KONNUNSUON VANKILA. RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Rakennuskohtaiset selvitykset Työnumero ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KONNUNSUON VANKILA. RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Rakennuskohtaiset selvitykset Työnumero ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY"

Transkriptio

1 KONNUNSUON VANKILA RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Rakennuskohtaiset selvitykset Työnumero SELLIRAKENNUS 004 TALOUSRAKENNUS 001 KANSLIARAKENNUS 002 KIRKKORAKENNUS 011 MAJALA ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Linnansalmentie 85, Lapinlahti puh

2 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 sivu 2

3 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Sisällysluettelo ALKULAUSE SELVITYKSEN OSAAN TALOUSRAKENNUS (004) JA SELLIRAKENNUS (003) Talousrakennus (004), Sellirakennus (003) Suunnittelu- ja rakennusvaiheet Muutokset suunnittelu- ja toteutusvaiheineen Käytön päävaiheet Rakennusten ulkoasu Rakenneratkaisujen peruspiirteet Talotekniikka Sisätilat Arvio säilyneisyydestä ja erityisesti vaalittavista piirteistä 23 2 KANSLIARAKENNUS (001) Kansliarakennus (001) Suunnittelu- ja rakennusvaiheet Muutokset suunnittelu- ja toteutusvaiheineen Käytön päävaiheet Rakennuksen ulkoasu Rakenneratkaisujen peruspiirteet Talotekniikka Sisätilat Arvio säilyneisyydestä ja erityisesti vaalittavista piirteistä 67 3 KIRKKORAKENNUS (002) Suunnittelu- ja rakennusvaiheet Kirkkorakennus (002) Muutokset suunnittelu- ja toteutusvaiheineen Käytön päävaiheet Rakennuksen ulkoasu Rakenneratkaisujen peruspiirteet Talotekniikka Sisätilat Arvio säilyneisyydestä ja erityisesti vaalittavista piirteistä 95 4 MAJALA (011) Majala (011) Muutokset suunnittelu- ja toteutusvaiheineen Käytön päävaiheet Rakennuksen ulkoasu Rakenneratkaisujen peruspiirteet Talotekniikka Sisätilat Arvio säilyneisyydestä ja erityisesti vaalittavista piirteistä 123 sivu 3

4 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Alkulause selvityksen osaan 3 Rakennushistoriaselvityksen tämä osa sisältää muita Konnunsuon kohteita tarkemmat selvitykset viidestä rakennuksesta eli Talous- ja Sellirakennuksista, Kansliarakennuksesta, Kirkkorakennuksesta ja Majalasta. Kohteet valittiin niiden merkittävyyden ja edustavuuden perusteella: keskuspihaa ympäröivät rakennukset ovat keskeiset Konnunsuon vankilan rakennukset. Majala puolestaan on parhaiten alkuperäisasussaan säilynyt, 1930-luvun funkisvaihetta edustava rakennus Konnunsuolla. Koska Talous- ja Sellirakennusten suunnittelu ja rakentaminen liittyvät monin osin toisiinsa, niiden kohdalta tiedot on esitetty samassa luvussa rinnakkaisina. Muista kohteista on kustakin oma lukunsa. sivu 4

5 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY 1 TALOUSRAKENNUS (004) JA SELLIRAKENNUS (003) sivu 5

6 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Sjöholmin luonnos yhdistetystä talous- ja vankilarakennuksesta Konnunsuolle Julkisivuja ja ja leikkaus. sivu 6

7 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY 1.1 Talousrakennus (004), Sellirakennus (003) Suunnittelu- ja rakennusvaiheet Selli- ja Talousrakennukset, kuten muutkin keskuspihaa ympäröivät rakennukset, sisältyvät Uno Sjöholmin jo 1920-luvun alussa tekemään yleissuunnitelmaan. Tarkempia luonnosvaiheen suunnitelmia ei ole ollut käytettävissämme, mutta on ilmeistä, että Sjöholm oli jo yleissuunnitelmavaiheessa miettinyt varsin tarkkaan rakennusten huonejärjestelyn ja ulkoasun. Talousrakennus (alkujaan nimellä yhdistetty talous- ja sellirakennus ) toteutettiin vuosina ja Sellirakennus Rakennustoimikunnan pöytäkirjoja tms. asiakirjoja, joissa olisi mainintoja Talous- tai Sellirakennuksen suunnittelusta, ei ole löydetty (säilyneet rakennustoimikunnan pöytäkirjat päättyvät vuoteen 1925). Talousrakennuksesta on säilynyt Sjöholmin luonnokset. Arkistoissa on runsaasti mitoitettuja toteutuspiirustuksia ja detaljipiirustuksia, myös rakenne- ja talotekniikkapiirustuksia, mutta rakennusselostukset puuttuvat. Talousrakennuksen suunnittelu alkoi talvella Luonnospiirustukset Uno Sjöholm on päivännyt ja toteutuspiirustukset hän laati pääosin huhti-toukokuussa. Heinä-elokuulta on sekä Sjöholmin työpiirustuksia että insinööritoimisto J.I.Packalenin laatimia rakennepiirustuksia. Sellirakennuksen varsinainen suunnittelu näyttää alkaneen syksyllä 1929 (ensimmäiset löytämämme Uno Sjöholmin piirustukset tästä rakennuksesta). Pääosa toteutuspiirustuksista on päivätty huhti-toukokuulle Aiemmissa piirustuksissa on Uno Sjöholmin nimikirjaimet, mutta useissa myöhemmissä nimikirjaimet ovat WB. Sellirakennuksesta on vuodelta 1930 säilynyt myös J.I.Packale nin insinööritoimiston tekemiä rakennepiirustuksia sekä Voima- ja polttoainetaloudellisen yhdistyksen (myöhemmin Ekono) laatimia vesikeskuslämmityksen suunnitelmia. Rakennusten tilat Talousrakennuksessa on neljä varsinaista kerrosta ja kaksi kellarikerrosta, joista toinen on osin maanpäällinen. Lisäksi ullakolla oli alkujaan varastotiloja sinne sijoitettiin myös suuri betoninen vesisäiliö. Rakennukseen tuli kaikkiaan 75 vankiasuntoa, joista 61 kahden vangin selliä ja 14 kuuden vangin yhteishuonetta. Tämän lisäksi tuli rakennukseen keittiö, leipomo, kaksi saunaa, pyykinpesuhuone kuivaushuoneineen, mankelihuone, keskuslämmityspannuhuone polttoainevarastohuoneineen sekä tarpeelliset elintarvike- ja vaatevarastohuoneet. Rakennusta lämmittävän vesikierron ohella tulee pannuhuoneesta keittohyöryt keittiöön, kylpyhöyryt saunaan sekä koneelliseen pyykinpesuhuoneeseen ja pyykinkuivaamoon tarpeelliset kuumat vedet ja höyryt. (vuosikertomus 1927) Sellirakennuksessa on neljä varsinaista kerrosta ja osin maanpäällinen kellarikerros. Sen verran kuin piirustuksista voi päätellä (huoneiden käyttötarkoituksia ei ole mainittu!), kerroksissa oli huonetiloja seuraavasti: Kellarikerroksessa oli 13 rangaistusselliä, kaksi pimeää selliä sekä huolto- ja varastotiloja. Varsinaiset kerrokset olivat selliosastoja. Ullakolla oli siviilivaatteiden säilytystila (ullakolle pääsi 4. kerroksesta erillistä porrasta myöten) kerrosten käytävät olivat alkujaan yhtenäisiä talon päästä päähän. Kussakin kerroksessa oli sellien ohella vartijoitten tila, pesu- ja käymälätilat sekä huone ruuan jakelua varten. Sellejä kerroksissa oli seuraavasti: 1. kerroksessa oli 16 tavallista selliä ja neljä useamman vangin yhteisselliä. Identtisissä 2. ja 3. kerroksessa kummassakin peräti 39 tavallista selliä ja 4. kerroksessa 38 tavallista selliä. sivu 7

8 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Sjöholmin luonnos yhdistetystä talous- ja vankilarakennuksesta Konnunsuolle Kellarikerrosten pohjapiirrokset. sivu 8

9 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Sjöholmin luonnos yhdistetystä talous- ja vankilarakennuksesta Konnunsuolle Ensimmäisen kerroksen ja 2-4. kerrosten pohjapiirrokset. sivu 9

10 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Yllä Talousrakennuksen pääjulkisivu toukokuulta1926 (Uno Sjöholm). Vasemmalla itäpääty. Luonnossuunnitelmaan nähden on tapahtunut joitakin muutoksia, näkyvimpänä katolla olleen tornin jättäminen pois. sivu 10

11 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Talous- ja Sellirakennuksissa oli yhteensä 224 selliä ja 12 yhteishuonetta. Teoreettisesti vankilassa oli tilaa 271 vangille, mutta käytännössä vankeja jouduttiin majoittamaan huomattavasti enemmän eli yhdelle vangille tarkoitetussa sellissä oli useimmiten kaksi vakia, jopa useampiakin. Rakennustyöt Vankilan vuosikertomukseen vuodelta 1926 kirjattiin mm. seuraavaa: Läykkään tulevaan keskusvankilaan kuuluva yhdistetty talous- ja sellirakennus, johon käytettiin lähes puoli miljoonaa tiiltä, saatiin kertomusvuoden aikana vesikattoon ja tehtiin työt yksinomaan vankityövoimaa käyttäen Seuraavana vuonna rakennus saatiin lähes valmiiksi ja voitiin ottaa osittain käyttöön. Kaikki rakennustyöt sekä sähkö-, lämpö- ja vesijohtotyöt tehtiin yksinomaan vankityövoimaa käyttäen. Koneita hankkineitten liikkeitten puolesta tarvittiin apua vain asennustyön johtamiseen. Sisämaalaukset, kalusteasennukset yms. saatiin valmiiksi vuoden 1928 aikana. Sellirakennuksen perustustyöt pantiin alulle vuonna Seuraavan vuoden loppuun mennessä oli kaikki muuraustyöt tehty, välipohjat betonoitu, vesikatto tehty, ovet ja ikkunat kiinnitetty, sisäseinät rapattu ja lämpöjohdot asennettu. Heinäkuussa 1931 rakennus valmistui käyttökuntoon, joskin pienempiä viimeistelyjä tehtiin vuoden loppuun saakka. Sekä Talousrakennuksen että Sellirakennuksen peltikatot maalattiin ruosteensuojavärillä jouduttiin Talousrakennuksessa tekemään täydellinen sisustusremontti. Vuonna 1933 remontteerattiin jälleen: kahteen keittiöön laitettiin Enso tapetit ja lattiat maalattiin. Syys-lokakuussa 1934 valmistuivat ja asetettiin paikoilleen keskuspihan aitaan liittyvät kolme rautaporttia. Talousrakennuksen muuraustyöt meneillään kesällä (Konnunsuon vankilan kokoelmat) sivu 11

12 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Talousrakennus vesikatossa. Kuva on otettu ilmeisesti loppuvuodesta (Konnunsuon vankilan kokoelmat) Sellirakennuksen perustustyöt ovat alkaneet syksyllä Perustusten anturakiviä ja sokkelien kivipelkkoja on tuotu paikalle. Ilmeisesti sokkelikivien hakkaus lopulliseen muotoonsa tehtiin paikan päällä. Rakennuspaikalta kiskottuja kantoja on kasattu pihan laidalle. Kuvassa näkyy myös työmaan kuljetuksiin käytetty kenttärata. (Konnunsuon vankilan kokoelmat) sivu 12

13 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Sellirakennuksen kellarikerroksen työpiirustus (Uno Sjöholm ). Sellirakennuksen luonnospiirustuksia ei ole löydetty. Sellirakennuksen 1. kerroksen työpiirustus (Uno Sjöholm ). Sellirakennuksen 2. kerroksen työpiirustus (Uno Sjöholm ). 3. ja 4. kerros ovat tämän kanssa lähes identtiset. sivu 13

14 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Sellirakennuksen leikkauspiirustus sekä sisäänkäynnin ja porrashuoneen piirustuksia detaljeineen (Uno Sjöholm ). Sellirakennuksen julkisivu. sivu 14

15 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Talousrakennuksen itä- ja pohjoissivut nykyisin. Alla Sellirakennus ja Talousrakennus idästä päin nähtyinä. sivu 15

16 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Talousrakennuksen alemman kellarikerroksen työpiirustus (Sjöholm, toukokuu 1926). Kattilahuone on kuvan vasemmassa yläkulmassa, neljä huonetta kuvan alaosassa ovat polttoainavarastoja (turve?) kuiluineen. Rakennuksen päädyssä oleva kalterilla varustettu kuilu saattaisi olla halkoja varten. Talousrakennuksen ylemmän kellarin länsipään työpiirustus. Pesutupa vasemmalla alhaalla, yläkulmassa kuivaushuone (lämminilmakanava pannuhuoneesta), sen vieressä mankeli. Lähinnä porrashuonetta on makki, jossa on tyhjennysaukko ulkoseinällä. sivu 16

17 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Muutokset suunnittelu- ja toteutusvaiheineen Vuonna 1934 muurattiin Talousrakennuksessa olevaan leipomoon kolmas leivinuuni. Molemmissa vankilarakennuksissa tehtiin pienempiä korjaus- ja maalaustöitä (öljy- ja kalkkimaaleilla). Talousrakennuksen saunoihin tehtiin pesulauteet rautabetonista, seinät ja katto maalattiin öljyvärillä. Vuonna 1938 Talousrakennuksen yhteyteen rakennettiin vedensuodatinhuone ja asennettiin suodatinlaitoskoneisto. Talousrakennuksen kylkeen valmistui uusi lämpökeskus vuonna Samalla tehtiin muutoksia Talousrakennuksen kellarikerroksissa. Uudisrakennuksen ja muutokset suunnitteli vankeinhoitolaitoksessa arkkitehti Henno Kamppuri (suunnitelmat päivätty ). Lämpökeskuksen rakentamisen yhteydessä korotettiin Talousrakennuksen savupiippua (suunnitelma elokuulta 1965 Urpo Nummela). Sellirakennuksessa tehtiin 1971 laajoja korjaustöitä. Rakennus varustettiin viemäröinnillä ja käymälät korvattiin WC:llä. Selliosastojen käytävät katkaistiin ovilla porrashuoneitten kohdalla. Jokaiseen kerrokseen rakennettiin pesu-, keittiö- ja oleskelutilat ja vartijahuoneet. Varapoistumisportaat tehtiin rakennuksen molempiin päätyihin. Muutokset suunnitteli rkm. Urpo Nummela helmikuussa Sellirakennuksen ullakolla olevien ilmanvaihtokanavien muutos kivirakenteisiksi oli tehty jo aiemmin, sillä muutoksesta on säilynyt Urpo Nummelan piirustus vuodelta Sellirakennuksen takapuolelle rakennettiin uusi huoltorakennus, johon tuli mm. vankien keittiöja ruokailutilat. Samalla tehtiin maanalainen yhdyskäytävä Sellirakennuksen ja Talousrakennuksen välille. Huoltorakennuksen ja yhdyskäytävän suunnitteli arkkitehti Heikki Elomaa lokakuussa Talousrakennus oli valmistumisestaan lähtien ollut vankien huollon ja majoituksen keskuspaikka. Uuden huoltorakennuksen valmistuttua 1980-luvun alussa ruoka- ja vaatehuollon tilat siirrettiin pois ja Talousrakennuksen kellarikerrosten tilat muutettiin pääosin terveydenhuolto- ja toimistokäyttöön. Selliosastoissa ja porrashuoneessa tehtiin täydellinen peruskorjaus. Selliosastojen pitkät keskikäytävät katkaistiin porrashuoneen kohdalla väliovilla. Rakennus varustettiin viemäröinnillä ja käymälät korvattiin WC:llä. Jokaiseen kerrokseen rakennettiin pesu-, keittiö- ja oleskelutilat ja vartijahuoneet. Sellit muutettiin kahden hengen selleiksi yhdistämällä kaksi vierekkäistä koppia. Näin muodostuneen uuden sellin nurkkaan voitiin sijoittaa pieni WC-tila. Rakennuksen pohjoispäätyyn tehtiin teräksestä ulkopuolinen varapoistumisporras. Tilamuutosten takia yksi ikkuna-aukko muurattiin umpeen rakennuksen itäsivulla. Muutokset suunniteltiin vankeinhoitolaitoksessa Käytön päävaiheet Sellirakennus on koko historiansa ajan toiminut vankilan selliosastona. Normaalit sellitilat ovat rakennuksen 1-4 kerroksissa. Kellarikerroksen pohjoissiivessä on rangaistussellit. Eteläsiipeen on 1990-luvulla tehty kaksi yhteisselliä. Lisäksi siivessä on vankien työtiloja (puutyöt ja kivenhionta). Alkujaan Talousrakennuksen kahdessa alimmassa kerroksessa oli vankien huoltotilat eli keittiö-, ruokailu-, sairaanhoito ja pesutilat, lisäksi rakennuksen kylkiäisenä oli kattilahuone. Toinen 1. kerroksen siipi ja kolme ylintä kerrosta ovat koko ajan olleet selliosastoja. Uuden huoltorakennuksen valmistuttua 1983 keittiö- ja ruokailutilat siirtyivät sinne ja tilalle tehtiin terveydenhuolto- ja toimistotiloja. Kirjasto siirrettiin kirkkorakennuksen siivestä Talousrakennuksen pohjakerrokseen Rakennusten ulkoasu Muiden keskuspihan rakennusten tavoin Selli- ja Talousrakennusten punatiilijulkisivut ovat rappaamattomia. Ne edustavat luvuilla laitosrakentamisessa yleisesti käytettyä klassismia. Rakennuksissa voidaan hyvin nähdä klassismin pelkistyminen: rakennuksista vanhempi, Talousrakennus, muistuttaa paljon ilmeeltään Sukevalle 1926 valmistunutta, klassismin varhaisempaan vaiheeseen lukeutuvaa päärakennusta (vrt. selvityksen osa 1). Julkisivuissa näkyy häivähdys Sukevan barokkisävytteisyydestä: rakennuksen hahmo on linnamainen pareiksi rytmitettyine pyörokaariikkunoineen ja aumakattoineen. Katolle oli alun perin suunniteltu torniaihe kuten oli Sukevalle rakennettiin. sivu 17

18 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Talousrakennuksen ylemmän kellarikerroksen itäpään työpiirustus (Sjöholm, toukokuu 1926). Oikealla ylhäällä leipomo, jossa näkyy suuri leivinuuni piippuineen. Muut tilat ovat erilaisia ruokavarastoja. Talousrakennuksen 1. kerroksen itäpään työpiirustus. Päädyssä suuri keittiö, sen vieressä ruokavarastoja. sivu 18

19 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Sellirakennuksen julkisivut sen sijaan edustavat takasivun vanhahtavaa porrastornia lukuun ottamatta pelkistettyä klassismia: merkittävimpänä erona on tasavälein sijoitetut, yläosistaan suorakaariset ikkunat ja ovet. Pelkistetylle klassismille kuten myös funktionalismille tyypillisesti rakennuksen julkisivujen eheyttä on pyritty korostamaan sileillä pinnoilla, mistä syystä syöksytorvet on sijoitettu seinän sisään (vrt. Majalan selostus). Julkisivun pilasteriaihe on samalla jätetty pitkiltä sivuilta pois. Rakennuksen katteena on vihreäksi maalattu, konesaumattu pelti. Katonharjoilla on molemmissa taloissa ilmanvaihdon säleiköt ja savuhormit sisältävä kotelorakenne, kuten muissakin keskuspihan rakennuksissa. Rakenne näyttää olleen suosittu erityisesti klassismin ajan rakennuksissa Rakenneratkaisujen peruspiirteet Perustukset ja sokkelit ym. kivityöt Rakennukset on perustettu betonisten anturoiden ja perusmuurien varaan. Perusmuureihin nojaavat sokkelit ovat harmaata graniittia (liittymäpinnat hakattu tasaisiksi, ulkopuolet lohkopinnalla). Kellarikerrosten seinissä on tiilestä tehty verhomuuraus. Ulkoportaat ovat hakattua harmaata graniittia Alapohjarakenteet Kellarikerrosten lattiat ovat maanvaraisia betonilaattoja, joitten alla on ilmeisesti vain tiivistetty sora (perusmaa on soraharjua) Kantavat ulko- ja väliseinät Rakennusten kaikki kantavat seinärakenteet on muurattu tiilestä. Ulkoseinät ovat ilmeisesti massiivisia kahden kiven tiiliseiniä (paksuus piirustusten mukaan cm; piirustuksissa ei ole esitetty ilmarakoa tai eristettä). Seinien sisäpinnat on rapattu ja maalattu. Keskikäytävän ja porrashuoneitten seinät ovat Talousrakennuksessa 1 ½ kiven ja Sellirakennuksessa kahden kiven rapattuja tiiliseiniä. Molempien rakennusten julkisivupinnat ovat puhtaaksimuuratut. Muuraus on tehty ristilimityksellä. Julkisivujen koristelu on niukkaa, lähinnä tiilestä muuratut räystäslistat ja aukkojen holvikaaret Välipohjarakenteet ja holvit Välipohjat ovat teräsbetonia. Leikkauspiirustusten mukaan käytävillä on yksinkertaiset betonilaatat, joiden paksuus on piirustusten mukaan 10 cm. Yläpohjana ullakkoa vasten on kaksinkertainen, betoninen ylälaattaholvi. Käytävissä ja portaissa lattian pintamateriaalina on harmaa sementtimosaiikki. Selleissä ja muissa huonetiloissa lattioitten pintamateriaalina on nykyisin muovimatot, saniteettitiloissa laatoitus. Talousrakennuksen 1980-luvulla saneeratuissa osissa on käytetty erilaisia moderneja materiaaleja Vesikattorakenteet Molemmissa rakennuksissa on jyrkähkö aumakatto. Vesikaton kantavat rakenteet ovat puuta. Kattotuolit on tuettu ulkoseiniin sekä normaalilla käpälä-konttirakenteella välipohjan päällä olevaan jalusorteen. Lisäksi kattotuoleja tukevat kitapuitten alla rakennuksen pituussuuntaiset pukkirakenteet. Katteena on saumattu pelti, joka on maalattu vihreäksi. Kattojen harjoilla on alkuperäissuunnitelman mukainen kotelo, jossa sijaitsevat ilmanvaihtosäleiköt. Katonlappeilla on molemmissa rakennuksissa poikkiharjaisia ullakonikkunoita Kevyet väliseinät Alkuperäiset kevyet väliseinät ovat eri paksuisia rapattuja tiiliseiniä. Sellien väliseinät ovat 30 cm paksuja. sivu 19

20 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA valmistuneen Talousrakennuksen keittiö. Vertaa edellisellä aukeamalla olevaan pohjapiirrokseen. (Konnunsuon vankilan kokoelmat) Talousrakennuksen 1. kerroksen länsipää, jossa sijaitsivat vaatevarastot ja saunatilat (Sjöholm toukokuu 1926). Alla Sjöholmin muutospiirustus saunatiloista tammikuulta Asiakirjatietojen mukaan saunojen lauteet olisi tällöin valettu betonista! sivu 20

21 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Myöhemmissä muutoksissa on väliseiniä tehty eri materiaaleista Sisäportaat Sellirakennuksen keskellä olevan pääportaan välitasanteet ovat paikallavalettua teräsbetonia, mutta askelmalankut esivalmisteisia. Askelmien pinnat ovat teräshierrettyä betonia. Portaissa on teräksiset pinnakaiteet. Talousrakennuksen pääporras on ilmeisesti alkujaan ollut samanlainen kuin Sellirakennuksessa luvun korjauksessa portaan pintarakenteet ja kaiteet on uusittu. Sellirakennukseen on myöhemmin lisätty varapoistumisportaat molempiin päihin. Portaat on voitu sijoittaa rakennuksen sisälle uhraamalla molemmissa päädyissä läpi kerrosten yksi selli porrashuoneeksi. Talousrakennuksessa varapoistumisporras on ratkaistu sijoittamalla talon pohjoispäätyyn ulkopuolinen teräksinen kiertoporras. Pääsy portaaseen on järjestetty kerroksittain päätyikkunan kautta Ikkunat Rakennuksissa on kaksinkertaiset, sisäänaukeavat puurakenteiset ikkunat. Ikkunoissa on ulkopuolella takorautaiset kalterit Ulko-ovet Rakennusten ulko-ovet ovat erikoissuunnitelman mukaan valmistettuja paneloituja puuovia Talotekniikka Keskuslämmitys Rakennuksissa on alusta lähtien ollut vesikeskuslämmitys. Kattilahuone tehtiin Talousrakennuksen yhteyteen. Kun Sellirakennusta tehtiin, Talousrakennuksen ja Sellin välille, pihan ali rakennettiin kanaali lämmitysputkia varten (kanaali jatkettiin myöhemmin myös Kirkkorakennukselle). Jokaisessa huoneessa (siis myös jokaisessa sellissä) on oma patterinsa. Putkistot ja patterit ovat osin vanhoja, osin on uusittu Uunit Talousrakennuksessa oli alkujaan keskuslämmitykseen ja keittiön toimintoihin liittyviä tulisijoja, joita lämmitettiin puulla ja polttoturpeella. Lämmityskattiloiden savuhormiksi rakennettiin suuri savupiippu rakennuksen lounaiskulmalle. Keittiön savupiippu sijaitsi rakennuksen pohjoispäässä. Lämmityskattilat ja keittiön tulisijat on myöhemmin poistettu, mutta savupiiput ovat edelleen olemassa Ilmanvaihto Sellien ilmanvaihdon järjestämiseen kiinnitettiin erityistä huomiota. Selleissä on poistoilmaventtiili ja lisäksi oma poistokanavansa käymäläastian kaapista. Tuloilmalle ei ole omia kanavia, vaan korvausilmaa tulee selleihin oven ja ikkunan rakojen kautta. Poistokanavat on sijoitettu keskuskäytävän muureihin. Ullakolla oli alkujaan puurakenteiset kokoojakanavat, jotka päättyivät rakennusten harjalle tehtyihin poistopiippuihin. Myöhemmin kanavat on muutettu kivirakenteisiksi. Ilmanvaihtoratkaisussa on piirteitä Suomen 1800-luvun lopun vankiloissa käytetystä järjestelmästä, mutta järjestelmää on huomattavasti karsittu. Konnunsuon rakennuksiin ei enää asennettu kalorifeereja, joilla raitis ilma esilämmitettiin 1800-luvun lopun vankiloissa. Tämän korvasi tehokkaampi keskuslämmitys Vesijohto, viemäri ja käymälät Talousrakennuksen ullakolle tehtiin käyttövettä varten suuri betoninen vesisäiliö. Sinne vesi nostettiin asiakirjojen mukaan käsikäyttöisellä pumpulla. sivu 21

22 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Molempiin rakennuksiin asennettiin jo alkujaan vesi- ja viemärijohdot. Vesivessoja ei rakennuksissa alkujaan ollut, vaan kellarikerroksessa olevaan makkiin tuli kerroksissa olevista käymäläistuimista suorat kuilut. Ratkaisu on periaatteessa samanlainen, mikä esiintyy jo mm. C.L.Engelin Kuopion lääninvankilan suunnitelmissa 1830-luvulla. Samaan makkiin tuli putket myös yöastioitten tyhjentämistä varten kerroksissa olevista kaatoaltaista Sähkö ja valaistus Rakennukset ovat olleet alusta lähtien sähköistetyt. Sähköasennusten laadusta ja laajuudesta ei asiakirjoissa ole lähempiä tietoja Muu tekniikka ja laitteet Ruokahissi: Sellirakennuksen piirustuksissa on kerrosten välillä pieni hissikuilu, jossa ilmeisesti on ollut hissi ruokien ja astioitten siirtämistä varten. Hissikuilu liittyi kerroksissa huoneeseen, jossa valmisteltiin ruuan jakelu ja johon koottiin likaiset astiat. Hissin mekanismista ei ole tietoa se on saattanut olla sähkökäyttöinen tai käsikäyttöinen luvun lopulla toteutetuissa vankiloissa ruokahissit olivat käsikäyttöisiä. Myös Talousrakennuksessa piirustuksiin on merkitty ruokahissi, joka ulottui alemmasta kellarista neljänteen kerrokseen saakka Sisätilat Huonetilatyypit Sellikerrosten käytävät Molemmissa rakennuksissa pohjaratkaisu perustuu keskuskäytävään, jonka molemmin puolin sellit sijaitsevat. Käytävät olivat alkujaan yhtä tilaa rakennuksen päästä päähän, mutta myöhemmin ne on jaettu ovi-ikkunaseinillä rakennusten keskellä olevan porrashuoneen kohdalta. Sellirakennuksessa käytävien lattiapintoina on alkuperäinen sementtimosaiikki, Talousrakennuksessa lattiat on päällystetty myöhemmin muilla materiaaleilla. Käytävien seinät on rapattu ja maalattu (alkujaan ilmeisesti kalkkimaali). Katot ovat Sellirakennuksessa maalattua betonia (muottilaudoituksen jäljet näkyvät), Talousrakennuksessa katot on peruskorjauksen yhteydessä tasoitettu ja maalattu. Sellit Talousrakennuksen ja Sellirakennuksen normaalit sellit poikkeavat hieman kooltaan: Talousrakennuksessa sellin koko on 1,8x3,95 m ja korkeus 2,7 m, Sellirakennuksessa 2,0x3,75 m, korkeus 2,8 m. Talousrakennuksessa ikkuna on sijoitettu sellin ulkoseinän toiseen laitaan, Sellirakennuksessa keskelle seinää. Ikkunan alalaidan korkeus on Talousrakennuksessa 1,0 m ja Sellirakennuksessa 1,25 m. Sellien ovet ovat molemmissa huoneen käytäväseinän toisessa laidassa. Talousrakennuksessa sellin ovilevyn koko on 65x190 cm. Ovessa on tukeva puinen kehysrakenne, sisäja ulkopuolella vaakasuora panelointi. Oven ulkopinnassa on tukevat salvalliset saranat, erikoisvalmisteinen pintalukko ja ovisilmä (jonka takia sisäpuolella on pellistä muovattu suppilo). Sellirakennuksessa sellien ovissa on tukeva, 5-peilinen puukehys (peilit vaneria tai liimattua puuta). Sisäpuolella ovissa on nykyisin peltiverhous. Ulkopuolelta verhous puuttuu. Ovissa on lyhyet kiskosaranat, erillinen salpa ja upotetut lukot (nykyisin Ablyo-lukot). Ovisilmä on samantyyppinen kuin Talousrakennuksessa. Pohjapiirustuksista ilmenee, että sellien ovenpielet on valettu betonista. Lämpöpatteri sijaitsee ikkunan alla. Ilmanvaihdon poistoventtiili on oviseinällä. Sellien varustukseen kuului yöastia, jota varten oli kaappi ilmanvaihtohormeineen. Muuna kalustuksena oli kaksikerroksinen rautasänky ja pieni pöytä. sivu 22

23 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Rangaistussellit ja karhukopit Sellirakennuksen kellarikerroksessa on ovikaltereilla varustettuja eristyssellejä, joihin vanki joutui sääntörikkomusten takia. Näistä kaksi on rakenteiltaan erikoista ns. pimeää selliä eli karhukoppia, jotka oli tarkoitettu kurinpidollisia rangaistuksia varten. Eristysselleissä on kaksinkertaisen oven sisäpuolella kalteriseinä ja itse selli on sen vuoksi pienempi kuin muut sellit. Kahden normaalisellin kokoiset karhukopit on jaettu kahtia vahvalla kalteriseinällä. Eristysselleissä ja karhukopeissa vuoteina on betonista valettu penkki, lisäksi selleissä on pieni betoninen pöytätaso ja betoninen käymäläistuin. Eristysselli eli rundi (sanasta grund, koska eristyssellit sijaitsivat pohja- tai kellarikerroksessa; rundi tarkoittaa usein myös koko kerrosta, jossa eristyssellit ovat). Pimeä selli oli tarkoitettu kurinpidollisia rangaistuksia varten. Tätä sellimuotoa ei Suomessa enää käytetä Arvio säilyneisyydestä ja erityisesti vaalittavista piirteistä Kummankin rakennuksen ulkoasu on säilynyt pieniä muutoksia lukuun ottamatta alkuperäisenä. Talousrakennuksen kylkeen tehtiin 1965 uusi lämpökeskus ja savupiippua korotettiin luvun peruskorjauksessa pohjoispäätyyn lisättiin teräksinen varapoistumisporras. Yksi ikkuna itäsivulla on muurattu umpeen. Sellirakennuksen länsisivun päädyissä tehtiin varapoistumisportaiden ulko-ovet aiempien ikkunoitten tilalle. Ovet sulautuvat hyvin julkisivuihin, koska puuosissa noudatettiin pääoven detaljeja ja pielien tiilimuuraukset sovitettiin vanhaan muuraukseen huolellisesti. Kummankin rakennuksen takasivuilla alkujaan olleet makkien tyhjennysluukut on myöhemmissä korjauksissa muurattu umpeen. Molempien rakennusten voi sanoa ulkonaisesti olevan olennaisilta osiltaan alkuperäisasussaan. Talousrakennuksen sisätiloissa ja erityisesti kellarikerroksissa on tehty huomattavia tilamuutoksia. Porrashuone, selliosastojen käytävät ja sellitilat uusittiin pintarakenteiltaan peruskorjauksessa Sisätiloissa on säilytetty joitakin vanhoja yksityiskohtia (esim. sellinovet lukkoineen), mutta muutoin tilat ovat 1980-luvun asussa. Sellirakennuksessa selliosastojen alkuperäisiä piirteitä on säilynyt paremmin kuin Talousrakennuksessa, koska selliosastojen pintakerroksia ei ole yhtä laajasti uusittu eikä sellejä yhdistetty. Vaalittavat piirteet - rakennusten ulkoasu (palauttavat muutokset mahdollisia) - porrashuoneet (tilallisesti, Sellirakennuksessa myös detaljit) - pohjaratkaisujen periaatteet (keskuskäytävät) - eräät yksityiskohdat, kuten sellien ovet molemmissa rakennuksissa - jokin eristysselli ja karhukoppi Sellirakennuksessa. sivu 23

24 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Ylinnä Sellirakennuksen länsisivu, keskellä pohjoispäätyä ja itäsivua (1980-luvulla tehty huoltorakennus vasemmalla). Alla Sellirakennuksen itäjulkisivu. sivu 24

25 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Talousrakennuksen itäinen julkisivu. Alla rakennuksen eteläpääty ja länsisivu, edessä 1960-luvulla tehty lämpökeskus. Savupiippua korotettiin lämpökeskuksen rakentamisen yhteydessä. Alinna Talousrakennuksen länsisivua. sivu 25

26 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Talousrakennuksen julkisivuissa (yllä) muurausjälki on kömpelömpää kuin Sellirakennuksessa (alla). Myös tiilien laadussa tai valikoinnissa on eroa. Talousrakennuksen julkisivuissa olevien pilasterien yläpäissä on käytetty tummaksi palaneita tiiliä, kuten suunnitelmissa oli määrätty. sivu 26

27 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Pyörökaarinen ja suora tiiliholvi aukon ylityksessä. Oikeanpuoleisessa kuvassa näkyy myös betonisen alalaattapalkiston liittyminen ulkoseinän tiilimuuraukseen. (Neuvonen 2002) Alla Talousrakennuksen ikkuna-aukkojen pyörökaarisia tiiliholveja. Sellirakennuksen ikkuna-aukoissa holvit ovat vain lievästi kaarevia.. Talousrakennuksen holveissa jouduttiin käyttämään kiilamaisiksi muotoiltuja erikoistiiliä, mutta Sellirakennuksen suoremmissa holveissa voitiin käyttää tavallisia tiiliä. Alinna oikealla Sellirakennuksen pääoven pyörökaarinen holvi, joka on samanlainen kuin Talousrakennuksen pääovessa. sivu 27

28 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Osa Talousrakennuksen julkisivuleikkausta (Elli Ruuth ). Alempana rakenneleikkaus edellä olevasta piirustuksesta kerrosten välillä: julkisivuverhous ja sisempi rakenne on erotettu eristeellä, jonka laadusta ei ole mainintaa. Kosteuseristeenä seinässä on karboliumikerros. Alla osa julkisivua nykyisin. Mitoituskuva ja rakenneleikkaus Sellirakennuksen ulkoseinästä ja välipohjista (WB ). Ulkoseinät ovat massiivisia tiiliseiniä. Välipohjat betonisia ylälaattapalkistoja, lattialaatan paksuus on 10 cm. Ulkoseinillä on ikkunoitten päällä reunapalkki. Ullakkoa vasten on kaksinkertainen betonilaatta. Ulkopuolen ikkunapenkit ovat betonia. sivu 28

29 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Rakennuskonstruktiotoimisto J.I.Packalenin rakennepiirustuksia Talousrakennuksesta heinäkuulta Välipohja ullakkoa vasten tehtiin kaksinkertaisena betonilaattana. Leikkauspiirustus Talousrakennuksen sisäportaasta (Elli Ruuth ). Portaan askelmalankut tehtiin piirustuksen mukaan elementteinä sivu 29

30 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Talousrakennuksen luonnonkivitöitä. Ainoastaan kivien liittymäpinnat ja portaiden käyttöpinnat on hakattu tasaisiksi, muutoin kivet on jätetty lohkopinnalle. Syöksytorvet ovat Talousrakennuksessa seinäpintojen päällä, Sellirakennuksessa taas seinään upotettuja. sivu 30

31 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Sekä Talous- että Sellirakennuksissa käymäläjätteet kertyivät 1. kellarikerroksessa olevaan makkiin, jotka tyhjennettiin ulkoseinällä olevien, kaltereilla varustettujen luukkujen kautta. Yllä Sellirakennuksen takasivua. Makin tyhjennysluukku on reunustettu luonnonkivellä ja varustettu kalterilla. Oikealla vastaava luukku Talousrakennuksen länsisivulla. Talousrakennuksen länsisivulla, porrashuoneen toisella puolella oli samanlainen luonnonkivillä kehystetty luukku kuin makin luukku. Alkuperäissuunnitelmassa huonetilan käytöksi on merkitty silakkavarasto. Aukko on myöhemmin umpeenmuurattu. sivu 31

32 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Yläkuvassa Talousrakennuksen vesikattoa itäsivulla. Harjalla on ilmanvaihtoa varten tehty kotelointi, jossa erottuvat poistosäleiköt. Huippuimurit on lisätty lukujen korjauksessa. Katonlappeilla on ullakolle valoa antavia ikkunoita. Katoilla on vanhoja piippuja, jotka eivät enää ole käytössä. Alemmassa kuvassa rakennuksen pohjoispäädyn kattoa. Päädyssä oleva ilmanvahtohormi on todennäköisesti 1. kerroksessa olleen keittiön poistohormi. sivu 32

33 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Talousrakennuksen alkuperäisiä ulkovalaisimia. sivu 33

34 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Sjöholmin piirustuksia selleistä. Yllä sellien käytäväsivun periaatekuva sinikopiona, vieressä osa siitä sävymuunnoksena. Kaarevat aukot ovien välissä ovat ilmeisesti syvennyksiä ruoka-astioita varten. Alempana tavallisten sellien pohjapiirros. Ovenpielet on valettu betonista. Ilmanvaihtokanavat on sijoitettu käytävän paksuun seinämuuriin. Selien kalustuksena ajateltiin olevan kerrossänky, jonka ylälaveri olisi nostettavissa seinälle, pieni pöytä ja yöastian kaappi. Alakuvissa pimeän sellin eli karhukopin ja rangaistussellin pohjapiirros. Oikealla näiden sellien kalterien piirustus. sivu 34

35 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Yllä Sellirakennuksen 1. kerroksen käytävää nykyisin. Alla vasemmalla sellin ovi, oikealla selli 4. kerroksesta. Alimmissa kuvissa vasemmalla pimeä sellli eli karhukoppi ja rangaistusselli oikealla. sivu 35

36 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Uno Sjöholmin piirustus Talousrakennuksen sellinovesta Alla sellinoven detaljipiirustus (Sjöholm ). Talousrakennuksen 1. kerroksen käytävää alkuperäisine sellinovineen. Oikealla alkuperäinen lukko, joita edelleen on muutamissa sellikerroksissa käytössä - ja jotka vartijoiden mukaan toimivat paljon paremmin kuin uudemmat lukot. Alla sellinovia Sellirakennuksessa. Ovet ovat rakenteeltaan ja ulkonäöltään erilaiset kuin Talousrakennuksessa. sivu 36

37 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Yllä Talousrakennuksen sellinikkuna kaltereineen. Vieressä detaljipiirros Sellirakennuksen ikkunasta (WB ). Alla alkuperäinen ikkuna Talousrakennuksen 4. kerroksessa. Sen vieressä Elli Ruuthin detaljipiirros ikkunanpuitteesta Talousrakennuksen alkuperäinen ikkuna 4. kerroksessa. Oikealla sellinikkuna Sellirakennuksesta. Sisempi yläpuite on poistettu, avausmekanismin raudat näkyvät kuvassa. sivu 37

38 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Sellirakennuksen jokaisessa kerroksessa oli porrashuoneen oikealla puolella apukeittiö, jonka nurkassa oli ruokahissi. Osa 3. kerroksen pohjapiirrosta, Sjöholm Porrashuoneen toisella puolella oli käymäläosasto, jossa oli pesutila, sen oikealla puolella käymälähuone kaksine istuimineen ja vasemmalla puolella huone, jossa ilmeisesti oli kaatoallas yöastioitten tyhjennystä varten. Osa 3. kerroksen pohjapiirrosta, Sjöholm Sekä Talousrakennuksessa että Sellirakennuksessa oli alkujaan vanhantyyppiset käymälät, joissa jätteet putosivat suoraan 1. kerroksessa olevaan makkiin. Makista jätteet voitiin poistaa ulkoseinässä olevan luukun kautta. Vasemmalla Sellirakennuksen makkisysteemin piirustuksia toukokuulta1930, yllä oikealla leikkaus Talousrakennuksen käymälöistä (Sjöholm ). sivu 38

39 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Sellirakennuksen vesikeskuslämmityksen linjakaavio (Voima- ja polttoainetaloudellisen yhdistyksen lämpöteknillinen osasto ). Alla osasuurennos kaaviosta, jossa näkyy kuinka Talousrakennuksessa olleeseen kattilahuoneeseen asennettiin kaksi uutta kattilaa ja lisäksi jätettiin varaus kolmannelle. Talousrakennuksen ja Sellirakennuksen välille tehdyn lämpökanaalin piirustus (Voima- ja polttoainataloudellinen yhdistys ). sivu 39

40 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Yllä Talousrakennuksen ullakon piirustus, jossa näkyvät ilmanvaihdon kokoojakanavat. Keskellä on pyöreä vesisäiliö. Uno Sjöholmin elokuussa 1926 laatimaan piirustukseen on ja 1970-luvuilla tehty lisäyksiä. Vasemmalla Sjöholmin laatima leikkaus ullakon tasolta. Vesisäiliön rakenteet keskellä. Alla Sellirakennuksen ilmanvaihtokanavat ullakolla (WB ). Tiilimuureissa olevat hormit yhdistettiin puurakenteisilla kavavilla vesikaton harjalle, jossa oli poistosäleiköt. Myöhemmin kanavat on ullakolla muutettu kivi- ja metallirakenteisiksi. sivu 40

41 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Talousrakennuksen muutospiirustuksia vuodelta Ylinnä 1. kerroksen pohjapiirros; kerrokseen sijoitettiin sairaanhoidon tilat, toimistohuoneita ja henkilökunnan kahvio. Sen alla 2-4. kerroksien selliosastojen piirustus. Pienet yhdenhengen sellit yhdistettiin kahden vankipaikan huoneiksi, joissa oli omat WC:t. Kuhunkin kerrokseen tuli myös yhteiset pesutilat, oleskelu- ja keittiötila sekä vartija- ja varastotiloja (piirustukset laadittu vankeinhoitolaitoksessa, suunnittelijan nimikirjaimet NT). Detaljipiirustus sellien WC-kopista. (Vaho 1983, Tuomo Westerlund) sivu 41

