Valmentaja- ja ohjaajakoulutus Taso 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Valmentaja- ja ohjaajakoulutus Taso 1"

Transkriptio

1 Valmentaja- ja ohjaajakoulutus Taso 1 Suomen Aikidoliitto ry Kustaa Ylitalo

2 Aikidoliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutus TASOT 1-3 VALMENTAJANA JA OHJAAJANA TOIMIMINEN AIKIDON HARJOITTELIJAN VALMIUDET JA OMINAISUUDET EETTINEN JA TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VALMENNUS JA OHJAUS Lajitaidot Intohimo TASO 3 Aikidonuran kokonaisvaltainen tukeminen Kansallinen taso Yksilöllinen harjoittelu Dan-kokeeseen valmentaminen Aikido elämäntapana 3. dan Innostus TASO 2 Yksilön valmentaminen Harjoituskauden suunnittelu Seurataso Tavoitteellinen harjoittelu Oheisharjoittelu Kyu-kokeeseen valmentaminen Aikidon eettiset periaatteet Ohjaaminen urheilulliseen elämäntapaan 1. dan Ilo TASO 1 Harjoitusryhmän hallinta ja yksilön huomioiminen Yksittäisen harjoituksen ohjaaminen Aikidon lajitaitojen ohjaaminen Taitoharjoittelun ja fyysisen harjoittelun perusteet Terveelliset ja turvalliset harjoitusmenetelmät 3. Kyu

3 1-taso 50 h ENNAKKOTEHTÄVÄT YLEISOPINNOT: ALUE VOK:in TEEMAKOULUTUKSET 19 h Kannustava valmentaja ja ohjaaja (3h) Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa (3h) Taitoharjoittelu (3h) Fyysinen harjoittelu (7 h) Harjoittelun suunnittelu ja arviointi (3 h) VÄLITEHTÄVÄT LAJIOPINNOT: Aikidon lajitaidot: 3. kyu JUNIORIOHJAAJIEN LAJIVIIKONLOPPU Budolajien päivä: Herkkyyskaudet, harjoitusvammojen ensiapu ja ennaltaehkäisy, henkinen turvallisuus, Pelejä, leikkejä, taitoharjoitteita Lajipäivä: Aikidon historia ja järjestötoiminta, Dojoetiketti, Aikidon lajitaitojen ohjaaminen lapsille, graduoinnit Junnuleirin suunnittelu ja toteutus AIKUISTEN OHJAAJIEN LAJIVIIKONLOPPU 1. Päivä: Aikidon historia ja järjestötoiminta, Aikitaiso: fyysisen kunnon ja terveyden edistäminen, Aikidon lajitaitojen ohjaaminen, Dojoetiketti 2. Päivä: Aikidoharjoitusten suunnittelu ja käytännön toteutus (leiripäivä) LOPPUTEHTÄVÄT

4 2-taso 100 h YLEISOPINNOT: EA 1, hätäensiapukurssi tai vastaava koulutus esim. urheiluvammojen hoito ja ennaltaehkäisy ENNAKKOTEHTÄVÄT LAJIOPINNOT: Aikidon lajitaidot: 1. dan, 1. päivä: Harjoituskauden suunnittelu ja tavoitteiden asettaminen, aikidon oheisharjoittelu, yksilön ohjaaminen osana ryhmää, näytösten ja lajiesittelyiden toteuttaminen, leirin suunnittelu 2. Päivä: Budokaksi kasvamisen tukeminen, eettiset kysymykset, seuratoiminnan osaaminen, kyu-graduointiin valmentaminen, tärkeät asiat eri kyu-asteilla VÄLITEHTÄVÄT (leirin suunnittelu) 3. päivä: Aikidon lajitekniikoiden ohjaaminen,, leiritreenien suunnittelu 4. päivä Koulutusleiri (esim. kotimaisten opettajien leirin tai seuraleirin yhteydessä) LOPPUTEHTÄVÄT (seuran harjoitussuunnitelman laatiminen)

5 3-taso 150 h Aikidon lajitaidot: 3. dan Koulutuksen toteutus: Koulutus toteutetaan mentorikoulutuksena (yksilö tai ryhmä) Mentorin tulee olla vähintään 4-tason aikidovalmentaja, fukushidoin Koulutuksen suorittajalle laaditaan yksilöllinen opintosuunnitelma, joka hyväksytetään Koulutusvaliokunnalla Koulutusprosessin suositeltu kesto on 1-2 vuotta Koulutuksesta laaditaan raportti Koulutusvaliokunnalle, joka vahvistaa koulutuksen suoritetuksi Yhteisiä sisältöjä: Leirien ohjaaminen mentorin apuna tai itsenäisesti Ulkopuolisten ryhien ohjaaminen Dan-kokeeseen valmentaminen Näytösten / lajiesittelyiden toteuttaminen PROJEKTITYÖ (kehittämistyö liittotasolla, lehtiartikkelit tms.)

6 Lajiopintoviikonlopun ohjelma LAUANTAI Dojoetiketti, aikitaiso, aikidoharjoituksen rakenne Lounastauko Välitehtävän purku, Aikidon historia ja eettiset ja filosofiset periaatteet, Aikidon lajisidonnaiset mallit, vyökoejärjestelmä Aikidoharjoitus käytännössä Aikidon lajitaitojen ohjaaminen Leiriharjoitusten suunnittelu SUNNUNTAI Leiritreeneihin valmistautuminen Treenit: Aihanmi katatedori ja shomen6 uchi tekniikat Undo-harjoitteet, tobikoshi-ukemi Lounastauko Leiritreeneihin valmistautuminen Treenit: Katatedori, katadori ja yokomen uchi tekniikat Kotegaeshi-ukemi, suwariwaza Leiripäivän purku, koulutuksen yhteenveto, todistusten jako 6

7 Dojoetiketti Täsmällisyys Siisteys Lajiin kuuluvan harjoitusasun käyttäminen: Siisti valkoinen keikogi ja valkoinen (6.-1.kyu) tai musta vyö (dan-tasot), 3.kyusta alkaen hakaman ja/tai ruskean vyön käyttäminen. Hakaman käyttö pakollinen 1. danista alkaen. Sandaalit (zori) tatamin ulkopuolella liikkumista varten. Perinteiden ja muiden harjoittelijoiden kunnioitus Hyvät käytöstavat Harjoitusten valokuvaamiseen / videointiin täytyy aina pyytää lupa opettajalta 7

8 Hyödyllisiä termejä tiedätkö, mitä ne tarkoittavat? Shomen ni rei Otakai ni rei Seiza Mokuso Yame Keikogi Hakama Jo Bokken Tanto Migi Hidari Uke Nage Mitä muita japaninkielisiä termejä ohjaajan tulisi hallita? 8

9 Harjoituksien jako Lajiharjoitus - Lajitekniikoita, vyökoe- tai näytösharjoituksia - Yksittäisen liikkeen hiomista, osasuorituksen tarkastelua - Aikidon periaatteiden soveltamista käytäntöön Erikoisharjoitus - Harjoitukset, jotka muistuttavat liikeradoiltaan lajisuoritusta - Kehitetään fyysisiä ominaisuuksia (bokuto miekalla lyöminen) Yleisharjoitus - Lajista riippumaton kuormitus - Muista monipuolisuus 9

