KOko-tiedote. Lumen tuntu. Tärkeitä päivämääriä. KOko-tiedotteen toimitus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOko-tiedote. Lumen tuntu. Tärkeitä päivämääriä. KOko-tiedotteen toimitus"

Transkriptio

1 KOko-tiedote KOKEMUSKOULUTUKSESTA PÄTEVÄÄ -HANKE Lumen tuntu Se tulee vieläkin ainakin kerran vuodessa mieleen. Yksitoista vuotta sitten ystävänpäivä oli samanlainen aurinkoinen sunnuntaipäivä kuin tänäkin vuonna. Luntakin oli kunnolla. Istuin silloinkin koneen ääressä kirjoittamassa, kun puhelin soi. Ystäväni puhe oli alkanut sammaltaa. Sovimme tapaavamme sairaalan päivystyksessä. Diagnoosi tuli nopeasti aivoverenvuoto. Ensimmäisestä testistä oli jo selvitty 60 prosenttia kuolee välittömästi. Seuraavana aamuna olisi toisen testin aika, sillä vain puolet selvisi leikkauksesta hengissä. Seuraavista viikoista muistan lumen, että sitä oli joka paikassa, kapeita polkuja lumikasojen keskellä, kun olin menossa sairaalaan tai tulossa sieltä. Suomessa syntyy joka päivä satoja uusia tarinoita siitä, mitä pitkäaikaissairaus tai vammautuminen tuo ihmisen ja hänen läheistensä elämään. Surullisia ja traagisia tarinoita, mutta myös onnellisia loppuja, jopa menestystarinoita, kaikkea laidasta laitaan. Osa meistä ottaa elämäntehtäväkseen kokemustietonsa jakamisen, joko samaa kokeneiden vertaistukena tai niille, joiden pitäisi tietää enemmän, jotta osaisivat auttaa paremmin. Tässä KOkotiedotteessa Tommi esittelee yhden uuden tavan edistää kokemustiedon leviämistä ja samalla kouluttautua entistä paremmaksi kokemuskouluttajaksi. Samalla mies tunnustaa antaneensa sille jos ei jo koko kättään, niin ainakin pikkusormen. Jukka, Mikko ja Sari ovat puolestaan kokemuskouluttaja - uransa alussa positiiviselle mielellä liittymässä kokemuskouluttajien ketjuun. Helena kiteyttää omassa kolumnissaan elegantisti kokemuskoulu- tuksen syvän viisauden. Kokemuskoulutuksesta pätevää -hankkeen kolmannen projektivuoden alussa on aina vaan selvempää, miten järkevällä asialla olemme. Ystävänikö? Selvisi. Koki paljon, raskaita asioita, mutta selvisi. Ystävänpäivänä hän soitti taas, mutta tällä kertaa kysyäkseen koska tapaamme, jotta voisimme nostaa maljan ystävyyden ja elämän kunniaksi. Lumen keskellä. Jaana Hirvonen puh. (09) HEIKKI HJELT KOko-tiedotteen toimitus Tärkeitä päivämääriä Kehitysjohtaja Jaana Hirvonen puh. (09) Taitto Heikki Hjelt, Markkinointipörssi Oy, Helsinki Kokemuskoulutuksen johtoryhmän kokous 9.3. Helsingin opetusyksiköiden edustajien tapaaminen Huom! Kohderyhmään kuuluville lähetetään henkilökohtaiset kutsut. Kokemuskoulutuksesta pätevää -hanke c/o Suomen Reumaliitto ry, Iso Roobertinkatu A, Helsinki,

