PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS ENANNIEMI

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS ENANNIEMI EHDOTUS SELOSTUS Teknisen toimialan kaavoituspalvelut / yleiskaavoitus 2015 Tekninen lautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 SISÄLLYSLUETTELO PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS JOHDANTO LÄHTÖKOHDAT YLEISTÄ SUUNNITTELUALUE KAAVOITUSTILANNE MAANOMISTUSOLOT YMPÄRISTÖN NYKYTILA, RAKENNETTU YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖN NYKYTILA, LUONNONYMPÄRISTÖ RANTAYLEISKAAVAN KUVAUS KAAVAKARTTA JA SEN MERKINNÄT KOKONAISRAKENNE MAANKÄYTTÖ RANTAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET YLEISTÄ LAADITUT SELVITYKSET JA SUUNNITELMAT OSAYLEISKAAVAN LAADINTA LAADINTAORGANISAATIO SUUNNITTELU- JA KÄSITTELYVAIHEET... 8 LIITE 1: OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

3 2 Puruveden rantayleiskaavan muutos 1. Johdanto Nyt laadittava rantayleiskaavan muutos koostuu yhdestä alueesta Punkaharjun Enanniemellä. Alueella sijaitsevat vanhainkoti ja rivitaloasunto ovat jääneet tyhjilleen asukkaiden muuttaessa Punkasalmen keskustaan. Enanniemen aluetta on yritetty myydä matkailukäyttöön, mutta kauppoja ei ole syntynyt. Alue sopisi erinomaisesti loma-asumiseen tukeutuen osittain valmiiseen kunnallistekniikkaan sekä tieverkkoon. Yleiskaava on alueella vanhentunut, kaavan muutoksella on tarkoitus saattaa alueen maankäyttöä ja rakentamista ohjaava yleiskaava ajan tasalle ja vastaamaan syntyneisiin ja arvioitavissa oleviin tuleviin tarpeisiin. 2. Lähtökohdat Tarkemmin Puruveden rantayleiskaavan lähtökohtia, tavoitteita ja kaavaratkaisuja on esitetty alkuperäisessä kaavaselostuksessa ja kaavatyön aikana tehdyissä eri selvityksissä. Seuraavassa selvityksiä on päivitetty ja tarkasteltu erityisesti nyt muutettavan alueen osalta. 2.1 Yleistä Muutettavana olevan Puruveden rantayleiskaavan lähtökohtia on tarkasteltu rantayleiskaavan perusselvitysraportissa 1998 ja kaavaselostuksessa Suunnittelualue Kaava-alue käsittää Enanniemessä olevat tilat Kotikallio ja Mikonrinne sekä osin tilan Mikkolanmäki Kaavoitustilanne Maakuntakaava Yleiskaava Seutukaava (vahvistettu ympäristöministeriössä ) muuttui maakuntakaavaksi maankäyttö- ja rakennuslain siirtymäajan loputtua Uusi Etelä-Savon maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä. Maakuntakaavassa Enanniemen alueella ei ole erityismerkintöjä. Puruveden rantayleiskaava on hyväksytty Punkaharjun kunnanvaltuustossa Nyt käsillä olevan rantayleiskaavan muutos sijoittuu edellä mainitun kaavan alueelle. Kotikallion tila on rantayleiskaavassa merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY), Kotikallion itä- ja länsipuoleinen alue maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) sekä venevalkama-alueeksi (LV) ja koillispuolen rakennetut pientalotontit erillispientalojen alueeksi (AO, AO-2). Rantakaava Entisen vanhainkodin alueella on voimassa vahvistettu Enanniemen rantakaava, jossa kaavoitettava alue on sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten aluetta (YS), maatalousaluetta (M) sekä yleistä venevalkama-aluetta (LV). Osalle aluetta on vahvistettu rantakaavan muutos, jossa kaakkoisosan maatalousalue on

4 3 Rakennusjärjestys muutettu puistoalueeksi (P) ja omakotirakennuksen rakennuspaikaksi (AO) sekä yleiseksi venevalkamaksi (LV). Kaupunginhallitus on tehnyt alueelle kaavoituspäätöksen Rantakaavan muutos ranta-asemakaavaksi on meneillään kaavoituspalveluissa. Kaavassa entisen vanhainkodin alue on merkitty matkailua palvelevien rakennusten korttelialueeksi (RM). Rantavyöhykkeelle on merkitty loma-asuntojen korttelialuetta (RA), puistoaluetta (VP) sekä uimaranta- ja venevalkama-aluetta (VV, LV) ja Enantien varrelle erillispientalojen (AO) ja asuinpientalojen (AP) korttelialuetta. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Savonlinnan nykyisen rakennusjärjestyksen ja rakennusjärjestys on tullut voimaan Siinä määrätään muun muassa rakentamisesta asemakaava-alueen ulkopuolella. 2.4 Maanomistusolot Muutosalueen kiinteistöt Kotikallio ja Mikkolanmäki ovat Savonlinnan kaupungin omistuksessa ja kiinteistö Mikonrinne on yksityisen omistama. 2.5 Ympäristön nykytila, rakennettu ympäristö 2.51 Nykyinen maankäyttö Muutosalueelle Kotikallion tilalle sijoittuu Punkaharjun kunnan entinen tyhjillään oleva vanhainkoti sekä kunnan omistama rivitaloasunto. Vanhainkodin päärakennus on 3- kerroksinen vuonna 1954 valmistunut kivitalo, johon tehty peruskorjaus vuonna Rakennus on liitetty kunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon. Rakennus toimi vanhainkotina vuoteen 2007 asti. Vuosina osa tiloista oli Punkaharjun päiväkodin käytössä. Kahdeksan huoneiston rivitaloasunto on valmistunut vuonna Kotikallion tilaan rajoittuu osa Mikkolanmäen tilasta, jossa on kunnan omistamat kolme pientaloa. Asuinrakennukset ovat valmistuneet vuonna Rakennukset ovat asuinkäytössä Väestömäärä Muutosalueella asuu noin 20 henkilöä Keskukset ja palvelut Alue tukeutuu yksityisten ja julkisten palvelujen osalta pääosin noin 7 km päässä sijaitsevaan Punkaharjun keskustaajamaan. Lähin koulu alueella on 1,5 km päässä sijaitseva Punkasalmen koulu Virkistys Punkaharjun harjumaasto ja Puruvesi tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet virkistäytymiseen alueen väestölle ja matkailijoille Liikkuminen ja liikennöinti Punkasalmen keskustasta on hyvät liikenneyhteydet päällystettyä Kesälahdentietä ja edelleen Enantien paikallistietä nro pitkin Kotikallion tilalle. Punkaharjun aluejohtokunta esitti kaupunginhallitukselle käynnistettäväksi Kesälahden tien varteen Enanniemen tienhaaraan asti kevyenliikenteen rakentamissuunnitelman valmistelun. Ko. tieosuus on kapea jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Koululaiset kulkevat pimeän aikaan taxikyydillä Punkasalmen kouluun ja takaisin Enanniemeen.

5 4 Joukkoliikenneyhteyksiä ei ole Enanniemen kylän alueelle. Talvella Rekilahden yli kulkee jäätie Punkasalmen keskustaan Tekninen huolto Alueen läpi kulkee kunnan vesijohto- ja viemäriverkosto jatkuen Enantien vieritse etelään. Siirtoviemäri johtaa Salkolahden alitse Punkasalmen keskustaan. Jätevedet ohjautuvat Savonlinnaan Pihlajaniemen puhdistamolle. Suunnittelualueella kulkee 20 kv:n jännitelinja. Muuntaja sijaitsee Kotikallion tilan koillisosassa Rakennetun ympäristön erityispiirteet Alueelle ei ole maakuntakaavassa osoitettu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä tai -kohteita. Alueelle ei ole Puruveden rantayleiskaavassa osoitettu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä tai -kohteita. Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa. 2.6 Ympäristön nykytila, luonnonympäristö 2.61 Yleistä Kasvillisuus Luonnonympäristöä on selvitetty alkuperäisen Puruveden rantayleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksessä Suunnittelualueelta on tehty luontoselvitys kesällä 2013, Kotkansiipi / Petri Parkko. Entisen vanhainkodin pihapiirissä on nurmikkoa sekä paljon istutettuja koristepuita ja pensaita (siperianpihta, metsä- ja tataarivaahterat sekä kolme siperiansembraa). Tulotien varressa kasvaa lisäksi rivi puistolehmuksia ja pihan reunamilla muutama suurempi rauduskoivu. Koristepensaina kasvavat kuusamat ja jasmikkeet, isotuomipihlajat, aroniat, pihasyreenit ja hernepensaat. Pihasta löytyy myös neilikkaruusuja kahdesta paikasta. Päärakennuksen seinustoilla kiipeilevät säleikkövilliviinit. Perennoja on pihaan istutettu melko vähän; pihapiiristä löytyy lähinnä herttavuorenkilpeä sekä nurmikon reunasta purppurakäenkaalta. Kohteen läntisin osa on nuorta mäntyvaltaista kasvatusmetsää, jonka itäpuolelta alkaa harvennettu kuusivaltainen