10 Harjoituskerran rakenne 1. Valmistava osa / aikitaiso (verryttely) - Alkumuodollisuudet (mokuso, rei) - Lämmittely: aloita rauhallisilla tehoilla isoilla lihasryhmillä - vältä nopeita ja repiviä liikkeitä - Valmistavat harjoitteet (ukemit, taisabakit) 2. Pääosa (varsinainen harjoite/harjoitteet) - Harjoitellaan lajitekniikoita ja muita lajinomaisia harjoitteita 3. Loppuosa (palauttava, rentouttava) - Elimistön rauhoittaminen, palautuminen, loppumuodollisuudet (rei) - Opetuksellinen lopetus, arviointi, kannustaminen 10

11 Harjoituskerran rakenne Aikidoharjoituksen perusrakenne: jokainen vetäjä soveltaa oman harkinnan mukaan 1. Alku alkukeskittyminen ja kumarrukset aikitaiso alkulämmittely valmistavat harjoitteet: taisabakit, ukemit ym 2. Keskiosa tekniikkaharjoittelu 1: kuukauden teeman mukaan (orientoiva / kertaus) tekniikkaharjoittelu 2: kuukauden teeman mukaan (uudet asiat) tekniikkaharjoittelu 3: (vetäjän omat teemat) tekniikkaharjoittelu 4: jiuwaza / vapaa-harjoitteluosio 3. Loppu kunto-osio loppuverryttely loppukumarrukset Jiuwaza eli vapaatekniikkaosio harjoitukseen mukaan aina kun mahdollista! 11

12 Aikidon historiallista taustaa Aikidon - kuten muidenkin modernien budolajien kehitykseen ovat vaikuttaneet vanhat, klassiset samuraiden taistelutaidot. Aikidon juuria voidaan seurata aina 1100-luvulle asti, jolloin katsotaan Daito ryu jujutsun saaneen alkunsa. Samurailuokan lakkauttaminen v > Vanhat sotataidot kokivat muodonmuutoksen (Meiji-Restauraatio) Luotiin uusia lajeja, joissa henkinen kehitys, terveyden ylläpitäminen ja liikunnallisuus nousivat taistelussa pärjäämistä tärkeämmäksi: Jujutsu judo, aikido (daito ryu), Kenjutsu / iaijutsu kendo, iaido Sokaku Takeda ( ) oli Daito ryu- opettaja ja aikidon perustajan Morihei Ueshiban ( ) tärkein opettaja. Myös Omotokyo shintolaisuus ja lahkon johtohahmo Deguchi Onisaburo ( ) vaikuttivat Ueshiban ajatteluun ja aikidon periaatteiden syntymiseen. 12

13 Aikidon historiallista taustaa Morihei Ueshiban toiveena oli kehittää "todellinen budo", joka opettaisi ihmisiä elämään rauhassa toistensa kanssa. Vuonna 1936 hän nimitti taitonsa aiki-budoksi ja toisen maailmansodan aikana vuonna 1942 Morihei Ueshiban kehittämä laji sai virallisen nimensä aikido - harmonisen voiman tie. Japanin valtiovalta myönsi Morihei Ueshiballe kunniamerkkejä ja professorin arvonimen tunnustukseksi hänen tekemästään työstä luvulla Hombu-dojolta (aikidon pääpaikka Tokiossa) lähti monia opettajia ympäri länsimaita tarkoituksena levittää aikidon harrastusta. Pitkälti näiden opettajien ansiota on aikidon maailmanlaajuinen suosio. Yksi näistä opettajista oli vuonna 1966 Ruotsiin saapunut Tochikazu lchimura. Aikidon rantauduttua Suomeen v tuli Ichimura-senseistä myös Suomen aikidon tärkein opettaja vuosikausiksi eteenpäin. 13

14 Budon harjoittelun tavoitteita kuntoilu ja fyysisen kunnon ylläpitäminen itsepuolustus Kilpaurheilu (ei toteudu aikidossa) elämäntapa (do) sosiaaliset suhteet Budon harjoittelun avulla ihminen tutkii oman itsen ja muun maailman välistä suhdetta ja oppii sitä kautta tuntemaan myös itsensä paremmin. 14

15 Aikidon perusperiaatteet Aikido ei ole taistelun menetelmä tai menetelmä, jolla vastustaja lyödään. Se on tapa saattaa ihmiset sovintoon ja tehdä heistä yksi perhe O-sensei Morihei Ueshiba Ai = harmonia, sopusointu Ki = universaali energia, elämänvoima Do = tie, elämäntapa Aikidon harjoittelussa tavoitteena on kokonaisvaltainen kasvu ja kehitys ihmisenä holistinen ihmiskäsitys 15

16 Bushido samurain moraalioppi 義 Gi Oikeudenmukaisuus, velvollisuudentunto 勇 Yū Rohkeus 仁 Jin Armeliaisuus 礼 Rei Kohteliaisuus 誠 Makoto - Rehellisyys 名誉 Meiyo Kunnia 忠義 Chūgi Uskollisuus 孝 - Kō - Vanhempien kunnioitus 智 - Chi - Viisaus 悌 - Tei - Huolenpito vanhuksista

17 Keskeisiä käsitteitä Aiki tasapainon tila Shizentai Asenne Isshin yksi mieli Zanshin valpas mieli Mushin tyhjä mieli Nagare - virtaavuus

18 Is Aikido a Good Martial Art For Kids? (Blaine Feyen) 1. Aikido is a non-aggressive martial art. 2. Aikido emphasizes remaining calm and relaxed. 3. Aikido teaches practical self-defence. 4. Aikido gives kids a positive world view. 5. Aikido helps learning other sports. 6. Aikido class for kids is good physical activity. 7. Aikido is for everyone! 18

19 Oppimistehtävä Tee tuntisuunnitelma aikidoharjoitukseen ja toteuta harjoitus käytännössä (voi toteuttaa myös ryhmätyönä). Arvioi, miten suunnitelma toteutui. Mikä onnistui hyvin, mitä olisi kannattanut tehdä toisin? Videoi harjoituksesi ja tee huomioita videolta omasta toiminnastasi saamaasi arviointilomaketta hyväksi käyttäen. Miten ja millaista palautetta annat? Miten ja mistä kulmasta näytät harjoitteet? Huomioitko kaikki tasapuolisesti? Onko harjoituksissa paljon liikettä vai tuleeko pitkiä odotteluaikoja? Muita huomioita? Jos et pysty videoimaan harjoituksia, pyydä toista valmentajaa arvioimaan ohjaustasi ja tee myös itsearvio arviointilomaketta hyväksikäyttäen.

