Päätöspöytäkirja 1 (11) Rakennusvalvonta-asiat 7 / 2016 Kaupunkisuunnittelukeskus /2016 Kaupunkisuunnittelujohtaja 20.5.

Transkriptio

1 Päätöspöytäkirja 1 (11) DRNo T maisematyölupapäätös Espoon kaupungin Hakalehdon kylässä osalle kiinteistöä RN:o 1:1609, Itämetsä Selostus Bing Maps 2016 Microsoft Corporation 2016 BLOM Hakija: Espoon kaupunki kaupunkitekniikan keskus investoinnit -yksikkö. Paikka: Espoon kaupungin Hakalehdon kylässä osa kiinteistöstä RN:o 1:1609. Osoite: Itämetsä. Kiinteistön kokonaispinta-ala on 244,3 ha. Kiinteistön omistaa Espoon kaupunki. Toimenpide ja toimenpidealue: Maisematyölupaa haetaan laskuojan perkaamiseen sekä hulevesien viivytysaltaan toteuttamiseen. Toimenpiteet liittyvät Kehä I:n parantamiseen Keilaniemessä. Muut toimenpiteet perustuvat maantielain mukaiseen tiesuunnitelmaan, josta on Liikenneviraston hyväksymispäätös. Laskuoja ja viivytysallas eivät pääosin sijaitse em. tiesuunnitelman alueella. Hanke sijoittuu asemakaavan puistoalueelle. Suunnitellun ojalinjan ja viivytysaltaan kohdalla on hakijan mukaan nykyisin luontainen painanne, jossa kasvaa nuorehkoa puustoa. Ojan linjaus ja altaan sijainti on hakijan ilmoituksen mukaan tarkennettavissa maastossa niin, että sen kohdalta ei tarvitse kaataa kookkaita lehtipuita tai kuusia. Oja suunnitellaan mutkittelevaksi niin, että maisemaan ei tule pitkää, metsäalueen läpi näkyvää aukkoa. Puustoa raivataan rakennettavan ojan varrelta mahdollisimman vähän. Toimenpiteet toteutetaan niin, että metsäalueen itäreunassa olevat suuret kuuset voidaan säilyttää. Ongelmatilanteiden varalta hulevesien purkukohtaan liikennealueen rajalle tulee sulkukaivo, jonka avulla hulevesien sekaan joutuvien likaantuneiden vesien valuminen vesistöön voidaan estää.

2 Päätöspöytäkirja 2 (11) Tunnelin kuivatus, pesu- ja sammutusvesiä varten on erillinen jätevesijärjestelmä, joka puretaan tunnelin ulkopuoliseen jätevesialtaaseen. Jätevesiallas tyhjennetään pumppuautolla, joka vie kerätyt vedet jätevesien käsittelylaitokselle. Alla olevaan kuvaan (ei mittakaavaa, osa hankkeen suunnitelmapiirustuksesta Kehä I välillä Länsiväylä - Tapiolantie, Kuivatuskartta plv 0-900, piir.nro 8TV- 1B) on sinisellä merkitty laskuojan ja viivytysaltaan/-altaiden alustava sijainti. Maisematyölupahakemus ei koske suunnitelmapiirustuksissa esitettyä kevyen liikenteen väylän siirtämistä. Lisäksi hakija pyytää lupaa työn aloittamiseen lupaa ennen kuin hanketta koskeva päätös on saanut lainvoiman. Vakuuden asettamisvelvollisuus ei koske valtiota, kuntaa eikä kuntayhtymää. Hankkeesta on edellytetty maisematyölupavaiheessa ns. luontolausuntoa liittyen vuoden 2014 liito-oravaselvitykseen. Rajoitukset: Alueella on pääosin voimassa Keilalahti-Itämetsä-Karhusaari -niminen asemakaava. Pieni osa toimenpidealueesta sijoittuu Keilaniemen