2 Tarinoiden voima MINNA HEIKKILÄ Miksi toiset luennoitsijat saavat kuulijansa heti syttymään asialleen? Miksi hyvästä luennosta voi saada paljon suurempia oivalluksia kuin erinomaisen asiantuntijan laatimaa oppikirjaa kerta toisensa Helena Ylikylä-Leiva jälkeen lukemalla? Voiko olla niin, että faktat yksinään eivät vakuuta, vaan todelliseen oppimiseen, todelliseen muutokseen tarvitaan myös ripaus tunnetta? Ymmärrettävä ja ihmisen kokoinen tarina voi saada sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijat oivaltamaan asioita, joita he eivät oppikirjoja kahlatessaan ehkä tulisi lainkaan ajatelleeksi. Todellisiin kokemuksiin pohjaavien omakohtaisten tarinoiden kuuleminen voi valmentaa tulevia ammattilaisia täydempään, parempaan ammatillisuuteen. Markkinointi-ihmiset ja mainosten laatijat jo tuntevat ja tunnustavat tarinoiden voiman, mutta miksi ihmeessä ei tätä voimaa vielä riittävästi hyödynnetä esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon tulevien ammattilaisten koulutuksessa? Tarinathan ovat aikojen alusta asti olleet tapa siirtää hiljaista tietoa ja jakaa kertyneitä kokemuksia. Eikä tarinoiden voima ole minnekään hävinnyt, ei edes tänä tehokkuuteen pyrkivänä tekstiviestiaikakautena. Ei ihmistä opi kirjoista Otsikon lausahdus on 1800-luvulla eläneen Benjamin Disraelin. Valtiomiehenä ja kirjailijana historiaan jääneen suurmiehen viisaassa ajatuksessa tiivistyy myös kokemuskoulutuksen perimmäinen tarve ja tarkoitus. Kokemuskoulutuksen kautta pyritään tuleville sosiaali- tai terveydenhuollon ammattilaisille avaamaan sairastamisesta sellaisiakin näkökulmia, joita ei oppikirjoista löydy. Kyse on hiljaisen tiedon, so. kokemustiedon, jakamisesta. Hän, jolla on kokemustietoa omasta tai läheisensä sairaudesta, ei kerro pelkkiä kylmiä faktoja vaan tarinan: siinä on kokemuskoulutuksen perusidea kaikessa yksinkertaisuudessaan. Monet hyvät asiat ovat varsin yksinkertaisia. Kun ne kerran on keksitty ja käyttöön otettu, voidaan vain ihmetellä miksi tätä ei tehty jo aiemmin. Kokemuskoulutuksessa on kyse juuri tällaisesta asiasta. Upea toimintamalli, jonka leviämisen ja vakiintumisen hidasteena on ehkä ollut juuri sen yksinkertaisuus. Itsestään selvää ei aina huomata arvostaa. Kokemuskoulutus voi olla myös yhdistystoiminnan menestystarina Kokemuskoulutus on toimintaa, josta on näkökulmasta riippumatta löydettävissä oikeastaan vain pelkkiä hyviä puolia. Yhdistystoiminnan näkökulmasta se voi olla yksi uuden ajan toimintamalleista. Kokemuskoulutustoiminnassa voi olla jopa menestystekijän piirteitä tässä yhdistystoiminnan muuttuvassa toimintaympäristössä. Yhdistystoiminnan muutoksesta puhutaan paljon. Tiedetään, että yhdistystoiminnan perinteiset muodot eivät välttämättä enää puhuttele kaikkia tämän päivän ihmisiä. Perinteisistä yhdistystehtävistä ei innostuta, hallituksen jäsenyys ei enää ole se tavoitelluin osallistumisen muoto. Yhdistyksen hallinnon pyörittämisen sijasta nyt tunnutaan haluavan toisenlaisia, mielellään sekä sisällöllisesti että ajalliselta kestoltaan selkeästi määritettyjä tehtäviä. Voidaan myös ajatella, että yhdistystoiminnallakin on oltava oma tarinansa. Yhdistyksen tarinan on jollain tavoin sytytettävä potentiaalinen uusi jäsen, ja siinä on oltava sijansa aktiivista toimintaa halajavalle. Kokemuskoulutus on yksi esimerkki tällaisesta uuden ajan yhdistystehtävästä, joka on selkeästi rajattavissa, sopivalla tavalla vaativa ja osaamista edellyttävä sekä oman kehittymisen mahdollistava. Koke - muskoulutuksesta ja muista vastaavista kehittyneistä toimintamalleista on siis ehkä löydettävissä aivan uudenlaista virtaa yhdistysten toimintaan, ja myös uudenlaisia yhdistysten keskinäisen yhteistyön mahdollisuuksia. Kokemuskoulutus voi tuottaa tulosta muullakin kuin vain opetustoimen saralla. Tunnustetaan siis tarinoiden voima. Tehdään kaikkemme, jotta kokemuskouluttajien tarinat koituvat mahdollisimman laajalti yhteiseksi hyödyksi. Pidetään siinä sivussa huoli vielä siitäkin, että suomalainen yhdistystoiminnan menestystarina jatkuu ja saa yhä uusia jatko-osia. Helena Ylikylä-Leiva Toimitusjohtaja, Suomen MS-liitto YTY:n kansanterveyden neuvotteluryhmän puheenjohtaja, Kokemuskoulutuksen johtoryhmän jäsen 62

3 Kokemuskouluttaja - elävä kirja KUVAT: TOMMI VIITANEN Aivovammaliiton Tampereen aluetyöntekijä pyysi minua syksyllä 2009 Jyväskylässä Aivovammaseminaarissa ottamaan yhteyttä Hämeen Ammattikorkeakouluun, jossa järjestettäisiin järjestöpäivien yhteydessä Elävä kirjasto. Mielenkiintoni heräsi. Toden totta, mikä on Elävä kirjasto? Menin lokakuussa 2009 mieli avoimena kirjojen ja kirjastonhoitajien perehdytystilaisuuteen. Vetäjät esittelivät, mitä Elävä kirjasto tarkoittaa. Elävä kirjasto on tanskalaisten nuorten ideoima menetelmä ihmisarvon kunnioittamisen edistämiseen. Tanskassa vuonna 2000 Roskildessa ensimmäisen kerran järjestetty Elävä kirjasto on levinnyt laajalle Eurooppaan. Menetelmää on kokeiltu ja kehitetty usean vuoden ajan. Suomeen Elävä kirjasto tuli Allianssin Keks-kampanjan mukana. Monta kirjaa lainassa Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia -nuorisokampanja järjesti Suomen ensimmäisen Elävä kirjasto -tempauksen Maailma kylässä -festivaaleilla Helsingissä toukokuussa Elävä kirjasto on yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuustyön toiminnallinen menetelmä nuorisotyöhön, järjestöille, seurakunnille, kirjastoille ja kouluille sekä kaikille muillekin kiinnostuneille. Elävä kirjasto pyrkii edistämään erilaisten ihmisten välisen kohtaamisen ja vuoropuhelun kautta moninaisuutta, ihmisoikeuksia ja ihmisarvon kunnioittamista. Elävä kirjasto toimii kuten tavallinenkin kirjasto, paitsi että paperisten kirjojen sijaan Elävästä kirjastosta lainataan oikeita ihmisiä keskustelua varten. Elävän kirjaston kirjat edustavat erilaisia vähemmistöjä ja muita ryhmiä, jotka kohtaavat syrjintää, ennakkoluuloja, stereotypioita ja rasismia. Laina-aika on yleensä 20 minuuttia. Istuimme ympyrän muodossa ja jokainen vuorollaan esitteli lyhyesti itsensä ja roolinsa Elävässä kirjastossa. Elävinä kirjoina oli Aivovammainen (minä), Pappi, Entinen huumeiden käyttäjä, Transsukupuolinen nainen, Homo, CP-vammainen, Pitkäaikaissairas, Syövästä parantunut, Masennuksesta toipuva, Etä-äiti, Poly - amoristi, Mielenterveyskuntoutuja, Jehovantodistaja ja Larppaaja muutamia mainitakseni. Aika moni, siis 3 4, kertoi olevansa kokemuskouluttaja. Itse Elävä kirjasto oli todella mielenkiintoinen tapahtuma. Tulin lainatuksi tällä ensimmäisellä kerralla 3 4 kertaa. Pidin samantapaisen esityksen kuin lyhyillä kokemuskouluttajaluennoil - la paitsi, että keskustelu oli interaktiivisempaa. Prep - paustilaisuudessa meille oli opetettu, että milloin tahansa laina-aikana saa viheltää pelin poikki, mikäli keskustelu menee liian henkilökohtaiseksi tai tuntee olonsa uhatuksi. Tämä lienee turhaa, koska lainaaja on se, joka jännittää. Olen ollut tähän mennessä kolmessa Elävässä kirjastossa elävänä kirjana. Hämeenlinnan jälkeen olen ollut Forssassa Yhdessä mielellämme mielenterveyspäivien yhteydessä järjestetyssä Elävässä kirjastossa ja Jyväskylässä, jossa Elävä kirjasto oli osa vuotuisia Kirkon lapsi- ja nuorisotyöntekijöiden neuvottelupäiviä. Takahuoneen tarinoita Kirjat odottavat takahuoneessa, kunnes kirjastonhoitajat tulevat hakemaan lainaan. Kirjastonhoitaja esit telee kirjan lainaajalle ja nämä menevät yhdessä johonkin sopivaan pöytään tai nurkkaukseen keskuste- Tommi Viitanen tarkkailee maailmaa monesta näkövinkkelistä. lemaan. Takahuoneessa syntyy mielenkiintoisia keskusteluja toisten kirjojen kanssa. Forssassa Poliisin kanssa keskustelimme pitkät tovit. Kerroin kokemuskouluttamisen ja Elävän kirjaston olevan jatkoa retkelle uuteen minääni. Edellinen retki oli kirjoittaa kirja uusista jaoista elämän korttipelissä kirjani nimi on osuvasti Uusi jako. Jyväskylässä keskustelin kirjastani Runoilijan kanssa. Kerroin 3