20

21 Aikidon organisaatiokaavio Aikidon kansallinen kattojärjestö on vuonna 1970 perustettu Suomen Aikidoliitto - Finland Aikikai ry. Jäsenseuroja liitossa on 75. Junnutoimintaa on yli 30 seurassa. HOMBU DOJO I.A.F SLU Nuori Suomi = VALO Aikidoliitto Hallitus Valiokunnat E.A.F JS JS JS JS JS JS JS JS 21

22 0-sensei - suuri opettaja, Morihei Uehibasta käytetty arvonimi. Doshu suurmestari. Asema, joka periytyy isältä pojalle. Aikidon perustajan pojanpoika Moriteru Ueshiba on toinen doshu. Shihan mestariopettaja. Ylin kolmesta opettaja-asteesta. 6. dan ei ole automaattisesti shihan vaan ko. arvonimi myönnetään erikseen. Shidoin 3.-5.dan, keskimmäinen kolmesta opettaja-asteesta. Fukushidoin 2.-3.dan, alin kolmesta opettaja-asteesta. Sensei opettaja. 2. danista ylöspäin opettajien yleisnimitys. Sempai - vanhempi harjoittelija Kohai - nuorempi harjoittelija Aikidon vyöarvot 22

23 Kyu-arvot Nimeltä pyydettävät tekniikat suoritetaan aina perustekniikalla (kihonwaza) paikaltaan tehtynä. Perustekniikan suoritustapa on katamainen. Vapaatekniikoissa (jiyuwaza) saa tehdä sovellutuksia (oyowaza) ja perustekniikan variaatioita (henkawaza). Vapaatekniikat ( jiyuwaza ) tehdään liikkeestä ja niissä ei tehdä loppulukkoja. 6.kyu, peruskurssitaso: Asennon, tekniikan muodon ja ukemin osaaminen ovat tärkeitä. Suorituksissa tulee olla selkeä ero omoten ja uran välillä. On osattava dojoreiho (kumarrukset: minne, miten, milloin ja miksi). 5.kyu, jatkokurssitaso: Irimi-tenkanin soveltaminen käytäntöön. Ai hanmi katatedori nikyo ura tehdään rannelukkona ja katadori nikyo olkapäähän tukien. Ukemi matalan esteen yli. 4.kyu: Seuraavien asioiden oppiminen alkaa: ma-ai ( etäisyys ), ajoitus, oman liikkeen kontrolli ja lyöntiukemi, joka tehdään polven korkeudelta. Nikyo ura tehdään olkapäälukkona.

24 Kyu-arvot 3.kyu, ns. vanhempi harjoittelija: Lyöntiukemin tekeminen lonkan korkeudelta. Perustekniikan (kihonwaza) ja sovelletun (oyowaza) tekniikan ero tulee näkyä selvästi. Lyöntien vastaanoton on oltava varma. Tekniikoissa pitäisi näkyä seuraavia asioita: liikkeen oikea voima / nopeus sekä rytmi yhdistettynä hengitysrytmiin sekä valppauteen ( zanshin ). On osattava dojokäytös esimerkillisesti. 2.kyu: Hanmihandachiwazan perustietous on hallittava. Suwariwaza pitää olla sujuvaa. Kokelaan on pystyttävä näyttämään tartuntaotteista tulevat tekniikat sekä paikaltaan että liikkeestä. Bokkenin perustietous hallittava. 1.kyu: Ushirowaza pitää olla sujuvaa. Hanmihandachiwazan pitää olla sujuvaa. Uke tulee hallita liikkeiden aikana. Hijikimeosae tehdään kainalolukkona. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyökkäyksen oikea-aikaiseen vastaanottoon. Tekniikan ja liikkumisen kokonaisuuden tulee pysyä tasapainossa. Perustekniikan tulee olla selkeää ja johdonmukaista. Jo:n ( tai bo:n ) perustietous on hallittava

25 Junnujen vyöt 8. kyu (I-III keltaista natsaa) 7. kyu (I-II oranssia natsaa) 6. kyu (I-II vihreää natsaa) 5. kyu (I-II sinistä natsaa) 4. kyu (I-II ruskeaa natsaa) 13-vuotias voi suorittaa aikuisten 3. kyun. 25

26 Aikidotekniikan eri vaiheet Alkuetäisyys zanshin Hyökkäyksen vastaanotto Horjutus (kusushi) Heitto, lukko, sidonta, alasvienti Loppuhallinta Poistuminen - zanshin 26

27 Laadukkaan aikidotekniikan kulmakiviä Rento ja taloudellinen kehonkäyttö Asento: vahva, joustava, ryhdikäs Joustava, dynaaminen liike / tekniikka Painopisteen hallinta, painopiste riittävän alhaalla Keskustan hallinta / käyttö Tasapainon säilyttäminen Oikeanlainen asenne: väkivallattomuus, keskittynyt Uken liikkeen ja voiman hyödyntäminen / ohjaaminen Uken hallinta, keskilinjan hallinta Muuta? Mitä? 27

28 Budolajien ohjaamisen erityispiirteitä Budolajit on alun perin kehitetty vastustajan vahingoittamiseen. Tämän vuoksi ohjaajalla on suuri vastuu. Lajitekniikoita opetettaessa pitää kiinnittää huomiota turvallisuuteen ja tekniikoiden vastuulliseen käyttämiseen. Tekniikoiden opettamisessa voima ja nopeus eivät saa olla päämääriä vaan oikea suoritustapa ja tarkkuus. Tekniikoissa tulee välttää liiallista voimankäyttöä. Voimakkaita nivellukkoja erityisesti lapsille ja nuorille tulee välttää. 28

29 Sunnuntain leiripäivän toteutus Puolen tunnin ohjaus 2-3 hlön ryhmissä Jokaisella ohjausryhmällä oma tarkkailuryhmä, joka seuraa ohjaajien toimintaa ja kirjaa ylös merkittävimmät huomiot: onnistumiset ja kehittämiskohteet (voitte käyttää pohjana mentorointilomaketta) Lyhyet palautekeskustelut ryhmittäin harjoituksen jälkeen Muut osallistuvat harjoituksiin harjoittelijoina Työrauha ohjaajille! Ainoastaan kouluttajalla on lupa puuttua ohjaajien työskentelyyn, kouluttajalta voi myös kysyä tarvittaessa apua / tukea kesken ohjaukseen. Hyödynnetään aikidon tekniikka-analyysityökalua Ei anneta pelkästään valmiita vastauksia vaan haastetaan treenaajat pohtimaan itse ja ennen kaikkea saada treenaajat tekemään ja liikkumaan 29

30 Sunnuntain leiripäivä Aikitaiso, taisabakit, undo-harjoitteet, tobikoshiukemi Aihanmi katatedori tekniikat Shomen uchi tekniikat Vapaata harjoittelua, loppujumppa TAUKO Aikitaiso, shikko, kotegaeshi ukemi Katatedori ja katadori tekniikat Yokomen uchi tekniikat, suwariwaza-tekniikat Vapaata harjoittelua, loppujumppa 30

31 Sunnuntain leiripäivän tavoitteet Yhteiset tavoitteet: Oman ryhmän tavoitteet: 31

32 Kaikki, mihin keskityt, lisääntyy Domo Arigato Gozaimasta!

Kuvaa ei voi näyttää. Aikidoliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutus, tasot 1-3

Kuvaa ei voi näyttää. Aikidoliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutus, tasot 1-3 Kuvaa ei voi näyttää. Aikidoliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutus, tasot 1-3 Kustaa Ylitalo 2014 2 Aikidoliiton valmentaja- ja ohjaajakoulutus TASOT 1-3 VALMENTAJANA JA OHJAAJANA TOIMIMINEN AIKIDON HARJOITTELIJAN

Lisätiedot

I-taso junioriohjaajakoulutuksen lajiviikonloppu. Diasarjan koonnut: Jarkko Tuominen, KM, 3. dan Muokannut: Kustaa Ylitalo

I-taso junioriohjaajakoulutuksen lajiviikonloppu. Diasarjan koonnut: Jarkko Tuominen, KM, 3. dan Muokannut: Kustaa Ylitalo I-taso junioriohjaajakoulutuksen lajiviikonloppu Diasarjan koonnut: Jarkko Tuominen, KM, 3. dan Muokannut: Kustaa Ylitalo 16.3.2016 1 Esittäytyminen Nimi Laji, seura ja paikkakunta Minkälaista junnutoimintaa

Lisätiedot

Valmennussuunnitelma 2017

Valmennussuunnitelma 2017 Valmennussuunnitelma 2017 1 Valmennuksesta ja sen suunnittelusta Lahti Yuko Aikikaissa vastaa valmennuksen johtoryhmä, johon kuuluvat kaikki seuran aktiiviset dan-arvoiset valmentajat: Kustaa Ylitalo 5.

