Uusi kirjoitustaito työelämässä

Transkriptio

1 Uusi kirjoitustaito työelämässä Vastaavatko valmiudet digiajan vaatimuksia? Anja Alasilta

2 Sisällysluettelo Viestinnän mullistus säteilee kirjoittamiseen... 1 Lukeminen ei ole entisellään... 1 Nuoretko diginatiiveja?... 1 Uusi kirjoitustaito on vanhaa laajempi... 2 Tekstitaidot yhä tärkeitä... 3 Ilmaisumuodot tunnettava monipuolisesti... 4 Visuaalisuudella paljon voitettavaa... 5 Videoita ei kannata tuhlata mihin tahansa... 6 Vuorovaikutus osa ilmaisua... 7 Yhteiskirjoittaminen sisältöä yhteisvoimin... 8 Sama teksti ei toimi kaikilla kanavilla... 9 Kirjoituskoulu Alasilta Facebook.com/Kirjoituskoulu toimisto@scriptio.fi Anja Alasilta

3 1 Viestinnän mullistus säteilee kirjoittamiseen Kaikkihan sen jo osaavat! Siinä repliikki, joka aina kätkee taakseen vahvaa muutosvastarintaa. Kirjoitusvalmiuksista puhuttaessa tuo puolusteleva väite nousee pintaan erityisen helposti: kaikkihan Suomessa kirjoittaa osaavat Viestintä on muuttunut tämän vuosituhannen muutamana ensimmäisenä vuotena enemmän kuin useina edellisinä vuosituhansina yhteensä. Näkyykö mullistus työelämän kirjoittamisessa? Vastaavatko valmiudet uusia vaatimuksia? Lukeminen ei ole entisellään Kirjoitustavan pitää muuttua siksi, että lukeminen ja tavat käyttää mediasisältöä ovat muuttuneet. Nettiajan alkuvuosista, 1990-luvun puolivälistä, lukijan elämää ovat mullistaneet ainakin seuraavat asiat: siirtymä paperilta ruudulta hyperteksti, siis linkitys tietotulva, joka on muovannut lukemista yhä silmäilevämmäksi hakukoneet vuorovaikutus, sosiaalinen media multimedia tekstin rinnalle kuvitusta, infografiikkaa, ääntä, videota ja niin edelleen mobiilin läpimurto. Muutos ei ole ohi. Se jatkuu ja tuo sisällöntuotantoon ja kirjoitustyöhön taas uusia vaatimuksia. Nuoretko diginatiiveja? Outi Kallionpään väitöskirja ei lupaa, että näkisimme odotetun käänteen tuota pikaa: Kouluissa kirjoitetaan yhä pitkälti käsin ja yksin tuotettavia koulutekstilajeja: aineita ja esseitä. Lähtökohtana tulisi olla se, että kirjoittaminen ei ole enää vain suorittava yksilötaito vaan luovaa ja sosiaalista. Aiemminkin on saatu näyttöä siitä, että kaikki nuoret eivät ole niin sanottuja diginatiiveja. Professori Reijo Kupiainen kirjoitti vuonna 2013 näin: Oma lähtökohtani on, että luovuus, käyttäjälähtöisyys ja digitaalinen viisaus ovat digitaalisen kulttuurin potentiaaleja mutta eivät synny itsestään eivätkä ole yhden sukupolven ominaisuus. Tässä mielessä diginatiivit ovat siis myytti. Tulkitsen diginatiivimyytin niin, että oletuksena on diginatiivien automaattisesti siirtyvän kulutuskeskeisyydestä mediasisältöjen tekijöiksi ja osaajiksi.