4 kirjoittaneeni kirjani sydänverelläni. Hän lausui Viktor Franklin kuolemattoman: "Omalla verellään ei ole helppo kirjoittaa, mutta sillä kirjoittaa hyvin". Jyväskylässä takahuone osoittautui kullanarvoiseksi, sillä kirjani otsikko Aivovammainen ei tuntunut vetävän, sen sijaan Biseksuaali tuntui olevan lainassa koko ajan. Kellon käydessä kirjaston viimeistä tuntia, sain vihdoin yhden lainan, joka tuntui pelastavalta. Kuitenkin keskustelut Vanhoillislestadiolaisen naisen amerikkalaisen miehen, Papin pojan, Runoilijan ja Uskovaisen sivarin kanssa takahuoneessa olisivat riittäneet syyksi matkustaa Jyväskylään. Kirjat kimppakyydissä Forssaan menin omalla autollani kyydissäni etupenkillä Polyamoristi ja takapenkillä kaksi kirjastonhoitajaa 120 kilometriä erittäin mielenkiintoista keskustelua Polyamoristin kanssa. Niin Forssassa kuin Hämeenlinnassakin oli muutama laina ryhmälle, jolloin lainaustapahtuma oli hyvin lähellä lyhyttä kokemuskouluttajan luentotilaisuutta. Mikäli kärsii esiintymisjännityksestä, Elävä kirjasto on kuin luotu esiintymiskoulutuksen väline. Lisäksi lainaajat saattavat olla vieraskielisiä, joten se toimii hyvin välineenä oppia pitämään luentonsa vieraalla kielellä. Olen buukannut itselleni muutamia Eläviä kirjastoja tulevalle keväälle. Hämeenlinnan pääkirjastossa järjestetään kaikille avoin Elävä kirjasto lauantaina klo Olen myynyt sieluni Elävälle kirjastolle. Haudatkaa sydämeni Wounded Kneehen. Tommi Viitanen Kokemuskouluttaja Yhdeksänkymmentä uutta tarinaa Syksyllä 2009 järjestettiin neljä pilottikoulutusta, joissa testattiin kokemuskouluttajien uutta koulutusohjelmaa. Pilottikoulutuksiin osallistui noin 90 henkilöä Helsingissä, Hämeenlinnassa, Kemi Torniossa ja Joensuussa 20 eri järjestöstä. Pilottikoulutusten tulosten analysointi on käynnissä ja tuloksista kerrotaan seuraavassa KOko-tiedotteessa. Teimme kuitenkin jo pienen pikagallupin kolmelle Helsingissä pilottikoulutukseen osallistuneelle. Jukka korkeanpaikan leirillä Kreetan Plataniaksessa Optikko Jukka Tahvola on edelleen osa-aikaisesti työelämässä mukana. Jukka sairastui Parkinsonin tautiin neljä vuotta sitten. Sari Mustonen jäi eläkkeelle kehitysvammaisten hoitajan työstä vuonna 2005 ja sai MS-diagnoosin samana vuon - na. Mikko Harittu on tietotekniikan diplomi-insinööri. Mikolla Kunnon parannuttua Sarilla riittää virtaa myös kokemuskouluttajatoimintaan. todettiin aivokasvain vuonna Se leikattiin ja lisäksi Mikko sai säde- ja sytostaattihoitoja. Kysyimme kaikilta kolmelta, miten he olivat kiinnostuneet kokemuskoulutuksesta, antoiko koulutus heidän mielestään riittävät valmiudet kokemuskouluttajana toimimiseen, mikä oli koulutuksen parasta antia, ja jäikö ehkä jotain puuttumaan koulutuksesta sekä miten he haluaisivat toimia kokemuskouluttajina tulevaisuudessa. Sari itsekin sosiaali- ja terveydenhoitoalalla toimineena kiinnostui toiminnasta omien kokemustensa 4