Lisätiedot

OHJEITA AIKIDON KYU- GRADUOINTIIN OSALISTUJALLE. Kustaa Ylitalo 5.dan Aikikai Aikido

OHJEITA AIKIDON KYU- GRADUOINTIIN OSALISTUJALLE. Kustaa Ylitalo 5.dan Aikikai Aikido OHJEITA AIKIDON KYU- GRADUOINTIIN OSALISTUJALLE Kustaa Ylitalo 5.dan Aikikai Aikido Kyu-graduointitiin liittyviä sääntöjä ja ohjeita Vyökokeeseen voivat osallistua vain Suomen Aikidoliitto ry:n jäsenseurojen

Lisätiedot

JIGOTAI RY. AIKIDO GRADUOINTIVAATIMUKSET

JIGOTAI RY. AIKIDO GRADUOINTIVAATIMUKSET JIGOTAI RY. AIKIDO GRADUOINTIVAATIMUKSET Jigotai ry:ssä noudatetaan Suomen Aikidoliiton kyu-arvojen tekniikkavaatimuksia 13 vuotta täyttäneille aikidoharjoittelijoille (Suomen Aikidoliitto ry. 1.1.2007)

Lisätiedot

SUOMEN AIKIDOLIITON GRADUOINTIVAATIMUKSET

SUOMEN AIKIDOLIITON GRADUOINTIVAATIMUKSET SUOMEN AIKIDOLIITON GRADUOINTIVAATIMUKSET 01.01.2007 (voimassa 01.01.-30.06.2007 rinnakkain vanhojen vaatimusten kanssa ja 01.07.2007 alkaen noudatetaan vain uusia vaatimuksia) SUOMEN AIKIDOLIITTO 1.0

Lisätiedot

Kyu-vyökoevaatimukset Hyväksytty hallituksen kokouksessa

Kyu-vyökoevaatimukset Hyväksytty hallituksen kokouksessa Kyu-vyökoevaatimukset Hyväksytty hallituksen kokouksessa 12.1.2019 Uudet aikarajat 6.-1. kyu 6.kyu 5.kyu 4. kyu 3.kyu 2. kyu 1.kyu Yhteensä Harjoituspäivät edellisen vyökokeen jälkeen (minimi) 20 pv 30

Lisätiedot

Harjoittelun suunnittelu ja arviointi

Harjoittelun suunnittelu ja arviointi Harjoittelun suunnittelu ja arviointi KOULUTUKSET 1. Kannustava valmentaja ja ohjaaja 3t 2. Ihmisen elinjärjestelmät ja harjoittelu 3t 3. Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa 3t 4. Herkkyyskausien

Lisätiedot

VESITORNIN DOJON HARJOITUSVUOROT 2014 Kellonaika Ma Ti Ke To Pe La Su Kellonaika Seibukan 10.30-13.30

VESITORNIN DOJON HARJOITUSVUOROT 2014 Kellonaika Ma Ti Ke To Pe La Su Kellonaika Seibukan 10.30-13.30 VUOSIKERTOMUS 2014 HALLINTO JA JÄSENET Lahti Yuko Aikikai ry:n hallituksen kaudella 2014 muodostivat Jussi Koukku (pj), Kustaa Ylitalo (varapj), Outi Heistman (rahastonhoitaja), Toni Vertanen (tiedotusvastaava),

Lisätiedot

Hokutokai. Aikido. Iaido. Oulu

Hokutokai. Aikido. Iaido. Oulu 1 Hokutokai Aikido Oulu Iaido 2 Aikido Hokutokai- Hyvän mielen budoseura Hokutokaissa voi harjoitella kahta japanilaista budo-lajia, aikidoa ja iaidoa, hyvässä ja rennossa ilmapiirissä. Hokutokaissa harjoittelija

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 Suomalaisen valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen rakenne Liikunnan alejärjestöjen VOK-1 koulutus noudattaa

Lisätiedot

6. kyu. 5. kyu. aihanmi katatedori ikkyo omote etujalalla liikkeelle ura takajalalla liikkeelle ei saa työntää kädellä

6. kyu. 5. kyu. aihanmi katatedori ikkyo omote etujalalla liikkeelle ura takajalalla liikkeelle ei saa työntää kädellä 6. kyu aihanmi katatedori ikkyo omote etujalalla liikkeelle ura takajalalla liikkeelle ei saa työntää kädellä aihanmi katatedori iriminage molemmat kädet uken olkapäillä gyakuhanmi katatedori shihonage

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Uudistetussa koulutuksessa

Lisätiedot

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS

Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Liikunnan aluejärjestöt 1-TASON VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taustaa SVUL / Lajiliitot -> C, B, A järjestelmä (yleis- / lajiosa) 1990 luvun alun järjestömurros 5 -portainen yleiseurooppalainen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

VOK-1 TASON 1 VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS MONIMUOTOKOULUTUKSENA

VOK-1 TASON 1 VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS MONIMUOTOKOULUTUKSENA VOK-1 TASON 1 VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS MONIMUOTOKOULUTUKSENA Työryhmä: Marko Keskitalo, Jyrki Saarela, Tiina Heikkinen, Kustaa Ylitalo Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 Aluepäivät Joensuu 2015 Liikunnan aluejärjestöt VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULUTUS Taso 1 VOK-työryhmä, Liikunnan aluejärjestöt 2015 VOK koulutuksen tilanne 23.6.2015 VOK Superviikonloput toteutuneet kaikilla

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! 2 KOULUTUKSET 1. Kannustava valmentaja ja ohjaaja 3t 2. Ihmisen elinjärjestelmät ja harjoittelu 3t 3. Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa 3t 4. Herkkyyskausien

Lisätiedot

12. mon, ylempi valkoinen (vyömerkki, 2-3 kk aloittamisesta)

12. mon, ylempi valkoinen (vyömerkki, 2-3 kk aloittamisesta) Nämä juniorivyökoevaatimukset ovat voimassa Jyväskylän Jigotaissa. Lihavoidulla tekstillä kirjoitetut tekniikat ovat aikaisemmissa vyökokeissa tekemättömiä tekniikoita. Aikaisempien vyökokeiden asiat on

Lisätiedot

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN 256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi

Lisätiedot

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? SEURA YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS RYHMÄ YKSILÖ HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Omien motiivien mukaista kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa VIESTINTÄ

Lisätiedot

NATSAKOKEET Sotkamon Tsuyoi ry.

NATSAKOKEET Sotkamon Tsuyoi ry. NATSAKOKEET Sotkamon Tsuyoi ry. Graduointivaliokunta Natsakokeiden filosofiaa: - Graduointiohjeet eivät määrittele natsakokeiden sisältöjä, joten se jää seuran/ graduoitsijan kontolle. - Natsakokeiden

Lisätiedot

Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa

Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa 2 KOULUTUKSET 1. Kannustava valmentaja ja ohjaaja 3t 2. Ihmisen elinjärjestelmät ja harjoittelu 3t 3. Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa 3t 4. Herkkyyskausien

Lisätiedot

1(5) GRADUOINTIOHJE 15.8.2004 Suomen Karate-Do Shotokai ry

1(5) GRADUOINTIOHJE 15.8.2004 Suomen Karate-Do Shotokai ry 1(5) SUOMEN KARATE-DO SHOTOKAI RY:N GRADUOINTIOHJE 1 JOHDANTO 1.1 Tämä graduointiohje antaa suuntaviivat ja yleiset puitteet :n (SKDS) harjoittelusta graduointivaatimusten muodossa. 1.2 Tähän kirjatut

Lisätiedot

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN! Keskeisenä tavoitteena tason 1 koulutuksessa on luoda valmentajille ja ohjaajille perusta yksittäisen harjoituskerran laadukkaaseen toteuttamiseen. Vuonna 2016 uudistetussa

Lisätiedot

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS Koulutuksen sisältö 1. Meidän pelin osa-alueet 2. Luonne 3. Oppimisympäristö - oppimistaidot 4. Vuorovaikutus 1. Valmentajien välinen 2. Pelaajien välinen

Lisätiedot

Suomen Dan-Kollegio r.y. tervetuloa. Vyökoejärjestelmä Valtakunnallinen graduoijan peruskoulutus

Suomen Dan-Kollegio r.y. tervetuloa. Vyökoejärjestelmä Valtakunnallinen graduoijan peruskoulutus Suomen Dan-Kollegio r.y. tervetuloa Vyökoejärjestelmä Valtakunnallinen graduoijan peruskoulutus 25.01.2015 luento 10:00-12:00 Graduoijan peruskurssi su 25.1. ohjelma: graduoijakoulutus, vyöarvojärjestelmä,

Lisätiedot

PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset

PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset SYYSKAUSI 2018 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset Taito-ominaisuudet Junnut / aikuisten lämmittely JUNIORIT HARMONIA VAPAA JUNIORI KUNTO

Lisätiedot

Harjoituksen ohjaaminen

Harjoituksen ohjaaminen Harjoituksen ohjaaminen 11.4.2016 1 Valmennustapahtuman johtaminen Valmentaja on valmennustapahtuman johtaja Valmentaja neuvoo, urheilija ottaa neuvot vastaan Johtamisen tarkoituksena suunnitella, ohjata

Lisätiedot

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Ohjelma D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI Sisältö: D-valmentajakurssilla perehdytään lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen valmentamisen ja yksilöllisen valmennusfilosofian perusasioihin. Kurssin kuusi

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Musô Shinden Ryû. Iaidô. Oulu ja Liminka

Musô Shinden Ryû. Iaidô. Oulu ja Liminka Musô Shinden Ryû Iaidô Oulu ja Liminka Iaidôn historiaa Rautaisia miekkoja on valmistettu Japanissa ainakin 300-luvulta lähtien, ja jonkinlainen miekkailutaito on ilmeisesti yhtä vanha. Varhaisina aikoina

Lisätiedot

Suomen Aikidoliitto ry Valimotie Helsinki Tel TOIMINTA- SUUNNITELMA 2019

Suomen Aikidoliitto ry Valimotie Helsinki Tel TOIMINTA- SUUNNITELMA 2019 Suomen Aikidoliitto ry Valimotie 10 00380 Helsinki Tel. 040 573 8166 aikido@aikidoliitto.fi www.aikidoliitto.fi TOIMINTA- SUUNNITELMA 2019 Suomen Aikidoliitto ry 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2019 1. Yleistä Aikido

Lisätiedot

Koryu Uchinadi Finland

Koryu Uchinadi Finland Koryu Uchinadi Finland Vyökoevaatimukset Keltainen (5.kyu) (noin 25 h harjoitusta aloituksesta) Tsuki waza - sonoba tsuki chudan/jodan/gedan - gyaku tsuki Keri waza (paikalta shizentai-asennosta ja takajalalla

Lisätiedot

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua 155 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi NUORUUS Vahvuutesi

Lisätiedot

Tämä materiaali on osa opinnäytetyötä, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, Haaga-Helia, Johanna Salmela. Terveyttä tukeva harjoittelu

Tämä materiaali on osa opinnäytetyötä, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, Haaga-Helia, Johanna Salmela. Terveyttä tukeva harjoittelu Tämä materiaali on osa opinnäytetyötä, liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelma, Haaga-Helia, Johanna Salmela Terveyttä tukeva harjoittelu Sisällys 1 Harjoittelun suunnittelu... 1 2 Nuoren kasvupyrähdyksen

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

HELSINGIN KARATEKLUBI VYÖKOEVAATIMUKSET

HELSINGIN KARATEKLUBI VYÖKOEVAATIMUKSET HELSINGIN KARATEKLUBI VYÖKOEVAATIMUKSET VYÖKOKEET Arvostelussa huomioitavia seikkoja Mitä vyöarvoa suoritetaan. Kuinka kauan kokelas on harrastanut karatea. Kokelaan ikä. Kokelaan fyysiset valmiudet. Mahdolliset

Lisätiedot

WADORYU VYÖVAATIMUKSET

WADORYU VYÖVAATIMUKSET WADORYU VYÖVAATIMUKSET AIKUISET 6. 1. KYU JUNIORIT 12. 1. MON JOHDANTO Wadoryu karate on yhdistelmä vanhaa (Koryu) japanilaista Shindo Yoshin Ryu jujutsua ja Okinawan saarelta lähtöisin olevaa karatea.

Lisätiedot

AIKUISTEN PERUSKURSSI JA KUNTOJUDO

AIKUISTEN PERUSKURSSI JA KUNTOJUDO Pvm. Harjoituksen sisältö Muuta huomioitavaa La 21.1. Ti 24.1. La 28.1. Ti 31.1. La 4.2. Kertausta pystyssä. Värivöisillä jalkapyyhkäisyt: de-ashi-barai, tsubame-gaeshi, okuri-ashi-barai, harai-tsuri-komi-ashi.

Lisätiedot

Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry. OHJAAJATUTKINNON TASOT I - III

Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry. OHJAAJATUTKINNON TASOT I - III Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry. OHJAAJATUTKINNON TASOT I - III Ohjaajatutkinnon tasot I - III Kolme sisältöaluetta Ensimmäiseksi ohjaajakoulutus kehittää ohjaajien toimintaedellytyksiä: syventämällä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät

Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät Lasten ja nuorten urheilun laatutekijät 29.11.2017 1 Johtamiseen ja hyvään hallintoon liittyvät lasten urheilun kysymykset Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa ja osallistua seuran toiminnan toteuttamiseen

Lisätiedot

Iaidôn historiaa. koulukunnat juontavat juurensa häneen. Jo hänen arvellaan korostaneen myös miekkailutaidon henkistä puolta.

Iaidôn historiaa. koulukunnat juontavat juurensa häneen. Jo hänen arvellaan korostaneen myös miekkailutaidon henkistä puolta. Iaidô Iaidôn historiaa Rautaisia miekkoja on valmistettu Japanissa ainakin 300-luvulta lähtien, ja jonkinlainen miekkailutaito on ilmeisesti yhtä vanha. Varhaisina aikoina miekkaa kannettiin vyöstä ripustettuna

Lisätiedot

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit Uudistuneet O Sinettiseurakriteerit Uudistetut Sinettiseurakriteerit pohjautuvat O Lasten ja nuorten urheilusta tehtyihin selvityksiin. O Selvitykset valmistuivat yhteistyössä Kilpa- ja huippu-urheilun

Lisätiedot

Koryu Uchinadi Finland

Koryu Uchinadi Finland Koryu Uchinadi Finland Vyökoevaatimukset Keltainen (5.kyu) (noin 25 h harjoitusta aloituksesta) Tsuki waza - sonoba tsuki chudan/jodan/gedan - gyaku tsuki Keri waza - mae geri (takajalalla liukumisaskeleen

Lisätiedot

Uudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5

Uudistuneet Sinettiseurakriteerit. versio 5 Uudistuneet Sinettiseurakriteerit versio 5 Liikunnallinen elämäntapa Urheilijan polku Liikkujan polku Sinettiseurakriteerit Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa Organisointi ja toimintaperiaatteet

Lisätiedot

Suomen Aikidoliitto ry Radiokatu Helsinki Tel TOIMINTA- SUUNNITELMA 2015

Suomen Aikidoliitto ry Radiokatu Helsinki Tel TOIMINTA- SUUNNITELMA 2015 Suomen Aikidoliitto ry Radiokatu 20 00240 Helsinki Tel. 040-573 8166 aikido@aikidoliitto.fi www.aikidoliitto.fi TOIMINTA- SUUNNITELMA 2015 Suomen Aikidoliitto ry 1 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1. Yleistä Aikido

Lisätiedot

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1 Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1 www.salibandy.net Valmentajakoulutus / tasot I-III Perusteet / tavoitteet TIETÄÄ YMMÄRTÄÄ Sähköinen oppimisympäristö

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Peruskurssiopas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Peruskurssiopas Espoon Urheilijat ry Judojaos Peruskurssiopas 1 Sisällysluettelo 1 JUDO... 3 2 JUDON HENGEN MUKAINEN KÄYTTÄYTYMINEN... 4 2.1 ESIPUHE... 4 2.2 DOJOKÄYTÖS... 4 2.2.1 Asennoituminen... 4 2.2.2 Hygienia...

Lisätiedot

Sinettiseura uudistus etenee

Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseura uudistus etenee Sinettiseurojen uusien kriteerien osa-alueet Liikkumista ja urheilua tukeva toimintaympäristö seurassa organisointi ja toimintaperiaatteet osaamisen kehittäminen viestintä

Lisätiedot

Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry. KYU-GRADUOINTISÄÄNNÖT

Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry. KYU-GRADUOINTISÄÄNNÖT Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry. KYU-GRADUOINTISÄÄNNÖT Suomen Kendoseurojen Keskusliitto ry:n kyu-graduointisäännöt Graduointitilaisuus Graduointitilaisuuden tulee olla julkinen. Tiedon graduointitilaisuudesta

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 Suomen Aikidoliitto ry Radiokatu 20 00240 Helsinki Puh. 040-573 8166 http://www.aikidoliitto.fi TOIMINTAKERTOMUS 2014 1. Yleistä Aikido on nykyaikainen japanilainen budolaji. Lajin on perustanut Morihei

Lisätiedot

Sandokai Aikido Jo-katat

Sandokai Aikido Jo-katat Sandokai Aikido Jo-katat Kirjoittaja: Virpi Jylhä Tässä ovat nuotit Jo-katoihin 6, 8, 13, 22 ja 31. Muista kuitenkin, että katoja voi tehdä myös eri tavoilla ja on tärkeää opetella ne siten, kuin oma opettaja

Lisätiedot

Vyökoevaatimukset SHOKYUDAN SHINSA 5. kyu - 4. dan Budoseura Kobushikai ry

Vyökoevaatimukset SHOKYUDAN SHINSA 5. kyu - 4. dan Budoseura Kobushikai ry KOBUSHIKAI SHORINJIRYU KARATEDO Vyökoevaatimukset SHOKYUDAN SHINSA 5. kyu - 4. dan Budoseura Kobushikai ry 1 DOJON SÄÄNNOT 1. Salille tultaessa ja poislähtiessä on tapana kumartaa dojon keskustaa kohti.

Lisätiedot

Teema / Ikävuodet Iso tavoite

Teema / Ikävuodet Iso tavoite Teema / Ikävuodet 4 6 7 9 10 12 13 15 Iso tavoite Laaja-alainen liikunnan harrastaminen, suuri liikuntamäärä. Liikkuminen on hauskaa. Laaja-alainen liikunnan harrastaminen, suuri liikuntamäärä. Liikkuminen

Lisätiedot

Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu

Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu Urapolku-työkalu kilpailu-uran suunnittelu 22.11.2014 Ikäryhmäkohtainen tavoitetaso - kilpailutoiminta 18 vuotta Junioreiden Euroopan Mestaruuskilpailut (140 cm +, Vaativa B +, CIC 1*) vs Aloitusikä n

Lisätiedot

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Judoseura Sakura. Kausi Syksy Harjoituspäivät: Maanantai klo 17:30 18:30, tatami 4 Lauantai klo 14:00 15:00, tatami 3

Judoseura Sakura. Kausi Syksy Harjoituspäivät: Maanantai klo 17:30 18:30, tatami 4 Lauantai klo 14:00 15:00, tatami 3 Pvm. Harjoituksen sisältö Huom! * Tämä on judokoulun kausisuunnitelma, joka toimii runkona.. Tarkemman harjoituskohtaisen suunnitelman tekee k.o. harjoituksen vetäjä. Viimeksi päivitetty: 8.7.2017 Ma 28.8.

Lisätiedot

1. Seuran nuorisotoiminta. 2. Seuratoiminnan visio

1. Seuran nuorisotoiminta. 2. Seuratoiminnan visio Budokwai ry Karate Junioritoiminnan kriteerit ja toimintalinja 2016 2018 Sisällysluettelo 1. Seuran nuorisotoiminta 3 2. Seuratoiminnan visio 3 3. Eettiset linjaukset 4 4. Toiminnan tavoitteet 5 5. Käytännön

Lisätiedot

Valmennuksen kehityskortit

Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit Valmennuksen kehityskortit auttavat tutoria, kouluttajaa ja valmentajaa pohtimaan valmennuksen laatutekijöitä systemaattisemmin ja syvällisemmin. Korttien tavoitteena on virittää

Lisätiedot

AIKUISTEN PERUSKURSSI JA KUNTOJUDO

AIKUISTEN PERUSKURSSI JA KUNTOJUDO Tiistai klo 18:30 20:00, tatami 1 Lauantai klo 15:00 16:30, tatami 1 Yhteyshenkilö: Tomi Korhonen ( tomi.korhonen@judoseurasakura.org ) Viimeksi päivitetty: 13.7.2017,Pvm. Harjoituksen sisältö Ohjaaja

Lisätiedot

Suomen Aikidoliitto ry Valimotie Helsinki Puh TOIMINTA- kertomus 2017

Suomen Aikidoliitto ry Valimotie Helsinki Puh TOIMINTA- kertomus 2017 Suomen Aikidoliitto ry Valimotie 10 00380 Helsinki Puh. 040 573 8166 aikido@aikidoliitto.fi www.aikidoliitto.fi TOIMINTA- kertomus 2017 Suomen Aikidoliitto ry 1 TOIMINTAKERTOMUS 2017 1. Yleistä Aikido

Lisätiedot

Ohjeita liikunnanohjaajille. Katri Pöllänen, Projektityöntekijä, Monaliiku ry

Ohjeita liikunnanohjaajille. Katri Pöllänen, Projektityöntekijä, Monaliiku ry Ohjeita liikunnanohjaajille Katri Pöllänen, Projektityöntekijä, Monaliiku ry Ohjeet 1. Suunnittele tunnit hyvin 2. Toteutus: Suunnitelman mukaan, mutta joustavasti 3. Selitä mitä tehdään ja miksi 4. Liikutaan

