienpinta ma reitti 5-6 C kuiva tienpinta ti reitti 5 - reitti 5-10 C kuiva tienpinta ma 5.2. reitti 6 reitti 6 reitti 6-6 C luminen tienpinta ti 6.2. reitti 6 reitti 6 reitti 6-26 C jäinen tienpinta ke 7.2. reitti 6 - reitti 6-31 C kuiva tienpinta to 8.2. reitti 6 reitti 6 reitti 6-26 C kuiva tienpinta ma reitti 6 - reitti 6-7 C jäinen tienpinta ti reitti 3 - reitti 3-8 C kuiva tienpinta ke reitti 3 reitti 3 reitti 3-13 C kuiva tienpinta to reitti 3 reitti 3 reitti 3-10 C kuiva tienpinta ma reitti 3 reitti 3 reitti 3-17 C kuiva tienpinta ti reitti 3 reitti 3 reitti 3-22 C kuiva tienpinta ti reitti C kuiva tienpinta to reitti C kuiva tienpinta 17

15 2.3 Mittausten määrä tutkimusreiteillä Kuvassa 2.2 on esitetty mittaustuntien ja kuvassa 2.3 mittauskertojen määrä eri reiteillä. Mittaustuntien yhteenlaskettu määrä on noin 230 tuntia. Pitkillä Rantaväylän ja läntisen kehätien reiteillä mittaustuntien määrä on yli 50 tuntia. Kuvassa 2.3 on esitetty mittauskertojen määrä eri ajankohtina. Eri reiteillä mittauskertoja reitin päästä päähän oli Noin 32 % mittauksista tehtiin aamuruuhkan aikaan klo , noin 43 % iltaruuhkan aikaan klo ja noin 25 % päiväliikenteessä klo mittaustunteja läntinen kehätie Hervannan valtaväylä Pispalan valtatie Rantaväylä Naistenmatkantie Hämeenpuisto Kuva 2.2 Mittaustuntien määrä eri reiteillä. mittauskertoja/suunta klo 6:30-9:00 klo 9:00-15:00 klo 15:00-18: läntinen kehätie Hervannan valtaväylä Pispalan valtatie Rantaväylä Naistenmatkantie Hämeenpuisto Kuva 2.3 Mittauskertojen määrä reiteillä aamu- ja iltaruuhkassa sekä päiväliikenteessä. 18

16 Mittauskilometrien kokonaismäärä oli noin km. Kuvassa 2.4 on esitetty mittauskilometrien määrä eri reiteillä aamu- ja iltaruuhkan aikaan ja päiväliikenteessä. Eniten mittauskilometrejä syntyi läntisen kehätien reitillä (reitti 1) ja Rantaväylän reitillä (reitti 5) ja vähiten lyhyellä keskustassa kulkevalla Hämeenpuiston reitillä. Aamulla klo mitattujen kilometrien yhteismäärä oli noin km, päiväliikenteessä klo noin km ja iltapäivän liikenteessä klo noin km. mittauskm/reitti klo 6:30-9:00 klo 9:00-15:00 klo 15:00-18: läntinen kehätie Hervannan valtaväylä Pispalan valtatie Rantaväylä Naistenmatkantie Hämeenpuisto Kuva 2.4 Mittauskilometrien määrä eri reiteillä aamu- ja iltaruuhkassa sekä päiväliikenteessä. 19

17 3. LIIKENTEEN SUJUVUUS AAMU- JA ILTARUUHKASSA 3.1 Sujuvuuden arviointi keskinopeuden perusteella Liikenteen sujuvuutta on arvioitu vertaamalla liikennevirran keskinopeutta vapaan liikennevirran keskinopeuteen (Laine ja Pesonen 2002) vastaavalla tavalla kuin vuoden sujuvuustutkimuksessa. Sujuvuusluokituksessa liikenne on luokiteltu sujuvaksi, hidastuneeksi, ruuhkautuneeksi tai selvästi ruuhkautuneeksi. Sujuvuutta aamu- ja iltaruuhkassa on arvioitu vertaamalla liikenteen keskinopeutta 30 minuutin jaksoissa päiväliikenteen (klo 9 15) keskinopeuteen. Matka-aika vaihtelee mittausreiteillä päiväliikenteessä melko vähän ja liikenteen sujuvuus päiväliikenteessä vastaa mittausten perusteella melko hyvin vapaan liikennevirran keskinopeutta. Taulukossa 3.1 on esitetty arvioinnissa sovellettu neliportainen asteikko. Taulukko 3.1 Sujuvuusarvioissa sovellettu keskinopeuteen perustuva luokitus. (Laine ja Pesonen 2002) liikenteen sujuvuusarvio liikenne on sujuvaa (vihreä) liikenne on hidastunutta (keltainen) liikenne on ruuhkautunutta (punainen) liikenne on selvästi ruuhkautunutta (musta) liikennetilanneluokan määritys liikennevirran keskinopeus on alle 10 % pienempi kuin vapaan virran keskinopeus liikennevirran keskinopeus on % pienempi kuin vapaan virran keskinopeus liikennevirran keskinopeus on % pienempi kuin vapaan virran keskinopeus liikennevirran keskinopeus on yli 50 % pienempi kuin vapaan virran keskinopeus Liikenteen sujuvuusarviot koskevat keskimääräistä talviarkivuorokautta. Liikenne ruuhkautuu tyypillisesti keskiarkivuorokautta enemmän erityisesti perjantai-iltaisin, jolloin liikennettä on jonkin verran enemmän kuin keskimääräisinä arki-iltoina. Perjantai-iltaisin ruuhkautuminen onkin selvästi tässä raportissa esitettyjä tuloksia suurempaa. Sujuvuusarviot on tässä tutkimuksessa esitetty puolen tunnin ajoaikojen keskiarvona kutakin alkavaa viittätoista minuuttia kohti aamuliikenteessä klo ja iltapäivän liikenteessä klo Kuvassa 3.1 on esitetty keskimatkanopeus eri mittausreiteillä aamu-, päivä- ja iltaliikenteessä talvella Keskinopeuksien perusteella eniten ruuhkaa esiintyy Rantaväylän ja Hämeenpuiston reiteillä. Aamuliikenteessä keskinopeus on Rantaväylällä noin 18 % ja Hämeenpuiston reitillä noin 13 % päiväliikenteen nopeuksia alempi. Keskimatkanopeuksien perusteella eniten ruuhkaa esiintyy iltaliikenteessä klo Rantaväylän, Hämeenpuiston ja Pispalan valtatien reiteillä, joissa keskinopeus on % päiväliikenteen nopeutta alempi. Läntisellä kehätien ja Naistenmatkan reiteillä liikenteen keskinopeus alenee aamu- ja iltaliikenteessä 2 8 % päiväliikenteen nopeuksiin verrattuna. Hervannan valtaväylällä liikenteen keskinopeus alenee aamuliikenteessä iltaliikennettä selvemmin. 20

18 62,7 läntinen kehätie 67,4 62,3 Naistenmatkantie Hervannan valtaväylä Pispalan valtatie 30,2 31,2 27,4 36,1 40,0 37,4 44,3 Rantaväylä 45,0 Hämeenpuisto klo 6:30-9:00 klo 9:00-15:00 klo 15:00-18: % 24,6 28,4 23,8-16 % -3 % -12 % -10 % -6 % 48,9 50,0 47,7-2 % -5 % -18 % Kuva 3.1 Keskimääräinen matkanopeus mittausreiteillä eri ajankohtina. 53,9-17 % keskinopeus, km/h -7 % -8 % 3.2 Sujuvuus aamuruuhkassa Kuvassa 3.2 on esitetty liikenteen keskimääräinen sujuvuus koko aamuruuhkan aikana mitatuilla tie- ja katuosuuksilla arkisin klo Mittaustulosten mukaan liikenteen sujuvuus alkaa heikentyä klo 7.15 ja pahin ruuhka on aamuisin klo klo sujuvaa (nopeuden alenema alle 10 % ) hidastunutta (nopeuden alenema %) ruuhkautunutta (nopeuden alenema %) selvästi ruuhkautunutta (nopeuden alenema yli 50 %) Kuva 3.2 Liikenteen keskimääräinen sujuvuus arkiaamuisin klo

19 Kuvissa on esitetty liikenteen keskimääräinen sujuvuus puolen tunnin tarkasteluajanjaksoissa arkisin klo Liikenteen sujuvuus on klo 7.15 asti kaikilla mittausreiteillä hyvä. Kuntokadun ympäristössä liikenne ruuhkautuu hieman jo ennen kello seitsemää. Kuntokadun ympäristössä ruuhka jatkuu noin klo 8.45 asti ja ulottuu idässä pisimmillään Teiskontiellä Toimenlankadun liittymään asti. Teiskontiellä itään kulkevassa suunnassa on havaittavissa paikoittaista hidastumista ja ruuhkautumista välillä Kissanmaankatu Alasjärvi klo Klo 7.15 liikenne alkaa ruuhkautua Paasikiventiellä ja Pispalan valtatiellä itään kulkevassa suunnassa. Klo Paasikiventie on selvästi ruuhkautunut välillä Lielahdenkatu Sepänkatu. Myös Myllypuronkadun ja Lielahdenkadun välinen osuus ruuhkautuu selvästi klo Ruuhka ulottui Myllypuronkadun länsipuolelle, joka ei kuulunut mittausreitille. Paasikiventiellä ruuhkautuminen jatkuu aamulla noin klo 8.30:een asti. Paasikiventiellä ruuhkautuminen on pahinta Vaitinaron liittymän länsipuolella, jossa keskinopeus laskee noin 17 km/h:iin. Vaitinaron liittymän ja Rantatien välisellä osuudella keskinopeus laskee 22 km/h:iin klo Myös Sepänkadun ja Tampellan Esplanadin välinen osuus on ruuhkautunut tai hidastunut aamuruuhkan aikaan itään kulkevassa suunnassa klo Rantaväylän liikenne on aamuruuhkassa länteen kulkevaan suuntaan sujuvaa koko aamuruuhkan ajan. Pispalan valtatie on selvästi ruuhkautunut välillä Ylä-Pispala Pirkankatu klo Pispalan valtatie ruuhkautuu selvästi myös Nokian moottoritien liittymän ympäristössä klo Pispalan valtatien liikenne on länteen kulkevassa suunnassa sujuvaa koko aamuruuhkan ajan lukuun ottamatta Pirkankadun länsiosaa, jossa liikenne ruuhkautuu klo Läntisellä kehätiellä itään kulkevassa suunnassa liikenne ruuhkautuu aamuisin selvästi Rajasalmen sillan ja Lentoasemantien liittymän välillä klo Liikenne on Lentoasemantien ja Lakalaivan välillä hidastunutta koko aamuruuhkan ajan klo Länteen kulkevassa suunnassa ei aamuruuhkan aikaan ole havaittavissa ruuhkautumista. Myös Naistenmatkantiellä liikenne on aamuisin pääosin sujuvaa molemmissa ajosuunnissa. Nuolialantiellä liikenne ruuhkautuu idän suuntaan välillä Lepolantie Sarankulmankatu klo Hämeenkadulla, Hämeenpuistossa ja Ratinassa liikenne on aamuruuhkassa pääosin sujuvaa lyhytaikaisia ruuhkautumisia lukuun ottamatta. Tampereen valtatien liikenne ruuhkautuu selvästi etelään johtavassa suunnassa välillä Hatanpään valtatie Viinikan liittymä klo Tämä yhteysväli on ruuhkautunut koko aamuliikenteen ajan klo Lempääläntiellä liikenne ruuhkautuu klo välillä Kuokkamaantie Viinikan liittymä. Ruuhkautuminen ulottuu klo Tampereen valtatien itäosaan asti. Hervannan valtaväylän eteläosassa liikenne ruuhkautuu hieman muita väyliä myöhemmin klo etelään johtavassa suunnassa välillä Hallila Hepolamminkatu sekä Opiskelijankatu Hermiankatu. Ruuhka jatkuu selvästi havaittavana Opiskelijankadun ja Hermiankadun välillä klo 9:ään asti. 22