5 miseen. Jos koulutuksen kestoa voisi pidentää, niin aikaa voisi olla enemmän käytännön harjoituksille. Harjoitusluentojen videoiminen esimerkiksi antaisi mielenkiintoista palautetta omasta esiintymisestä, Jukka sanoo. Kyllä näiden kurssipäivien aikana opituilla asioilla voi kuitenkin lähteä kentälle. Siellä esityksestä vähitellen muotoutuu esittäjänsä näköinen, Jukka toteaa. Mikko maailmalla Kafkan jäljillä Prahassa kautta. Hän halusi auttaa sekä sairastuneita että hoitavaa tahoa omakohtaisten kokemustensa avulla. Ei ole helppoa olla juuri diagnoosin saanut, etenkin jos hoitohenkilökunta sattuu vielä olemaan sellaista, ettei heillä ole tietoa taudista, kertoo Sari. MS-tautiin liittyy niin paljon "omituisia" oireita ja tuntemuksia, että se hämää hoitohenkilökuntaa, hän jatkaa. Jukka kertoi lukeneensa Parkinson-liiton nettisivulta koulutuksesta, joka oli järjestetty muutama vuosi sitten. Jukasta tuntui siltä, että kun oma sairaus on niin lähellä, siitä voisi olla helppo kertoa muille. Samalla ne, jotka työnsä puolesta ovat tekemisissä sairauden kanssa, saisivat nähdä, miltä Parkinson-potilas näyttää, ja kuulla, miten hän asioita kokee. Mikko puolestaan kuuli kokemuskoulutuksesta osallistuessaan tukihenkilöiden virkistysviikonloppuun. Hän innostui heti mahdollisuudesta päästä kertomaan omasta kokemuksestaan syöpäpotilaana sosiaali- ja hoitoalan tuleville ammattilaisille. Kaikki menee niin kuin pitääkin Kaikki kolme kokivat, että koulutus oli antanut riittävät perusvalmiudet ja työkalut kokemuskouluttajana toimi- Mikko toi esiin, että yksi lisäys ohjelmaan voisi olla jo toiminnassa mukana olevan kokemuskouluttajan esitys. Se onkin sisältynyt joidenkin paikkakuntien pilotteihin. Toisaalta jälkikäteen olen miettinyt, mitä asioita syöpäpotilaana olemisessa painotan. Kun kohde - yleisö ja esityksen pituus vaihtelevat, niin varmasti joka esitys pitää valmistella erikseen, Mikko kertoo, mutta toteaa olevansa luottavainen sen suhteen, että kaikki menee niin kuin pitääkin. Sarin ja Mikon mielestä koulutuksen parasta antia oli se, että siinä saatiin niin paljon tietoa ja ohjausta esiintymiseen. Jukasta oli mielenkiintoista tavata niin monien eri sairauksien edustajia ja nähdä, kuinka positiivisella asenteella kurssilaiset suhtautuvat omaan, ei aina kovinkaan helppoon sairauteensa. Tällaisten hienojen ihmisten kanssa kommunikointi laittaa oman elämän arvot oikeisiin mittasuhteisiin. Tuon syksyisen kurssin jälkeen minun Parkinsonin tautini haitta-aste lieveni kovasti, kiteyttää Jukka. Kaikki suhtautuvat tulevaisuuteensa kokemuskouluttajina positiivisesti ja toivovat kokemustiedon helpot - tavan ihmisten välistä kanssakäymistä. Kokemuskouluttajana toimiminen tuo myös uutta sisältöä omaan elämään. Yhteinen toive on, että kokemuskouluttaja - puheenvuoroille on jatkossa käyttöä ja niitä voisi pitää säännöllisesti, jotta kokemusta karttuisi. Sari on valmis kokemuspuheenvuoroon vaikka joka viikko, Mikko tähtää maltillisemmin muutamaan esityskertaan vuodessa. Kokemuskouluttajien pätevyystodistukset Kaikki Kokemuskoulutuksesta pätevää -hankkeen järjestöverkoston kokemuskouluttajat saavat kevään aikana todistukset pätevyydestään kokemuskouluttajiksi. Tämä ei aiheuta toimenpiteitä koke - muskouluttajille, vaan mukana olevat järjestöt toimittavat keskitetysti projektitiimille kaikkien omien kokemuskouluttajiensa tiedot todistusten tekemistä varten. Pätevyyden myöntää YTY:n kokemuskoulutuksen johtoryhmä. Lisäksi uudet, hankkeen pilottikoulutuksiin osallistuneet kokemuskouluttajat saa - vat todistukset koulutukseen osallistumisestaan ja pätevyydestään, kun tietoa harjoitusluennon hyväksytystä suorittamisesta on tullut projektitiimille. 5

