Perusturvapalvelut. Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: Toiminnalliset tavoitteet:

Transkriptio

1 1 Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet: Perusturvapalvelut TALOUS TP 2015 TA/M 2016 TA 2017 Muutos euroa euroa % Hallinto- ja terveyspalvelut 2,6 1,4 1,4 0,0 0,0 % Sosiaalityö ja vammaispalvelut 946, , , ,1 155,2 % Vanhusten palvelut 2 374, , ,3 52,1 2,1 % Toimintatulot 3 322, , , ,2 49,0 % Hallinto- ja terveyspalvelut , , ,8 584,7 1,9 % Sosiaalityö ja vammaispalvelut , , , ,0 18,1 % Vanhusten palvelut , , ,5 377,3 2,7 % Toimintamenot , , , ,0 5,4 % Hallinto- ja terveyspalvelut , , ,4-584,7 1,9 % Sosiaalityö ja vammaispalvelut , , ,6-407,9 3,9 % Vanhusten palvelut , , ,2-325,2 2,9 % Toimintakate , , , ,8 2,5 % Toiminnalliset tavoitteet: 1. Perusturvan palvelualueen uusi organisaatio otetaan käyttöön vuoden 2017 alusta. Johtamisjärjestelmää uudistetaan ja palvelutiimien ja työryhmien sisäistä ja keskinäistä työnjakoa uudistetaan. Talousarviorakenne ja seurantatasot ja hallintosääntö uudistetaan myös vastaamaan uutta organisaatiota. 2. Valtakunnallinen sosiaalihuollon asiakastiedon arkisto otetaan käyttöön vuonna 2018 ja myös sosiaalihuollon asiakastiedot tulevat Omakanta-palvelussa asiakkaiden saataville. Kantapalvelut palvelevat koko sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Palvelun asteittaiseen käyttöönottoon valmistaudutaan ja laukaalaisten kirjaajakouluttajien valmennus on aloitettu ja jatkuu vuonna Sähköistä asiointia kehitetään. 3. Maahanmuuttajien kotouttaminen hoidetaan yhteistyössä eri hallintokuntien, muiden viranomaisten, järjestöjen ja seurakunnan kanssa. 4. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa ollaan aktiivisesti mukana eri työryhmissä. Toiminta-ajatus: Painopistealueet: 1. Perusturvan palvelualueen uuden organisaation ja toimintakulttuurin käyttöönotto ja vieminen käytännön tasolle. Talous- ja kustannustietoisuuden lisääminen. 2. Tiedonkulun parantaminen, tehostaminen ja yhteistyön lisääminen perusturvapalvelujen ja terveydenhuollon palvelujen kesken. 3. Vahvistetaan sosiaalityön ja vammaispalvelujen tiimityötä ja kehitetään sosiaaliohjausta edelleen. Perustoimeentulotuen siirto Kelan tehtäväksi lukien toteutetaan suunnitelmallisesti ja tiedotus asiakkaille hoidetaan. Kotouttamista ja maahanmuuttajatyötä kehitetään ja vahvistetaan. Perhekeskustoiminnan kehittämiseen ja toimintaan varaudutaan.

