tammikuuta Keita ovat seitseman paimenta ja kahdeksan herttuaa nykya an? tammikuuta Tottele Jehovan antamia paimenia

Transkriptio

1 MARRASKUUTA tammikuuta Keita ovat seitseman paimenta ja kahdeksan herttuaa nykya an? SIVU 3 LAULUT: 43, tammikuuta Tottele Jehovan antamia paimenia SIVU 13 LAULUT: 125, tammikuuta 2. helmikuuta Paimenet, jaljitelk a a suurimpia Paimenia SIVU 23 LAULUT: 5, 84 Isotekstinen painos 2. OSA

2 34567 NOVEMBER TUTKITTAVAT KIRJOITUKSET 15, 2013 Vol. 134, No. 22 Semimonthly FINNISH Keita ovat seitseman paimenta ja kahdeksan herttuaa nykya an? Kertomus siita, miten Sanherib hyokk asi Jerusalemiin Hiskian paivin a, sisalt a a meille kayt ann ollisia opetuksia. T aman kirjoituksen aineisto hyodyt- ta a erityisesti niita, joiden tehtav an a on paimentaa seurakuntaa. Tottele Jehovan antamia paimenia Paimenet, jaljitelk a a suurimpia Paimenia Ensimmaisess an aista kahdesta kirjoituksesta tarkastellaan sita, miten Jehova ja Jeesus paimentavat maan pa all a olevaa laumaa nykya an. Lisaksi siina osoitetaan, miten lampaiden tulisi suhtautua heidan huolenpitoonsa. Toisessa kirjoituksessa pohditaan sita, millainen asenne seurakunnan vanhinten tulisi omaksua, kun he palvelevat lauman alipaimenina. Tat a julkaisua ei ole tarkoitettu myytav aksi. Se on valmistettu edistam a an maailmanlaajuista raamatullista opetustyot a, jota tuetaan vapaaehtoisin lahjoituksin. Ellei toisin mainita, raamatunlainausten lahteen a on Pyha Raamattu Uuden maailman ka ann os, viitelaitos. The Watchtower (ISSN ) is published semimonthly by Watchtower Bible and Tract Society of New York,Inc.;L.Weaver,Jr.,President;G.F.Simonis,Secretary-Treasurer; 25 Columbia Heights, Brooklyn, NY Vartiotornin (ISSN ) julkaisija: Jehovan todistajat. Vastaava toimittaja: Jukka Ropponen. Periodicals Postage Paid at Brooklyn, NY, and at additional mailing offices. POSTMASTER: Send address changes to Watchtower, 1000 Red Mills Road, Wallkill, NY Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania. Printed in Finland, 2013

3 Keita ovat seitseman paimenta ja kahdeksan herttuaa nykya an? Meidan on myos nostettava hant a vastaan seitseman paimenta, niin, kahdeksan ihmisten herttuaa. (MIIKA 5:5) OSAATKO VASTATA? Miten Hiskia, Jesaja, Miika ja Jerusalemin ruhtinaat osoittautuivat oivallisiksi paimeniksi 700-luvulla eaa.? Ketkanyky aan vastaavat seitsema a paimenta ja kahdeksaa herttuaa? Millatavoin? Miten voit parhaiten valmistautua mihin tahansa tulevaan hyokk aykseen, joka kohdistuu Jumalan kansaan? JOSKUS vuosien 762 eaa. ja 759 eaa. v alisen a aikana Israelin ja Syyrian kuninkaat julistivat sodan Juudan valtakuntaa vastaan. Mika oli heidan tavoitteensa? Valloittaa Jerusalem, syost a kuningas Ahas valtaistuimelta ja asettaa hanen tilalleen joku toinen, todennak oisesti sellainen, joka ei kuulunut kuningas Daavidin sukuhaaraan. (Jes. 7:5, 6.) Israelin kuninkaan olisi pitanyt tiet a a, ettei se onnistu. Jehova oli s a at anyt, ett ah anen valtaistuimellaan istuisi aina joku Daavidin j alkel ainen, eik a Jehovan sana j a a koskaan t ayttym att a (Joos. 23:14; 2. Sam. 7:16). 1. Miksi Syyrian ja Israelin kuninkaiden salajuoni oli tuomittu ep aonnistumaan? 2. OSA VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA

4 2 Aluksi Syyrian ja Israelin liittouma naytti olevan voitolla. Ahas menetti urhoollista soturia vain yhdessataistelus- sa! Kuninkaan poika Maaseja sai surmansa. (2. Aik. 28:6, 7.) Mutta Jehova tarkkaili tilannetta. Han muisti Daavidille antamansa lupauksen ja lahetti profeetta Jesajan esittam a an hyvin rohkaisevan sanoman. 3 Jesaja sanoi: Katso! Neito on tuleva raskaaksi ja synnytta a pojanjaonantavah anelle nimen Immanuel. ennen kuin poika osaa hylat a pahan ja valita hyvan, se maa [Syyria ja Israel], jonka kahta kuningasta kohtaan sina tunnet puistattavaa kauhua, hyl at a an kokonaan. (Jes. 7:14, 16.) T am an profetian alkuosa sovelletaan usein ja aivan oikein Messiaan syntym a an (Matt. 1:23). Mutta koska nuo kaksi kuningasta, Syyrian ja Israelin kuninkaat, eivat ena a Jeesuksen syntyman aikoihin uhanneet Juudaa, Immanuelia koskevalla ennustuksella on taytynyt olla ensimm ainen t ayttymys Jesajan p aivin a. 4 Pian sen j alkeen kun Jesaja esitti tuon huomattavan ilmoituksen, h anen vaimonsa tuli raskaaksi ja synnytti h anelle pojan nimelt a Maher-Salal-Has-Bas. Mahdollisesti juuri t am alapsioli Jesajan mainitsema Immanuel. Raamatun aikoina lapselle Heprealainen sana, joka on Jesajan 7:14:ssak aannetty vastineella neito, voi merkita joko naimisissa olevaa naista tai neitsytta. Siksi samaa sanaa voitiin kaytt a asek a Jesajan vaimosta etta juutalaisesta neitsyestama- riasta Selita, miten Jesajan 7:14, 16 tayttyi a) 700-luvulla eaa. b) ajanlaskumme ensimmaisell a vuosisadalla. 4 VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA OSA