6 Kokemuskoulutuksesta pätevää -hankkeen kuulumisia Valtioneuvosto hyväksyi pitämässään kokouksessa Raha-automaattiyhdistyksen rahanjakoehdotuksen vuodelle 2010 pienin muutoksin. Kokemuskoulutuksesta pätevää -hankkeelle myönnettiin euron avustus haetun euroa sijaan. Tämä tulee vaikuttamaan hanketoteutukseen, mutta kaikki keskeiset toiminnot viedään suunnitellusti loppuun. Toimintavuoden keskeisin tavoite on varmistaa kokemuskouluttajatoiminnan jatkuvuus hankerahoituksen loputtua. Johtoryhmän keskittyy omassa työssään etenkin kokemuskoulutuksen neuvottelukunnan synnyttämiseen. Johtoryhmä tapaa STM:n ja OPM:n hankkeelle nimeämät yhteyshenkilöt viikolla 8 keskustellakseen asiasta. Johtoryhmä on myös lähestynyt kaikkia niitä kansanedustajia, jotka ovat taustaltaan sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneita, ja pyytää heitä osallistumaan omalta osaltaan kokemuskoulutustoiminnan edistämiseen. Järjestöverkoston tehtävänä on luoda pelinsäännöt, jotka mahdollistavat yhteistyön jatkumisen ja erityisesti alueellisten ohjausryhmien toiminnan tulevina vuosina. Projektitiimin keskeisimmät tehtävät kuluvan vuoden aikana ovat uuden kokemuskoulutussivuston rakentaminen loppuun ja kokemuskoulutuksen koulutusohjelman loppuun saattaminen. Pilottien analysointivaihe Kokemuskoulutuksen koulutusohjelmassa on menossa piloteissa kerätyn tiedon analysointivaihe. Palautetta on kysytty sekä pilottien toteuttajilta että pilottikoulutuksiin osallistuneilta. Tulosten perusteella koulutusohjelmaluonnos päivitetään, ja se menee kokemuskoulutuksen asiantuntijaryhmän KOksun ja kokemuskouluttajista koostuvan sparrausryhmän kommenteille, jonka jälkeen se viimeistellään. Kokemuskoulutuspankin rakentaminen on aktiivisessa vaiheessa, ja järjestöyhteyshenkilöt ovat siirtämässä omien kokemuskouluttajiensa tietoja nettisivustolle. Parhaillaan ollaan kokoamassa myös sivuille tulevaa kokemuskoulutuksen käsikirjaa, johon tulee osiot mm. kokemuskouluttajan tehtävistä, kouluttautumisesta kokemuskouluttajaksi, koke - muskouluttajan, taustajärjestön ja ohjausryhmän rooleista sekä kokemuskouluttajien käyttämisestä osana opetusta. Farmaseuteille tietoa kokemuskouluttajista Apteekkariyhdistysten koulutusvastaaville ja Suomen Farmasialiiton alueyhdistysten koulutussihteereille järjestettiin Helsingissä yhteinen seminaari, jonka tavoitteena oli tukea osallistujia alueellisten koulutusten järjestämisessä sekä antaa heille ideoita koulutustilaisuuksien laadun kehittämiseen. Aiheina olivat apteekkialan ajankohtaiset asiat kuten sähköisen ereseptin käyttöönotto Suomessa ja alan erityispätevyyskoulutukset. Olipa järjestäjillä käynyt mielessään sellainenkin erittäin positiivinen ajatus, että osallistujien olisi hyödyllistä saada tietoa kokemuskouluttajatoiminnasta. Kokemuskoulutuksesta pätevää -hankkeelle oli varattu ohjelmassa 20 minuutin puheenvuoro otsikolla Kokemuskoulutuksesta tukea ammatillisuuteen. Vaikka hankkeessa on toiminnan kohderyhmäksi on jouduttu rajaamaan tulevat sosiaali- ja terveyden - huollon ammattilaiset, niin kokemuskouluttajien tietoa voidaan hyödyntää paljon laaja-alaisemminkin. Monen pitkäaikaissairaan kohdalla apteekki voi olla yksi pitkäaikaisimmista yhteistyökumppaneista. Farmaseutit antavat tietoa resepti- ja itsehoitolääkkeistä sekä opastavat itsehoidossa. He tietävät kuinka lääkkeet vaikuttavat ja mitä lääkevalmisteessa on lääkeaineen lisäksi. Lisäksi farmaseutit hallitsevat lääkkeiden yhteensopimattomuudet ja haittavaikutusten arvioinnin. Tieto kokemuskouluttajien olemassa olosta otettiin kiinnostuksella vastaan. Emmekä yhtään ihmettelisi, vaikka joku kokemuskouluttaja saisi kutsun lähiaikoina apteekkialan ammattilaisten koulutustilaisuuteen. 6

7 Onnistunut KOko-päivä Savon ammattija aikuisopistolla Savon ammatti- ja aikuisopistolla vietettiin klo Kokemuskouluttajapäivää. Päivän juontajina toimivat lähihoitajaopiskelija Riikka ja kokemuskouluttaja Jouni. Aamupäivän anti oli tarkoitettu opiskelujensa alkuvaiheessa oleville lähihoitajaopiskelijoille. Kokemuskouluttajat kertoivat kukin vuorollaan, miten sairaus tai vamma muuttaa elämää. Elävästi jäi mieleeni Martin sanat: Kolarin jälkeen minussa ei ollut muuta entistä kuin ulkokuori. Siinäpä oli vaimolle, lapsille ja ystäville opettelemista, kun vielä miehen lähimuistikin hävisi. Aina tulee jotain tilalle. Martti alkoi kirjoittaa runoja. Niitä suorastaan pulppusi yötä päivää. Myös luonto tuli tutuksi entiselle työnarkomaanille. Nyt Martti haaveilee työhön paluusta, eläke jäisi lepäämään toistaiseksi. Luulin, että tiesin jotain psoriasiksesta ennen Seijan tarinaa, mutta luulo ei ole tiedon väärtti huomasin. Seijan tarina lähti elämään ja melkein tunsin kutinan ihollani. Kysymyksiä virisi salissa melkoinen määrä. Aamupäivään osallistui noin 130 opiskelijaa opettajineen. Iltapäivä oli omistettu koulutusohjelmissa oleville lähihoitajaopiskelijoille. Heitä osallistui niin runsaasti, että kaikki mahdolliset sopukat auditoriosta täyttyivät. Muutama aamupäivän opiskelijakin oli livahtanut saliin santsaamaan lisää kokemuskouluttajien tarinoita, mutta valitettavasti heidät oli pakko ohjata omille oppitunneille. Näin hyvä suosio on kokemuskouluttajilla Kuopiossa. Iltapäivän teema oli Mistä virtaa sairastuneen/vam - mautuneen arkeen?. Kuultiin kolme erilaista tarinaa; yksilölliset kokemukset, yksilölliset tarpeet. Kalevilla oli huumorin pilke silmässä, vaikka elämä oli kolhaissut miestä parhaassa iässä. Pentin karuakin karumpi omaisen tarina pysäytti hetkeksi. Itse halusin avata tulevien hoitajien silmiä. Kerroin miten reuma vie voimia ja miten monin eri tavoin niitä voi saada takaisin. Entä mikä on hyvän hoitajan rooli? Monenlaisella tiedolla kyllästettyinä, ei kyllästyneinä, kävimme vielä kahvikupposen ääressä läpi palautteita päivästä. Loistavia ne olivat kuten aina ennenkin. Kokemuskouluttajalle on tärkeätä saada palautetta ja vaihtaa tuntemuksia toisen kokemuskouluttajan kanssa. Tätä tilaisuutta puidaan vielä seuraavassa ohjausryhmän kokouksessa sekä kokemuskouluttajien vapaamuotoisessa tapaamisessa maaliskuussa. Hymyssä suin tästä eteenpäin! Toiminta jatkuu ja Jouni kertoi olevansa huomenna menossa Nilsiään kertomaan omaa tarinaansa. Kiitokset kaikille mukana olleille ja aurinkoista kevättä! Eeva-Liisa Tuomainen Kokemuskouluttaja 7

