Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma 2011

Transkriptio

1 Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma 2011

2 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen yhteistyö ORGALIME ISTMA CECIMO EUROFORGE CAEF EFFRA Alan yritykset Työvälineet Alihankinta Pintakäsittely Metallin työstökoneet Lämpökäsittely ja takomot Ohutlevytuotteet Valimot Yhteiset tavoitteet INVESTOINTEJA TUOTTAVUUTTA YHTEISTYÖTÄ VAIKUTTAVUUTTA Toiminta-alueet T&K Koulutus kansainvälistyminen Lainsäädäntö Alan vetovoima Kansallinen yhteistyö Yliopistot, tutkimuslaitokset, oppilaitokset, osaamiskeskukset, viranomaiset, asiakkaat, media Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma

3 Sisältö Yhteenveto...3 TOIMINNAN TAUSTA JA PERUSTEET...5 Toiminta-ajatus...5 Visio...5 Strategia...5 Tavoitteet ja arvolupaus...6 Toimialan tilannekuva ja näkymät...7 Tuotekehityspanostukset jalostusarvon nostamiseksi...8 Erikoistuminen ja automaatioasteen nostaminen lisäävät tehokkuutta...8 Kansainvälistyminen on välttämätöntä kasvua tavoiteltaessa...10 Pitkän aikavälin näkymät ovat myönteiset...10 Teknologiateollisuus ry:n strategia TUOTANTO- JA PALVELUVERKOSTOT KLUSTERIN TOIMINTA Kilpailukyvyn kehittäminen ja strateginen kyvykkyys...13 Yhteinen tutkimus- ja kehitystoiminta palvelemaan yritysten oman strategian toteutusta..14 kotimaiset ohjelmat (Tekes ja Fimecc)...14 käynnistyneet ja valmistelussa olevat hankkeet...15 Mahdollisuudet EU:n tutkimusohjelmissa...16 Kansainvälistyminen ja kansainvälinen yhteistyö...16 Kokoukset, seminaaritoiminta ja verkottuminen...17 Koulutus ja alan vetovoima...18 Lainsäädäntö ja sopimusjuridiikka...18 Jäsenyys ja uudet toimialat...18 Viestintä, vaikuttaminen ja yhteistyö...18 LIITTEET Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma 2011

4 Yhteenveto Tuotanto- ja palveluverkostot -klusteri on seitsemän Teknologiateollisuus ry:ssä toimivan toimialaryhmän käynnistämä yhteistyöalusta. Klusterin tehtävänä on osaltaan huolehtia siitä, että jäsenyrityksillä on edellytykset ylläpitää ja kehittää tuotannollista toimintaa Suomessa sekä menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Klusterin toiminta on avointa myös muille yrityksille kuin kyseisten ryhmien jäsenille. Teknologiateollisuus ry:n teettämän selvityksen mukaan yritykset pitävät tärkeimpänä panostusalueena juuri nyt kilpailukyvyn parantamista. Keinoina nähdään tuotteiden jalostusasteen nostaminen, yritysten kansainvälistyminen ja asiakaspohjan laajentaminen sekä verkostomaisen toiminnan mahdollistama erikoistuminen ja automaatiotason nostaminen. Vuoden 2011 toiminnassaan klusteri Kannustaa yrityksiä strategiansa uudistamiseen vastaamaan globaalin rakennemuutoksen muokkaamaa kilpailutilannetta. Teknologiateollisuus ry tarjoaa tukea yritysten tilanneanalyysin tekemiseen TRIOplus -hankkeen kautta. Seuraa toimialan valmistelussa ja käynnissä olevia hankkeita Suomessa ja pyrkii vaikuttamaan erityisesti tuotanto- ja valmistustekniikan hankkeiden synnyttämiseen ja sisältöön yhteistyössä Tekesin ja Fimecc Oy:n kanssa. Ylläpitää ja kehittää suhteita eurooppalaisiin tutkimus- ja kehitysaloitteisiin osallistumalla EFFRA:n (European Factories of the Future Research Association) ja ManuFuture-teknologiayhteisön toimintaan. Aktivoi verkoston jäseniä osallistumaan käynnistyviin kehittämishankkeisiin sekä Suomessa että Euroopassa. Ideoi ja käynnistää klusterin yhteisiä kansainvälistymisprojekteja sekä tutustumismatkoja potentiaalisille markkina-alueille. Osallistuu Finpron käynnistämän teollisten palveluiden vientihankkeen ohjaukseen sekä pyrkii käynnistämään alihankkijoiden palvelukonseptien kehittämishankkeen. Edistää yritysten välistä kanssakäymistä ja verkottumista seminaareilla ja muilla tilaisuuksilla. Klusteri osallistuu mm. Tampere Manufacturing Summit -konferenssin suunnitteluun ja valmisteluun sekä selvittää yritysten kiinnostusta osallistua yritysten välisiin kontaktitapahtumiin sekä round-table-keskusteluihin. Ylläpitää tilannekuvaa toimialasta seuraamalla globaalia suhdannekehitystä, tuotantotilastoja ja markkinakatsauksia yhdessä eurooppalaisten ja kansainvälisten sisarjärjestöjen kanssa. Toimintasuunnitelman alussa on kuvattu laajasti yhteistyön taustaa ja perusteita. Yhteinen näkemys toimialan kilpailutilanteesta ja tulevaisuuden menestystekijöistä on haluttu tuoda esiin perusteluksi käynnistyvälle toiminnalle. Niin ikään on kuvattu klusterin toiminnan kytkentä Teknologiateollisuus ry:n strategiaan ja toimintaan. Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma

5 Varsinainen toimintasuunnitelma painottuu tutkimus- ja kehitystoimintaan, kansainvälistymisen edistämiseen, verkottumiseen sekä näitä tukevaan viestintään. Viestinnän tarkoitus on yritysten aktivointi toimintaan mukaan, mikä edesauttaa yritysten välistä kanssakäymistä ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämistä. Vain aktiivisella osallistumisella yritykset voivat hyödyntää tuottavan yhteistyön mahdollisuudet. Tuotanto- ja palveluverkostot on Teknologiateollisuus ry:ssä toimivien toimialaryhmien käynnistämä yhteistyöalusta. Sen ytimen muodostavat tällä hetkellä seuraavat toimialaryhmät: Alihankkijat, Metallintyöstökoneet, Työvälinevalmistajat, Lämpökäsittely ja takomot, Pintakäsittelijät ja Ohutlevytuotteet sekä Valutuoteteollisuusyhdistys Lisätietoja: Veli Matti Kuisma Tuotanto- ja palveluverkostot -klusterin johtoryhmän sihteeri Työvälinevalmistajat-toimialaryhmän asiantuntija puh veli-matti.kuisma(at)teknologiateollisuus.fi Arto Kivirinta Ohutlevytuotteet-toimialaryhmän asiantuntija puh arto.kivirinta(at)metsta.fi Ilkka Niemelä Metallintyöstökonevalmistajat -toimialaryhmän asiantuntija puh ilkka.niemela(at)teknologiateollisuus.fi Matti Spolander Alihankkijat-toimialaryhmän asiantuntija puh matti.spolander(at)teknologiateollisuus.fi Pirjo Tunturi Pintakäsittely-toimialaryhmän asiantuntija puh pirjo.tunturi(at)teknologiateollisuus.fi Mika Vartiainen Lämpökäsittely ja takomot -toimialaryhmän asiantuntija puh mika.vartiainen(at)metsta.fi Juhani Orkas Valutuoteteollisuusyhdistyksen asiantuntija puh juhani.orkas(at)teknologiateollisuus.fi Teknologiateollisuus ry Eteläranta 10, PL 10, Helsinki Puhelin (09) , faksi (09) Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma 2011