20 klo sujuvaa (nopeuden alenema alle 10 % ) hidastunutta (nopeuden alenema %) ruuhkautunutta (nopeuden alenema %) selvästi ruuhkautunutta (nopeuden alenema yli 50 %) Kuva 3.3 Liikenteen sujuvuus arkiaamuisin klo klo sujuvaa (nopeuden alenema alle 10 % ) hidastunutta (nopeuden alenema %) ruuhkautunutta (nopeuden alenema %) selvästi ruuhkautunutta (nopeuden alenema yli 50 %) Kuva 3.4 Liikenteen sujuvuus arkiaamuisin klo

23 klo sujuvaa (nopeuden alenema alle 10 % ) hidastunutta (nopeuden alenema %) ruuhkautunutta (nopeuden alenema %) selvästi ruuhkautunutta (nopeuden alenema yli 50 %) Kuva 3.9 Liikenteen sujuvuus arkiaamuisin klo Sujuvuus iltaruuhkassa Kuvassa 3.10 on esitetty liikenteen keskimääräinen sujuvuus koko iltaruuhkan aikana klo Liikenteen sujuvuus iltaruuhkan aikaan puolen tunnin tarkastelujaksoissa on esitetty kuvissa Iltaruuhkassa liikenne ruuhkautuu länteen johtavilla väylillä selvästi, mutta myös itään johtavissa suunnissa on havaittavissa jonkin verran ruuhkautumista. Iltaruuhka on aamuruuhkaa selvästi pitkäkestoisempi, mutta se ei ulotu laajuudeltaan yhtä suurelle tie- ja katuverkon osalle kuin aamuruuhka. Rantaväylällä ja Teiskontiellä Kuntokadun ympäristössä liikenteen hidastumista on länteen kulkevassa suunnassa havaittavissa jo klo Naistenlahden ja Sepänkadun välinen osuus alkaa ruuhkautua klo ja ruuhkautuu selvästi klo Rantaväylän ruuhka purkautuu kokonaan noin klo 17.15:n jälkeen Lielahdenkadun ympäristöä lukuun ottamatta, jossa Enqvistinkadun ja Lielahdenkadun välinen osuus on ruuhkautunut klo Tampellan ja Mustanlahden välillä keskinopeus laskee alimmillaan noin 14 km/h:iin klo ja 10 km/h:iin klo Paasikiventiellä liikenne on iltapäivällä pääosin sujuvaa Rantaväylällä itään johtavassa suunnassa. Rantatien ja Sepänkadun välinen lyhyehkö osuus on ruuhkautunut klo Myös Enqvistinkadun ja Vaitinaron välinen osuus ruuhkautuu klo sekä uudelleen klo

24 klo sujuvaa (nopeuden alenema alle 10 % ) hidastunutta (nopeuden alenema %) ruuhkautunutta (nopeuden alenema %) selvästi ruuhkautunutta (nopeuden alenema yli 50 %) Kuva 3.10 Liikenteen keskimääräinen sujuvuus arki-iltaisin klo Myös Pispalan valtatie alkaa länteen johtavassa suunnassa ruuhkautua jo noin klo Pirkankatu on selvästi ruuhkautunut välillä Mustanlahdenkatu Vesilinnankatu klo Pirkankadun länsiosan länteen kulkeva suunta on ruuhkautunut lähes koko iltaliikenteen kysyntäajanjakson ajan. Pispalan valtatiellä ei itään kulkevassa ajosuunnassa ole iltaliikenteen aikaan havaittavissa ruuhkautumista. Läntisellä kehätiellä itään johtava ajosuunta ruuhkautuu välillä Lentoasemantie Lakalaiva klo Yhteysväli Pirkkahalli Lakalaiva on selvästi ruuhkautunut klo Liikenteen keskinopeus laskee Pirkkahallin ja Lempääläntien liittymän välillä alimmillaan noin 23 km/h:iin klo Länteen johtavassa ajosuunnassa liikenne ruuhkautuu klo ja klo välillä Lakalaiva Pirkkahalli. Liikenne on länteen johtavassa suunnassa hidastunutta noin klo 17 asti Lakalaivan ja Rajaniemen välillä. Kuljun moottoritieltä Nokian suuntaan johtava ramppi ruuhkautuu selvästi klo Naistenmatkantiellä ei ole iltaliikenteen aikaan havaittavissa ruuhkautumista Naistenmatkantien itäosaa lukuun ottamatta. Itäosassa Partolan liittymän länsipuolella liikenne on ruuhkautunutta itään kulkevassa suunnassa klo Nuolialantiellä liikenne ruuhkautuu molemmissa kulkusuunnissa välillä Härmälä Lahdenperänkatu klo Myös Partolan liittymän läheisyydessä on havaittavissa ruuhkautumista klo Lempääläntiellä liikenne on ilta-aikaan pääosin sujuvaa välillä Lakalaiva Viinikan liittymä. Tampereen valtatie on molemmissa ajosuunnissa ruuhkautunut klo Tampereen valtatien länsiosa on ruuhkautunut klo 17:ään asti. Ratinan alueella ruuhkautuminen on suurinta klo

25 Hämeenpuiston pohjoisosassa ei ole iltaliikenteen aikaan havaittavissa ruuhkautumista. Sen sijaan Hämeenpuiston eteläosa ruuhkautuu selvästi klo Hämeenkadulla ruuhkautumista on havaittavissa länteen johtavassa suunnassa erityisesti klo Muilta osin Hämeenkadun liikenne on melko sujuvaa iltaliikenteen aikana. Kuntokadulla ruuhka ajoittuu pääosin klo 15:n ja 16:n välille. Kuntokadun liikenne ruuhkauttaa kuitenkin Teiskontietä länteen kulkevassa suunnassa Lääkärinkadulle asti noin klo asti. Itään kulkevassa suunnassa liikenne on Teiskontiellä melko sujuvaa lukuun ottamatta ruuhkautumista Kissanmaankadun ja Lääkärinkadun välillä klo Alasjärven liittymän kohdalla itään kulkeva suunta ruuhkautuu välillä Alasjärvi Orimuskatu klo Hervannan valtaväylällä ruuhkautuminen on iltaruuhkassa huomattavasti vähäisempää kuin aamuruuhkassa. Iltapäivällä liikenne on Hervannan valtaväylällä pääosin sujuvaa tai lievästi hidastunutta. Pohjoiseen kulkeva suunta ruuhkautuu välillä Vuohenojan liittymä Sammon valtatie klo Ruuhkautuminen on pahinta klo Myös välillä Opiskelijankatu Hepolamminkatu liikenne on ruuhkautunutta pohjoisen suunnassa klo klo sujuvaa (nopeuden alenema alle 10 % ) hidastunutta (nopeuden alenema %) ruuhkautunutta (nopeuden alenema %) selvästi ruuhkautunutta (nopeuden alenema yli 50 %) Kuva 3.11 Liikenteen sujuvuus arki-iltaisin klo

26 klo sujuvaa (nopeuden alenema alle 10 % ) hidastunutta (nopeuden alenema %) ruuhkautunutta (nopeuden alenema %) selvästi ruuhkautunutta (nopeuden alenema yli 50 %) Kuva 3.12 Liikenteen sujuvuus arki-iltaisin klo klo sujuvaa (nopeuden alenema alle 10 % ) hidastunutta (nopeuden alenema %) ruuhkautunutta (nopeuden alenema %) selvästi ruuhkautunutta (nopeuden alenema yli 50 %) Kuva 3.13 Liikenteen sujuvuus arki-iltaisin klo

31 4. LIIKENTEEN KESKINOPEUDEN MUUTOKSET VUOSINA Väyläkohtaiset keskinopeuden muutokset Liikenteen sujuvuutta ja matka-aikaa talvella on verrattu kaksi vuotta aiemmin tehtyihin mittauksiin, joiden tulokset on raportoitu vuonna 2005 julkaistussa raportissa Liikenteen sujuvuus Tampereen seudulla Mittausmenetelmä ja tulosten analysointitapa on tutkimuksissa sama, joten tulokset ovat siltä osin vertailukelpoisia. Talven yleissäätila oli melko erilainen kuin talvella Vuoden 2006 loppuvuosi oli poikkeuksellisen lämmin ja keliolosuhteet olivat tammikuun 2007 puoliväliin asti hyvät. Jäisiä kelejä esiintyi vain vähän ja marraskuun 2006 alun lumisadetta lukuun ottamatta talvikelit alkoivat vasta tammikuun puolella. Tammihelmikuussa 2007 pakkasta oli mittausten aikana huomattavasti enemmän kuin vuonna tehdyissä mittauksissa. Sää- ja keliolosuhteissa havaittavat erot saattavat vaikeuttaa keskinopeuksien vertailua eri vuosien välillä. Sujuvuuskartoissa keskinopeuksia on verrattu päiväliikenteen nopeuteen, jolloin olosuhteet ovat mittausvuorokausien aikana olleet suhteellisen samanlaiset. Verrattaessa keskenään talvikausien ja keskinopeuksia keliolosuhteiden erilaisuudesta saattaa aiheutua tulkintavaikeuksia. Taulukossa 4.1 on esitetty keskinopeuden muutos tutkituilla väylillä aamu-, päivä ja iltaliikenteen aikana talvikausien ja välillä. Reittien keskinopeudet ovat läntisen kehätien reitillä kasvaneet selvästi talveen verrattuna. Myös Naistenmatkantien reitin keskinopeus on kasvanut. Sen sijaan Rantaväylän reitin keskinopeus on alentunut erityisesti aamuruuhkan aikaan. Myös Hervannan valtaväylän ja Hämeenpuiston reittien keskinopeus on aamuruuhkassa hieman pienentynyt. Paasikiventiellä liikenteen keskinopeus on talvikauteen verrattuna alentunut itään kulkevassa suunnassa kaikkina vuorokaudenaikoina. Aamuruuhkassa keskinopeus on alentunut noin 17 % ja iltaruuhkassa noin 10 %. Länteen kulkevassa suunnassa keskinopeudet ovat alentuneet ainoastaan aamuruuhkan aikana, jolloin nopeus oli 8 % alempi kuin talvikaudella Kekkosentiellä länteen kulkevan suunnan keskinopeus on hieman alentunut aamuruuhkassa ja päiväliikenteen aikana, mutta kasvanut noin 10 % iltaruuhkassa talvikauteen verrattuna. Itään kulkevassa suunnassa keskinopeudet ovat alentuneet erityisesti aamuruuhkan aikana. Teiskontiellä keskinopeudet ovat aamuruuhkassa pienentyneet kummassakin ajosuunnassa talvikauteen verrattuna 6 9 %. Iltaruuhkan aikana itään kulkevan liikenteen nopeus on alentunut noin 5 %. Hervannan valtaväylällä aamuruuhkan aikainen keskinopeus on etelään johtavassa ajosuunnassa noin 15 % alempi kuin aiemmissa mittauksissa, sen sijaan pohjoiseen johtavan ajosuunnan iltaruuhkan aikainen nopeus on noin 16 % suurempi kuin aiemmissa mittauksissa. Sammonkadulla keskinopeudet ovat pääosin kasvaneet talvikauteen verrattuna. 34

32 Läntisellä kehätiellä tarkasteluvälinä on ollut Lakalaivan ja Rajaniemen välinen osuus. Tällä yhteysvälillä keskinopeus on länteen kulkevan suunnan iltaruuhkan aikana kasvanut noin 28 % (14 km/h). Itään kulkevassa suunnassa keskinopeudet ovat alentuneet selvästi aamu- ja iltaruuhkan aikana. Naistenmatkantiellä keskinopeudet ovat hieman alentuneet aiempiin mittauksiin verrattuna. Pispalan valtatiellä liikenteen keskinopeudet ovat pääosin kasvaneet talvikauteen verrattuna. Erityisesti iltaruuhkan aikana nopeudet ovat kasvaneet huomattavasti molemmissa ajosuunnissa. Hämeenkadulla ja Itsenäisyydenkadulla keskinopeudet ovat hieman alentuneet aiempiin mittauksiin verrattuna. Taulukko 4.1 Liikenteen keskinopeuden muutos eri väylillä talvikausien ja välillä aamuruuhkan aikana, päiväliikenteessä ja iltaruuhkan aikana. klo 7:00-9:00 klo 9:00-15:00 klo 15:00-18:00 väylä % km/h % km/h % km/h Paasikiventie länteen -8,4 % -4,8 1,3 % 0,7 0,0 % 0,0 itään -16,6 % -6,3-0,9 % -0,5-9,9 % -4,9 Kekkosentie länteen -5,8 % -3,7-2,1 % -1,3 10,4 % 3,6 itään -10,8 % -6,6-3,0 % -1,9-2,4 % -1,4 Teiskontie länteen -9,2 % -4,6-7,2 % -4,1 2,5 % 1,1 itään -6,1 % -3,3 0,1 % 0,1-4,5 % -2,4 Hervannan valtaväylä pohjoiseen -5,0 % -2,4 1,2 % 0,6 15,9 % 6,2 etelään -14,8 % -6,5-1,9 % -1,0-1,3 % -0,6 Sammonkatu pohjoiseen -1,3 % -0,6 9,1 % 3,7 10,5 % 3,9 etelään 4,7 % 1,7-0,5 % -0,1 1,0 % 0,3 Läntinen kehätie (Lakalaiva-Rajaniemi) länteen -5,1 % -4,0-0,2 % -0,1 28,3 % 14,4 itään -17,3 % -13,2-3,1 % -2,4-18,7 % -14,5 Pispalan valtatie länteen 1,3 % 0,5-8,5 % -4,1 27,3 % 7,6 itään 9,5 % 3,5 4,4 % 2,0 14,5 % 5,7 Hämeenkatu-Itsenäisyydenkatu länteen 0,0 % 0,0-10,9 % -2,2-1,3 % -0,2 itään -3,5 % -0,8-3,2 % -0,7 8,3 % 1,3 Naistenmatkantie länteen -2,1 % -1,1-1,5 % -0,8-0,3 % -0,1 itään -4,5 % -2,2-1,5 % -0,8-1,9 % -0, % pienempi alle 10% pienempi alle 10% suurempi 10-30% suurempi Taulukossa 4.2 on esitetty liikenteen keskinopeuden ero päiväliikenteen keskinopeuteen verrattuna aamu- ja iltaruuhkan aikana eri väylillä talvikaudella ja Mittaustulosten mukaan ruuhka-ajan keskinopeudet alenivat päiväliikenteen nopeuteen verrattuna Paasikiventiellä talvikaudella enemmän kuin kahden vuoden takaisissa mittauksissa. Itään kulkevassa suunnassa nopeus alenee aamuruuhkassa noin 23 km/h eli yli 40 % päiväliikenteen keskinopeuteen verrattuna. Paasikiventiellä ruuhkautuminen on keskinopeuksien perusteella kasvanut niin aamukuin iltaruuhkankin aikana. 35

33 Kekkosentiellä ja Teiskontiellä iltaruuhkan keskinopeuden ero päiväliikenteeseen verrattuna ei talven mittauksissa ollut yhtä suuri kuin aiemmissa mittauksissa. Sen sijaan aamuruuhkassa itään kulkevassa suunnassa ero päiväliikenteen nopeustasoon on kasvanut jonkin verran. Keskinopeus aleni Hervannan valtaväylällä aamuruuhkan aikana talvella jonkin verran enemmän kuin aiemmissa mittauksissa. Sen sijaan iltaruuhkan aikana nopeus ei alentunut yhtä paljon kuin talvikaudella Sammonkadulla, Pispalan valtatiellä ja Hämeenkadulla liikenteen keskinopeus ei talvella alentunut ruuhka-aikoina yhtä paljon kuin kaksi vuotta sitten tehdyissä mittauksissa. Läntisellä kehätiellä Rajaniemen ja Lakalaivan välillä keskinopeudet olivat talvella aamu- ja iltaruuhkan aikana suhteellisesti alempia kuin talvella Länteen johtavassa suunnassa iltaruuhkan aikana nopeus ei enää vuoden mittauksissa laskenut yhtä paljon kuin talvella Taulukko 4.2 Liikenteen keskinopeuden ero päiväliikenteen keskinopeuteen aamuruuhkan aikana ja iltaruuhkan aikana eri väylillä talvikaudella Paasikiventie klo 7:00-9:00 klo 7:00-9:00 klo 15:00-18:00 klo 15:00-18:00 Väylä % km/h % km/h % km/h % km/h länteen 2,9 % 1,6-7,0 % -12,2-21,8 % -3,9-22,7 % -12,9 itään -30,9 % -17,0-41,9 % -22,8-9,0 % -5,0-17,2 % -9,4 Kekkosentie j länteen a 4,0 % 2,5 0,1 % 0,1-43,4 % -26,5-36,1 % -21,6 itään -7,0 % -4,6-14,6 % -9,3-10,7 % -7,0-10,2 % -6,5 Teiskontie 2 länteen -11,8 % -6,6-13,7 % -7,2-19,1 % -10,7-10,6 % -5,5 itään 0-5,7 % -3,2-11,5 % -6,5-5,6 % -3,2-9,9 % -5,6 Hervannan valtaväylä 0 6 etelään -14,7 % -7,5-25,8 % -13,0-4,9 % -2,5-4,4 % -2,2 Sammonkatu pohjoiseen 2 1,1 % 0,5-8,5 % -3,8-9,6 % -3,9-8,4 % -3,8 pohjoiseen -4,3 % -2,2-10,2 % -5,2-22,0 % -11,0-10,7 % -5,4 etelään 0 16,9 % 5,3 23,0 % 7,2 6,4 % 2,0 8,0 % 2,5 Läntinen kehätie 0 (Lakalaiva-Rajaniemi) länteen 7 1,7 % 1,3-3,3 % -2,6-33,9 % -26,2-15,1 % -11,7 itään. -1,8 % -1,4-16,2 % -12,2-0,5 % -0,4-16,5 % -12,4 Pispalan valtatie länteen -15,8 % -7,7-6,8 % -3,0-42,6 % -20,6-20,1 % -8,9 itään -20,1 % -9,4-16,2 % -7,9-15,0 % -6,9-6,8 % -3,3 Hämeenkatu-Itsenäisyydenkatu länteen 12,7 % 2,5 26,6 % 4,7-19,2 % -3,8-10,5 % -1,9 itään 9,0 % 1,9 8,6 % 1,7-25,2 % -5,2-16,3 % -3,2 Naistenmatkantie länteen 0,4 % 0,2-0,2 % -0,1-6,8 % -3,5-5,6 % -2,9 itään -1,1 % -0,6-18,6 % -12,3-5,4 % -2,7-11,9 % -7, % pienempi 10-30% pienempi alle 10% pienempi alle 10% suurempi 10-30% suurempi 36

34 4.2 Liikenteen keskinopeuden muutos liikenneverkon eri osilla Kuvissa 4.1 ja 4.2 on esitetty liikenteen keskinopeuden muutos arkiaamuisin talvikausien ja välillä. Talvikaudella liikenteen sujuvuus on molemmissa ajosuunnissa huonontunut jonkin verran Rantaväylällä ja läntisellä kehätiellä välillä Rajaniemi Lakalaiva. Rantaväylällä sujuvuus on heikentynyt erityisesti Myllypuronkadun ja Enqvistinkadun välisellä osuudella ja jonkin verran myös Enqvistinkadun ja Simppoonkadun välisellä osuudella klo Myös Simppoonkadun ja Sepänkadun välisellä osuudella sujuvuus on heikentynyt. Aamuruuhkan aikaan Kekkosentien sujuvuus on länteen kulkevassa suunnassa heikentynyt erityisesti välillä Naistenlahti Mustalahti. Pispalan valtatiellä ja Hämeenkadulla liikenteen sujuvuus on pääosin parantunut tai pysynyt ennallaan. Teiskontiellä Kuntokadun itäpuolella liikenteen sujuvuus on hieman heikentynyt klo itään johtavassa suunnassa. Läntisellä kehätiellä Nokian ja Rajaniemen välillä liikenteen sujuvuus on kehätien ensimmäisen vaiheen avaamisen jälkeen ollut erittäin hyvä. Talven mittauksissa tällä yhteysvälillä oli tietyömaa, joten nopeustasot olivat silloin toteutetuissa mittauksissa alhaisia. Läntisen kehän Rajaniemen ja Lakalaivan välisellä osuudella sujuvuus on huonontunut erityisesti itään kulkevassa suunnassa klo Myös länteen kulkevassa suunnassa sujuvuus on huonontunut välillä Lakalaiva Pirkkahalli ja Lentoasemantie Rajaniemi. Tietyömaan laajentuminen välille Rajaniemi Lakalaiva on osaltaan vaikuttanut liikenteen keskinopeuksiin, sillä nopeusrajoituksia on tietyömaan takia alennettu tällä yhteysvälillä jo marraskuussa Naistenmatkantiellä liikenteen sujuvuus on pääosin parantunut lyhyitä osuuksia lukuun ottamatta. Hervannan valtaväylän sujuvuus on etelään johtavassa suunnassa hieman heikentynyt erityisesti Hallilan ja Hepolamminkadun välillä. Myös Hermiankadun ympäristössä liikenteen keskinopeudet ovat alentuneet. Pohjoiseen johtavassa suunnassa Vuohenojan ja Sammon valtatien välisellä osuudella keskinopeudet ovat alentuneet huomattavasti. Vertailun perusteella itään kulkevan liikenteen aamuruuhka näyttäisi hieman aikaistuneen ja pidentyneen Rantaväylällä, jossa liikenne oli vuoden mittauksissa selvästi ruuhkautunutta klo välillä Enqvistinkatu Rantatie, kun vuoden mittauksissa tämä yhteysväli oli selvästi ruuhkautunut klo Aamuruuhka on tulosten mukaan Rantaväylän idän suunnan liikenteessä pidentynyt noin 15 minuuttia alku- ja loppupäästään. Kuntokadun ympäristössä liikenne on mittaustulosten mukaan talvella ollut jonkin verran sujuvampaa kuin kaksi vuotta aiemmin. Talvikauden mittauksissa Teiskontie oli länteen kulkevassa suunnassa selvästi ruuhkautunut välillä Lääkärinkatu Kuntokatu klo , kun talvikaudella liikenne oli Lääkärinkadun länsipuolella melko sujuvaa. 37

35 keskinopeuden muutos talveen verrattuna klo km/h - 6 km/h - 6 km/h - 5 km/h - 7 km/h - 2 km/h - 7 km/h - 5 km/h + 1 km/h + 4 km/h - 5 km/h + 3 km/h +41 km/h - 4 km/h + 1 km/h +67 km/h - 4 km/h +38 km/h - 7 km/h -13 km/h - 9 km/h + 2 km/h - 1 km/h - 8 km/h +/- 0 km/h - 5 km/h +51 km/h + 1 km/h -12 km/h - 6 km/h -12 km/h -25 km/h + 3 km/h - 6 km/h - 8 km/h - 23 km/h nopeus suurempi tai alle 10 % pienempi kuin nopeus % pienempi kuin nopeus % pienempi kuin nopeus yli 50 % pienempi kuin Kuva 4.1 Liikenteen keskinopeuden muutos arkiaamuisin klo talvikauden ja talvikauden välillä. keskinopeuden muutos talveen verrattuna klo km/h - 2 km/h - 7 km/h + 1 km/h - 1 km/h - 16 km/h - 2 km/h - 3 km/h - 2 km/h + 3 km/h - 9 km/h + 11 km/h + 45 km/h - 18 km/h + 3 km/h + 84 km/h - 4 km/h - 14 km/h + 47 km/h - 17 km/h - 15 km/h - 4 km/h +/- 0 km/h - 16 km/h + 10 km/h - 1 km/h + 40 km/h + 8 km/h - 9 km/h - 1 km/h - 27 km/h - 51 km/h + 4 km/h +14 km/h - 14 km/h - 31 km/h nopeus suurempi tai alle 10 % pienempi kuin nopeus % pienempi kuin nopeus % pienempi kuin nopeus yli 50 % pienempi kuin Kuva 4.2 Liikenteen keskinopeuden muutos arkiaamuisin klo talvikauden ja talvikauden välillä. 38