4 2 Näyttää siltä, ettei työelämän täydennyskoulutus vielä pitkään aikaan voi väistää vastuutaan kirjoitusvalmiuden kehittämisessä. Perinteisen koulutuksen keinoin uusiin vaatimuksiin tuskin pystyy vastaamaan. Keskeistä on miettiä, miten työssä voisi oppia kirjoittamista entistä tehokkaammin. Outi Kalliinpää: Uuden kirjoittamisen opetus osallistavaa luovuutta verkossa MTV: Kirjoittamisen opetus on pahasti vanhentunut kouluissa "täydellisesti aineita kirjoittamalla ei pärjää verkossa" Reijo Kupiainen: Diginatiivit ja käyttäjälähtöinen kulttuuri Uusi kirjoitustaito on vanhaa laajempi Tämän lukemiston tarkoituksena on hahmotella kirjoitustaidon uusia vaatimuksia työelämässä. Muutos entiseen on niin suuri, että voi puhua uudesta kirjoitustaidosta. Yhä useammat kirjoittajat ovat arkityössään jatkuvasti seuraavien kysymysten äärellä: Miten valita kuhunkin viestintätehtävään sopivin ilmaisumuoto? Miten tukea tekstiä visuaalisella ilmaisulla? Miten korvata tai täydentää tekstiä videolla? Miten tehostaa kirjoitettua viestintää vuorovaikutuksella? Miten tuottaa sisältöä monikanavaiseen viestintään? Miten hyödyntää sisällöntuotannossa tiimin tai yhteisön voimaa? Aiempina aikoina kirjoitustaito ymmärrettiin selvästi kapeammin. Uuden kirjoitustaidon sijasta voisi puhua myös laajasta kirjoitustaidosta. Vastaava muutos näkyy lukutaidossa; myös sen on oltava paljon perinteistä tekstien lukemisen taitoa laajempi ja monipuolisempi.

5 3 Tekstitaidot yhä tärkeitä Uudenkin kirjoitustaidon ytimessä on taito tuottaa kiinnostavaa, selkeää ja vaikuttavaa tekstiä. Kirjoittajat tuskin menettävät pitkään aikaan, jos koskaan, vahvaa rooliaan sisällöntuotannossa. Kirjoittaja on usein nimenomaan sisällön asiantuntija, mikä tekee hänestä lähes korvaamattoman. Teksti hallitsee yhä yllättävän vahvasti ilmaisua myös verkon kanavilla. Läheskään aina se ei kuitenkaan suoriudu vastuistaan kunnialla. Joskus teksti on viestintätehtävän kannalta väärä ilmaisumuoto. Toisinaan se on yksinkertaisesti huonoa. Tekstin valta-asemalle on monessa tapauksessa hyvät perustelut: Laki vaatii, että tietyt asiat ilmaistaan ja julkaistaan nimenomaan tekstinä. Kohderyhmiin kuuluvat ihmiset osaavat usein lukea paremmin tekstiä kuin vaikkapa kuvaa. Tekstiä on helppo selata ja silmäillä paljon helpompi kuin esimerkiksi videota. Tekstiä on kätevää, nopeaa ja edullista muokata ja versioida. Työelämässä tarvittavia tekstitaitoja voi arvioida esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä: 1. Saatko valmista tekstiä aikaan riittävän joutuisasti? 2. Pystytkö kirjoittamaan aiheesta kuin aiheesta selkeästi ja ymmärrettävästi erilaisille kohderyhmille? 3. Vaikuttaako tekstisi lukijoihin siten kuin olet tarkoittanut?

6 4 Ilmaisumuodot tunnettava monipuolisesti Uuden, laajan kirjoitustaidon tärkeä osa on se, että osaa valita tekstin sijasta tai tueksi muun ilmaisumuodon, jos se sopii paremmin käsillä olevaan viestintätehtävään. Valinnan varaa on etenkin verkossa runsaasti: kuva monissa eri muodoissaan video ääni esimerkiksi puheen tai musiikki muodossa animaatio vuorovaikutus niin automaatioon perustuvana kuin ihmisten välisenä ja niin edelleen. Kukaan tuskin voi hallita kaikkia ilmaisun lajeja laadukkaaseen toteutukseen asti. Kysymys on enemmänkin siitä, että kirjoittaja tietää, milloin tekstin tueksi tai sijasta tarvitaan jotakin muuta. On myös hyväksyttävä se, että muut ilmaisumuodot ovat yleensä vahvempia kuin työelämän asiateksti. Voit punnita omaa osaamistasi ilmaisumuodon valinnassa esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä: 1. Harkitsetko sisältöprojekteissa aina myös muita ilmaisumuotoja kuin tekstiä? 2. Tiedätkö, millaisiin viestintätehtäviin teksti sopii parhaiten? 3. Pystytkö päättämään, milloin kuva sopii korvaamaan tai täydentämään teksti-ilmaisua? 4. Osaatko ratkaista, milloin video on paikallaan? 5. Oletko tottunut ajattelemaan vuorovaikutuksen eri toteutuksia kuten pelillisyyttä tai keskustelua ilmaisumuotoina?

7 5 Visuaalisuudella paljon voitettavaa Kirjoittajat pahoittelevat usein sitä, ettei heillä ole riittävästi tietoa visuaalisesta ilmaisusta taikka taitoa toteuttaa sitä. Asenne olisi kyllä useimmilla kohdallaan: utelias ja kokeilunhaluinen. Monet myös muistuttava, ettei kuvaa saa läheskään aika ilmaiseksi. Tekstin kuvituksessa ja tiedon visualisoinnissa taitaa kuitenkin olla pahempi pula ajasta ja ajatuksista kuin rahasta. Visuaalinen ilmaisu uuden kirjoitustaidon osana ei tarkoita, että tekstintekijöiden pitäisi olla myös piirtäjiä tai valokuvaajia. Riittää, että tuntee monipuolisesti visuaalisen ilmaisun mahdollisuuksia tajuaa, milloin kuva tehostaisi kokonaisilmaisua. Voit punnita omaa osaamistasi visuaalisessa viestinnässä esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä: 1. Osaatko erottaa toisistaan elävöittävän/koristavan ja havainnollistavan/informatiivisen kuvituksen? 2. Oletko valmis tehostamaan tekstejäsi esimerkiksi taulukoilla ja infolaatikoilla? 3. Tunnetko tilastografiikan keskeisten muotojen käyttötarkoitukset? 4. Uskallatko pelkistää kaavioita niin, että niistä tulee aidosti kuvia? 5. Oletko perehtynyt infografiikkaan edes pääpiirtein? 6. Tiedätkö, mistä ja miten löydät toteuttajan tekstisi yhteyteen tarvitsemallesi kuvitukselle tai visualisoinnille?

8 6 Videoita ei kannata tuhlata mihin tahansa Videon määrä netissä on muutamassa vuodessa moninkertaistunut. Määrä ei kuitenkaan ole ainoa syy siihen, että video kannattaa nostaa uudessa kirjoitustaidossa omaksi alueekseen. Se asettaa myös osaamiselle erityisiä vaatimuksia. Ilmaisu on videon ansiosta rikastunut mutta ei aina. Tuntuu kuin jotkut eivät enää tahtoisi tunnustaa mitään muuta ilmaisumuotoa. Into on välillä johtanut samanlaiseen yksipuolisuuteen kuin on ollut tekstin ylivalta niin monessa verkkopalvelussa aiemmin. Muoti tai pinttynyt tapa ei ole koskaan hyvä ohjenuora ilmaisumuodon valintaan. Viestintätehtävän pitää ratkaista. Video ei ole taikakalu, jolla voisi ratkaista kaikki viestintäongelmat ja väistää hankalat kirjoitustehtävät. Kysymys on myös lukutaidosta ja -halusta: kaikki eivät ole vielä valmiita omaksumaan tietoa ensisijaisesti videon kautta. Toisaalta sisällöntuotannossa kannattaa tarttua videon hienoihin mahdollisuuksiin. Oikeassa paikassaan ja oikein toteutettuna se on tehokas ja ilmaisuvoimainen. Kirjoittaja voi arvioida omaa video-osaamistaan esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä: 1. Huomaatko, milloin videokerronta sopisi aiheeseen ja viestintätehtävään? 2. Pystytkö erottamaan hyvän ja huonon videot? 3. Osaatko käsikirjoittaa videon tai laatia ainakin synopsiksen, josta edetä käsikirjoitukseen?

9 7 Vuorovaikutus osa ilmaisua Vuorovaikutuksesta on puhuttu paljon netin alkuajoista lähtien. Vasta sosiaalisen median ansiosta se on alkanut käytännössä toteutua. Verkon varhaisvuosina sisällöntuottajien ajattelua hallitsee jakelu: minä kirjoitan ja muut lukevat. Vuorovaikutus oli lähinnä sitä, että lukijat saattoivat lähettää palautetta piilossa muilta lukijoilta. Vasta some teki vuorovaikutuksen julkiseksi. Ihmisten välinen kommunikointi ei ole ainoa vuorovaikutuksen muoto verkossa. Alkuvuosista lähtien verkkolukijat ovat voineet olla vuorovaikutuksessa sisällön kanssa. Yksinkertaisimmillaan kyse on linkkien klikkailusta. Automaation perustuva interaktiivisuus on yhtäältä itsepalvelua, jota usein myös sähköiseksi asioinniksi kutsutaan, toisaalta pelillisyyttä. Etenkin jälkimmäinen tarjoaa myös yksittäiselle kirjoittajalle mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Kaiken kaikkiaan vuorovaikutuksesta eri muodoissaan on tullut osa ilmaisua. Voit punnita osaamistasi verkko- ja kirjoitetun viestinnän vuorovaikutuksessa esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä: 1. Tunnetko verkon vuorovaikutuksen eri muodot? 2. Otatko sisältöjä suunnitellessasi vuorovaikutuksen huomioon ilmaisukeinona tai ilmaisukeinojen kimppuna? 3. Pystytkö keskustelemaan verkossa asiallisesti erilaisten ihmisen kanssa? 4. Onko sinulla valmiudet esimerkiksi neuvontaan tai myyntiin verkossa? 5. Osaatko tehostaa verkkoilmaisua pelillistämällä?

10 8 Yhteiskirjoittaminen sisältöä yhteisvoimin Yhteistyö on aina kuulunut työelämän kirjoittamiseen - tai ainakin sen olisi pitänyt kuulua. Tosiasiassa ainakin kirjoittavien asiantuntijoiden ja viestinnän ammattilaisten välillä on perinteisesti ollut jännitteitä. Asiantuntijat ovat keskittyneet usein sisältöön, jolloin kohderyhmä on välillä unohtunut. Ammattiviestijät ovat yrittäneet pitää lukijan puolta vaatimalla selkeää ilmaisuun. Siinä on joskus saattanut sisältö kärsiä. Muutenkaan yhteiskirjoittaminen ei aina suju toivotulla tavalla. Jotkut tekstit kannattaa tuottaa ainakin pääosin yksilötyönä. Ryhmät taas kaipaavat selkeitä pelisääntöjä ja sopivia teknisiä apuvälineitä, jotta yhteiskirjoittamisesta tulisi tuottavaa ja luovaa. Yhteiskirjoittamisen voi jakaa kolmeen päälajiin: satunnainen yhteistyö kirjoittaja esimerkiksi pyytää kommentteja tai editointiapua tiimikirjoittaminen ryhmä on yleensä suljettu, ja se on saanut tehtävänsä esimerkiksi esimieheltä yhteisöllinen kirjoittaminen kokoonpano on avoimempi kuin tiimikirjoittamisessa, joukko on voinut ottaa itse itselleen tehtävän, ja keskiössä ovat usein uuteen teknologiaan perustuvat menetelmät. Voit arvioida omaa osaamistasi yhteiskirjoittamisessa esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä: 1. Pystytkö arvioimaan etukäteen, milloin yhteiskirjoittamisesta todennäköisesti on hyötyä, milloin taas haittaa? 2. Osaatko valita viestintätehtävään parhaiten sopivan yhteiskirjoittamisen muodon? 3. Oletko valmis noudattamaan yhteiskirjoittamisen pelisääntöjä vai sorrutko esimerkiksi inttämään tai jyräämään? 4. Onko sinulla kokemusta yhteiskirjoittamisesta esimerkiksi intran työtiloissa tai wikissä? 5. Oletko taitava antamaan palautetta teksteistä ja ottamaan sitä vastaan?

11 9 Sama teksti ei toimi kaikilla kanavilla Yhä useampi kirjoittaja tuottaa tekstiä monille eri kanaville - esimerkiksi perinteisille verkkosivuille ja intraan sähköpostiin sähköisiin uutiskirjeisiin sosiaaliseen mediaan mediatiedotteisiin PowerPoint-esityksiin printtiin. Monikanavaisen viestinnän peruskysymyksiin kuuluu, jakaako tehtävät ja vastuut aihealueen vai kanavan mukaan. Kirjoittajan oman osaamisen kannalta olisi hyvä päästä tuottaisi sisältöä, ainakin luonnostasoisena, mahdollisimman monelle kanavalle. Niin oppisi eniten. Viestinnän laadulle saattaa joskus olla parempi vaihtoehto, että työnjakoa tehdään kanavan mukaan. Joka tapauksessa tarvitaan uusia toimintatapoja. Asioita ei kannata monikanavaisessa viestinnässä jättää sattuman ja ulkomuistin varaan. Monikanavaisuus tuo parhaimmillaan sisältöön ja ilmaisuun paljon rikkautta. Pahimmillaan tuloksena on jumputtava ja jankuttava toisto: joka tuutissa yhtä ja samaa. Voit tutkailla omaa osaamistasi monikanavaisessa viestinnässä esimerkiksi seuraavilla kysymyksillä: 1. Tiedätkö, mikä tehtävä eri kanavilla on organisaatiosi viestinnässä? 2. Miten hyvin tunnet käyttämienne viestintäkanavien vaatimukset teksti-ilmaisulle? 3. Tiedätkö, mitä kohderyhmiä eri kanavilla tavoittaa? 4. Osaatko versioida vaivatta yhdestä aiheesta vaihtelevia tekstejä useille kanaville?