5 voitiin antaa syntym an j alkeen nimi vaikkapa jonkin erikoistapahtuman muistoksi, mutta h anen vanhempansa ja sukulaisensa saattoivat k aytt a ah anest a jotakin toista nime a (2. Sam. 12: 24, 25). Emme tied a, puhuteltiinko Jeesusta koskaan nimell aimmanuel. (Lue Jesajan 7:14; 8:3, 4.) 5 Samoihin aikoihin kun Israel ja Syyria kohdistivat huomionsa Juudaan, tuota aluetta alkoi havitella kolmaskin, hyvin sotahenkinen kansa. Kyseess a oli Assyrian nouseva maailmanvalta. Jesajan 8:3, 4 ennusti, ett a ennen kuin Assyria hy okk aisi Juudan etel aist a valtakuntaa vastaan, se veisi pois Damaskoksen rikkaudet ja Samarian saaliin. Uskoton Ahas ei luottanut Jesajan esittam a an Jumalan sanomaan vaan teki kohtalokkaan sopimuksen assyrialaisten kanssa. Se johti lopulta siihen, etta he alkoivat sortaa Juudaa. (2. Kun. 16:7 10.) Millaiseksi pettymykseksi Ahas osoittautuikaan Juudan paimenena! Kun meidan edessamme on tarkeit a ratkaisuja, luotammeko Jumalaan vai ihmisiin? (Sananl. 3:5, 6.) UUSI PAIMEN OTTAA UUDEN SUUNNAN 6 Ahas kuoli vuonna 746 eaa., ja hanen poikansa Hiskia peri aineellisesti koyhtyneen ja hengellisesti rappeutuneen Juudan valtakunnan. Mit a t am a nuori kuningas pit aisi t arkeimp an a noustuaan valtaistuimelle? Juudan horjuvan talouden p onkitt amist ak o? Ei. Hiskia oli hengellinen mies, joka kykeni 5. Minkatyper an ratkaisun kuningas Ahas teki? 6. Miten Ahasin ja Hiskian hallituskaudet erosivat toisistaan? 2. OSA VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA

6 oivallisesti toimimaan kansansa paimenena. Ensi t oikseen h an p a atti ennallistaa puhtaan palvonnan ja vahvistaa kurittoman kansan heikentynytt a suhdetta Jehovaan. Hiskia tajusi, mit ajumala h anelt a halusi, ja toimi m a ar atietoisesti. H an on meille erinomainen esimerkki. (2. Aik. 29:1 19.) 7 Leevilaisill a olisi tarke a osa puhtaan palvonnan ennallistamisessa. Siksi Hiskia kutsui heidat koolle ja vakuutti tukevansa heit a. Kuvittele tuossa tilaisuudessa l asn a olleita uskollisia leevil aisi a, jotka kenties kyyneleet silmiss a kuuntelivat kuninkaan julistusta: Teid at Jehova on valinnut seisomaan edess a an palvelemassa h ant a. (2. Aik. 29:11.) Leevil aisill a oli siis selv at valtuudet edist a a puhdasta palvontaa. 8 Hiskia kutsui koko Juudan ja Israelin suureen pesahin viettoon, jota seuraisi seitsenpaiv ainen happamattomien leipien juhla. Kansa nautti juhlasta niin suuresti, ett asit a pidennettiin viel a seitsem all ap aiv all a. Raamatussa kerrotaan: Jerusalemissa vallitsi suuri ilo, sill a Israelin kuninkaan Salomon, Daavidin pojan, p aivist al ahtien ei ollut t allaista ollut Jerusalemissa. (2. Aik. 30: 25, 26.) T am a hengellinen juhla ep ailem att a innosti koko kansaa! 2. Aikakirjan 31:1:ss a kerrotaan, ett a heti kun t am akaikki oli p a attynyt, he murskasivat pyhi apatsaitajahakkasivat maahan pyhi a paaluja ja hajottivat uhrikukkuloita ja alttarei- 7. Miksi leevilaisten oli tarke a a vakuuttua siita, etta uusi kuningas tuki heita? 8. Mita Hiskia seuraavaksi teki kansan hengellisyyden vahvistamiseksi, ja mika oli tuloksena? 6 VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA OSA

7 ta. Nain Juuda alkoi palata Jehovan luo huomattavalla tavalla. T ama hengellinen puhdistus oli aarimm aisen tarke a a tulevaisuuden kannalta. KUNINGAS LUOTTAA JEHOVAAN 9 Jesajan ennustuksen mukaisesti assyrialaiset valloittivat Israelin pohjoisen valtakunnan ja karkottivat maasta sen asukkaat. Nain Israelin suunnitelma syost a Daavidin sukuun kuuluva kuningas valtaistuimelta epaonnistui. Mutta millaisia aikomuksia oli assyrialaisilla? He kohdistivat nyt katseensa Juudaan. Kuningas Hiskian neljanten atoista vuonna nousi Assyrian kuningas Sanherib kaikkia Juudan linnoitettuja kaupunkeja vastaan ja ryhtyi valtaamaan niita. Sanheribin kerrotaan valloittaneen Juudan alueelta yhteensa 46 kaupunkia. Milta sinusta olisi tuntunut asua Jerusalemissa tuohon aikaan? Juudan kaupungit kukistuivat toinen toisensa jalkeen Assyrian etenevan armeijan tielta. (2. Kun. 18:13.) 10 Hiskia oli tietysti selvillal ahestyvast a vaarasta, mutta han ei etsinyt ep atoivoisesti apua milt a an pakanakansalta, kuten h a- nen luopioisans a Ahas oli tehnyt, vaan pani luottamuksensa Jehovaan (2. Aik. 28:20, 21). Hiskia on ehka tiennyt seuraavasta ennustuksesta, jonka hanen aikalaisensa, profeetta Miika oli esittanyt Assyriasta: Kun assyrialainen puolestaan tulee, 9. a) Miten Israelin suunnitelma ep aonnistui? b) Miten Sanherib aluksi menestyi Juudassa? 10. Miksi Miikan 5:5, 6:n sanat ovat saattaneet rohkaista Hiskiaa? 2. OSA VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA

8 meidan on myos nostettava hant a vastaan seitseman paimenta, niin, kahdeksan ihmisten herttuaa. Ja he tulevat todella paimentamaan Assyrian maata miekalla. (Miika 5:5, 6.) Nam ahenkeytetyt sanat ovat varmasti rohkaisseet Hiskiaa, silla niiden mu- kaan assyrialaisia vastaan nostettaisiin varsin epatavallinen armeija ja lopulta vihamieliset hyokk a aj at kukistuisivat. 11 Seitsem a a paimenta ja kahdeksaa herttuaa ( ruhtinasta, The New English Bible) koskevan profetian oli m a ar at aytty a pa aasiallisesti kauan sen jalkeen, kun Jeesus se Israelin hallitsija, jonka alkupera on varhaisista ajoista syntyi. (Lue Miikan 5:1, 2.) Tuo ennustus tayttyisi aikana, jolloin nykyajan assyrialainen uhkaisi Jehovan palvelijoiden olemassaoloa. Mitka joukot Jehova johdattaa Poikansa v alityksell a tuota pelottavaa vihollista vastaan? Se selvi a amy ohemmin t ass a kirjoituksessa. Mutta mietit a anp a ensin, mit a voimme oppia tavasta, jolla Hiskia menetteli Assyrian uhatessa Juudaa. HISKIA RYHTYY TOIMIIN 12 Jehova on aina valmis toimimaan hyv aksemme, kun tarvitsemme apua. H an kuitenkin odottaa meid an tekev an parhaamme. Hiskia neuvotteli ruhtinaittensa ja v akevien miestens akanssa, ja yhdess ahep a attiv at tukkia kaupungin ulkopuolella olevien l ahteiden vedet. Lis aksi Hiskia rohkaisi itsens ajarakensi 11. Milloin seitsema a paimenta ja kahdeksaa herttuaa koskeva profetia pa aasiallisesti tayttyisi? 12. Mihin toimiin Hiskia miestensa kanssa ryhtyi Jumalan kansan suojelemiseksi? 8 VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA OSA

9 koko murretun muurin ja pystytti siihen torneja ja ulkopuolelle toisen muurin ja valmisti runsaasti heittoaseita ja kilpi a. (2. Aik. 32:3 5.) Suojellakseen ja paimentaakseen kansaansa Jehova k aytti tuolloin monia urhoollisia miehi a: Hiskiaa, h anen ruhtinaitaan ja hengellisesti vahvoja profeettoja. 13 Hiskia teki seuraavaksi jotain sellaista, mill aoliviel aenemman arvoa kuin vesilahteiden tukkimisella tai kaupungin muurien vahvistamisella. Huolehtivaisena paimenena han kokosi kansan ja antoi sille hengellist a rohkaisua seuraavin sanoin: Alk a a pel atk o alk a ak a kauhistuko Assyrian kuningasta, sill ameid an kanssamme on enemm an kuin h anen kanssaan. H anen kanssaan on lihan k asivarsi, mutta meid an kanssamme on Jehova, meidan Jumalamme, auttamassa meita ja taistelemassa taistelumme. Miten uskoa vahvistava muistutus: Jehova taistelisi kansansa puolesta! Kuultuaan sen kansa alkoi tukeutua Juudan kuninkaan Hiskian sanoihin. Huomaa, etta kansa rohkaistui nimenomaan sen johdosta, mit ahiskiasanoi.h an ja h anen ruhtinaansa ja v akev at miehens asamoinkuinprofeetatmiikajajesaja osoittautuivat oivallisiksi paimeniksi, kuten Jehova oli profeettansa v alityksell a ennustanut. (2. Aik. 32:7, 8; lue Miikan 5: 5, 6.) 14 Assyrian kuningas pystytti leirin Lakisiin, Jerusalemista lounaaseen. Sielta h an kolmen lahetin valityksell a k aski 13. Mikaolit arkein toimenpide, johon Hiskia ryhtyi valmistaakseen kansaa tulevaan hyokk aykseen? Selita. 14. Mita rabsake teki, ja miten kansa reagoi? 2. OSA VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA

10 kaupunkia antautumaan. H anen edustajansa, viralliselta arvonimelt a an rabsake, k aytti monia eri strategioita. Puhuen heprean kielella rabsake kehotti kansaa hylka am a an Hiskian, kuninkaansa, ja antautumaan assyrialaisille. Sitten han lupasi valheellisesti vied aheid at maahan, jossa he voisivat nauttia ylellisest ael a- m ast a. (Lue 2. Kuninkaiden kirjan 18:31, 32.) Sen j alkeen rabsake v aitti, ett a Jehova ei pystyisi pelastamaan juutalaisia assyrialaisten kynsist a, sill aeiv ath an muidenkaan kansojen jumalat olleet kyenneet suojelemaan palvojiaan. Kansa pid attyi viisaasti vastaamasta tuohon herjaavaan propagandaan. Nykya an Jehovan palvelijat menettelevat usein samoin. (Lue 2. Kuninkaiden kirjan 18:35, 36.) 15 Hiskia oli ymmarrett av astikin kuohuksissaan. Han ei kuitenkaan ka antynyt minka an vieraan vallan puoleen saadakseen apua vaan kutsui luokseen profeetta Jesajan. Jesaja sanoi Hiskialle: Ei han [Sanherib] tule tah an kaupunkiin eika ammu siihen nuolta. (2. Kun. 19:32.) Jerusalemin asukkaita vaadittiin vain pysyma an paikoillaan. Jehova taistelisi Juudan puolesta. Ja niin h an tekikin! Sin ay on atapahtui,ett a Jehovan enkeli l ahti ja l oi assyrialaisten leiriss a satakahdeksankymment aviisituhatta. (2. Kun. 19:35.) Juudan pelastuminen ei ollut sen ansiota, ett a Hiskia tukki kaupungin vesil ahteet ja korjasi sen muureja. Kansa pelastui, koska Jumala puuttui tilanteeseen. 15. Mit a Jerusalemin asukkailta vaadittiin, ja miten Jehova pelasti kaupungin? 10 VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA OSA

11 OPETUKSIA NYKYAJALLE 16 Seitsema a paimenta ja kahdeksaa ruhtinasta koskevalla profetialla on suurempi t ayttymys meid an aikanamme. Muinoin assyrialaiset hy okk asiv at Jerusalemin asukkaita vastaan. L ahitulevaisuudessa nykyajan assyrialainen hy okk a a Jehovan suojattomalta vaikuttavaa kansaa vastaan pyyhk aist akseen sen olemattomiin. Tuon hy okk ayksen lis aksi Raamatussa mainitaan Magogin maan Gogin hy okk ays, pohjoisen kuninkaan hy okk ays ja maan kuninkaiden hy okk ays (Hes. 38:2, 10 13; Dan. 11:40, 44, 45; Ilm. 17:14; 19:19). Tarkoitetaanko n aill aerihy okk ayksi a? Ei v altt a- m att a. Raamatussa voidaan puhua samasta hy okk ayksest aerinimill a. Mink a salaisen aseen Jehova nostaisi Miikan profetian mukaan tuota leppym at ont a vihollista, assyrialaista, vastaan? Yll att av a akyll a, tuo ase on seitsem an paimenta, niin, kahdeksan ihmisten herttuaa (Miika 5:5). T am an erikoisen armeijan paimenilla ja herttuoilla (tai: ruhtinailla, NEB) tarkoitetaan seurakunnan vanhimpia (1. Piet. 5:2). Jehova on nykya an jarjest anyt runsaasti hengellisi amiehi a paimentamaan h anen kallisarvoisia lampaitaan ja vahvistamaan h anen kansaansa, jotta se kest aisi nykyajan assyrialaisen l ahestyv an hy okk ayksen. Miikan profetiassa sanotaan, ett a he tulevat paimentamaan Assyrian maata Lukua seitseman kaytet a an Raamatussa usein ilmaisemaan taysim a a- raisyytt a. Luku kahdeksan (yksi enemman kuin seitseman) edustaa joskus runsautta. 16. Ketka vastaavat nykya an a) Jerusalemin asukkaita b) assyrialaista c) seitsema a paimenta ja kahdeksaa herttuaa? 2. OSA VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA

12 miekalla (Miika 5:6). Heid an sota-aseisiinsa kuuluu siis my os hengen miekka eli Jumalan sana (2. Kor. 10:4; Ef. 6:17). 17 Vanhimmatvoivattehd a tarkastelemastamme kertomuksesta joitakin hy odyllisi ajohtop a at oksi a: 1) Paras tapa valmistautua assyrialaisen lahestyv a an hyokk aykseen on vahvistaa omaa uskoamme Jumalaan ja auttaa veljiamme toimimaan samoin. 2) Kun assyrialainen hy okk a a, vanhinten t aytyy olla ehdottoman vakuuttuneita siit a, ett a Jehova pelastaa meid at. 3) El am a a pelastava ohjaus, jota silloin saamme Jehovan j arjest olt a, ei ehk a n ayt a omasta mielest amme viisaalta. Meid an kaikkien t aytyy olla valmiita tottelemaan mit a tahansa saamiamme ohjeita, vaikka ne eiv at kenties n aytt aisik a an inhimilliselt a kannalta katsottuna tai strategisesti j arkevilt a. 4) Kaikkien, jotka panevat luottamuksensa maalliseen koulutukseen, aineelliseen omaisuuteen tai ihmisten j arjest oihin, on nyt aika korjata ajatteluaan. Vanhinten t aytyy olla valmiita auttamaan jokaista, joka ehk a horjuu uskossaan. 18 Pian Jumalan nykyiset palvelijat tulevat n aytt am a an aivan yht a suojattomilta kuin ne juutalaiset, jotka olivat Hiskian p aivin aj a aneet loukkuun Jerusalemiin. Silloin meid an kaikkien on hyv a ammentaa voimaa Hiskian sanoista. Muistakaamme, ett avihollistemme kanssa on lihan k asivarsi, mutta meid an kanssamme on Jehova, meid an Jumalamme, auttamassa meit a ja taistelemassa taistelumme (2. Aik. 32:8). 17. Mitkanelj ajohtop aat ost a vanhimmat voivat tehda kertomuksesta, jota olemme tarkastelleet? 18. Miten tam a kertomus voi hyodytt a ameit a tulevaisuudessa? 12 VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA OSA

13 Tottele Jehovan antamia paimenia Olkaa tottelevaisia niille, jotka ottavat johdon teidan keskuudessanne, ja olkaa alistuvaisia, silla he valvovat teidan sielujanne. (HEPR. 13:17) MIT A VASTAISIT? Miten seurakunnan vanhimmat paimentavat Jumalan lampaita? Miksi lampaiden tulee kuunnella alipaimenia? Miksi alipaimenten epat aydellisyys ei oikeuta meita sivuuttamaan heidan raamatullisia neuvojaan? JEHOVA vertaa itse a an paimeneen (Hes. 34:11 14). T a- man rinnastuksen avulla ymmarr amme paremmin, millainen Jehova on. Huolehtivainen paimen ottaa tayden vastuun huostaansa uskottujen lampaiden hengiss as ailymisest a ja hyvinvoinnista. H an johtaa laumansa laitumille ja vesien a arelle (Ps. 23:1, 2), pit a a lampaita silm all a oin ja p aivin (Luuk. 2:8), suojelee niit apetoel aimilt a(1.sam. 17:34, 35), kantaa vastasyntyneit a karitsoita syliss a an (Jes. 40:11), etsii eksyneet ja huolehtii loukkaantuneista (Hes. 34:16). 1, 2. Miksi Jehova vertaa itse a an paimeneen? 2. OSA VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA

14 2 Muinoin useimmat Jehovan kansaan kuuluvista elivat maatalousyhteiskunnassa, joten heidan oli helppo tajuta, mita Jehova Jumalan vertaaminen paimeneen merkitsi. Israelilaiset tiesiv at, ett a lampaat tarvitsevat huomiota ja huolenpitoa voidakseen hyvin. T am apit a a paikkansa hengellisess a mieless amy os ihmisist a. (Mark. 6:34.) Ilman hyv a a hengellist a huolenpitoa ja johtoa ihmiset k arsiv at. Heist a tulee moraalisesti suojattomia ja eksyneit a. He joutuvat hajalleen aivan kuin lampaat, joilla ei ole paimenta (1. Kun. 22:17). Jehova kuitenkin huolehtii rakkaudellisesti kansansa tarpeista. 3 Kielikuva Jehovasta paimenena on t aynn asis alt o a viel anyky a ankin. Jehova huolehtii edelleen lampaankaltaisista ihmisist a. Katsotaanpa, miten h an ohjaa lampaitaan ja taytt a aheid an tarpeensa. Tarkastelemme myos sita, miten lampaiden tulisi suhtautua Jehovan huolenpitoon. HYVA PAIMEN ASETTAA ALIPAIMENIA 4 Jehova on asettanut Jeesuksen kristillisen seurakunnan Pa aksi (Ef. 1:22, 23). Koska Jeesus on hyva paimen, hanell a on samat kiinnostuksen kohteet, pa am a ar at ja ominaisuudet kuin Isall a an. Jeesus antoi jopa sielunsa 3. Mitak asittelemme tass a kirjoituksessa? 4. Miten Jeesus huolehtii Jehovan lampaista? 14 VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA OSA

15 lampaiden puolesta. (Joh. 10:11, 15.) Miten suurenmoinen siunaus ihmiskunnalle hanen lunastusuhrinsa onkaan! (Matt. 20:28.) Jehovan tarkoitushan on, ettei kukaan ha- neen [Jeesukseen] uskova tuhoutuisi, vaan hanell a olisi ikuinen elam a (Joh. 3:16). 5 Miten lampaat suhtautuvat Hyva an Paimeneen, Jeesukseen Kristukseen? Jeesus sanoi: Minun lampaani kuuntelevat minun aant ani, ja mina tunnen ne, ja ne seuraavat minua. (Joh. 10:27.) Hyvan Paimenen a anen kuunteleminen merkitsee hanen johtonsa seuraamista kaikessa. Tah an sisaltyy halukas yhteistyo Jeesuksen nimitta- mien hengellisten alipaimenten kanssa. Jeesus osoitti, etta hanen apostolinsa ja opetuslapsensa jatkaisivat hanen aloittamaansa tyot a. Heidan oli ma ar a opettaa ja ruokkia Jeesuksen pienia lampaita. (Matt. 28:20; lue Johanneksen 21:15 17.) Kun hyva uutinen levisi ja opetuslasten joukko kasvoi, Jeesus huolehti siita, ettakyps at kristityt paimentaisivat seurakuntia (Ef. 4:11, 12). 6 Puhuessaan ensimmaisell a vuosisadalla Efesoksen seurakunnan valvojille apostoli Paavali korosti sita, etta pyhahenkiolinimitt anyt heidat valvojiksi, paimentamaan 5, 6. a) Ketka Jeesus on nimittanyt huolehtimaan hanen lampaistaan, ja mita lampailta edellyteta an? b) Minka tulisi olla tarkein syy, jonka vuoksi haluamme totella seurakunnan vanhimpia? 2. OSA VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA

16 Jumalan seurakuntaa (Apt. 20:28). Sama pit a a paikkansa my os nykyisist a kristityist a valvojista. Heid atkin on nimitetty teht av a ans a niiden raamatullisten p atevyysvaatimusten perusteella, jotka on kirjoitettu pyh an hengen ohjauksessa. Olemalla tottelevaisia kristityille valvojille osoitamme siis kunnioittavamme kahta suurinta Paimenta, Jehovaa ja Jeesusta (Luuk. 10:16). T aman pitaisi olla tarkein syy, miksi haluamme olla alamaisia vanhimmille. T allainen alistuvaisuus on kuitenkin viisasta myos muista syista. 7 Kun vanhimmat antavat rohkaisua ja neuvoja veljille ja sisarille, heid an ohjauksensa perustuu Raamattuun tai raamatullisiin periaatteisiin. Esitt aess a an t allaisia ohjeita heid an tarkoituksensa ei ole m a ar at a, miten heid an veljiens a t aytyy el a a (2. Kor. 1:24). Sen sijaan he haluavat antaa uskonveljilleen raamatullisia suuntaviivoja, joiden avulla n am a voivat tehd ahyvi a ratkaisuja. T am aedist a aj arjestyst a ja rauhaa seurakunnassa (1. Kor. 14:33, 40). Vanhimmat valvovat sielujamme siin a mieless a, ett ahepyrkiv at auttamaan kaikkia seurakunnan jaseni as ailyttam a an hyvan suhteen Jehovaan. He tarjoavat siksi nopeasti apuaan havaitessaan, etta veli tai sisar on ottamaisillaan tai on 7. Miten vanhimmat auttavat sinua s ailytt am a an hyv an suhteen Jehovaan? 16 VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA OSA

17 jo ottanut harha-askeleen (Gal. 6:1, 2; Juud. 22). Eivatk on ama olekin meille hyviasyit a olla tottelevaisia niille, jotka ottavat johdon? (Lue Heprealaiskirjeen 13:17.) 8 Apostoli Paavali, joka oli itsekin hengellinen paimen, kirjoitti Kolossassa asuville veljilleen: Olkaa varuillanne: saattaa kenties olla joku, joka vie teid at saaliikseen filosofialla ja tyhj all a petoksella ihmisten perinteen mukaan, maailman alkeisasioiden mukaan eik a Kristuksen mukaan. (Kol. 2:8.) T am a varoitus kiinnitt a ahuomion j alleen yhteen hyv a an syyhyn kuunnella vanhinten raamatullisia neuvoja. He puolustavat laumaa auttamalla velji a an torjumaan valppaasti ne, jotka yritt av at horjuttaa heid an uskoaan. Apostoli Pietari varoitti v a arist aprofeetoista ja v a arist a opettajista, jotka yritt aisiv at houkutella ep avakaita sieluja v a arintekoon. (2. Piet. 2:1, 14.) Nyky a an vanhinten t aytyy esitt a a samankaltaisia varoituksia, kun niit a tarvitaan. He ovat kypsi a kristittyj amiehi a, joilla on el am ankokemusta. Lis aksi he ovat osoittaneet jo ennen vanhimmaksi nimitt amist a an ymm art av ans aselv asti Raamatun totuuden ja olevansa p atevi av alitt am a an terveellist a opetusta. (1. Tim. 3:2; Tit. 1:9.) Kypsyytens a, tasapainoisuutensa ja Raamattuun perustuvan viisautensa 8. Miten vanhimmat puolustavat Jumalan laumaa? 2. OSA VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA

18 ansiosta he pystyvat antamaan taitavaa ohjausta laumalle. HYVAPAIMEN RUOKKII JA SUOJELEE LAMPAITA 9 Jehova antaa jarjest ons a v alityksella runsaasti hengellista ravintoa kaikille maailmanlaajuiseen veljesseuraan kuuluville. Saamme monia raamatullisia neuvoja julkaisujemme valityksell a. T aman lisaksi jarjest o antaa aika ajoin ohjeita suoraan seurakunnan vanhimmille joko kirjeitse tai matkavalvojien kautta. T alla tavoin lampaat saavat selkea a ohjausta. 10 Valvojilla on velvollisuus suojella seurakunnan j aseni a ja huolehtia heist a. He ovat erityisen kiinnostuneita niist a, jotka ovat loukanneet itsens a tai sairastuneet hengellisesti. (Lue Jaakobin kirjeen 5:14, 15.) Jotkut ovat kenties eksyneet laumasta ja lakanneet osallistumasta kristilliseen toimintaan. Eiko huolehtivainen vanhin tallaisessa tilanteessa tekisikin kaikkensa loyt a akseen jokaisen kadonneen lampaan ja kehottaisi hartaasti heita palaamaan laumaan eli seurakuntaan? Aivan varmasti! Jeesus selitti: Ei taivaassa olevan Is ani tahto ole, ett ayksik a an n aist apienist a menehtyy. (Matt. 18:12 14.) 9. Miten Jeesus ohjaa ja ruokkii kristillista seurakuntaa nykya an? 10. Mika velvollisuus hengellisilla paimenilla on eksyneiden lampaiden suhteen? 18 VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA OSA

19 MITEN SUHTAUTUA ALIPAIMENTEN PUUTTEISIIN? 11 Jehova ja Jeesus ovat taydellisi a Paimenia. Mutta alipaimenet, joiden vastuulle he ovat antaneet seurakunnasta huolehtimisen, eivat ole taydellisi a. T aman vuoksi joistakuista saattaa tuntua vaikealta seurata vanhinten johtoa. T allaiset yksilot saattavat jarkeill a: He ovat epat aydellisi a ihmisi a kuten me muutkin. Miksi kuunnella heid an neuvojaan? On totta, ett a vanhimmat ovat ep at aydellisi a. Meid an t aytyy kuitenkin s ailytt a aoikean akemys heid an puutteistaan ja heikkouksistaan. 12 Raamatussa kerrotaan avoimesti niiden heikkouksista, joiden valityksell a Jehova menneisyydessa johti kansaansa. Esimerkiksi Daavid oli voideltu Israelin kuninkaaksi ja johtajaksi. Silti h an antoi periksi houkutukselle ja syyllistyi aviorikokseen sek a murhaan. (2. Sam. 12:7 9.) Muistamme my os apostoli Pietarin. H an teki vakavia virheit a, vaikka h anelle oli uskottu suuria vastuita ensimm aisen vuosisadan kristillisess a seurakunnassa. (Matt. 16: 18, 19; Joh. 13:38; 18:27; Gal. 2:11 14.) Jeesusta lukuun 11. Miksi joistakuista saattaa tuntua vaikealta seurata vanhinten johtoa? 12, 13. a) Mita voidaan sanoa joidenkin sellaisten ihmisten heikkouksista, joita Jehova on kaytt anyt vastuutehtaviss a? b) Miksi vastuullisten miesten puutteista on kerrottu Raamatussa? 2. OSA VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA

20 ottamatta ketka an Aadamin ja Eevan jalkeen elaneet ihmiset eivat ole olleet taydellisi a. 13 Miksi Jehova kirjoitutti Raamattuun kertomuksia sellaisten miesten puutteista, joille han itse oli antanut tehtav am a ar ayksen? Muun muassa osoittaakseen, etta h an pystyy johtamaan kansaansa epat aydellisten miesten vali- tyksella. Ja niin han on aina tehnytkin. Meidan ei siis tule pita a keskuudessamme johdon ottavien epat aydellisyytt a tekosyyna sille, etta nurisemme heita vastaan tai jat amme heidan vastuuasemansa huomiotta. Jehova odottaa meidan kunnioittavan ja tottelevan nait avelji a. (Lue 2. Mooseksen kirjan 16:2, 8.) 14 On elintarke a a totella niita, jotka nykya an ottavat johdon keskuudessamme. Mietita anp a, miten Jehova on menneisyydessa kommunikoinut kansansa kanssa kriittisina aikoina. Kun israelilaiset muinoin lahtiv at Egyptista, Jumala antoi heille ohjeita Mooseksen ja Aaronin valityksell a. Selviytyakseen kymmenennesta vitsauksesta israelilaisten tay- tyi ohjeiden mukaisesti nauttia erikoisateria ja roiskia teuras- tetun karitsan verta talojensa ovenpieliin ja ovenpa alliseen. Antoiko a ani taivaasta heille suoraan nam ak askyt? Ei, vaan heidan taytyi kuunnella Israelin vanhimpia, jotka vuoros- 14, 15. Mita voimme oppia tavasta, jolla Jehova kommunikoi kansansa kanssa menneisyydessa? 20 VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA OSA

21 taan olivat saaneet yksityiskohtaiset ohjeet Moosekselta. (2. Moos. 12:1 7, 21 23, 29.) Tuossa tilanteessa Mooses ja vanhimmat palvelivat Jehovan viestinviejina. Kristityilla vanhimmilla on vastaava elintarke ateht avanyky aan. 15 Todenn ak oisesti muistat Raamatun historiasta lukuisia muita tilanteita, joissa Jehova antoi el am a a pelastavia ohjeita ihmis- tai enkeliedustajiensa v alityksell a. Jehova n aki kaikissa n aiss a tilanteissa sopivaksi delegoida valtaansa. Sanansaattajat puhuivat h anen nimiss a an ja kertoivat h anen kansalleen, mit aheid an t aytyi tehd a selviyty akseen vaikeiden aikojen l api. Eik o Jehova voisikin tehd a jotain samankaltaista Harmagedonissa? Luonnollisesti kaikki nykyiset vanhimmat, joille on annettu vastuu edustaa Jehovaa tai h anen j arjest o a an, varovat huolellisesti k aytt am ast a koskaan v a arin heille uskottua valtaa. YKSI LAUMA, YKSI PAIMEN 16 Yhden paimenen, Jeesuksen Kristuksen, alaisuudessa Jehovan kansa muodostaa yhden lauman (Joh. 10:16). Jeesus osoitti, ett ah an olisi opetuslastensa kanssa kaikkina p aivin a asiainj arjestelm an p a attymiseen asti (Matt. 28:20). Taivaallisena Kuninkaana h anell aont aysin hallinnassa ne kehitysvaiheet, jotka huipentuvat tuomion 16. Mihin sanaan meid an t aytyy kiinnitt a a tarkasti huomiota? 2. OSA VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA

22 langettamiseen Saatanan maailmalle. Pysyaksemme yksimielisina ja turvassa Jumalan laumassa meidan taytyy kuunnella, kun sana takaamme kertoo, mitatiet a kulkea. Tah an sanaan sisaltyy se, mita Jumalan pyhahenki on puhunut Raamatun sivuilla ja mitajehovajajeesussa- novat nimittamiens a alipaimenten valityksell a. (Lue Jesa- jan 30:21; Ilmestyksen 3:22.) 17 Saatana vaeltaa ympari niin kuin karjuva leijona etsien kenet niella (1. Piet. 5:8). Nalk aisen petoelaimen tavoin han vaanii laumaa odottaen tilaisuutta iskeakynten- sa varomattomiin tai eksyneisiin lampaisiin. T aman vuoksi meidan pitaisi pysya kiinteasti laumassa ja lahell a Jehovaa, sielumme paimenta ja valvojaa (1. Piet. 2:25). Ilmestyksen 7:17:ssa sanotaan niista, jotka pelastuvat suuresta ahdistuksesta: Karitsa [Jeesus] paimentaa heitajaopas- taa heidat elam an vetten lahteille. Ja Jumala pyyhkii pois kaikki kyyneleet heidan silmista an. Emme voisi edes kuvitella mahtavampaa lupausta! 18 Kristittyjen vanhinten tehtav a hengellisina alipaimenina on erittain tarke a. Jokaisen heistaonsiksihyv apohtia: miten voin varmistua siita, etta kohtelen Jeesuksen lampaita oikein? T atak asitella an seuraavassa kirjoituksessa. 17, 18. a) Mika vaara uhkaa laumaa, mutta mista voimme olla varmoja? b) Mitak asitella an seuraavassa kirjoituksessa? 22 VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA OSA

23 Paimenet, jaljitelk a a suurimpia Paimenia Kristus karsi teidan puolestanne ja jatti teille mallin seurataksenne tarkoin hanen askeleitaan. (1. PIET. 2:21) MITA VASTAISIT? Miten vanhimmat voivat paimenina jaljitell a Jehovaa? Miten vanhimmat jaljittelev at Jeesusta? Mika on vanhinten tekemien paimennuskayntien tavoite? LAMPAAT kukoistavat, kun paimen on aidosti kiinnostunut laumansa hyvinvoinnista. Era ass a lampaidenhoidon ohjekirjassa sanotaan, etta jos lampaat vain lahetet a an laitumelle eika niille anneta erityisempa a huomiota, muutaman vuoden kuluttua monet niistatodenn akoisesti sairastelevat eivatk aole ena a tuottoisia. Kun paimen huolehtii lampaista hyvin, lauma menestyy. 2 Se millaista huomiota ja huolenpitoa Jumalan lauman paimenet osoittavat huostaansa uskotuille yksittaisille lampaille, vaikuttaa koko seurakunnan hengelliseen terveyteen. Saatat muistaa, etta Jeesus tunsi sa ali a ihmisjoukkoja 1, 2. a) Mita on tuloksena, kun lampaista huolehditaan hyvin? b) Miksi monet ihmiset olivat Jeesuksen paivin a kuin lampaat ilman paimenta? 2. OSA VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA

24 kohtaan, koska he olivat kiusattuja ja sysittyja niin kuin lampaat ilman paimenta (Matt. 9:36). Miksi heidan tilansa oli nain surullinen? Koska ne, joiden vastuulla oli opettaa ihmisille Jumalan lakia, olivat tylyj a, vaativia ja tekopyhi a. Israelin hengelliset johtajat eiv at auttaneet eiv atk a ruokkineet laumansa j aseni a vaan panivat raskaita kuormia heid an hartioilleen (Matt. 23:4). 3 Nykya an vanhimmilla, kristityilla paimenilla, on siis vakava vastuu. Lauman lampaat, joista he huolehtivat, kuuluvat Jehovalle seka Jeesukselle, joka kutsui itsea an hyvaksi paimeneksi (Joh. 10:11). Lampaat on ostettu tietylla hinnalla, jonka Jeesus maksoi omalla kallisarvoisella verell a an (1. Kor. 6:20; 1. Piet. 1:18, 19). H an rakastaa lampaita niin paljon, ett a halusi uhrata el am ans aheid an puolestaan. Vanhinten tulisi aina muistaa, ett a he ovat alipaimenia ja ett aheit a valvoo suuri lampaiden paimen, l amminsyd aminen Jumalan Poika Jeesus Kristus (Hepr. 13:20). 4 Miten sitten kristittyjen paimenten odotetaan kohtelevan lampaita? Seurakunnan jaseni a kannustetaan olemaan tottelevaisia niille, jotka ottavat johdon heidan keskuudessaan. Toisaalta vanhimmille sanotaan, ettaheeiv at saa herroina 3. Mita seurakunnan vanhinten tulisi muistaa, kun he hoitavat tehtav a ansa hengellisina paimenina? 4. Mitat assa kirjoituksessa tarkastellaan? 24 VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA OSA