2 4. Kehitysvammaisten asumisen tasoa parannetaan ja paikkoja lisätään. 5. Vanhusten palveluissa varaudutaan iäkkäiden ihmisten määrän ja palvelutarpeen kasvuun. Palvelujen tuotantorakenne uudistetaan tukemaan nykyistä enemmän ikäihmisten omatoimisuutta ja itsenäistä asumista. Laitoshoito lakkautetaan ja muutetaan tehostetuksi palveluasumiseksi ja kuntouttavaksi palveluksi. Henkilöstö valmennetaan uuteen toimintakulttuuriin. 2 Toiminnalliset muutokset: Sosiaali- ja terveyspalvelu- ja maakuntauudistuksen valmistelu etenee. Maakuntalain ja voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan ja maakunnat voidaan perustaa aikaisintaan tästä ajankohdasta lukien. Ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään tammikuussa 2018 presidentinvaalin ensimmäisen kierroksen yhteydessä. Varsinaisen toimintansa maakunnat aloittaisivat vaiheittain vuoden 2018 aikana ja tehtävien järjestämisvastuu sekä henkilöstö siirtyisivät maakunnille lukien. Lakiesitysten mukaan maahan perustetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta 18 itsehallintoaluetta, maakuntaa, joiden ylin päätöksentekoelin eli maakuntavaltuusto valitaan suorilla valeilla. Sote-uudistuksen tavoitteena on julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdistäminen asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Palvelujen integraatio on keskeinen tavoite uudistuksessa ja sillä tavoitellaan palvelujen vaikuttavuuden paranemista. Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio tarkoittaa, että kaikki palvelut kootaan maakunnan alaisuuteen ja järjestämisvastuulle. Myös kaikki rahoitus kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Tietojärjestelmät sovitetaan yhteen ja asiakas- ja potilastieto liikkuu eri tuottajien välillä kansallisten rekistereiden ja yhteen toimivien tietojärjestelmien kautta. Maan hallituksen vuoden 2017 budjettiesityksen mukaisesti omais- ja perhehoidon kehittämiseen kohdennetaan lisärahoitusta. Omais- ja perhehoitajien vapaajärjestelyjä ja palveluja kehitetään ja perhehoitopalkkioita korotetaan. Ikääntyneiden ihmisten kotiin vietävien palvelujen lisäämiseen osoitetaan lisää valtionosuutta. Terveyden- ja sosiaalihuollon päivystystä sekä erikoissairaanhoitoa keskitetään kahteentoista sairaalaan. Kuntien valtionosuutta vähennetään tästä johtuen. Sosiaalija terveyspalvelujen uudistuksen ja maakuntauudistuksen valmistelun tukemiseksi kohdennetaan 41 miljoonan euron lisäys muun muassa väliaikaishallinnon kustannuksiin, maakuntien perustamiseen, palvelukeskusten perustamiseen ja ICT-muutostukeen. Vanhuspalvelujen henkilöstömitoitusta tehostetussa palveluasumisessa ja vanhainkodeissa tarkistetaan. Sosiaali- ja terveysministeriön ja Kuntaliiton laatimaa laatusuositusta muutetaan siten, että henkilöstön ehdoton vähimmäismäärä olisi 0,40 hoitotyöntekijää asiakasta kohden aiemman 0,50 sijasta. Vanhustenhuollon laatusuositus uudistetaan kokonaisuudessaan syksyn 2016 aikana. Muutoksen johdosta vähennetään kuntien valtionosuutta. Sosiaali- ja terveyspalvelumaksut peritään lain ja asetuksen sallimina enimmäismäärinä. Toiminnan kuvaus: Hallinto- ja terveyspalvelut Hallinto: Perusturvalautakunnan hallinnon menoihin on varattu määrärahat lautakunnan toimintaan ja henkilöstö- ja käyttömenot hallintohenkilöstölle (2,2 henkilötyövuotta). Perusturvalautakunta kokoontuu kertaa vuodessa. Perusturvalautakunnan talousarviossa on myös sotiemme veteraanien kuntoutukseen ja avustuksiin varattu kunnan määräraha, jonka käytöstä hallinto- ja taloussihteeri päättää veteraaniasiain neuvottelukunnan linjausten mukaisesti. Hallinto- ja taloussihteeri hoitaa myös valtiokonttorin kuntoutusmäärärahalla tehtävään kuntoutustoimintaan liittyvät tehtävät yhteistyössä Keski-Suomen seututerveyskeskuksen kanssa. Myös vammaisneuvoston toimintamäärärahat sisältyvät tähän kustannuspaikkaan. Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen:

