KOKOUSKUTSU AIKA Torstai klo 9.00 Hotelli Scandic, Vapaudenkatu 73, Jyväskylä. Asia Sivu

Transkriptio

1 ESITYSLISTA 2/2013 Maakunnan yhteistyöryhmä Sivu 1 KOKOUSKUTSU AIKA Torstai klo 9.00 PAIKKA Hotelli Scandic, Vapaudenkatu 73, Jyväskylä Asia Sivu 11 Kokouksen laillisuus Pöytäkirjan tarkastus Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpanon tarkistaminen Esittelyasiat Keski-Suomen strategian valmistelu Keski-Suomen strategian OAS Kaupunkien kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittäminen TEMin kysely myrreille Tiedoksi saatettavat asiat Kannanotto rakennerahastovarat Työryhmien terveiset Y-joryn muistio Maaseutujaoston pöytäkirja OSAT workshop Yhteistyöryhmän kevään aikataulu Keski-Suomen liitto I Sepänkatu 4 I Jyväskylä I Keski-Suomen Talo I P I

2 KESKI-SUOMEN LIITTO Maakunnan yhteistyöryhmä ESITYSLISTA 2/ Sivu 2 AIKA PAIKKA Torstai klo 9.00 Hotelli Scandic, Vapaudenkatu 73, Jyväskylä OSALLISTUJAT Päätöksentekijät pj. 1. vpj. Jäsenet: Lehtonen Kauko ( ) Pihlajasaari Helena ( ) Kyllönen Mari ( ) Nyholm Rolf ( ) Pöppönen Matti ( ) Saarinen Sari ( ) Sorri Katja ( ) Varajäsenet: Mäkinen Tuija ( ) Lauttamus Ulla ( ) Urpilainen Leo ( ) Linna Sisko ( ) Paakkanen Arja ( ) Kahilainen Seppo ( ) Kyrö Mika ( ) 2. vpj. Niemelä Juha S. ( ) Heinonen Eija ( ) Lehtinen Jukka ( ) Lehtinen Kari ( ) Saarinen Asko ( ) Mikkola Marjut ( ) Saarivaara Jyrki ( ) Haatanen Eija ( ) Pirtala Pasi ( ) Halinen Päivi ( ) Hirvonen Erkki ( ) Vest Marja-Riitta ( ) 3. vpj. Tiitinen Arto ( ) Järvinen Marja-Liisa ( ) Kokkonen Alpo-Petteri ( ) Pusa Paula ( ) Ruoppila Ahti ( ) Koponen Jari-Pekka ( ) Taipale Kaija ( ) Peltonen Tuula ( ) Savolainen Jyrki ( ) Moilanen Sirpa ( ) Sihteeristö ja pysyvät asiantuntijat Mikkonen Anita, esittelijä ( ) Peräaho Pirjo, sihteeri ( ) Korhonen Hannu ( ) Laine Hilkka ( ) Lahti Merja ( ) Mehto-Hämäläinen Ulla ( ) Saarivaara Jyrki ( ) Urtti Reijo ( ) Muut kutsutut Etula Sami ( ) Storhammar Esa ( ) Päivänen Veli-Pekka ( ) X = paikalla, E = este ilmoitettu, - = poissa PÖYTÄKIRJA NÄHTÄVÄNÄ Keski-Suomen liitossa klo Sepänkatu 4, Jyväskylä Puheenjohtaja KAUKO LEHTONEN

3 KESKI-SUOMEN LIITTO Maakunnan yhteistyöryhmä ESITYSLISTA 2/ Sivu 3 11 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Maakunnan yhteistyöryhmä on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Sihteeristön puheenjohtajan ehdotus: Todetaan läsnäolijat. Todetaan laillisuus ja päätösvaltaisuus. Myönnetään läsnäolo- ja puheoikeus sihteeristöön kuuluville, asiantuntijoille ja muille kutsutuille. Päätös:

4 KESKI-SUOMEN LIITTO Maakunnan yhteistyöryhmä ESITYSLISTA 2/ Sivu 4 12 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Sihteeristön puheenjohtajan ehdotus: Päätös: Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa.

5 KESKI-SUOMEN LIITTO Maakunnan yhteistyöryhmä ESITYSLISTA 2/ Sivu 5 13 MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOONPANON TARKISTAMINEN Keski-Suomen maakuntahallitus valitsi kokouksessaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston edustajaksi maakunnan yhteistyöryhmään tarkastaja Marjut Mikkolan ja hänen varajäsenekseen kehitys- ja strategiapäällikkö Marja-Riitta Vestin. Aiemmin Marja-Riitta Vest on toiminut varsinaisena jäsenenä. Elinkeinoelämän keskusliiton EK on lakkauttanut Tampereen, Turun, Kuopion ja Oulun aluetoimistot Koska EK luopuu aluetoiminnasta, yhteistyöryhmän jäsenyyskään ei enää ole perusteltua. Vastaavaa elinkeinoelämän näkemystä löytyy Teknologiateollisuus ry:stä. Maakuntahallitus päätti pyytää Keski-Suomen Teknologiateollisuus ry:tä tekemään esityksen sekä mies- että naisehdokkaasta varsinaiseksi jäseneksi ja varajäseneksi Keski-Suomen maakunnan yhteistyöryhmään. Lisätietoja Pirjo Peräaho, Sihteeristön puheenjohtajan ehdotus: Päätös: Todetaan maakuntahallituksen päätökset.

6 KESKI-SUOMEN LIITTO Maakunnan yhteistyöryhmä ESITYSLISTA 2/ Sivu 6 14 ESITTELYASIAT 1. Yksityiset riskisijoittajat - businessenkelit Sami Etula FiBAN ry:stä (Finnish Business Angels Network) kertoo yksityishenkilöiden sijoitustoiminnasta Keski-Suomessa. 2. Keski-Suomen viennin kehitys, rakenne ja aluetaloudelliset vaikutukset Esa Storhammar Jyväskylän yliopistosta esittelee selvityksen johtopäätöksiä. Selvitys on liitteenä. 3. Kasvu- ja kehittämistuki KAKE Jyrki Saarivaara kertoo kokemuksista. 4. Ohjelmakauden valmistelu Ulla Mehto-Hämäläinen kertoo maaseudun kehittämisohjelmasta ja Pirjo Peräaho Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta. Ehdotus: Kuullaan selostukset ja käydään keskustelu. Päätös:

7 KESKI-SUOMEN LIITTO Maakunnan yhteistyöryhmä ESITYSLISTA 2/ Sivu 7 15 KESKI-SUOMEN STRATEGIAN VALMISTELU Työ- ja elinkeinoministeriö on ohjeistanut maakunnan liittoja käynnistämään maakuntaohjelmien valmistelun vuosille Tavoitteena on saada kaikki maakuntaohjelmat hyväksytyiksi viimeistään kevään 2014 aikana. Keski-Suomen liitossa on päädytty yhdistämään maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Keski-Suomen strategiaksi. Maakuntasuunnitelmaan sisältyvät maakunnan tulevaisuuden visio ja pitkän aikavälin kehittämiskohteet. Maakuntasuunnitelma ohjaa maakuntakaavaa ja maakuntaohjelmaa. Maakuntakaava on vuoden päähän ulottuva yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä ja alue- ja yhdyskuntarakenteesta. Maakuntaohjelmassa esitetään maakunnan erityspiirteisiin ja mahdollisuuksiin perustuvat aluekehittämisen tavoitteet lähivuosiksi. Keski-Suomen strategia on maakunnan vision, kehittämistavoitteiden ja toimenpiteiden tahdonilmaus. Sen valmistelussa hyödynnetään nykyisen maakuntaohjelman väliarvioinnin tuloksia. Strategian laadinnassa painotetaan selkeyttä ja helppokäyttöisyyttä. Valmisteluun haetaan uudenlaisia toimintatapoja, mutta edelleenkin valmistelussa varmistetaan monipuolinen asian käsittely työkokouksissa ja seminaareissa kuntien, valtionviranomaisten, koulutusorganisaatioiden, elinkeinoelämän, järjestöjen edustajien sekä lukuisien muiden kehittämistyön asiantuntijoiden kanssa. Maakuntastrategia on esillä Keski-Suomen risteilyllä lokakuussa Keski-Suomen strategian osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on liitteenä. Lisätietoja Anita Mikkonen, Hannu Korhonen, Olli Ristaniemi, Sihteeristön puheenjohtajan ehdotus: Päätös: Merkitään strategiatyön käynnistyminen tiedoksi.

8 Keski-Suomen maakuntasuunnitelman ja -ohjelman osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Sivu 8

9 Keski-Suomen liitto Jyväskylä 2013 Sarja B, julkaisu nro X Kannen kuva ISBN ISSN Sivu 9

10 Sivu 10 Sisällys 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 2. Maakuntasuunnitelman ja -ohjelman tehtävät 3. Mitä tällä työllä tavoitellaan 4. Työskentelyn aikataulu ja vaiheet 5. Vaikutusten arviointi 6. Viestintä ja vuorovaikutus 7. Yhteystiedot

11 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? Sivu 11 Tässä asiakirjassa kuvataan Keski-Suomen uuden maakuntasuunnitelman ja -ohjelman valmistelua. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoituksena on antaa kaikille Keski- Suomen kehittämisestä kiinnostuneille tietoa työn eri vaiheista, aikataulusta sekä vaikutusmahdollisuuksista siihen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmalle on lainsäädännössä yksilöity konkreetteja sisältöjä, ennen muuta vaikutusten arvioinnin suhteen. Merkittäviä ovat myös tiedonsaannin haasteet valmistelun eri vaiheissa. Laatimisen aloittamisesta tiedotetaan kansalaisille tiedotusvälineissä ja Keski-Suomen liiton Internet-sivuilla. Työhön osallistuville yhteistyötahoille tiedotetaan asian etenemisestä sähköisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tehty mahdollisimman pelkistetty, ja siinä kerrotaan perustiedot aiotusta valmistelusta. Lähtökohtana maakunnan tulevaisuutta koskevien valintojen tekemiselle on laaja, avoin, maakunnan eri osat käsittävä ja vuorovaikutteinen työskentely, johon eri elämänaloja ja näkökulmia edustavat alueen toimijat voivat tuoda omat näkemyksensä. Tavoitteiden toteuttamiseksi Keski-Suomen maakuntasuunnitelma ja -ohjelma valmistellaan yhdessä, monien muiden maakunnan alueella tapahtuvien suunnittelu-, strategia- ja ohjelmavalmistelujen kanssa. Työn aikana näille määritellään yhteinen maakuntatasoinen tavoite, joka konkretisoituu maakunnallisen vision määrittelynä. Käsiteltävien asioiden piirin muodostavat asiat, jotka ovat maakunnan toimijoille yhteisiä, ja joiden edistämiseen tarvitaan maakunnallista yhteistyötä sekä myös erilaisten voimavarojen kokoamista. Valmistuvalla suunnitelmalla/ohjelmalla on monenlaisia tavoitteita ja myös vaikutuksia. Osa vaikutuksista on selkeästi valmistelun aikana syntyviä yhteistyötä tiivistäviä ja osa tavoitteita selkeyttäviä konkreetteja kehittämistavoitteita. Kokonaisuudessaan yhteistyön tuloksia ja maakunnan kehittymisen kannalta tavoiteltavia vaikutuksia voivat olla mm.: - maakunnan tilan arviointi - maakunnan strategisten valintojen arviointi - maakuntalähtöisen suunnittelun ja sen organisoinnin vahvistaminen - maakunnan yhteisen kehittämisnäkemyksen vahvistaminen - maakunnan vetovoimaisuudesta huolehtiminen - maakunnan omien ja maakuntaan kohdentuvien kehittämisvarojen suuntaaminen Tällä suunnittelukierroksella kiinnitetään huomiota valmistelun tapaan ja ennakoivaan työotteeseen. Aiemmin hyviksi havaittuja käytäntöjä jatketaan (mm. maakunnan tulevaisuutta arvioiva skenaariotyöskentely sekä maakuntavaltuuston työseminaarit). Lukuisat erilliset työkokoukset ja teemoittainen työskentely arvioidaan valmistelun aikana. Parhaillaan on valmistumassa (02/2013) ulkopuolinen arviointi Länsi-Suomen maakuntien maakuntaohjelmista. Arvioinnin perusteella maakunnan liittoja kannustetaan käyttämään erilaisia vuorovaikutteisia menetelmiä pyrkiessään turvaamaan eri osapuolten näkemykset asioiden valmistelussa. Yksittäisten kuntalaisten näkemyksiä tulee huomioida, mm. sosiaalista mediaa hyödyntäen. Oleelliseksi katsotaan, että prosessi kattaa koko maakunnan väestön kirjon: nuoret, ikääntyneet, maahanmuuttajat, yritysten edustajat ja luottamushenkilöt. Moninaiset näkökulmat ja tarpeet tulee saada mukaan prosessiin. Valmistelun aikana osallistumis- ja arviointisuunnitelman toteutumista seurataan ja asiakirja päivitetään tarvittaessa.

12 Valmistelutyötä tekee Keski-Suomen liitto ja sen toimisto, jossa valmistelua johtaa maakuntajohtaja. Käytännön toimenpiteistä vastaavat kehittämisjohtaja sekä suunnittelujohtaja. Vastuuhenkilöiden yhteystiedot ovat tämän asiakirjan lopussa. Sivu Maakuntasuunnitelman ja -ohjelman tehtävät Maakuntatason suunnittelu muodostuu kolmesta merkittävästä asiakirjasta: maakuntasuunnitelmasta, maakuntaohjelmasta ja maakuntakaavasta. Tässä käsitellään kahta ensin mainittua - maankäyttöä suuntaava maakuntakaava valmistellaan erikseen. Keski-Suomen kehittämisessä hyödynnetään maakunnan sijaintitekijöitä, osaamisperustaa ja vahvaa koulutussektoria, elinkeinoelämän menestystekijöitä sekä maakunnan erityispiirteitä alueiden kilpailussa. Maakuntasuunnitelman ja -ohjelman tavoitteena on koota maakunnan toimijat ja resurssit tulokselliseen yhteistyöhön maakunnan parhaaksi. Maakuntasuunnitelma on perinteisesti jopa 30 vuoden päähän ulottuva strateginen suunnitelma. Se kuvaa yleispiirteisesti Keski-Suomen kehittämistavoitteet ja strategiat niiden toteuttamiseksi. Tällä hetkellä voimassa oleva ja maakuntavaltuuston hyväksymä Keski-Suomen visio kirjoitetaan muotoon: yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Maakuntasuunnitelma on maakuntakaavan ja maakuntaohjelman perusta. Suunnitelman tarkastelujakso vaihtelee huomattavasti, ja on esimerkiksi elinkeinoissa enintään vuosia ja hitaasti muuttuvissa, kuten esimerkiksi liikenneverkoissa, jopa 30 vuotta. Maakuntasuunnitelma perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä lakiin alueiden kehittämisestä. Maakuntaohjelma on neljän vuoden, eli kunnallisvaltuustojen toimikauden mittainen toimintasuunnitelma, joka perustuu maakuntasuunnitelman linjauksiin. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteuttaminen edellyttää tuloksellista yhteistyötä. Maakuntaohjelma tarjoaa tätä mahdollisuutta keskisuomalaisille yrityksille, julkisen palvelujärjestelmän, koulutusorganisaatioiden ja kolmannen sektorin toimijoille, kehittämishankkeiden rahoittajille, medialle ja kaikille maakunnan kehityksestä kiinnostuneille keskisuomalaisille. Maakuntaohjelman edellyttämät toimet ja niiden rahoitus kirjataan vuosittain laadittavaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan, jonka käsittelee maakunnan yhteistyöryhmä ja hyväksyy maakuntahallitus. Maakuntaohjelma perustuu lakiin alueiden kehittämisestä (1651/2009), maakuntasuunnitelmaan, ja valtakunnallisiin alueiden kehittämistavoitteisiin. Aiemmilla suunnittelukierroksilla maakuntasuunnitelma ja -ohjelma on valmisteltu perätysten omissa prosesseissaan ja dokumentoitu omina asiakirjoinaan. Tällä kierroksella valmistelua on tarkoitus koota siten, että molemmat syntyvät yhtäaikaisen valmistelun tuloksena ja muodostavat yhden kokonaisuuden: Keski-Suomen strategian. Mikäli lainsäädäntö edellyttää, niin suunnitelma-asiakirjat varaudutaan esittämään myös omina osioinaan.