kasvatusmetsä. Suuri osa alueesta, rantaan johtavan tien länsipuoli, on tuoretta hakkuuta. Rannan tuntumassa kasvaa harvennettua varttunutta koivu- ja mäntyvaltaista kasvatusmetsää. Rantavyöhykkeen puustona kasvaa tervaleppää kapeana vyöhykkeenä. Rannat ovat karuja ja kasvillisuudeltaan niukkoja; harvoja vesiruovikoita, rantaluikkaa sekä viiltosaraa pieninä kasvustoina; monin paikoin ilmaversoiskasvillisuus puuttuu kokonaan ja kasvillisuus on lähinnä hiekkapohjalla kasvavaa pohjaruusukekasvillisuutta. Kohde on voimakkaasti ihmisen muokkaamaa, eikä siellä havaittu sellaisia merkittäviä luonnonarvoja, joilla olisi vaikutusta maankäytön suunnitteluun. Etelä-Savon ELY-keskuksen tiedossa ei ole uhanalaislajiston esiintymiä kaava-alueella. (Luontoselvitys KOTKANSIIPI) Luontotyyppien suojelu Natura luontotyypit

6 5 Euroopan unionin luontodirektiivin liitteessä I mainitut luontotyypit ovat sellaisia, jotka ovat vaarassa hävitä tai joiden esiintymisalue on pieni tai jotka ovat hyviä esimerkkejä kyseisen luonnonmaantieteellisen alueen ominaispiirteistä Euroopan yhteisön alueella (Airaksinen ym. 1998). Direktiivin päätavoite on pitää luontotyyppien suojelutaso suotuisana ja säilyttää luontotyypeille luontainen rakenne, toiminta ja levinneisyys sekä tyypillinen lajisto. Kaavamuutosalueella ei esiinny EY:n luontodirektiivin liitteen I mukaista Natura luontotyyppiä. Suojelualueet Euroopan yhteisöjen neuvosto päätti 1992 antamallaan luontodirektiivillä perustaa yhtenäisen eurooppalaisen ekologisen verkoston, Natura verkoston. Sen tavoitteena on suojella luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionin alueella. Natura verkosto koostuu yhteisön tärkeänä pitämistä alueista (SCI-alueet), joilla esiintyy luontodirektiivin liitteessä I lueteltuja luontotyyppejä ja liitteessä II lueteltujen lajien elinympäristöjä. Kaavamuutosalue ei sijoitu valtioneuvoston hyväksymän Natura 2000 verkoston alueelle Pohjavesialueet Kaava-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue sijaitsee Punkasalmen harjualueella noin 2 km kaava-alueelta lounaaseen. 3.1 Rantayleiskaavan kuvaus Puruveden rantayleiskaavalla ratkaistaan muutosalueen maankäyttö. Enanniemessä Kotikallion tilalla sijaitseva entisen vanhainkodin sekä rivitaloasunnon alue on voimassa olevassa rantayleiskaavassa osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Yleiskaava on alueella vanhentunut rakennusten jäädessä tyhjilleen. Alue sopii erinomaisesti loma-asumiseen tukeutuen osittain valmiiseen kunnallistekniikkaan sekä tieverkkoon. Rantatontit voivat houkutella uusia loma-asukkaita ja tuoda lisää toimeliaisuutta alueen kehitykselle. Entisen vanhainkodin alue muutetaan matkailupalvelujen alueeksi (RM-2) ja Enantiehen ulottuva rantavyöhyke, johon rivitaloasunto kuuluu loma-asuntoalueeksi (RA-2). Kaava on suunniteltu pääasiassa loma-asumiseen Saimaan rannalla hyvien kulkuyhteyksien päässä Punkaharjun palveluista. Osayleiskaavoissa merkityille varsinaisille retkeilyalueille on määritelty ns. perusrakennusoikeus, joka on maanomistajakohtaisesti siirretty muualle saman maanomistajan omistamalle alueelle. Kaupungin omistama Kyhäräsaari on rantayleiskaavassa merkitty virkistysalueeksi (VR), mutta siinä ei ole käsitelty rakennusoikeutta. Saaressa on mitoitettua rantaviivaa 1880 metriä. Virkistysalueen (VR) mitoitusnormina on käytetty 3-4 rp/muunnettu rantakilometri = rakennuspaikkaa. 3.2 Kaavakartta ja sen merkinnät Pohjakartta Pohjakartta on laadittu Savonlinnan kaupungin teknisen toimialan paikkatietopalvelujen toimesta. Yleiskaavamerkinnät ja määräykset Käytetyt merkinnät ovat sisäasiainministeriön päätöksen antaman asetuksen mukaiset. Yleiskaavamerkinnät ovat luonteeltaan yleismerkintöjä, jotka osoittavat alueen pääkäyttötarkoituksen. Yleiskaavamerkinnän osoittamaa maankäyttöä täsmennetään yleiskaavamääräyksillä.

