Selvitystyön käynnistäminen perusturvapalvelujen uudelleenjärjestämiseksi

Transkriptio

1 Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Selvitystyön käynnistäminen perusturvapalvelujen uudelleenjärjestämiseksi Kvalt Puheenjohtaja otti esille hänelle toimitetun kuuden valtuutetun allekirjoittaman kirjeen valtuuston koollekutsumisesta. "ESITYS VALTUUSTON KOOLLEKUTSUMISEKSI Me allekirjoittaneet Alavieskan kunnanvaltuuston jäsenet pyydämme Alavieskan kunnanvaltuuston koollekutsumista keskustelemaan ja päättämään selvitystyön käynnistämisestä peruspalvelujen uudelleenjärjestämisestä. Selvitystyössä tutkitaan ja selvitetään mahdollisuudet tuottaa palvelut edullisemmin ja tehokkaammin ja mahdollisuudet etsiä uusia yhteistyökumppaneita ja yhteistyömuotoja (esim. yksityinen palveluntuottaja, isäntäkuntamalli ym.). Selvitystyö annetaan tehtäväksi kunnanjohtaja T.Vierimaalle ja talousjohtaja J. Yliparkakselle ja neuvotteluoikeudet eri osapuolten kesken. Nykyinen tilanne pakottaa meidät tutkimaan asian mahdollisimman kiireesti. Kun tulevaisuudessa vuosikate uhkaa painua negatiiviseksi, se tarkoittaa sitä että joudumme lainarahalla tuottamaan palvelut. Toivomme esityksen etenevän kiireellisenä. Alavieskassa Tuomo Taka-Eilola Pauli Huttunen Olavi Simi Jukka Vellonen Veikko Kiimamaa Simo Kähtävä" Puheenjohtaja tiedusteli kuntalain 55 :ään viitaten valtuutetuilta, halutaanko asia käsitellä kiireellisenä tässä kokouksessa. "Kuntalain 55 : Valtuusto voi käsitellä asian, joka on mainittu kokouskutsussa ja joka on valmisteltu 53 :ssä tarkoitetulla tavalla. Jos asia on kiireellinen, valtuusto voi päättää ottaa asian käsiteltäväkseen, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. Jos asiaa ei ole valmisteltu, päätös asian ottamisesta käsiteltäväksi on tehtävä yksimielisesti." Suoritetussa kättennostoäänestyksessä yksikään valtuutetuista ei halunnut asian käsittelyä tässä kokouksessa. Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti lähettää asian kunnanhallitukselle kiireellisenä valmisteltavaksi.