8 KOko-paikkakunnat Kokemuskoulutuksesta pätevää verkostossa on 25 kolmannen sektorin toimijaa Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Aivovammaliitto ry Iholiitto ry Invalidiliitto ry Kansalaisareena ry Keliakialiitto ry Kokemus tiedoksi -projekti, Muotialan asuin- ja toiminta - keskus ry Kuuloliitto ry Kynnys ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Muistiliitto ry Munuais- ja maksaliitto ry Näkövammaisten keskusliitto ry Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry Omaishoitajat ja Läheiset ry Psoriasisliitto ry Suomen Diabetesliitto ry Suomen MS-liitto ry Suomen Nivelyhdistys Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Reumaliitto ry Suomen Syöpäyhdistys ry Turun Seudun Nivelyhdistys ry Suomen Tourette-yhdistys YTY ry:n kansanterveyden neuvotteluryhmän kokemus - koulutuksen johtoryhmä Toimitusjohtaja Kaarina Laine-Häikiö pj. Suomen Reumaliitto ry Toiminnanjohtaja Sirpa Aalto Munuais- ja maksaliitto ry Toiminnanjohtaja Sirkku Lindstam Aivovammaliitto ry Toimitusjohtaja Helena Ylikylä-Leiva Suomen MS-liitto ry Kokemuskoulutuksesta pätevää -hankkeen projektitiimi Kehitysjohtaja Jaana Hirvonen Suunnittelija Lauri Honkala Projektiavustaja Jaana Hyvönen Seuraava Kokemuskoulutuksesta pätevää -hankkeen tiedote ilmestyy viikolla 15. Onko sinulla mielessäsi juttuaiheita, ota yhteyttä 58 4

Järjestöjen yhteinen kokemuskoulutustoiminta

Järjestöjen yhteinen kokemuskoulutustoiminta Järjestöjen yhteinen kokemuskoulutustoiminta Kokemuskoulutuksen historiaa Kokemustietoa käytetty kautta aikojen opiskelijoiden opetuksessa Potilasluennoitsija-projekti 1988-1991 Sosiaalihallituksen rahoituksella

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Kokemuskoulutuksesta pätevää ja pysyvää. Tärkeitä päivämääriä

Kokemuskoulutuksesta pätevää ja pysyvää. Tärkeitä päivämääriä KOko-tiedote KOKEMUSKOULUTUKSESTA PYSYVÄÄ -HANKE 1 2011 Kokemuskoulutuksesta pätevää ja pysyvää Kokemuskoulutuksesta pätevää -hankkeesta on nyt siirrytty Kokemuskoulutuksesta pysyvää -hankkeeseen. Mikä

Lisätiedot

Kokemuskoulutusverkoston kumppanuussopimus ja toimintaperiaatteet

Kokemuskoulutusverkoston kumppanuussopimus ja toimintaperiaatteet Kokemuskoulutusverkoston kumppanuussopimus ja toimintaperiaatteet Kokemuskouluttajina toimivat tehtävään peruskoulutuksen saaneet eri sairaus- ja vammaisryhmiä edustavat henkilöt ja heidän läheisensä.

Lisätiedot

KOko-tiedote. Vaikuttaa ja vaikuttua. KOko-tiedotteen toimitus. Tärkeitä päivämääriä

KOko-tiedote. Vaikuttaa ja vaikuttua. KOko-tiedotteen toimitus. Tärkeitä päivämääriä KOko-tiedote KOKEMUSKOULUTUKSESTA PÄTEVÄÄ -HANKE 5 2009 Vaikuttaa ja vaikuttua Viime viikolla se sitten oli, helmikuussa peruspalveluministerin ja kokemuskoulutuksen johtoryhmän tapaamisessa alkunsa saanut

Lisätiedot

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa?

Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Toteutuuko tasa-arvo terveydenhuollossa? Avoin keskustelutilaisuus Pikkuparlamentin kansaliasinfo 21.10.2015 Sari Tervonen POTKA-verkoston pj, Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen

Lisätiedot

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Kirjojen perehdytys Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Elävä kirjasto on yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuustyön

Lisätiedot

Valelääkäreitä ja muita kokemuksia. Tärkeitä päivämääriä. 14.12. Kokemuskoulutuksen johtoryhmän ja järjestöyhteyshenkilöiden

Valelääkäreitä ja muita kokemuksia. Tärkeitä päivämääriä. 14.12. Kokemuskoulutuksen johtoryhmän ja järjestöyhteyshenkilöiden KOko-tiedote KOKEMUSKOULUTUKSESTA PYSYVÄÄ -HANKE 2 2011 Valelääkäreitä ja muita kokemuksia Jos unohdetaan hetkeksi Euroopan talouskriisi, niin yksi viime aikojen puhutuimpia aiheita on ollut terveydenhuollossa

Lisätiedot

SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA

SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA SOSTE:n Potilasjärjestöjen verkosto POTKA Sari Tervonen, pj Epilepsialiiton toiminnanjohtaja Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilaiden äänellä POTKA:n tavoitteena on lisätä Sostenjäsenjärjestöjen

Lisätiedot

Kokijasta asiantuntijaksi

Kokijasta asiantuntijaksi Kokijasta asiantuntijaksi Kokemuskouluttaja Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Opastava hankkeen seminaari Työväenmuseo Werstas auditorio 29.5.2013 Kokija asiantuntija? Kuka on