3 Nykyisen lautakunnan toimintakausi on vuodet , mutta mikäli niin päätetään, lautakunnat jatkavat kevään Uudet kuntavaalit pidetään huhtikuussa 2017 ja uusi valtuusto aloittaa Perusturvan palvelualueen organisaatio uudistuu lukien ja tulosyksikköjakoa uudistetaan. Nykyiset sosiaalityö, vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto yhdistetään yhteen tulosyksikköön. Hallintosihteerin virkanimike muutetaan hallinto- ja talouspäälliköksi. Terveydenhuolto: Perusterveydenhuolto: Perusterveydenhuollon palvelut laukaalaisille tuottaa sairaanhoitopiirin alainen liikelaitos Keski- Suomen seututerveyskeskus. Seututerveyskeskuksessa kehitetään sähköistä asiointia, joka otetaan käyttöön aluksi neuvoloissa ja fysioterapiassa. Sähköisen soittopyynnön mahdollisuutta laajennetaan. Nettisivut on jo uudistettu ja otettu käyttöön vuonna Sähköinen ajanvaraus otetaan käyttöön sellaisiin ajanvarauksiin, joissa ei tarvita hoidon tarpeen arviointia. Suun terveydenhuoltoon hankitaan kaksi kannettavaa hoitoyksikköä eli mobiiliyksikköä, jotka palvelevat ohjausta, tarkastuksia, preventiota ja esimerkiksi lohkeamien hoitoa. Toimintaympäristönä ovat erityisesti koulut ja vanhusten yksiköt koko seututerveyskeskuksen alueella, toiminta aloitetaan kokeiluna Toivakasta. Laukaaseen esitetään hammaslääkäri- ja hammashoitajaresurssin lisäämistä. Seututerveyskeskus on mukana kunnan perhekeskustoiminnan kehittämisessä ja toiminnassa. Laukaaseen esitetään uutta neuvolalääkärin virkaa, jonka työpanoksesta puolet kohdistuisi perhekeskukseen ja puolet kouluneuvoloihin. Fysioterapeutin virkaa esitetään myös uutena. Investointivaraukset vuodelle 2017 ovat noin euroa, muun muassa tähystyslaitteiden kuivauskaappi ja isojen kuljetuslaatikoiden pesukone Laukaan välinehuoltoon. Kilpailukykysopimuksessa sovitut toimenpiteet vähentävät seututerveyskeskuksen menoja ja Laukaan laskennallinen osuus siitä on noin Erikoissairaanhoito: Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tuottaman erikoissairaanhoidon perustehtävänä on: 1. Tarjota kansallisiin ja kansainvälisiin suosituksiin perustavaa, luotettavaa, turvallista ja vaikuttavaa hoitoa potilaan parhaaksi. 2. Lähtökohtana on sairaala, jossa annetaan potilaiden tarvitsema tutkimus, hoito ja kuntoutus kokonaisvaltaisesti ja tehokkaasti. Tavoitteena on, että tutkimus, hoito ja kuntoutus lähtevät potilaan tarpeista ja potilasta tuetaan olemaan aktiivinen oman sairautensa hoidossa. Potilaan terveyttä ja hyvinvointia edistetään yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Lähetemäärien kasvu erikoissairaanhoitoon on koko sairaanhoitopiirin tasolla tasaantunut vuodesta Vuodelle 2017 toiminnassa ei ole tapahtumassa lähetekäytäntöihin vaikuttavia merkittäviä muutoksia. Operatiivisella toimialueella yhteisten pääprosessien (leikkaushoito, vuodeosastohoito ja kotiutus) edelleen kehittäminen ja varautuminen uuden sairaalan 2020 toimintaan jatkuvat. Erityisenä tavoitteena on saada elektiivisten leikkaustoimenpiteiden odotusaika lyhenemään alle kahteen kuukauteen sekä jonottoman toimintamallin toteutuminen koko toimialueella. Konservatiivisella toimialueella painopisteenä on muun muassa polikliininen toiminta ja vuodeosastojen kuormitusasteen laskeminen edelleen suunnitellusti. Päivystyksen toimialueella valmistaudutaan vuoden 2018 voimaan tulevan uudistetun päivystysasetuksen mukaiseen, laajan ympärivuorokautisen päivystysyksikön toimintaan. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä sairaanhoitopiirin kumulatiivinen alijäämä oli 4,8 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 tilinpäätösennusteen mukaan aikaisempien vuosien alijäämä saadaan katetuksi vuoden 2016 aikana. 3