3 Päätöspöytäkirja 3 (11) metroaseman maanpäällisiä osia koskevassa asemakaavassa ja asemakaavojen muutoksissa (Keilaniemi) maantien alueelle LT. Asemakaava-alueilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Pieni osa toimenpidealueesta sijoittuu Espoon eteläosien yleiskaavassa kaksiajorataisen päätien tai pääkadun alueelle (osin merkittävästi parannettava). Espoon eteläosien yleiskaavassa on myös pystyraidoituksella esitetty kaupunkikuvallisesti arvokas alue. Alla on yhdistelmäkuva ajantasa-asemakaavasta sekä Espoon eteläosien yleiskaavasta (ei mittakaavaa). Kuvassa on esitetty hulevesien viivytysaltaan likimääräinen sijainti turkoosilla rasteroinnilla. Luonto-, historia- ja kulttuuriarvot: Itämetsän puistoalue on osa Espoon ympäristökeskuksen teettämää Espoon liito-oravien kokonaisselvityksen laaja-alaista hanketta. Selvitykseen liittyvä ensimmäinen kartoitus on tehty Itämetsän alueella Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:n liito-orava-asiantuntijan antamassa lausunnossa hankkeesta todetaan mm. seuraavaa: Itämetsästä on liito-oravalle sopiva puustoinen kulkuyhteys pohjoiseen, mutta leveiden tiealueiden ja merenrannikon vuoksi ei muihin suuntiin. Esiintymä on selvästi erillään Tapiolan muista liito-orava-alueista. Metsäalueen lähiympäristö puistomaiseksi hoidettuine metsineen soveltuu huonosti liito-oravan elinympäristöksi. Runsaiden jätöslöytöjen, pesäpuun ja puuston

4 Päätöspöytäkirja 4 (11) ominaisuuksien perusteella liito-oravan asuttama alue on tulkittavissa ns. liito-oravareviirin ydinalueeksi, jonka säilyttäminen on edellytys liito-oravan säilymiselle. Jätöslöytöjen ja metsän rakenteen perusteella rajatun ydinalueen pinta-ala on noin 1,7 hehtaaria. Lausuntoa annettaessa oli hankkeessa mukana vielä kevyen liikenteen väylän siirtäminen, josta nyt maisematyölupavaiheessa on luovuttu. Suunnitelman toteutuminen pienentää liito-oravan elinaluetta. Reviirin ydinalueen pinta-ala pienenee noin 1,7 hehtaarista noin 1,5 hehtaariin alueen itäreunan jäädessä tiealueen alle. Metsän läpi suunniteltu oja sijoittuu nuorehkoa puustoa kasvavaan notkelmaan. Ojan linjaus on tarkennettavissa maastossa niin, että sen kohdalta ei tarvitse kaataa kookkaita lehtipuita tai kuusia. Ojan rakentaminen alueen läpi ei todennäköisesti merkittävästi heikennä liito-oravan elinmahdollisuuksia. Suurempi vaikutus saattaa olla sillä, että sopivan ruokailupuuston määrä vähenee alueen eteläpäässä olevan tervalepikon hävitessä. Tiealueen leventäminen uhkaa myös liito-orava-alueen itäreunassa olevien järeiden kuusten säilymistä. Tammikuussa 2016 tehtyjen jätöslöytöjen perusteella kuuset ovat liito-oraville tärkeitä oleskelupaikkoja ja mahdollisia ravinnon varastointipaikkoja. Käytettävissä olevien tietojen perusteella hanke ei hävitä tai heikennä alueelta todettua liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa (pesäpuu lähiympäristöineen). Liito-oravia elää Etelä-Espoossa monilla 1 2 hehtaarin laajuisilla metsäalueilla, joista on sopiva puustoinen kulkuyhteys muille metsäalueille. Liito-oravan säilyminen alueella on mahdollista hankkeen toteuduttuakin, mutta se edellyttää liito-oravan huomioon ottamista alueen ja sen lähiympäristön puuston käsittelyssä. Annetussa lausunnossa esitetään lieventäviä toimenpiteitä, joita mm. ovat: - Meluvalli, kevyenliikenteen reitti ja ojan alkupää sijoitetaan niin, että metsäalueen itäreunassa olevat suuret kuuset voidaan säilyttää. - Puustoa raivataan rakennettavan ojan varrelta mahdollisimman vähän. - Oja suunnitellaan mutkittelevaksi niin, että maisemaan ei tule pitkää, metsäalueen läpi näkyvää aukkoa. - Metsänhoitotoimia ei sallita liito-oravan ydinalueella lukuun ottamatta yksittäisten, alueella olevan ulkoilureitin käyttöturvallisuutta vaarantavien puiden kaatamista. Lisäksi Enviro Oy:n lausunnossa esitetään liito-oravan kulkuyhteyksien säilyttämistä pohjoiseen ja kulkuyhteyksille esitetään tiettyjä reunaehtoja. Kyseinen Itämetsän alue kuuluu Tapiolan valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Itämetsän alueella on niin ikään kiinteä muinaisjäännös Björnholmin torppa (muinaisjäännösrekisteri numero ). Seuraavalla sivulla on rekisterin kuvaus kohteesta.