13 Sivu Mitä tällä työllä tavoitellaan? Alueiden kehittämisen tavoitteet on määritelty alueiden kehittämislaissa ja valtioneuvoston päätöksessä valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista. Yleisenä tavoitteena on vuorovaikutukseen ja verkostoitumiseen perustuva alueiden kehittämisen järjestelmä, joka luo edellytykset eri alueiden tasapainoiselle kehittymiselle ja kestävään kehitykseen perustuvalle hyvinvoinnille ja taloudelliselle kasvulle. Valtioneuvoston päättämät aluekehitystavoitteet koko Suomessa vuosille ovat: 1) Vahvistetaan alueiden kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta 2) Edistetään väestön hyvinvointia 3) Turvataan hyvä elinympäristö ja kestävä aluerakenne Valtioneuvoston nimeämillä aluekehittämisen erityiskysymyksillä täsmennetään aluepoliittisia tavoitteita. Erilliskysymyksiä ovat: - Rakennemuutoksiin vastaaminen - Metropolialueen kilpailukyvyn vahvistaminen - Suurten kaupunkiseutujen toimintaedellytysten turvaaminen - Harvaan asuttujen alueiden kehittäminen - Itä- ja Pohjois-Suomen kehittäminen - Pohjoisen ulottuvuuden hyödyntäminen Tavoitteiden toteuttamiseksi on valtioneuvoston päätöksellä laadittu määräaikaisia erityisohjelmia, joista jatkossa Keski-Suomessa tavoitellaan mukaan Jyväskylän kaupungin vedolla innovatiiviset kaupungit -ohjelmaan. Keski-Suomessa osallistutaan Euroopan yhteisön alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanoon, joka resursseillaan täydentää ja tukee kansallista aluekehitystyötä. Pohjoisen Keski-Suomen erityisasema harvan asutuksen perusteella määrittyvänä korkean tuki-intensiteetin alueena turvataan. Keski-Suomen liitolla on hallinnoitavanaan kuntarahoitteinen Keski-Suomen Kehittämisrahasto, jonka voimavaroilla voidaan osallistua maakunnan kehittämisen kannalta merkittävien hankkeiden osarahoitukseen ja erillisselvitysten suorittamiseen. Maakuntatasoiset tavoitteet määrittyvät tämän maakuntasuunnitelma/ohjelmatyön yhteydessä. Tavoitteena on tuottaa maakunnasta vaihtoehtoisia tulevaisuudenkuvia, linjata toteuttamiskelpoisimmat ja valita strategisesti tuloksellisimmat. Valinnoista päättävät viime kädessä maakunnan poliittista tahtoa edustavat maakuntahallitus ja -valtuusto. Alueiden kehittämisen vastuu on jaettu valtiolle, kunnille ja alueilla aluekehitysviranomaisina toimiville maakunnan liitoille.

14 Sivu Työskentelyn aikataulu ja vaiheet Keski-Suomen maakuntasuunnitelma/ohjelma kokoaa maakunnan eri organisaatioiden valmistelemia ohjelmia ja strategioita. Työ tehdään helmikuun 2013 ja kesäkuun 2014 välisenä aikana. Esimerkkejä maakuntasunnitelma/ohjelman sisältöön vaikuttavaista strategioista ovat: - kaupunkien ja kuntien kehittämisstrategiat - ELY-keskuksen strateginen tulossopimus - EU:n alueellinen rakennerahasto-ohjelma vuosille Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma - Keski-Suomen hyvinvointistrategia Neljä hyvinvointilupausta keskisuomalaisille. - Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvitys - Keski-Suomi liikunnan ja urheilun huippumaakunnaksi. Keski-Suomen liikunta- ja urheilustrategia Visio Toimivat työmarkkinat Osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen -kehittämisohjelma - Sanoista tekoihin Keski-Suomen ympäristöohjelma Keski-Suomen kulttuuriympäristöjen hoito-ohjelma Keski-Suomen pinta- ja pohjavesien toimenpideohjelma Keski-Suomen ilmastostrategia Jyväskylän kaupunkiseudun kasvusopimus - Jyväskylän seudun Innovatiiviset kaupungit -ohjelmaesitys Edellä oleva listaus on perusaineistoa, jota maakuntasuunnitelma/ohjelmatyössä hyödynnetään. Valmistelun aikana on odotettavissa, että myös muita strategisesti merkittäviä ohjelmia syntyy, ja ne otetaan huomioon prosessissa. Alustava aikataulu prosessin etenemisessä on seuraava. Työn käynnistämisestä päättää maakuntahallitus , ja lopullinen strategia tai lopulliset suunnitelma/ohjelma-asiakirjat valmistellaan maakuntavaltuuston kokoukselle hyväksyttäviksi touko/kesäkuussa Valmistelun etenee seuraavasti: - Helmi huhtikuu 2013: asiakirja-analyyseja eri organisaatioiden strategioista, kehittämiskokonaisuuksien hahmottamista, työalustan rakentaminen, suunnittelun aloittavia työkokouksia ja neuvotteluja - Toukokuu syyskuu 2013: skenaarioiden hahmottelu, maakuntavaltuuston seminaari ja muut työpajat, palautteen kerääminen - Lokakuu 2013 tammikuu 2014: Keski-Suomen Risteilyn hyödyntäminen skenaarioiden arvioinnissa, strategisten kärkien valinta - Helmikuu huhtikuu 2014: dokumentointi ja kirjoitustyö - Toukokuu- kesäkuu 2014: käsittelyt maakunnan yhteistyöryhmässä ja maakuntahallituksessa sekä hyväksyminen maakuntavaltuustossa Maakuntahallitus seuraa ja ohjaa maakuntasuunnitelma/ohjelmaluonnoksen valmistumista kokouksissaan koko valmistelun ajan.