42 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Sellirakennuksen muutospiirustus vuodelta Pesu- ja WC-tilat rakennettiin tällöin nykyiselleen. Kerroksiin tuli oleskelutilat ja pieni keittiö. Rakennuksen päätyihin tehtiin uudet porrashuoneet hätäpoistumista varten. Neljännen kerroksen pohjapiirros (Urpo Nummela ). Alla osasuurennos edellisestä ja alimpana kellarikerroksen viemäröinnin suunnitelma. sivu 42

43 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Sellirakennukseen tehtiin varapoistumisportaat uhraamalla yksi selli rakennuksen molemmista päistä ja puhkaisemalla porraskuilu kerrosten läpi. Uusi oviaukko sovitettiin ulkoseinien tiilimuuraukseen ja ovet tehtiin alkuperäisen pääoven mallia soveltaen. Suunnitelmat laati Urpo Nummela Talousrakennuksen pohjoispäätyyn 1980-luvun alun peruskorjauksessa lisätty teräksinen varapoistumisporras. sivu 43

44 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Talousrakennuksen 1980-luvulla peruskorjattuja sellikerrosten käytäviä. Oikealla 1. kerroksen käytävä, vasemmalla 4. kerroksen. Alla Sellirakennuksen 1. ja 4. kerroksen käytävät, jotka ovat lähes alkuperäisasussaan - lähinnä sähköasennukset on uusittu. Talousrakennuksen pääporrasta uudistettiin 1980-luvun korjauksessa, mm. lepotasojen ja askelmien pinnat sekä kaiteet uusittiin. Oikealla Sellirakennuksen alkuperäisasussaan säilynyt pääporras. sivu 44

45 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Talousrakennuksen 1980-luvulla peruskorjattuja huonetiloja: vasemmalla aiempaan pesutupaan tehty opetustila, oikealla kellarikerroksen pohjoispäähän peruskorjauksen jälkeen sijoitettu kirjasto. Alla vasemmalla henkilökunnan keittiötila Talousrakennuksen 1. kerroksessa. Oikealla kahdesta yhden hengen sellistä muodostettu kahden hengen selli. Yhdistettyihin selleihin lisättiin pieni WC-tila 1980-luvun korjauksessa. Oikealla sellikerroksen pesuhuone. sivu 45

46 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Talousrakennuksen alemmassa kellarikerroksessa oleva entinen, 1960-luvulla tehty kattilahuone nykytilassaan. Oikealla Talousrakennuksen ullakolla oleva alkuperäinen vesisäiliö sisältä. Ylempänä vasemmalla Talousrakennuksen vesikaton rakenteita. Kitapuita kantavat, rakennuksen pitkittäisuuntaiset parrut on tuettu tolpilla väliseinämuurien päältä. Muut kuvat Sellirakennuksen kattorakenteista. Sinkityt peltikatteet ovat ilmeisesti alkuperäiset. sivu 46

47 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Vasemmalla Sellirakennuksen ullakon ilmanvaihtokanavia, jotka on uusittu betonisiksi joskus luvuilla. Oikealla Talousrakennuksen alkuperäisessä asussa säilynyttä ullakon porrasta. sivu 47

48 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 sivu 48

49 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY 2 KANSLIARAKENNUS (001) sivu 49

50 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Uno Sjöholmin laatima Kansliarakennuksen kellarikerroksen piirros heinäkuulta Tilojen suunniteltu käyttötarkoitus on merkitty piirustukseen. Alla Elina Wessmanin laatima työpiirustus kellarikerroksesta lokakuulta Huomattavin muutos Sjöholmin luonnokseen nähden on pienen, 1. kerrokseen johtavan portaan lisääminen arkistohuoneitten kohdalle. sivu 50

51 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY 2.1 Kansliarakennus (001) Suunnittelu- ja rakennusvaiheet Kansliarakennus, kuten muutkin keskuspihaa ympäröivät rakennukset, sisältyy Uno Sjöholmin jo 1920-luvun alussa tekemään yleissuunnitelmaan. Tarkempia luonnosvaiheen suunnitelmia ei ole ollut käytettävissämme, mutta on ilmeistä, että Sjöholm oli jo yleissuunnitelmavaiheessa miettinyt varsin tarkkaan rakennuksen huonejärjestelyn ja ulkoasun. Rakennuksen varsinainen suunnittelu alkoi vuonna Sjöholm näyttää kesällä tehneen luonnoksia huonetilojen järjestelyistä (ilmeisesti esittelykuvia rakennustoimikunnalle?), mutta varsinaiset toteutuspiirustukset ovat Elina Wessmanin ja WB-nimikirjaimia käyttäneen suunnittelijan käsialaa syksyltä 1930 ja vuodelta Joulukuulta 1930 on myös J.I.Packalenin insinööritoimiston laatimia rakennesuunnitelmia. Lisäksi merkillepantavaa on, että Elina Wessman oli jo alkuvuodesta 1930 laatinut detaljipiirustuksia Kansliarakennuksen kalusteista. Kansliasta käytettiin alkuaikoina nimitystä Hallintola. Rakennuksen tilat Rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen tuli vartijoiden päivystys- ja ruokailuhuone, vartiopäällikön ja talousvahtimestarin huoneet, kolme huonetta työnjohtajille, vartioesimiehen ja työmestarin huoneet, ovenvartijan-puhelinkeskuksen tila sekä yksi WC-tila miehille. Toiseen kerrokseen tuli johtajan, apulaisjohtajan, kanslistin, virastoapulaisten, tilanhoitajan, kirjanpitäjän, talouspäällikön, pastorin ja opettajien huoneet sekä odotushuone ja kahvihuone. Lisäksi kerroksessa oli WC- ja pesutilat. Kellarikerrokseen tuli postin lajittelutila, virkamiesten parturihuone, ase- ja ammusvarasto, aseiden puhdistushuone, vankien työhuone, huone vankien ja omaisten tapaamista varten odotustiloineen sekä arkisto- ja varastotiloja. Rakennustyöt Rakennustyöt alkoivat vuoden 1930 syksyllä niin, että vuoden lopussa oli tehty perustus- ja sokkelityöt, kellarikerros muurattu ja kellarikerroksen välikatto betonoitu. (Konnunsuon varavankilan vuosikertomus 1930). Rakentamista jatkettiin heti vuoden 1931 alussa ja rakennus valmistui käyttökuntoon syyskuussa siis varsin nopeasti. Kalustoa tehtiin vuoden loppuun asti tehtiin myös vankilan pihamaan järjestely betoni- ja tiilikäytävineen ja nurmikenttineen. Kansliarakennuksen valmistuttua järjestettiin entiseen Kansliarakennukseen kahdelle perheelle asunnot käsittäen 2 huonetta ja keittiön. Samalla tehtiin rakennukseen kuuluvan kellarin laajennus Muutokset suunnittelu- ja toteutusvaiheineen Vuonna 1933 Kansliarakennuksella tehtiin täydellinen sisuskorjaus. Käytävän sekä vartijahuoneen seinät ja katto hierrettiin uudestaan ja kalkittiin. Yläkerrassa huoneet tapiseerattiin. Ovet ja ikkunat maalattiin. (Vankilan vuosikertomus 1933) Joulukuulta 1931 on Elina Wessmanin muutospiirustus ulko-oven lisäämiseksi kellarista pihan puolelle. Tätä ei jostain syystä toteutettu. Sisätiloissa on eri aikoina tehty muutamia huonetilojen käyttötarkoituksen muutoksia ja väliseinämuutoksia. Kellarikerroksesta on poistettu omaisten tapaamishuone. Henkilökunnan kahvihuone pienine keittiöineen on tehty kellarin länsipäähän nähtävästi luvuilla. Samalla uusittiin ja laajennettiin kellarissa olevaa WC-tilaa. Kellarin varastohuoneita on muutettu arkistotiloiksi tehtiin kellarikerrokseen lasiaukollinen väliseinä muutettiin 2. kerroksen kahvio tilapäiseksi toimistohuoneeksi (tilapäistä apulaisjohtajaa varten). 1. kerroksessa alkujaan ollut vartijoitten päivystys- ja ruokailuhuone on muutettu toimistokäyttöön ja jaettu väliseinällä. sivu 51

52 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Uno Sjöholmin laatima Kansliarakennuksen 1. kerroksen piirros heinäkuulta Tilojen suunniteltu käyttötarkoitus on merkitty piirustukseen (kopio epätarkka). Alla Elina Wessmanin laatima työpiirustus 1. kerroksesta loka-marraskuulta Huomiota kiinnittää pääsisäänkäynnin, portaiden ja lattiapintojen hieno detaljointi. sivu 52

53 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY 2. kerroksessa huomattavin muutos on johtajan huoneen siirtäminen rakennuksen eteläsivulta pohjoissivulle. On epäselvää, missä vaiheessa tämä on tapahtunut. Rakennuksessa on tehty viime vuosikymmenien aikana peruskorjaus, jossa sisätilojen kaikki pintarakenteet on uusittu (eräissä tiloissa mm. lastulevyjä seinissä ja katoissa, alaslaskettuja kattoja, lattioiden muovimatot) Käytön päävaiheet Rakennus on koko historiansa ajan toiminut vankilan kanslia- ja toimistorakennuksena Rakennuksen ulkoasu Kanslian arkkitehtuuri on detaljeja myöten harkittua, huolellisesti suunniteltua ja taidokkaasti toteutettua. Konnunsuon rakennusten arkkitehtuurissa oli alun perin selvästi pyritty yhtenäisyyteen ja tasapainoisuuteen käyttämällä kaikissa puhtaaksimuurattua tiiltä, ehjää kappalemaista massoittelua ja samantyyppistä aumakattoa räystäsrakenteineen (kirkkoa lukuun ottamatta). Rakentamisen aikajärjestys ja siihen liittyvä klassismin kehitys antaa kuitenkin mielenkiintoisen lisän kullekin rakennukselle. Kanslia valmistui toisena keskuspihan neljästä rakennuksesta ja on huomattavasti pelkistyneempi kuin neljä vuotta aiemmin valmistunut sellirakennus. Toisaalta, toisin kuin vuotta aiemmin valmistuneessa Sellirakennuksessa, kanslian julkisivuissa on hallinnollisen roolin takia arvoa ja valtaa korostavia tyyliteltyjä detaljeja ja rakenteita. Sisääntuloaukealle suuntautuvan pääjulkisivun arvokkuutta on korostettu graniittisella portaalilla ja ensimmäisen kerroksen ikkunakehyksillä. Pääjulkisivun ensimmäisen kerroksen ikkunankehyksiksi kiven vaihtoehdoksi oli piirustuksissa ehdotettu aikakaudella yleisemmin käytettyä terastirappausta. Graniitti valittiin nähtävästi sen vuoksi, että terastirappaus on vaativa erikoistekniikka ja graniittia oli käytetty Konnunsuolla muutenkin jo sokkeleissa, kynnyksissä, ulkoterassipintojen ja portaissa. Oviportaali ja sisäänkäyntiporras eteistiloineen muodostaa kokonaisuuden, jossa pelkistetylle klassismille ominaisia piirteitä on yhdistetty tyylikkääksi (korostetun korkea, egyptinismisiä vaikutteita saanut kiviportaali, oven yläpuolinen ikkuna, jossa on pienoituksena solakoita klassismin maljakkoaiheita, ulkoportaan sivujen vinosuuntaus jatkuu sisäportaan sivuissa). Ylemmän kerroksen korostetun vaakasuuntaiset ikkunat sitovat rakennuksen ilmeeltään 1930-lukuun. Sisäpihan puoleinen julkisivu on selvästi arkisempi. Sen sisäänkäyntiä suojaa yksinkertainen, tyyliltään ja rakenteeltaan paremminkin funktionalismiin kuin klassismiin lukeutuva betonilippa ja korkea porraskäytäväikkuna, jota kehystävät samanlaiset tiilipilasterit kuin Talousrakennuksessa. Julkisivumuurauksessa on käytetty tiiltä elävästi koristeenomaisina pintoina (ruutuaihe korkeiden päätyikkunoiden alla, pystyyn asetetut tiilet koko julkissivun mittaisena nauhana) sekä reliefi nomaisesti ikkunakehyksissä (pääjulkisivun portaalin yläpuoliset ikkunankehykset, päätyjulkisivun ikkunanaluskentät ja -kehykset). Hallintorakennuksen tunnuksena on katolla tyylitelty, pelkistyneelle klassismille tyypillinen, koristeeksi tarkoitettu torniaihe, kattoratsastaja. Rakennuksen ulkoasu on säilynyt vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta alkuperäisenä. Toisen maailmansodan pommituksissa vuonna 1941 rakennuksen itäpäätyyn sattui kranaatti, joka teki reiän ulkoseinään silloisen apulaisjohtajan huoneen kohdalle. Vaurio korjattiin aikoinaan, mutta paikkaus erottuu edelleen seinässä. Rakennuksen ikkunat on uusittu luvuilla, lukuun ottamatta porrashuoneen ikkunaa pohjoissivulla ja muutamia kellarin- ja ullakonikkunoita. sivu 53

54 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA Uno Sjöholmin laatima Kansliarakennuksen 2. kerroksen piirros heinäkuulta Tilojen suunniteltu käyttötarkoitus on merkitty piirustukseen. Alla Elina Wessmanin laatima työpiirustus 2. kerroksesta marraskuulta Luonnokseen nähden on WC-tiloja hieman muutettu, ullakon portaan paikka vaihdettu ja kirjanpitäjä/kassa huoneeseen lisätty kassakaapit. sivu 54

55 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Kansliarakennuksen pääjulkisivu (yllä) ja pihanpuoleinen sivu Elina Wessmanin piirustuksissa, jotka on päivätty sivu 55

56 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Vasemmalla Kansliarakennuksen itäinen päätyjulkisivu Elina Wessmanin piirustuksessa syyskuulta Yllä rakennuksen länsipääty nykyisin. Alla vastavalmistunut Kansliarakennus sekä vankilan Nash -merkkinen auto ja henkilökuntaa 1932 (Konnunsuon vankilan kokoelmat). sivu 56

57 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Kaslian pääsivu ja pihanpuoleinen julkisivu. sivu 57

58 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Kansliarakennuksen välipohjissa käytettiin ajankohdalle tyypillisiä alalaattapalkistoja. Yläkuvassa lattiarakenne huonetilojen kohdalla (lattian pintarekenne puuta), alempana alalaattapalkiston raudoitusperiaate (Neuvonen 2002). sivu 58

59 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Rakenneratkaisujen peruspiirteet Perustukset ja sokkelit ym. kivityöt Rakennus on perustettu betonisten anturoiden ja perusmuurien varaan. Perusmuureihin nojaavat sokkelit ovat punaharmaata graniittia (liittymäpinnat hakattu tasaisiksi, ulkopuolet lohkopinnalla). Kellarikerroksen seinissä on tiilestä tehty verhomuuraus. Ulkoportaat ovat hakattua graniittia Alapohjarakenteet Kellarikerroksen lattiat ovat maanvaraisia betonilaattoja, joitten alla on ilmeisesti vain tiivistetty sora (perusmaa on soraharjua) Kantavat ulko- ja väliseinät Rakennuksen kaikki kantavat seinärakenteet on muurattu tiilestä. Ulkoseinät ovat ilmeisesti massiivisia kahden kiven tiiliseiniä (paksuus piirustusten mukaan 60 cm; piirustuksissa ei ole esitetty ilmarakoa tai eristettä). Seinien sisäpinnat on rapattu ja maalattu. Keskikäytävän ja porrashuoneitten seinät ovat 1 ½ kiven rapattuja tiiliseiniä (paksuus 45 cm). Julkisivupinnat ovat puhtaaksimuuratut. Muuraus on tehty ristilimityksellä. Muutoin sileää pääjulkisivua elävöittävät ikkunarivien alla olevat, pystytiilestä muuratut nauhat, porrastettu tiilinen räystäslista ja kellarinikkunoitten tiiliholvikaaret. Pääsisäänkäyntiä on korostettu graniitista tehdyllä kehyksellä ja 1. kerroksen ikkunoilla pääjulkisivussa on kapeat graniittikehykset. Pihasivun sisäänkäyntiä ja sen päällä olevaa ikkunaa on korostettu tiilipilastereilla Välipohjarakenteet ja holvit Välipohjat ovat teräsbetonia. Leikkauspiirustusten mukaan käytävillä on yksinkertaiset betonilaatat, joiden paksuus on noin 15 cm. Huonetilojen kohdalla näyttäisi olevan betoninen alalaattaholvi, ja huoneitten lattiarakenteena puukoolaus ja lautalattia. Toisen kerroksen yläpohjana, ullakkoa vasten, on kaksinkertainen betoniholvi. Käytävissä ja portaissa lattian pintamateriaalina on sementtimosaiikki. Päävärinä on harmaa graniitti, mutta pintoja on jäsennelty taidokkaasti mustilla kaistoilla. 1. ja 2. kerroksessa on käytävän lattiassa portaan kohdalla myös ympyräaiheet). Huonetiloissa lattioitten pintamateriaalina on alkujaan mahdollisesti ollut linoleummatot, osin ehkä myös maalattu lauta. Nykyisin huoneissa on muovimatot ja saniteettitiloissa laatoitus. Käytävien katot olivat alkujaan ehkä rapattuja ja kalkittuja betonipintoja. Viimeisimmissä korjauksissa kattoihin on tehty alakatot alumiinipaneeleista. Huoneitten katot olivat todennäköisesti alkujaan rapattuja ja maalattuja, joissakin huoneissa oli mahdollisesti myös paneelikattoja, koska osa huoneitten katoista on nykyisin verhottu lastulevyllä. Huoneitten alkuperäiset seinäpinnat olivat todennäköisesti maalattuja ja osin tapetoitujakin rappauspintoja Vesikattorakenteet Rakennuksessa on jyrkähkö aumakatto, jonka harjalla on tornirakennelma, kattoratsastaja. Vesikaton kantavat rakenteet ovat puuta. Kattotuolit on tuettu ulkoseiniin sekä normaalilla käpälä-konttirakenteella välipohjan päällä olevaan jalusorteen. Lisäksi kattotuoleja tukevat kitapuitten alla rakennuksen pituussuuntaiset pukkirakenteet. Katteena on saumattu pelti (Sampo-peltiä), joka on maalattu vihreäksi. Katon harjan koko pituudella on alkuperäissuunnitelman mukainen kotelo, jonka päissä on ilmanvaihtosäleiköt. Molemmilla pitkillä katonlappeilla on kolme poikkiharjallista kattoikkunaa ( ronttaa ), päätylappeilla kaksi. Kattoratsastajasta on säilynyt Elina Wessmanin yksityiskohtainen piirros. Tornin runkona on kuusi pyöreää puupilaria (kuorittuja tukkeja), jotka on tuettu ullakon lattian rakenteisiin. Lisäksi rakennetta on jäykistetty ristikoilla. Vesikaton lävistyskohdassa on pellitetty kaulusrakenne, jossa samalla on aukot ullakon ilmanvaihtoa varten. Tornin päätteenä on pellitetty katos ja sen yläpuolella masto, jonka alapäässä on pallo. Maston runkona on teräsputki. sivu 59

60 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Vasemmalla Elina Wessmanin detaljipiirustus pääsisäänkäynnin kohdalta ( ). Yllä työpiirustus pääsisäänkäynnin kivitöistä (WB ). sivu 60

61 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Kansliarakennuksen pääjulkisivun rikasta ja hyvin säilynyttä detaljointia. sivu 61

62 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Elina Wessmanin laatima leikkauspiirustus Kansliarakennuksen ullakon kohdalta huhtikuulta Piirustuksessa on esitetty ilmanvaihtosäleikköjen rakenne sekä harjakotelon ja kattoratsastajan muoto. Alla ullakkoa nykyisin. Kuvan keskellä näkyy kattoratsastajan välipohjaan tukeutuva runkorakenne. sivu 62

63 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Kevyet väliseinät Kevyet väliseinät ovat 10 cm paksuisia rapattuja lapetiiliseiniä (tai mahdollisesti ne on tehty muusta kivimateriaalista). Myöhemmin huoneita jaettaessa on käytetty puurunkoisia lastulevyseiniä Sisäportaat Rakennuksen keskellä olevan pääportaan runko on paikallavalettua teräsbetonia. Askelmien pinnat ovat mosaiikkibetonia. Portaan kaiteet ovat betonia, taivutetuilla teräskannakkeilla tuetut käsijohteet koivua. Talon kaakkoiskulmalla oleva, 1. kerroksen ja kellarikerroksen välille tehty pieni porras on puurakenteinen, samoin 2. kerroksesta ullakolle johtava porras Ikkunat Rakennuksessa on kaksinkertaiset, sisään-ulos aukeavat puurakenteiset ikkunat. Ikkunoitten muoto ja ruutujako on erilainen eri kerroksissa. Pihanpuolella porrashuoneen kohdalla ja päädyissä käytävien päätteenä on suuret moniruutuiset ikkunat. Ikkunat on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta uusittu joskus luvuilla (samalla puitteiden profi lointi on jätetty pois) Ulko-ovet Pääoven ja sen päällä olevan ikkunan karmit ja puitteet ovat lakattua tammea. Ovi on uusittu vastikään noudattaen alkuperäisiä yksityiskohtia. Sisäpihalle johtava ikkunallinen pariovi on maalattua puuta Talotekniikka Keskuslämmitys Rakennuksessa on alusta lähtien ollut keskuslämmitys, joka oli liitetty alueelle rakennettuun lämmitysverkostoon (kattilahuone Talousrakennuksen yhteydessä). Putkistot ja patterit on uusittu viime vuosikymmenien korjauksissa. Alunperin puiset ilmanvaihtohormit on viime vuosikymmeninä muutettu kivi- ja metallirakenteisiksi. Oikealla vesikatteen ruodelaudoitusta ja alkuperäistä Sampo-peltiä. sivu 63

64 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Yllä Kansliarakennuksen pääeteinen portaineen, alla kuvia myös pääportaasta. Portaitten ja käytävien lattiapinnat ovat taidokkaasti tehtyä sementtimosaiikkia. Portaan kaiteet ovat koivua. Seinien väriasu on peräisin viimeisimmästä korjauksesta, mutta todennäköisesti seinäpintoja oli alkujaankin jäsennetty eri väreillä. sivu 64

65 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Uunit Rakennuksessa ei ole tulisijoja Ilmanvaihto Huoneissa on tuloilmaventtiilejä ulkoseinillä. Poistokanavat on sijoitettu keskuskäytävän muureihin. Ullakolla oli alun perin puiset kokoojakanavat, jotka päättyivät rakennuksen harjalle tehtyihin poistosäleikköihin. Kanavat on myöhemmin uusittu metallirakenteisiksi ja eristetty Vesijohto, viemäri ja käymälät Rakennukseen asennettiin jo alkujaan vesi- ja viemärijohdot sekä WC:t Sähkö ja valaistus Rakennus on ollut alusta lähtien sähköistetty. Sähköasennukset on myöhemmin uusittu Muu tekniikka ja laitteet Kansliarakennuksen oli puhelinyhteydet jo alusta lähtien Sisätilat Huonetilatyypit Pääsisäänkäynti Pääovesta tullaan väljään eteistilaan, jossa kahdeksan porrasaskelmaa johtaa tulijan ensimmäisen kerroksen tasolle. Eteisen lattia portaineen on harmaankirjavaa sementtimosaiikkia, jossa on mustalla kiviaineksella tehtyjä reunuksia ja koristeaiheita. Jalkalistat on tehty maalaamalla. Eteisen seinät ja katto ovat rapatut ja maalatut. Ulko-ovi on tammea (uusittu jokin aika sitten entisen mallisena). Sisempi ikkunallinen pariovi on peittomaalattua puuta. Keskikäytävät ja porrashuone Käytävien lattiat ovat kaikissa kerroksissa sementtimosaiikkipintaiset. Kellarissa käytävä on kauttaaltaan harmaata sementtimosaiikkia, mutta 1. ja 2. kerroksissa lattiapintoja on jäsennelty mustasta kiviaineksesta tehdyllä mosaiikilla, lisäksi pääportaan kohdalla on molemmissa kerroksissa ympyräaiheet. Nykyiset jalkalistat ovat kapeita, tummanruskeaksi maalattuja puulistoja. Alkuperäisten listojen malli ei ole tiedossa. Käytävien seinät ovat rapattuja ja maalattuja. Alkujaan seinissä on ollut melko voimakas väritys. Etenkin portaan kaiteiden rapatut osat ovat olleet hyvin voimakkaan väriset (siniset tai punaiset?). Nykyasussaan seinien alaosissa on keltainen väri, yläosat ovat valkoiset. Väripintoja rajaa tummanruskea viiva. Käytävien kattoihin on viimeisessä peruskorjauksessa tehty alaslasku, jonka pintamateriaalina on alumiinipaneeli. Valaisimet on upotettu alaslaskuun. Käytäviin aukeavat ovet ovat lähes poikkeuksetta alkuperäisiä, peittomaalattuja peiliovia. Nykyisellään valkoiset ovat olivat alkujaan värikkäämpiä ja koristeellisempia: ainakin toisen kerroksen ovissa on ollut siniharmaa marmorointi, jota jäsentelee kapea ruskea viivoitus. Ovien listat ovat nykyisellään kapeita, ruskeaksi maalattuja puulistoja. Alkuperäisten listojen malli ei ole tiedossa. Portaan kaidepuu on alkujaan nähtävästi ollut mustaksi petsattua, kiillotettua koivua. Nykyisin käsijohteissa teräskannakkeineen on peittävä maalaus. Käytävien alkuperäisistä valaisimista ei ole tietoja, mutta todennäköisesti ne ovat olleet joko ripustettuja tai kattopintaan kiinnitettyjä opaalikupuisia valaisimia (vrt. vanha valokuva johtajan huoneesta). sivu 65

66 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Ensimmäisen kerroksen huonetiloja nykyisin. Oikealla kellarin arkistotiloihin johtava pienempi porras. sivu 66

67 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Toimistohuoneet Alunperin toimistohuoneissa oli nähtävästi maalatut puulattiat ja rapatut ja maalatut seinäpinnat. Katot olivat yleensä rapattuja ja maalattuja, mutta joissakin huoneissa oli nähtävästi myös paneloituja kattoja. Kaikki toimistohuoneet on viimeisimmän peruskorjauksen yhteydessä uusittu sisäpinnoiltaan. Ovia lukuun ottamatta huoneissa ei yleensä ole alkuperäisiä yksityiskohtia näkyvillä. Huoneessa 207 on kaksi ilmeisesti alkuperäistä kassakaappia (toisen ovi oli piirustusten mukaan alkujaan viereisen huoneen puolella). Muutamissa huoneissa on rekvisiittana alkuperäisiä irtokalusteita. Johtajan huone Johtajan huone sijaitsi alkujaan rakennuksen kaakkoiskulmassa, nykyisten toimistohuoneiden 204 ja 205 paikalla. On epäselvää, missä vaiheessa johtajan huone siirrettiin käytävän vastakkaiselle puolelle mahdollisesti vasta viimeisimmän peruskorjauksen yhteydessä. Vanhasta johtajan huoneesta on säilynyt mustavalkoinen valokuva, josta on pääteltävissä muutamia asioita: Lattia oli melko tummaksi maalattu puulattia. Seinät oli päällystetty ruutukuvioisella tapetilla. Katto oli rapattu ja maalattu valkoiseksi. Jalkalistat ja oven listat olivat melko leveät ja tummaksi maalatut. Ovi ei erotu kuvassa. Kattovalaisimina oli kaksi opaalikupuista, riippuvaa valaisinta. Elina Wessmanin suunnittelema kalustus oli tummaa puuta (näitä johtajan huoneen kalusteita on säilynyt eri puolille vankilaa siirrettyinä). Nykyisen johtajanhuoneen (H 203) ilme on moderni, kaikki pinnat ja myös kalusteet on uusittu Pintakerrokset Säilyneitä alkuperäisiä pintakerroksia ovat lähinnä vain lattioitten ja portaiden sementtimosaiikkipinnat. Kaikki seinä- ja kattopinnat on maalattu tai päällystetty uudelleen, ja ovet, kaiteet yms. maalattu moneen kertaan. Maalikerrokset vaikuttavat yleensä paksuilta, joten ilmeisesti vanhoja kerroksia ei ole ainakaan kokonaan poistettu. Kuten edellä käy ilmi, sisäpintojen alkuperäinen väritys saattoi olla melko voimakas (esim. portaan seinämien väri) ja jonkin verran käytettiin myös erikoiskäsittelyjä (ovien marmoroinnit). Tulevissa peruskorjauksissa sisäpintojen väritysvaiheet ja olisi syytä selvittää ja dokumentoida (varsinkin siinä tapauksessa, että vanhat maalikerrokset poistetaan) Kiinteä sisustus Alkuperäistä kiinteää sisustusta on säilynyt vain vähän. Tilojen käyttötarkoituksen muuttuessa on purettu mm. lähes kaikki alkuperäiset, rakennusaineiset komerot ja kellarissa olleen vankien tapaamistilan väliseinä keskusteluluukkuineen (josta on erikoispiirustus vuodelta 1930). Luonnollista on myös, että esim. WC-tilojen sisustukset on uusittu. Alkuperäistä kiinteää sisustusta ovat mm. 2. kerroksessa olevat kaksi kassakaappia ja portaan 107/K10 alapäässä oleva paneloitu komero Erityispiirteet Huolellisen ja yksityiskohtiin paneutuneen arkkitehtonisen ja rakennusteknisen suunnittelun ohella kiinnittää Kansliarakennuksessa huomiota se, että ainakin tärkeimpien huoneiden irtokalusteet valmistettiin yksilöllisesti erikoissuunnitelmien mukaan. Kalusteet suunnitteli Elina Wessman. Näitä alkuperäisiä kalusteita on säilynyt rakennuksessa siellä täällä (kts. valokuvat). Johtajan huoneen alkuperäinen pöytä on siirretty uuteen huoltorakennukseen henkilökunnan oleskelutilaan. Osa kalusteista on ehkä varastoituna kirkkorakennuksen sivutiloihin. Kalusteet olisi syytä inventoida ja miettiä niiden sijoituspaikka tulevaisuudessa Arvio säilyneisyydestä ja erityisesti vaalittavista piirteistä Kansliarakennuksen ulkoasu on kauttaaltaan lähes alkuperäinen. Julkisivujen aukotukseen ei ole tehty muutoksia. Tiilimuuraukset ovat säilyneet erittäin hyväkuntoisina. Pääosa ikkunoista on uusittu, jolloin niiden yksityiskohdat ovat hieman muuttuneet, mutta puitejako on alkuperäisen mukainen. sivu 67

68 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Yllä toisen kerroksen käytävä, alakuvissa saman kerroksen toimistohuoneita nykyasussaan. sivu 68

69 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Molempien ulko-ovien yhteydessä on kaksi alkuperäistä, valurunkoista ja lasikupuista valaisinta tosin osittain särkyneinä. Pääjulkisivussa on säilynyt alkuperäinen kello. Julkisivuihin ja vesikatolle on lisätty erilaisia valvontaan ja valaistukseen liittyviä teknisiä varusteita. Myös sisätilat ovat huonejaoltaan pääosin alkuperäiset. Huomattavin muutos on ehkä ollut johtajan huoneen siirtäminen käytävän toiselle puolelle. Koska rakennuksessa on tehty peruskorjaus lähivuosikymmeninä, ovat pintarakenteet yleensä uusia. Vaalittavat piirteet: - rakennuksen ulkoasu yksityiskohtineen, julkisivujen ohella myös vesikatto - pääsisäänkäynti ja tuulikaappi 109 yksityiskohtineen - pääkäytävät ja porrashuone (etenkin 1. ja 2. kerroksissa) sekä sisäpihalle johtavan oven tuulikaappi - porras 107/K10 yksityiskohtineen - 1. ja 2. kerrosten toimistohuoneiden periaatteellinen huonejako. Yllä johtajan huone 1930-luvulta olevassa valokuvassa. Huoneen kalustus oli Elina Wessmanin suunnittelema. Osa vanhoista kalusteista on säilynyt sijoitettuna muihin huoneisiin tai varastoon. Johtajan huone on myöhemmin siirretty käytävän toiselle puolelle, rakennuksen pohjoissivulle. Oikealla johtajan huone nykyisin. sivu 69

70 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Kellarikerroksen porras, välitasanteella taustalla pihanpuolen ulko-ovi. Henkilökunnan kahvihuone kellarissa. Arkistohuone kellarissa. Kellariin johtava pikkuporras kaiteineen ja vieressä oleva komero ovat säilyneet lähes alkuperäisasussaan. Huoneiden peiliovat ovat yleensä alkuperäisiä. Alkujaan ovissa näyttää olleen marmoria jäljittelevä maalaus. Vain muutamissa ovissa on säilynyt alkuperäiset painikkeet. sivu 70

71 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Kansliarakennuksen huoneissa olevia alkuperäisiä kalusteita. Alkuperäinen johtajan huoneen pöytä tuoleineen on siirretty henkilökunnan tiloihin, jotka sijaitsevat luvulla valmistuneessa huoltorakennuksessa. sivu 71

72 PORRAS KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 LUUKKU PUTKITUNNELIIN K19 KÖ K20 KAHVIO TAUKOT. K03 TEKN.TILA K04 PUH.JAKAMO K06 ARKISTO K18 WC K17 WC K16 SOS-TILAT/M K02 SK K05 SÄHKÖP.K.H. K01 KÄYTÄVÄ K07 TUPAKKAH. K09 VAR. K10 PORRAS K15 TSTO K14 TSTO K13 TSTO K12 VAR. K11 VAR(ARK.) K08 VAR. KANSLIARAKENNUKSEN KELLARIKERROS Pohjapiirros nykyisin, muutokset merkitty väreillä. Säilyneet alkuperäiset rakenteet Puretut alkuperäiset rakenteet Myöhemmin tehdyt rakenteet 102 TK 114 TSTO 115 TSTO 116 WC TSTO TSTO TSTO 104 TSTO 105 SOS. TILA/M KÄYTÄVÄ 107 TSTO 112 TSTO 111 TSTO TSTO 108 TSTO 106 KANSLIARAKENNUKSEN 1. KERROS Pohjapiirros nykyisin, muutokset merkitty väreillä. sivu 72

73 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY 212 WC 211 SOS.TILA/N 214 TSTO 217 PORRASK. ULL. 215 MONISTAMO 202 TSTO 203 JOHTAJA 213 WC 216 KOM. ULL. PORT. ALLA 201 KÄYTÄVÄ TSTO TSTO 208 TSTO TSTO TSTO 205 TSTO 204 TSTO Säilyneet alkuperäiset rakenteet Puretut alkuperäiset rakenteet KANSLIARAKENNUKSEN 2. KERROS Pohjapiirros nykyisin, muutokset merkitty väreillä. Myöhemmin tehdyt rakenteet 301 KANSLIARAKENNUKSEN ULLAKKO Pohjapiirros nykyisin, muutokset merkitty väreillä. sivu 73

74 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 sivu 74

75 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY 3 KIRKKORAKENNUS (002) Uno Sjöholmin piirustus kirkon pääjulkisivusta ja pääsisäänkäynnistä sivu 75

76 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Läykän alueesta on säilynyt nimeämätön ja päiväämätön aksonometrinen piirros, joka on tehty ennen kirkon rakentamista (vasemmalla keskuspihaa koskeva osa tästä piirroksesta). Piirroksessa rakennuksen koulu- ja sairaalatilat käsittävät siipiosat on ehdotettu sisäpihan puolelta kaksikerroksisiksi ja harjakattoisiksi. Näiden keskelle kohoaa muista rakennuksista poikkeava vertikaali kirkko-osa italialaisvaikutteisine (campaniletyyppisine) päätytorneineen. Toteutuneessa ratkaisussa (alla) rakennuksen siipiosat ovat yksikerroksiset ja kirkko-osa ilman tornia. Rooli ja ilme pihan päärakennuksena on kuitenkin saatu aikaan nostamalla se terassoinnilla keskuspihaa ylemmäs. Kumparetta kehystävät pergolamaiset aitarakenteet. (Päiväämätön piirustus) sivu 76

77 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY 3.1 Kirkkorakennus (002) Suunnittelu- ja rakennusvaiheet Rakennustoimikunnan pöytäkirjoja tms. asiakirjoja, joissa olisi mainintoja kirkon suunnittelusta, ei ole 1930-luvun alkuvuosilta säilynyt. Ainut luonnosversio kirkosta on Läykän aluetta esittävässä aksonometrisessa kuvassa, joka on ilmeisesti tehty 1930-luvun alussa (kts. kuvat teksteineen). Muita kirkkorakennuksen luonnospiirustuksia ei tutkimastamme aineistosta löytynyt, ei myöskään pääpiirustuksia, joissa olisi näkynyt esim. huoneitten käyttötarkoitus. Sen sijaan mitoitetut toteutuspiirustukset ja detaljipiirustuksia on arkistoissa. Edellä olevista syistä emme tiedä kuinka alkuvaiheen suunnittelu eteni. Rakennuksen lopullinen suunnittelu näyttää tapahtuneen pääasiassa vuoden 1932 keväällä. Tärkeimmät pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset on päivätty maaliskuulle, tarkennuksia näihin on tehty touko-kesäkuussa. Ei ole tietoa, miten yksittäisten vankilarakennusten suunnittelutehtävät jakautuivat Uno Sjöholmin ja hänen apulaistensa kesken. Voidaan kuitenkin olettaa johtavana arkkitehtina vankeinhoitohallituksessa toimineen Uno Sjöholmin saaneen tai ottaneen työkseen juuri kirkon suunnittelun, nauttihan kirkkosuunnittelu arkkitehtuurikentän suurinta arvostusta tuona aikakautena. Sjöholmin nimikirjaimet ovat useimmissa pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustuksissa. WB-nimikirjaimia käyttänyt suunnittelija on tehnyt työpiirustuksia ja detaljisuunnitelmia, mutta Sjöholmia näkyy kiinnostaneen myös tärkeimpien detaljien miettiminen. Elina Wessmanin nimikirjaimet ovat lähinnä joissakin kaluste- ja värityssuunnitelmissa. Rakennuksen tilat Rakennuksen pääkerrokseen tuli kirkkosalin ja sen aputilojen ohella koulun ja sairaalan tiloja. Kirkon huonetiloina on noin 9x17 m suuruinen kirkkosali parvineen, salin päätteenä oleva kuori alttareineen sekä pääsisäänkäynnin tuulikaappi, josta johtaa porras parvelle. Koulutilat käsittivät kaksi luokkahuonetta, kirjastohuoneen, toimistohuoneen sekä aulan ja eteisen aputiloineen. Sairaala oli moderni ja tiloiltaan monipuolinen: yksi 8 hengen potilashuone, kaksi kahden hengen potilashuonetta, tutkimus- ja toimenpidehuoneet, toimistohuoneita sekä tarvittavat saniteettitilat. Rakennus on sijoitettu rinteeseen niin, että pohjoissivulle on saatu maanpäällinen kellarikerros. Sairaalan puolelta johti porras kellarissa olevaan erilliseen vastaanottotilaan odotustiloineen (henkilökunnalle?). Kellariin sijoittui alkujaan myös ruumishuone, autotalli (?) ja varasto. Koska piirustuksiin ei ole merkitty huoneitten käyttötarkoitusta, tilojen käyttö on päätelty muitten seikkojen avulla. Rakennustyöt Rakentaminen alkoi maaliskuussa 1932 ja rakennus saatiin vesikattoon lokakuun alussa. Kokonaan rakennus valmistui seuraavan vuoden syksyllä. Samanaikaisesti valmistuivat kirkkorakennuksen puoleinen vankilan piha-aita, betonikäytävä ja kirkkorakennukselle nousevat kolmet kiviportaat. (vuosikertomus 1933) Kun kirkko tuli valmiiksi, vankilan katsottiin samalla rakennuskannaltaan täyttävän keskusvankilan vaatimukset. Kirkkorakennuksen vihkiäisiä ja samalla vankilan valmistumisjuhlaa vietettiin laitoksella sivu 77

78 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Yllä Uno Sjöholmin päiväämä Kirkkorakennuksen pääkerroksen pohjapiirros, jossa näkyy myös rakennuksen ympäristön terassointi portaineen. Vasemmalla työpiirustus, jossa tarkan mitoituksen ohella on esitetty mm. kalustus ja lattioitten sementtimosaiikkipintojen jäsentely (tekijän nimikirjaimet ja päiväys ovat kopiossa epäselvät). sivu 78

79 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Yläkuvassa Kirkkorakennuksen kellarikerroksen pohjapiirros (Sjöholm ). Alakuvassa kirkon parvikerroksen pohjapiirros (Sjöholm ). sivu 79

80 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Yläkuvassa Kirkkorakennuksen pohjoinen julkisivu (WB ). Vasemmalla osa kirkkosalin kattoa ja salin pitkittäisleikkaus (tekijän nimikirjaimet ja päiväys ovat kopiossa epäselvät). sivu 80

81 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Yläkuvassa poikittaisleikkaus kirkkosalin kohdalta. Piirustuksessa näkyy mm. siipiosien perustus- ja lattiarakenteet (päiväys , tekijän nimikirjaimet puuttuvat) Alakuvassa rakennuksen länsisivu (WB ). sivu 81

82 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Kirkkorakennus sijaitsee hieman muuta pihatasoa ylempänä. Vasemmalla kirkon pääjulkisivu. Klassistisen kirkkosalin kahta puolta ovat matalat, uusasialliset siipiosat. Vasemmanpuoleisessa oli alkujaan opetustiloja ja kirjasto, oikeanpuoleisessa vankilan sairaala. Alla Kirkkorakennuksen pohjoinen julkisivu. Rinteen ansiosta alempi kerros on saatu maantasoon. Kirkkosalin päädyssä on rakennuksen roolista kertovaa koristelua. sivu 82