5 Päätöspöytäkirja 5 (11) Björnholmin torppa on kuulunut Otnäsin vuonna 1630 perustetulle kartanolle kun se piirretään karttaan ensi kerran vuonna Mahdollista on, että se on alunperin ollut Helsingin pormestarin Caspar Reyerin Otaniemen ratsutilan alainen. Reyer oli saanut yhden Outnäsin kylän kolmesta talosta läänityksenä vuonna 1614, jolloin alue vielä kuului Helsingin pitäjälle. Sijainti Björnholmin niemellä, kohdassa jossa talvitie Helsingistä Espoon kirkolle kulki, oli otollinen krouvin perustamiselle, näin ollen ajoitus saattaa olla jopa tätäkin vanhempi. Vuonna 1742 laaditussa kartassa on Björnholmin paikalla merkintä Torp ja 1750 Öde torp luvun lopun kartassa torppa on jälleen hyvin rakennettu, mikä tulee hyvin esiin vuoden 1813 Otnäsin kartanon tiluskartassa. Vuoden 1922 Hagalundin jakokartassa on edelleen niittyä merkittynä entisen pellon kohdalla, ja "lastageplats" viereisen kallioisen rannan kohdalla, jossa on ollut laituri. Viittaus paikan merkityksestä kartanon viennille. Viimeinen karttamerkintä, on vuoden 1932 topografisessa kartassa, jolloin paikalla on "huvila". Jorvaksentien rakentamisen myötä häviää merkinnät torpasta kartoista. Nykyisin torpan paikka sijaitsee puistoksi kaavoitetulla alueella, eikä välitöntä tuhoamisvaaraa rakentamisen seurauksena ole. Torpan tontin alavimmalta kohdalta on viety hulevesiputki Björnholmsträsketin järveltä, joka nykyisin on täytetty. Torpan rakennusten paikat on tunnistettavissa maastossa. Niitä kiertää nykyisin puistopolku. Vieressä on rantakallio, johon on hakattu merkintöjä lähes kahdensadan vuoden ajan. Vanhin on Anders Wilhelm Edvard von Numersin piirtokirjoitus vuodelta Torpan alueella ei ole tehty arkeologisia tutkimuksia, mutta todennäköisyys siitä, että vanhemman asutuksen jälkiä on löydettävissä, on edelleen suuri. Alla on muinaisjäännösrekisterin kuva (ei mittakaavaa) Björnholmin torpan sijainnista.