7 6 3.3 Kokonaisrakenne Puruveden rantayleiskaavan muutos alueiden pinta-ala on yhteensä n. xx,xx ha. Rantayleiskaavaan on merkitty alueita seuraavasti: Alue Pinta-ala ha Pientalovaltainen asuntoalue AP 0,7761 Loma-asuntoalue RA-2 4,3803 Matkailupalvelujen alue RM-2 1,3821 Yleinen venevalkama LV 0,2845 Kaava-alue yhteensä 6, Maankäyttö 3.41 Rakennettu ympäristö Pientalovaltainen asuntoalue (AP) Rantayleiskaavaan on merkitty pientalovaltaista asuntoaluetta yhteensä n. 0,7761 ha. Alueelle on laadittava asemakaava ennen rakentamista. Loma-asuntoalue (RA-2) Rantayleiskaavaan on merkitty loma-asuntoaluetta yhteensä n. 4,3803 ha. Alueella on voimassa tai laadittavana ranta-asemakaava. Matkailupalvelujen alue (RM-2) Rantayleiskaavaan on merkitty matkailupalvelujen aluetta yhteensä n. 1,3821 ha. Alueella on voimassa ranta-asemakaava. Yleinen venevalkama (LV) Yleistä venevalkama-aluetta LV on rantayleiskaavaan merkitty yhteensä n. 0,2845 ha. Alueella saa olla myös uimaranta. Yleisiä määräyksiä Rakennukset on sijoitettava siten, että ne muodostavat yhtenäisen rakennusryhmän. Rakennuspaikan rakennusoikeutta koskevien määräysten estämättä saadaan olemassa olevaa rakennusta peruskorjata ja tuhoutunut rakennus korvata uudella vastaavalla rakennuksella. AT-, AO-, AM-, RA-, RA-1-, RA-3-, RA-4-, RA-5-, RM- ja P-alueilla rakennuspaikan rantapuusto tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisena. Rantametsiä tulisi käsitellä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänhoitosuositusten mukaisesti ja siten, että kiinnitetään erityistä huomiota maiseman luonnonmukaisuuteen. Rakentamisen suunnittelussa on otettava huomioon mahdollinen radonhaitta.