15 5 Vaikutusten arviointi Sivu 15 Ympäristövaikutusten arvioinnista on säädetty Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetussa laissa (SOVA-laki 200/2005). Lain mukaan viranomaisen on huolehdittava siitä, että suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutukset selvitetään ja arvioidaan riittävässä määrin valmistelun kuluessa, jos suunnitelman toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. Maakuntaohjelma (MAO) on SOVA-lain 4 :ssä tarkoitettu ohjelma, josta on tehtävä ympäristöarviointi. Ympäristöarvioinnilla tarkoitetaan ohjelman ympäristövaikutusten arviointia ja siihen sisältyvää ympäristöselostuksen laatimista, kuulemisen järjestämistä, ympäristöselostuksen ja kuulemisten tulosten huomioon ottamista päätöksenteossa sekä päätöksestä tiedottamista. Maakuntasuunnitelmaan (MASU) tulee soveltaa SOVA-lain 3 :n mukaista yleistä velvollisuutta selvittää ja arvioida ympäristövaikutukset. Sekä ympäristöarvioinnin (MAO) että ympäristövaikutusten arvioinnin (MASU) tavoitteena on tuottaa vaikutustietoa ja kehittää suunnitelman sisältöä tukea suunnittelua ja päätöksentekoa tukea sidosryhmien ja muun yleisön osallistumista ja tiedonsaantia Maakuntasuunnitelman ja ohjelman valmistelu yhdistetään. Maakuntasuunnitelman/- ohjelman vaikutukset arvioidaan tiiviinä osana muuta valmistelutyötä ennen suunnitelman/ohjelman hyväksymistä. Arviointiin sovelletaan SOVA-lain mukaista ympäristöarviointia. Valmistelu järjestetään siten, että yleisöllä on mahdollisuus saada tietoja suunnitelman/ohjelman lähtökohdista (mm. ympäristöselostuksen lähtökohdista), tavoitteista ja valmistelusta sekä esittää asiasta mielipiteensä. Valmisteluvaiheen tiedottamisen ja kuulemisen yhteydessä kuullaan ympäristöselostuksen sisällöstä Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta. Maakuntasuunnitelmaa/-ohjelmaa laadittaessa selvitetään tarpeellisessa määrin sen ja mahdollisesti tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen todennäköisesti merkittävät välittömät ja välilliset ympäristövaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen; maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen; yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön; luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin Arvioinnissa otetaan huomioon myös taloudelliset vaikutukset (vaikutukset työllisyyteen, koulutukseen, alueelliseen kilpailukykyyn ja maakunnan imagoon) sekä vaikutukset tasa-arvoon ja yrittäjyyteen. Vaikutusten arvioinnista vastaa Keski-Suomen liitto. Suunnitelman/ohjelman valmisteluun osallistuvat henkilöt itsearvioivat toimenpide-esitysten ja tavoitteiden vaikutuksia. Arviointi sekä ympäristöselostus laaditaan liiton toimistossa suunnitteluprosessin aikana käyttäen hyödyksi maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) asettaman, ympäristö- ja tasaarvovaikutusten arviointiin perehtyneen, ns. YVA-ryhmän asiantuntemusta. Eri alojen ja tahojen asiantuntijoista koostuvan YVA-ryhmän tarkoituksena on käydä keskustelua arvioinnin toteutuksesta ja tuloksista sekä saada eri näkökulmia arviointiin. Yritysarvioinnissa käytetään hyödyksi yritysten kehittämisen johtoryhmän asiantuntemusta

16 Lisäksi YVA-ryhmä antaa palautetta suunnitelman/ohjelman sisällöstä, käsittelee viranomaisilta ja yleisöltä saatua palautetta, arvioi vaikutusten merkittävyyttä sekä ohjaa ympäristöselostuksen laadintaa. Liiton ympäristöpäällikkö, joka osallistuu YVA-ryhmän toimintaan, vastaa arvioinnin kokonaisuudesta yhteistyössä kehittämisjohtajan kanssa. Vaikutusten tunnistamisen helpottamiseksi ja arviointityön systematisoimiseksi arvioinnin pohjana käytetään liitteenä 1 olevaa vaikutuslistaa. Sivu 16 Asiantuntija-arviointien lisäksi aineistona käytetään tilastomateriaaleja sekä tutkimuksia ja selvityksiä, mm. maakuntasuunnitelmaa/-ohjelmaa ja maakuntakaavoja varten tehtyjä erillisselvityksiä. Maakuntasuunnitelmaa/-ohjelmaa valmistelee liitossa toimiston valmisteluryhmä, joka seuraa myös arviointityön etenemistä ja sisältöä ja joka tarvittaessa ottaa kantaa arvioinnin kautta esiin nouseviin asiakysymyksiin. Vaikutuksia arvioidaan toimintalinjatasolla ja yhteisvaikutuksina. Vaikutusten arvioinnin tulokset esitetään erillisessä ympäristöselostuksessa sekä tiivistetysti suunnitelma/ohjelma-asiakirjassa. Ympäristöselostuksen alustava sisältörakenne on liitteenä 2. 6 Viestintä ja vuorovaikutus Suunnittelutyön alkamisesta ja etenemisestä tiedotetaan maakunnallisiin tiedotusvälineisiin sekä ilmoitetaan Keskisuomalainen -lehdessä ja Keski-Suomen liiton ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla osoitteessa Maakuntasuunnitelma-/ohjelmavalmistelun sisällöstä kerätään kaikissa vaiheissa näkemyksiä ja sitä voi esittää valmistelun vastuuhenkilöille. Valmistelua varten rakennetaan vuorovaikutteinen www-sivusto. Käsillä oleva ja valmistelua linjaava osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) käsitellään maakuntahallituksessa , jonka jälkeen se asetetaan prosessia koskevien mielipiteiden kartoittamista varten nähtäville liiton kotisivuilla ja ilmoitustaululla Keski-Suomen maakuntasuunnitelman/ohjelman luonnos ja ympäristöselostuksen luonnos pidetään syksyllä 2013 nähtävillä 30 päivän ajan Keski-Suomen liiton toimistossa ja liiton Internet-sivuilta. Mielipiteet suunnitelmasta ja ympäristöohjelmasta on esitettävä Keski-Suomen liitolle kirjallisesti nähtävilläoloajan kuluessa. Kun suunnitelmaluonnos asetetaan nähtäville, pyydetään siitä samalla lausunnot Keski-Suomen kunnilta, ELY-keskukselta sekä muilta valmistelun kannalta keskeisiltä viranomaistahoilta ja muilta sidosryhmiltä. ELY-keskukselta pyydetään lausunto myös ympäristöselostuksen luonnoksesta. Maakuntahallitus käsittelee saadut mielipiteet ja lausunnot ja hyväksyy niiden pohjalta laaditun ehdotuksen Keski-Suomen maakuntasuunnitelmaksi/ohjelmaksi. Hallituksen käsittelyistä ilmoitetaan tiedotusvälineille ja liiton Internet-sivuilla. Lopullisesti suunnitelman/ohjelman hyväksyy maakuntavaltuusto keväällä Päätös ja suunnitelma/ohjelma asetetaan nähtäville ja päätöksestä tiedotetaan Keskisuomalainen - lehdessä sekä Keski-Suomen liiton ilmoitustaululla ja Internet-sivuilla. Hyväksymisestä toimitetaan tieto ELY-keskukselle, kunnille ja muille viranomaisille, joita asiaa käsiteltäessä on kuultu tai saatu lausunto. Päätös sekä suunnitelma/ohjelma ja ympäristöselostus toimitetaan tiedoksi Suomen ympäristökeskukselle.

17 7 Yhteystiedot Sivu 17 Keski-Suomen liiton toimisto: Keski-Suomen liitto, Sepänkatu 4, Jyväskylä p tai Internet-sivut Yhteyshenkilöt: Anita Mikkonen, maakuntajohtaja p , Hannu Korhonen, kehittämisjohtaja p , Olli Ristaniemi, suunnittelujohtaja p , Pekka Kokki, liikenneinsinööri p , Jarmo Koskinen, maakuntainsinööri p , Merja Lahti, viestintäpäällikkö p , Hilkka Laine, ohjelmapäällikkö p , Kirsi Mukkala, maakuntasuunnittelija p , Leena Pajala, matkailukoordinaattori p , Raija Partanen, projektipäällikkö p , Pirjo Peräaho, ohjelmapäällikkö p , Veli-Pekka Päivänen, kehittämispäällikkö p , Anu Tokila, koulutuksen kehittämispäällikkö p , Reima Välivaara, ympäristöpäällikkö p ,