6 Päätöspöytäkirja 6 (11) Alueella on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu kuusi. Alueella ei tiettävästi ole muita kuin yllä mainittuja sellaisia luonto- tai kulttuuriarvoja, joita toimenpiteen suorittamisen yhteydessä tulisi huomioida. Lausunnot: Espoon ympäristökeskus toteaa antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa: Hakemuksen perusteella on tulkittavissa, että hakemuksen kohteena olevan laskuojan perkaus ja viivytysaltaan rakentaminen on toimenpiteenä vähäistä suurempi ja se voidaan rinnastaa uuden ojan tekemiseen. Lisäksi uuden ojan tarkoituksena on johtaa hulevesiä Kehä I:ltä Otsolahteen, jolloin hankkeella saattaa olla vaikutuksia Otsolahden vedenlaatuun. Lähtökohtaisesti ympäristökeskus ei pidä hyvän ratkaisuna hulevesien johtamista vesialueena suljettuun Otsolahteen. Ympäristökeskus katsoo, että maisematyöluvan lisäksi vesilain mukaisen lupatarpeen arvioimiseksi ojituksesta on syytä tehdä ilmoitus ELY-keskukselle vähintään 60 vrk etukäteen (VL 5:1). -- Liito-oravan osalta Enviro Oy:n antaman lausunnon perusteella hanke ei hävitä tai heikennä alueelta todettua liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa (pesäpuu lähiympäristöineen) eikä vaaranna liito-oravan esiintymistä alueella, mikäli hankkeen yhteydessä ja puuston käsittelyssä noudatetaan selvityksessä esitettyjä lieventäviä toimenpiteitä. Uudenmaan ympäristökeskus toteaa antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa: Hulevesien osalta ei ole huomautettavaa. Suunnitellun ojaston ja viivytysaltaan kohdalla on nykyisellään luontainen painanne, johon suunnitellut toimenpiteet sopivat hyvin. Hankkeen ei voida arvioida muuttavan hulevesien määrää tai laatua merkittävässä määrin. -- Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus yhtyy Enviro Oy:n laatimaan liito-oravalausunnon johtopäätökseen, että hanke ei hävitä tai heikennä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa, kun lausunnon mukaiset lieventämistoimet toteutetaan. Espoon kaupunginmuseo lausuu seuraavaa: Rakennettavan laskuojan linjaus kulkee Björnholmin torpan entisen pihapiirin halki. Torppa on muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, jonka muinaisjäännösrekisterin numero on Kohdassa, johon laskuojaa on suunniteltu ja jolle ollaan hakemassa maisematyölupaa, kulkee nykyisinkin vanha, arviolta mm:n hulevesiputki kehän varresta Otsolahteen. Björnholmsträsket on aiemmin laskenut vetensä itään, mutta Karhusaarentien rakentamisen myötä laskusuunta on muuttunut länteen. Itse järvi on nykyään täytetty.

7 Päätöspöytäkirja 7 (11) Hulevesiputken tilalle ollaan suunnittelemassa avouomaa. Suunnitellun ojalinjan kohdalla on nykyisin luontainen painanne, jossa kasvaa nuorehkoa puustoa. Oja suunnitellaan mutkittelevaksi niin, että maisemaan ei tule pitkää, metsäalueen läpi näkyvää aukkoa. Puustoa raivataan rakennettavan ojan varrelta mahdollisimman vähän. Maastokäynnin perusteella näyttää siltä, että hulevesiputki kulkee torpan rakennuspaikkojen välistä, entisen niityn ja pellon halki. Mikäli avo-oja rakennetaan samaan paikkaan, se on mahdollista toteuttaa sellaista huolellisuutta noudattaen, että torpan rakennettuun pihaan ei kosketa. Espoon kaupunginmuseo esittää kuitenkin, että oja toteutetaan suorana, kohdassa jossa se kulkee entisen torpan viljelysmaiden halki, jotta tunne paikan muinaisesta rakennetusta ympäristöstä välittyy. Samalla se tuhoaisi mahdollisimman vähän vanhan torpan maista. Naapurien kuuleminen: Hankkeen johdosta kuultiin kirjeellä kolmea naapurikiinteistöä. Hanke kuulutettiin lisäksi vireillä olevaksi Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa Hankkeesta jätettiin yksi kannanotto jo ennen hakemuksen vireille tuloa. Hankkeesta jätettiin kolmekymmentäkahdeksan (38) huomautusta määräajassa ja lisäksi yksi myöhästynyt huomautus. Kaikissa jätetyissä huomautuksissa vastustettiin hankkeen toteuttamista. Valtaosassa huomautuksia (27 kpl) vaadittiin, ettei hulevesiä laskettaisi Otsolahteen. Kuudessatoista (16) huomautuksessa vaadittiin hulevesien laskemista Keilalahteen. Viidessätoista (15) huomautuksessa vastustettiin hanketta Länsiväylän melun ja päästöjen lisääntymisen takia. Muita perusteita vastustaa hanketta oli mm. Otsolahden huono tila, alueen luontoarvot, aiheutuvat ympäristöhaitat ja arkkitehtonis-maisemalliset arvot. Valtaosassa (22 kpl) huomautuksia vaadittiin, että lupaa aloittaa työt ennen kuin hanketta koskeva päätös on saanut lainvoiman, ei anneta. Maankäyttöratkaisut: Pääosa ko. toimenpidealue kuuluu ympäristöministeriön vahvistamassa Keilahti-Itämetsä-Karhusaari -nimisessä asemakaavassa puistoalueeseen VP. Ko. puistoalueelle sijoittuu luonnonsuojelulain nojalla suojeltu kuusi. Alla on kuva alueen ajantasa-asemakaavasta (ei mittakaavaa), johon on sinisellä rasteroinnilla merkitty haetun toimenpiteen likimääräinen sijainti.