4 Erikoissairaanhoidon palvelujen ostoon on varattu sairaanhoitopiirin tarjouksen mukainen määräraha siten, että siinä on huomioitu väestönkasvun ja kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Kilpailukykysopimuksessa sovitut toimenpiteet vähentävät erikoissairaanhoidon menoja noin 3,6 miljoonaa euroa ja Laukaan laskennallinen osuus siitä on noin euroa. 4 Sosiaalityö ja vammaispalvelut Toiminnan kuvaus: Sosiaalityön ja vammaispalvelujen tehtävänä ja tavoitteena on turvata kuntalaisille perustuslain mukainen oikeus ihmisarvoisen elämän edellyttämään välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Sosiaalityön ja vammaispalvelujen perustana ovat ihmisoikeudet, yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus. Painopiste on itsenäistä suoriutumista tukevissa peruspalveluissa, avun ja tuen antaminen kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ihmisille. Perusturvan palvelualueen uusi organisaatio otetaan käyttöön vuoden 2017 alusta. Tämän myötä sosiaalityön ja vammaispalvelujen tulosyksikön palveluja ovat aikuis- ja perhesosiaalityö, kotouttaminen, lastensuojelun sosiaalityö, vammaisten palvelut, päihdehuolto, sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut, perhetyö ja lastenvalvojan palvelut. Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen: Uuden organisaatiorakenteen myötä vahvistetaan sosiaalityön ja vammaispalvelujen tiimityötä. Tiimejä ovat vammaispalvelutiimi, aikuis- ja perhesosiaalityön tiimi, lastensuojelutiimi ja perhetyön tiimi. Kussakin tiimissä on oma tiiminvetäjä. Tiiminvetäjät vastaavat asiakastyön koordinoinnista ja tiimien käytännön toimintaedellytyksistä. Tiimien tarkoitus on vastata asiakkaiden tarpeisiin mahdollisimman hyvin ja matalalla kynnyksellä. Myös lastensuojelussa korostuu avohuollon tukitoimien ensisijaisuus. Sosiaalihuoltolain uudistus ja sen tuomat velvoitteet näkyvät edelleen. Vuoden 2016 syyskuuhun mennessä sosiaalihuoltolain mukaisia ilmoituksia avun tarpeessa olevista henkilöistä vastaanotettiin 292. Tämän lisäksi lastensuojelussa lastensuojeluilmoitusten määrä ja kiireellisten sijoitusten määrät lähtivät kasvuun. Syyskuuhun 2016 mennessä lasten kiireellisiä sijoituksia oli tehty jo 18, kun edellisinä vuosina niitä on ollut vain muutamia. Tämä on näkynyt lastensuojelun laitoshoidon kustannusten nousuna. Yhden kuukauden laitossijoitus maksaa kunnalle euroa. Lastensuojeluilmoituksia tehtiin ajalla yhteensä 354, kun vastaava luku vuonna 2015 oli 219. Työtä määrittävät laissa määritellyt määräajat, joita on noudatettava ja lakisääteisistä velvoitteista on huolehdittava. Asiakkaiden oikeus saada hyvää ja laadukasta sosiaalityötä pitää turvata. Vuonna 2016 on jouduttu ostamaan sosiaalityötä yksityisiltä palveluntuottajilta ja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Koskesta yhteensä euron verran. Työn järkevän kohdentamisen lisäksi pitää huolehtia myös riittävistä resursseista ja henkilöstön jaksamisesta. Lastenvalvojan tehtävät esitetään ulkoistettavaksi ja ostettavaksi Jyväskylän kaupungilta ja vapautuva virka kohdennetaan sosiaalityöhön ja erityisesti nuorten sosiaalityöhön. Tämän lisäksi lastensuojelun määräaikainen sosiaaliohjaan virka tulee vakinaistaa. Näiden lisäksi on tarve varahenkilölle, joka voi tarpeesta riippuen tehdä työtä jokaisessa tiimissä sekä osallistua arviointityöhön työparina, jotta selvitykset jatkossa saadaan tehtyä ilman ostopalvelujen käyttöä. Sosiaaliohjausta kehitetään edelleen vastaamaan asiakaskunnan tarpeita. Lastensuojelussa hyviä tuloksia tuoneen sosiaaliohjauksen kokemuksia hyödynnetään sosiaaliohjauksen kehittämisessä myös muissa tiimeissä. Tässä painottuu ohjaus, neuvonta ja saavutettavuus niin asiakkaiden kuin viranomaisten taholta. Asiakaskeskeisyys on sosiaalihuollon keskeisin arvoperusta ja siitä huoleh-

5 ditaan erityisesti. Palveluja järjestetään asiakkaan tarpeista lähtien mahdollisimman toimivasti. Sosiaalisen kuntoutuksen työmenetelmä juurrutetaan sosiaalityöhön ja sen käyttö työmenetelmänä vahvistuu. Perustoimeentulotuki siirtyy koko maassa kunnilta Kelan tehtäväksi Kunnan sosiaalitoimi käsittelee edelleen muutoksen jälkeenkin täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemukset ja mahdollisen myöntämisen. Muutoksen seurauksena lakkautetaan kaksi etuussihteerin virkaa ja perustetaan yksi toimistosihteerin virka sosiaalityön ja vammaispalvelujen tulosyksikköön. Toinen nykyisistä viranhaltijoista siirtyy kunnan sisällä muihin tehtäviin. Yhteistyö Kelan kanssa tiivistyy ja painottuu verkkoasiointiin - yhteydenpito viranomaisten välillä tapahtuu pääosin skype - yhteyden kautta. Perhetyötä selkiytetään edelleen vastaamaan perheiden tuen tarpeita. Perhetyössä kahden työntekijän työtehtävistä poistetaan henkilökohtaisen avun kautta tulevat työtehtävät. Tämä yhden työntekijän työpanos on järkevää keskittää ja siirtää vammaispalvelujen tehtäväksi ja sinne esitetään yhden hoitajan palkkaamista tähän tehtävään. Näin vahvistetaan kunnan mahdollisuuksia tarjota lapsiperheille sosiaalihuoltolain edellyttämää varhaista tukea. Sosiaalisen kuntoutuksen hanke Sosku - jatkuu saakka. Sosku-hanke tulee kehittämään sosiaalisen kuntoutuksen rinnalla myös asiakasraatitoimintaa, jonka tavoitteena on vahvistaa asiakkaiden osallisuutta ja osallistamista. Kotouttamista ja maahanmuuttajatyötä kehitetään ja vahvistetaan. Laukaan kunnan kotouttamisohjelma on päivitetty vuosille Laukaassa sitoudutaan edistämään ja turvaamaan yhdenvertaisuuslain toteutumista. Sosiaalityöhön on palkattu määräaikainen sosiaaliohjaaja hoitamaan maahanmuuttajatyötä. Valtakunnalliseen kehitysvammaisten asumisen ohjelmaan (KEHAS) vuosille liittyvä kohde, Niemen asunnot, valmistuu Jokiniemeen. Uuteen kiinteistöön tulee 12 asuntoa ja koti 13 asukkaalle. Muutto ja toiminta käynnistyvät kesäkuun alusta ja samanaikaisesti Mäkelän ryhmäkodissa toiminta päättyy. Yksikön pakkaluku kasvaa nykyisestä seitsemästä 13:een ja yksilölliseen asumisen tukeen tarvittava henkilöstölisäys on kaksi työntekijää. Asuntorahasto on myöntänyt hankkeelle varauksen erityisryhmien investointiavustukseen euroa ja vuokra-asuntojen rakentamiseen korkotukilainaa euroa. Kehitysvammaisten asumisen ostopalveluihin on varattu määrärahat neljän uuden sijoituksen osalta asiakkaiden toimintakyvyn huomattavan laskemisen vuoksi. Kehitysvammatyön johtajan ja asumispalvelujen johtajan nimikkeet muutetaan organisaatiomuutoksen yhteydessä vuonna Graafit: Tunnusluvut: TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Lapsia ja nuoria sijaishuollossa (perhehoito, laitoshoito ja ammatilliset perhekodit) Lapsia ja nuoria lastensuojelun avohuollon asiakkaina Toimeentulotuen saajia, ruokakunnat Kunnan tuottamat kehitysvammaisten palveluasumispaikat Ostetut kehitysvammaisten palveluasumispaikat Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnan asiakkaat oma toiminta Ostetun työ- ja päivätoiminnan asiakkaat

6 6 Vanhusten palvelut Toiminnan kuvaus: Vanhusten palvelujen tulosyksikkö tukee ikääntyneiden sekä pitkäaikaissairaiden itsenäistä, omatoimista ja toimintakykyistä elämää omassa kodissa tai kodinomaisessa asumisyksikössä. Lähtökohtana on, että ikääntyneet asukkaat pystyvät asumaan omassa kodissaan mahdollisimman pitkään kotona asumista mahdollistavien palvelujen avulla. Silloin kun kotona asuminen ei ole enää mahdollista eikä ikääntynyt asukas kuitenkaan ole sairaalahoidon tarpeessa, hän on oikeutettu ympärivuorokautisen asumisen palveluihin. Toiminnan painopisteenä on varautuminen iäkkäiden ihmisten määrän ja palvelutarpeen kasvuun. Palvelujen tuotantorakenne uudistetaan siten, että palvelut tukevat nykyistä enemmän ikäihmisten omatoimisuutta ja kotona asumista. Ennakoivaa ja ennaltaehkäisevää työtä tehostetaan sekä kotona ja kodinomaisissa oloissa asumisen osuutta lisätään ja vastaavasti ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon tarvetta suhteellisesti vähennetään. Laukaan ikäihmisten määrä kasvaa ennusteiden mukaan vuoteen 2040 mennessä niin, että yli 75- vuotiainen määrä yli kaksinkertaistuu nykytilanteeseen verrattuna ja samassa ajassa 85-vuotiaiden määrä lähes kolminkertaistuu. Jo alle kymmenen vuoden kuluttua, vuonna 2025, yli 75-vuotiaita laukaalaisia on 720 enemmän kuin nyt. Koska ikä on muistisairauden riskitekijä, ennusteiden mukaisesti keskivaikea tai vaikea muistisairaus esiintyy näissä ikäryhmissä noin joka neljännellä henkilöllä. Vanhuspalvelujen kustannusten kasvu aiheutuu suurelta osin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kotiutukseen liittyvän toimintakulttuurin muutoksesta. Sairaala- ja laitoshoito tulee kysymykseen vain niin kauan kuin asiakkaan/potilaan lääketieteellisen hoidon tarve on olemassa. Sairaalasta kotiudutaan tänä päivänä niin nopeasti kuin mahdollista ja palveluketju terveydenhuollon ja sosiaalihuollon kesken on toimiva. Sairaalassa keskimääräinen hoitopäivien määrä on oleellisesti laskenut viime vuosina, ollen tällä hetkellä esimerkiksi Laukaan terveyskeskuksen vuodeosastolla vain 3 4 päivää hoitojaksoa kohden. Koska asiakkaat lähtevät sairaalasta niin pian kuin mahdollista, on se aiheuttanut palvelutarpeen syntymisen vanhuspalvelujen, erityisesti kotihoidon ja palveluasumisen palveluille ja tämän vuoksi kustannusten kasvua näissä palveluissa. Toimintatapa itsessään on asiakaslähtöinen ja perusteltu ja myös kustannuksiltaan edullisempi. Sairaalavuorokauden hinta on moninkertainen verrattuna esimerkiksi palveluasumisen vuorokausihintaan ja myös siksi edellä kuvattu toimintatapa on tavoiteltavaa. Lisäksi toimintatapa on vanhuspalvelulain hengen mukainen. Myös taloudellinen kokonaisvaikutus kunnalle aiheutuvien kustannusten suhteen on myönteinen. Lyhentyneet hoitoajat terveydenhuollossa laskevat terveydenhuollon kustannuksia, mutta vastaavasti muutos näkyy vanhuspalvelujen kustannusten nousuna. Vanhusten palvelujen tuottamiseen käytetään koko ajan lisääntyvästi asiakkaalle myönnettyjä palveluseteleitä. Kun asiakkaalle myönnetään palveluseteli palvelujen hankkimiseen, voi asiakas itse valita palvelujen tuottajan hyväksyttyjen palveluntuottajien joukosta. Palvelujen tuottaja laskuttaa suoraan asiakkaalta asiakkaan omavastuuosuuden eikä asiakasmakua kunnalle peritä. Myönnettyjen palveluseteleiden arvo näkyy toimintamenoissa. Toiminnan muutokset suhteessa edelliseen vuoteen: Vanhusten palveluissa toiminnan painopistettä ja palvelutarjontaa vahvistetaan edelleen kotona asumista mahdollistaviin yksilöllisiin palveluihin. Uusi organisaatiorakenne vastaa toimintaa ja tavoitteita. Vanhuspalvelut jakautuvat kahden pääprosessin mukaiseen tulospaikkaan: kotona asumista mahdollistaviin palveluihin ja ympärivuorokautisen asumisen palveluihin.

7 7 Palvelutarpeen arviointi keskitetään kokonaan kunnan omaksi toiminnaksi. Palvelutarpeen arviointi kunnan omana työnä varmistaa arvioinnin yhdenmukaisuuden ja kuntalaisten oikeudenmukaisen palvelujen saannin. Palvelutarpeen arviointi tehdään asiakkaiden kotona tai Koti-Kuuselan valmistuvassa arviointi- ja kuntoutusyksikössä. Asiakkaalle suunnatut palvelut voivat olla yksilöllisiä ja ratkaisevana kriteerinä on kotona asumisen mahdollistuminen. Koti-Kuuselan laitoshoito lakkautetaan uudishankeen valmistuttua. Valmistumisen arvioitu ajankohta on elokuu Samalla Koti-Kuuselan toiminta muutetaan vastaamaan kaikkeen lyhytaikaisen hoidon tarpeeseen, kuten palvelutarpeen arviointiin, kuntoutustoimintaan, omaishoidon lakisääteisten vapaiden järjestämiseen ja vastaamaan myös erilaisiin kriisitilanteisiin. Osa paikoista varataan tehostetun palveluasumisen paikoiksi. Toiminnan muutos näkyy erityisesti kuntouttavan työotteen korostumisena. Kuntoutuksen vaikuttavuus näkyy nopeampina kotiutuksina ja kotona asumisen mahdollistumisena. Toiminnan muutos edellyttää kuntoutusosaamisen vahvistamista ja sitä tukemaan esitetään toimintaterapeutin toimen perustamista alkaen. Pitkäaikainen palveluasuminen hankitaan pääosin yksityisiltä palvelutuottajilta. Koti-Kuuselan henkilöstö valmennetaan ja koulutetaan uuteen toimintakulttuuriin. Kotihoidon yöhoidon tarvetta selvitetään pilottihankkeella yksityisen palvelutuottajan kanssa. Keski-Suomen maakunta hakee rahoitusta kotona pärjäämisen tuen uudistamiseen. Kukoistava kotihoito - hankkeen tavoitteena on varmistaa nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannusten kasvua hillitsevät palvelut. Kukoistava kotihoito viittaa visioon, jossa ikäihmiset voivat asua arvokkaasti ja turvallisesti kotona, henkilöstö voi hyvin ja toiminta on kustannustehokasta. Omais- ja perhehoidon osuutta palvelutuotannossa lisätään vaiheittain vastaamaan kansallista palvelurakennesuositusta. Talousarvioon varataan viiden uuden omaishoitajan ja 1-2 perhehoitajan mahdollistava määräraha. Päivätoimintaa tarjotaan viitenä päivänä viikossa: Tämä tarkoittaa yhden palvelupäivän lisäämistä viikossa. Graafit: Tunnusluvut: SUORITTEET TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Kotihoitoa vuoden aikana saaneet, kaikki asiakkaat Kotihoito, kaikki käynnit Tukipalveluasiakkaat Omaishoidon tuella hoidettuja vuodessa Päivätoiminnan asiakkaat, koko vuosi Vanhusten palveluasumisen asiakkaat Ryhmäkodin (24 paikkaa) hoitopäivät, joista lyhytaikaiset hoitopäivät

8 8 Koti-Kuuselan (68 paikkaa) hoitopäivät, joista * Lyhytaikaiset hoitopäivät *2886 ** * alkaen tehostettu palveluasuminen, 70 asiakaspaikkaa, joista lyhytaikaisia 15 ** alkaen tehostettu palveluasuminen, 70 asiakaspaikkaa, joista lyhytaikaisia 30