83 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Muutokset suunnittelu- ja toteutusvaiheineen Varsinaisissa kirkon tiloissa on tehty vain pieniä muutoksia. Kirkkosalin etuosasta on poistettu kaksi penkkiriviä ilmeisesti sen vuoksi, että etuosaan saataisiin lisää tilaa musiikkiesityksiä yms. varten. Muutoksen ajankohta ei ole tiedossa. Muutospiirustuksia rakennuksesta on säilynyt 1970-luvulta lähtien: Vuonna 1971 puhkaistiin itäsivulle uusi ulko-ovi. Ovi pyrittiin tekemään entisen mallin mukaan (muutossuunnitelma , Urpo Nummela). Pohjakerroksesta on säilynyt muutospiirustus vuodelta Tällöin tiloihin sijoitettiin toimistohuone, WC ja varastotila (piirustus , E. Laasonen). Kerhohuoneiston aputiloista on muutossuunnitelma vuodelta Käytön päävaiheet Rakennuksen päätilojen käyttö on säilynyt alkuperäisenä eli rakennus toimii kirkkona, mutta sivutilojen käyttö on vuosikymmenten myötä muuttunut. Sairaalasiipi toimi vankilan sairaalana1980-luvun alkuun saakka. Toisen maailmansodan aikana, kesinä 1941 ja 1944 rakennuksessa toimi kenttäsairaala luvun alussa terveydenhuollon tilat siirrettiin peruskorjattuun Talousrakennukseen ja itäsiipi muokattiin puu- ja metallityöpajojen käyttöön. Samoin 1980-luvun alkuun asti koulusiivessä oli opetustiloja ja vankilan kirjasto, joka tällöin siirrettiin Talousrakennukseen. Sen jälkeen tilat ovat olleet lähinnä opetuskäytössä. Kellarikerroksessa oli alkujaan mm. ruumishuone. Myöhemmin kellarin tiloissa toimi keskusvarasto (varastotiloja + toimistonhoitajan huone) Rakennuksen ulkoasu Vahvemmin kuin muuhun rakentamiseen, kirkkoarkkitehtuuriin liittyy symbolisia merkityksiä, kuten valtaa kuvastava suhde ympäristöönsä. Edellä esitetyistä lintuperspektiiveistä päätellen kirkolle on luotu melko selkeästi pihasommitelman päärakennuksen rooli. Käytännössä pihaa ulkopuolelta tarkasteltaessa hahmottuu keskeisimpänä rakennuksena pikemminkin Kansliarakennus. Konnunsuon vankilan kirkkoa tarkasteltaessa mielenkiintoista onkin sen asema kokonaissommitelman kannalta. Kun toisissa aikakaudella rakennetuissa vankiloissa kirkkotilat sijoitettiin muiden rakennusten yhteyteen, Konnunsuolla kirkko tuli erilliseen rakennukseen. Sen edustalle muotoiltu terassointi juhlallisine ulkoportaineen ja pergolamaisesti rakennusta kehystävät tiilipilariaidat yhdessä muita rakennuksia runsaamman muurauskoristelun kanssa luovat rakennukselle arvokkuutta ja nostavat sen hierarkkisesti muiden keskuspihan rakennusten yläpuolelle. Viimeisenä keskuspihan rakennuksista valmistunutta kirkkoa on muita vaikeampi määritellä puhtaasti mihinkään tietyn tyylin edustajaksi vaan paremminkin voidaan kuvailla rakennusta klassismin eri vaiheissa ja kirkkorakentamisessa käytettyjen piirteiden yhdistelmänä. Sekä sisätiloissa että julkisivuissa rakennuksen suunnitelmat ovat hyvin yksityiskohtaisia ja Uno Sjöholmille ominaisesti pikkutarkkoja. Toisaalta julkisivujen kokonaisilme on jokseenkin kömpelö verrattuna Kansliarakennuksen raikkaampaan arkkitehtuuriin. Käyttötarkoituksen takia rakennuksessa on aikakautensa kirkoille tyypillisiä piirteitä, kuten päärungon basilikamuoto ja kaariaukkoiset ikkunat. Kirkon massoittelu loivine harjakattoineen ja maaston terassointeineen olivat 1920-luvun lopulla Suomen kirkkorakentamisessa käytettyjä, italialaisvaikutteisia teemoja. Mutta toisin kuin lukujen kirkoissa yleensä, Konnunsuolla seinät muurattiin vankilan keskuspihan muiden rakennusten tapaan punatiilestä. Seinäpintoja elävöitettiin muuraamalla tiilistä ruutupintoja ja listoja. Muurauksella tehty koristelu on runsainta pääsisäänkäynnin portaalissa, jonka korostetun korkeassa hahmossa näkyy 1920-luvulla klassismiin tullut egyptiläisen muinaisarkkitehtuurin vaikutus. Toinen 1920-luvulla muotiin tullut piirre oli tummaksi poltettujen tiilien käytöllä aikaansaadut tummahkot julkisivut. Samaan lopputulokseen on nähtävästi pyritty Konnunsuon kirkossa käyttämällä muuraukseen tummaa saumauslaastia. Tummaa tiiltä on käytetty niukasti, lähinnä vain pääoven portaalin syvennyksissä tehostamaan kuvioinnin erottumista ja rajauksia. sivu 83

84 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Yllä kirkon etelään päin oleva pääjulkisivu. Alla detaljipiirros pääovea ja kelloluukkuja kehystävästä tiilimuurauksesta, jota näkyy myös valokuvassa oikealla (kelloa ei kirkkoon kuitenkaan koskaan asennettu). Piirustuksen päiväys , tekijän nimikirjaimet puuttuvat. Oikealla julkisivu nykyisin. Kelloluukkujen pilarien kapiteeleissa on käytetty muuta pintaa vaaleampia tiiliä, tummia tiiliä on puolestaan mm. kuvassa oikealla näkyvän uran pohjassa (vrt. piirustus). sivu 84

85 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Pelkistetty klassismi näkyy selvimmin matalissa, keskiosaan verrattuna niukemmin detaljoiduissa siipiosissa, mikä osaltaan kertoo tilojen maallisemmasta koulu- ja sairaalakäytöstä. Näiden kattoina on loivat, pihalta katsottaessa lähes tasakattoina hahmottuvat aumakatot ja samankaltainen, 1930-luvulle tyypillinen ikkunatyyppi ja sommittelu kuin vuotta myöhemmin valmistuneessa Majalan juhlasalissa. Itäisen siiven itäseinään 1970-luvulla lisätty ovi on toteutettu kömpelömmin kuin Sellirakennukseen tehdyt vastaavat uudet ulko-ovet. Oven pielien muuraus erottuu ympäristöstään ja portaiden luonnonkivipinnat ovat erilaiset kuin vanhemmat kivipinnat Rakenneratkaisujen peruspiirteet Perustukset ja sokkelit ym. kivityöt Keväällä 1932 tehdyissä piirustuksissa on rakennuksen perustuksiksi on piirretty lohkokivimuurit. Kesäkuulta 1932 olevassa leikkauspiirustuksessa taas on betoniperustukset. Todennäköistä on, että rakennus on perustettu betonisten anturoiden ja perusmuurien varaan, koska näin tapahtui jo aiemmin toteutetuissa rakennuksissa. Perusmuureihin nojaavat sokkelit ja ulkoportaat ovat ristipäällä hakattua harmaata graniittia Alapohjarakenteet Kirkkosalin ja sivutilojen lattiat ovat pääosin maanvaraisia betonilaattoja, joitten alla on ilmeisesti vain tiivistetty sora. Rakennuksen pohjoissivulla olevan kellariosan lattiat ovat samoin maanvaraisia betonilaattoja. Alkuperäispiirustuksissa on sivutilojen lattioitten pintarakenteet piirretty tehtäväksi puusta (koolaus + lautalattia), mutta joko ne on jo alkujaan toteutettu tai myöhemmin muutettu kokonaan betonisiksi Kantavat ulko- ja väliseinät Rakennuksen kaikki kantavat seinärakenteet on muurattu tiilestä. Ulkoseinät ovat ilmeisesti massiivisia kahden kiven tiiliseiniä (paksuus piirustusten mukaan noin 60 cm; piirustuksissa ei ole esitetty ilmarakoa tai eristettä). Seinien sisäpinnat on rapattu ja maalattu. Huonetilojen kantavat seinät ovat 1 ½ kiven rapattuja tiiliseiniä (paksuus noin 45 cm). Julkisivupinnat ovat puhtaaksimuuratut käyttäen värillistä laastia (saumat ovat lähes tiilenpunaiset). Muuraus on tehty ristilimityksellä. Julkisivuissa on huomattavasti enemmän detaljointia kuin Kansliarakennuksessa. Julkisivuissa on monenmuotoisia ikkunoita (kirkkosalin kaari-ikkunat, alakerran suuret 5-ruutuiset ikkunat, kahdeksankulmaiset ikkunat pääsisäänkäynnin sivuilla, pieni pyöröikkuna itäsivulla). Etenkin pääsisäänkäyntiä ja kelloluukkuja kehystävä tiilirakenne on suunniteltu pikkutarkasti, mutta kuitenkin niin, että muuraus on voitu tehdä normaalikokoisia tiiliä käyttäen. Pientä vaihtelua antaa tummempien ja vaaleampien tiilien käyttö eräissä kohdissa. Muita ovia ja ikkunoita kehystävät vaatimattomammat muuraukset. Myös kirkon pohjoispäädyssä on rakennuksen merkitystä korostava pystyaihe. Kirkkosalin pitkillä seinillä on tiiliä upottamalla aikaansaadut ristiaiheet. Porrastetut räystäät on muurattu tiilestä. Kirkon eteläpäätyyn on tehty julkisivupiirustusten mukaiset puiset säleiköt, jotka ilmeisesti on tarkoitettu kelloluukuiksi. Kirkossa ei kuitenkaan ole kelloja eikä luukkuja ole tehty avautuviksi Välipohjarakenteet ja holvit Pääkerroksen ja kellarin välinen lattiarakenne on teräsbetonia, sanoin urkuparven välipohja sekä kirkkosalin ja sivutilojen välikattorakenteet. Kirkkosalin katossa on rakenteena ylälaattapalkisto, sivutiloissa alalaattapalkisto. Parven lattian porrastukset on tehty puurakenteisina. Kirkon käytävillä, kuorin alueella, eteisessä ja parven portaissa sekä osassa entisen sairaalan tiloja on lattian pintamateriaalina sementtimosaiikki. Päävärinä on vaaleanharmaa graniitti (parven portaan piirustuksessa puhutaan marmorimosaiikkiaskelmista, joten harmaan ohella mosaiikissa on valkoista kivirouhetta), mutta kirkon tiloissa pintoja on jäsennelty taidokkaasti mustilla kaistoilla. Kuorin alueella sivu 85

86 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Kirkon julkisivujen laadukasta tiilimuurausta. Esim. pystytiilien käyttö pintojen elävöittämiseen oli luvuilla yleinen aihe. Tummaksi palaneita tiiliä on käytetty harkitusti tietyissä paikoissa (kuvat oikealla). Lisäksi julkisivuissa on on joitakin erikoismittaisia tiiliä - kts. ikkunanpielet yllä. sivu 86

87 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY päävärinä on punainen sementtimosaiikki, jota on jäsennelty mustilla kaistoilla. Penkkikortteleitten kohdalla lattiana on maalattu betonipinta, samoin osalla entisen koulun ja sairaalan tiloja. Osassa huonetiloja lattioitten pintamateriaalina on nykyisin muovimatot, saniteettitiloissa laatoitus Vesikattorakenteet Kirkkosalin kattomuotona on satulakatto, sivuosissa on puolestaan hyvin loivat aumakatot. Vesikaton kantavat rakenteet ovat puuta. Kirkkosalin kattotuolit on tuettu ulkoseiniin sekä normaalilla käpälä-konttirakenteella välipohjan päällä olevaan jalusorteen. Lisäksi kattotuoleja tukevat kitapuitten alla rakennuksen pituussuuntaiset pukkirakenteet. Katteena on saumattu pelti (Sampo-peltiä), joka on maalattu vihreäksi. Kirkon katon harjalla on alkuperäissuunnitelman mukainen tuuletuspiippujen kotelo ja sisäpihan puoleisessa päässä risti. Sivutilojen loivien aumakattojen kantavat rakenteet ovat alkuperäispiirustusten mukaan puuta (ullakoilla ei käyty). Katteena on bitumihuopa Kevyet väliseinät Kevyet väliseinät ovat rapattuja tiiliseiniä (tai ne on tehty muusta kivimateriaalista). Myöhemmin tehdyt kevytrakenteiset seinät on päällystetty lastulevyillä tms Sisäportaat Parven portaan ja kellariin johtavan portaan rungot ovat paikallavalettua teräsbetonia. Askelmien pinnat ovat sementtimosaiikkia. Parven portaan kaide on betonia ja käsijohde kiillotettua koivua Ikkunat Rakennuksessa on kaksinkertaiset, sisään-ulos aukeavat puurakenteiset ikkunat. Ikkunoitten muoto ja ruutujako on erilainen eri osissa rakennusta: kirkkosalin yläikkunat ovat moniruutuiset, romaaniset kaari-ikkunat, sivutiloissa taas on funktionalismiin viittaavat (vaakasuora ruutujako) korkeat ikkunat. Lisäksi julkisivuissa on mm. kaksi kahdeksankulmaista ikkunaa. Ikkunat ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta alkuperäisiä. Työpajatiloissa on mahdollisesti osa ikkunoista uusittu, mutta puitejako on säilytetty entisenlaisena Ulko-ovet Kirkon pääovi karmeineen on lakattua tammea. Ovi on uusittu vastikään noudattaen alkuperäisiä yksityiskohtia. Muutoin rakennuksessa on sekä ikkunallisia että umpinaisia maalattuja puuovia. Itäsivulle 1970-luvulla lisätty ovi on tehty viereisen vanhan oven mallin mukaan Sisä-ovet Kirkkosaliin johtava ovi ja tuulikaapin sisäovet ovat lakattua tammea (tai tammiviilulla päällystettyjä). Muutoin rakennuksessa on sekä lasiaukollisia puuovia että laakaovia. Nämä ovet ovat peittomaalattuja. Keskeisten tilojen ovien helat ovat messinkiä, sivutiloissa tavanomaisempia Talotekniikka Keskuslämmitys Rakennuksessa on alusta lähtien ollut keskuslämmitys, joka oli liitetty alueelle rakennettuun lämmitysverkostoon (kattilahuone Talousrakennuksen yhteydessä). Kirkkosalissa on penkkilämmitys, joka on toteutettu penkkien alla kierrätetyillä lämmitysverkoston paksuilla putkilla. Putkistot ja patterit on ainakin osittain uusittu. sivu 87

88 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Ylinnä ehdotus rakennuksen vesi- ja viemärijohdoista (Voima- ja polttoainetaloudellisen yhdistyksen lämpöteknillinen osasto ). Keskellä osa kirkkosalin pitkittäisleikkauksesta, jossa näkyy salin poistohormien rakenne. Vasemmalla Sjöholmin pirrustus vesikatolla olevista poistosäleiköistä ( ). Ilmanvaihtoa säädeltiin kääntöpelleillä, joita käytettiin vaijerivälityksen avulla kirkkosalin parvelta käsin. sivu 88

89 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Uunit Kellarikerroksessa on alkujaan ollut tulisija, jonka käyttötarkoitus ei ole selvillä. Mahdollista on, että tulisija tarvittiin kellarissa, koska keskuslämmitys toimi vapaakiertoisesti, eikä alempana oleviin tiloihin sen vuoksi saatu vedenkiertoa aikaan. Tulisijan savuhormi on kirkon seinämuurissa. Hormi jatkuu vesikatolle erillisessä piippussa. Rakennuksessa ei nykyisin ole tulisijoja Ilmanvaihto Kirkkosalin ilmanvaihto: katossa suuret on säleiköt, joista poistoilma kulkee ullakolla olevien kanavien kautta poistopiippuihin. Korvausilmaa tulee kirkkosaliin kuorin portaiden etureunassa olevien säleikköjen kautta (ulkosäleikkö pohjoisseinällä), lisäksi raistisilmasäleikköjä on salin takaosassa. Kirkkosalin ullakon IV-kanavat ovat puurakenteiset (alkuperäiset?). Poistosäleikköjen päällä olevat luukut, joilla ilmanvaihtoa säädetään, ovat käsikäyttöiset: luukut avautuvat parvelta käsin vaijerivälityksen avulla. Sivutilojen huoneissa on tuloilmaventtiilejä ulkoseinillä. Poistokanavat on sijoitettu kirkkosalin seinämuureihin Vesijohto, viemäri ja käymälät Rakennukseen asennettiin jo alkujaan vesi- ja viemärijohdot. Koulutiloissa oli kaksi WC:tä, sairaalan puolella samoin kaksi WC:tä, mutta lisäksi kylpyhuone ja pesualtaita. Kellarissa oli WC ja pesuallas. sivu 89

90 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Yläkuvassa päiväämätön ja signeeraamaton havaintokuva kirkkosalista - todennäköisesti kuitenkin Sjöholmin laatima. Alakuvassa piirustus alttarin ja kuorin alueesta vuodelta 1932 (tarkempi päiväys puuttuu; tekijän nimikirjaimiksi on arkistossa lisättyyn lappuun merkitty U.A.M., mutta todennäköisesti kyse on kirjaimista USm eli tekijä on Sjöholm). sivu 90

91 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Sähkö ja valaistus Rakennus on ollut alusta lähtien sähköistetty. Kirkkosalissa ja muutamissa muissakin tiloissa on säilynyt alkuperäisiä valaisimia Muu tekniikka ja laitteet Kirkossa on urkuharmoni Sisätilat Huonetilatyypit Pääsisäänkäynti (tuulikaappi, naulakkotila, parven porras) Kirkon pääoven yhteydessä on tuulikaappi, jonka vasemmalla puolella on pieni naulakkotila (josta samalla on käynti luokkatilan puolelle) ja oikealla parvelle johtava porras. Naulakon tilasta on myöhemmin lohkaistu osa sähkökaapille. Tuulikaappi viereisine tiloineen, kuten kirkon tilat muutoinkin, on suunniteltu ja toteutettu yksityiskohtaisen suunnitelman mukaan. Tuulikaapissa on hieno, kuvioitu sementtimosaiikkilattia. Ulko-oven ohella myös sisäovet ovat lakattua tammea (tai päällystetty tammiviilulla). Ovien helat ovat pääosin messinkiä ja kynnykset harmaata graniittia. Parvelle johtava porras on mosaiikkibetonia. Alkuperäisen suunnitelman mukaan portaan käsijohteet olivat kiillotettua koivua, nykyisin ne ovat peittomaalatut. Porrashuoneeseen antaa valoa kahdeksankulmainen ikkuna, kuten myös entiseen naulakkotilaan sisäänkäynnin toisella puolella. Kirkkosali ja kuorin alue Kirkkosali ja kuori alttareineen on luonnollisista syistä - huolellisimmin suunniteltu sisätila Konnunsuon rakennuksissa. Salin interiöörissä toistuu monista Suomen luvun kirkkorakennuksista tuttuja piirteitä. Yksilaivaiseen kirkkosaliin tulee luonnonvalo aivan seinien yläosissa sijaitsevista kaariaukkoisista ikkunoista. Seinäpinnat ovat sileäksi rapatut ja yksiväriset (ainakin nykyasussaan). Sisäkatossa on voimakas, punaiseksi maalattu palkisto. Kattopintaa on jäsennelty kasetoinnilla. Kirkkosalin poikkileikkaus on lähes neliö (leveys noin 8,7 m, korkeus palkkien alle suunnilleen sama). Salissa on keskikäytävä ja penkkikorttelit sen molemmin puolin. Käytävät ovat sementtimosaiikkia, penkkien kohdalla on maalattu betonilattia. Penkit ovat puuta ja peittomaalatut. Kuoripäädyssä on korkea suorakaiteen muotoinen aukko, jossa alttari sijaitsee. Alttarin oikealla puolella on saarnatuoli ja vasemmalla kuoriin johtava oviaukko. Kuori on saman korkuinen kuin kirkkosali ja seinien yläosassa on ikkunat, jotka antavat jännittävästi valoa alttarille. Alttari on kaksi askelmaa kirkkosalin lattiaa korkeammalla. Kuorin ja alttarin alueella on lattiat tehty taidokkaasti erivärisistä sementtimosaiikkikentistä (punaista, harmaata ja mustaa kiveä). Alttarikaide on kivirakenteinen (kaiteen päällys ja polvistumistaso pehmustetut). Alttaria rajaa sivulta takorautainen kaide, vastaava takorautainen rakenne on kuorin oviaukossa. Kuorin kattoon on maalattu voimakas sininen ympyrä, jota rajaavat harmaat kaistat. Pyöreä saarnatuoli on kiviaineinen, pinnat rapatut ja maalatut. Saarnatuolin pöntön yläosassa on messinkikirjaimilla teksti HERRAN SANA PYSYY AINA. Kirkkosalin etuosassa on toisella puolella messinkikehyksinen virsinumerotaulu ja kivinen sankarivainajien muistotaulu. Alttariseinällä olevaa krusifi ksia kehystää rappaukseen muotoiltu kaariaihe. Salin katossa on kolme ilmanvaihtosäleikköä, joitten keskeltä roikkuvat alkuperäiset, heijastimella varustetut pallovalaisimet. Kirkkosalin seinillä on erilaisia taideteoksia, joita ei tässä yhteydessä tutkittu lähemmin. Ent. kirjaston tilat Kirkkorakennuksen läntisessä siivessä olevat entisen kirjaston tilat ja opetustilat ovat huonejaoltaan säilyneet alkuperäisinä (lukuun ottamatta pientä muutosta WC-tilassa). Tiloihin on oma sisäänkäynti rakennuksen länsisivulta. Ovesta tullaan tuulikaapin kautta eteishalliin, josta on pääsy kahteen sivu 91

92 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Kirkkosali alttarille päin (yhdistelmä kahdesta kuvasta). Alla vasemmalla näkymä parvelle päin. Alla oikealla: penkkien ohella parvella on Kangasalan urkutehtaan valmistama urkuharmoni. sivu 92

93 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Salin kattoa jäsentävät voimakkaan väriset palkit. Katossa olevat ilmanvaihtosäleiköt on tehty erikoispiirustuksen mukaan. Valaisimet ovat Idmanin valmistamat, mutta on epäselvää, kuuluivatko ne vakiomallistoon vai onko esim. varjostin tehty vain tätä kohdetta varten. sivu 93

94 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Yllä detaljipiirros kirkkosalin pääovista (ulko-ovi ja tuulikaapin sisempi pariovi). Ovien kehysrakenteet ovat tammea.ulkoovessa on lasiaukot, mutta sisemmät ovat tammipintaisella vanerilla päällystettyjä umpiovia. Piirustuksen päiväys , tekijän nimikirjaimet puuttuvat. Vasemmalla leikkauspiirustus kuorin päästä. Kuorin katossa on loiva kupoli, jota on korostettu voimakkaalla sinisellä värillä. Alttarin lattiassa näkyy järjestely, jolla kirkkosaliin saatiin raitista ilmaa: julkisivussa olevan säleikön kautta ilma virtaa lattiarakenteet onteloon, josta ilma jaetaan kirkkosaliin kuorin portaiden etuseinämissä olevien ritilöiden kautta. Kts. myös valokuva. sivu 94

95 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY luokkahuoneeseen sekä entiseen kirjastoon ja pieneen työhuoneeseen. Eteishallissa on naulakot ja istuinryhmä. Luokkatilojen ovet ovat lasiaukkoisia, mikä tekee eteishallista avaramman tuntuisen ja valoisamman. Ovissa on huolellista detaljointia ja osin messinkihelat (vetimet). Huoneissa on tehty pintaremonttia (mm. lattioitten pintamateriaalit ja kattojen levyverhous uusittu), mutta muutoin ne ovat asultaan entisellään. Entiseen kirjastohuoneeseen ja työhuoneeseen on koottu vankilan alkuperäisiä kalusteita. Ent. sairaalan tilat Kuten edellä on todettu, sairaalan tilat toteutettiin aikanaan tiloiltaan, kalustukseltaan ja varustukseltaan modernisti. Kun sairaalan toiminta rakennuksessa loppui, muutettiin tilat työpajakäyttöön. Tällöin tehtiin useita muutoksia mm. väliseiniin. Tilojen pintarakenteet on myös lähes kauttaaltaan uusittu Pintakerrokset Rakennuksessa on paljon hienoja, alkuperäisiä pintakerroksia, ennen muuta kirkon tilojen sementtimosaiikkilattiat. Kirkon seinä- ja kattopintojen maalipinnat on uusittu, mutta on mahdollista, että värityksessä on pyritty noudattamaan alkuperäisiä sävyjä. Alkuperäiset värisävyt olisi seuraavan maalauskorjauksen yhteydessä selvitettävä Kiinteä sisustus Kirkkosalissa on taidokkaasti tehtyä kiinteää sisustusta, kuten saarnatuoli, kuorin takorautakaiteet ja ovi sekä virsinumerotaulu Erityispiirteet Entiseen kirjastohuoneeseen on koottu vankilan alkuperäisiä, erikoispiirustusten mukaan tehtyjä kalusteita. Huoneeseen on tallennettu mm. johtajan huoneen kalusteita. Kirkkosalin alttarinpuoleisessa päässä on kivinen muistotaulu Konnunsuon keskusvankilan henkilökunnan uhri isänmaalle , jossa on 14 sankarivainajan nimet (samanlainen taulu on Majalan salissa) Arvio säilyneisyydestä ja erityisesti vaalittavista piirteistä Kirkkorakennuksen ulkoasu on hyvin alkuperäinen. Ainoat merkittävät muutokset ovat oven lisääminen itäsivulle ja pohjoispuolella kellarikerroksen oviin tehdyt muutokset. Kirkon sisätilat lähes alkuperäisasussa. Kirkkosalin etuosasta on poistettu kaksi penkkiriviä. Tilojen väritykseen on saatettu tehdä muutoksia. Kirjastosiivessä on tehty pintaremonttia, mutta tilat ovat pääosin muutoin alkuperäisessä hahmossaan. Entisen sairaalan siipeä ja kellarikerroksen tiloja muutettiin monin osin, kun tilat otettiin työpajakäyttöön. Vaalittavat piirteet: - ulkoasu yksityiskohtineen - kirkon kaikki tilat yksityiskohtineen - entisen koulun tilat huonejaon ja eräitten yksityiskohtien osalta sivu 95

96 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Yllä detaljipiirros saarnatuolista. Piirustukseen on tehty lyijykynällä merkintöjä väreistä; kyse on todennäköisesti Sjöholmin itse tekemistä merkinnöistä. Saarnatuolin yläpuolella on maininta kaiteen puuvärimallin lähettämisestä. Vasemmalla väritetty piirustus lattian sementtimosaiikeista. Lyijykynämerkinnät on todennäköisesti tehty työmaalla eri osien määriä laskettaessa. Alla Sjöholmin piirustus kuorin metalliportista ja -kaiteesta ( ). sivu 96

97 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Kirkon saarnatuoli, kuorin alueen värikästä sementtimosaaikkilattiaa ja kuorin metallinen aita. Kuorin katossa on loiva, voimakkaan siniseksi maalattu kupoli. Virsinumerotaulu ja sankarivainajien muistotaulu kirkkosalin etuosassa. Salin etuosasta on poistettu kaksi penkkiriviä tilan saamiseksi musiikki- yms. esityksille. sivu 97

98 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Ylinnä vasemmalla kirkon tammiviilutetulla vanerilla päällystetty sisempi pääovi, oikealla uusittu pääovi vanhoine kahvoineen. Oven värisävy on ainakin toistaiseksi paljon vaaleampi kuin vanhojen tammipintojen. Alla sisemmän oven vedin ja avainkilpi suunnitelmineen. Avainkilvet tehtiin samanlaiset kuin Keravan vankilalle oli suunniteltu (piirustuksesta puuttuu signeeraus ja päiväys). sivu 98

99 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Yllä kuorin koristeellinen ovi. Oikealla ylh. alkuperäinen lämpöpatteri, jonka yläpuolella seinässä on raitisilmasäleikkö. Oikealla tuulikaapin lattian sementtimosaiikkia. Elina Wessmanin suunnittelemia kalusteita koulutilojen puolella.. sivu 99

100 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 K12 TEKN.TILA K11 TEKN.TILA K10 TEKN.TILA K09 TEKN.TILA K08 TEKN.TILA K07 TYÖT. K02 K06 K03 TEKN.TILA K04 K05 K01 Säilyneet alkuperäiset rakenteet KIRKKORAKENNUKSEN KELLARIKERROS Pohjapiirros nykyisin, muutokset merkitty väreillä. Puretut alkuperäiset rakenteet Myöhemmin tehdyt rakenteet LUOKKA 012 OPETUS 001 ALTTARI 026 TEKN. TILA 002 KIRKKOSALI 011 TSTO 013 WC 014 KÖ SIIV/VAR. 010 ET 008 TSTO 007 ET 009 VAR. 023 VARTIJA TSTO 022 VANGIT/ TAUKOT TYÖTILA 031 TYÖTILA 029 ET 006 OPETUSLUOKKA 021 WC 020 WC 030 TYÖTILA 016 TYÖTILA TEKN.TILA ET VAR. LUUKKU PUTKITUNNELIIN KIRKKORAKENNUKSEN 1. KERROS Pohjapiirros nykyisin, muutokset merkitty väreillä. sivu 100

101 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY "URKUPARVI" Säilyneet alkuperäiset rakenteet LUUKU ULLAKOLLE Puretut alkuperäiset rakenteet KIRKKORAKENNUS, KIRKKOSALIN PARVI Pohjapiirros nykyisin, muutokset merkitty väreillä. Myöhemmin tehdyt rakenteet ULLAKKO LUUKKU URKUPARVELTA KIRKKORAKENNUKSEN ULLAKKO Pohjapiirros nykyisin, muutokset merkitty väreillä. sivu 101

102 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Yllä kirkkorakennuksen opetustiloja nykyasussaan. Pintarakenneet ja pääosa kalusteista on uusittu viime vuosikymmenien korjauksissa. Alla entisen sairaalan tiloja, joiden tilalle 1980-luvulla tehtiin verstastiloja. Vaikka huonejakoa on jokin verran muutettu ja pintarakenteita ja talotekniikkaa uusittu, on tiloissa säilynyt piirteitä sairaalakäytön ajoilta. Alakuvissa alkuperäisiä sairaalan kaapistoja. sivu 102

103 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Urpo Nummelan 1971 laatima suunnitelma uudesta ovesta sairaalasiiven itäjulkisivuun (yläkuva). Alla kirkkorakennuksen pohjakerroksen muutospiirustus vuodelta Tiloja muokattiin tällöin ilmeisesti varastokäyttöön (toimistohuone aputiloineen + varastohuone), mutta on epäselvää, missä määrin muutokset toteutettiin. Merkillepantavaa mm. on, että yhteys yläkertaan johtavaan portaaseen olisi suunnitelman mukaan katkaistu. sivu 103

104 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Ylinnä yhdistelmäkuva kirkon ullakkotilasta. Kattorakenteiden periaate näkyy kuvassa hyvin. Yllä peltikatetta ruodelaudoituksineen. Vasemmalla ullakolla olevia ilmanvaihdon poistohormien puurakenteisia koteloita. sivu 104

105 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Ilmanvaihdon poistohormeissa on luukut, jotka avataan parvelta käsin käytettävällä vaijerivälityksellä. Löytöjä ullakolta: ilmeisesti opetustyössä käytettyjä rihvelitauluja kynineen. Aikoinaan koululaiset harjoittelivat kirjoittamista rihvelitauluun. Rihvelitaulu oli pieni puukehyksinen kivitaulu, johon kirjoitettiin kivikynällä l. rihvelillä. Kirjoitus pyyhittiin taulusta pois käytön jälkeen. (Koulunkäyntiä ennen vanhaan. Pielisen museon opetussivusto, ). sivu 105

106 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 sivu 106

107 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY 4 MAJALA (011) sivu 107

108 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Elina Wessmanin luonnospiirustus Majalan ensimmäisestä kerroksesta lokakuulta Alla 1. kerroksen työpiirustus (Wessman ). sivu 108

109 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY 4.1 Majala (011) Suunnittelu- ja rakennusvaiheet Suunnittelu Ensimmäiset Elina Wessmanin laatimat luonnokset Majalasta ovat lokakuulta Toteutuspiirustukset hän laati toukokuussa 1933 ja detaljipiirustuksia myöhemmin samana vuonna. Wessmanin laatimia, Majalan irtokalusteiden suunnitelmia on vielä vuoden 1934 puolelta. Rakennustyöt Vankilan vuosikertomuksen mukaan Majalan perustustyöt ja kivenhakkaus aloitettiin maaliskuussa Kellarikerroksen muuraukseen päästiin kesäkuun alussa sekä varsinaiseen seinämuuraukseen heinäkuun alussa. Rakennus saatiin vesikattoon elokuun puolivälissä. Yläkerta valmistui vuoden vaihteessa. Alakerran viimeistelytöitä jatkettiin seuraavan vuoden puolella niin, että rakennus oli kokonaan valmis helmikuussa Majalan ulkorakennus tehtiin vuoden 1934 aikana. Rakennuksen tilat Luonnospiirustuksen mukaan rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen tuli kokoontumistilat (sali näyttämöineen ja parvineen, aula, eteistilat, keittiö- ja kanttiini) sekä myymälä ja yömajahuone. Itäpäädyn myymälätilaan sijoittui jo alusta lähtien ilmeisesti kylän postitoimisto. Toiseen kerrokseen tuli taloudenhoitajan ja sairaanhoitajan asunnot, vierashuone sekä kolme makuuhuonetta ja oleskelutilan käsittävä majoitustila. Lisäksi sekä ala- että yläkerrassa oli tarvittavat WC- ja pesutilat. Kellarissa oli kattilahuone polttoainevarastoineen ja ruokakellarit. Salin näyttämön alla oli urheiluvälineille varastotila, johon käynti oli ulkopuolelta. Rakennuksessa oli yksi porrashuone josta oli pääsy eri kerroksissa oleviin tiloihin. Pääsisäänkäynti kokoontumistiloihin oli luoteisnurkasta ja itäpäädyssä oli postille oma ulko-ovensa. Ullakko on niin matala, ettei sillä ole ollut käyttöä. Ullakolle pääsee 2. kerroksen käytävän katossa olevan luukun kautta Muutokset suunnittelu- ja toteutusvaiheineen Majalasta on säilynyt seuraavat muutospiirustukset: Yläkerran asuntojen yhdistäminen (Urpo Nummela 1969) Rakennus on peruskorjattu vuonna Suunnitelmat 1989 Keijo Karttunen Käytön päävaiheet Rakennuksen kokoustilojen käyttö on koko rakennuksen olemassaolon ajan säilynyt samana: yhdistysten ja kerhojen kokoontumiset, henkilökunnan juhlat yms. Posti lopetti toimintansa vasta luvulla (?), minkä jälkeen itäpäädyn tilat kunnostettiin vierashuoneiksi. Toisessa kerroksessa olleet, taloudenhoitajalle ja sairaanhoitajalle nimetyistä asunnoista muodostettiin 1969 kahden huoneen ja keittiön asunto. Myöhemmin (1990?) yläkerran tilat on muokattu majoitustiloiksi, joita käytetään lähinnä vankilassa tilapäisesti työskentelevien henkilöiden asuntoina. sivu 109

110 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Elina Wessmanin luonnospiirustus Majala 2. kerroksesta lokakuulta Alla 2. kerroksen työpiirustus (Wessman ). sivu 110

111 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Rakennuksen ulkoasu Majalaa voidaan pitää ensimmäisenä Konnunsuolle toteutetuista funktionalistisista rakennuksista, vaikkakin massoittelussa on vielä pelkistetyn klassismin piirteitä. Tyylien siirtymävaihetta ilmentää julkisivuissa pelkistetylle klassismille tyypillinen tiukka rytmi ja aumakatto yhdistettynä selkeästi funktionalismiin kuuluviin rakenteisiin (sisääntulokatokset, nurkkaikkunat, itäpäädyn betonirakenteinen ja putkikaiteella varustettu parveke). Rakennuksen pohjakaava on L-muotoinen: yksikerroksinen saliosa on erotettu omaksi siivekseen muutoin kaksikerroksisesta rakennuksesta. Julkisivujen jäsentely on muutoinkin epäsymmetrinen, päinvastoin kuin Konnunsuon 1920-luvun rakennuksissa. Rakennuksen kattomuotona on matala aumakatto piirre, joka kuuluu pikemminkin klassismiin. Ikkunoiden karmimallit (matalat vaakasuuntaiset tuuletusikkunat alaosassa ja salin korkeiden ikkunoiden vaakapuitejaotus) ovat tyypillisiä 1930-luvulle ja niitä käytettiin sekä pelkistetyssä klassismissa että funktionalismissa. Samoin sileää valkoiseksi kalkattua rappauspintaa käytettiin molemmissa tyyleissä, vaikkain se oli tunnusomaisempi juuri funkisrakennuksille. Räystään ja seinälinjan leikkauskohdassa on mielenkiintoinen sisäänvedetty rakenne: seinäpinta näyttää päättyvän ennen räystään alapintaa luoden katolle ilmavamman ja kevyemmän vaikutelman. Samanlainen rakenne esiintyy vuotta aiemmin Jurvan saunassa. Räystäskourut ja syösytorvet suunniteltiin alunperin osaksi katto- ja seinärakenteita: julkisivusommitelman takia syösytorvia ei piirustuksissa piirretty näkyviin, koska ne upotettiin julkisivun tasoon ja maalattiin räystäiden tavoin seinänväriseksi valkoisiksi. Myöhemmin torvet on muutettu julkisivujen pintaan, mutta liityntä räystääseen on pidetty samalla kohdalla. Peltikatot piippuineen yms. on maalattu mustaksi. Ikkunat ja ulko-ovet ovat nykyisin ulkopinnoiltaan tumman ruskeat. Alkuperäisiä sävyjä ei piirustuksista löytynyt, vanhoissa valokuvissa ikkunat vaikuttavat tummilta. Rakennuksen ulkoasu on säilynyt lähes alkuperäisenä. Majalan pohjoisjulkisivun piirustus ja sama sivu nykyisin. sivu 111

112 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Majalan itä-, länsi ja eteläsivun piirustukset (Elina Wessman, ilmeisesti toukokuu 1933). Huom. Piirustuksissa seinien yläosan vaakalinjaa on korostettu tummalla viivalla, muutoin lyhyen räystään alla. Seinien yläosaan tehtiin pieni sisäänveto, jolla varjoa myös käytännössä korostettiin. Näin katto irrotettiin julkisivupinnoista. sivu 112

113 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Majala tai 1940-luvulla otetussa valokuvassa (Pertti Vuoren kokoelmat). Alla rakennuksen etelä- ja länsisivut nykyisin. sivu 113

114 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Majala nähtynä kaakosta, Kuukan suunnalta. Leimallista rakennukselle on valkoinen arkkitehtuuri, jota 1930-luvulla suosittiin julkisessa rakentamisessa, esimerkiksi kasarmeissa. Räystäät, ovien katokset ja parveke ovat betonia, joka on rapattu ja maalattu valkoiseksi muun julkisivun tapaan. sivu 114

115 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Huolimatta siitä, että betoniakin käytettiin, on Konnunsuon rakennuksissa esim. ikkuna-aukkojen ylitykset tehty vielä tiilestä muuraamalla. Sokkeleissa ja ulkoportaissa käytettiin luonnonkiveä. Rakennuksen vesikattona on loiva aumakatto. Erikoista on, että vedenpoisto katoilta on tehty räystäsrakenteen läpi tuoduilla syöksytorvilla, jotka alkujaan oli upotettu seinärakenteeseen (vertailukohtana detaljipiirros Vuorelan syöksytorvesta). Myöhemmin torvet on muutettu seinän pintaan (kuva vasemmalla alhaalla). Katon harjalla on Konnunsuon rakennuksille tyypillinen kotelo, johon sijoitettu ilmanvaihdon säleiköt ja ullakolle valoa antavat ikkunat. Keskuslämmityskattilan piippu on eteläisen katonlappeen keskellä. sivu 115

116 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Ylinnä Elina Wessmanin laatima leikkauspiirustus kaksikerroksisen osan portaan kohdalta ( ). Perustukset on esitetty piirustuksissa luonnonkivisinä, mutta käytännössä ne tehtiin betonista. Sokkelit verhottiin lohkokivillä. Alla kellarin alkuperäinen pohjapiirros. Porrashuoneen oikealla puolella on pannuhuone kaksine kattiloineen, sen vieressä polttoainevarasto. Lisäksi porrashuoneen vasemmalla puolella on varastotiloja ja salin päädyn alla urheiluvälinevarasto. sivu 116

117 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Rakenneratkaisujen peruspiirteet Perustukset ja sokkelit ym. kivityöt Rakennus on perustettu betonisten anturoitten ja perusmuurien varaan (vaikka suunnitelmissa perustuksiksi on piirretty luonnonkivimuurit). Sokkelit ovat lohkopinnalle jätettyä harmaata graniittia, kuten useimmissa muissakin Konnunsuon rakennuksissa. Ulkoportaat on tehty hakatusta punagraniitista Alapohjarakenteet Kellarikerroksen lattiat ovat maanvaraisia betonilaattoja. Leikkauspiirustuksessa näyttää siltä, että maanvaraisen laatan päälle on merkitty kosteuseriste ja tämän päälle pintabetonikerros. 1. kerroksen maanvaraiset alapohjat on tehty vastaavalla rakenteella. Lattioitten pintarakenteet ovat kiveä (betonilaatta + sementtimosaiikki) juhlasalin eteishallissa, tuulikaapeissa, porrashuoneissa ja WC- ja pseutiloissa. Muissa huonetiloissa, kuten salissa, lattian pintarakenteet olivat alkeperäissuunnitelmien mukaan puuta Kantavat ulko- ja väliseinät Rakennuksen kaikki kantavat seinät on muurattu tiilestä. Ulkoseinät ovat kahden kiven seiniä (600 mm), väliseinät 1 ½ kiven (450 mm) ja ½ kiven paksuisia (300 mm). Ulkoseinissä ei piirustusten mukaan ole tiilien välissä lämmöneristystä tai rakoa, kuten ei aiemmissakaan Konnunsuon rakennuksissa. Kaikki seinäpinnat ovat rapattuja. Räystäsrakenne on valettu betonista ja rapattu muun julkisivun mukaiseksi. Syöksytorvet oli alkujaan upotettu seinärakenteeseen (samoin kuin esim. Sellirakennuksessa). Kourujen yläpää tulee vesikatolta seinärakenteen läpi. Myöhemmin torvet on muutettu seinäpinnan päälle. Itäpäädyssä on betonirakenteinen parveke. Ulko-ovien päällä on betoniset, bitumihuovalla päällystetyt katokset Välipohjarakenteet ja holvit 1. ja 2. kerroksen välipohjana on betoninen alalaattapalkisto. 2. kerroksen lattiarakenteet ovat yleensä puuta, käytävissä ja saniteettitiloissa betonia. Välipohjarakenteen paksuus on piirustuksen mukaan 450 mm. 2. kerroksen ja ullakon välipohjana on betoninen alalaattapalkisto. Lämmöneristekerroksen paksuus on piirustuksen mukaan noin 250 mm ja tämän päällä 150 mm kuivaa hiekkaa Vesikattorakenteet Vesikaton kantavat rakenteet ovat sahatavaraa. Salin osalla kattorakenteet on kannatettu seinämuurien ja yläpohjalaatan päältä. Kaksikerroksisessa osassa on ruotsalaistyyppiset kattotuolit, joita kitapuun alla tukevat yläpohjan päältä tuetut pukkirakenteet. Kattojen ruodelaudoitukset on tehty purkulaudoista. Katteena on saumattu pelti. Katteissa on jalkakourut, joista vesi ohjautuu räystäsrakenteen läpi kulkeviin syöksytorviin (kts. edellä). Kaksikerroksisen osan katon harjalla on muiden Konnunsuon rakennusten tapaan kotelo, jossa on ilmanvaihtosäleiköt. Kotelossa on myös ullakolle valoa antavia ikkunoita Kevyet väliseinät Rakennuksen alkuperäiset kevyet väliseinät ovat kiviaineisia (todennäköisesti syrjätiiltä). Myöhemmin rakennukseen on tehty myös levyrakenteisia väliseiniä. sivu 117

118 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Leikkauspiirustus juhlasalin kohdalta. Piirustuksessa on periaatteellisesti esitetty ala- ja välipohjan sekä vesikaton mitoitus ja rakenteet. Vasemmalla Wessmanin piirustus porrashuoneen ikkunasta syyskuulta Valokuvassa ikkuna nykyisin. sivu 118

119 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Sisäportaat Leikkauspiirustuksen mukaan rakennuksen keskivaiheilla olevan portaat rakenteet ovat paikallavalettua betonia (vrt. esim. talousrakennus, jonka piirustuksissa askelmalankut on esitetty elementteinä). Askelmien ja tasanteiden pintakerroksena on sementtimosaiikki. Salin parvelle johtavan portaan mosaiikkibetonipintaiset askelmalankut ovat esivalmisteisia Ikkunat Rakennuksessa on kaksinkertaiset, huultamattomat sisään-ulos aukeavat, puurakenteiset ikkunat. Kaikki ikkunat ovat alkuperäisiä Ulko-ovet Rakennuksessa on puurakenteiset, ikkuna-aukolliset ulko-ovet. Kaikki ovet ovat alkuperäisiä. Ovien helat (esim. vetimet) ovat pääosin alkuperäisiä Sisäovet Sisäovet ovat puurunkoisia maalattuja laakaovia. Suurin osa ovista on alkuperäisiä. Salin ja aulan välissä on puurakenteinen, alkuperäinen taitto-ovi. Pääoven tuulikaapissa on lasiaukolliset pariovet. Joissakin ovissa on säilynyt alkuperäiset listat. Yllä Wessmanin piirustus ikkunanpuitteista, oikealla ovidetaljeja. Valokuvissa rakennuksen pääovi vetimineen. sivu 119

120 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Ylinnä vesikaton piirustus, jossa on esitetty ilmanvaihtohormit ja savupiiput. Poistoilmasäleiköt on julkisivun tasapainon takia sijoitettu keskelle harjaa, kuten myös Keskuspihan rakennuksissa aiemmin. Keskellä Wessmanin piirustus juhlasalin raitisilmaventtileistä. Venttiilit ovat edelleen toiminnassa (valokuva). sivu 120

121 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Talotekniikka Keskuslämmitys Rakennuksessa on keskuslämmitys, jonka kattilahuone sijaitsee kellarissa. Alkujaan lämmitysaineena oli halot tai polttoturve, nykyisin rakennus lämmitetään öljyllä. Lämpöpatterit ja putkistot on uusittu. Kattilaa varten on oma suuriläpimittainen savupiippu Uunit Keittiössä oleva puulla lämmitettävä liesi on alkuperäinen. Lieden savuhormi on sijoitettu paksuun väliseinämuuriin, jonka päällä on ullakolta vesikatolle erillinen savupiippu Ilmanvaihto Rakennuksessa oli alkujaan painovoimainen ilmanvaihto. Raitisilmaventtiilit sijaitsivat ulkoseinillä. Salissa venttiilit oli sijoitettu ikkunapenkkeihin (kts. kuvat). Poistokanavat oli sijoitettu väliseinämuureihin. Ullakoilla kanavat yhdistettiin ja johdettiin puurakenteisilla, pellillä vuoratuilla kanavilla katoilla oleviin poistoventtiileihin. Viime vuosikymmenien korjauksissa osa rakennuksen ilmanvaihdosta on muutettu koneelliseksi (huippuimurit) Vesijohto ja viemäri Rakennukseen asennettiin jo alkujaan vesi- ja viemärijohdot ja WC:t. Asennukset on pääosin uusittu viime vuosikymmeninä Sähkö ja valaistus Rakennus sähköistettiin jo alunperin. Sähköasennukset, mm. valaisimet on lähes kauttaaltaan uusittu viime vuosikymmeninä Muu tekniikka ja laitteet Piirustusten mukaan 1. ja 2. kerroksen välillä näyttäisin olleen ruokahissi (kanttiinista 2. kerroksen käytävään) Sisätilat Huonetilatyypit Sali ja aula eteistiloineen Rakennuksen keskeisen käyttötarkoituksen, kokoontumis- ja juhlakäytön takia rakennukseen suunniteltiin hyvät yleisötilat. Alkuperäispiirustuksen mukaan sali oli mitoitettu 77 hengelle. Eteis- ja aulatilat suunniteltiin suhteessa tähän. Aulaan on merkitty myös kolme kuuden hengen pöytää tarjoiluja varten. Sali ja aula ovat tilallisesti säilyneet alkuperäisessä asussaan, samoin salin näyttämö ja parvi. Eteisen yhteydessä ollut alkuperäinen WC on purettu ja tilalle tehty naulakkosyvennys. Eteiseen kuuluneen väljän naulakkotilan paikalle on sijoitettu uudet WC:t. Pintakerroksia on jonkin verran uusittu, kuten lattiat (nykyisin muovilaatat / muovimatto) ja sisäkatot (nykyisin akustiikkalevyt).eteisessä ja tuulikaapissa on alkuperäiset sementtimosaiikkilattiat. Sähköasennukset ja valaisimet on uusittu kokonaan. Metalliset asennuskourut ja modernit valaisimet eivät erityisen hyvin istu tilojen ilmeeseen (erityisesti loisteputkiramppi aulassa). Kanttiini ja keittiö Kanttiini ja keittiö ovat yhteydessä aulaan (kanttiinin ovi ja tarjoiluluukku on aulan seinässä). sivu 121

122 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Majalan käytävissä ja porrashuoneissa on huomattavan hienosti tehtyja, sementtimosaiikkisia lattiapintoja. Yllä Wessmanin työpiirustus porrashuoneen lattiasta, oikealla sisäänkäynti porrashuoneeseen rakennuksen pohjoissivulta. Alla em. sisäänkäynnin lattia, sen oikealla puolella pääsisäänkäynnin tuulikaapin lattia. Alimmissa kuvissa porrashuoneen lattioita. Portaiden kaiteet on tehty miltei samalla tyypillä kuin Kansliarakennuksessa - kiviaineisen kaiteen päällä on puinen, hienosti viimeistelty käsijohde, joka piirustuksissa oli merkitty maalattavaksi mustanruskeaksi.. sivu 122

123 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Keittiö varustettiin hyvin, kahvitarjoilun ohella siellä on pystytty valmistamaan ruokiakin. Elina Wessman suunnitteli yksityiskohtaisesti kaikki keittiön ja kanttiinin kalusteet. Suuri osa näistä on säilynyt. Kanttiinin tarjoiluluukun lisäksi keittiön ja kanttiinin väliseinässä on nostoikkunalla varustettu luukku. Kanttiinista toiseen kerrokseen piirustuksissa merkittyä ruokahissiä ei enää ole tai sitä ei koskaan rakennettukaan. Tilojen kaikki pintarakenteet on uusittu (lattioissa muovimatot, sisäkatot varustettu akustiikkalevyillä, seinät maalatut). Porrashuone Parhaiten alkuperäisilmeensä säilyttäneitä tiloja rakennuksessa on talon keskivaiheilla oleva porrashuone. Porrashuoneeseen antaa valoa korkea ikkuna eteläsivulla. Sen alapuolella on ulko-ovi, josta pääsee myös kellariin. Pohjoissivulta portaaseen johtaa juhlavan oloinen käytävä. Porras on tilallisesti entisellään ja myös ovet, ikkunat ja pintarakenteet ovat pääasiassa alkuperäisiä. Erityisesti huomiota kiinnittävät huolellisesti tehdyt sementtimosaiikkilattiat ja portaan kaiteet Pintakerrokset Rakennuksessa on säilynyt paljon alkuperäisiä pintakerroksia: - rapatut sisäseinäpinnat, joissa saattaa olla erilaisia välikerroksia - sementtimosaiikkipintaiset lattiat ja portaat sekä jalkalistat näiden yhteydessä Kiinteä sisustus Verrattuna muihin Konnunsuon rakennuksiin Majalassa on säilynyt poikkeuksellisen paljon erilaista kiinteää sisustusta, kuten: - salin näyttämön rakenteet - salin parven istuimet - kanttiinin luukku, taso, hyllyt ja kaapit - osa alkuperäisistä keittiön kalusteista, mm kaapisto ja puuliesi - portaan kaiteet Erityispiirteet Salissa on kivinen muistotaulu Konnunsuon keskusvankilan henkilökunnan uhri isänmaalle , jossa on 14 sankarivainajan nimet (samanlainen taulu on kirkossa). Itäpäädyn toisessa vierashuoneessa on kirjoituspöytä, joka ilmeisesti alkuperäisiä Elina Wessmanin suunnitelman mukaan tehtyjä vankilan kalusteita Arvio säilyneisyydestä ja erityisesti vaalittavista piirteistä Rakennuksen julkisivut ja vesikatot ovat säilyneet lähes alkuperäisessä asussaan. Katoille on lisätty joitakin ilmavaihtopiippuja ja muita teknisiä varusteita. Myös rakennuksen väritys on todennäköisesti täysin alkuperäinen mukainen. Sisätiloista pääsisäänkäynti, aula, sali, kanttiini, keittiö ja porrashuone ovat tilallisesti alkuperäisasussa. Pintarakenteissa ja yksityiskohdissa on tapahtunut jonkin verran muutoksia. Tilamuutokset ovat olleet kevyiden väliseinien rakentamisia tai purkamisia sekä WC- ja pesutilojen rakentamisia. Majalan keittiön ja kanttiinin kalusteet ovat ainoita Konnunsuolla säilyneitä alkuperäisiä keittiökalusteita. Kaiken kaikkiaan rakennus on ehkä parhaiten alkuperäisilmeensä säilyttänyt funktionalismin aikakauden rakennus Konnunsuolla. Suositus vaalittavista piirteistä: - rakennuksen julkisivut ja vesikatot - edellä mainittujen keskeisten tilojen huonejako, alkuperäisasussaan säilyneet pinnat, kiinteä sisustus ja yksityiskohdat. sivu 123

124 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Majalan juhlasali nykyasussaan. Huonetila, ikkunat, ovet ja näyttämö ovat alkuperäisasussaan, mutta lattia- ja kattopinnat on verhottu uusilla materiaaleilla. Sähköasennukset, erityisesti valaisimet on uusittu viime vuosikymmeninä. Alakuvissa näyttämön alkuperäistä rakennetta ja salin seinällä oleva sankarivainajien muistotaulu. sivu 124

125 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Majalan aulatila nykyisin. Kuten salissakin tila on muodoltaan alkuperäinen, mutta pintaverhouksia on uusittu. Eteiseen on viime vuosikymmenten korjauksissa tehty uudet WC-tilat. Aiemmin WC oli pääoven vieressä olevassa syvennyksessä, jossa nyt on sopimattoman kokoinen naulakko (pystykuva oikealla). Yllä pääoven tuulikaapin pariovi. Oikealla salin parvi alkuperäisine penkkeineen. sivu 125

126 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Majalan keittiö ja kanttiini ovat monin osin alkuperäisasussaan. Pintoja on uusittu, mutta vanhat, huolellisesti suunnitellut kiinteät kalusteet on säilytetty. Funkiskalusteissa saatettiin käyttää voimakkaita tehostevärejä, kuten kullankiiltoa (messinkiä) ja vahvaa sinistä, jota Elina Wessman nimittää piirustuksessa korean siniseksi. Samat funkikselle ominaiset pyöristetyt kulmat, joita esiintyy julkisivuissa (esim. katokset), toistuvat sisällä kalusteissa ja kulkutilojen kulmauksissa. sivu 126

127 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Alkuperäisiä ikkunoita alakerran majoitustiloissa. Ikkunoita ei ole uusittu missään tiloissa. Oikealla alakerran toisessa majoitushuoneen oleva, ilmeisesti Elina Wesmanin suunnittelema kirjoituspöytä. Toisen kerroksen majoitustilat on uusittu perusteellisesti. sivu 127

128 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Elina Wessmanin piirustuskopioon tekemiä merkintöjä Majalan verhoista ja valaisimista. Yleisin valaisin on 200 m/m kuula (eli pallovalaisin), jota on käytetty sekä katto- että seinävalaisimena. Salissa on kaksi valaisinta merkinnällä Idman amppeli, suurempi ja parvella kaksi Idmanin palloa. Aulassa on Idman puolipyöreä (eli limppu ). Vasemmalla Wessmanin ohjeet verhojen ompelusta kangasmalleineen. sivu 128

129 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Säilyneet alkuperäiset rakenteet Puretut alkuperäiset rakenteet Myöhemmin tehdyt rakenteet Majalan 1. ja 2. kerroksen pohjapiirrokset, joihin on merkitty tärkeimmät vuosikymmenten myötä tapahtuneet muutokset. sivu 129

130 KONNUNSUON VANKILAN RAKENNUSHISTORIASELVITYS OSA 3 Elina Wessmanin piirustuksia Majalan kiinto- ja irtokalusteista. Ylinnä keittiön kaapistot ja laatikostot, vasemmalla emännöitsijän pesukomeropöytä ja makuualkovin pöytäkaappi. Alla sohvan ja nojatuolin piirustus sekä vierashuoneen sängyn piirustus. sivu 130

131 ARKKITEHTITOIMISTO HANNU PUURUNEN OY Majalan muutospiirustuksia: yllä vasemmalla Urpo Nummelan piirustus yläkerran asuntojen muutoksista vuodelta Oikealla ja alla rakennuksen muutospiirustukset vuodelta sivu 131

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 940 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 930 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

5. Sisäänkäyntiportaat 6. Kattovedet tulevat seinän viereen maahan ja roiskuvat perustuksia vasten

5. Sisäänkäyntiportaat 6. Kattovedet tulevat seinän viereen maahan ja roiskuvat perustuksia vasten 1. 1. Julkisivu, sisäänkäynnit 2. Julkisivu pääty 3. Julkisivu, takaa 4. Julkisivu, toinen pääty 5. Sisäänkäyntiportaat 6. Kattovedet tulevat seinän viereen maahan ja roiskuvat perustuksia vasten 2. 7.

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 950 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

Tarkastuskäynti. Porin kaupunki, Tekninen toimiala Mikko Muurinen, Piritta Salmi

Tarkastuskäynti. Porin kaupunki, Tekninen toimiala Mikko Muurinen, Piritta Salmi Tarkastuskäynti 15.2.2019 Kohdetiedot: Rantamakasiini, 280 m 2 Eteläranta 5, 28100 Pori Rakennusvuosi 1896, Cafe Jazz kahvilatoiminta vuodesta 1985, Rakennusperintölailla suojeltu rakennus Uusrenessanssi

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 990-200 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009

KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo. Kirkkokatu 9. 53100 Lappeenranta 17.12.2009 1(9) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta 17.12.2009 2(9) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Kirkkola / Tapanaisen talo Kirkkokatu 9 53100 Lappeenranta

Lisätiedot

Tarkastettu omakotitalo

Tarkastettu omakotitalo Tarkastettu omakotitalo Asuinrakennuksen ja varastorakennuksen väli on pieni, jonka vuoksi varasto on tehty julkisivujen osalta kivirakenteisena (paloturvallisuus) Asuinrakennuksen parvekkeen pilareiden

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi

2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-1-36-1-3 6. Koordinaatit 7. Osoite 9. RAKENNUKSEN KUVAUS Riistakatu 23 2. Kohde Iisalmen

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy

Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy 1 Kuvat 1, 2. Tutkimuskohteena on ollut koulurakennus, jossa sijaitsee kolme eri-ikäistä osaa. Osat on rakennettu vuosina 1926 ja 1955 sekä 2000-luvun alussa Tutkitut tilat sijaitsevat vuosina 1926 ja

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi KRUUNUNHAAN YLÄ-ASTEEN KOULU Teknisen käsityön ja musiikin opetustilojen perusparannus, kosteusvauriokorjaus

Lisätiedot

RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm

RAKENNUSTAPASELOSTUS Pvm RAKENTEET Kantavat rakenteet Rakennus perustetaan betoniperustuksilla häiriintymättömän perusmaan päälle tehtävän murskepatjan varaan. Alapohjat ovat maanvaraisia alapohjia. Huoneistojen väliset kantavat

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu

Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Pappilanpellontie 2-45700 Kuusankoski Näkymä viereisen koulun katolta. Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Itäinen Linjapuisto Maunukselantie Kauppakatu Killingintie KESKUSTA

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 970 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero:

Tarhapuiston päiväkoti, Havukoskentie 7, Vantaa. 24.11.2011 Työnumero: RAKENNETEKNINEN SELVITYS LIITE 4 s. 1 1 RAKENTEET 1.1 YLEISKUVAUS Tutkittava rakennus on rakennettu 1970-luvun jälkipuoliskolla. Rakennukseen on lisätty huoltoluukut alustatilaan 1999. Vesikatto on korjattu

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

KUNTOARVIO JA KIINTEISTÖJEN ARVONMÄÄRITYS

KUNTOARVIO JA KIINTEISTÖJEN ARVONMÄÄRITYS KUNTOARVIO JA KIINTEISTÖJEN ARVONMÄÄRITYS Svapa Oy Muurarinkatu 2, 92120 Paavo Koskela p. 050 529 0012, paavo.koskela@svapa.fi www.svapa.fi 1(4) Pikku Soini Tontti 1,, kuntoarvio hinnan määritystä varten

Lisätiedot

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123

Käyttäjän tiedot. Nimi. Katuosoite Hämeenkatu 1 A 1 Postiosoite Sähköposti. Puhelinnumero 000 1234123 04.05.205 /6 Kohteen tiedot Nimi MALLITALO 980 luvun esimerkki Katuosoite Hämeenkatu Postiosoite 00000, Kotikunta Rakennuskunta/maakunta Helsinki, Uusimaa Käyttäjän tiedot Nimi Erkki Esimerkki Katuosoite

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

R S - M A S S I I V I T O I M I T U S

R S - M A S S I I V I T O I M I T U S RS-MASSIIVITOIMITUS 1. SUUNNITELMAT JA OHJEET - pääpiirustukset (pohjat, julkisivut ja leikkaus) rakennuslupaa varten - viranomaisten vaatimat u-arvo- ja lujuuslaskelmat toimitettavista puuosista - hirsikaaviot

Lisätiedot

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET)

2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) 2.2 VALMISOSASUUNNITELUN LÄHTÖTIEDOT (TOIMISTO- JA LIIKERAKENNUKSET) Kohde Valmisosasuunnittelun lähtötiedot arkkitehdilta Tarve 1.1 Mitoitetut työpiirustukset - Rakennuksen päämitat - Tasojen +korkeudet

Lisätiedot

RAKENTEELLISET SELVITYKSET

RAKENTEELLISET SELVITYKSET Kiinteistökatselmus 2 (11) Kohteen yleiskuvaus Katselmuksen kohteet sijaitsevat Kurikassa osoitteessa Hakunintie 42, 61360 MIETO. Katselmus suoritettiin silmämääräisesti rakenteita avaamatta ja rikkomatta.

Lisätiedot

Kaupunginmuseon huomioita Forenom Oy:n vuokratarjouksesta

Kaupunginmuseon huomioita Forenom Oy:n vuokratarjouksesta LAUSUNTO 9.10.2015 Tilakeskus-liikelaitos Isännöitsijä Sara Welling PL 6200 02070 ESPOON KAUPUNKI Lausuntopyyntönne 8.10.2015 TRÄSKÄNDAN KARTANON VUOKRAKILPAILUTUS Tilakeskus -liikelaitos on pyytänyt kaupunginmuseon

Lisätiedot

Pintamääritteet ks raksel ARK Rakennustoimenpide. Korjaus- ja laajennus MÄNTYMÄEN KOULU. Tinasepäntie 45

Pintamääritteet ks raksel ARK Rakennustoimenpide. Korjaus- ja laajennus MÄNTYMÄEN KOULU. Tinasepäntie 45 Pintamääritteet ks raksel ARK 101-01 Tuloste sisältää kannen sekä 4 sivua, tulostus A3. Rakennustoimenpide Piirustuslaji Korjaus- ja laajennus TYÖPIIRUSTUS Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sisältö

Lisätiedot

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013

korjaukset Kellarikerroksen lämpöjohdot uusittu 2006 Todistus toimitetaan myöhemmin, liitteenä kulutustiedot vuosilta 2010-2013 Kiinteistön tiedot Rakennuksen nimi Rakennuksentyyppi Sijainti Tontin tiedot Ketorinne Asuinkerrostalo Ketomaantie 2 A, 41340 LAUKAA P-ala n. 2690 m 2, määräala 410-409-0016-0000 Lääkärilä Rakennusten

Lisätiedot

Kääpätie 10. 90820 Kello. www.rakennusliikevanttila.fi

Kääpätie 10. 90820 Kello. www.rakennusliikevanttila.fi Kääpätie 10 www.rakennusliikevanttila.fi Rakennustapaselostus As Oy Kiimingin Hiihtäjäntie Hiihtäjäntie 15, 90900 Kiiminki Yleistä: As Oy Kiimingin Hiihtäjäntie muodostuu kahdesta yksikerroksisesta rivitalosta

Lisätiedot

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013

Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy RAPORTTI Tuusulan kunta/ Tilakeskus Kuntokartoitus katselmus Prijuutissa 2.12.2013 Kohde on Hyrylässä Ajomiehentiellä sijaitseva vanha kauppiastalo ( tila 3:282 ). Rakennus

Lisätiedot

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus

Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin liittyvä katselmus 1 Helsingin kaupunki MUISTIO HKR-Rakennuttaja Rakennuttajatoimisto 1 Riitta Harju 9.3.2009 Käpylän peruskoulu Väinölänkatu 7 ja Untamontie 2 00610 HELSINKI Käpylän peruskoulun sisäilma- ja kosteusongelmiin

Lisätiedot

Rakennusliike A Vänttilä Oy

Rakennusliike A Vänttilä Oy Kääpätie 10 www.rakennusliikevanttila.fi Rakennustapaselostus As Oy Oulun Pyyntipiha Pyyntitie 8, 90540 Oulu Yleistä: As Oy Oulun Pyyntitie muodostuu kahdesta yksikerroksisesta rivitalosta ja kahdesta

Lisätiedot

Havukosken Ässäkodit

Havukosken Ässäkodit Havukosken Ässäkodit Vuokra-asuntoja Kytötie 18, 01360 Vantaa Kerrospohjat Merkkien selitykset Huoneistopohjat Rakennustapaseloste R A K E N N U S T A P A S E L O S T U S / 20.05.2013

Lisätiedot

HATANPÄÄN ALUE / Lämpökeskus (L) Rakennushistoriallinen selvitys. Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio 2016

HATANPÄÄN ALUE / Lämpökeskus (L) Rakennushistoriallinen selvitys. Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio 2016 HATANÄÄN ALUE / Lämpökeskus (L) Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio 2016 1 HATANÄÄNUISTO Kuninkaankuja Lampi A R K K I T E H T U U R I A ALUEKARTTA ALUEKARTTA 1400X1400

Lisätiedot

Jämerä opas 2. Jämerän suunnitteluohjeistus

Jämerä opas 2. Jämerän suunnitteluohjeistus Jämerä opas 2 Jämerän suunnitteluohjeistus Perustiedot Dokumentin kohderyhmä: Jämerän arkkitehtisuunnittelijat Dokumentin ylläpitäjä: Tarjouslaskennan koordinaattori Dokumentin hyväksyjä: Myyntijohtaja

Lisätiedot

Heka Vartioharju, Rekitie 4

Heka Vartioharju, Rekitie 4 2 HANKESELOSTUS 1 / 10 Heka Vartioharju, Rekitie 4 hnro 7303001 18.11.2013 Heka Vartioharju, Rekitie 4 Luonnokset 21.10.2013 Sijainti Kohde Rekitie 4, 00950 Helsinki Vartiokylä, kortteli 45330, tontti

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

Paritalo Kontiolahti. Vierevänniementie 12

Paritalo Kontiolahti. Vierevänniementie 12 Paritalo Kontiolahti Vierevänniementie 12 91,5m 2 TERASSI S 4h + K + KHH + S + var Tämä paritalo on rakenteilla Höytiäisen upeisiin rantamaisemiin aivan palveluiden äärelle. K PSH Tule tutustumaan paritaloon,

Lisätiedot

Knuuttilantie 5 C, Jalasjärvi. Asuinrakennuksen kuntokatselmus klo 15.00

Knuuttilantie 5 C, Jalasjärvi. Asuinrakennuksen kuntokatselmus klo 15.00 1 8 Knuuttilantie 5 C, 61600 Jalasjärvi Asuinrakennuksen kuntokatselmus 1.8.2017 klo 15.00 2 8 Tilaus 27.7.2017: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Tarkastuksessa

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

KOSTEUSKARTOITUS JUHA SYRJÄMÄKI RAPORTTI KUNTO-/KOSTEUSKARTOITUS MYYNTIÄ VARTEN HIRVIJOENTIE 158, KAUHAVA

KOSTEUSKARTOITUS JUHA SYRJÄMÄKI RAPORTTI KUNTO-/KOSTEUSKARTOITUS MYYNTIÄ VARTEN HIRVIJOENTIE 158, KAUHAVA RAPORTTI 11712 KUNTO-/KOSTEUSKARTOITUS MYYNTIÄ VARTEN 11.5.2016 HIRVIJOENTIE 158, KAUHAVA RAPORTTI 11712 1/10 Työn tilaaja: Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ulosottovirasto Läsnä: rakennuksen omistaja, ulosottoviraston

Lisätiedot

RAKENNUSTAPASELOSTUS / ALUSTAVA 29.8.06 Kohde: Sijainti: Osoite: AS OY TURUN LUOLAVUORENPUISTO-II Turun kaupunki, Luolavuoren (032) kaupunginosa, kortteli 53, tontti 5 Rätiälänkatu 15 c, 20300 TURKU YLEISTÄ

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

KIINTEISTÖTIETOJEN ILMOITUSLOMAKE - ELINKEINOTOIMINTA.

KIINTEISTÖTIETOJEN ILMOITUSLOMAKE - ELINKEINOTOIMINTA. LAUKAAN KUNTA Rakennusvalvonta K2 KIINTEISTÖTIETOJEN ILMOITUSLOMAKE - ELINKEINOTOIMINTA. KIINTEISTÖN (MAA-ALUEEN) TIEDOT Kiinteistötunnus Kiinteistön osoite Kiinteistön kokonaispinta-ala Kiinteistön maapohja

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013

KUNTOTARKASTUS 1(7) KUNTOTARKASTUS. Kiinteistö Oy Matkatalo. Valtakatu 36. 53100 Lappeenranta 24.09.2013 1(7) KUNTOTARKASTUS Kiinteistö Oy Matkatalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta 24.09.2013 2(7) 1.YLEISTIETOA KOHTEESTA Kohde: Kiinteistö Oy Koulutalo Valtakatu 36 53100 Lappeenranta Tarkastuksen tilaaja:

Lisätiedot

Huoneistoala on yhteensä 376 m2 + var, tekn tila 45 m2, tilavuus 1660 m3 ja kerrosala 475 m2

Huoneistoala on yhteensä 376 m2 + var, tekn tila 45 m2, tilavuus 1660 m3 ja kerrosala 475 m2 RAKENNUSTAPASELOSTUS AS OY SEINÄJOEN HIETAMÄENTIE 17-19 Yleiskuvaus: Asunto Oy Seinäjoen Hietamäentie 17-19 rakennuspaikka sijaitsee Seinäjoen Hyllykallion kaupunginosassa kortteli 4045 tonttit 1 ja 2.

Lisätiedot

Kinnunen Vesa PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN. TYÖKOHDE Kukkula Koulutie Eura

Kinnunen Vesa PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN. TYÖKOHDE Kukkula Koulutie Eura PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 17.04.13 7522 Kinnunen Vesa 050-9186695 TILAAJA Euran kunta Pl 22 27511 Eura TYÖKOHDE Kukkula Koulutie 2 27510 Eura VAKUUTUSYHTIÖ ISÄNNÖITSIJÄ KIINTEISTÖVÄLITYS

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä

ULKOSEINÄ VÄLISEINÄ Teräs, alapohjassa Sokkelin päällä Lattiapinnan päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 29.07.13 7809 Joensuu Henri 0458814141 TILAAJA Euran kunta Sorkkistentie 10 27511 Eura Rantanen Markus 044 4224882 TYÖKOHDE Euran kunta Kotivainiontie 3 27400

Lisätiedot

MUUTTOVALMIS SISUSTUSVALMIS AVAIMET KÄTEEN LISÄTIETOJA X= kuuluu urakkaan, O= ei kuulu urakkaan

MUUTTOVALMIS SISUSTUSVALMIS AVAIMET KÄTEEN LISÄTIETOJA X= kuuluu urakkaan, O= ei kuulu urakkaan MUUTTOVALMIS SISUSTUSVALMIS AVAIMET KÄTEEN LISÄTIETOJA X= kuuluu urakkaan, O= ei kuulu urakkaan SUUNNITELMAT JA VALVONTA Pääpiirustukset ja pääsuunnittelijan Pääpiirustukset, perustamistapaselvitys O X

Lisätiedot

Paritalo Lehmo. Saappanintie 3

Paritalo Lehmo. Saappanintie 3 Paritalo Lehmo Saappanintie 3 80m 2 TERASSI 3h + K + KHH + S + var Tämä Lehmoon, rauhalliselle sijainnille rakentuva paritalo on ekologinen ja hengittävä. Katot ja seinät on eristetty Hunton puukuitueristeellä,

Lisätiedot

Martinkartano. Asemapiirros Rakennustapaseloste Kerrospohjakuvat Huoneistojen pohjakuvat. Senioriasumisoikeusasuntoja. Iltamantie 7, 05810 Hyvinkää

Martinkartano. Asemapiirros Rakennustapaseloste Kerrospohjakuvat Huoneistojen pohjakuvat. Senioriasumisoikeusasuntoja. Iltamantie 7, 05810 Hyvinkää Martinkartano Senioriasumisoikeusasuntoja Iltamantie 7, 05810 Hyvinkää Asemapiirros Rakennustapaseloste Kerrospohjakuvat Huoneistojen pohjakuvat SENIORIASUMISOIKEUS OY ILTAMANTIE 7, 05810 HYVINKÄÄ P +108.00

Lisätiedot

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja . Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten

Lisätiedot

HEKA KATAJANOKKA PERUSKORJAUKSEN HANKESELOSTUS MERISOTILAANKATU 2 MERISOTILAANKATU 3. Kohde ja sen sijainti

HEKA KATAJANOKKA PERUSKORJAUKSEN HANKESELOSTUS MERISOTILAANKATU 2 MERISOTILAANKATU 3. Kohde ja sen sijainti HEKA KATAJANOKKA PERUSKORJAUKSEN HANKESELOSTUS MERISOTILAANKATU 2 MERISOTILAANKATU 3 Kohde ja sen sijainti Msk 2 Merisotilaankatu 2, 00160 Helsinki Katajanokka, kortteli 8015, tontti 2, tontin pinta-ala

Lisätiedot

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY

Kortepohjan koulu. Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla VAHANEN JYVÄSKYLÄ OY Kortepohjan koulu Kunnostustoimenpiteet koululla 2000-luvulla 1 Yleistietoja rakennuksesta Kortepohjan koulu on valmistunut pääosin 1970-luvulla Kohde on rakennettu neljässä vaiheessa, joista ensimmäisessä

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

HAITTA-AINE- / ASBESTIKARTOITUS Työnumero: 4775 Kohde: Terveyskeskussairaala Tammikumpu

HAITTA-AINE- / ASBESTIKARTOITUS Työnumero: 4775 Kohde: Terveyskeskussairaala Tammikumpu Vapaalantie 8A 01650 VANTAA 24H / 050-44 00 415 HAITTA-AINE- / ASBESTIKARTOITUS Työnumero: 4775 Kohde: Terveyskeskussairaala Tammikumpu Osoite: Lippajärventie 1 02700 Espoo Yhteyshenkilö: Alexi Mygänen

Lisätiedot

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite:

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite: Omakotitalon perusparantaminen Hakija: Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a Osoite: Kustannustaso 1/2014 (ALV 24%) (rak.kust.indeksi 106,9 (2010=100)) 1.Vaippaan kohdistuvat toimenpiteet 1.1 Vesikatto

Lisätiedot

Laukkarinne 4 01200 VANTAA. Vantaan Tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA

Laukkarinne 4 01200 VANTAA. Vantaan Tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Kosteusvauriokartoitus ja pintakosteusmittaus Tarkastuskohde: Hakunilan nuorisotila Laukkarinne 4 01200 VANTAA Tilaaja: Mikko Krohn Vantaan Tilakeskus Kielotie 13 01300 VANTAA Vahinkonumero: Tarkastaja:

Lisätiedot

Kaunialan sotavammasairaala

Kaunialan sotavammasairaala 1/12 1. A- ja B-siiven pääsisäänkäynti, julkisivu itään. 2. A-siipi, julkisivu etelään. Maanpinta viettää rakennukseen päin. 3. A- ja B-siiven vesikatto on huonokuntoinen. Ylimmässä kerroksessa on ollut

Lisätiedot

Tontti Kohde sijaitsee Naantalin kunnassa, kunnan omistamalla tontilla (2491 m2), korttelin tontilla 7.

Tontti Kohde sijaitsee Naantalin kunnassa, kunnan omistamalla tontilla (2491 m2), korttelin tontilla 7. RAKENNUSTAPASELOSTUS Rakentaja: Rakennusliike Hörkkö Oy YLEISTÄ As Oy Naantalin Keihäänkärki 2 on RS-rahoitteinen rivitaloyhtiö. Yhtiö muodostuu kahdesta erillisestä rakennuksesta ja seitsemästä asunnosta.

Lisätiedot

Tekla , liite no 12 LAPINLAHDEN KUNTA. Meijeri ja Mylly. Korjattavuusarvio/Kuntoarvio, alustava

Tekla , liite no 12 LAPINLAHDEN KUNTA. Meijeri ja Mylly. Korjattavuusarvio/Kuntoarvio, alustava Tekla 23.3.2017 18, liite no 12 LAPINLAHDEN KUNTA Meijeri ja Mylly Korjattavuusarvio/ FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 1.3.2017 P31957 1 (10) Sisällysluettelo 1 Tilaaja... 2 1.1 Kohdetiedot... 2 1.2 Toimeksianto...

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7

KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 1/7 Niinimaantie 691, 63210 Niinimaa Omakotitalon kuntokatselmus 9.12.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 312/2015 2/7 Tilaus 2.12.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

HATANPÄÄN ALUE / ALILÄÄKÄRIN ASUNTO (M) Rakennushistoriallinen selvitys. Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio 2016

HATANPÄÄN ALUE / ALILÄÄKÄRIN ASUNTO (M) Rakennushistoriallinen selvitys. Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio 2016 HATANÄÄN ALUE / ALILÄÄKÄRIN ASUNTO (M) Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio 2016 1 HATANÄÄNUISTO Kuninkaankuja Lampi A R K K I T E H T U U R I A ALUEKARTTA ALUEKARTTA 1400X1400

Lisätiedot

LIITE 1. Rakennuslupapiirustukset

LIITE 1. Rakennuslupapiirustukset LIITE 1. Rakennuslupapiirustukset LIITE 2. Lämpökameran mittauspisteet Lämpökameran mittauspisteet, 1-kerros Lämpökameran mittauspisteet, 2-kerros Lämpökameran mittauspisteet, kellari LIITE 3. Lämpökamerakuvat

Lisätiedot

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA

KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA MYYDÄÄN KORJAAMO- VARASTOHALLI TOIMISTO- JA LABORATORIOTILAA VAASAN VANHASTA SATAMASTA Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 Fax 03 222 9835 www.catella.fi OSOITE

Lisätiedot

RAKENNUSSUUNNITELMAN MUKAISET VOLYYMITIEDOT ###

RAKENNUSSUUNNITELMAN MUKAISET VOLYYMITIEDOT ### KUSTANNUSARVIO JA RAKENNUSSELOSTUS Rakennusinvestoinnin rahoitustukihakemukseen MAA JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Maaseutu- ja luonnonvaraosasto 01 Hakija Kivioja Pekka 07 Metsää, ha 02 Lähiosoite Kiviojantie

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

Knuuttilantie 5 B, Jalasjärvi. Rivitalorakennuksen kuntokatselmus klo 12.30

Knuuttilantie 5 B, Jalasjärvi. Rivitalorakennuksen kuntokatselmus klo 12.30 1 7 Knuuttilantie 5 B, 61600 Jalasjärvi Rivitalorakennuksen kuntokatselmus 1.8.2017 klo 12.30 2 7 Tilaus 27.7.2017: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Laskutusosoite: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto Tarkastuksessa

Lisätiedot

Harri Koskenranta

Harri Koskenranta T-110.460 FYYSINEN TURVALLISUUS - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 3.2. 2005 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT 3.2. 2005 T-110.460 Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa,

Lisätiedot

Case Linnankosken lukio. Mika Matikka WSP Finland Oy Liiketoimintajohtaja, korjausrakentaminen

Case Linnankosken lukio. Mika Matikka WSP Finland Oy Liiketoimintajohtaja, korjausrakentaminen Case Linnankosken lukio Mika Matikka WSP Finland Oy Liiketoimintajohtaja, korjausrakentaminen Linnankosken lukio, raapaisu historiasta valmistunut keväällä 1953 koulukäyttöön alkuperäisistä rakenteista:

Lisätiedot

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011

JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY JOKELA - VÄLIPOHJAN KANTAVUUDEN MÄÄRITYS RAPORTTI 1. KRS. KATON VAAKARAKENTEISTA Torikatu 26 80100 Joensuu 02.09.2011 JOENSUUN JUVA OY Penttilänkatu 1 F 80220 Joensuu Puh. 013 137980 Fax.

Lisätiedot

E K O R E X H I R S I T A L O T

E K O R E X H I R S I T A L O T EKOREX HIRSITALOT 1. SUUNNITELMAT JA OHJEET - pääpiirustukset (pohjat, julkisivut ja leikkaus) rakennuslupaa varten - viranomaisten vaatimat u-arvo- ja lujuuslaskelmat toimitettavista puuosista - hirsikaaviot

Lisätiedot

2. Perustukset ja kellarit 1/3. Kuva 2: Maanvarainen perustus 2

2. Perustukset ja kellarit 1/3. Kuva 2: Maanvarainen perustus 2 Jämerä detaljit 2. Perustukset ja kellarit 1/3 Kuva 1: Maanvarainen perustus 1 Kuva 2: Maanvarainen perustus 2 2. Perustukset ja kellarit 2/3 Maanvaraisen/tuulettuvan alapohjan perustuksen anturat tarjotaan

Lisätiedot

Suvilahti sota-aikana

Suvilahti sota-aikana Suvilahti sota-aikana Kaasulaitoksen uutta pukuhuone- ja ruokalarakennusta rakennetaan joulukuussa 1938. Näkymä itäjulkisivusta. Huomaa kaasuvalaisinpylväs ja rakennustyömaan ylittävä kaasuputki, joka

Lisätiedot

ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 )

ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 ) ARK 2006-11-10..2007-01-04 1 ( 10 ) HINKABÖLEN KOTISEUTUMUSEO - MUNAPIRTTI K O R J A U S S U U N N I T E L M A I I - K U V A L I I T T E E T - T U P A R A K E N N U S ARK 2006-11-10..2007-01-04 2 ( 10

Lisätiedot

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 04.06.15 9705 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto Pl 9 32701 HUITTINEN TYÖKOHDE As Oy Kauttuan Vanha Kartano Mikolanmäentie 1 as

Lisätiedot

LAAKASIILO KATETTU. LAAKASIILOT, mv Esko Hautakorpi UUDISRAKENNUS. Rakennusala Sisäala m² 1523 m². Laakasiilo, katettu FarmiMalli Oy

LAAKASIILO KATETTU. LAAKASIILOT, mv Esko Hautakorpi UUDISRAKENNUS. Rakennusala Sisäala m² 1523 m². Laakasiilo, katettu FarmiMalli Oy LAAKASIILOT, mv Esko Hautakorpi UUDISRAKENNUS A 6139 51 FarmiMalli Oy puristeneste pumppauskaivo mastojäykistys Rullaovi 6x6 615 Rullaovi 9x7 LAAKASIILO KATETTU Rakennusala Sisäala 1542 m² 1523 m² Kerrosala

Lisätiedot

Hakaniemen Kauppahalli

Hakaniemen Kauppahalli Tilakeskus Hakaniemen Kauppahalli Peruskorjaus Hankenumero 8086089 Tilakeskus Helsingin kaupungin tukkutori Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 8086089 Osoite, 00530 Helsinki Sijainti Kaupunginosa

Lisätiedot

ASUNTO OY KATAJAHARJU, KATAJAHARJUNTIE 4 LAUTTASAARI SELOSTE LISÄKERROKSEN RAKENTAMISESTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA

ASUNTO OY KATAJAHARJU, KATAJAHARJUNTIE 4 LAUTTASAARI SELOSTE LISÄKERROKSEN RAKENTAMISESTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA 1 ASUNTO OY KATAJAHARJU, KATAJAHARJUNTIE 4 LAUTTASAARI 5.3.2018 SELOSTE LISÄKERROKSEN RAKENTAMISESTA ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA YLEISTÄ Asunto Oy Katajaharju 4 sijaitsee Lauttasaaressa Telkkäkujan ja Katajaharjuntien

Lisätiedot

AS OY TURUN WESTPARKIN EEBEN

AS OY TURUN WESTPARKIN EEBEN AS OY TURUN WESTPARKIN EEBEN Lukkosepänkatu 5 A, 20320 Turku ARVIOITU VALMISTUMISAIKA 1/2013 www.suomenvuokrakodit.fi SIJAINTI SVK Kartta: Fonecta Karttapalvelu, 2012. As Oy Turun Westparkin Eeben valmistuu

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA Asemakaavaote 30.5.2012 Naistenmatka Tuohikorpi AS OY PIRKKALAN TUOHIKORPI Tuohivirsu 6 33960 Pirkkala HUONEISTOSELOSTUS Päivitetty 19.8.2013 OLOHUONE Katto koristeruiskutasoite Seinät

Lisätiedot

Rakennusliike A Vänttilä Oy

Rakennusliike A Vänttilä Oy Kääpätie 10 www.rakennusliikevanttila.fi JAHTIMETSÄNTIEN OMAKOTITALOT Rakennustapaselostus Rakennuspaikka: Jahtimetsäntie 1, 3, 5 ja 7, 90540 Oulu Rakennusten laajuustiedot: Päärakennus: huoneistoala 120

Lisätiedot

s u s t a i n a b l e l i v i n g T o w n h o u s e T u u s u l a

s u s t a i n a b l e l i v i n g T o w n h o u s e T u u s u l a s us t a ina b le li vin g Townhouse Tuusula RAKENNUSTAPASELOSTUS Tuusula Kaupunginosa: Rykmentinpuisto Kortteli: 5708 Tontin omistus: Oma Tontin pinta-ala: 2354m2 rakennuttaja Trä Kronor Oy Ab Y-tunnus

Lisätiedot

Tilan RN:o/tontin nro/rakennuspaikan nro. Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän valvoja

Tilan RN:o/tontin nro/rakennuspaikan nro. Rakennushankkeeseen ryhtyvän nimi. Rakennushankkeeseen ryhtyvän valvoja EURAJOEN KUNTA YMPÄRISTÖTOIMI RAKENNUSVALVONTA RAKENNUSTYÖN TARKASTUSASIAKIRJA Yksityiskohtainen tarkistuslista RAKENNUSKOHDE Rakennuslupanumero Rakennuspaikka Kylä/kunnanosa Osoite Tilan nimi/korttelin

Lisätiedot

ASBESTIKARTOITUSRAPORTTI

ASBESTIKARTOITUSRAPORTTI ASBESTIKARTOITUSRAPORTTI 21.10.2016 Raudaskosken koulu 1 Aika: 21.9.-21.10.2016 Kartoittaja: Kohde: Laaksojen ilmastointityö Ay Rkm Terho Toivoniemi Rajakatu 20 85800 HAAPAJÄRVI terho.toivoniemi@gmail.com

Lisätiedot

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

Lääketehdas Oy STAR Ab:n vanha kiinteistö RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio Tuurnankatu 15 D 15 33270 TAMPERE p.0400-480761 email seija.hirvikallio@dnainternet.net y-tunnus 1140642-8 Tampereen Pienteollisuustalo Oy/Rakennusvaihe V Hankesuunnitelma

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007

T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus. Harri Koskenranta 19.3.2007 T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 19.3.2007 SUOJAUKSET UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet

RAKENTEELLINEN SUOJAUS. Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää vahingontorjuntaa, joka toteutetaan valitsemalla tarkoituksenmukaiset rakenteet SUOJAUKSET T-110.5610 Henkilöstö- ja toimitilaturvallisuus - Kuorisuojaus Harri Koskenranta 14.3.2006 UHKAT VAHINGOT T-110.5610/Koskenranta 2 RAKENTEELLINEN SUOJAUS Rakenteellinen suojaus on ehkäisevää

Lisätiedot

Muottikatu 6 A Alppila, Oulu. TA-Yhtymä Oy

Muottikatu 6 A Alppila, Oulu. TA-Yhtymä Oy Muottikatu 6 lppila, Oulu T-Yhtymä Oy OTTIKTU 6 KIINT.OY OULUN SEUDUN SENIORI/ OTTIKTU 6 DNO 32833/321/11 Hsto Kerros Hsto pintanro tyyppi ala 1 1 2h+kk 45,0 2 1 2h+kk 45,5 3 1 3h+k+s 72,5 4 1 1h+kk 38,5

Lisätiedot