25 hallita niit a, jotka ovat Jumalan perint o. (Hepr. 13:17; lue 1. Pietarin kirjeen 5:2, 3.) Miten siis nimitetyt vanhimmat voivat ottaa johdon hallitsematta laumaa herroina? Toisin sanoen miten vanhimmat huolehtivat lampaiden tarpeista ylitt am att asit a valtaa, jonka Jumala on valvojille antanut? POVELLAAN H AN KANTAA NIIT A 5 Profeetta Jesaja sanoi Jehovasta: Paimenen tavoin h an kaitsee laumaansa. K asivarrellaan h an ker a a karitsat, ja povellaan h an kantaa niit a. Imett avi ah an ohjaa varovasti. (Jes. 40:11.) T ama kielikuva kertoo meille, etta Jehova huolehtii heikkojen ja vaaroille alttiiden seurakunnan jasenten tarpeista.samoinkuinpaimenonperill a laumansa jokaisen lampaan yksilollisist a tarpeista ja on valmis huolehtimaan niista, Jehova tuntee seurakunnan jasenten tarpeet ja antaa auliisti apua. Aivan kuten paimen saattaa kantaa vastasyntynyttaka- ritsaa vaatteensa laskoksessa, Jehova hell an armon Is a kantaa meid at vaikeiden aikojen l api. H an lohduttaa meit a, kun kohtaamme suuria koetuksia tai meill a on erityistarpeita. (2. Kor. 1:3, 4.) 6 Kuinka suurenmoisen esimerkin taivaallinen Is amme antaakaan hengellisille paimenille! Jehovan tavoin heid an t aytyy havaita valppaasti lauman tarpeet. Kun vanhin tiet a a, 5. Mita Jesajan 40:11:n kielikuva kertoo meille Jehovasta? 6. Miten vanhin voi hengellisena paimenena seurata Jehovan esimerkkia? 2. OSA VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA

26 millaisia haasteita lampaat kohtaavat ja mitk a erityistarpeet vaativat kiireellist a huomiota, h an pystyy paremmin antamaan sopivaa rohkaisua ja tukea (Sananl. 27:23). Selv astikin vanhimmalla t aytyy olla hyv at viestint ayhteydet uskonveljiin. H an kunnioittaa heid an yksityisyytt a an mutta on kuitenkin kiinnostunut siit a, mit an akee ja kuulee seurakunnassa. H an on valmis auttamaan niit a, jotka ovat heikkoja (Apt. 20:35; 1. Tess. 4:11). 7 Pohditaanpa sellaisten paimenten asennetta, jotka Jumala tuomitsi. Hesekielin ja Jeremian paivin a Jehova moitti ankarasti niit a, jotka laiminl oiv at vastuunsa huolehtia lampaista. Kun kukaan ei valvonut lampaita, petoel aimet hy okk asiv at lauman kimppuun ja se hajaantui. Paimenet eiv at ruokkineet lampaita vaan k ayttiv at niit ahyv akseen ja ruokkivat itsea an (Hes. 34:7 10; Jer. 23:1). Jumalan noille paimenille langettama tuomio soveltuu myos kristikunnan johtajiin. Mutta se korostaa lis aksi sit a, miten t arke a a vanhinten on antaa oikeanlaista ja hella a huomiota Jehovan laumalle. MINA ANNOIN TEILLE MALLIN 8 Inhimillisen ep at aydellisyyden vuoksi jotkut lampaat eiv at 7. a) Miten Jumalan lampaita kohdeltiin Hesekielin ja Jeremian paivin a? b) Mita opimme siita, etta Jehova tuomitsi uskottomat hengelliset paimenet? 8. Miten vanhimmat voivat jaljitell a Jeesuksen erinomaista mallia neuvoessaan veljia an? 26 VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA OSA

27 ehk aymm arr aselv asti, mit a Jehova heilt a odottaa. Heid an k ayt oksens aeiv altt am att a ole sopusoinnussa Raamatun neuvojen kanssa, tai heid an toiminnastaan saattaa ilmet ahengellist aep akypsyytt a. Miten vanhinten pit aisi reagoida? Heid an tulee j aljitell a Jeesusta, joka osoitti k arsiv allisyytt aopetuslapsiaan kohtaan. Nait a kiinnosti kysymys siita, kuka tulisi olemaan suurin Valtakunnassa. Jeesus ei menettanyt malttiaan vaan jatkoi heidan opettamistaan ja antoi heille edelleen rakkaudellista neuvontaa n oyryydest a. (Luuk. 9:46 48; 22: ) Pesem all a opetuslasten jalat Jeesus antoi havaintoesityksen tast a ominaisuudesta, jota kristittyjen valvojienkin taytyy ilmaista. (Lue Johanneksen 13:12 15; 1. Piet. 2:21.) 9 Kerran Jaakob ja Johannes esittivat hengellisen paimenen tehtav a a koskevan nakemyksen, joka poikkesi Jeesuksen ajatuksista. Nuo kaksi apostolia pyrkivat varmistamaan itselleen huomattavan aseman Valtakunnassa. Jeesus kuitenkin oikaisi heidan ajatteluaan ja sanoi: Te tiedatte, etta kansakuntien hallitsijat herroina niita hallitsevat [tai: hallitsijat haluavat m a ar aill a kansaansa, Contemporary English Version] ja suuret pitav at niita vallan alla. Nain ei ole teidan keskuudessanne, vaan sen, joka tahtoo tulla suureksi teidan keskuudessanne, t aytyy olla teid an palvelijanne. (Matt. 20:25, 26.) 9. Millaista asennetta Jeesus suositteli opetuslapsilleen? 2. OSA VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA

28 Apostolien oli vastustettava taipumusta herroina hallita tai ma ar aill a toisia. 10 Jeesus odottaa, etta kristityt vanhimmat kohtelevat laumaa samalla tavoin kuin hankin. Heidan taytyy palvella halukkaasti veljia an, ei hallita heita. Apostoli Paavalilla oli tal- lainen noyr a asenne. Han sanoikin Efesoksen seurakunnan vanhimmille: Te tiedatte hyvin, kuinka minaensimm aisesta paiv ast al ahtien, jona astuin Aasian piirikuntaan, olin koko ajan teidan kanssanne ja palvelin Herran orjana mita suurimmalla noyr amielisyydell a. Paavali halusi vanhinten auttavan toisia vilpittom asti ja noyr asti. Han jatkoi: Olen kaikessa osoittanut teille, ettateid an taytyy nain vaivaa nahden auttaa niit a, jotka ovat heikkoja. (Apt. 20:18, 19, 35.) Korinttilaisille Paavali sanoi, ettei han ollut heidan uskonsa herra. Sen sijaan han oli noyr aty otoveri heidan ilokseen. (2. Kor. 1:24.) Paavali naytti nykyajan vanhimmille hienoa esimerkkian oyryydesta ja ahkeruudesta. LUJASTI LUOTETTAVASSA SANASSA PYSYV A 11 Seurakunnan vanhimman t aytyy opettaessaan pysy a lujasti luotettavassa sanassa (Tit. 1:9). H anen ilmaisee kuitenkin samalla lempeyden henke a (Gal. 6:1). Hyv a hengelli- 10. Miten Jeesus haluaa vanhinten kohtelevan laumaa, ja millaista esimerkkia Paavali tast an aytti? 11, 12. Miten vanhin voisi auttaa jotakuta uskonveljea ratkaisun tekemisessa? 28 VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA OSA