Lisätiedot

TAPIOLAN KARATE DOJO R.Y. TURVALLISEN HARJOITTELUN PERIAATTEET

TAPIOLAN KARATE DOJO R.Y. TURVALLISEN HARJOITTELUN PERIAATTEET TAPIOLAN KARATE DOJO R.Y. VR/MK/23.4.2008 TURVALLISEN HARJOITTELUN PERIAATTEET Kamppailulajeja harjoitellaan usein oman turvallisuuden lisäämiseksi. Niinpä pääsääntöisesti myös kamppailulajin harjoittelun

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0

SINETTISEURAKRITEERIT. versio 3.0 SINETTISEURAKRITEERIT versio 3.0 Sinettikriteerien uudistaminen Työstetty työryhmällä: Henna Sivenius (hiihto), Maiju Kokkonen (taitoluistelu), Turkka Tervomaa (jääkiekko), Henri Alho (jalkapallo), Tiiu

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot

SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI. 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1

SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI. 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1 SUOMALAINEN MAALIVAHTIPELI 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Hannu Nykvist 1 MISSÄ NYT MENNÄÄN KOTIMAASSA / ULKOMAILLA MAAJOUKKUEISSA 16.10.2012 Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 2 MISSÄ NYT

Lisätiedot

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden

Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden Suomen Pyöräilyunioni ry PVT/ mn YKSITTÄISEN HARJOITUKSEN RAKENNE Harjoituskerta on rakennettava tiettyjen fysiologisten ja pedagogisten periaatteiden mukaan. Tavallisesti harjoituskerta jaetaan kolmeen

Lisätiedot

LUENTORUNKO, KUOPIO SISÄLTÖ : - MIKSI AMPUMAHIIHTO? - AMPUMAHIIHDON AMMUNNAN ERITYISPIIRTEET. - AMMUNNAN TEKNIIKKAA ( ampumahiihto-)

LUENTORUNKO, KUOPIO SISÄLTÖ : - MIKSI AMPUMAHIIHTO? - AMPUMAHIIHDON AMMUNNAN ERITYISPIIRTEET. - AMMUNNAN TEKNIIKKAA ( ampumahiihto-) LUENTORUNKO, KUOPIO LIITE SISÄLTÖ : - MIKSI AMPUMAHIIHTO? - AMPUMAHIIHDON AMMUNNAN ERITYISPIIRTEET - AMMUNNAN TEKNIIKKAA ( ampumahiihto-) - HARJOITTELUN RAKENTEESTA - TOTEUTTAMISESTA - OHEISHARJOITTELU

Lisätiedot

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka

HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka HENKINEN VALMENNUS MITÄ, MIKSI JA MITEN? Satu Kaski PsL, urheilupsykologi Huippu-urheiluseminaari 17.11.2012 Kotka SISÄLTÖ Henkinen valmennus mitä? (tavoitteista, keinot ym) Mitä henkinen valmennus edellyttää

Lisätiedot

OYUS-Judo 1/11. Judon-peruskurssiopas OYUS-Judo

OYUS-Judo 1/11. Judon-peruskurssiopas OYUS-Judo OYUS-Judo 1/11 Judon-peruskurssiopas OYUS-Judo OYUS-Judo 2/11 YLEISTIETOA JA HISTORIAA JUDON PERIAATTEET Judo, ei voimalla vaan taidolla. Olet joskus kuullut tai lukenut sanan judo. Se on tuntunut salaperäiseltä

Lisätiedot

Harjoittelu

Harjoittelu Harjoittelu 11.4.2016 1 Harjoittelu Lajiharjoittelu vs muu harjoittelu Määrä Laatu Tarkoituksenmukaisuus Muu harjoittelu tukee lajiharjoittelua ja siinä tarvittavia ominaisuuksia sekä luo edellytyksiä

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus osaamistavoitteet Suunta Huipulle -kurssi Taso 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan

Lisätiedot

RENRAKU WAZA (yhdistelmätekniikat) 1. Jodan Uke Gyakuzuki Chudan (Hachijidachi askel taakse Gyakuzukidachi)

RENRAKU WAZA (yhdistelmätekniikat) 1. Jodan Uke Gyakuzuki Chudan (Hachijidachi askel taakse Gyakuzukidachi) UKEWAZA (torjuntatekniikat) 1. Jodan Uke; Naihanchidachi 2. Gedanbarai; Naihanchidachi (potkutekniikat) 1. Maegeri Chudan; Hanmigamae TSUKIWAZA (lyöntiteknikat) 1. Chokuzuki; Hachijidachi, Naihanchidachi

Lisätiedot

Valmentajuuden startti koulutuksen ja kokemuskortin suorittamisen jälkeen valmentaja voi hakeutua ikävaihekoulutuksiin.

Valmentajuuden startti koulutuksen ja kokemuskortin suorittamisen jälkeen valmentaja voi hakeutua ikävaihekoulutuksiin. Futisvalmentajan startti tavoitteet Koulutuksen jälkeen valmentaja: - on tutustunut Palloliiton valmennuslinjaan, kokonaisvaltaisen valmennuksen ideaan ja liikuntamäärien merkitykseen lapsen kasvussa ja

Lisätiedot

Keltainen vyö (5. kyu)

Keltainen vyö (5. kyu) Keltainen vyö (5. kyu) * J ujutsun lyhyt historia ja Takadossa harjoitellut tyylit * J apani-suomi-sanastot * Fyysinen perusta: Kestävyys, Voima, J oustavuus, Palautuminen * Takadon päämäärät ja tavoitteet

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmentajakoulutus 2010 osaamistavoitteet TASO 2 Koulutuksen kokonaisuus Koulutuksen keskeiset teemat Oppimisen tukeminen Toiminnan suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

WADORYU JUNIORIVYÖVAATIMUKSET. 12.mon - 1.mon

WADORYU JUNIORIVYÖVAATIMUKSET. 12.mon - 1.mon WADORYU JUNIORIVYÖVAATIMUKSET 12.mon - 1.mon Suomen Karateliitto ry Wadoryu -kollegio Päivitetty 1.10.2008 Kuopion Karateseura ry Päivitetty 1.11.2013 VYOKOEVAATIMUKSET 12. Mon (Juniorivalkoinen + #) Dojo

Lisätiedot

IF-ryhmän tavoitteena on harrastemainen taitoluisteluharrastus, luistelun ilo ja onnistumisien kokeminen.

