Antopäivä Kokouspäivä FORSSA puh. (03) , 41

Transkriptio

1 FORSSAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta annettu julkipanon jälkeen Antopäivä Kokouspäivä PL 62 ja pykälä FORSSA puh. (03) , 41 ASIA HAKIJA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Pantex-Pesu Oy:n pesulatoimintaa. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Pantex-Pesu Oy Riihikallionkatu Forssa Liike- ja yhteisötunnus: KIINTEISTÖTIEDOT Kiinteistö sijaitsee Forssan kaupungin Kuuston kaupunginosassa, kiinteistöllä , osoitteessa Riihikallionkatu 10, Forssa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 9 c) kohdan mukaan tekstiilien vesipesulalla, jonka kapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa, tai kemiallisella pesulalla, johon ei sovelleta orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :ssä tarkoitettua poikkeusta on oltava ympäristölupa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ympäristönsuojelulain 31 3 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 7 1 momentin 9) kohdan mukaan tekstiilien vesipesulan, jonka kapasiteetti on vähintään 1 tonni vuorokaudessa. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on jätetty MUUT LUVAT Toiminnalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Kiinteistön omistaa Pantex-Vuokraus Oy. Pesula on liittynyt kaupungin vesi- ja viemäriverkkoon. LAITOKSEN SIJAINTI JA SEN YMPÄRISTÖ Kiinteistö sijaitsee Forssan kaupungin Kuuston kaupunginosassa, osoitteessa Riihikallionkatu 10, noin 1,5 km Forssan keskustasta itään. Kiinteistölle kuljetaan Mattilankadulta erkanevan Riihikallionkadun kautta. Kulkeminen tapahtuu olemassa olevia teitä pitkin. Alueella on vahvistettu asemakaava, jonka mukaan kiinteistö sijaitsee liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueella. Kiinteistö ei

2 sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai vedenottamoiden suoja-alueella eikä Natura-alueella. Lähin pohjavesialue, I-luokan Vieremä ( ), sijaitsee 600 m pohjoiseen. Etäisyys lähimpään vesistöön, Loimijokeen, on 570 m. Kiinteistön läheisyydessä on pienteollisuus- ja palvelualantoimintaa. Lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin 50 metrin etäisyydellä pohjoisessa. Pesularakennuksen lisäksi kiinteistöllä on kolme merikonttia ja jätekatos. Piha-alue on asfaltoitu ja sadevedet johdetaan kunnalliseen sadevesiviemäriin. Kiinteistön maaperä on savea. LAITOKSEN TOIMINTA Pesulan toiminta on alkanut kiinteistöllä vuonna Pesula tuottaa tekstiilihuolto- ja pesulapalveluja yrityksille, julkiselle sektorille ja yksityisille asiakkaille. Lisäksi yritys vuokraa liinavaatteita, työvaatteita sekä mattoja. Merkittävimmät työvaiheet ovat likapyykin vastaanotto ja lajittelu, pesut, viimeistely, pakkaus ja lähetys. Pesulan henkilöstömäärä on 13. Päivittäinen työaika on maanantaisin 7 18, ti pe 7-17 ja lauantaisin Sunnuntaisin tai arkipyhinä ei ole toimintaa. Vesipesu Valtaosa pyykeistä pestään vesipesulla. Vesipesuna pestään pyykkiä n kg vuodessa. Pesukapasiteetti on noin kg vuorokaudessa. Tällä hetkellä pestään noin kg vuorokaudessa. Vettä käytetään noin m 3 ja pesuaineita noin kg vuodessa. Pesuaineet eivät sisällä optisia kirkasteita. Klooria käytetään ainoastaan uusintapesuissa. Likainen pyykki ohjataan lajittelun jälkeen pestäväksi tekstiilien lajin ja likaisuuden perusteella eri koneisiin ja pesuohjelmiin. Vesipesukoneet, 10 kpl, ovat viemärikanavien päällä. Jätevedet ohjataan kunnalliseen viemäriin. Pesuaineet annostellaan koneisiin automaattisesti. Osalle pesuaineista on myönnetty Bra miljöval ympäristömerkki. Pesuissa tarvittava vesi kulkee vedenpehmentimen läpi ennen pesua, näin aikaansaatu pehmeä vesi tarvitsee huomattavasti pienemmän pesuainemäärän kuin keskikova vesijohtovesi. Kemiallinen pesu Sellaisten herkkien tekstiilien pesuun, jotka eivät kestä vesipesua, käytetään kemiallista pesua. Pesuaineena käytetään tetrakloorieteeniä eli perriä noin 200 litraa eli 300 kg vuodessa. Kemiallisena pesuna pestään pyykkiä noin kg vuodessa. Pesulassa on yksi kemiallinen kone vm. 2001, vetoisuudeltaan 12 kg. Kemiallinen kone on nykyasetusten mukainen suljettu järjestelmä varustettuna valuma-altaalla. Koneesta ei puhalleta poistoilmaa ulos vaan se suodatetaan aktiivihiilisuodattimella. Vipperien pesu Korjaamo- ja kirjapainoteollisuuden vipperi-teollisuuspyyhkeitä pestään noin kg kuukaudessa. Likaisimmat pestään ensin kemiallisessa pesussa ja sitten vesipesussa. Vähemmän likaantuneet pestään vain vesipesussa.