18 LIITE 1 Sivu 18 KESKI-SUOMEN MAAKUNTASUUNNITELMA/-OHJELMA Vaikutusten arviointi työryhmä / sihteeri: Sanallinen arvio ohjelmassa esitettävien kehittämistoimien positiivisista ja negatiivisista vaikutuksista, jotka voivat olla välittömiä tai välillisiä Vaikutukset ihmisiin ja yhteisöihin terveyteen, asumisviihtyisyyteen, turvallisuuteen, palveluihin, virkistysmahdollisuuksiin, väestön määrään, tasa-arvoon, yhteisöllisyyteen, sosiaalisiin ongelmiin, paikalliseen identiteettiin, koulutukseen, virikkeellisyyteen, erityisiin väestöryhmiin (lapset, vanhukset, ulkomaalaiset) Esim. Valmentava työvoimakoulutus ehkäisee syrjäytymistä Vaikutukset luontoon ja luonnonvaroihin eliölajeihin, luontotyyppeihin, alueiden luonnontilaisuuteen, maaperään, vesistöihin, ilmaan, kasvillisuuteen, kuormitukseen/päästöihin, luonnonvarojen käyttöön, uusiutuviin luonnonvaroihin, uusiutumattomiin luonnonvaroihin, luonnonvarojen riittävyyteen Esim. Bioenergian / metsähakkeen käytön lisääminen vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä Esim. Turvetuotanto lisää vesistökuormitusta Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, kulttuuriperintöön ja maisemakuvaan aluerakenteeseen, yhdyskuntarakenteen hajautumiseen / tiivistymiseen, rakennuskantaan, liikennejärjestelmiin, rataliikenteeseen, tieliikenteeseen, kevytliikenteeseen, energiahuoltoon, energian kulutukseen, vesihuoltoon, jätteiden määrään, taajama-/kaupunkikuvaan, kulttuuriympäristöihin, maisema-alueisiin Esim. Turpeenkäyttö lisää energiaomavaraisuutta Muut vaikutukset (esim. talouteen) työpaikkoihin / työllisyyteen, elinkeinojen toimintaedellytyksiin, kustannusvaikutuksiin

19 Sivu 19 LIITE 2 MAAKUNTAOHJELMA YMPÄRISTÖSELOSTUKSEN ALUSTAVA SISÄLTÖRAKENNE: 1. Johdanto 2. Maakuntaohjelman pääasiallinen sisältö ja liittyminen muihin suunnitelmiin (mm. suhde keskeisimpiin ympäristötavoitteita sisältäviin strategioihin ja ohjelmiin, esim. kansallinen ilmasto- ja energiastrategia, maakunnallinen ympäristöohjelma) 3. Ympäristön nykytila, ominaispiirteet ja haasteet Keski-Suomessa (lyhyt nykytilan yleiskuvaus, merkittävimmät ympäristönsuojelun tulevaisuuden haasteet, joihin maakuntaohjelman toteuttamisella voi olla vaikutuksia) 4. Arviointiprosessi (arviointiprosessin ja käytännön toteutuksen kuvaus, vaihtoehtotarkastelun mahdollisuudet ja perustelut) 5. Merkittävimmät vaikutukset ja haitallisten vaikutusten ehkäisy (ohjelman sosiaaliset, ekologiset, yhdyskuntarakenteelliset ja kulttuuriset sekä taloudelliset kokonaisvaikutukset) 6. Seuranta 7. Yhteenveto (ympäristöselostuksen lyhyt yhteenveto, joka liitetään osaksi maakuntaohjelmaasiakirjaa) Liitteet

20 KESKI-SUOMEN LIITTO Maakunnan yhteistyöryhmä ESITYSLISTA 2/ Sivu KAUPUNKIEN KANSALAISTOIMIJALÄHTÖINEN PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN Euroopan komission toiveena on laajentaa maaseudun toimintaryhmien tapaista työskentelyä myös kaupunkeihin. Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää nyt, millä alueilla on kiinnostusta ja valmiuksia kaupunkien kansalaistoimijalähtöiseen paikalliseen kehittämiseen osana Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmaa Kysely on kohdennettu maakuntien yhteistyöryhmille. Kysely on liitteenä. Maakunnan yhteistyöryhmiä pyydetään keskustelemaan kuntien, järjestöjen ja yhdistysten kanssa kaupunkien kansalaistoimijalähtöisestä paikallisesta kehittämisestä. Yhteisten keskustelujen perusteella yhteistyöryhmää pyydetään vastaamaan kysymyksiin: 1) Onko alueellanne mielenkiintoa ja valmiutta kaupunkien kansalaistoimijalähtöiseen paikalliseen kehittämiseen rakennerahasto-ohjelman puitteissa? 2) Minkälaisilla toimintatavoilla kaupunkien kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä haluttaisiin alueellanne toteuttaa? 3) Minkälaisia sisältöjä alueellanne haluttaisiin toteuttaa kaupunkien kansalaistoimijalähtöisen paikallisen kehittämisen kautta? Keskustelutilaisuus sidosryhmien kanssa pidetään torstaina klo Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt vastaukset mennessä. Lisätietoja Eija Haatanen, Pirjo Peräaho, Sihteeristön puheenjohtajan ehdotus: Päätös: Käydään keskustelu evästyksenä jatkovalmistelulle.

21 Sivu 21

22 Sivu 22

23 Sivu 23

24 Sivu 24

25 Sivu 25

26 Sivu 26

27 KESKI-SUOMEN LIITTO Maakunnan yhteistyöryhmä ESITYSLISTA 2/ Sivu TIEDOKSI SAATETTAVAT ASIAT 1. Jäsenmaiden neuvottelutulos EU-budjetista ohjelmakaudella EU:n koheesiorahoitus on yhteensä 325,1 mrd. euroa (-8 % nykyisestä). Suomen aluerahoitus on 1,329 mrd. Vähennys on 426 milj. euroa (-24,3 %). EUohjelmien kokonaisleikkaus on ainakin 900 milj. euroa, kun mukaan lasketaan EUrahoituksen suhteessa supistuva valtion, kuntien ja muiden julkisten rahoittajien osuus. Komissio vahvistaa jäsenmaiden lopulliset summat vasta Euroopan parlamentin käsittelyn jälkeen. Parlamentin aikataulua ei ole vahvistettu. Arviona on, että parlamentti jättää jonkin puumerkin jäsenmaiden sopimukseen. Suomen asukaskohtainen tuki on 36 /as/vuosi. Useimpien vauraiden verrokkimaiden tukitaso jää alle 20 /as/vuosi. Itä- ja Pohjois-Suomen erityisrahoitus on 30 /as/v (nyt 35 ). Kokonaissumma putoaa 326 milj. eurosta 272 milj. euroon. TEM julkaisee komission käyttämät laskentakriteerit ja niiden perusteella muodostuvan Suomen rahoitussaannon vasta komission vahvistuksen jälkeen. Merkittävä osa Suomen saamasta aluetuesta perustuu Itä- ja Pohjois-Suomen harvan asutuksen ja alhaisen BKT:n lukuihin. Suomen alueiden välisestä rahoituksen jaosta päätetään aikaisintaan pidettävässä hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmässä. Valtion rahoituksesta keskustellaan kehysriihessä. Komissio ottaa rahoituksesta päältä pois 7 % ns. suoritusvarauksena. Komissio jakaa varauksen vuonna 2019 tulostavoitteensa saavuttaneille alueille. ESR/EAKR suhteeksi komissio esittää, että kummankin rahaston osuus olisi vähintään 45 %. 2. Kannanotto Suomen rakennerahastovarojen kohdentamiseen Liitteenä on Etelä-Pohjanmaan liiton, Keski-Suomen liiton ja Satakuntaliiton yhteinen näkemys Suomen EU-varojen kohdentamisesta. Kannanoton tarkoituksena on vaikuttaa työ- ja elinkeinoministeriön valmisteluun. 3. Rakennemuutosalueiden rahoitus Maakunnan yhteistyöryhmän viime kokouksessa päätettiin, että hakemusta rakennemuutosseuduilla varausta EU-rahoituksesta ei tehdä, koska seutujen ehdotukset eivät joko täyttäneet vaatimuksia tai suunnitelmat tarvitsevat lisää valmisteluaikaa. Länsi-Suomen muut maakunnat ovat hakeneet rahoitusta: Maakunta EAKR ESR Etelä-Pohjanmaa Pirkanmaa Satakunta YHTEENSÄ