2 Khall Ensiksi on syytä todeta, että selvitystyön tekemiselle ei sinänsä ole mi tään es tet tä. Asiaa har kit taessa on kuitenkin hyvä ottaa huomi oon mm. seu raavaa: 1. Valtiovarainministeriön ja so si aa li- ja ter veys mi niste riön kun nille lä het tämä tie dote: "Paras-puitelain mukaan valtioneuvostolla on oikeus velvoittaa kunta yhteistoimintaan vuoden 2014 loppuun saakka, jos kunta poikkeaa aiemmin ilmoittamastaan yhteistoiminnasta sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä. Hal litus linjasi iltakoulussaan , että se käyttää tarvittaessa pui telain mukaista toimivaltaansa. Jotkut kunnat ovat ryhtyneet purkamaan Paras-puitelain mukaisia yhteistoiminta-alueita. Pui telain mukaan lain yhteistoimintavelvoitteet ovat voimassa kuitenkin vuoden 2014 loppuun saakka. Osassa kunnissa yhteistoimin ta-alueiden purkaminen voi vaarantaa sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisen. Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö aloittavat syksyllä 2012 neuvottelut nii den kuntien ja yhteistoiminta-alueiden kanssa, joissa kunnan irtaan tuminen yhteistoiminnasta vaarantaa palvelujen järjestämisen. Lisätietoja: Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu, VM, puh ja neuvotteleva virkamies Kari Haavisto, STM, puh " 2. Valmisteltavana on sosiaali- ja terveystoimen palvelujen järjes tämistä koskeva rakennelaki, joka julkisuudessa käydyn keskustelun ja saatujen ennakkotietojen perusteella lähtee ajatuksesta, että hallituksen tavoitteena olevat vahvat peruskunnat hoitavat perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen lisäksi myös erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisen. Vain erikoisosaamista vaativa erikoissairaanhoito jäisi ns. ERVA -alueille. Alueilla, joilla peruskunnat eivät ole riittävän vahvoja ottamaan erikoissairaanhoidon tehtäviä hoitaakseen, kunnat voivat muodostaa yhteistoiminta-alueita samaan tapaan kuin nykyisinkin. Näiden yhteistoiminta-alueiden väestöpohjan tulisi kuitenkin olla huomattavasti nykyistä suuremman. Julkisuudessa on esitetty kaavailuja, että Pohjois-Pohjanmaan eteläosaan muodostettaisiin yksi terveyspiiri, jonka väestöpohja olisi noin asu kasta. Maakunta-/kotikuntamallissa palvelut järjestettäisiin vieläkin suuremmalle alueelle ja väestöpohjalle. Miten asia ete nee on vai kea en nus taa, mut ta il meistä on, et tä ny kyi set yh teis toi min ta-alueet ovat väli vaihe kehi tyk sessä kohti suu rem pia sosi aali- ja ter veyden huolto alueita. 3. Paras-lailla asetettiin jo kriteerit, joiden perusteella vuosittain arvioidaan kuntien talouden tilaa. Kuntarakenneuudistukseen liittyen valtioneuvosto on lisäksi linjannut kriteerit vahvalle peruskunnalle. Kun ta ra ken teen uu dis ta mista oh jaa vat kri teerit kuvaa vat kun nan kuntalii tostar vetta. Kun nalla on tar ve selvit tää kun taliitos ta, jos yksikin kol mesta pääkri tee ristä osoit taa selvitys tarvetta. Kunta ei kui-

3 tenkaan voi jät täytyä selvi tyk sen ul ko puolelle, vaikkei yk sikään pääkriteeri osoita selvitys tar vetta, mikäli alueella ei muutoin ole saa vutettavissa toimin nallista kokonai suutta. Kriteerit ovat seu raavat: 1. Palvelu- ja väestöpohjakriteerit - Sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestö pohjan on olta va vähintään noin asukasta. - Perusopetuksen laadukas ja yhdenvertainen järjestämi nen edellyttää vähintään noin 50 lapsen ikäluokkaa. 2. Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne - Työpaikkaomavaraisuusaste tulee kunnassa olla vä hintään 80 %. - Kunnasta pendelöinti keskuskuntaan on vähintään 25 %. 3. Yhdyskuntarakennekriteeri -Koskee kaupunkiseudun keskustaajamaa ja lähitaaja maa silloin, kun keskus-taajaman kasvupaine ulottuu vahvana lähi taajamaan asti. 4. Talouskriteeri Laissa säädetyt kriisikunnan raja-arvot alittuvat kahtena vuonna peräkkäin tai tunnusluvut lä hestyvät kriisikunnan raja-arvojen täyttymistä kolmena peräkkäisenä vuotena. Kuntaliitostarvetta osoittaa, jos kunnan taloudessa alittuu neljä tunnuslukujen mukaista raja-arvoa laissa säädetystä kuudesta tai taseen kertynyttä alijäämää on vähintään -500 /asukas viimei sessä tilinpäätöksessä ja alijäämää toiseksi viimeisessä tilinpäätök sessä. Paras -lain mukaiset kriisikuntakriteerit ovat: - Kunnan vuosikate on negatiivinen - Kunnallisveroprosentti on vähintään 0,5 %-yksikköä korkeampi kuin kuntien painotettu keskimääräinen veroprosentti (v ,25 %, raja 19,75 %) -Asukasta kohti laskettu lainamäärä ylittää keskimääräi sen lainamää rän vähintään 50 prosentilla (v keski määräinen lainamäärä oli 2038 e/as, raja 3057 e/as) -Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää -Kunnan omavaraisuusaste on alle 50 % -Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on yli 50 %

4 Alavieska ei täytä vahvalle peruskunnalle asetettuja kriteereitä väestöpohjan, syntyneiden lasten määrän eikä työpaikkaomavaraisuuden osalta. Taloudelle asetetuista kriteereistä ylittyivät/alittuivat vuonna 2011 seuraavat neljä kriteeriä: veroprosentti 21,0, kertynyt alijäämä taseessa 1,8 milj. euroa (-666 /as), omavaraisuusaste 37,0 % ja suhteellinen vel kaantuneisuus 56,7 %. Vuoden 2010 tunnusluvut olivat vielä jonkin verran huonommat. Jo yksistään taseeseen kertynyt alijäämä osoit taa kunnan talouden olevan kriisissä ja ilmentää tarvetta kuntajako selvityksen tekemiseen. Kuluva vuosi ei tuo tilan teeseen helpotusta ja selvää on, että tä män vuoden tilinpäätöksen valmistuttua Alavieska on erityisen vai keassa taloudellisessa ase massa ole vien kuntien (kriisikuntien) lis tal la ja sitä myö tä valtiova rainministeriö käynnistää selvittelymenet telyn, jossa kun ta ja val tio yh dessä selvittävät kunnan mahdollisuu det tur vata asuk kail leen lain säädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyvät toimiin pal velui den edellytysten turvaamiseksi. Selvitys tehdään arviointiryhmässä, jonka jäsenistä yhden ni meää valtiovarainministeriö ja yh den asian omainen kunta. Lisäksi valtiovarainministeriö nimeää asian omaista kuntaa kuultuaan arviointi ryhmän pu heenjoh tajaksi maini tuista ta hoista riippumattoman henki lön. Ar vioin tiryhmä tekee ehdo tuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaami seksi tar vittavista toi menpi teistä. Kunnanvaltuuston on käsiteltävä arviointi ryhmän toi menpi de-ehdotukset ja saatettava niitä koskeva päätös valtiovarainministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpi teitä varten. Valtiovarainministeriö tekee arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten ja kun nan valtuuston pää tösten perusteella ratkaisun kuntajakolaissa tar koite tun erityisen sel vityksen tarpeellisuudesta kuntajaon muuttamiseksi. Todetaan vielä, että uuden kuntarakennelain on määrä tulla voimaan al kaen. Valtion yhdistymisavus tuksia saadakseen kuntien on tehtävä kunta jakoselvityksensä 1. huhtikuuta 2014 mennessä. Jos kuntien oma selvitystyö ei etene, valtio asettaa selvitysmiehet. 4. Mikäli aloitteessa tarkoitettu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskeva selvitystyö käyn nis te tään ja si tä läh detään valmistelemaan oma na työ nä, edel lyttää se tehtä vien priori sointia ja eh kä myöskin osit taista tehtä vien uu del leen jär jeste lyä. Kunnan oman henkilökunnan työ pa nos on tieten kin käytet tä vissä, mut ta ta lous johtaja on vir ka suh teessa Ka la joen kau punkiin ja hänen osal taan asiasta on so vitta va hänen ja Ka lajoen kaupungin kans sa. Sel vitys työn laajuu desta ja kestosta riip puen myös ulkopuo lisen sel vittä jän palkkaami nen saat taa olla hyvä vaihtoehto. Asiantunti ja-avun saaminen Kal lion vi ran hal tijoilta on myös välttämätöntä. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus käy asiasta keskustelun ja tekee esityksensä valtuus tol le.

5 Päätös: Kunnanhallitus päätti yksimielisesti esittää kunnanvaltuustolle, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskeva selvitys käynnistetään pikaisesti.