36 Läntisen kehän sujuvuus on vuosien välillä muuttunut oleellisesti, sillä kehän ensimmäinen rakennusvaihe avattiin liikenteelle vuonna Ensimmäisen vaiheen avaaminen on tuonut kehätielle aiempaa enemmän liikennettä, mikä on ruuhkauttanut Rajaniemen ja Lentoasemantien välistä tieosuutta klo Liikenne on uudella kehätiellä sujuvaa, eikä aamuruuhkassa Naistenmatkantielle ja Nuolialantielle ole aiheutunut kehätien kasvaneiden liikennemäärien takia sujuvuusongelmia. Talvikaudella Hervannan valtaväylän eteläosan matka-ajat olivat aamuruuhkassa melko samansuuntaisia kuin talvikaudella Aamuruuhka on tulosten perusteella hieman pidentynyt siten, että liikenne on Hermiankadun ympäristössä selvästi ruuhkautunutta klo 9:ään asti, kun aiemmissa mittauksissa ruuhka oli pääosin purkautunut klo Kuvissa on esitetty liikenteen keskinopeuden muutos iltaruuhkan aikaan talvikausien ja välillä. Iltaruuhkan aikaan liikenteen sujuvuus on heikentynyt erityisesti läntisellä kehätiellä itään kulkevassa suunnassa Rajaniemen ja Lakalaivan välillä. Myös Paasikiventiellä itään johtavan liikenteen keskinopeus on alentunut välillä Vaitinaro Sepänkatu klo ja välillä Simppoonkatu Sepänkatu koko iltaruuhkan ajan. Teiskontiellä keskinopeudet ovat idänsuuntaisessa liikenteessä alentuneet välillä Kekkosentie Lääkärinkatu klo Lisäksi Alasjärven liittymän itäpuolella liikenteen nopeus on alentunut huomattavasti klo Länteen johtavassa suunnassa liikenteen sujuvuus on heikentynyt Kekkosentiellä Tampellan Esplanadin ja Mustalahden välillä klo ja välillä Simppoonkatu Vaitinaro klo Myös Enqvistinkadun ja Lielahdenkadulla keskinopeudet ovat alentuneet selvästi klo Läntisellä kehätiellä länteen johtavan suunnan keskinopeudet ovat iltaruuhkassa alentuneet välillä Lakalaiva Pirkkahalli. Lempääläntiellä etelään johtavan suunnan keskinopeudet ovat alentuneet välillä Kuokkamaantie Lahdenperänkatu koko iltaruuhkan ajan. Myös Nokian suuntaan läntiselle kehätielle johtavan rampin sujuvuus on heikentynyt selvästi. Pispalan valtatien ja Naistenmatkantien keskinopeudet ovat talvikauteen verrattuna kasvaneet hieman tai pysyneet ennallaan lukuun ottamatta Naistenmatkantien itäisintä osaa Partolan läheisyydessä. Hämeenpuiston eteläosan liikenteen sujuvuus on pohjoiseen johtavassa suunnassa heikentynyt hieman klo Liikenteen matka-aikavertailun perusteella lännensuuntainen iltaruuhka on seudulla lieventynyt kehätien avaamisen seurauksena. Talvikaudella länteen kulkeva suunta ruuhkautui Kekkosentiellä selvästi jo klo 15 ja ruuhka purkautui vasta klo 17:n jälkeen. Talvella selvästi ruuhkautunut ajanjakso alkoi vasta klo ja ruuhka on pääosin purkautunut jo ennen klo 17:ää. Toisaalta keskinopeudet välillä Naistenlahti Mustalahti ovat alentuneet ja selvästi ruuhkautunut alue on talvella laajentunut välille Naistenlahti Sepänkatu, kun se kahta vuotta aiemmin rajoittui välille Naistenlahti Mustalahti. Liikenne on aiempaa ruuhkaisempaa myös Enqvistinkadun länsipuolella länteen johtavassa suunnassa. Rantaväylä ruuhkautuu itään johtavassa suunnassa välillä Rantatie Sepänkatu klo , kun kahta vuotta aiemmin liikenne idän suuntaan oli iltaruuhkassa vain lievästi hidastunutta tai sujuvaa. 39

37 klo keskinopeuden muutos talveen verrattuna + 3 km/h + 7 km/h -9 km/h +/- 0 km/h + 9 km/h -6 km/h -7 km/h -1 km/h -3 km/h +/- 0 km/h + 46 km/h + 4 km/h + 1 km/h -3 km/h - 3 km/h + 58 km/h + 67 km/h + 55 km/h -2 km/h - 11 km/h -2 km/h + 3 km/h -5 km/h -10 km/h + 18 km/h + 14 km/h -2 km/h + 8 km/h + 23 km/h -7 km/h -8 km/h - 10 km/h - 31 km/h -4 km/h + 1 km/h -11 km/h nopeus suurempi tai alle 10 % pienempi kuin nopeus % pienempi kuin nopeus % pienempi kuin nopeus yli 50 % pienempi kuin Kuva 4.3 Liikenteen keskinopeuden muutos arki-iltaisin klo talvikauden ja talvikauden välillä. klo keskinopeuden muutos talveen verrattuna - 20 km/h - 10 km/h -2 km/h + 1 km/h + 2 km/h -2 km/h -5 km/h -2 km/h -1 km/h -4 km/h + 50 km/h + 21 km/h + 8 km/h - 29 km/h - 2 km/h + 48 km/h + 36 km/h + 57 km/h -5 km/h - 23 km/h -1 km/h + 2 km/h -4 km/h -1 km/h +/- 0 km/h + 17 km/h - 33 km/h + 6 km/h + 39 km/h + 15 km/h -36 km/h - 13 km/h - 30 km/h -7 km/h -12 km/h -21 km/h nopeus suurempi tai alle 10 % pienempi kuin nopeus % pienempi kuin nopeus % pienempi kuin nopeus yli 50 % pienempi kuin Kuva 4.4 Liikenteen keskinopeuden muutos arki-iltaisin klo talvikauden ja talvikauden välillä. 40

38 klo keskinopeuden muutos talveen verrattuna -4 km/h -8 km/h -9 km/h + 4 km/h - 15 km/h + 7 km/h -3 km/h -1 km/h -6 km/h -1 km/h + 46 km/h + 18 km/h + 2 km/h - 10 km/h - 1 km/h + 65 km/h + 49 km/h - 10 km/h + 1 km/h + 2 km/h + 5 km/h +/- 0 km/h + 47 km/h -3 km/h +/- 0 km/h -3 km/h -1 km/h + 4 km/h + 31 km/h - 12 km/h -9 km/h - 53 km/h - 32 km/h + 9 km/h + 12 km/h -38 km/h nopeus suurempi tai alle 10 % pienempi kuin nopeus % pienempi kuin nopeus % pienempi kuin nopeus yli 50 % pienempi kuin Kuva 4.5 Liikenteen keskinopeuden muutos arki-iltaisin klo talvikauden ja talvikauden välillä. Pispalan valtatien sujuvuus on länteen kulkevassa suunnassa parantunut huomattavasti. Talvella lännensuuntainen liikenne oli selvästi ruuhkautunutta välillä Pirkankatu Hyhky klo Talvella selvästi ruuhkautuneita osuuksia oli ainoastaan Pispalan valtatien itäisimmissä osissa ja Pirkankadun länsipäässä. Läntisen kehän länteen kulkeva suunta oli talvikauden mittauksissa aiempaa selvästi sujuvampi, eikä Lentoasemantien ja Rajaniemen välille muodostunut enää selvästi ruuhkautuneita ajanjaksoja. Talvikaudella Lakalaivan liittymän itäpuolella ei ollut sujuvuusongelmia, mutta talvella liikenne ruuhkautui Partolan ja Lakalaivan välisellä osuudella molemmissa ajosuunnissa lyhytaikaisesti. Naistenmatkantien länsiosa ruuhkautui vuoden mittauksissa tietyömaan aiheuttamien järjestelyjen takia. Talvella Naistenmatkantien sujuvuus oli iltaruuhkassa hyvä, eikä ruuhkautuneita osuuksia ollut havaittavissa Partolan aluetta lukuun ottamatta. Kuntokadun ympäristön liikenteen sujuvuus on matka-aikatulosten perusteella parantunut iltaruuhkan aikana. Talvikaudella Teiskontie oli länteen kulkevassa suunnassa selvästi ruuhkautunut Lääkärinkadun ja Kuntokadun välisellä osuudella klo , mutta talvikaudella tällä osuudella oli vain vähän sujuvuusongelmia. Myös Kuntokadun liikenne on aiempia vuosia sujuvampaa. Sen sijaan 41

39 itään kulkevan suunnan sujuvuus Kuntokadun ja Lääkärinkadun välillä on hieman heikentynyt. Teiskontien itäosassa Alasjärven liittymän tuntumassa liikenteen sujuvuus on heikentynyt selvästi. Talvikaudella liikenne oli Alasjärven liittymän läheisyydessä sujuvaa, mutta talven mittauksissa liikenne ruuhkautui liittymän itäpuolella itään johtavassa suunnassa klo

40 5. REITTIKOHTAISET MATKA-AIKATARKASTELUT 5.1 Tarkastellut reitit Matka-aikaa on sujuvuuskarttakuvien lisäksi tarkasteltu kahdeksan mittausreiteistä muodostetun ajoreitin matka-aikavaihteluiden avulla. Matka-aikaa on näillä reiteillä tarkasteltu puolen tunnin aikavälein aamu- ja iltaruuhkan aikaan sekä päiväliikenteessä (klo 9 15). Näiden reittien matka-aikaa on lisäksi verrattu talvikauden matka-aikoihin. Matka-aika on esitetty mittaustulosten keskiarvona. Matka-aikatarkastelujen reitit ovat Rantaväylä (Leinola Lielahti) Läntinen kehätie (Kalkku Lahdenperä) Pirkkala Lahdenperänkatu (Naistenmatkantie) Holvasti keskusta Hervanta keskusta Lielahti keskusta Epilä keskusta Lahdenperä Ratina. 5.2 Rantaväylä Matka-aika Rantaväylällä eri vuorokauden ajankohtina välillä Holvasti Lielahti on esitetty kuvassa 5.1. Kokonaismatka-aika tällä reitillä on päiväliikenteessä kummassakin ajosuunnassa noin 15 minuuttia. Reitti on matka-aikatarkasteluissa jaettu kolmeen osaan, joissa välipisteinä ovat Teiskontien ja Kekkosentien liittymä sekä Mustanlahdenkadun liittymä. Aamuruuhkassa matka-aika pitenee itään johtavassa ajosuunnassa pahimmillaan klo noin 25 minuuttiin, eli noin 60 %:lla päiväliikenteeseen verrattuna. Ruuhkautumisen aiheuttama matka-ajan piteneminen rajoittuu lähes kokonaan välille Lielahdenkatu Mustalahti. Mustanlahden ja Teiskontien välinen matka-aika on kaikkina vuorokaudenaikoina lähes sama. Iltaruuhkassa matka-aika on idän suunnassa enimmillään noin 30 % pidempi kuin päiväliikenteessä. Iltaruuhka alkaa idän suuntaisen liikenteen matka-ajoissa näkyä klo ja päättyy ennen klo 17:ää. Idän suuntaisen liikenteen matka-ajat ovat pidentyneet huomattavasti talvikauteen verrattuna. Aamun ruuhkatunnin aikana matka-aika on pidentynyt % kahden vuoden takaisiin matka-aikoihin verrattuna. Talvikaudella idän suuntaisen ajosuunnan matka-ajoissa ei ollut havaittavissa merkittävää iltaruuhkaa, mutta talvikauden mittauksissa matka-aika piteni selvästi klo päiväliikenteeseen verrattuna. Länteen kulkevassa ajosuunnassa ruuhkautuminen on vähäisempää kuin idän suunnassa. Aamuruuhkassa matka-aika on noin 10 % pidempi kuin päiväliikenteessä johtuen Orimuskadun ja Teiskontien välisen osuuden ruuhkautumisesta. Iltaruuhkassa matka-aika pitenee enimmillään klo yli 23 minuuttiin, eli noin 50 % päiväliikenteeseen verrattuna. Matka-aika on iltaruuhkassa kaikilla reitin osilla päiväliikennettä pidempi. Suhteellisesti eniten matka-aika pitenee välillä Teiskontie Mustalahti, jossa matka-aika on noin kaksinkertainen päiväliikenteeseen verrattuna. 43

41 Iltaruuhka jatkuu lännen suunnassa selvästi havaittavana noin klo 17:ään asti. Lännen suuntaisen liikenteen matka-ajat ovat aamuliikenteessä hieman pidentyneet talveen verrattuna. Matka-aika on lyhentynyt klo Teiskontiellä ja Paasikiventiellä ja klo myös Kekkosentiellä. Matka-aika on hieman pidentynyt pahimman ruuhkan aikana klo Mustanlahdenkatu Lielahdenkatu Lielahdenkatu Mustanlahdenkatu Teiskontie Mustanlahdenkatu länteen 00:00 02:00 04:00 06:00 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 24:00 klo :58 03:28 06:15 16: % klo :01 03:41 05:36 17: % klo :39 03:30 05:20 17: % klo :32 03:24 05:09 17: % klo :51 03:30 05:14 15: % klo :16 03:56 06:13 17:26-1 % klo :22 05:29 06:50 20:42-8 % klo :26 07:37 07:21 23: % klo :43 06:48 07:52 22: % klo :10 04:06 06:02 17:18-11 % klo :43 04:00 06:17 17: % Orimuskatu - Teiskontie Teiskontie - Mustanlahdenkatu Mustanlahdenkatu - Lielahdenkatu Orimuskatu - Teiskontie Mustanlahdenkatu Teiskontie Teiskontie Orimuskatu itään 00:00 02:00 04:00 06:00 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 24:00 klo :57 03:28 06:46 16: % klo klo :10 12:40 04:06 04:03 07:48 07:40 25: % 24: % klo :39 03:44 06:54 18: % klo :36 03:13 06:31 15: % klo :29 03:28 06:55 16: % klo klo :18 07:27 03:36 03:47 07:16 08:52 18: % 20: % klo klo klo :29 06:38 06:39 03:43 03:34 03:21 06:56 06:46 06:39 17:08 16:59 16: % + 8 % + 5 % Lielahdenkatu - Mustanlahdenkatu Mustanlahdenkatu - Teiskontie Teiskontie - Orimuskatu Kuva 5.1 Keskimääräinen matka-aika välillä Orimuskatu Lielahdenkatu vuorokauden eri ajankohtina talvikaudella Prosenttiluvut kuvaavat matka-ajan eroa talvikauteen verrattuna. Kuvissa 5.2 ja 5.3 on esitetty matka-ajan vaihtelu Paasikiventien ja Kekkosentien reitin ruuhkautuneimmilla osilla Lielahdenkadulta Mustanlahdenkadulle ja Teiskontieltä Mustanlahdenkadulle talvikaudella ja Aamuruuhkassa matkaaika vaihtelee huomattavasti Lielahdenkadun ja Mustanlahdenkadun välillä klo ja pitenee keskimäärin kaksinkertaiseksi päiväliikenteeseen verrattuna. Matkaajan hajonta on aamuruuhkassa kasvanut ja myös iltaruuhkan aikana klo matka-ajan hajonta on jonkin verran kasvanut. Välillä Teiskontie Mustanlahdenkatu matka-aika pitenee vastaavasti noin kaksinkertaiseksi päiväliikenteeseen verrattuna. Matka-ajan hajonta on iltaruuhkan aikana vähentynyt talvikauteen verrattuna. 44

42 0:18:00 0:16:00 0:14:00 0:12:00 0:10:00 0:08:00 0:06:00 0:04:00 0:02:00 0:00:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18: Kuva 5.2 Matka-ajan vaihtelu välillä Lielahdenkatu Mustanlahdenkatu vuorokauden eri ajankohtina talvikaudella ja :18:00 0:16:00 0:14:00 0:12:00 0:10:00 0:08:00 0:06:00 0:04:00 0:02:00 0:00:00 6:00 7:00 8:00 9:00 10:00 11:00 12:00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18: Kuva 5.3 Matka-ajan vaihtelu välillä Teiskontie Mustanlahdenkatu vuorokauden eri ajankohtina talvikaudella ja

43 5.3 Läntinen kehätie Reitti Kalkusta Lahdenperänkadulle alkaa rautatiesillan alta Kalkusta ja päättyy Lahdenperänkadun liittymään (kuva 5.4). Läntistä kehätietä kulkeva reitin matka-aika on päiväliikenteessä idän suunnassa noin 14 minuuttia ja länteen kulkevassa suunnassa noin 11 minuuttia. Idän suunnassa reitin matka-aika on aamuruuhkan aikaan klo noin 5 minuuttia eli noin kolmanneksen pidempi kuin päiväliikenteessä. Aamuruuhka vaikuttaa matka-aikaan noin klo 8.30:een asti. Iltaruuhkassa idän suuntainen matka-aika on suurimmillaan alle minuutin pidempi kuin päiväliikenteessä. Idänsuuntaisen liikenteen matka-ajat ovat pääosin lyhentyneet talvikauteen verrattuna klo lukuun ottamatta. Länteen johtavassa suunnassa matka-ajat ovat iltaruuhkassa % pidempiä kuin päiväliikenteessä. Matka-aika on enimmillään 2 3 minuuttia pidempiä kuin päiväliikenteessä. Matka-ajat ovat lyhentyneet huomattavasti talvikauteen verrattuna, jossa matka-aika iltaruuhkan aikaan oli pisimmillään lähes kaksinkertainen päiväliikenteeseen verrattuna. Aamuisin matka-aika on länteen johtavassa suunnassa lähes sama kuin päiväliikenteessä. Kalkku - Kehätie itään klo :42 klo :39 klo :44 klo :44 klo :42 klo :36 klo :32 klo :42 klo :31 klo :32 klo :31 Kehätie - Kalkku 00:00 02:00 04:00 06:00 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 12:09 14: % 13:12 15:51-15 % 16:14 18: % 11:33 14:16-4 % 11:07 13:48-1 % 10:59 13:34-4 % 11:49 14:21-11 % 11:56 14:39-6 % länteen 00:00 02:00 04:00 06:00 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 12:06 14:37-2 % klo :29 03:06 11:35-6 % 11:14 13:47-2 % klo :46 03:03 11:48-7 % 10:27 12:58-9 % klo :10 03:01 12:11-5 % Kalkku-Kehätie Kehätie-Lahdesjärvi klo :24 03:00 11:24-9 % klo :14 03:04 11:18-9 % klo :06 03:00 12:06-4 % klo :53 02:58 13:51-11 % klo :28 02:57 14:25-38 % klo :21 02:55 14:16-20 % klo :25 02:52 12:17 14:00-24 % klo :20 03:15 12:35 14:19-27 % Lahdesjärvi-Kehätie Kehätie-Kalkku Lahdenperä - Kehätie Kehätie - Lahdenperä Kuva 5.4 Keskimääräinen matka-aika läntisellä kehätiellä välillä Kalkku Lahdenperä vuorokauden eri ajankohtina talvella Prosenttiluvut kuvaavat matka-ajan eroa talvikauteen verrattuna. 46

44 5.4 Pirkkala Lahdenperänkatu Matka aika Lahdenperänkadulta Pirkkalaan on iltaruuhkassa noin 20 % pidempi kuin päiväliikenteessä. Matka-ajat ovat talvikauteen verrattuna hieman pidentyneet aamu- ja iltaruuhkan aikana. Matka-aika Pirkkalasta Lahdenperänkadulle on jonkin verran pidempi kuin vastakkaisessa ajosuunnassa. Aamuruuhkan aikana klo matka-aika itään on noin neljänneksen pidempi kuin päiväliikenteessä. Matka-ajat Lahdenperänkadun suuntaan ovat pidentyneet aamuruuhkan aikana % talvikauteen verrattuna. Muina ajankohtina matka-ajat ovat samansuuruiset kuin talvikaudella länteen klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo :00 04:00 06:00 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 08:23 01:59 10: % itään 00:00 02:00 04:00 06:00 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 08:24 02:08 10: % klo :21 08:48 11: % 08:40 01:58 10: % klo :36 13:03 15: % 08:21 01:57 10:18-1 % klo :22 11:30 13: % 08:11 01:59 10:10-1 % klo :21 08:57 11: % 08:41 01:57 10: % klo :24 08:54 11: % 09:57 09:38 01:59 02:04 11:56 11: % + 6 % klo klo :18 02:19 09:15 09:45 11:32 12: % + 2 % 12: % klo :24 10:04 12: % 09:02 01:59 11:01-10 % klo :24 09:25 11: % 07:24 02:04 9:28-14 % klo :20 09:30 11: % 10:05 02:02 Lahdenperä-Lentoasemantie Lentoasemantie-Kehätie klo :21 10:29 12: % Kehätie-Lentoasemantie Lentoasemantie-Lahdenperä Lentoasemantie Kehätie Lahdenperä Lentoasemantie Kehätie Lentoasemantie Lentoasemantie Lahdenperä Kuva 5.5 Keskimääräinen matka-aika välillä Pirkkala Lahdenperänkatu vuorokauden eri ajankohtina talvella Prosenttiluvut kuvaavat matkaajan eroa talvikauteen verrattuna. 47

45 5.5 Holvasti keskusta Kuvassa 5.6 on esitetty matka-ajan vaihtelu eri vuorokauden aikoina välillä Holvasti Keskustori. Reitti on tarkastelussa jaettu kolmeen eri yhteysväliin. Matka-aika Orimuskadun ja Keskustorin välillä on kummassakin ajosuunnassa päiväliikenteessä noin 13 minuuttia. Matka-aika keskustaan on enimmillään aamuruuhkassa klo noin minuutin ja iltaruuhkassa klo noin 2,5 minuuttia pidempi kuin päiväliikenteessä. Aamu- ja iltaruuhkassa matka-aika pitenee suhteellisesti eniten välillä Orimuskatu Teiskontie. Talvikauteen verrattuna matka-aika on pidentynyt klo ja klo , mutta lyhentynyt muina aikoina. Matka-aika Keskustorilta Holvastiin on aamuruuhkassa enimmillään noin 8 % ja iltaruuhkassa noin 28 % pidempi kuin päiväliikenteessä. Talvikauteen verrattuna matka-aika on pidentynyt klo ja klo , mutta lyhentynyt hieman muina aikoina. Matka-aika on pidentynyt välillä Teiskontie Orimuskatu, mutta lyhentynyt välillä Keskustori Sammon aukio. länteen 00:00 02:00 04:00 06:00 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo :58 08:01 08:39 08:32 06:51 07:16 08:22 08:26 07:43 07:10 01:49 03:34 12: % 01:49 03:32 13:22-6 % 01:56 04:10 14: % 01:56 04:06 14: % 02:07 04:42 13: % 02:01 04:51 14:09-6 % 02:04 02:03 05:07 05:46 15:33-11 % 16: % 02:02 05:23 15:08-4 % 01:54 04:59 14:02-1 % Orimuskatu - Teiskontie Teiskontie - Sammon aukio Sammon aukio - Keskustori Sammon aukio Keskustori Keskustori Sammon aukio Teiskontie Sammon aukio Sammon aukio - Teiskontie Orimuskatu Teiskontie Teiskontie Orimuskatu itään 00:00 02:00 04:00 06:00 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo :45 01:25 03:47 01:20 04:35 01:22 04:29 01:26 04:38 01:28 05:14 05:18 06:03 05:48 05:43 01:13 01:12 01:17 01:15 01:12 06:46 11:56-11 % 07:48 12: % 07:40 13: % 06:54 06:31 12:50 12: % + 1 % 06:55 07:16 08:52 06:56 06:46 13:22 13:46-1 % -2 % 16: % 13:59-10 % 13:42-7 % Keskustori - Sammon aukio Sammon aukio - Teiskontie Teiskontie - Orimuskatu Kuva 5.6 Keskimääräinen matka-aika välillä Holvasti keskusta vuorokauden eri ajankohtina talvella Prosenttiluvut kuvaavat matka-ajan eroa talvikauteen verrattuna. 48

46 5.6 Hervanta keskusta Hervannan ja keskustan välinen tarkasteltu reitti kulkee Hermiankadulta Hervannan valtaväylää ja Sammonkatua Keskustorille. Kuvassa 5.7 on esitetty matka-aika Hervannan ja keskustan välillä eri ajankohtina. Kuvassa esitetyt prosenttiluvut esittävät matka-ajan muutosta talvikaudesta Matka-aika Hermiankadulta keskustaan on päiväliikenteessä noin 15 minuuttia ja keskustasta Hermiankadulle noin 16 minuuttia. Päiväliikenteen matka-ajat ovat samat kuin kaksi vuotta aiemmin tehdyissä mittauksissa. Matka-aika keskustasta Hervantaan on klo noin 3 minuuttia pidempi kuin päiväliikenteessä. Aamuruuhkan matka-aika etelään johtavassa suunnassa on pidentynyt 5 18 % talvikauteen verrattuna. Iltaruuhkassa matka-aika Hervannasta keskustaan klo on % pidempi kuin päiväliikenteessä. Matka-ajan pidentyminen johtuu pääosin ruuhkautumisesta välillä Hervanta Sammonkatu. Ruuhka on Hervantaan johtavassa suunnassa ilta-aikaan huomattavasti lyhyempi kuin keskustaan johtavassa suunnassa. Matka-aika keskustasta Hervantaan on klo noin 14 % pidempi kuin päiväliikenteessä. Iltaliikenteen matka-ajat ovat jonkin verran lyhyempiä kuin talvikaudella pohjoiseen 00:00 02:00 04:00 06:00 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 Sammon aukio - Keskustori Sammonkatu Sammon aukio Keskustori - Sammon aukio Sammon aukio - Sammonkatu klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo :38 08:39 07:39 07:38 07:03 07:32 07:38 07:57 08:55 07:31 03:11 03:15 03:15 03:06 03:04 03:07 03:30 03:30 03:15 03:32 03:34 14: % 03:32 04:10 04:06 15:26 15:04 14:50-3 % + 2 % + 2 % 04:42 04:51 14:49 15: % -8 % 05:07 16:15-13 % 05:46 05:23 17:13 17:33-8 % -2 % 04:59 16:02-14 % Hervanta - Sammonkatu Sammonkatu - Sammon aukio Sammon aukio - Keskustori Sammonkatu Hervanta Hervanta Sammonkatu etelään 00:00 02:00 04:00 06:00 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 klo :45 klo :47 klo :35 klo :29 klo :38 klo :14 klo klo klo klo :18 06:03 05:48 05:43 03:16 03:18 03:16 03:30 03:55 04:17 03:43 04:06 03:38 03:41 07:27 14:28-5 % 08:31 15: % 11:11 10:48 19: % 18: % 07:18 07:44 07:19 07:52 07:36 07:12 15:52-1 % 17: % 16:19-6 % 18:01-7 % 17:02 16:36-14 % -4 % Keskustori - Sammon aukio Sammon aukio - Sammonkatu Sammonkatu - Hervanta Kuva 5.7 Keskimääräinen matka-aika välillä Hervanta keskusta vuorokauden eri ajankohtina talvella Prosenttiluvut kuvaavat matka-ajan eroa talvikauteen verrattuna. 49

47 5.7 Lielahti keskusta Reitti Lielahdesta keskustaan kulkee Lielahdenkadun liittymästä Paasikiventietä Sepänkadulle, Pirkankadulle ja sieltä Hämeenkadun kautta Keskustorille. Reitti kulkee takaisin Lielahteen Hämeenpuiston kautta Paasikiventielle ja sieltä Lielahdenkadulle. Reitti ja matka-aika eri vuorokaudenaikoina ja ajosuunnissa on esitetty kuvassa 5.8. Ajoaika tällä reitillä on molemmissa ajosuunnissa päiväliikenteessä noin 9 minuuttia. Aamuruuhkassa klo ajoaika Lielahdesta Keskustorille on noin kaksinkertainen päiväliikenteeseen verrattuna. Matka-aika pitenee aamuruuhkassa moninkertaiseksi välillä Lielahti Vaitinaro ja välillä Vaitinaro Keskustori noin kaksinkertaiseksi. Iltaruuhkassa matka-aika Lielahdesta Keskustorille on noin 2 minuuttia pidempi kuin päiväliikenteessä. Iltaruuhkassa ajoaika pitenee pääosin välillä Vaitinaro Keskustori. Talvikauteen verrattuna matka-aika on aamuruuhkassa klo huomattavasti pidempi. Muina ajankohtina matka-aika on hieman lyhentynyt talveen verrattuna. Ajoaika Keskustorilta Lielahteen on aamuruuhkassa lähes sama kuin päiväliikenteen aikana. Iltaruuhkan aikana matka-aika Lielahden suuntaan on 3 4 minuuttia pidempi kuin päiväliikenteessä. Ajoaika pitenee pisimmillään yli 12 minuuttiin. Talvikauteen verrattuna ajoaika on pidentynyt klo , mutta muutokset ovat melko pieniä. Vaitinaro Lielahti Lielahti Vaitinaro Keskustori Vaitinaro Vaitinaro Keskustori länteen 02:00 04:00 06:00 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 itään klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo :50 04:39 02:14 02:24 01:34 01:39 02:00 01:38 01:36 01:54 02:00 04:00 06:00 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 07:55 08:55 06:54 08:19 08:44 09:18 08:28 07:53 9:45-3 % 12:40 12:50 11: % 8:28-13 % 9:58-11 % 10:44-8 % 10:56-0 % 10:04-11 % 9:47-17 % 17: % 15: % klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo :35 07:08 06:47 06:58 07:13 08:06 09:32 09:35 10:15 07:03 02:01 8: % 01:38 8:46-11 % 01:25 8:13-1 % 01:27 8: % 01:31 8: :33 % 01:50 9:56-2 % 12:56 02:08 02:18 11:41 11: % + 1 % 02:29 12: % 02:01 9:05-21 % Keskustori - Vaitinaro Vaitinaro - Lielahti Lielahti - Vaitinaro Vaitinaro - Keskustori Kuva 5.8 Keskimääräinen matka-aika välillä Lielahti keskusta vuorokauden eri ajankohtina talvella Prosenttiluvut kuvaavat matka-ajan eroa talvikauteen verrattuna. 50

48 5.8 Epilä keskusta Reitti Epilästä Keskustorille alkaa Winterinmutkasta ja kulkee Pispalan valtatien ja Pirkankadun kautta. Reitin ajoaika on päiväliikenteessä Epilästä keskustaan noin 9 minuuttia ja keskustasta Epilään noin 9,5 minuuttia. Kuvassa 5.9 on esitetty ajoreitti ja matka-aika reitin kummassakin ajosuunnassa vuorokauden eri ajankohtina. Matka-aika Epilästä keskustaan on klo aamuruuhkassa noin 50 % pidempi kuin päiväliikenteessä. Iltaruuhkassa matka-aika on lähes sama kuin päiväliikenteessä. Talvikauteen verrattuna matka-aika on keskustan suunnassa lyhentynyt erityisesti iltaruuhkan aikana huomattavasti. Sen sijaan aamuruuhkan aikaan klo matka-aika on pidentynyt noin 2 minuutilla. Aamulla matka-aika keskustasta Epilään on lähes sama kuin päiväliikenteessä. Sen sijaan iltaruuhkassa matka-aika pitenee 9,5 minuutista noin 15 minuuttiin, eli noin 60 % klo Klo matka-aika on % pidempi kuin päiväliikenteessä. Matka-ajan piteneminen johtuu pääosin Pispalan valtatien ruuhkautumisesta. Talvikauteen verrattuna matka-aika on Epilän suunnassa pidentynyt iltaruuhkan aikana jonkin verran, mutta aamuruuhkan aikaan matka-aika on lyhentynyt. Mt:n liittymä Winterinmutka Winterinmutka mt:n liittymä Keskustori mt:n liittymä mt:n liittymä - Keskustori länteen klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo :00 02:00 04:00 06:00 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 07:01 01:45 8:46-3 % 07:45 01:56 9:41-6 % 07:25 01:51 9:16-4 % 06:34 01:41 8:16-11 % 07:40 01:50 9: % 08:57 01:50 10: % 10:17 02:07 12: % 12:21 12:43 02:00 02:17 14: % 15: % 08:55 01:53 10:47-13 % 10:04 01:55 11: % Keskustori - Nokian MT:n liittymä MT:n liittymä - Winterinmutka itään 00:00 02:00 04:00 06:00 08:00 10:00 12:00 14:00 16:00 klo :59 06:55 8:54-7 % klo :48 10:04 13: % klo :18 09:53 12:11-5 % klo :48 07:29 10:17-5 % klo klo :14 02:10 07:00 07:26 9:14 9:36-5 % -10 % klo :34 07:41 10:15-2 % klo klo klo klo :28 02:15 02:14 02:17 07:20 07:14 06:56 07:26 9:48 9:29 9:10 9:42-15 % -14 % - 19 % -3 % Wnterinmutka - MT:n liittymä MT:n liittymä - Keskustori Kuva 5.9 Keskimääräinen matka-aika välillä Epilä keskusta vuorokauden eri ajankohtina talvella Prosenttiluvut kuvaavat matka-ajan eroa talvikauteen verrattuna. 51

49 5.9 Lahdenperä Ratina Ratinasta Lempääläntien kautta Lahdenperänkadulle johtavan reitin matka-aika pitenee aamuruuhkan aikana noin minuutin ja iltaruuhkan aikana noin 1,5 minuuttia päiväliikenteen matka-aikaan verrattuna. Matka-aika on talvikauteen verrattuna pidentynyt kaikkina eri mittausajankohtina. Iltaruuhkan aikana matka-aika on lähes 30 % pidempi kuin aiemmissa mittauksissa. Lahdenperänkadulta Ratinaan johtavan reitin matka-aika pitenee aamuruuhkan aikana noin 3 minuuttia ja iltaruuhkan aikana noin 2 minuuttia päiväliikenteen matka-aikaan verrattuna. Aamuruuhkan aikana matka-aika on klo 8 9 hieman kasvanut talvikauteen verrattuna. Iltaruuhkan aikana matka-aika on hieman lyhentynyt aiempiin mittauksiin verrattuna. keskustasta 00:00 02:00 04:00 06:00 08:00 klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo :00 03:03 03:06 02:36 02:20 02:34 03:29 03:42 03:04 02:48 02:41 01:50 4: % 02:27 5: % 02:46 5: % 02:19 4: % 02:29 02:50 4: % 5: % 02:57 02:42 6: % 6: % 02:25 5: % 02:18 5: % 02:22 5: % Ratina - Viinikan liittymä Viinikan liittymä - Lahdenperänkatu Viinikka Ratina Ratina Viinikka Viinikka Lahdenperä Lahdenperä Viinikka keskustaan 00:00 02:00 04:00 06:00 08:00 klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo klo :13 03:13 03:31 02:22 02:44 02:49 02:54 02:34 02:11 02:17 04:51 02:28 02:13 4: % 02:42 03:00 4: % 5: % 02:48 7:40 6: % 02:58 5: % 03:20 03:24 6:09 6: % -8 % 02:57 02:48 4:59 5:31-15 % + 1 % 02:09 4:26-4 % + 10 % Landenperänkatu - Viinikan liittymä Viinikan liittymä - Ratina Kuva 5.10 Keskimääräinen matka-aika välillä Lahdenperänkatu Ratina vuorokauden eri ajankohtina talvella Prosenttiluvut kuvaavat matka-ajan eroa talvikauteen verrattuna. 52