28 KESKI-SUOMEN LIITTO Maakunnan yhteistyöryhmä ESITYSLISTA 2/ Sivu Länsi-Suomessa EAKR -rahoitusta rakennemuutostoimenpiteisiin on tänä vuonna 1,372 milj. euroa. Koko Suomessa ESR -varoja on käytettävissä lähes 4,3 milj. euroa. Lisäksi haettavissa on kansallista yritystukea ja työllisyysperusteisia investointitukia. Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen varojen jaosta Vuoden 2013 aluekehittämisen rahoitus Valtioneuvosto päätti aluemäärärahojen jaosta Keski-Suomen osuus on: Työvoimapalvelut EAKR- ja ESR -rahoitus Maaseudun kehittämisohjelma Maakunnan kehittämisraha Osaamiskeskusohjelma Valmisteluraha YHTEENSÄ euroa euroa euroa euroa euroa euroa euroa Ehdotus: Merkitään asiat tiedoksi. Todetaan, onko muita tiedoksi saatettavia asioita. Merkintä:

29 Sivu 29 RAKENNERAHASTOVARAT KOKO MAAN KILPAILUKYVYN KEHITTÄMISEEN Suomen rakennerahastovarojen kansallisen kohdentamisen perusteena tulee olla ohjelman tavoitteiden tehokas ja tuloksekas toteuttaminen. Tärkeää on, että jokainen maakunta voi osallistua tulevaisuuden haasteiden ratkaisemiseen ja tuottaa lisäarvoa Suomen ja Euroopan kasvun tueksi. EU:n kehittämisvaroja tarvitaan koko Suomen osaamispääoman vahvistamiseen. Rakennerahastovarojen tehtävänä on tasata alueiden välisiä kehittyneisyyseroja ja tukea kaikkien alueiden kehityspotentiaalin hyödyntämistä. Suomen kannalta tärkeää on, miten teollinen ja palveleva Suomi kehittyy. Suurin osa maamme väestöstä, yrityksistä ja innovaatiotoiminnasta sijaitsee Etelä- ja Länsi-Suomessa. Kuitenkin myös Etelä- ja Länsi- Suomessa alueet kärsivät teollisen rakennemuutoksen aiheuttamista vakavista ongelmista, viennin supistumisesta ja syvenevästä työttömyydestä. Harvan asutuksen kriteereillä määritelty lisätuki kuuluu Itä- ja Pohjois-Suomen rinnalla Suomen EU:n liittymissopimuksen mukaisesti myös Saarijärven - Viitasaaren seudulle. Tästä päätös tehdään kansallisella tasolla. Varojen jakoperusteeksi sopivat aluetalouden ja työttömyyden mittarit, jotka huomioivat sekä alueiden kehittämispotentiaalin että haasteet. Tarkastelun on perustuttava maakuntatai seutukuntatasoon, jotta aluekehittämisen kannalta tärkeät erot tulevat aidosti huomioiduksi. Rakennerahastovarat tulee jakaa maakuntakohtaisiin kehyksiin valtakunnallisia teemoja lukuun ottamatta. Maakunnassa rahoituspäätökset tehdään maakunnan liitossa ja ELY -keskuksessa. Maakunnan yhteistyöryhmä päättää maakunnan osallistumisesta laajoihin teemaperusteisiin hankkeisiin. Koska Suomen EU-rahoitus pienenee noin 25 %, tulee huolehtia siitä, että minkään maakunnan rahoitustaso ei supistu dramaattisesti yli keskimääräisen vähennyksen. Tällainen tasausperiaate on usein käytössä EU:n rahoitusratkaisuissa jäsenmaiden välillä. Tulevan rakennerahastokauden tavoitteiden saavuttaminen Suomessa edellyttää riittävää kehittämisrahoituksen tasoa Etelä- ja Länsi-Suomessa. Liian korkeat tukitasojen erot Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Etelä- ja Länsi-Suomen kesken voivat vääristää kilpailua ja heikentää entisestään maakuntien rajoilla sijaitsevien seutujen kehittymistä. Rakennerahastovaroilla tulee tukea kasvua, kilpailukykyä, uusiutumis- ja innovaatiokykyä, rakennemuutokseen sopeutumista sekä elinkeinorakenteen monipuolistamista. Siksi esitämme, että rakennerahastovaroista, jotka ovat vapaasti Suomen päätettävissä, kohdennetaan vähintään 50 % Etelä- ja Länsi-Suomeen ohjelmakaudella ETELÄ-POHJANMAAN LIITTO KESKI-SUOMEN LIITTO SATAKUNTALIITTO

30 KESKI-SUOMEN LIITTO Maakunnan yhteistyöryhmä ESITYSLISTA 2/ Sivu TYÖRYHMIEN TERVEISET Liitteenä yritysten kehittämisen johtoryhmän muistio. Liitteenä maaseutujaoston kokouksen pöytäkirja. Liitteenä osaamis- ja työllisyystyöryhmän workshopin yhteenveto. Yhteenveto YVA -ryhmän asioista saadaan myös kokoukseen. Sihteeristön puheenjohtajan ehdotus: Kuullaan työryhmien kiteytykset viime kokouksista. Päätös:

31 Yritysten kehittämisen johtoryhmä Y-jory Sivu 31 Kokousmuistio 14/2013 Aika ma klo Paikka Läsnä Poissa Brand United Kyösti Saarimäki, Saarimäki Consulting Oy, puheenjohtaja Ari Hiltunen, Jykes Oy, Jouko Varis Ääneseudun Kehitys Oy Kati Rauhaniemi Dot Oy Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Esa Storhammar Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Jaakko Pehkonen, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Arto Tiitinen, Keski-Suomen kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja, Jaakko Kurikka, Kurikka Timber Oy, Kauko Lehtonen, MYR Jyrki Saarivaara Ely-Keskus Petteri Korpioja, Ariterm Oy, 54. Kokouksen avaus Kyösti Saarimäki toivotti kaikki tervetulleiksi y-joryn palaveriin. 55. Vientianalyysi Esa Storhammar alusti asiasta: - Keski-Suomen vienti vuonna 2008 oli 3,5 miljardia euroa ja vuonna 2011 viennin arvo oli selvästi alempi 2,7 miljardia. - Alhaisemman viennin takia Keski-Suomi on menettänyt: henkilötyövuotta (7 % Keski-Suomen työpaikoista) - 35 miljoonaa euroa kuntaveroja/vuosi - 20 miljoonaa euroa valtion veroja/vuosi - Keski-Suomen viennin osuus koko Suomen viennistä on laskenut, naapurimaakunnat menestyvät paremmin - analyysissa on myös 100 miljoonan pajatso eli laskelmia siitä mitä 100 miljoonan viennin lisäys vaikuttaisi eri toimialoilla työllisyyteen ja verotuloihin. Keskustelussa nousi esille seuraavia kommentteja - selvitys antaa erinomaisen hyvän kuvan viennin aluetalouden merkityksestä

32 Sivu 32 - Keski-Suomessa on käynnissä suuri viennin rakennemuutos, jonka hoitaminen vaatii yhteistä ymmärrystä ja kovia satsauksia -> yritystuet ainoastaan kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille - Keski-Suomen omat toimet eivät riitä - Pitäisikö Keski-Suomen hakeutua maakuntana viennin rakennemuutosalueeksi ja hakea valtiolta apuja 20 miljoonaa euroa/vuosi vrt telakkateollisuus? - tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä rakennemuutoksen hoitamiseksi - viennin merkitystä tulee korostaa entistä enemmän - viennin kehittämisessä yhdistyvät suuryritykset, pk yritykset ja niiden kautta kuntatalous 56. Aikajana 1/2013 ja Jaakko Pehkosen esitys tammikuun kihlauksessa Keskeiset havainnot: - Keski-Suomen yritysten T&K panostus on laskenut jatkuvasti -> analysoidaan tarkemmin seuraavassa tapaamisessa - Äänekosken, Keuruun ja Joutsan seutujen kehitys on plussalla - Jyväskylä, Jämsän ja Viitasaaren-Saarijärven seutujen kehitys on miinuksella - Keski-Suomi on hiipumassa 4 %:n maakunnaksi 57. Vuoden 2012 uudet avaukset: Yrityskehityksen yrityslähtöinen malli käyttöön Hiekkaharju II tiivistys - > tuet kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille Mitä on tapahtunut -> osket/klusterit/ytks ajetaan alas 2013 loppuun mennessä -> rahaa on käytettävissä riittävästi yritysten kehittämiseen vuosina 2013 ja > Jatkotavoitteet -> miten liitetään asiakasvastaavien toimintaan? -> miten saadaan erillisistä julkisista kasvupalveluista yhtenäinen kokonaisuus? 2 miljardin vientisavotta Hiekkaharju II tiivistys -> miten saadaan lisää 2 miljardia lisää vientituloja? Mitä on tapahtunut -> teetetty selvitys siitä mitä viennin rakenteen muutokset vaikuttavat Keski- Suomen talouteen ja saadaan lisää vientituloja -> selvityksen esittely y-jorylle > Jykes palkkaa lisähenkilön Pietariin Jatkotavoitteet

33 -> tarvintaanko tarkempaa yrityskyselyä? -> riittääkö selvitys -> viennin kehityksen jatkuva seuranta -> selvityksestä esiin nousevat asiat Sivu 33 Uutta riskirahaa kasvun rahoittamiseen - miten saadaan kerättyä miljoonaa euroa uudenlaista kehittämisrahoitusta? Hiekkaharju II tiivistys -> miten saadaan kerättyä miljoonaa euroa uudenlaista pääomaa? Mitä on tapahtunut -> Midinvest Oy hakee 5 miljoonan euron lisäpääomaa, -> Bisnesenkeliverkoston toiminta on käynnistynyt Keski-Suomessa -> Jykes tutkii uudenlaisen rahaston perustamista Jatkotavoitteet -> voidaanko uudenlaista rahastoa rahoittaa EU ohjelmista -> tuleva kausi ehkä ok, nykyisistä ei onnistu -> miten yhdistetään erilaiset pääoman keräykset yhdeksi kokonaisuudeksi -> onko yhteistä tahtotilaa rahoittaa varhaisen kasvun rahastoa? -> uusi pääoma pitää yhdistää yritystehtaaseen Yritysten kohtaamispaikka innovaatioille ja verkostoille eli oppilaitosten palvelut yhden luukun periaatteella uusi tehdas Hiekkaharju II tiivistys -> yritysten kohtaamispaikka innovaatioille ja verkostoille -> ostetaan yrityksille kehityspalveluja tutkimus/oppilaitoksista -> oppilaitosten palvelut yhden luukun periaatteella uusi tehdas Mitä on tapahtunut -> Jyväskylän yritystehdas malli lanseerattiin marraskuussa 2012 = yrityshautomopalvelujen yhdistäminen -> yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteinen ideoiden kaupallistamishanke = maakuntahallituksen päätös = yhdistettiin kolme erillistä hanketta Jatkotavoitteet -> Yritystehtaalle yhteiset tilat -> yritysten ideat jalostukseen -> rahoitusmallin muuttaminen yrityslähtöiseksi = rahat yrityksille ja ne tilaavat kehityspalveluja

34 Sivu Muut asiat 59. Seuraava palaveri ke klo aamiaiskokous Scandic. Muistion laatija Veli-Pekka Päivänen

35 Keskj~omen ELY-keskus 1 & KESELY KESKI-SUOMEN MAAKUNNAN YHTEISTYÖRYHMÄN MAASEUTUJAOSTO Sivu 1 ESITYSLISTA N:o KOKOUSTIEDOT MAASEUTUJAOSTON KOKOUS Aika: klo Paikka: Vanha Ortopedia, Becker -kabinetti Vaasankatu 2, Jyväskylä OSALLISTUJAT Saapuvilla ja poissa olleet merkitty seuraavalle sivulle. ALLEKIRJOITUKSET puheenjohtaja sihteeri Ulla Mehto-Hamalainen Veli Koski KÄSITELLYT ASIAT 1-9 PÖYTÄKIRJA TARKASTETTU ~ -~ Allekirjoitukset Vesa Laitinen Ari Nikkola

36 Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu LÄSNÄOLOLIJETTELO (X = läsnä, E = este ilmoitettu, tyhjä = poissa) X Ulla Mehto-Hämäläinen, puheenjohtaja X Veli Koski, sihteeri K-S ELY-keskus, E-vastuualue K-S ELY-keskus, E-vastuualue Jäsen Varajäsen Organisaatio X Vesa Laitinen Eija Liimatainen ProAgria Keski-Suomi X Ari Nikkola Petri Kilpinen Suomen metsäkeskus, Keski-Suomi X Pauli Rintala *) Pirjo Luotola Järvi-Suomen metsänomistajien Liitto ry X Raimo Itkonen Antti Maukonen Metsähallitus, Jyväskylän toimipaikka E Raija Kumpula Keijo Hytönen Keski-Suomen 4H-piiri X Juha Lappalainen Pertti Ruuska MTK Keski-Suomi E Ansa Selänne Päivi Halinen K-S ELY-keskus, Y-vastuualue X Hilkka Laine Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto X Jukka Lyytinen Jukka Lehtinen K-S ELY-keskus, L-vastuualue E Pekka Aänismaa Jaana Auer JAMK, luonnonvarainstituutti, Tarvaala Pirkko Turkkila Jaakko Uusisalo Keski-Suomen Yritt~ät ry, maaseutuyrittäjä X Matti Sipponen Eija Haatanen K-S ELY-keskus, E-vastuualue X Kaija BIom Lea Goyal Pohjanmaan/K-S ELY-keskus, E-vastuualue Anssi Lilja Heikki Taskinen Suomen metsästäjäliiton Keski-Suomen piiri X Helena Pihlajasaari Mika Kyrö Maakunnan yhteistyöryhmä Ari Piesala X Risto Lahti Seudulliset kehittämisyhtiöt X Arja-Leena Peiponen Anja Kauppinen Paikalliset toimintaryhmät Marja-Riitta Vest Annu Palomäki Länsi- ja Sisä-Suomen AVI E Eero Peltoniemi X Reena Laukkanen- Keski-Suomen Kylät ry Abbey Muut kutsutut: X Kauko Lehtonen **) Maakunnan yhteistyöryhmä E Tarja Niemelä Jyväskylän yliopisto X Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitto ~) saapui klo 9.25 (5~) **) poistui klolo.20 (6~)

37 Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu ~ Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. 2~ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Työjärjestyksen mukaan kokouskutsu toimitetaan jäsenille sähköisesti vähintään seit semän päivää ennen kokousta. Maaseutujaosto on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vä hintään puolet muista jäsenistä on saapuvilla. Ehdotus: Päätös: Todetaan laillisuus ja päätösvaltaisuus. Todettiin kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 3~ Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus: Päätös: Valitaan pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Vesa Laitinen ja Ari Nikkola. 4~ Kokouksen työjärjestys Ehdotus: Päätös: Hyväksytään työjärjestys. Hyväksyttiin. Maaseutujaoston valitsemien kehittämisteemojen jatkotyöstö Maaseutujaoston vuoden 2012 teemoiksi valittiin 1) kestävä yrittäjyys/vihreäntalou den edistäminen sekä 2) vaikuttaminen toimintaympäristön kehittämiseksi. Teemojen työstäminen sovittin jatkuvan työryhmien toimesta. Lisäksi on päätetty perustaa työ ryhmä edistämään maaseutuasumista. Pekkä Äänismaa, Matti Sipponen ja Hilkka Laine selostavat työryhmien tilannetta ja aikaansaannoksia. Keskustellaan lisäksi yleisemmällä tasolla työryhmien ja jaoston työskentelytavoista, resurssesta ja toiminnan tuottamasta lisäarvosta. Ehdotus: Päätös: Kuullaan selostus, käydään keskustelu ja päätetään jatkotoimista. Pekka Äänismaa ei ollut paikalla, joten kestävä yrittäjyys -ryhmän kuu lumisia ei saatu. Ryhmä on kuitenkin kokoontunut. Matti Sipponen kertoi, että vaikuttamisryhmän esittämiä asioita on osit tain edistetty hankerahoituksen kautta. Nettifoorumia ei ole luotu, mutta toisaalta keskustelua maaseudun kehittämisestä on käyty strategian valmistelun yhteydessä muutenkin. Varsinainen vaikuttaminen ja in formaation jakaminen on jäänyt vähemmälle.