3 TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Pyykin viimeistely Kuivausrumpuja on viisi ja lisäksi on mankelilinjasto sekä viimeistely/höyrytunneli. Niiden poistoilma ohjataan ulos. Kuivauksen jälkeen pyykki lajitellaan ja pakataan asiakkaille toimitettavaksi. Höyrylaitos Höyryä tarvitaan suurimpien pesukoneiden veden lämmittämiseen sekä viimeistelytunnelien kostutushöyryksi. Höyrykattila on perinteinen laitos höyrynkehitystä varten. Kaasupoltin lämmittää veden kattilassa höyryksi. Höyrylaitoksessa käytettävä polttoaine on propaania, joka on varastoituna maanpäällisessä makaavamallisessa terässäiliössä. Säiliö on tilavuudeltaan 9,5 m 3 ja se on ympäröity lukitulla aidalla. Höyrykattilan syöttövesisäiliöön syötetään lisäaineeksi kattilakemikaalia, jonka tarkoituksena on estää korroosiota. Kattilakemikaalit annostellaan automaattisella annostelulla. Kemikaali ostetaan 20 l:n astioissa. Astiat säilytetään kattilahuoneessa, jossa on viemäröinti. Melu, pöly ja tärinä Normaali toiminta ei aiheuta häiritsevää melua, pölyä tai tärinää laitoksen ulkopuolella. Päästöt ilmaan Ilmaan johdetaan ylijäämä höyryä. Höyrylaitoksessa muodostuu propaanin polttamisen tuloksena hiilidioksidia ja vesihöyryä. Höyrykattilan savukaasut johdetaan ilmaan 10 m piipun kautta. Vuonna 2009 propaanin polttamisesta syntyi hiilidioksidia (CO2) 316,63 t. Savukaasut johdetaan 10 m korkeaan savupiippuun. Kattila huolletaan säännöllisesti. Kemiallinen pesukone ei laske päästöjä ilmaan suljetun kierron vuoksi. Pesuprosessista pesulatilaan johdettava ilma menee aktiivihiilisuodattimien kautta. Likainen pesuaine perri säilytetään pesukoneen sisällä. Hakijan antamien tietojen perusteella kemiallisen pesukoneen liuottimien kokonaispäästömäärä vuonna 2009 oli 11,5 g / kg pyykkiä ((koneeseen lisätty perri (300) kg koneesta poistettu likainen perri (240) kg) / pesty pyykkimäärä kg). Laskelmassa on oletettu, että jäte on pelkkää tetrakloorieteeniä. VOC-asetuksen (435/2001) mukainen kokonaispäästöraja-arvo on 20 g/kg. Näin ollen kemiallinen kone täyttäisi asetuksen vaatimukset. Päästöt veteen ja viemäriin Toiminta ei aiheuta päästöjä vesiin. Jätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriin nukkasihdin ja sakokaivon kautta. Jätevedet ovat tavanomaisia pesuvesiä. Veden käyttö Käytetty vesi saadaan Forssan vesihuoltoliikelaitoksen vesiverkosta.