50 6. PÄÄTELMIÄ Aamuruuhka on Paasikiventiellä idän suuntaisessa liikenteessä pidentynyt Aamuisin liikenne alkaa itään kulkevassa suunnassa Rantaväylällä ruuhkautua klo 7.15 ja ruuhkautuminen jatkuu välillä Myllypuronkatu Sepänkatu noin klo 8.30:een asti. Paasikiventiellä Vaitinaron ja Rantatien välillä liikenteen keskinopeus laskee noin 17 km/h:iin klo Itään kulkevan liikenteen aamuruuhka on aikaistunut ja pidentynyt Paasikiventiellä. Liikenne oli vuoden mittauksissa selvästi ruuhkautunutta klo välillä Enqvistinkatu Rantatie, kun vuoden mittauksissa sama yhteysväli oli selvästi ruuhkautunut klo Ruuhkaisimpien osuuksien keskinopeudet ovat alentuneet noin 3 km/h talvikauteen verrattuna. Selvästi ruuhkautunut osuus ulottui talvikaudella aamuruuhkan huipputunnin ajan Myllypuronkadun länsipuolelle, kun aiemmissa mittauksissa ruuhkautuminen alkoi vasta Lielahdenkadun kohdalla. Paasikiventien liikennemäärä aamuisin klo 6 9 on itään kulkevassa suunnassa kasvanut talvikauteen verrattuna. Paasikiventien kokonaisliikennemäärä on vähentynyt läntisen kehätien ensimmäisen vaiheen avaamisen seurauksena 2 4 % aiempaan talvikauteen verrattuna, mutta aamuhuipputuntien aikana liikennemäärä on hieman kasvanut erityisesti klo 8 9. Läntisellä kehätiellä ei aamuisin ole selvää ruuhkautumista lukuun ottamatta Rajaniemen ja Lentoasemantien välistä osuutta, jossa itään kuljettaessa kaksiajoratainen osuus päättyy. Liikenne ruuhkautuu jonkin verran tietyömaan kohdalla itään kulkevassa suunnassa. Aamuisin Nuolialantie ruuhkautuu keskustaan johtavassa suunnassa välillä Härmälä Sarankulmankatu selvästi. Hieman muuta aamuruuhkaa myöhemmin klo ruuhkautuu myös Hervannan valtaväylä etelään kulkevassa suunnassa välillä Hallila Hermiankatu. Talvikauteen verrattuna arkivuorokausien aamuruuhka on selvästi laajentunut ja siitä on tullut iltaruuhkaa laajempi. Vielä talvikaudella iltaruuhka oli aamuruuhkaa havaittavampi ja ulottui laajemmalle osalle tie- ja katuverkkoa. Aamuruuhka on tulosten mukaan Paasikiventiellä idän suuntaan liikenteessä pidentynyt noin 15 minuuttia alku- ja loppupäästään. Iltaruuhkassa Kekkosentien ruuhkautuminen lännen suuntaan on hieman lyhentynyt Liikenteen matka-aikavertailun perusteella lännen suuntainen iltaruuhka on seudulla lieventynyt läntisen kehätien ensimmäisen vaiheen avaamisen sekä Mustanlahden ja Sepänkadun alueen valo-ohjauksen toimivuuden parantumisen seurauksena. Talvikaudella länteen kulkeva suunta ruuhkautui Kekkosentiellä selvästi jo klo 15 ja ruuhka purkautui vasta klo 17:n jälkeen. Talvella selvästi ruuhkautunut ajanjakso alkoi noin klo ja ruuhka on pääosin purkautunut jo ennen klo 17:ää. Toisaalta selvästi ruuhkautunut alue Kekkosentiellä on talvella laajentunut välille Naistenlahti Sepänkatu, kun se kahta vuotta aiemmin rajoittui välille Naistenlahti Mustalahti. Liikenteen keskinopeudet ovat välillä Naistenlahti Mustalahti ruuhkatuntien aikana hieman alempia kuin aiemmissa mittauksissa. Keskinopeus 53

51 laskee Tampellan Esplanadin ja Mustalahden välillä alimmillaan noin 14 km/h:iin klo ja noin 10 km/h:iin klo Liikenne on aiempaa ruuhkaisempaa myös Enqvistinkadun länsipuolella länteen johtavassa suunnassa. Rantaväylä ruuhkautuu itään kulkevassa suunnassa jonkin verran myös iltaruuhkan aikana. Matka-aika Lielahdesta Alasjärvelle on iltaruuhkan aikaan noin 5 minuuttia pidempi kuin päiväliikenteen aikana. Matka-aikamittausten perusteella Paasikiventien ja Kekkosentien sujuvuus idän suuntaan on hieman heikentynyt kaikkina mittausajankohtina. Kaiken kaikkiaan iltaruuhkassa liikenteen sujuvuus on hieman parantunut talvikauteen verrattuna, ja selvästi ruuhkautuneita osuuksia on huomattavasti vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Erityisesti Pispalan valtatien ja Naistenmatkantien sujuvuus on parempi kuin kaksi vuotta aiemmin tehdyissä mittauksissa. Läntisen kehän toisen rakennusvaiheen alueella liikenne ruuhkautuu iltaisin Läntisen kehän ensimmäisen vaiheen avaaminen liikenteelle on vähentänyt merkittävästi lännen suuntaista iltaruuhkaa läntisellä kehätiellä. Ennen ensimmäisen vaiheen avaamista läntinen kehä ruuhkautui pitkäkestoisesti välillä Lentoasemantie Rajaniemi ja ruuhka ulottui ajoittain idässä Pirkkahallille asti. Talvikaudella tehdyissä mittauksissa liikenne oli läntisellä kehätiellä länteen kulkevassa suunnassa sujuvaa lukuun ottamatta Lakalaivan ja Pirkkahallin välistä osuutta. Myös Lempääläntieltä Tampereelta Nokian suuntaan kehätielle johtava ramppi ruuhkautuu selvästi lähes koko iltaruuhkan ajaksi. Lakalaivan ja Partolan välisen osuuden ruuhkautumisen on havaittu heijastuvan iltaruuhkassa lännensuuntaisena ruuhkautumisena myös Lakalaivan liittymän itäpuoliselle osalle, jonne mittausreitti ei ulottunut. Matka-ajat läntisellä kehätiellä ovat lyhentyneet merkittävästi talvikauteen verrattuna. Matka-aika Lahdenperänkadulta Porintielle oli talvikaudella iltaruuhkassa noin 23 minuuttia ja talvikaudella noin 14 minuuttia. Itään johtavassa suunnassa liikenne ruuhkautuu välillä Lentoasemantie Lakalaiva klo Matka-ajat Porintieltä Lahdenperänkadulle ovat itään johtavassa suunnassa iltaruuhkan aikaan kuitenkin selvästi lyhyempiä kuin talvikaudella Liikenteen sujuvuus on Kuntokadun ympäristössä parantunut Kuntokadun alueella ruuhkautumista on havaittavissa jo melko aikaisin klo , kun muualla liikenne on vielä sujuvaa. Aamuruuhkassa Kuntokadun alueen liikenne ruuhkauttaa Teiskontietä länteen kulkevassa suunnassa Toimelankadulle asti klo 8.45:een asti. Sujuvuus on Kuntokadun ympäristössä talvikauteen verrattuna hieman parantunut, mutta aamuruuhka näyttäisi lännen suuntaan hieman pidentyneen siten, että liikenne palautuu sujuvaksi vasta klo Kuntokadun sujuvuuteen ovat voineet vaikuttaa Lääkärinkadun liittymäalueen parannustoimenpiteet, jotka ovat voineet osaltaan siirtää liikennettä Lääkärinkadulle. Myös Kuntokadun liittymän kaista- ja valo-ohjausjärjestelyjä on vuosina parannettu. Iltaruuhkassa Kuntokadun vilkas liikenne ruuhkauttaa Teiskontietä lännen suuntaan erityisesti klo Myös Teiskontien itään kulkeva suunta ruuhkautuu aiempaa enemmän välillä Kissanmaankatu Toimelankatu iltaruuhkan aikana. 54

52 Teiskontie ruuhkautui talvikaudella iltaruuhkan aikaan Alasjärven liittymän itäpuolella, jossa ei kaksi vuotta aiemmin tehdyissä mittauksissa havaittu ruuhkautumista. Keskustassa ruuhkat rajoittuvat Hämeenpuistoon ja Tampereen valtatielle Tampereen valtatien itäosa ruuhkautuu molemmissa ajosuunnissa melko selvästi aamu- ja iltaruuhkan aikana. Myös Hämeenpuiston eteläosassa ja Ratinan sillalla on havaittavissa iltaruuhkan aikaan pohjoisen suuntaan johtavan liikenteen ruuhkautumista. Talvikauteen verrattuna Hämeenpuiston pohjoispään sujuvuus on parantunut huomattavasti, sillä talvikaudella havaittua pitkäkestoista ruuhkautumista ei talvikauden mittausten perusteella esiintynyt ollenkaan. Mustanlahden liittymän valo-ohjaus näyttäisi talvikaudella toimineen talvikautta paremmin pääsuunnan länteen kulkevassa suunnassa ja Hämeenpuiston suunnassa. Liikenne ruuhkautuu perjantai-iltaisin keskimääräistä pahemmin Tässä tutkimuksessa esitetyt liikenteen sujuvuustulokset edustavat keskimääräistä liikennetilannetta talviarkisin. Mittaukset on tehty pääosin maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. Perjantaisin liikennettä on iltaruuhkan aikaan selvästi muita arki-iltoja enemmän ja perjantaisin liikenteen sujuvuus onkin iltaruuhkan aikaan huomattavasti huonompaa kuin keskimääräisenä arki-iltana. 55

53 LÄHTEET Kalenoja, Hanna Tampereen Rantaväylän matka-aikatutkimus Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. Tutkimusraportti 53. Tampere. Kalenoja, Hanna & Hintikka, Sinikka Liikenteen sujuvuus Tampereen seudulla Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos. Tutkimusraportti 59. Tampere. Laine, Tomi & Pesonen, Hannu Pääkaupunkiseudun ruuhkat ja niiden kustannukset. Tiehallinto, Uudenmaan tiepiiri. Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja 35/2002. Helsinki. Tampereen kaupunki Liikennemäärätietoja Paasikiventieltä marraskuulta Kirjallinen tiedonanto Tiehallinto Liikennemääräkartta Hämeen tiepiiri. Tiehallinto Tunti- ja vuorokausiliikenne Tampereen seudun LAM-pisteissä. Kirjallinen tiedonanto Tiehallinto Liikennemääräkartta Tiehallinto Tunti- ja vuorokausiliikenne Tampereen seudun LAM-pisteissä vuonna Kirjallinen tiedonanto Tielaitos Liikennemääräkartta Hämeen tiepiiri. Tielaitos Liikenteen automaattinen mittaus Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 52/1999. Helsinki. Tielaitos Liikennemääräkartta Hämeen tiepiiri. 56

54 Mittausreitit Liite 1 Reitti 1 Reitti 1: läntinen kehätie Lahdenperänkatu - Porintie (16,4 km) Reitti Suunta Piste Nimi Matka Kertymä Lahdenperän Shellin lähtöpiste Helsingin rampin porttaali valtatie 3:n porttaali Kehätien siltapilari Pirkkahallin erkanemisviitta mt308 erkanemisviitta siltapilari, mt moottoritien alku, 100 km/h VT3, portaali vt 12 tre Kalkun viertotie, siltapilari VT3, Kolmenkulma, 50km/h Kolmihaarankatu, kolmio lopetuspiste, Hallin levike