IF-ryhmän tavoitteena on harrastemainen taitoluisteluharrastus, luistelun ilo ja onnistumisien kokeminen. Taitoluistelijan polku Seinäjoen Taitoluistelijat ry LUISTELUKOULU Luisteluharrastus alkaa usein luistelukoulusta. Luistelukouluun tullaan pääsääntöisesti 3-4 vuotiaana. Luistelukoulujen tavoitteena on

Lisätiedot

RASKA:N LASTEN JA NUORTEN TOIMINTA

RASKA:N LASTEN JA NUORTEN TOIMINTA RASKA:N LASTEN JA NUORTEN TOIMINTA Seurassa jäseniä 374: alle 10v. 54 10-15v. 53 15-20v. 32 Suunnistajan polku Rastikarhuissa SUUNNISTUSKOULU Nykyisellä kaavalla vuodesta 2009 2009 26 lasta, 2013 49 lasta

Lisätiedot

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso

SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso SKIL valmentajakoulutus tutkinto ll - taso KO-Suomessa 28 h KO- Moduuli 1 (16 h) Kurssilla keskitytään kiipeilyn opettamiseen alaköysikiipeilyä painottaen ja ryhmien ohjaamiseen. KO - kiipeilyohjaaja voi

Lisätiedot

Koryu Uchinadi Finland Kauniaisten karate ry. Junioreiden Vyökoevaatimukset

Koryu Uchinadi Finland Kauniaisten karate ry. Junioreiden Vyökoevaatimukset Koryu Uchinadi Finland Kauniaisten karate ry Junioreiden Vyökoevaatimukset Keltainen (5.kyu) (vähintään 20 harjoitusta aloituksesta) Tsuki waza ja takajalalla kamppailuasennosta) Uke waza, tasot 1 ) Ukemi

Lisätiedot

Aloittajan opas Kivikero Antti Sokka Mika Versio 2017/a

Aloittajan opas Kivikero Antti Sokka Mika Versio 2017/a Aloittajan opas 14.1.2017 Kivikero Antti Sokka Mika Versio 2017/a Kuva 1Suomen 2Suomen karateliiton jäsen Budoseura Heiwa ry Aloittajan opas s.2 Osu! Tuota huudahdusta kuulet dojolla (eli harjoitussalilla)

Lisätiedot

Lisätietoja junioreiden lajitoiminnasta antaa Hanmoodo juniorivastaava Piia Kurki. Yhteystiedot liiton kotisivuilla Yhteystiedot sivulla.

Lisätietoja junioreiden lajitoiminnasta antaa Hanmoodo juniorivastaava Piia Kurki. Yhteystiedot liiton kotisivuilla Yhteystiedot sivulla. Suomen Oriental Moodo liitto ry 24.4.2016 Junkkarinkuja 2 C 8 03400 VIHTI www.orientalmoodoliitto.fi Hanmoodo juniorit Useilla seuroilla on jo lajitoimintaa lapsille. OMD liitto tukee lajitoiminnan kehittämistä

Lisätiedot

Valmentajaseminaari. 21.9.2013 Helsinki. ökö Heikkala

Valmentajaseminaari. 21.9.2013 Helsinki. ökö Heikkala Valmentajaseminaari 21.9.2013 Helsinki SSF:n yhteinen lajitekniikka RATALASKUTEKNIIKAN PERUSTEET työkaluja harjoitteluun Ensimmäistä kertaa samoissa kansissa. ökö Heikkala SSF: Kirjan teksti Edge-tekniikkapalsta

Lisätiedot

NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ

NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ NUOREN URHEILIJAN HYVÄ PÄIVÄ Miksi koulun toimintakulttuuria pitää liikunnallistaa? Koko koulun toimintakulttuurin kehittyminen liikunnallisemmaksi Oppilashuollollinen näkökulma nuoren urheilijan tukemiseen

Lisätiedot

Lasten valmennuskoulutus uudistuu

Lasten valmennuskoulutus uudistuu Lasten valmennuskoulutus uudistuu E taso päivittyi 2013 selviytymispaketti Luo innostava ja turvallinen ilmapiiri Kannusta omaehtoiseen harjoitteluun Pelaa paljon harjoituksissa (pelin kautta oppiminen

Lisätiedot

NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT

NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT NUORTEN VALMENTAJAPÄIVÄT 13.3.093 VIERUMÄKI Markku Kanerva Pelaajan kehittämismalli Tekninen Taktinen Fyysinen Psyykkinen 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Oppimisympäristö Elämäntapa Opettaminen Käytäntöön

Lisätiedot

D VALMENTAJAKOULUTUS

D VALMENTAJAKOULUTUS D VALMENTAJAKOULUTUS Sisältö: D valmentajakurssilla perehdytään lapsen ja nuoren kokonaisvaltaiseen valmentamisen ja yksilöllisen valmennusfilosofian perusasioihin. Kurssi sisältää lasten ja nuorten valmennuksen

Lisätiedot

1 Huomioitavaa Tunnin paikka kursissa. Tunti on osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnin tavoite joka määrittää sisältöä, toimintaa ja työyskentelytapojen

1 Huomioitavaa Tunnin paikka kursissa. Tunti on osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnin tavoite joka määrittää sisältöä, toimintaa ja työyskentelytapojen Tuntisuunnitelma Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Passi oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia

Lisätiedot

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Jatkokurssiopas

Espoon Urheilijat ry Judojaos. Jatkokurssiopas Espoon Urheilijat ry Judojaos Jatkokurssiopas 1 Sisällysluettelo 1 JUDO JA SEN HISTORIAA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 YLEISTÄ JUDOSTA... 3 2 JUDON PERUSASIAT... 5 3 VAKUUTUKSET JA ETUUDET... 6 4 SANASTO...

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA

TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA TAVOITTEENA TERVE URHEILIJA Kehittävä alkuverryttely Pasi Lind 14.12.2014 Hannele Hiilloskorpi Pekka Rindell Kati Pasanen Juha Koskela Harri Hakkarainen www.terveurheilija.fi Valmennushaasteita ENNEN NYT

Lisätiedot

KAUDEN TOIMINNAN SUUNNITTELU Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 1

KAUDEN TOIMINNAN SUUNNITTELU Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 1 KAUDEN TOIMINNAN SUUNNITTELU 14.4.2011 Suomen Jääkiekkoliitto / Kalle Väliaho 1 SUUNNITELMALLISUUS TEHTÄVÄ: Mitä asioita tulee huomioida joukkueen kausisuunnitelmaa tehtäessä? VALMENTAMALLA VAI VAHINGOSSA?

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2018

TOIMINTAKERTOMUS 2018 TOIMINTAKERTOMUS 2018 TOIMINTAKERTOMUS 2018 Sisällys 1. Yleistä... 2 2.... 2 2.1 Liittokokoukset... 2 2.2 Hallitus... 3 2.3 Toimisto... 3 2.4 Valiokunnat ja toimikunnat... 3 2.4.1 Tekninen valiokunta...

Lisätiedot

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LAPSENI URHEILEE AINEISTO JA KUVAT:T.FI ROK KI E2 ILO IRTI URHEILUH HARRASTUKSESTA Urheilu on loistava kasvualusta. Se tarjoaa lapselle mainiot edellytykset voida hyvin ja kehittyä tasapainoiseksi,

Lisätiedot

TENNIKSEN I-III-TASOJEN VALMENTAJAKOULUTUKSEN SISÄLLÖT 2013

TENNIKSEN I-III-TASOJEN VALMENTAJAKOULUTUKSEN SISÄLLÖT 2013 TENNIKSEN I-III-TASOJEN VALMENTAJAKOULUTUKSEN SISÄLLÖT 2013 Suomen Tennisliiton koulutusjärjestelmällä on ITF:n laatusertifiointi 2013-2016 I-TASON KOULUTUKSEN SISÄLLÖT 2013 Tennisohjaajakoulutus sisältää

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016

Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Juoksukoulun vuosisuunnitelma 2015-2016 Yleisesti: Juoksukouluharjoitukset pidetään kerran viikossa ja harjoitus on tarkoitettu tukemaan lapsen muuta harjoittelua. Ryhmässä liikkuvat lapset kuuluvat JKU:n

Lisätiedot