8 Päätöspöytäkirja 8 (11) Tarkastusmaksu: Kaupunginhallituksen tekemän taksapäätöksen mukaisesti hakemuksen tarkastus- ja valvontatoimenpiteistä luvan hakija on velvollinen suorittamaan muun selvitystyötä ja valvontaa edellyttävän toimenpiteen suunnitelman tarkastamisesta työmäärän mukaan 130 euroa/tunti, kuitenkin vähintään 390 euroa ja enintään 1950 euroa. Tarkastusmaksu on 390 euroa. Toimivalta: Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen toimialan johtosäännön 5 (Viranhaltijoiden ratkaisuvalta) 2 momentin 3 kohta. Päätös 1 Päätän myöntää Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskuksen investoinnit yksikölle maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukaisen maisematyöluvan Espoon kaupungin Hakalehdon kylässä kiinteistölle RN:o 1:1609 hakemuksen mukaisesti laskuojan perkaamiseen sekä hulevesien viivytysaltaan toteuttamisiin seuraavilla ehdoilla: Ennen toimenpiteeseen ryhtymistä tulee hankkeelle nimetä rakennusvalvontakeskuksen hyväksymä vastaava työnjohtaja.

9 Päätöspöytäkirja 9 (11) Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä tulee maastoon sijoittaa hankkeen suorittamisesta kertova tiedote riittävän hyvissä ajoin. Maastotiedotteesta tulee käydä ilmi kuka tekee, mitä tekee ja milloin sekä yhteystiedot. Luonnonsuojelulain nojalla suojeltua kuusta ei saa vahingoittaa. Ennen toimenpiteisiin ryhtymistä tulee Espoon kaupunginmuseolta pyytää alueen kiinteän muinaismuiston tarkka sijainti ja merkitä se maastoon koko työn ajan kestävin merkein eikä kiinteän muinaismuiston päällä saa ajaa työkoneilla. Alueen puiden kaataminen tulee toteuttaa niin, ettei muinaismuiston päälle kaadeta puita eikä kasata hakkuutähteitä. Muinaismuistoalueelle ei saa varastoida mitään. Espoon kaupunginmuseon edustajan, Enviro Oy:n liito-orava-asiantuntijan sekä Espoon ympäristökeskuksen edustajan kanssa tulee toimenpidealueelle suorittaa katselmus, jossa yhteensovitetaan eri tahojen näkemykset hulevesien viivytysaltaiden ja ojan sijainnista. Rakennettavien viivytysaltaiden ja ojan tulee aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa muinaismuistolle sekä alueen liito-oravaesiintymälle. Puustoa raivataan rakennettavan ojan varrelta mahdollisimman vähän. Kaadettavat puut tulee merkitä katselmuksessa. Katselmuksesta tulee laatia muistio, joka tulee liittää luvan asiakirjoihin. Toimenpidettä toteuttaessa tulee käyttää mahdollisimman kevyitä työkoneita. Mikäli ojaa tai viivytysaltaita kaivettaessa ilmenee mahdollisia arkeologisia löytöjä, tulee työt välittömästi keskeyttää ja olla yhteydessä Espoon kaupunginmuseoon. Myös työt suorittavan urakoitsijan tulee tietää lupaehdoista. Metsäalueen itäreunassa olevat suuret kuuset tulee säilyttää. Metsänhoitotoimia ei sallita liito-oravan ydinalueella lukuun ottamatta yksittäisten, alueella olevan ulkoilureitin käyttöturvallisuutta vaarantavien puiden kaatamista. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tulee tehdä vesilain 5 luvun 6 :n mukaan ilmoitus ojituksesta vähintään 60 vrk ennen töihin ryhtymistä. Hulevesien viivytysaltaan mitoituksen tulee olla riittävä ja allasta on huollettava säännöllisesti. Toimenpidealueella tulee suorittaa loppukatselmus (rakennusvalvontakeskus).

10 Päätöspöytäkirja 10 (11) Näin toteutettuna esitetty toimenpide ei vaikeuta alueen käyttämistä asemakaavassa varattuun tarkoitukseen eikä turmele kaupunki- tai maisemakuvaa. Päätös annetaan julkipanon jälkeen ja lupa on voimassa kolme vuotta päätöksen antamisesta. Tarkastusmaksu: 390 euroa. 2 En anna maankäyttö- ja rakennuslain 144 :n 1 momentin nojalla Espoon kaupungin kaupunkitekniikan keskuksen investoinnit -yksikölle oikeutta aloittaa em. maisematyöluvan mukaiset toimenpiteet ennen kuin päätös on saanut lainvoiman. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 128, 133, 140, 143 ja 144. Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja Valmistelija/lisätietoja: lupavalmistelija Pia Salonen, puhelin , soittoaika ma-to pia.k.salonen@espoo.fi Liitteet Tiedoksi - - Kaupunkitekniikan keskus/asiakaspalvelu - Huomautuksen jättäneet - Rakennusvalvontakeskus - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY - Kaupunginmuseo

11 Päätöspöytäkirja 11 (11) OIKAISUVAATIMUSOHJE Päätökseen tyytymättömällä asianosaisella on oikeus saada asia kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi. Vaatimus tästä on tehtävä kirjallisesti päätöksen tehneelle viranhaltijalle 14 päivän kuluessa päätöksen antamispäivästä lukien. Päätöksen antamispäivää ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, oikaisuvaatimuksen saa toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikeus vaatimuksen tekemiseen maisematyölupaa koskevasta päätöksestä on: 1) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa; 2) kunnan jäsenellä; 3) kunnalla ja naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa; sekä 4) alueellisella ympäristökeskuksella. Vaatimuksessa on ilmoitettava: - Vaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta. - Jos vaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos vaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, vaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. - Postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset vaatimuksen tekijälle voidaan toimittaa. - Päätös, johon haetaan muutosta. - Miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä - Perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Vaatimuksen tekijän, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava vaatimus. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Vaatimukseen on liitettävä: - Päätös, johon haetaan muutosta oikaisuvaatimuksella, alkuperäisenä tai jäljennöksenä. - Asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä vaatimukseen valtakirja. Päätös annetaan julkipanon jälkeen Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimuksen tekemiseen varattuna aikana Espoon kaupungin kirjaamoon osoitteella. Käyntiosoite: Postiosoite: Siltakatu 11 Espoon kaupunki Entresse PL Espoo ESPOON KAUPUNKI Puhelin: (09) Telekopio: (09) Sähköposti: kirjaamo@espoo.fi Aukioloaika: ma-pe klo Omalla vastuulla vaatimuksen voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille viimeistään oikaisuvaatimuksen tekemiseen varatun ajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.