4 Prosessiveden kulutus on noin m 3 vuodessa. Vedenkierrätystä ei tällä hetkellä ole käytössä. Energian käyttö Propaanin kulutus vuonna 2009 oli kg, josta saatiin energiaa 1 355,46 MWh. Sähkönkulutus vuonna 2009 oli kwh. Rakennuksessa on vesikiertoinen patterijärjestelmä, lämmöntalteenottoa ei ole. Liikenne Pyykin kuljetuksista huolehtii yhden oman kuljetusauton lisäksi kuljetusalan alihankkija. Toiminta ei vaikuta alueen liikennemääriin. Yöliikennettä on yksi käynti arkiöisin, muutoin liikennettä on pääasiassa vain työaikana. Toiminnassa käytettävät kemikaalit ja polttoaineet sekä niiden varastointi Taulukossa 1 on esitetty toiminnanharjoittajan ilmoittamat toiminnassa käytettävät merkittävimmät pesuaineet sekä kemikaalit. Näiden lisäksi käytetään erilaisia pyykin käsittelyaineita kuten pesutehoste-, tahranpoisto- ja huuhteluaineita sekä desinfiointiaineita. Enimmäismäärä varastossa Käytettävä aine Käyttötarkoitus Keskimääräinen kulutus 200 l/a (300 kg/a) Tetrakloorieteeni perri Kemiallinen pesu 400 l pesukoneessa, 200 l varastossa pesuaine pyykinpesu kg/a noin kg propaania höyryntuotanto 105,9 t/a 9,5 m 3 Kemiallisessa pesussa ei ole erillistä liuotinvarastoa, vaan pesuliuos on koneen säiliössä. Uutta ainetta lisätään huoltojen yhteydessä. Vesipesussa käytettävät pesuaineet annostellaan pesukoneisiin automaattisesti 200 l myyntipakkaustynnyreistä. Erillistä kemikaalivarastoa ei ole, vaan pesuaineet säilytetään pesukoneiden takana, seinän vieressä. Kiinteistöllä syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnasta syntynyt sekajäte, jota syntyy noin 3,5 t/vuosi, laitetaan 600 litran kannelliseen jäteastiaan, jonka tyhjentää urakoitsija kerran viikossa. Pahvirullakko haetaan, joka toinen kuukausi. Paperijäte toimitetaan kierrätykseen. Lähitulevaisuudessa on tarkoitus aloittaa muovijätteen lajittelu. Saostuskaivon tyhjentää tarvittaessa loka-auto. Kemiallisesta pesukoneesta tuleva ongelmajäte on varastoituna 30 l muoviastioissa, jotka ovat muovisessa roska-astiassa lukitussa merikontissa. Vuodessa synty noin 240 kg perri jätettä. Jäte on toimitettu Ekokem Oy:lle käsiteltäväksi.