8 7 Mikäli rakennuspaikka tarvitsee liittymän yleiselle tielle, niin rakennuslupavaiheessa on neuvoteltava tiepiirin kanssa liittymäluvasta. Kyläalueille ja muilla lähekkäin olevilla rakennuspaikkojen alueilla liittymät on ryhmiteltävä ja liittymäluvasta on neuvoteltava tiepiirin kanssa ennen ensimmäisen rakennusluvan toteuttamista. Vesihuoltoa koskevat määräykset: Jätevesien käsittely ei saa aiheuttaa vaaraa vesistölle eikä pohjavedelle. Käymälä-, talous-, pesu- ja saunavesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön. Rakennuspaikoilla rakennus on liitettävä yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, mikäli se on kohtuullisesti järjestettävissä. Milloin rakennusta ei voida liittää yleiseen vesijohto- ja viemäriverkkoon, niin suositellaan alueittain yhteistä talousveden hankintaa sekä jätevesien käsittelyä. Ennen jätevesien käsittelyjärjestelmien rakentamista tulee erillisillä tutkimuksilla ja tarkemmalla suunnittelulla osoittaa, ettei toimenpiteistä aiheudu ympäristölle haittaa. Jätevesien käsittelyjärjestelmää koskevat suunnitelmat on kunnassa hyväksyttävä. Muina jätevesien käsittelytapoina tulevat kysymykseen seuraavat kunnan viranomaisen hyväksymällä tavalla toteuttavat vaihtoehdot: 1. Käymäläjätteet käsitellään kuivakäymälässä tai kompostikäymälässä ja muut jätevedet johdetaan tiiviin 2-3 -osaisen saostuskaivon jälkeen joko maasuodattimeen tai vastaavaan laitteeseen tai maahan imeytykseen, mikäli paikka voidaan maaperätutkimuksin osoittaa tähän soveltuvaksi, tai 2. Vesikäymäläjätteet johdetaan tiiviiseen jätevesisäiliöön ja kuljetetaan edelleen käsiteltäväksi ja muut jätevedet johdetaan tiiviin 2-3 -osaisen saostuskaivon jälkeen joko maasuodattimeen tai vastaavaan laitteeseen tai maahan imeytykseen, mikäli paikka voidaan maaperätutkimuksin osoittaa tähän soveltuvaksi, tai 3. Kaikki jätevedet johdetaan tiiviiseen jätevesisäiliöön ja kuljetetaan edelleen käsiteltäväksi. Talous-, pesu- ja saunavesien käsittelyssä suositellaan kiinteistöjen yhteistä käsittelyä. Rakennuslupahakemuksissa on osoitettava, että käyttövettä on riittävästi saatavissa ja että jätevesistä huolehditaan siten, ettei pohjavesiä saastuteta. Maapuhdistamojen ja imeytyspaikkojen sijoittamisessa on otettava huomioon suojaetäisyydet keskivedenkorkeuden mukaiseen rantaviivaan (30 m), talousvesikaivoon (50 m) ja naapurin rajalle (5 m). Imeytyspaikka on kuitenkin sijoitettava niin etäällä naapurin rajasta, ettei naapurin pohjaveden pilaantumisen vaaraa ole. Kuivakäymälät tai vastaavat laitteet on rakennettava vähintään 30 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ja talousvesikaivoista sekä vähintään 5 metrin etäisyydelle naapurin rajasta. Umpikaivo on sijoitettava vähintään 30 metrin etäisyydelle keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta (30 m). Umpikaivon alapinnan on oltava järven keskivedenkorkeuden yläpuolella, mikäli umpikaivo sijaitsee 100 m lähempänä rannasta. Maatuvia jätteitä varten tulee rakentaa asianmukainen komposti, johon kuivakäymälä voidaan tyhjentää. Kompostisäiliö tulee sijoittaa vähintään 30 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja talousvesikaivosta. Palamattomat ja maatumattomat sekajätteet tulee toimittaa kunnallisen jätteenkeräyksen piiriin.

9 8 4. Rantayleiskaavan vaikutukset 4.1 Yleistä Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhteiskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. 5. Laaditut selvitykset ja suunnitelmat Puruveden rantayleiskaavan perustaksi on laadittu seuraavat erillisinä raportteina ilmestyneet selvitykset ja suunnitelmat: - Puruveden rantayleiskaava perusselvitysraportti Puruveden rantayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys Osayleiskaavan laadinta 6.1 Laadintaorganisaatio Yleiskaavatyö on suoritettu teknisen toimialan kaavoituspalvelussa yleiskaavoitushenkilöstön toimesta ja teknisen lautakunnan johdolla. Yhteystiedot: Kaavoituspäällikkö Risto Aalto, Kaavavalmistelija Armi Saukkonen, etunimi.sukunimi@savonlinna.fi Savonlinnan kaupunki, tekninen toimiala, kaavoituspalvelut, Olavinkatu 27, Savonlinna 6.2 Suunnittelu- ja käsittelyvaiheet Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä

10 Tekninen toimiala 1/2 Kaavoituspalvelut Yleiskaavoitus PURUVEDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS, ENANNIEMI Jokaisesta vireillä olevasta kaavasta laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS). OAS on suunnitelma osallistumis- ja arviointimenettelystä kaavan laadinnan eri vaiheissa sekä suunnitelma kaavan vaikutusten arvioinnista. OAS laaditaan kaavoituksen alkuvaiheessa, ja sitä voidaan täydentää kaavatyön aikana. OAS sisältää mm. tiedot suunnittelualueesta ja sen sijainnista, kaavan lähtökohdat ja tavoitteet, vaihtoehdot, miten kaavan vaikutukset arvioidaan, ketkä ovat osallisia, kaavan laadinnan vaiheet, osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestämisen ja valmistelijan yhteystiedot. Sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Punkaharjulla Enanniemessä n 1,5 km Punkasalmen kirkonmäeltä koilliseen Puruveden rannalla. VT 14:ltä Punkaharjun keskustan tuntumasta on ajomatkaa maanteitse noin 6 km. Puruveden rantayleiskaava Etelä-Savon maakuntakaava Lähtökohdat Etelä-Savon maakuntakaavassa alueella ei ole aluevarauksia. Puruveden rantayleiskaavassa alue on pääosin julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) ja maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Voimassa olevissa rantakaavoissa, jotka on vahvistettu ja alue on sairaaloiden ja muiden sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten aluetta (YS) sekä maa- ja metsätalousaluetta (M), puistoaluetta (P), omakotirakennusten aluetta (AO). Alue on pääosin kaupungin omistuksessa. Voimassa olevat rantakaavat Tavoitteet ja suunniteltavat asiat Tutkitaan mahdollisuutta sijoittaa entisen vanhainkodin alueelle matkailu- ja loma-asuntorakentamista. Osalliset Osallisia ovat maanomistajat ja -haltijat, naapurit ja asukkaat, yritykset ja työntekijät ja kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin elinoloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Osallisia ovat myös viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Lausunnot pyydetään MRA 28 :n mukaisesti ainakin seuraavilta: rakennus- ja ympäristölautakunta, Pohjois-Savon Ely/liikenne, Etelä-Savon Ely-keskus ja Etelä-Savon maakuntaliitto. Arvioitavat vaikutukset Yleiskaavaa laadittaessa selvitetään kaavan toteu-

11 Tekninen toimiala Kaavoituspalvelut Yleiskaavoitus tuksen ympäristövaikutukset. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan "kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristö vaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia" Asetuksen mukaan selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen, kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Lisäksi kaavan vaikutusten arvioinnissa esitetään periaatteet mahdollisten haitallisten vaikutusten estämiseksi tai lieventämiseksi. Vaikutusten arviointi pohjautuu olemassa oleviin selvityksiin, karttatietoihin, maastokäynteihin ja inventointeihin. Vuorovaikutus ja aikataulu Kaavan vireille tulo: Kaupunginhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen Kaavamuutosalueelta on laadittu osallistumisja arviointisuunnitelma. Suunnitelmasta voi esittää kommentteja koko kaavaprosessin ajan. Valmisteluaineisto nähtävänä kaavoituspalvelussa. Nähtävänä olosta kuulutetaan sanaomalehti Itä-Savossa sekä kaupungin ilmoitustaululla. Kaavaehdotus: Rantayleiskaavaehdotus laitetaan nähtäville vuonna 2015 vähintään 30 vuorokaudeksi maankäyttö- ja rakennuslain 65 mukaisesti. Nähtävillä olosta ilmoitetaan sanaomlehti Itä- Savossa, kaupungin kanslian ilmoitustaululla, kaavoituspalvelun ilmoitustaululla sekä kaupungin kotisivulla. UlkopaikkakuntalaisiIle postitetaan kirjeitse tieto kaavan nähtävillä olosta viikkoa ennen nähtävillä oloajan alkamista. Muistutukset ja lausunnot on jätettävä kirjallisena ennen nähtävillä oloajan päättymistä osoitteeseen: tekninen toimiala/hallinto, Olavinkatu 27, Savonlinna tai sähköpostilla: 2/ Vastaukset mahdollisiin lausuntoihin ja muistutuksiin. Kaavaehdotusvaiheen jälkeen rantayleiskaava menee kaupunginhallitukseen ja edelleen valtuustoon hyväksyttäväksi. Muutoksenhaku kaavan hyväksymisestä: Muutoksenhakua valtuuston hyväksymispäätöksestä voi hakea Itä-Suomen hallintooikeudesta 30 vuorokauden kuluessa. Jatkovalituksen voi tehdä korkeimpaan hallintooikeuteen. Kaavasta ei saa valittaa, mikäli alueen pääasiallinen käyttö on ratkaistu oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa. Voimaantulo: Kaavamuutoksen voimaantulosta ilmoitetaan sanomalehdessä ja kaupungin ilmoitustaululla. Yhteystiedot Yleiskaavoitus: Armi Saukkonen kaavavalmistelija puh Risto Aalto kaavoituspäällikkö puh