29 nenpaimeneiyrit a pakottaa seurakunnan yst avi a toimimaan tietyll a tavalla vaan vetoaa heid an syd ameens a. Kun joku veli on tekem ass at arke a a ratkaisua, vanhin voi n aytt a ah anelle raamatullisia periaatteita pohdittavaksi tai tarkastella h anen kanssaan aiheesta julkaistuja kirjoituksia. H an saattaa my os kehottaa velje a miettim a an, miten erilaiset ratkaisumallit vaikuttaisivat h anen suhteeseensa Jehovaan. Vanhin voi korostaa, miten t arke a a on rukoilla Jumalan ohjausta ennen ratkaisun tekemist a (Sananl. 3:5, 6). Keskusteltuaan t all atavoin veljen kanssa vanhin antaa h anen tehd a itse oman ratkaisunsa (Room. 14:1 4). 12 Neuvojen, joita kristityt valvojat antavat, tulee perustua ainoastaan Raamattuun. Siksi on ratkaisevan tarke a a, etta he k aytt av at sit a taitavasti ja pit av at kiinni sen opetuksesta. T am aest a a vanhimpia k aytt am ast a valtaa v a arin. Loppujen lopuksi he ovat vain alipaimenia, ja jokainen seurakunnan j a- sen vastaa tekemist a an ratkaisuista Jehovalle ja Jeesukselle (Gal.6:5,7,8). LAUMALLE ESIMERKKEIN A 13 Varoitettuaan seurakunnan vanhimpia siit a, ett aheeiv at saisi herroina hallita niit a, jotka ovat Jumalan perint o, Pietari kehotti heit a tulemaan laumalle esimerkeiksi 13, 14. Mill a osa-alueilla vanhimman t aytyy olla esimerkkin a laumalle? 2. OSA VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA

30 (1. Piet. 5:3). Miten vanhin voi olla esimerkkin a laumalle? Pohditaanpa kahta niist a p atevyysvaatimuksista, jotka valvojan virkaa tavoittelevan on t aytett av a. H anen tulee olla tervemielinen ja johtaa hyvin omaa huonekuntaansa. Mik ali vanhimmalla on perhe, h anen t aytyy johtaa sit aesimerkillisesti. Jos tosiaan joku ei osaa johtaa omaa huonekuntaansa, kuinka han voi pita a huolta Jumalan seurakunnasta? (1. Tim. 3:1, 2, 4, 5.) Valvojana palvelevan veljen tay- tyy olla tervemielinen siin a merkityksess a, ett ah an ymm art a a selv asti jumalalliset periaatteet ja osaa soveltaa niit a omaan el am a ans a. H an on maltillinen eik ateep a atelmi ah at aisesti. Kun vanhin ilmaisee nait a ominaisuuksia, han heratt a aluottamusta seurakunnan jaseniss a. 14 Valvojat n aytt av at hyv a a esimerkki a toisille kristityille my os ottamalla johdon kentt apalveluksessa. T ass a suhteessa Jeesus on erinomainen malli valvojille. Valtakunnan hyv an uutisen saarnaaminen oli Jeesuksen maanp a allisess ael am ass at arke all a sijalla. H an n aytti opetuslapsilleen, miten t at a ty ot atulitehd a (Mark. 1:38; Luuk. 8:1). Samoin meid an p aivin amme julistajat rohkaistuvat suuresti, kun he saarnaavat yhdess a vanhinten kanssa, n akev at heid an intonsa t ass a el am a a pelastavassa ty oss ajaj aljittelev at heid an todistamismenetelmi a an. Se ett a valvojat kiireisest a aikataulustaan huolimatta uhraavat innokkaasti ja m a ar atietoisesti aikaansa ja 30 VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA OSA

31 voimiaan hyv an uutisen julistamiseen, kannustaa koko seurakuntaa ilmaisemaan samankaltaista intoa. Vanhimmat voivat olla veljille hyv an a esimerkkin amy os siin a, ett a he valmistautuvat seurakunnan kokouksiin ja osallistuvat niiss a. He ottavat osaa my os muihin teht aviin, kuten valtakunnansalin siivoamiseen ja kunnossapitoon. (Ef. 5:15, 16; lue Heprealaiskirjeen 13:7.) TUKEKAA HEIKKOJA 15 Hyva paimen ryhtyy nopeasti toimiin, kun lammas loukkaantuu tai sairastuu. Vastaavasti vanhinten taytyy huolehtia ripe asti kenest a tahansa seurakunnan j asenest a, joka joutuu kest am a an k arsimyksi a tai tarvitsee hengellist a apua. I akk a at ja sairaat saattavat tarvita huomiota fyysisten ongelmien johdosta, mutta erityisesti he tarvitsevat hengellist aapuajarohkaisua (1. Tess. 5:14). Seurakunnan nuorten j asenten haasteena saattavat olla nuoruudelle ominaiset halut (2. Tim. 2: 22). Paimentaminen edellytta asit a, etta seurakuntaan kuuluvien luona vieraillaan s a ann ollisesti. Vanhimmat pyrkiv at ymmart am a an veljien ja sisarten kohtaamat elam antilanteet ja rohkaisevat heita sopivien raamatullisten neuvojen avulla. Kun ongelmiin tartutaan ajoissa, ne voidaan monesti ratkaista ennen kuin niista tulee vakavia. 15. Mainitse joitakin syita, joiden vuoksi vanhimmat tekevat paimennuskayntej a. 2. OSA VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA

32 16 Enta jos ongelmat kehittyvat siihen pisteeseen, etta seurakunnassa jonkun veljen tai sisaren hengellinen terveys on vaarassa? Onko joku keskuudessanne sairas? kysyi raamatunkirjoittaja Jaakob. Han kutsukoon luokseen seurakunnan vanhimmat, ja he rukoilkoot hanen edesta an sivellen haneen oljya Jehovan nimessa. Ja uskon rukous tekee huonovointisen terveeksi, ja Jehova nostaa hanet ylos. Ja jos han on tehnyt synteja, niin hanelle annetaan anteeksi. (Jaak. 5:14, 15.) Vaikka hengellisesti sairas ei kutsuisikaan vanhimpia luokseen, heidan pitaisi mennanopeastih anen avukseen saatuaan tieta ah anen tilanteestaan. Rukoilemalla veljiensa kanssa ja heidan puolestaan seka tukemalla heita vaikeina aikoina vanhimmat osoittautuvat hengelliseksi virvoitukseksi ja rohkaisuksi niille, jotka ovat heidan huolenpidossaan. (Lue Jesajan 32:1, 2.) 17 Kristityt paimenet pyrkivat jaljittelem a an suurta paimenta, Jeesusta Kristusta, kaikessa siina, mitahetekev at Jehovan jarjest on yhteydessa. Naiden vastuullisten miesten hengellisen avun ansiosta lauma menestyy suuresti ja kukoistaa. Olemme tast a kaikesta hyvin kiitollisia Jehovalle, verrattomalle Paimenellemme, ja haluamme ylista ah anta. 16. Miten vanhimmat voivat auttaa hengellisen avun tarpeessa olevaa seurakunnan jasent a? 17. Mika on tuloksensa, kun vanhimmat jaljittelev at suurta paimenta? Kay osoitteessa tai lue koodi5 32 VARTIOTORNI 15. MARRASKUUTA 2013 wlp13 11/15-FI