38 Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu Hilkka Laine kertoi, että maaseutuasumisen ryhmästä ja sen tehtävistä on keskusteltu liiton aluekehitystiimissä. Ryhmä kytketään osaksi maa kuntaohjelman valmistelua. Keskustelussa todettiin, että pienryhmätyöskentely on hyvä toimintata pa. Uuden maaseutuohjelman rakentamisessa pienryhmätyö sopii poh jatyön tekemiseen. Nähtiin tärkeänä, että ryhmät ovat määräaikaisia ja että niillä on selkeä tehtävänanto. Päätettiin, että työryhmät toimivat maaseutujaoston toimikauden lop puun. Maaseutujaoston toiminnan todettiin saaneen ryhtiä tiiviiden kokousten myötä. Keskustelussa todettiin, että jatkossa jaoston on otettava elin keinopoliittinen näkökulma ykkösasiaksi. Tärkeäksi nähtiin myös kan nan ottaminen nuorisotakuuseen ja valtion palveluiden vetäytymisen johdosta lisääntyneeseen turvattomuuteen maaseudulla. Päätettiin, että vaikuttamisen työryhmä valmistelee seuraavaan kokoukseen kannan oton mainituista asioista. Keskusteltiin siitä, pitäisikö jaostolla olla nykyistä enemmän päätösval taa ja pitäisikö jaoston toiminnan tähdätä konkreettisempiin tuloksiin. Todettiin, että jaoston ei jatkossakaan ole tarkoituksenmukaista tehdä päätöksiä esim. yksittäisistä hankkeista. Tärkeämpää on yhteisen poh dinnan kautta vaikuttaa suurempiin linjoihin mm. kannanottojen muo dossa. 6~ Maaseutustrategian jalkauttaminen ja eri rahastojen yhteensovitus tulevalla ohjelmakaudella Edellisessä kokouksessa käsiteltiin maaseudun kehittämisstrategiaa. Käsittelyssä to dettiin, että on tärkeä pohtia, miten strategia saadaan jalkautettua esimerkiksi kuntiin. Asia on erityisen ajankohtainen, kun uudet kunnanvaltuustot aloittavat työnsä ensi vuoden alusta. Esitettiin mm. sitä, että asiaa esiteltäisiin vaikkapa aamu- tai iltakou luina kunnanhallitusten ja/tai soveltuvien lautakuntien jäsenille. Maaseutustrategia voisi olla Uuden keskisuomalaisen valtuutetun käsikirjan 1 luku. Jalkauttamiseen kuu luu myös se, että mietitään ketkä/ mitkä tahot ovat mukana käytännön toteuttamises sa -> strategiaa seuraavat jatkotoimenpiteet tulee miettiä tarkasti. Maaseutujaoston tehtäviin kuuluu myös maaseuturahaston toimenpiteiden yhteenso vitus muiden alueellisten toimenpiteiden kanssa. On tärkeää, että eri rahastojen toi menpiteet tukisivat mahdollisimman hyvin toisiaan koko maakunnan parhaaksi. Pirjo Peräaho Keski-Suomen liitosta alustaa muiden rahastojen valmistelutilanteesta ja kertoo ajatuksiaan eri rahastojen yhteensovituksesta. Ehdotus: Päätös: Kuullaan selostus, käydään keskustelu ja päätetään jatkotoimista. Pirjo Peräaho selosti rakennerahasto-ohjelman valmistelutilannetta. Ohjelman päätavoitteena ovat kasvu ja kilpailukyky, joka korostuu eri tyisesti Etelä- ja Länsi-Suomen alueosiossa. Toisaalta juuri E-L Suomen alueosiota uhkaa rahoituksen niukkeneminen. Tästä syystä toiveet elinkeinotoiminnan kehittämisen rahoittamiseen kohdistuvat vahvasti myös maaseuturahastoon.

39 Maaseutujaosto Kokouspäivä Sivu ~ Maaseutuohjelman tilannekatsaus EAKR:ssa ohjataan vähintään 20 % vähähiilisen talouden edistämiseen. ESR:ssa uutena on sosiaalisen osallisuus ja köyhyyden torjunta, myös 20 %:n osuudella. Paikallinen kehittäminen eli ns. leader-tyyppinen ra hoitus ei toteutune rakennerahastovaroin. Keskustelussa todettiin erityisesti, että Saarijärvi-Viitasaari seutukunnan erityisasema on turvattava. Lisäksi todettiin, että rakennerahastojen ja maaseuturahaston toimenpiteiden yhteensovituksen merkitys on jatkos sa entistä tärkeämpää. Maaseutujaosto käsittelee Etelä- ja Länsi- Suomen alueellisen suunnitelman luonnoksen seuraavassa kokoukses sa. Keskusteltiin myös maaseutustrategian jalkautuksesta. Strategiaa olisi hyvä esitellä mm. uusille kuntapäättäjille. Todettiin, että asiaan palataan toimenpideohjelman teon yhteydessä. Ulla Mehto-Hämäläinen kertoo maaseutuohjelman tilanteesta. Ehdotus: Päätös: Kuullaan selostus ja merkitään asia tiedoksi. Ulla Mehto-Hämäläinen selosti lyhyesti maaseutuohjelman toteutumati lannetta. Ohjelmakehyksestä on sidottu 82,5 %, mutta toimenpiteittäin sidontatilanne vaihtelee suuresti. Rahoitus on painottunut suunniteltua enemmän hanketukiin. Yritystukien osuus on jäänyt selvästi jälkeen suunnitellusta. Tähän on reagoitu järjestämällä yritysrahoituksen akti vointia, jota edelleen jatketaan. Keskustelussa nostettiin esiin kysymys kehittämishankkeiden vaikutta vuudesta; saavutetaanko hankkeilla konkreettisia tuloksia. Todettiin, et tä hankkeiden vaikutusten täsmällinen mittaaminen on vaikeaa, koska määrällisiä tavoitteita on usein lähes mahdotonta asettaa (poikkeuksena yleishyödylliset investointihankkeet). Lisäksi toiminta on pitkäjänteistä; tulokset ja vaikutukset syntyvät usein vasta hankkeen päättymisen jäl keen. Saatujen palautteiden ja ELY-keskuksen hankekäsittelijöiden ha vaintojen perusteella tuloksiin voidaan olla kohtuullisen tyytyväisiä. Toi minnan luonteeseen kuitenkin kuuluu, että aina hanke ei syystä tai toi sesta onnistu parhaalla mahdollisella tavalla. 8~ Muut asiat Ei muita asioita. 9~ Seuraavan kokouksen ajankohta 10~ Kokouksen päättäminen Seuraavan kokouksen ajankohdaksi päätettiin klo Puheenjohtaja päätti kokouksen klo