5 Paras käyttökelpoinen tekniikka Käytössä on vedenpehmennyslaite, joka vähentää huomattavasti pesuainemäärää. Kemiallinen kone on nykyasetusten mukainen suljettu järjestelmä varustettuna valuma-altaalla. Koneesta ei puhalleta poistoilmaa ulos vaan se suodatetaan aktiivihiilisuodattimella. Kemiallinen pesukone täyttää ns. VOC-asetuksen (435/2001) vaatimukset. Energian kulutuksessa pyritään mahdollisimman suureen tehokkuuteen. Koekäytössä on ollut pesuprosessi, joka säästää sekä sähköä että vettä. Sen käyttöönotto on harkinnassa. Toiminnan riskienhallinta ja toiminta häiriötilanteissa Kemiallinen pesukone on varustettu metallisella lattiakaukalolla, jotta mahdollisen vuodon sattuessa pesukemikaaleja ei pääse valumaan lattialle. Mahdollisia kemikaalivuotoja voidaan imeyttää esim. vanhoihin pyyhkeisiin. Hälytysnumerot ovat nähtävillä. Alueella on viranomaisten määräämät alkusammutuskalustot ja henkilökunta on opastettu niiden käyttöön. Laitteisto voidaan hätäpysäyttää tarvittaessa. Rakennuksessa on savuvaroittimet, sekä LVIS- ja murtohälyttimet. Hälytysjärjestelmästä kulkee tieto suoraan vartiointiliikkeeseen. Laitoksen toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Käyttötarkkailua tehdään oman laatukäsikirjan mukaan. Omavalvonnassa tarkkaillaan pesulämpötiloja ja veden kovuutta. Vesien ph:n ja bakteerien tarkkailun hoitaa pesuainetoimittaja. Hakija ei ole esittänyt päästö- tai vaikutustarkkailua. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Kuulutus on ollut nähtävänä kaupungin ilmoitustaululla Kuulutus asian vireille tulosta on julkaistu Forssan Lehdessä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Muistutukset ja mielipiteet Kaupunginhallitukselle esitettiin tiedoksi Pantex-Pesu Oy:n ympäristölupahakemus Kaupunginhallituksella ei ole aihetta tehdä asiasta muistutusta. Hakemuksen johdosta ei ole annettu muita muistutuksia tai mielipiteitä. Lausunnot Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymän yhtymähallitus antaa lausuntonaan: Laitoksen toiminnasta ei ole tullut terveysvalvonnalle valituksia. Laitoksen toiminnassa ei ole havaittu sellaisia tekijöitä, joista aiheutuisi

6 ympäristölle terveydellistä haittaa. Kemikaalien varastoinnin ja säilytyksen osalta todetaan, että kemikaalilainsäädännön mukaiset ilmoitukset tehdään pelastusviranomaiselle tai tarvittaessa turvatekniikan keskukselle. Kanta-Hämeen pelastuslaitos toteaa, että heillä ei ole tarpeen antaa lausuntoa. Forssan vesihuoltoliikelaitos ei antanut pyydettyä lausuntoa. Hakijan kuuleminen Tarkastukset Hakijalla ei ole tarvetta tehdä vastinetta lupahakemuksesta saatuun lausuntoon. Yrityksessä tehtiin tarkastus Muistio tarkastuksesta on liitetty asiakirjoihin. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Pantex-Pesu Oy:n pesulatoiminnalle Forssan kaupungin Kuuston kaupunginosassa kiinteistöllä , osoitteessa Riihikallionkatu 10, Forssa hakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti toteutettuna. (YSL 6, 42 ja 43,YSA 19 ) Vastaus lausuntoon Lausunnossa esitetyt asiat on otettu huomioon tarvittavassa laajuudessa lupamääräyksissä. Lupamääräykset: 1. Yleistä Pesulaa tulee hoitaa ja käyttää niin, että sen toiminnasta ei aiheudu haittaa ympäristölle eikä terveydelle. Mikäli laitoksen toiminta kuitenkin aiheuttaa merkittäviä haittoja ympäristössä, tulee laitoksen välittömästi ryhtyä toimiin haittojen poistamiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa parhaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon siten, että ne vastaavat parhaan käytettävissä olevan tekniikan vaatimuksia. Olemassa olevaa laitekantaa tulee huoltaa säännöllisesti ja pitää kirjaa toteutetuista huolloista. (YSL 4, 5, 6, 42 ja 43, NaapL 17, YSA 37 ) Toiminnanharjoittajan on vastattava toimintansa ympäristönsuojelu-lain 4 ja 5 :n mukaisista yleisten periaatteiden ja velvollisuuksien toteutumisesta. Toimialan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä on oltava selvillä sekä käytettävä sitä. 2. Toiminnan harjoittaja