6 Toiminnan tausta ja perusteet Tuotanto- ja palveluverkostot on Teknologiateollisuus ry:ssä toimivien toimialaryhmien käynnistämä yhteistyöalusta. Sen ytimen muodostavat tällä hetkellä seuraavat toimialaryhmät: Alihankkijat, Metallintyöstökoneet, Työvälinevalmistajat, Lämpökäsittely ja takomot, Pintakäsittelijät ja Ohutlevytuotteet sekä Valutuoteteollisuusyhdistys. Yhteistyö on avointa myös muille toimialoille ja yksittäisille yrityksille, joille tuotannollinen toiminta tai siihen läheisesti liittyvät palvelut ovat keskeistä omassa toiminnassaan. Edellä mainittujen ryhmien yhteenlaskettu jäsenmäärä on lähes 300 yritystä. Yhteenlaskettu liikevaihto on arviolta 3,5 miljardia euroa ja henkilöstön määrä n Yhteistyön käynnistämiseksi järjestettiin avoin seminaari Tampereella. Menestyksen eväät seminaari kokosi yli sata osanottajaa yrityksistä ja sidosryhmistä. Perustajatahot ovat asettaneet klusterille johtoryhmän johon kuuluvat Tomas Hedenborg (Finn-Power Oy, pj), Jari Saaranen (TH-Tools Oy, vpj), Kari Helander (Bodycote Lämpökäsittely Oy), Erkki Karvonen (Uudenkaupungin Rautavalimo Oy), Erkki Lehtonen (Lehtosen Konepaja Oy), Marko Rantala (Aurajoki Oy), Juha Tuomisto (Rautaruukki Oyj Ruukki Metals) sekä Ilkka Niemelä ja Veli Matti Kuisma (siht.) Teknologiateollisuus ry:stä. Johtoryhmän työhön osallistuvat myös Teknologiateollisuuden asiantuntijat Arto Kivirinta (Ohutlevytuotteet), Juhani Orkas (Valutuoteteollisuus), Matti Spolander (Alihankkijat), Pirjo Tunturi (Pintakäsittely), Mika Vartiainen (Lämpökäsittely ja takomot) sekä assistentti Satu Laakso. Johtoryhmä on aikaisemmin tehdyn SWOT-analyysin pohjalta kuvannut klusterin toimintaajatuksen, vision, strategian ja tavoitteet. Toiminta-ajatus Tuotanto- ja palveluverkostot -klusterin tehtävänä on huolehtia siitä, että jäsenyrityksillä on edellytykset ylläpitää ja kehittää tuotannollista toimintaa Suomessa sekä menestyä kansainvälisessä kilpailussa. Visio Suomalaisen kone- ja metallituoteteollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn kehittäjä. Strategia Klusteri edistää yritysvetoisesti jäsenyritystensä menestystä ja parantaa yhteistyöllä sidosryhmien kanssa kansainvälisesti kilpailukykyisen tuotanto- ja palvelutoiminnan edellytyksiä Suomessa. Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma

7 Visio: Suomalaisen kone- ja metallituoteteollisuuden kansainvälisen kilpailukyvyn kehittäjä. Markkinapaineet: Globalisaatio Ympäristövaatimukset Ylikapasiteetti Protektionismi Lainsäädäntö Visio Tavoitteet Investointeja, tuottavuutta, yhteistyötä ja vaikuttavuutta Strategia Klusteri edistää yritysvetoisesti jäsenyritysten menestystä ja parantaa yhteistyöllä sidosryhmien kanssa kansainvälisesti kilpailukykyisen tuotanto- ja palvelutoiminnan edellytyksiä Suomessa. Kilpailijat: Kehittyneet taloudet Kehittyvät taloudet Tuottavan yhteistyön mahdollistaja Arvolupaus Suomesta houkutteleva toimintaympäristö korkeatasoiselle valmistavalle teollisuudelle, jonka tuotteet ja palvelut ovat kilpailukykyisiä Jäsenyritysten vahvuutena ovat luotettavuus, joustavuus, osaaminen, kestävä kehitys ja kokonaistehokkuus Toiminta tutkimus ja kehityshankkeet kansainvälistymisen edistäminen yhteistyö kansainvälisten sisarjärjestöjen kanssa verkostojen kehittäminen toimintaympäristön parantaminen sidosryhmien kanssa viestintä Kuva 1. Tuotanto- ja palveluverkostot -klusterin visio ja strategia Tavoitteet ja arvolupaus Perimmäisenä tavoitteena on kehittää suomalaisen kone- ja metallituoteteollisuuden kilpailukykyä, mikä edellyttää tuottavuutta parantavia aineellisia ja aineettomia investointeja sekä näille suotuisaa toimintaympäristöä. Laajalla yhteistyöllä voimme vaikuttaa tulevaan kehitykseen tehokkaasti. Käynnistyvän yhteistyön ohella tavoitteena on synnyttää yritysten välille vuorovaikutusta, joka parhaimmillaan johtaa liiketoimintasuhteisiin ja synnyttää uusia verkostoja. Yhteistoiminta lisää yritysten välisiä kontakteja ja rakentaa kumppanuuden edellyttämää luottamusta. Parhaiden käytäntöjen ja toimintamallien avulla halutaan katalysoida toimialarajat ylittävää ja kaikkia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä sekä kansallisella tasolla että eurooppalaisten yhteistyökumppanien kanssa. Positiivisten kokemusten ja esimerkkien rohkaisemana uskomme erilaisen yhteistyön avaavan yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja asiakkuuksia. Usein keskustelut ja kontaktit asialistan ulkopuolella ovat lyhyellä aikavälillä jopa hyödyllisempiä kuin teemat, joiden pariin on kokoonnuttu. SWOT-analyysin tuloksena jäsenyritysten vahvuuksiksi ja tulevaisuuden menestystekijöiksi tunnistettiin luotettavuus, joustavuus, osaaminen, kestävän kehityksen periaatteet sekä kokonaistehokkuus verkostossa. Vahvuuksia pitää hyödyntää tuotteiden ja palveluiden jalostusarvon nostamiseen sekä yritysten ja verkostojen toiminnan tehostamiseen. Kansainvälistyvissä verkostoissa yritykset voivat erikoistua ja nostaa tuotannon automaatiotasoa. Korkean kustannustason toimintaympäristössä on tarkkaan harkittava, mihin kukin yritys keskittyy saavuttaakseen kestävän kilpailuedun. 6 Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma 2011

8 Toimialan tilannekuva ja näkymät Vuonna 2008 maailmanlaajuisesti iskenyt rahoituskriisi pudotti kone- ja metallituoteteollisuuden liikevaihdon Suomessa 32 miljardista 24 miljardiin euroon. Maailmalla edelleen vallitseva ylikapasiteettitilanne painaa hintoja alas ja vähentää investointien tarvetta. Orastava elpyminen on ollut poikkeuksellisesti kehittyvien talouksien kasvun sekä valtavien elvytystoimien varassa. Eri talousalueiden kaupan ja kulutuksen epätasapaino sekä julkisen sektorin velkaantuminen varjostavat odotuksia kestävästä kasvusta. Globaalisti toimivat yritykset vahvistavat läsnäoloaan nopeasti kasvavilla markkina-alueilla. Ne eivät ole riippuvaisia Suomesta, mutta Suomi tarvitsee niiden vientivetoa. Kun Suomessa tapahtuva tuotanto palvelee lähinnä Euroopan ja lähialueiden markkinoita, kasvuodotukset ovat maltillisia. Suurten yritysten täältä tarvitsema alihankinta vähenee, jolloin alihankkijoiden pitää löytää uusia asiakkaita ja/tai uusia tuotteita. Riippuvuutta globaalien suomalaisyritysten vetoavusta voidaan vähentää parantamalla pk-yritysten kyvykkyyksiä kansainväliseen toimintaan ja lisäämällä niiden suoraa vientiä (kuva 2). Oman tuotteen omaavat, kasvuhaluiset yritykset joutuvat etsimään voimakkaampaa kasvua uusilta markkina-alueilta, joko maantieteellisesti tai sisällöllisesti määriteltynä. Kehittyneissäkin maissa on voimakkaasti kasvavia talouden osa-alueita. Kasvua ja tasaisempaa liikevaihtoa haetaan myös teollisuuden palveluliiketoiminnalla. Sillä päästään myös tiiviimpään asiakassuhteeseen, mutta se edellyttää asiakkaan prosessien syvällistä tuntemusta. Pitää tietää, kuinka voidaan tuottaa arvoa asiakkaan prosessiin ja osoittaa mitattavissa oleva hyöty asiakkaalle. Palveluita kannattaakin kehittää yhdessä avainasiakkaiden kanssa. Työntekijöiden lukumäärä % alle yli Suomi Ruotsi Saksa Tanska Lähde: Extemal trade by activities and size-classes of enterprises, EC 2005 Kuva 2. Erikokoisten yritysten osuus viennistä. Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma

9 Kone- ja metallituoteteollisuuden tuotanto ja uudet tilaukset ovat edelleen hyvin alhaisella tasolla kapasiteettiin ja kriisiä edeltäneeseen tilanteeseen verrattuna. Tuottavuuden kehittäminen ja tuotteiston uudistaminen ovat keskeisiä tekijöitä kilpailukyvyn parantamisessa. Ylikapasiteettitilanteessa investointihyödykkeitä on vaikea myydä vanhoilla konsepteilla nykyisille asiakkaille. Asiakkaat odottavat edistyksellisiä ratkaisuja ja mm. ympäristötekijöiden ja energiatehokkuuden huomioon ottamista. Tuottavuutta voidaan kehittää toisaalta tuotteiden ja palveluiden jalostusarvoa nostamalla ja toisaalta verkoston kokonaistehokkuutta parantamalla. Tuotannon, valmistuksen ja niihin liittyvän logistiikan kehittämisvastuu on vähitellen siirtynyt isoilta vientivetureilta yhä enemmän verkostoissa toimiville pk-yrityksille. Näiden resurssit ja kyvykkyydet eivät riitä yksin samanlaisiin panostuksiin, joita aikaisemmin tehtiin isoissa yrityksissä. Uskomme, että parhaaseen tulokseen päästään laajalla yhteistyöllä unohtamatta asiakkaiden, suomalaisten tai ulkomaisten mukaanottoa. Tuotekehityspanostukset jalostusarvon nostamiseksi Kone- ja metallituoteteollisuuden T&K-investoinnit suhteessa liikevaihtoon ja jalostusarvoon ovat keskimäärin varsin alhaisella tasolla (kuva 3). Panostusten suuruus ei ole itsetarkoitus vaan tärkeämpää on, mitä niillä saadaan aikaan. Yleisesti ottaen korkean kustannustason maissa ei kuitenkaan ole mahdollista tehdä kilpailukykyisesti matalan jalostusarvon tuotteita. Niiden tuotannon kilpailukyky perustuu yleensä suuruuden ekonomiaan ja alhaiseen hintaan, mikä harvoin on suomalaisyritysten vahvuutena. Täällä valmistetuista tuotteista ja komponenteista on tavalla tai toisella saatava korkea hinta. Se voi perustua vain huippulaatuun, ylivoimaiseen teknologiaan ja palveluun, elinkaarikustannuksiin sekä ympäristöystävällisyyteen ynnä muihin tekijöihin, jotka tekevät tuotteesta haluttavan. Suomalaisyritykset ovat parhaimmillaan voimakkaasti varioituvassa piensarjatuotannossa kapeilla erikoismarkkinoilla, jossa kilpailukyky perustuu nopeuteen, joustavuuteen ja ketteryyteen. Vain tuotteiden innovatiivisuus ja huippulaatu antavat mahdollisuuden keskimääräistä korkeampaan hintatasoon. Ei pidä myöskään unohtaa teollisen muotoilun ja brändin vaikutusta tuotteen kysyntään ja haluttavuuteen. Muotoilu on parhaimmillaan integroitu tuotekehitys- ja suunnitteluprosesseihin ja tuo niihin menetelmäosaamista sekä parhaan mahdollisen käyttäjäkokemuksen. Esteettinen näkökulma on vain pieni osa muotoilua. Brändi taas on lupaus laadusta, ikään kuin leima tuotteen kyljessä. Brändin rakentaminen vaatiikin usein paljon enemmän sisäistä työtä kuin ulos näkyvää julkisuuskuvan rakentamista. Erikoistuminen ja automaatioasteen nostaminen lisäävät tehokkuutta Kansainvälinen talouskriisi on vauhdittanut globaalia rakennemuutosta ja työnjakoa. Yhä suurempi osa maailman tavaran tuotannosta tapahtuu kehittyvillä alueilla. Myös tuotantoon tarvittavien koneiden ja laitteiden tuotanto kasvaa siellä eli lähellä markkinoita joko monikansallisten yritysten yksiköissä tai yhä enemmän paikallisten yritysten valmistamana. Rakennemuutos näkyy väistämättä myös Euroopassa ja Suomessa. Yritysten on tunnistettava yhä tarkemmin omat vahvuudet ja kyvykkyydet, joiden varaan voidaan rakentaa kannattavaa liiketoimintaa. Asiantuntijoiden mukaan ns. yleiskonepajojen on vaikea menestyä 8 Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma 2011

10 T&K osuus jalostusarvosta Teknologiateollisuus Metallien jalostus Kone- ja metallituoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Tietotekniikka-ala Kaikki yritykset Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry Kuva 3. Teollisuuden tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit. enää hintakilpailussa, joka ylikapasiteetin vuoksi ei näytä ainakaan helpottuvan. Kapasiteetin tasaajan rooli ei valittuna strategiana näytä houkuttelevalta. Erikoistuminen omiin vahvuuksiin mahdollistaa automaatioasteen nostamisen. Kustannusrakenteessa voidaan päästä palkkakustannusten osalta tasolle, jossa ne eivät ole enää merkittävä tekijä tehtaan sijaintipäätöstä tehtäessä (kuva 4). Suomessa on erinomaisia esimerkkejä yrityksistä, jotka ovat onnistuneesti erikoistuneet ja automatisoineet tuotantonsa. Erinomaista osaamista ja tukea tällaiseen muutokseen löytyy teknillisistä yliopistoista, VTT:ltä sekä laitevalmistajilta. Kone- ja metalli (25, 28, 29-30, 33) 0,9 13,9 24,6 60,6 Metallituotteet (25) 1,4 8,0 31,3 59,3 Koneet ja laitteet (28) 0,6 20,7 18,0 60,7 Moottoriajoneuvot (29) 1,1 12,9 25,7 60,4 Muut kulkuneuvot (30) 5,4 1,3 25,3 68, Osuus kokonaiskustannuksista, % Raaka-aineet Palkat Energia Muut Lähde: Tilastokeskus/Teollisuuden alue- ja toimialatilasto, (TOL 2008) Kuva 4. Kone- ja metallituoteteollisuuden kustannusrakenne (ennakkotieto vuodelle 2008) Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma

11 Kansainvälistyminen on välttämätöntä kasvua tavoiteltaessa Erikoistumisen väistämättömänä seurauksena on tarve löytää uusia asiakkuuksia. Kapealla sektorilla niitä ei riitä Suomessa, joten kansainvälistyminen on välttämätöntä. Kun Suomessa tapahtuva tuotanto jo nyt palvelee lähinnä EU:n sisämarkkinoita, on luonnollista pitää sitä todellisena kotimarkkina-alueena. Maailman suurimman yhteismarkkinan mahdollisuuksia kuvaa: 500 miljoonaa asukasta/kuluttajaa yritystä teknologiateollisuudessa, joista isoa yritystä (vrt. Suomessa 150) Kansainvälistyminen edellyttää osaamisen kehittämistä ja panostusta myyntiin. Rekrytointi voi olla nopein tapa kasvattaa osaamista, jos yritys on toiminut yksinomaan kotimaan markkinoilla. Aluksi tarvitaan tietoa potentiaalisista markkinoista ja asiakkaista, kansainvälistymisstrategia sekä etenemissuunnitelma. Uusien asiakkuuksien rakentamisessa tarvitaan luottamusta ja henkilökohtaisia kontakteja. Ennen kaikkea kansainvälistyminen vaatii pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä. Hyvää tukea on saatavissa mm. Finpron maailmanlaajuiselta organisaatiolta sekä kansainvälistymisen konsulteilta. Toiminta eurooppalaisissa toimialajärjestöissä tai tutkimus- ja kehityshankkeissa on erinomainen tapa luoda henkilökohtaisia suhteita potentiaalisiin kumppaneihin ja asiakkaisiin. Hankkeissa mukana oleva konsortio on luonnollisesti myös mahdollinen yhteistä liiketoimintaa harjoittava toimitusketju. Aktiivinen osallistuminen alan tapahtumiin, konferensseihin tai messuihin voi olla hyvä tapa kerätä tietoa ja tutustua alan toimijoihin. Pitkän aikavälin näkymät ovat myönteiset Kone- ja metallituoteteollisuudella on merkittävä rooli maailmalla väestön kasvun ja kaupungistumisen jatkuessa. Uusia koneita ja laitteita tarvitaan infrastruktuurin rakentamiseen ja teollisuuden kehittämiseen erityisesti kehittyvillä alueilla. Ympäristöteknologian, energian ja raaka-aineiden kysyntä kasvaa, mikä avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomalaisilla yrityksillä on hyvät mahdollisuudet olla mukana Venäjän teollisuuden ja infrastruktuurin uudistamisessa. Globaalit suuryrityksemme ovat osoittaneet esimerkillään teollisuuden palveluliiketoimintaan liittyvät mahdollisuudet ja hyviä käytäntöjä. Samaa toimintamallia voidaan hyödyntää vielä paljon laajemmin. Strategisen huippuosaamisen keskittymät vahvistavat suomalaisen teollisuuden osaamispohjaa entisestään. Näistä erityisesti Fimecc Oy on klusterille luonnollinen yhteistyökumppani. 10 Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma 2011

12 Teknologiateollisuus ry:n strategia Teknologiateollisuus ry analysoi alkuvuoden 2010 aikana alan toimintaympäristöä ja strategiansa painopisteitä. Toimintaympäristöanalyysin pohjalta luodussa uudessa strategiassa korostuvat uudet pääteemat, muutos ja vaikuttavuuden mittaaminen (kuva 5). Vaikuttavin suunnannäyttäjä TeknologiaSuomi nousuun! Globaalin Yrityskohtaisuuden Osaamisesta Investointeihin Teema 1 Teema 2 kilpailukyvyn ja kasvuun Teema 3 Teema 3 rakentaminen vahvistaminen ylivoimaa kannustava työehdoissa toimintaympäristö Kasvun ja menestyksen rakentaja Kuva 5. Teknologiateollisuuden strategian päälinjat Visio: Vaikuttavin suunnannäyttäjä Teknologiateollisuuden toiminnan vaikuttavuuden tulee olla mitattavissa. Rooliksi ei enää riitä palvelutehtävän suorittaminen, vaan on ennakoitava uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja esiteltävä niitä jäsenyrityksille. Teknologiateollisuuden on oltava enenevässä määrin näkijä ja oikeiden asioiden tekijä. Toiminta-ajatus: Kasvun ja menestyksen rakentaja Teknologiateollisuuden tehtävänä on olla rakentamassa jäsenyritystensä ja Suomen kansainvälistä kasvua ja menestystä. Kattoteema ja pääteemat Kattoteema 2012 on TeknologiaSuomi nousuun!, joka yhdistää seuraavat toiminnan pääteemat: globaalin kilpailukyvyn rakentaminen yrityskohtaisuuden vahvistaminen työehdoissa osaamisesta ylivoimaa investointeihin ja kasvuun kannustava toimintaympäristö. Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma

13 Tuotanto- ja palveluverkostot voi osana teknologiateollisuutta hyödyntää koko liiton organisaation vaikuttavuutta omassa toiminnassaan. Parhaiten tämä tapahtuu osallistumalla omalla sektorilla strategian toimeenpanoon ja nostamalla esiin yritysten ajankohtaisia tarpeita mm. toimintaympäristön kehittämisessä. Yleisissä, koko teknologiateollisuutta koskevissa asioissa voimme näin myös säästää omia resurssejamme. Klusterin toiminta ja sen kehittäminen on strategiassa kirjattu osaksi Globaalin kilpailukyvyn kehittäminen -teemaa. Toimivana yhteistyöalustana pääsemme hyödyntämään teeman aktiviteetteja ja hankkeita. Näin voimme saada yhteisiä resursseja jäsenyritystemme toiminnan kehittämiseen. Klusterin toiminta-alueista erityisesti tutkimus- ja kehitystoiminta sekä kansainvälistyminen saavat taustatukea tästä teemasta. Vaikuttamalla aktiivisesti teknologiateollisuuden sisällä klusterimme voi hyödyntää muissa toiminta-alueissaan, kuten koulutuksen ja toimintaympäristön kehittämisessä, myös muita strategisia teemoja. 12 Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma 2011

14 Tuotanto- ja palveluverkoston toiminta 2011 Kilpailukyvyn kehittäminen ja strateginen kyvykkyys Edellä tunnistettiin kilpailukyvyn kehittämisen keinoiksi tuotteiden ja palveluiden arvon (jalostusarvon) nostaminen ja tuotannon tehostaminen. Nämä puolestaan voidaan saavuttaa erilaisten toimenpiteiden, kuten tutkimuksen ja kehityksen sekä erikoistumisen ja automaation tuloksena. Hiipunut kysyntä ja globaali rakennemuutos puolestaan pakottavat panostamaan myyntiin ja hakemaan uusia markkinoita. Yritykset tarvitsevat yhä kipeämmin selkeää strategiaa ja näkymää, mihin suuntaan halutaan kehittyä. On tunnistettava omat vahvuudet ja kyvykkyydet, joihin voidaan erikoistua. Uutta nousua ajopuuna odottelevat yritykset voivat huomata olevansa juuri sitä ylikapasiteettia, jota ei vielä pitkään aikaan kukaan tarvitse. Verkoston seminaarissa palautettujen kontaktilomakkeiden ja Teknologiateollisuuden teettämän (Taloustutkimus Oy) selvityksen mukaan yritysten viesti on selvä: Kilpailukyvyn parantaminen on tärkein panostus juuri nyt. Kilpailukyvyn parantaminen Toiminnan tehostaminen (ITC, layout, logistiikka) Myynti Markkinointi Henkilöstö Tuotteet Asiakkuudet Tuotteiden kaupallistaminen Kansainväl. kontaktien luominen, kansainvälistyminen Johtaminen Laadun kehittäminen Verkostoituminen Automaatio Strategia 19 Rahoitus Ei osaa sanoa/ ei mikään näistä % Taloustutkimus, syyskuu 2010 Kuva 6. Yritystoiminnan kehittämistarpeet. Kaikki vastaajat, n=200 Yrityksen tai verkoston liiketoimintastrategian pohjalta voidaan edelleen laatia tuotantostrategia, joka ottaa kantaa omiin ydinkyvykkyyksiin ja niiden täydentämiseen verkoston kyvykkyyksillä. Tämä tarkoittaa käytännössä yritysten välistä työnjakoa ja yhteistyötä. Teknologiateollisuus on käynnistänyt yhdessä kumppaniensa kanssa erityisesti pk-yrityksille suunnatun TRIOplus-hankkeen (kuvaus liitteessä 3), joka auttaa strategian päivittämisessä tai kokonaan uuden synnyttämisessä. Ensi vaiheessa on tarkoitus tehdä noin 600 yrityskäyntiä, joissa yritysjohdon kanssa keskustelemalla selvitetään tilanneanalyysin tarve. Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma

15 Klusterin jäsenten toivotaan hyödyntävän hankkeen suomia mahdollisuuksia oman tilanneanalyysin tekemiseksi. Varsinaisten kehitystoimenpiteiden tai hankkeiden käynnistäminen analyysin perusteella on luonnollisesti kunkin yrityksen omassa harkinnassa. Näihin jatkotoimiinkin löytyy tarvittaessa sekä asiantuntijoita että taloudellista tukea. Yhteinen tutkimus- ja kehitystoiminta palvelemaan yritysten oman strategian toteutusta Yrityksen tai verkoston lähtökohtana omien kehityshankkeiden käynnistämiseksi ja yhteisiin hankkeisiin osallistumiseksi pitää olla oma strategia. Strategiasta voi johtaa erilaisia perusteita yhteishankkeisiin osallistumiselle, kuten resurssien jako, ulkopuolisen osaamisen hyödyntäminen, toisilta yrityksiltä oppiminen, uusien liiketoimintakumppaneiden löytäminen, uusien asiakkaiden löytäminen jne. Julkisen rahoituksen mahdollisuus kannattaa toki hyödyntää, mutta sen ei pitäisi olla koskaan ainoa motiivi hankkeisiin osallistumiselle. Yritys joutuu aina sitomaan hankkeisiin keskeisiä resurssejaan, jotka tarvitaan pääsääntöisesti oman strategian toteuttamiseen. Siksi myös kehityshankkeiden tulisi tukea valittua strategiaa. Klusteri käynnisti kesällä 2010 T&K-asioita pohtivan työryhmän. Ryhmä seuraa toimialan valmistelussa ja käynnissä olevia hankkeita Suomessa ja pyrkii vaikuttamaan erityisesti tuotanto- ja valmistustekniikan hankkeiden synnyttämiseen ja sisältöön. Alan tuottavuuden kehittämiseen tarvitaan jatkuvasti aktiivista kehitystoimintaa sekä uusimman teknologian soveltamiseen liittyvää osaamista. T&K-ryhmä ylläpitää ja kehittää myös kansainvälisiä suhteita. Erityisesti pyritään hyödyntämään EU:n puiteohjelmien suomaa mahdollisuutta verkottua eurooppalaisen teollisuuden kanssa. Ryhmän asiantuntijoina toimivat VTT:n, TTY:n ja Aalto-yliopiston edustajat tuovat mukaan tarvittavaa osaamista ja valmiit kontaktit. Kotimaiset ohjelmat (Tekes ja Fimecc) TEKESillä on ollut useita ohjelmia, jotka ovat hyvin palvelleet kone- ja metallituoteteollisuuden tarpeita. Jo päättyneistä ohjelmista mainittakoon 2009 lopussa päättynyt SISU, jonka aikana luotiin myös hyvät suhteet eurooppalaisiin kumppaneihin osana ManuFuture -teknologiayhteisöä. SISUn aikana aloitettiin myös suorat kontaktit saksalaisten tutkimuslaitosten ja teollisuuden kanssa. Menossa olevista ohjelmista mainittakoon esim. Tekesin Tuotantokonseptit , Serve sekä Digitaalinen tuoteprosessi Unohtaa ei pidä myöskään Työelämän kehittämisohjelmaa, joka tukee suomalaisten työpaikkojen toimintatapojen kehittämistä eli mm. elintärkeää tuottavuustyötä koko henkilöstön kanssa. Alan pidemmän aikavälin tutkimus on keskitetty strategisen huippuosaamisen keskittymän Fimecc Oy:n ohjelmiin. Fimeccin strateginen tutkimusagenda kattaa myös tuotanto- ja valmistustekniikan osa-alueita ja antaa mahdollisuuden käynnistää niihin liittyvää tutkimusta. Huomattakoon, ettei hankkeisiin osallistuminen edellytä osakkuutta Fimecc Oy:ssä. Klusterin T & K -ryhmä on aloittanut keskustelut Fimecc Oy:n kanssa. Tekes tapaaminen pyritään järjestämään vielä talven 2011 aikana. Säännöllisiä tapaamisia alan professorien kanssa jatketaan. 14 Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma 2011

16 Käynnistyneet ja valmistelussa olevat hankkeet Teknologiateollisuus ry osallistuu alaa koskeviin kansallisiin tutkimushankkeisiin ja niiden valmisteluun, mikä palvelee jatkossa myös klusterin jäsenyritysten tarpeita. Kilpailukyvyn kehittämiseksi pyrimme aktivoimaan jäseniä osallistumaan käynnistyviin kehittämishankkeisiin. Hankkeet ja valmistelut, joissa Teknologiateollisuus on mukana: FOFFI Factory of the Future: Foffi hanke pyrkii selvittämään systemaattisesti ja laajamittaisesti valmistavan teollisuuden kehittämistarpeet ja -potentiaalin eli tulevaisuuden tuotannon, valmistusprosessien ja liiketoimintamallien menestystekijät, ottaen huomioon suomalaisten yritysten erityispiirteet, lainsäädännön kehitys ja loppukäyttäjien arvojen kehitys. Toinen keskeinen tavoite on yritysten kilpailukyvyn ja tuottavuuden kohentamisen rinnalla tulee huomioida mm. ympäristöliiketoiminnan ja kestävän kehityksen merkityksen kasvu. FOFFI hankkeen tuloksena syntyvä tutkimusagenda toimii teollisuuden, tutkimustahojen ja rahoittajien yhteisenä ohjenuorana uusia ohjelmia tai hankkeita käynnistettäessä. VATU valimoteollisuuden kehittäminen: Hankkeessa selvitetään valuja käyttävän metalliteollisuuden alihankinnan tarpeet ja odotukset sekä luodaan uusia toimintamalleja konepajojen ja valimoiden yhteistyölle. Yhteistyön kehittämiskeinoja voivat olla esimerkiksi tuotannon suuntaaminen, yhteistyön tiivistäminen, nopeus, joustavuus, logistiikka, laatu, luotettavuus ja ympäristöarvot. Asiakaslähtöisellä ja kokonaisvaltaisella tarkastelulla pyritään löytämään tuotantokonsepteja, joiden kilpailukyky ei perustu pelkästään tuotteen lopulliseen hintaan. CSM Hotelli: Hankkeessa kehitetään CSM-Hotellikonseptia, joka on kestävän kehityksen nopeasti mukautuva uuden sukupolven tuotantoyksikkö pienelle ja keskisuurelle teollisuudelle vastaamaan markkinoiden nopeaan muutokseen. Ratkaisussa yhdistyy ekotehdasajattelu ja ketterä tuotanto siten, että erityisosaamista vaativa ekoinfrastruktuuri, ICT- ja automaatioratkaisut tarjotaan hotellin palveluina ja integroitu ratkaisu antaa verkoston yrittäjille mahdollisuuden tehokkaaseen yhteistyöhön ja innovatiiviseen toimintaan. VERA verkostojuridiikka Hankkeen tavoitteena on tunnistaa liiketoimintamalleihin sisältyvät verkostojuridiikan osa-alueet, niihin liittyvä problematiikka ja uudenlaiset juridiset ratkaisut teollisuuden liiketoiminnan kehittämisessä. Juridisten ongelmien tunnistamisen ja määrittämisen ohella hankkeessa etsitään uusia verkostojen liiketoimintamalleja ja niiden elementtejä liiketaloustieteellisen ja juridisen tutkimuksen yhdistämisen avulla. PK konepajojen palveluliiketoiminnan kehittäminen Hankkeen tavoitteena on Tunnistaa pk-konepajan palveluliiketoiminnan potentiaali (yritysten markkinoissa, toimialoilla ja asiakkuuksissa) ja kuvata palveluliiketoiminta tällaisen yrityksen kannalta Kehittää prosessi, jolla yritykset pystyvät määrittämään oman yrityksen kannalta tarpeellisen palveluliiketoiminnan muodon sekä kehittämään toimintansa tätä vastaavaksi Kehittää menetelmät ja työkalut palveluun liittyvän liiketoimintapotentiaalin hyödyntämiseksi yrityksissä (ansaintamalli) TYKO työvälinevalmistuksen kehittämishanke Hankkeen tavoite on aktivoida, tukea ja koordinoida pääasiassa työvälinealan kehityshankkeiden käynnistämistä. Koko viisivuotisen kehitysohjelman tavoitteena on kokonaisbudjetiltaan 11,75 M :n suuruinen projektikanta koordinointi-projekti mukaan lukien. Pääpainopiste on työväline- ja muovituoteteollisuuden yhteisissä kehitysprojekteissa. Toisena vuonna on tavoitteena keskittyä enemmän myös muuhun työvälinevalmistukseen kuin ruiskuvalumuotteihin, kuten esim. ohutlevyvalmistukseen ja ekstruusiotyökaluihin. Kohderyhmänä on edelleen koko ketju: asiakastuotesuunnittelija työvälinesuunnittelija työvälinevalmistaja tuotteen valmistaja. Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma

17 Mahdollisuudet EU:n tutkimusohjelmissa ManuFuture -teknologiayhteisö käynnistyi EU:n komission aloitteesta jo 2003 ja sen toiminnan tuloksena on syntynyt Factories of the Future -aloite julkisen ja yksityi-sen rahoituksen turvin tehtävästä kehitystyöstä (public private partnership). Siinä yritysten ja komission yhteisrahoituksella käynnistetään yhteensä n. 1,2 miljardin euron hankkeet vuosien aikana. Teknologiateollisuus ry, VTT ja TTY ovat jäsenenä ohjelmaa hallinnoimaan perustetussa järjestössä, European Factories of the Future Research Association (EFF- RA). Näin pystymme tarvittaessa vaikuttamaan työohjelmiin, joissa kuvataan, minkälai-silla otsikoilla rahoitushakemuksia voidaan tehdä. T & K -ryhmän asiantuntijat osallistuvat ja edustavat Suomea EFFRAn toiminnassa. Ryhmä seuraa alkavia ja meneillään olevia EU-hankkeita ja niiden valmistelu- sekä hakuprosesseja ja tiedottaa niistä klusterin jäsenyrityksille. T & K- ryhmä on asettanut tavoitteeksi vuodelle 2011 saada 30 pk-yritystä osallistumaan 10 eri EU-hankehakemukseen tulevalla hakukierroksella. Suhteita saksalaisiin tutkimuslaitoksiin ja teollisuuteen pyritään kehittämään edelleen ja toiveena on luoda yhteistyölle hyvät edellytykset maiden välisellä sopimuksella, jossa Tekes voisi olla suomalaisena osapuolena. Tuotanto- ja palveluverkostot ja Fimecc Oy voisivat toimia yhteistyön teollisena alustana. Klusteri tutkii mahdollisuutta ottaa vastuu kansallisen ManuFuture-platformin ylläpidosta. Tehtävä olisi lähinnä viestinnällinen (www-sivut) ja uusia suhteita synnyttävä. Epävirallisesti tätä tehtävää hoiti aikaisemmin SISU-ohjelma. Kansainvälistyminen ja kansainvälinen yhteistyö Klusterin jäseninä olevat toimialaryhmät ovat oman alansa kansainvälisten järjestöjen jäseniä. Näitä ovat CECIMO, ISTMA, EUROFORGE, CAEF sekä EFFRA. Lisäksi koko Teknologiateollisuus ry on jäsenenä alansa eurooppalaisessa järjestössä ORGALIME. Kukin ryhmä osallistuu aktiivisesti järjestönsä toimintaan ja tapahtumiin sekä niiden yhteydessä järjestettäviin yritysvierailuihin Euroopassa ja myös sen ulkopuolella. Toiminta antaa hyvän pohjan yhteyksien luomiseen ja keskinäisen luottamuksen rakentamiseen. Klusteri käynnisti kansainvälistymistä pohtivan työryhmän kesällä Työryhmä on asettanut toiminnalleen kaksi tavoitetta. Ensinnäkin se kartoittaa ne keinot, joilla kansainvälistyminen voidaan toteuttaa verkostona sen laajaa osaamista ja verkostoja hyödyntäen. Toiseksi se toimii innostamassa erityisesti kokonaisuuksia toimittavia jäsenyrityksiä kansainvälistymään ja muodostamaan yhteisiä kansainvälistymisprojekteja esimerkiksi EU-alueelle ja Venäjälle. Ryhmä on keskustellut kansainvälistymiseen tarjolla olevasta julkisesta tuesta sekä kansainvälistymisen edistämisen parhaista käytännöistä muutamissa kilpailijamaissa. Tarvittaessa pyritään vaikuttamaan päättäjiin uusilla aloitteilla julkisten toimijoiden tukitoimenpiteiden kehittämiseksi. Työryhmän tavoitteena on ensi vuoden aikana ideoida ja käynnistää muutamia klusterin yhteisiä kansainvälistymisprojekteja. Klusteri hyödyntää kansainvälistymisen edistämisessä kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Erityisesti Finpron maailmanlaajuisen verkoston palveluita hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti. Palveluita tarjoavat myös eri kauppakamarit sekä konsultit. Teknologiateollisuus ry:n ja Finpron välinen yhteistyösopimus tarjoaa hyvät mahdollisuudet yhteisiin selvityksiin ja hankkeisiin. 16 Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma 2011

18 Sovituista hankkeista voidaan mainita Finpron selvitys Keski- ja Itä-Euroopan hankintojen ja paikallisen valmistuksen mahdollisuuksista. Selvitys päivittää vuonna 2008 tehdyn vastaavan tutkimuksen. Toinen, täysin uusi hanke on teollisuuden palveluliiketoiminnan vientikonseptien kehittäminen, jolla Finpro laajentaa myös omaa osaamistaan palveluviennin edistäjänä. Hanke kestää kesäkuuhun 2012 asti. Klusteri voi järjestää kohdennettuja Fact-Finding matkoja ja yritysvierailuja yhteistoiminnan aktivoimiseksi. Vuodelle 2011 on jo suunniteltu työvälinevalmistajien vienninedistämismatka kohteena Pietarin ja/tai Kalugan alueen autoteollisuus. Myös muut teollisuuden alat voivat halutessaan osallistua tähän. Vienninedistämismatka Venäjälle toteutetaan yhteistyössä Finpron kanssa. Klusteri seuraa Venäjän markkinoita ja kartoittaa mahdollisuuksia liiketoimintaan yhdessä suomalaisten asiakasyritysten kanssa. Teknologiateollisuus ry järjestää messumatkan EMO Hannover työstökonenäyttelyyn syyskuussa ( ). Klusteri tutkii mahdollisuuden ja yritysten kiinnostuksen järjestää yhteisiä tapahtumia messujen yhteydessä. Paikallinen järjestäjä on jo suunnitellut alan konferenssia sekä yritysten välistä kontaktitapahtumaa, jossa tapaamisia on mahdollisuus sopia ennakkoon verkossa. Muita toimialaryhmäkohtaisia matkoja ovat EuroMold messuille Frankfurtiin sekä mahdollisesti Rosmould -messumatka Moskovaan. Näitä matkoja on mahdollista markkinoida myös verkoston jäsenille. Kokoukset, seminaaritoiminta ja verkottuminen Klusteri toimialaryhmät järjestävät useita jo perinteisiksi muodostuneita tapahtumia vuosittain. Näistä mainittakoon: Työvälinealan neuvottelupäivät tammikuun lopussa Ohutlevypäivät maaliskuussa Valun käytön seminaari maaliskuussa Alihankinnan neuvottelupäivät toukokuussa Lämpökäsittely- ja takomopäivät syyskuussa Klusteri osallistuu tarpeen mukaan toimialaryhmien seminaaritilaisuuksiin. Yhteistyön kehittäminen seminaaritoiminnassa ja seminaarien markkinoinnissa selvitetään yhdessä toimialaryhmien kanssa. Klusteri järjesti Menestyksen eväät -seminaarin toiminnan alkuun saattamiseksi. Tarve ja halu seminaarin tekemisestä vuosittaiseksi tapahtumaksi selvitetään. Seminaarin keskeisenä tavoitteena voi olla uusimman tutkimustiedon, toimialan tilanteen ja mahdollisuuksien sekä hyvien toimintatapojen saattaminen jäsenkunnan tietoon sekä yritysten keskinäisen vuorovaikutuksen lisääminen. Avoimen seminaarin sijaan voidaan joinakin vuosina järjestää pelkästään jäsenille suunnattu kokous. Kokouksen keskeinen tarkoitus olisi klusterin sisäinen viestintä ajankohtaiseen teemaan liittyvillä esityksillä ja verkoston toiminnan kehittäminen. Klusteri osallistuu järjestettävän Tampere Manufacturing Summit -konferenssin suunnitteluun ja valmisteluun. Tapahtuma on erinomainen mahdollisuus tavata ulkomaisia alan yritysedustajia ja tutkijoita. Lisäksi meillä on jälleen mahdollisuus esitellä ja markkinoida suomalaista alan osaamista sekä esityksissä että yritysvierailuilla. Tilaisuus on järjestetty kaksi kertaa (2007 ja 2009) hyvällä menestyksellä. Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma

19 Suomen Messujen kanssa on keskusteltu yhteistyöstä FinnTec 2012 messujen yhteyteen sovitettavasta tapahtumasta. Siitä voidaan rakentaa yksi klusterin vuoden 2012 pääaktiviteeteista. Yritysten kiinnostuksen mukaan klusteri voi järjestää yritysten välisiä kontaktitapahtumia sekä round-table keskusteluja valituista teemoista. Teemat voivat olla yleisiä tai jonkun yrityksen konkreettinen kehitysongelma, johon haetaan ratkaisumalleja. Yritysten kiinnostus selvitetään. Koulutus ja alan vetovoima Teknologiateollisuus ry:n strategian yhtenä painoalueena on teema Osaamisesta ylivoimaa. Tavoitteena on edistää teknologiateollisuuden ja Suomen menestymistä korkeatasoisen osaamisen, koulutuksen, tutkimuksen ja kansainvälisen verkottumisen avulla. Käytännössä koulutusta ja koulutusjärjestelmää halutaan kehittää kaikilla tasoilla mm. entistä enemmän vastaamaan työelämän vaatimuksia. Klusterin asiantuntijat tuovat eri hankkeisiin kone- ja metallituoteteollisuuden näkemyksiä. Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti Teknologiateollisuuden ja Metallityöväen Liiton aloitteesta vuonna 2009 kone- ja metallitekniikan työnjohtokoulutuskokeilun, jossa haetaan uudenlaisia ratkaisuja osaajatarpeeseen yritysten, ammattiopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistyönä. Teknologiateollisuus aktivoi yrityksiä ja niiden henkilöstöä hyödyntämään vuoden 2012 loppuun jatkuvaa kokeilua ja osallistuu koulutuksen sisältöjen ja yhteistyömuotojen kehittämiseen. Tavoitteena on saada koulutus pysyväksi. Yritykset pitävät edellä mainitun kyselytutkimuksen mukaan henkilöstön kehittämistä yhtenä tärkeimmistä kehittämiskohteista. Klusteri kartoittaa menossa olevat hankkeet ja suunnittelee tarvittaessa toimenpiteitä tälle alueelle yhdessä muiden toimijoiden, kuten esimerkiksi Metallityöväen Liiton kanssa. Jo mainittu Tekesin Työelämän kehittämisohjelma tarjoaa tukea tämän aihealueen hankkeille. Liiketoimintaosaamisen parantamiseksi Teknologiateollisuus ry osallistuu kansainvälistä liiketoiminta-, palvelumyynti- sekä hankintatoimen osaamista koskevien koulutushankkeiden suunnitteluun. Erityisenä painopisteenä ovat kansainvälistyvien pk-yritysten osaamistarpeet. Klusteri voi omalta osaltaan vaikuttaa koulutusten sisältöön. Keskusteluissa on todettu pk-yritysten hyödyntävän heikosti hallitustyöskentelyä yrityksen strategiasuunnittelun tärkeänä voimavarana. Klusterin osalta selvitetään, miten pk-yritysten hallitus- ja johtoryhmätyöskentelyä voidaan kehittää nykyistä ammattimaisemmaksi. Yhtenä mahdollisuutena on esitetty mentoripoolin kokoamista yritysten käyttöön. Mentorit toimisivat hallituksen neuvonantajina tai tarvittaessa varsinaisina hallitusjäseninä. Vuoden 2011 aikana valmistellaan hanketta tai toimintatapaa em. tavoitteen toteuttamiseksi. Lainsäädäntö ja sopimusjuridiikka Yrityksiä koskevasta lainsäädännöstä valtaosa tulee nykyisin EU:sta. Teknologiateollisuus ry vahvistaa uuden strategiansa mukaan lainsäädäntövaikuttamista sekä kansallisesti että EUtasolla. Klusterilla on mahdollisuus hyödyntää koko organisaation asiantuntemusta ja painoarvoa tavoitteidensa saavuttamiseksi. Tässä hyödynnetään myös eurojärjestöjämme, joilla on valmiit suhteet keskeisiin vaikuttajiin Brysselissä. 18 Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma 2011

20 Klusteri osallistuu VERA -hankkeeseen (verkostojuridiikka). Klusteri tiedottaa hankkeen tuloksia jäsenilleen. Selvitetään juridiikkaan liittyvien ongelmien yleisyyttä ja vaikutusta verkostomaiseen toimintaan jäsenistön keskuudessa. Johtoryhmä pohtii mahdollisia jatkotoimia. Jäsenyys ja uudet toimialat Klusterissa mukana olevien toimialaryhmien/-yhdistysten jäsenet ovat automaattisesti klusterin jäseniä. Uusia jäseniä otetaan mielellään em. ryhmien kautta tai myös suoraan. Muita Teknologiateollisuuden toimialoja saattaa edelleen liittyä mukaan. Keskusteluissa on mainittu esimerkiksi suunnitteluala. Lisäksi on sovittu, että käynnistettävä toiminta ja mahdolliset hankkeet ovat mahdollisimman avoimia alan yrityksille. Toivottavina yhteistyökumppaneina näemme mm. alan isot yritykset, jotka ovat monille verkostoille tärkeitä asiakkaita. Johtoryhmässä on keskusteltu myös tehdasautomaatioon liittyvän toimialaryhmän tarpeesta. Uuden ryhmän perustamista ei kuitenkaan nähdä tarpeelliseksi vaan klusteri nähdään jo sellaisenaan automaation edistäjänä. Viestintä, vaikuttaminen ja yhteistyö Tuotanto- ja palveluverkostot -klusterin toiminta-ajatus, visio ja tavoitteet sekä valittu strategia edellyttävät panostusta viestintään. Ei riitä, että teemme oikeita asioita yritysten valitsemilla toiminta-alueilla. Viestinnän keinoin pitää saada klusterin yritykset ja sidosryhmät aktiivisesti mukaan toimintaan. Onnistuneella viestinnällä tavoitetaan myös kansainväliset yhteistyökumppanit. Päättäjille suunnattu viestintä tähtää vaikuttavuuteen toimintaympäristön kehittämisessä. Viestinnän kohderyhmiä ja välineitä on kuvattu liitteessä 2. Klusterin koko ja rakenne toimialojen yhteenliittymänä vaikeuttaa suoria kontakteja kaikkiin jäseniin. Osa jäsenistä on vielä passiivisia eikä niitä tavoiteta edes toimialaryhmien kautta henkilökohtaisesti. Siksi sisäinen viestintä edellyttää hyvin toimivia ja kiinnostusta herättäviä verkkosivuja. Verkkosivujen rakentaminen aloitetaan vielä vuoden 2010 aikana ja niitä kehitetään jatkuvasti. Tavoitteena on tuottaa kiinnostavaa ja hyödyllistä sisältöä, jolloin yritykset ja sidosryhmät kokevat sivut tärkeäksi tiedonlähteeksi. Sisäistä viestintää palvelevat myös klusterin ja toimialaryhmien kokoukset ja seminaaritoiminta. Verkkosivut palvelevat tietysti myös ulkoista viestintää. Lisäksi käytetään Teknologiateollisuuden muita kanavia kuten jäsenkirjeitä, sidosryhmäkirjeitä, Visio-lehteä jne. Mediasuhteissa hyödynnetään Teknologiateollisuuden viestintäyksikön tukea. Lehdistötiedotteita laaditaan merkittävien tapahtumien yhteydessä ja muuten tarpeen vaatiessa. Klusteri ylläpitää tilannekuvaa toimialasta seuraamalla globaalia suhdannekehitystä, tuotantotilastoja ja markkinakatsauksia yhdessä eurooppalaisten ja kansainvälisten sisarjärjestöjen kanssa. Tarvittaessa klusteri teettää kilpailukykyä, kannattavuutta ja tuottavuutta koskevia raportteja ja selvityksiä. Selvitetään yritysten halukkuus osallistua yhteisen skenaarion tekemiseen alan tilanteesta vuoden aikajänteellä. Skenaariotyö edellyttää yritysten aktiivista osallistumista. Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma

21 Liite 1: Kokoonpanot Johtoryhmä jäsenet: Hedenborg Tomas, Finn-Power Oy, pj. Helander Kari, Bodycote Lämpökäsittely Oy Vantaan karkaisimo Karvonen Erkki, Uudenkaupungin Rautavalimo Oy Lehtonen Erkki, Lehtosen Konepaja Oy Rantala Marko, Aurajoki Oy Saaranen Jari, TH-Tools Oy Tuomisto Juha, Rautaruukki Oyj Niemelä Ilkka, Teknologiateollisuus ry Kuisma Veli Matti, Teknologiateollisuus ry, siht. varajäsenet: Hyvönen Jarmo, Fastems Oy Ab Korte Risto, Metsi Oy Laukkanen Pekka, Stratum Oy Ojala Juha T., Valmet Automotive Oy Piensoho Antti, Stén & Co Oy Ab Rantala Tapio, Componenta Oyj Syrjälä Kai, Nokia Oyj asiantuntijat: Kivirinta Arto, Teknologiateollisuus ry Orkas Juhani, Teknologiateollisuus ry Spolander Matti, Teknologiateollisuus ry Tunturi Pirjo, Teknologiateollisuus ry Vartiainen Mika, Teknologiateollisuus ry T&K työryhmä: Syrjälä Kai, Nokia Oyj, pj Aatinen Petri, TH-Tools Oy Eljaala Markku, Peiron Oy Helander Kari, Bodycote Lämpökäsittely Oy Kuisma Veli Matti, Teknologiateollisuus ry Niemelä Tero, Hakaniemen Metalli Oy Palojoki Vesa, ABB Drives Oy Ranta-Eskola Arto, Rautaruukki Oyj Rantalainen Juhani, Fastems Oy Ab Juhani Orkas, Teknologiateollisuus ry, siht. asiantuntijat: Eklund Pentti, VTT Tuokko Reijo, TTY Kansainvälistymistyöryhmä: Saarnio Antti, Macring Oy, pj. Kemppainen Pekka, Uudenkaupungin Rautavalimo Oy Laukkanen Pekka, Stratum Oy Leino Liisa, Leinovalu Oy Nurmi Jukka, Muottituote Oy Parmasuo Tomi, Meconet Oy Virkki Erkki, Mesera Oy Spolander Matti, Teknologiateollisuus ry, siht. 20 Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma 2011

22 Liite 2: Viestintä Klusterin viestinnän tavoitteet 1. Klusterin tavoitteena on saada klusterin jäseninä olevat toimialaryhmät ja niiden jäsenyritykset aktiivisesti mukaan toimintaan. Klusteri on luomassa konkreettista yhteistoimintaa ja yhteistoimintamalleja sekä osallistaa yrityksiä yhteistyöhön toimimalla katalysaattorina. 2. Pitkällä aikavälillä klusterin viestinnän tavoite on vaikuttaa yritysten toimintaympäristön parantamiseen. Klusterin viestinnän kohderyhmät klusterin jäsenyritykset klusterin toimialaryhmät ja yhdistykset muut Teknologiateollisuuden jäsenyritykset sidosryhmät, tutkimuslaitokset, yliopistot, ammattikorkeakoulut, teknologiakeskukset, ELY-keskukset, TEM, Tekes, VM, Finpro, Finnvera eurooppalaiset toimialajärjestöt ja potentiaaliset yhteistyökumppanit Klusterin viestinnän välineet klusterin verkkosivut klusterin seminaarit ja muut tilaisuudet toimialaryhmien seminaarit Teknologiateollisuuden jäsenkirje Teknologiateollisuuden Visio-lehti ammattilehdet sähköinen media johtoryhmän ja jäsenten henkilökohtainen viestintä Yritysten osallistuminen klusterin viestintään Klusterin toimintaa kuvataan viestinnässä jäsenyritysten kautta (esim. onnistuneet CASEt, hankkeet, verkostoitumiset). Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma

23 Liite 3: TRIOplus hankkeen kuvaus TRIOplus - Taantumasta kilpailukykyisenä kasvuun -hanke, v TRIOplus osana klusterin jäsenyritysten kilpailukyvyn kehittämistä Tuotanto- ja palveluverkostot klusterin jäsenyrityksille tarjotaan koko TRIOplus-hankkeen palvelut. Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että suuri joukko yrityksiä näkee toimintaympäristön ja toimialan muutoksen koskettavan myös itseään ymmärtää uhat ja mahdollisuudet pystyy uudistamaan visionsa, strategiansa ja toimintamallinsa turvaa yrityksen toiminnan jatkumisen ja mahdollistaa kasvun toteuttaa pitkäjänteisen kehityshankkeen tai terveyttämistoimenpiteet. TRIOplus osoittaa kasvun tai selviämisen keinoja, auttaa hankkeita käyntiin (ulkopuoliset asiantuntijat ja rahoitus) ja antaa hyviä yritysesimerkkejä. Kehityskohteina voivat olla yrityksen strategian uusiminen, kansainvälistyminen, tuotannon kehittäminen, uusien tuotteiden suunnittelu ja lanseeraus jne. Aktivointitoiminta kohdistuu eri rooleissa oleviin yrityksiin Rohkeat erikoistujat ja joustavaa tuotantoautomaatiota hyödyntävät komponenttitoimittajat Päähankkijoiden mukana kansainvälistyvät järjestelmätoimittajat Keskenään uutta luovia verkostoja rakentavat pienet ja keskisuuret päähankkijat Tuotanto- Tuotantoja ja palveluverkostot palveluverkostot -klusteri -klusteri Isot Isot teemat teemat -hanke -hanke Kuva 1. TRIOplus-hankkeen kohderyhmä on komponenttitoimittajat ja järjestelmätoimittajat. Hankkeen aktivointikäynnit rahoitetaan TRIOplus -hankkeesta ja sen eri rahoitustyökaluista. TRIOplus -hankkeen toteuttavat yhteistyössä Teknologiateollisuus ry, Suomen Teknologiakeskusten Liitto TEKEL ry ja TMA Finland ry. Hankkeen perustana on 600 yritys- ja aktivointikäyntiä, jonka tuloksena hanke etenee kolmea vaihtoehtoista toimintalinjaa pitkin: aktivointikäynnillä todettu tarve toteuttaa yritysanalyysi ja mahdollinen jatkoanalyysi, joka johtaa mahdolliseen kehityshankkeeseen, aktivointikäynnillä todettu mahdollisuus toteuttaa ELY-keskusten asiantuntijapalveluiden toteuttama kehityshanke tai yrityksen tervehdyttämisohjelma TMA konsulttien avustuksella. 22 Tuotanto- ja palveluverkostot Toimintasuunnitelma 2011