55 Reitti Suunta Piste Nimi Matka Kertymä Sileenkatu kiertoliittymän poist.viitta VT3, 100 km/h Kalkun viertotie, siltapilari VT3, portaali vt12 Rauma Nokian tuloramppi, vt mt3022, erkanemisviitta moottoritien lopetus, 80 km/h MOL-merkki siltapilari, mt Pirkkahallin erkanemisviitta mt130 erkanemisviitta VT3, Hki, Tre Lakalaiva, 80 km/h alkaa Koivistonkylän viitta Lahdenperänkatu, LV Lempääläntien LV moottoritien LV Veturikadun LV Shell Lahdenperä, lopetus

56 Reitti 2 Reitti 2: Naistenmatkantie Lahdenperänkatu - Rajaniemi - Porintie (14,3 km) Reitti Suunta Piste Nimi Matka Kertymä Lahdenperänkatu liikennevalo, S-auto liikennevalo, Hatanp. vt Nuolialatie Talvitie Nuolialantie, Jk, liikennevalo Nuolialantie, Jk, liikennevalo Lentokonetehtaantie mt3022, liikennevalo Pereentie Kirkkoveräjäntie Kurikantie Suupantie Lentoasemantie Lehtimäentie VT3 rampin alku (P:la) VT3, kärkikolmio VT3, portaali vt 12 tre Kalkun viertotie, siltapilari VT3, Kolmenkulma, 50km/h Kolmihaarankatu, kolmio lopetuspiste, Hallin levike

57 Reitti Suunta Piste Nimi Matka Kertymä Sileenkatu kiertoliittymän poist.viitta VT3, 100 km/h Kalkun viertotie, siltapilari VT3, portaali vt12 Rauma Nokian tuloramppi, vt mt3022, erkanemisviitta Lehtimäentie Lentoasemantie Suupantie Kurikantie Killontorintie Pereentie Pakkalankatu Pakkalankulma Nuolialantie Lentokonetehtaankatu Nuolialantie, Jk, Liva Nuolialantie, JK, Liva Hatanpään vt, lv Lahdenperänkatu Veturikatu Shell Lahdenperä, lopetus

58 Reitti 3 Reitti 3: Hervannan valtaväylä Hervanta - Sammon aukio (8,5 km) Reitti suu Piste Nimi Matka Kertymä linjan 13 päätepysäkki Hermiankadun viitta Visiokatu Hervannan VV, Hermiankatu TTY:n liikennevalot Opiskelijankatu, liikennevalot Hepolamminkatu, liikennevalot Hallilan liittymä Hervannan vv, Vuohenoja Sammon valtatie Sammonkatu Lemminkäisenkatu Joukahaisenkatu Kaupinkatu Teiskontie Kalevan puistotie Kalevan taksitolppa

59 Reitti Suunta Piste Nimi Matka Kertymä Kalevan taksitolppa Sammonkadun LV Sammonkadun jk-lv Kaupinkatu itään Joukahaisenkatu itään Lemminkäisenkatu itään Sarvijaakonkatu Sammon valtatien LV Hervannan VV, Vuohenoja Hervannan VV, Hallila Hepolamminkatu Opiskelijankadun LV TTY:n LV Hermiankadun liittymä Visiokatu Ruskontien liittymä linjan 13 päätepysäkki

60 Reitti 4 Reitti 4: Pispalan valtatie Epilä - Kuntokatu (9,0 km) Reitti Suunta Piste Nimi Matka Kertymä Keilakuja Biokatu TAYS-pääsisäänkäynti Teiskontie-Kuntokatu Teiskontien, vt12 ramppi LV Uimalankatu Kaupinkatu Sammonkatu Kalevan puistokatu Salhojankatu Tammelan puistokatu Rautatienkatu Koskikatu Aleksis Kiven katu Hämeenpuisto Mariankatu Sepänkatu Vesikatu Pispalan vt, kaistat yhtyvät Pispalan vt, jk Pispalan vt, Ahjola Tahmelan vt Pohjanmaantie Nokian mt:n liittymä Rahtikatu Pispalan vt, Jk, Epilä Epilänkatu Tapettikatu Nokiantie, JK Raholankatu Raholankadun pääte

61 Reitti Suunta Piste Nimi Matka Kertymä Raholankadun pääte Raholankatu Nokiantie, JK Tapettikatu Epilänkatu Peurankatu Nokian mt:n liittymä Pohjanmaantie Tahmelan vt Pispalan vt, jk Vesikatu Sepänkatu Mariankatu Hämeenpuisto Aleksis Kiven katu Hämeenkatu - Hatanpään vt Rautatienkatu Tammelan puistokatu Salhojankatu Kalevan puistokatu Sammonkatu Kaupinkatu Uimalankatu Teiskontie, Kekkosentien LV Teiskontie-Kuntokatu TAYS-pääsisäänkäynti Biokatu Keilakuja

62 Reitti 5 Reitti 5: Rantaväylä Myllypuronkatu - Holvasti (13,8 km) Reitti Suunta Piste Nimi Matka Kertymä Myllypuron Shell Myllypuron liittymä, kolmio Lielahdenkatu Enqvistinkatu Vaitinaron liittymä Rantatien liittymä Simppoonkadun liittymä Sepänkadun liittymä Sahanteränkatu Laiturinkadun liittymä Mustalahdenkatu Tampellan liittymä Naistenlahdenkadun porttaali Kaupinkadun silta Litukanojakatu Teiskontien silta Paasikiventien liikennevalot Kuntokadun liittymä Kissanmaankadun liittymä Lääkärinkadun liittymä Ali-Huikkaantien liittymä Toimelankadun liittymä Irjalankatu Heikkilänkadun liittymä VT9 porttaali Helsinkiin VT9, porttaali Jkylään

63 Reitti Suunta Piste Nimi Matka Kertymä Orimuskadun liittymä Vt12 liikenteenjakaja Taljakatu VT9 portaali Jkylään VT9 portaali Hkiin Heikkilänkadun liittymä Irjalankadun liittymä Toimelankadun liittymä Ali-Huikkaantien liittymä Lääkärinkadun liittymä Kissanmaankadun liittymä Kuntokadun liittymä VT12 Teiskontien ramppi Litukanojan silta Naistenlahdenkadun silta Tampellan liittymä Mustanlahdenkadun liittymä Laiturikadun liittymä Sahanteränkadun liittymä Sepänkadun liittymä Simppoonkadun liittymä Rantatien liittymä Vaitinaron liittymä Enqvistinkadun liittymä Lielahdenkadun liittymä Myllypuronkadun ramppi Myllypuronkadun lv VT12 ramppi, lv Myllypuron Shell, lopetus

64 Reitti 6 Reitti 6: Hämeenpuisto Lahdenperänkatu - Santalahti (6,2 km) Reitti Suunta Piste Nimi Matka Kertymä Lahdenperänkadun Shell Lahdenperänkatu Vt3, Hkiin, Lp-katu Vt3 Tampereen suuntaan, lv Vt3:n ramppi, kärkikolmio Kuokkamaantien liittymä VT3, Esson lv Vt3, liikennevalot Viinikan liittymä, Viinikankat Hatanpään valtatien liittymä Vuolteenkadun liittymä Ratinan silta, 40km/h Satamakadun liittymä Hämeenkadun liittymä Satakunnankadun liittymä Näsijärvenkadun suojatie Mustanlahdenkadun lv Laiturikadun liittymä Onkiniemenkadun liittymä Sepänkadun liittymä Satakunnank ja Sepänk liittymä Pirkank ja Sepänk liittymä Mariankadun liittymä Satamakadun suojatie Hämeenpuisto, TTT Ratinan silta, 40 km/h loppuu Vuolteenkadun liittymä Hatanpään valtatien liittymä Viinikan liittymä VT3, liikennevalot Esson lv, VT Kuokkamaantien liittymä Lahdenperänkadun liittymä Veturikatu Shell Lahdenperä, lopetus

65 Liikenne- ja kuljetustekniikan tutkimusraportteja 65 Kalenoja, Hanna & Laitakari, Piritta. Liikenteen sujuvuus Tampereen seudulla s. 64 Sinisalo, Essi & Kalenoja, Hanna. Tampereen kaupungin työsuhdelipun seurantatutkimus s. 63 Rauhamäki, Harri & Viitanen, Lauri & Liedes, Matti. Raskaiden ajoneuvojen polttoaineenkulutuksen seurantajärjestelmien kehittäminen s. 62 Sinisalo, Essi. Joukkoliikenteen käytön edistäminen työmatkoilla s. 61 Hintikka, Sinikka. Vaikutusten arvioinnin kehittäminen seudullisessa liikennemallissa s. 60 Rautiainen, Jenni & Pöllänen, Markus & Kalenoja, Hanna. Lasten ja nuorten ennakoiva liikenneturvallisuustyö s. 59 Kalenoja, Hanna & Hintikka, Sinikka. Liikenteen sujuvuus Tampereen seudulla s. 58 Häyrynen, Juha-Pekka. Joukkoliikenne eurooppalaisissa kaupungeissa s. 57 Happonen, Hannele. Kaupunkilogistiikka liikennejärjestelmän suunnittelussa s. 56 Kalenoja, Hanna. Liikennesektorin ilmastostrategian mahdollisuudet Tampereella s. 55 Säily, Stiina. Kunnan toimialojen mahdollisuudet liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen hallintaan s. 54 Sallanniemi, Sari & Rauhamäki, Harri & Mäki, Sinikka. Serial Shipping Container Code (SSCC) erikoistavaroiden toimitusketjussa s. 53 Kalenoja, Hanna. Tampereen Rantaväylän matka-aikatutkimus s. 52 Kalenoja, Hanna. Omin jaloin kouluun Kangasalan koulumatkatutkimus s. 51 Kalenoja, Hanna & Häyrynen, Juha-Pekka. Keskustan pysäköinti osana liikennejärjestelmää Tampereen keskustan pysäköintitutkimus s. 50 Pöllänen, Markus & Lind, Salla & Kalenoja, Hanna & Mäkelä, Tarja. Työ- ja työasiointimatkojen turvallisuus- ja ympäristöriskien hallinta yrityksissä ja organisaatioissa s. 49 Jokipii, Tuomas. Liikenneverkon käyttöarvo ja sen mittaaminen s. 48 Kalenoja, Hanna & Mäntynen, Jorma & Kallberg, Harri & Jokipii, Tuomas & Korpela, Kari & Kulmala, Mika. Liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämismahdollisuudet Suomessa s. 47 Laitinen, Turo. Kansainväliset lentorahtipalvelut Suomessa s. 46 Kiiskilä, Kati & Koskinen, Laura & Vähä- Rahka, Maija. Liikkumisen ohjaus ja sen soveltamismahdollisuudet Tampereen seudulla s. 45 Lahtisalmi, Hanna-Kaisa. Seudullisen liikennemallin käyttö joukkoliikenteen suunnittelussa Tampereen seudulla s. 44 Kalenoja, Hanna. Asuinalueiden pysäköintipaikkatarpeen kartoitus Tampereella s. 43 Tervo, Rami. Kuljetuskaluston huolto- ja korjaustarpeen ennakointi s. 42 Pirtala, Pasi. Jarruvalotyypin vaikutus peräänajoriskiin yhdistettyjen ja erillisten taka- ja jarruvalotoimintojen merkitys s. 41 Norava, Maija. Yksilön vaikutusmahdollisuudet liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä s. 40 Korpela, Kari. Suomen tieliikenteen suoritteet s. 39 Korpela, Kari. Uusien henkilöautojen CO2-päästöt vuosina s. Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos

66 Tampereen teknillinen yliopisto Liikenne- ja kuljetustekniikan laitos PL Tampere ISBN ISBN (PDF) ISSN

Näytä lisää