7 Laitoksen toiminnasta ja päivittäisestä valvonnasta vastaavat henkilöt yhteystietoineen on ilmoitettava ympäristölautakunnalle mennessä. Luvanhaltijan vaihtuessa on vaihtumisesta ilmoitettava ympäristölautakunnalle. (YSL 43, 46 ja 81 ) Lupamääräys vastuuhenkilöiden ilmoittamisesta on annettu tiedonkulun varmistamiseksi. 3. Melu Laitoksen toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta meluhaittaa naapurikiinteistöille. Toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimpien häiriintyvien asuintalojen oleskelupihoilla 55 db:ä (A-painotettua ekvivalenttitasoa) päiväaikaan klo 7-22 ja 50 db:ä yöaikana klo (YSL 43 ja 46, NaapL 17, VNp 993/1992) Melua koskeva lupamääräys on annettu naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Laitoksen toiminnasta lähiympäristöön aiheutuva ekvivalentin äänitason enimmäisarvoa koskeva lupamääräys on annettu soveltaen valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettuja melutason ohjearvoja. Määräys ei koske harvoin tai tilapäisesti käytettävien laitteiden aiheuttamia melupäästöjä. Melutaso on tarpeen tarkistaa, mikäli laitoksella toteutetaan sellaisia muutoksia, jotka ennakolta arvioiden saattavat lisätä ympäristölle aiheutuvia meluhaittoja. 4. Päästöt ilmaan Toiminnanharjoittajan tulee esittää laskelmat kaavoineen VOC-asetuksen mukaisista päästöistä ympäristölautakunnalle vuoden 2010 vuosiraportoinnin yhteydessä helmikuun 2011 loppuun mennessä. Ympäristölautakunta antaa tarvittaessa lisämääräyksiä asiasta. (YSL 5, 7, 8, 43 ja 46 ) Perustelut: VOC-asetuksen tavoitteena on ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen vähentämällä haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöistä ilmaan kohdistuvia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia. 5. Kemikaalit ja niiden varastointi Toiminnassa tarvittavat pesuaineet ja muut kemikaalit on varastoitava asianmukaisesti merkityissä säiliöissä siten, ettei niistä aiheudu maaperän, vesistön tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Kemiallisen pesun pesuaineen, kattilakemikaalin ja vedenpehmennyskemikaalin varastotiloissa on oltava riittävät rakenteelliset suojaukset mennessä, kuten suoja-altaat, korokerenkaat tai kynnykset, jotta mahdollisten vuotaneiden aineiden leviäminen viemäriin voidaan estää. Varastotiloissa ja lastausalueella olevien, yleiseen viemäriin johtavien kaivojen tulee olla mahdollisuuksien mukaan varustettu asianmukaisin suojakansin tai sulkumatoin, joilla viemärilinja voidaan sulkea mahdollisen vuodon varalta. (YSL 4, 5, 7, 8 ja 43 )

8 Ympäristölle vaarallisten kemikaalien varastoinnissa ja käsittelyssä tulee kiinnittää eritystä huomiota siihen, että ko. aineet eivät missään olosuhteissa pääse leviämään ympäristöön. Asianmukaisilla turvarakenteilla estetään vaarallisten aineiden pääseminen ympäristöön ja yleiseen viemäriin myös mahdollisissa onnettomuustilanteissa. 6. Jätevedet Viemäriin ei saa laskea sellaista jätevettä tai ohjata jätevesiä niin, että siitä on haittaa viemärin rakenteelle, jätevedenpuhdistamon toiminnalle, puhdistamolietteen käsittelylle tai hyötykäytölle. Käytettäviä pesuaineita ei saa johtaa laimentamattomana viemäriin. Valtioneuvoston asetuksen vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) liitteen 1 A kohdassa tarkoitettua vesiympäristölle vaarallista ainetta (perkloorietyleeniä) ei saa päästää pintaveteen eikä vesihuoltolaitoksen viemäriin. Vipperi teollisuuspyyhkeet pitää pestä kemiallisessa pesussa ennen vesipesua. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa otettava näytteitä viemäriin menevästä jätevedestä. (YSL 43, 46 ja 47, YSA 36 ja 36a ) Määräyksellä varmistetaan, ettei vesistöä tai pohjavettä pilata. Lisäksi ehkäistään jätevedenpuhdistamon toimintaa vaikeuttavien päästöjen syntyminen. Pesulan jätevesien laatua tulee tarvittaessa tarkkailla. Vipperien pesemisellä ensin kemiallisesti varmistetaan, että liuotin-. öljy- ja rasvapäästöjä ei pääse viemäriin vaan ne sitoutuvat kemiallisen pesukoneen liuottimeen. 7. Ongelmajätteet Ongelmajätteet on varastoitava lukitussa, merkityssä sekä tiivispohjaisessa varastossa. Erilaiset ongelmajätteet on selkeästi merkittävä ja pidettävä erillään toisistaan. Nestemäiset ongelmajätteet tulee säilyttää tiiviissä astioissa ja tiiviissä suoja-altaassa. Ongelmajätteistä, niiden alkuperästä, laadusta ja määrästä sekä varastoinnista ja edelleen toimittamisesta on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on esitettävä pyydettäessä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Ongelmajätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle. (YSL 4, 43 ja 45, JäteL 6, JäteA 6, VNp 659/1996) Määräämällä jätteiden luovuttamisesta, halutaan varmistaa, että alueelta pois toimitettavia jätteitä ei luovuteta luvattomille jätteitä käsitteleville ja hyödyntäville laitoksille tai henkilöille. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisesti siten, että ne eivät pääse leviämään ympäristöön. Asianmukaiset merkinnät ovat tärkeitä jätteiden oikean jatkokäsittelyn varmistamiseksi. 8. Jätehuolto Jätteiden syntyä tulee mahdollisuuksien mukaan ehkäistä. Kaikki teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävissä oleva jäte on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympä-

9 ristölle. Kaikki toiminnassa syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin säännöllisesti. (YSL 4, 7, 8, 42, 43 ja 45, JäteL 4, 6 ja 19 ) Jätehuoltoa koskeva yleinen määräys on annettu, jotta voidaan varmistua jätehuollon asianmukaisuudesta. 9. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Poikkeuksellisista tilanteista, kuten onnettomuudesta, kemikaali- tai öljyvuodosta sekä tuotantohäiriöstä, joista voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa, on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaiselle ja ympäristölautakunnalle. Päästöjä lisäävästä häiriötilanteesta tulee laatia raportti, josta ilmenee ainakin häiriön kesto, suoritetut toimenpiteet ja aiheutunut päästö. Jos maahan tai viemäriin on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista tai muuta haittaa, on toiminnanharjoittajan ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin päästöjen leviämisen estämiseksi ja päästöstä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Ympäristövahingon tapahtuessa tai ympäristövahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävästi vahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita. Lisäksi laitoksella pitää olla näiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. (YSL 7, 8, 43, 46, 62 ja 76, YSA 30, JäteL 51 ) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. Mahdollisten nestemäisten kemikaali- ja ongelmajätevuotojen varalta on laitoksella oltava riittävästi kalustoa, jonka avulla voidaan itse viipymättä ryhtyä onnettomuuden torjuntatoimenpiteisiin. Mitä nopeammin onnettomuuden torjuntatoimenpiteisiin ryhdytään, sitä tehokkaammin voidaan onnettomuuden haitallisia ympäristö- ja terveysvaikutuksia ehkäistä. 10. Toiminnan lopettaminen Toiminnan lopettamisesta ja lopettamiseen liittyvistä toimista tulee ilmoittaa ympäristölautakunnalle vähintään kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista mahdollisten lopettamiseen liittyvien määräysten antamiseksi. (YSL 43, 81, 83 ja 90, YSA 30, JäteL 6, 19 ) Toiminnan loppuminen ei saa aiheuttaa vesien-, ilman- tai maaperän pilaantumista. Lisäksi tulee huolehtia jätehuollon järjestämisestä asianmukaisesti. 11. Tarkkailu ja raportointi Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen käytöstä, tarkkailusta ja huoltotoimenpiteistä. Ympäristölautakunnalle on toimitettava vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä vuosiyh-

10 teenveto seuraavin tiedoin: vedellä ja kemiallisesti pestyn pyykin kokonaismäärä käytetyn veden määrä käytetty sähkö- ja lämpömäärä käytettyjen kemikaalien määrät (vesipesu, kemiallinen pesu ja höyryntuotanto) merkittävät häiriöt, muutokset ja huoltotoimenpiteet syntyneiden jätteiden määrät ja toimituspaikat kemiallisen pesun liuottimien kokonaispäästömäärä g / kg (pesty pyykki) ympäristönsuojeluinvestoinnit (YSL 46 ja 83, JäteL 51 ja 52, JäteA 22 ) Toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailun ja valvonnan järjestämiseksi on tarpeen määrätä toiminnanharjoittaja laatimaan vuosittainen yhteenveto lupaviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on myös pidettävä jätelain 51 :n mukaan kirjaa syntyneestä jätteestä ja sen toimituspaikasta. RATKAISUN YLEISET PERUSTELUT Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristön-suojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän ja pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella sekä kohtuutonta rasitusta naapureille, kun otetaan huomioon laitoksen sijoituspaikka, asetetut lupamääräykset ja hakemuksessa esitetty toiminta. Edellytykset luvan myöntämiselle täyttyvät. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi sen voimaantulopäivästä lukien. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Toiminnan olennainen muuttaminen ennen edellä mainittua määräaikaa edellyttää uuden ympäristöluvan hakemista. Tämä lupapäätös on voimassa kunnes uudesta lupahakemuksesta

11 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET tehty päätös on saanut lainvoiman. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 55 ja 56 ) Ympäristönsuojelulaki (86/2006) 4, 5, 6, 7, 8, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 47, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 76, 81, 83, 90, 96, 97 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7, 8, 9, 10, 16, 17, 18, 19, 23, 30, 36, 36a ja 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/1003) 4, 6, 12, 15, 19, 51, 52 ja 54 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a, 5, 6 ja 22 Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Nestekaasuasetus (711/1993) Valtioneuvoston asetus orgaanisten liuottimien käytöstä eräissä toiminnoissa ja laitoksissa aiheutuvien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (435/2001) Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006) KÄSITTELYMAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN Hakijalta peritään ympäristölupapäätöksestä Forssan kaupungille käsittelystä aiheutuvat kulut kaupunginvaltuuston taksapäätöksen (kv , 45) mukaisesti. Taksan 1, 2, 3, maksutaulukko kohta: Nahan tai tekstiilien laitosmainen tuotanto tai käsittely, YSA 7 1 mom. 9 kohta. Tämän lupahakemuksen käsittelymaksu on 850 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on Päätöksestä tiedotetaan myös Forssan Lehdessä. Päätös Pantex-Pesu Oy

12 Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä MUUTOKSENHAKU Hämeen ELY-keskus Forssan kaupunginhallitus Forssan seudun terveydenhuollon kuntayhtymä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja mielipiteitä. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antamisesta, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusosoitus on liitteenä. YSL 96 ja 105 Valitusaika päättyy