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina

Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Närståendevårdare och Vänner Förbundet rf Mielenterveysomaishoitajat palveluiden asiantuntijoina, suunnittelijoina ja tasavertaisina vaikuttajina OPASTAVA HANKE 2012-2016

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot Kehityskasvatushanke (RKO/Kepa) riitta.prittinen-maarala@rko.fi

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev

Arjessa alkuun. järjestölähtöinen varhainen tuki. Elina Vienonen. Arjessa alkuun/ev Arjessa alkuun järjestölähtöinen varhainen tuki Elina Vienonen Arjessa alkuun -projekti Projektissa kehitetään jäsenyhdistysten kanssa yhteistyössä varhaisen tuen tapoja ja tuodaan vertaisosaamista avuksi

Lisätiedot

Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta

Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta Kokemuksia kokemusasiantuntijatoiminnasta Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry. KAVERI projekti 2001-2004 Kokemus tiedoksi projekti 2004-2009 Kokemusasiantuntijatoiminta 2010 Suvi Nousiainen Seinäjoella

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen

Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Kirjojen perehdytys Mikä on Elävä kirjasto? Miten Elävä kirjasto toimii? Keitä kirjat ovat? Mitä on olla elävä kirja? Kirjaesittelyiden tekeminen Menetelmä ihmisten kohtaamiseen Toimii samalla tavalla

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen)

9.30 Aamukahvi. 12.00 Lounas (omakustanteinen) Näin homma toimii seminaari sekä Oulun seudun omaishoitajat ja läheiset ry 15 - vuotta Aika: Torstai 31.10.2013 Paikka: Wegeliussali, ODL, Albertinkatu 16, 90100 Oulu 9.30 Aamukahvi 10.00 Musiikkiesitys

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Valtakunnallinen Harvinaisten sairauksien osaamis- ja resurssikeskus Palvelua harvinaisten parhaaksi Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö, Launeenkatu 10, 15100 Lahti invalidiliitto.fi/harvinaiset

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuuden ABC

Kokemusasiantuntijuuden ABC Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa

Lisätiedot

Yhdistystiedote 6/2013

Yhdistystiedote 6/2013 1 Yhdistystiedote 6/2013 Hei yhdistystoimija! Tässäpä teille taas tuore yhdistystiedote, jossa on tärkeitä tietoja liitosta teille ja jäsenillenne. Muistattehan siis välittää näitä tietoja eteenpäin. Kiitos!

Lisätiedot

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys

Sukupuolijakauma. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET. Sukupuoli. Työllisyys KOULUTUSPALAUTTEET Koulutus Osallistujia Palautteita Elintapamuutokseen sitoutuminen 2.8.215 48 25 Miestyön abc 1.9.215 62 4 Syömishäiriöt 19.11.215 94 49 Poikatyö 14.1.216 5 9 Ikääntyneen ravitsemushoito

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä

Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Arvioin palvelusuunnitelmani tekemistä Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Miten aloitimme palvelusuunnitelman tekemisen? 5 3. Miten suunnittelin palvelujani ennen palvelusuunnitelmakokousta?

Lisätiedot

KOKEMUSKOULUTUKSEN KOULUTUSOHJELMA

KOKEMUSKOULUTUKSEN KOULUTUSOHJELMA 21.12.2010 KOKEMUSKOULUTUKSEN KOULUTUSOHJELMA Kokemuskoulutuksesta pätevää -hanke 2010 Alkusanat Kokemuskoulutuksen koulutusohjelma on syntynyt osana Kokemuskoulutuksesta pätevää -hanketta. Hankkeen päätavoite

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring

The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring The Finnish Network For Organisations Supporting Family Caring Perustettu 2005 Suomen Toimii yhdyselimenä omaishoidon alalla tai siihen läheisesti liittyvällä alueella Suomessa toimivien järjestöjen, säätiöiden

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

TKI-päivät 2012. Palautekysely

TKI-päivät 2012. Palautekysely TKI-päivät 2012 Palautekysely Kyselyn toteuttaminen Kysely toteutettiin ajalla 22.2. 2.3.2012 Kysely lähetettiin sähköpostitse 244 seminaariosallistujalle Vastauksia saatiin 95 kpl Vastausprosentti 39

Lisätiedot

Yhdistystiedote 8/2015

Yhdistystiedote 8/2015 Yhdistystiedote 8/2015 Tärkeimmät: - Jäsenjärjestöavustuksen päivämäärät s. 2 - Kuinka näytte aivovammaviikolla? s. 5 Tässä yhdistystiedotteessa käsitellään: Uutiset... 2 TÄRKEÄ: Jäsenjärjestöavustuksen

Lisätiedot

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus

Pikatreffit. Pikatreffien kuvaus 1 (9) Pikatreffit Materiaalipaketti sisältää: - mainoskirjepohjat opiskelijoille ja työnantajille - ohjeet opiskelijoille ja työnantajille - matchmaking-viestipohjat treffien jälkeen lähetettäväksi - treffikorttipohjat

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU

PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU Hyvä psoriasisyhdistyksen toimija Psoriasisliiton YhdistysEVA -työkalu (evaluaatio=arviointi) on tarkoitettu yhdistyksille työvälineeksi

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

HARVINAISENA SUOMESSA

HARVINAISENA SUOMESSA HARVINAISENA SUOMESSA kokemuksia harvinaisesta sairaudesta ja yhdistyksestä Harvinaisten sairauksien yhdistysten tapaaminen Väestöliitossa Katri Karlsson 10.6.2011 1. HAE eli hereditaarinen angioödeema

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma

Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Valtion kotouttamisohjelma ja siihen liittyvä kumppanuusohjelma Finlandia-talo 16.9.2015 Fasilitaattorien osuudet / Risto Karinen ja Olli Oosi Kohti kumppanuutta, tavoitteet ja mahdollisuudet Kumppanuusohjelma

Lisätiedot

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE?

NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? NUORET JA VERKKOVAIKUTTAMINEN UHKA VAI MAHDOLLISUUS JÄRJESTÖTOIMINNALLE? Anne Ilvonen innovointipäällikkö, OK-opintokeskus 1 ESITYKSEN RAKENNE 1. Järjestöt lähidemokratian tukena -hanke 2. Nuoret ja verkko(vaikuttaminen)

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1. - 7.12.2008 Oulussa Viikon aikana tehdään vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi osallistumisen väylänä ja mielekkään

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Meikäläisiä Satakunnasta

Meikäläisiä Satakunnasta Meikäläisiä Satakunnasta syystiedote 2014 päivitys 17.9.2014 Meikäläisiä Satakunnassa on kehitysvammaisten Me Itse ry:n aktivistien sekä MEKA TV toiminnoissa osallistuvien meikäläisten yhteinen työnimi.

Lisätiedot

Jos diplomityö olisi peli, ketkä sitä pelaisivat ja mitkä olisivat sen säännöt?

Jos diplomityö olisi peli, ketkä sitä pelaisivat ja mitkä olisivat sen säännöt? 7.5.2012 Jos diplomityö olisi peli, ketkä sitä pelaisivat ja mitkä olisivat sen säännöt? Aalto-yliopiston Otaniemen kampuskirjastossa on pidetty jo vuodesta 2008 lähtien kurssia nimeltä Diplomityöntekijän

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje 1/2014 Tunne lääkkeesi itsehoitolääkkeiden järkevä ja turvallinen käyttö Katri Hämeen-Anttila, dosentti, kehittämispäällikkö, Lääkealan turvallisuus- ja

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Yhteinen Polku hanke 2009-13

Yhteinen Polku hanke 2009-13 Yhteinen Polku hanke 2009-13 Omaishoitoperheen varhaisen tunnistamisen ja tukemisen malli Joensuun seudulle Omaisyhteistyö seminaari 30.1.2013 Joensuu http://www.jelli.fi/yhteinen-polku-minakoomaishoitaja/tapahtumat-koulutukset

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen. Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama

Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen. Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama Erilaiset oppijat teematyöryhmän tapaaminen Erilaisen oppimisen keskuksessa 6.9.2011 airi valkama Erilaisten oppijoidenliitto ry www.erilaistenoppijoidenliitto.fi Valtakunnallinen oppimisvaikeuksisten

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

Tekijä: Tanja Saaranen. Hämeen ammattikorkeakoulu

Tekijä: Tanja Saaranen. Hämeen ammattikorkeakoulu Tekijä: Tanja Saaranen Hämeen ammattikorkeakoulu Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Kokemuskoulutus... 4 2.1. Koulutustoiminnan taustaa... 4 2.2 Koulutustoiminta... 5 2.3 Soveltuvuuskriteerit... 6 2.3.1 Sairaudesta

Lisätiedot

Minun psori päiväkirjani

Minun psori päiväkirjani Tähän päiväkirjaasi voit kirjoittaa henkilökohtaisesti psoristasi, psorin hoidoistasi ja niiden vaikutuksista. Voit hyödyntää päiväkirjaa kirjoittamalla myös muista psoriin vaikuttavista asioista, sillä

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry. Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu. Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistyksen hallitus Toiminnankoordinaattori OMA Hoivapalvelu Oy:n

Lisätiedot

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko

Päivän ohjelma. 13.30-14.00 Kahvitauko Kello 12.15 Päivän ohjelma Tervetuloa! 13.30-14.00 Kahvitauko Tilaisuuden avaus Hanna Laakso, Autismi- ja Aspergerliitto ry Arjessa alkuun ensitiedosta järjestölähtöiseen tukeen Elina Vienonen, Autismi-

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Aika: 20.10.2011 klo. 8.30 15.15 Paikka: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Kotkantie 1 (Auditoriot

Lisätiedot

Tulevaisuustyökaluja

Tulevaisuustyökaluja Tulevaisuustyökaluja TYÖKALUJA TULEVAISUUTEEN Vastuuseen ja valintoihin kasvaminen Merkitystä informaatiolle Systeeminen ja holistinen ajattelu Työkalut maailman haastamiseen tai haasteisiin vastaamiseen

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri

Puuha- Penan päiväkirja. by: Basil ja Lauri Puuha- Penan päiväkirja by: Basil ja Lauri Eräänä päivänä Puuha-Pena meni ullakolle siivoamaan, koska hänen ystävänsä Plup- Plup tulee hänen luokse kylään ja Plup-Plup kutsuu Keke Keksin, joka on hyvin

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa

Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sosiaalisen median koulutus- ja tukipalvelujen vakiinnuttaminen osaksi tukipalveluyksikön toimintaa Sari H. Pitkänen ja Taina Rytkönen-Suontausta Opinto- ja opetuspalvelut Itä-Suomen yliopisto Miten sosiaalinen

Lisätiedot

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa

Lisätiedot

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja

HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ. Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja HARVINAISEN SAIRAUDEN YHDISTYS MUKANA HARVINAISESSA KATTOJÄRJESTÖSSÄ Katri Karlsson Suomen HAE-yhdistyksen puheenjohtaja SISÄLLYS - HAE eli hereditäärinen angioödeema - Mikä on Suomen HAE-yhdistys? - Miten

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

VAHVASTI VERTAISTUKEA. koulutus- ja kohtaamispäivät 14. 15.6.2013

VAHVASTI VERTAISTUKEA. koulutus- ja kohtaamispäivät 14. 15.6.2013 VAHVASTI VERTAISTUKEA koulutus- ja kohtaamispäivät 14. 15.6.2013 Jyväskylä, Kansalaistoiminnan keskus Matara www.matara.fi Virtaako voimaa vertaistoiminnasta? Voiko potilas itse olla terveydenhuollon kumppani?

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu

Johdanto päivän teemoihin. Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Johdanto päivän teemoihin Osallistuva kaupunkisuunnittelu 31.10.2011 Joensuu Kansalaaset tuloo Helsingin Roihuvuoren asukaspuiston yhteissuunnittelu (http://www.roihuvuori.com/index.php?option=com_content&task=view&id=2199

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot