Marinkallio. Muistutusten yhteenveto ja vastineet 1 (5) Asianumero 1543/2016 Aluenumero

Transkriptio

1 1 (5) Asianumero 1543/2016 Aluenumero Marinkallio Asemakaavan muutos 34. kaupunginosa, Espoonlahti Osa korttelia sekä ET- ja katualueita. Muistutusten yhteenveto ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan MRA 27 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavan muutoksen, piirustusnumero Nähtävillä MRA 65 :n mukaisesti Muistuttajat eivät ole pyytäneet tietoa kaavan hyväksymispäätöksestä. Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: PL ESPOON KAUPUNKI Aija Aunio etunimi.sukunimi@espoo.fi

2 Muistutusten yhteenveto ja vastineet 2(5) Yleistä muistutuksista Muistutukset koskivat alueen soveltuvuutta rakennuspaikaksi, lito-oravien elinmahdollisuuksien säilyttämistä sekä rakennusoikeuden sijoittamista tornitaloihin esitettyjen matalien rakennusmassojen sijaan. Muistutusten sisältö aihepiireittäin: 1. Alue ei sovellu rakennuspaikaksi Alue ei ole millään tavalla järkevä rakennuskohde. Kohde sijaitsee keskellä vilkkaita teitä ja sinne kantautuu jatkuva melu ja pienhiukkaspäästöt. Mitkään toimenpiteet paitsi metsän jättäminen silleen, ei asiaa muuta. Alue on asumiseen kelvoton paikka. Loppuosa alueesta, jota ei vielä ole tuhottu, tulee jättää rakentamatta. Merkitään tiedoksi. Alueella on voimassa vuonna 2010 hyväksytty ja 2011 lainvoiman saanut asemakaava ja se on yksityisomistuksessa. Nyt käsittelyssä olevassa asemakaavan muutoksessa asuinrakennukset on sijoitettu jonkin verran kauemmaksi Länsiväylästä, mikä parantaa melu- ja ilmanlaatuolosuhteita julkisivuissa (ks. Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto). Yhdyskuntarakenne tiivistyy Espoossa erityisesti tulevien metroasemien lähiympäristössä. Asuntorakentamishankkeita Länsiväylän varrella vastaavanlaisella sijainnilla on vireillä mm. Niittykumpu Niittykallio, alue ja Westendinportti, alue Alkuperäistä puustoa tulee säilyttää ihmisille ja liito-oraville Asuintalojen rakentaminen liito-oravan ydinalueelle ei ole hyväksyttävää. Liitooravalla tulee olla hyvät kulkuyhteydet sekä etelään että pohjoiseen, muutoin aiheutetaan populaatioiden eristymistä toisistaan. Saunalahden alueella on liito-oravilla kolme eri ydinaluetta sekä Kauklahdenväylän itäpuolella vielä yksi. Siksi on huolehdittava siitä, että laji (ja muutkin eliölajit) pääsvät leviämään niin etelä-pohjoissuuntaisesti kuin länsi-itäsuuntaisesti. Rakentajien on jätettävä paljon puita pystyyn alueelle myös Vanhan Jorvaksentien pohjoisreunalle sekä istutettava myös uusia puita, etenkin suomalaisia kuusia (Suomi 100-vuotisteemapuu). Lisäksi rakennuksien ja Länsiväylän väliin täytyy jättää puita estämään autojen metelin kaikumista Saunalahden asutusalueille. Perustelu liito-oravien siirrolle, että liito-orava ei tulevaisuudessa pärjäisi alueella, ei pidä paikkansa. Liito-orava pärjää talojen ja asutuksen lähellä, jos pihalla on korkeita puita. Siksi on tärkeää, että alueella säilytetään alkuperäistä puustoa, mieluiten metsänä. Mikäli aluetta aletaan rakentaa, tulee jäljellä oleva metsä ja kallioalue säästää ja suojella. Suunnitelmassa kallioinen metsä kaadetaan turhanpäiväisen matalan rakennuksen tieltä. Myös kallion räjäyttäminen on lyhytnäköistä, koska sitä ei saa takaisin. Liito-oravat

3 Muistutusten yhteenveto ja vastineet 3(5) ELY-keskus myönsi luvan poiketa luonnonsuojelulain 49 1 momentin mukaisesta liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja koskevasta hävittämis- ja heikentämiskiellosta ja luvan poiketa luonnonsuojelulain 39 :n kiellosta liito-oravayksilöiden siirtoa varten. Kaupunki on selvittänyt liito-oravien reittejä sekä paikallisesti että laajempina kokonaisuuksina. Marinkallion alueella liito-oravaselvityksiä on tehty runsaasti, joista viimeisimmät ovat: - Espoon Marinkallion liito-oravaselvitys Ympäristötutkimus Yrjölä. - Espoonlahden ja Matinkylän suuralueiden liito-oravaelinympäristöjen ja yhteyksien kartoitus Tutkimusraportti Ympäristötutkimus Yrjölä. - Selvitys liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla. Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5/2014, Espoonlahden ja Matinkylän alueiden kokonaistarkastelussa (Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5/2014) tavoitteena on auttaa kaupunkia säilyttämään ja ylläpitämään pitkällä aikavälillä elinvoimainen liito-oravakanta ja kannan suotuisan suojelun taso Matinkylän ja Espoonlahden suuralueilla sekä samalla mahdollistaa maankäytön kehittäminen etenkin tulevan metroradan läheisyydessä. Selvityksessä esitetään mm. suunnitelma Kummelivuoren ja Kauklahdenväylän ydinalueiden rajauksiksi ja niiden välisten yhteyksien kehittämiseksi Kauklahdenväylän yli. Uusien yhteyksien rakentamista esitetään Länsiväylän yli Hannusmetsän, Finnoon ja Matinkylän kohdalta. Lähimmäksi Marinkallion aluetta sijoittuu Hannusmetsän ylityspaikka. Marinkallion poikkeuslupahakemus oli jo sisällä ko. selvityksen aikana, minkä vuoksi Marinkallion alue on merkitty poistuvaksi. Kuvassa x on esitetty Kummelivuoren ja Kauklahdenväylän elinympäristöjen rajaukset sekä niiden säilymisen kannalta merkittävät yhteydet. Kuva 1. Ote selvityksestä liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueella. Kummelivuoren ja Kauklahdenväylän elinympäristöjen kannalta merkittäviä yhteyksiä on merkitty sinisellä. Eteläpuolella Länsiväylä ja Kauklahdenväylän liittymä muodostavat esteen liito-oravan liikkumiselle, minkä lisäksi Länsiväylän eteläpuolella liito-oravalle soveltuvat alueet katkeavat varsin pian ympäristön muuttuessa kaupunkimaiseksi ja harvapuustoiseksi. Marinkallion kohde on elinympäristöksi pienialainen, sillä elinympäristön koko on noin kaksi hehtaaria, mikä on koiraan elinympäristöksi liian pieni ja myös

4 Muistutusten yhteenveto ja vastineet 4(5) naaraan lisääntyminen näin pienellä alalla on epävarmaa. Marinkallio on esimerkki elinympäristöstä, joka on aikaisemmin todennäköisesti ollut yhteydessä muihin elinympäristöihin, kuten pohjoispuolella sijaitseviin Kummelivuoren ja Kauklahdenväylän elinympäristöihin. Länsiväylän ja Kauklahdenväylän liittymätöiden seurauksena liikenneväylän ylitys on kuitenkin liian leveä liito-oravalle, eikä yhteys kaakkoon jatku kovinkaan pitkälle tiiviin kaupunkirakenteen vuoksi. Tämä johtaa alueen eristäytymiseen muusta elinympäristöverkostosta. Vuonna 2014 tehdyn selvityksen perusteella Marinkallion esiintymän merkitys liito-oraville on koko Etelä-Espoon mittakaavassa tarkasteltuna vähäinen koska alue ei todennäköisesti voi toimia kauttakulkualueena ja koska kulkuyhteydet alueelle ovat heikot tai niitä ei ole. Heikoista yhteyksistä johtuen alue toimii huonosti myös reservialueena ympäröivillä alueilla sijaitseville elinympäristöille ja niillä syntyville poikasille (Ympäristötutkimus Yrjölä 2014). Kuva 2. Marinkallion elinympäristörajaus vuoden 2012 selvityksen perusteella. Yhteys pohjoiseen Kauklahdenväylän yli on liittymätöiden yhteydessä hävinnyt. Yhteys kaakkoon katkeaa varsin pian ympäristön muuttuessa kaupunkimaiseksi ja harvapuustoiseksi. (Ympäristötutkimus Yrjölä 2012) Kaavamuutoksessa on määrätty säilytettäväksi olevaa puustoa yhtenäisinä metsälämpäreinä. Lisäksi korttelialueiden rajoille on osoitettu istutettavia alueita, mm. Vanhan Jorvaksentien sekä Marikalliotien varrelle. Lounaiskulmassa on varaus maanalaista johtoa varten, minkä vuoksi kyseiselle alueelle ei todennäköisesti voi istuttaa suurikokoista puustoa. Länsiväylän varteen on kaavassa

5 Muistutusten yhteenveto ja vastineet 5(5) osoitettu sekä metsäisenä / luonnontilaisena säilytettävää aluetta, että pysäköintilaitos, jotka lieventävät kauempana väylästä sijaitseville asuinrakennuksille kantautuvaa melua. Osa säilytettävistä alueista sijaitsee suunniteltujen rakennuksien muodostamalla sisäpihalla, korkeimman kalliomännikköalueen kohdalla. 3. Talojen kerroslukua tulee kohottaa huomattavasti Jos alueen rakentaminen toteutuu, tulee talojen kerroslukua kohottaa huomattavasti. Talomuuri muodostaa esteen sekä ihmisille että eläimille. Suunnitelmia muuttamalla ja korkeampia pistemäisiä tornitaloja rakentamalla saadaan aikaan himoittu merimaisema ja voidaan loput kauniit aarniometsät säilyttää sekä ihmisille että liito-oraville, joita alueelle edelleen varmasti tulee, vaikka aiemmat yksilöt pyydystettiinkin ja siirrettiin, huonolla menestyksellä. Tuuhea metsä toimii liito-oravien ja muiden eläimien asuinpaikkana sekä siivilöi pienhiukkasia ja melua. Myös maisema säilyy kauniimpana. Kun väitettiin, että merimaisema pilaantuu, jos rakennetaan liian korkeita taloja, unohdetaan, miten paljon maisema pilaantuu valkeista massiivisista talomuureista. Niiden eteen on saatava maisemaa säilyttävää suomalaista ikivihreää puustoa eli mäntyä ja kuusta. Pohjoispuolella sijaitseva Länsiväylä muodostaa kaava-alueella esteen niin etelä-pohjoissuuntaiselle virkistysyhteydelle kuin myös ekologiselle yhteydelle, eikä suunniteltu rakentaminen siten muuta nykytilannetta näiden osalta merkittävästi. Rakentaminen vaikuttaa mahdollisuuksiin käyttää Marinkallion aluetta virkistykseen, mutta yksityisomistuksessa oleva alue on myös voimassa olevassa asemakaavassa kaavoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Alueelle laaditun liito-oravaselvityksen (Ympäristötutkimus Yrjölä 2012) perusteella uusien liito-oravayksilöiden saapuminen alueelle vaikuttaa hyvin heikkojen kulkuyhteyksien vuoksi epätodennäköiseltä. Jo toteutuksessa oleva korttelin läntinen osa Marinkallio-kadun länsipuolella sekä kaavamuutosalue muodostavat yhteisen kaupunkikuvallisen kokonaisuuden, minkä vuoksi kaavaehdotus noudattaa keskeisiltä osiltaan voimassa olevan asemakaavan ratkaisuja. Kaarevat rakennusmassat on pyritty sovittamaan rinnemaastoon ja maisemaan. Kerrostalot ovat 7-8 kerroksisia ja porrastuvat maaston mukaan. Asemakaavassa on osoitettu sekä istutettavia alueita että alueen osia, jonka metsäinen / luonnontilainen luonne maisemakuvassa tulee säilyttää, joiden avulla on pyritty säilyttämään ja kehittämään alueelle vehreää maisemakuvaa. Parhaillaan nähtävillä olevassa Kivenlahden metrokeskuksen asemakaavassa alueen pääkatu ja metroasema merkitään maisemaan neljällä uudella kerroksisella tornilla, Espoon korkean rakentamisen periaatteiden mukaisesti, mutta pääosa asuinkerrostaloista 8-kerroksisia tai sitä matalampia. Marinkallion kaavaratkaisu muodostaa luontevan jatkeen Kivenlahden Metrokeskuksen asemakaavaratkaisulle.