Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "http://www.stat.fi/til/jali/2010/jali_2010_2011-03-01_fi.pdf"

Transkriptio

1 Autismisäätiö Toimintakertomus 2010

2 1. ULKOINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Autismisäätiö jatkoi perustehtävänsä toteuttamista toimintavuotena 2010; tuottamalla toimialojensa kautta erityistä lisäarvoa aikuisille autismin kirjoon kuuluville tai muita neuropsykiatrisia oireyhtymiä omaaville henkilöille sekä maksaville asiakkaille. Maksavia asiakkaita olivat mm. kuntien sosiaalija terveystoimi, työvoimahallinto, sairaanhoitopiirit, oppilaitokset ja toiset palveluntuottajat sekä asiakkaat itse. Perustehtävän toteutuminen on edellyttänyt säätiöltä arvioivaa, avointa työkulttuuria, jolloin on tuotettu laadukkaita palveluja joustavasti ja kustannustehokkaasti. Toimintaa ovat ohjanneet asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja säätiömme arvot hyvinvointi, osallisuus sekä vaikuttavuus. Autismisäätiön vuoden 2010 toimintasuunnitelmassa ennakoitiin toimintavuoden jatkavan taloudellisessa epävarmuudessa ja yhteiskunnallisten muutosten paineissa. Huolimatta näkemyksistä, että kuntien taloustilanne heikkenisi entisestään, kannustivat positiivisuuteen optimistiset ajatukset siitä, että kuntatalouden kehitys saisi tuulta purjeisiinsa elpyvien maailmanmarkkinoiden muodossa. Kuntien rahoitusvaikeuksiin tarjottiin lääkkeeksi mm. lisävelan ottamista investointien toteuttamiseksi. Suomen julkisyhteisöjen velka kasvoikin vuoden 2010 aikana 12,2 miljardilla eurolla 87,2 miljardiin euroon ja suhde bruttokansantuotteeseen nousi 48,4 prosenttiin (4,6%). Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen laski hieman, 2,5 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 2,6 prosenttia. Kuntasektorin alijäämä pieneni kuitenkin 0,5 miljardiin euroon (muutos +0,6 mrd. ). Tilastokeskuksen mukaan taustalla oli verotulojen ja saatujen tulonsiirtojen kasvu. Paikallishallintojen alijäämä pienentyi 1019 miljoonasta eurosta 500 miljoonaan euroon, mutta EDP-velka kasvoi 9702 miljoonasta miljoonaan (ibid.). Autismisäätiön toimintaympäristön merkittävimmät linjaukset koskivatkin kolmannen sektorin hyödyllisiksi todettujen palvelumallien toteuttamista ja rahoittamista kunnissa. Rahoitettavien palveluiden mittakaava, sisältö ja sijoittuminen olivat kaikki näkökulmia, jotka elivät vahvasti vuoden aikana eri hankintalinjauksissa.

3 Vammaispalvelulain kehitys vuonna Kunnilla on palveluiden järjestäjänä merkittävä asema toimintaympäristön kehittämisessä. Toimintavuotena 2010 Autismisäätiön toimintaympäristöä suoraan tai välillisesti muokkaavia valtionhallinnon projekteja oli useita; merkittävin näistä uudistuksista oli vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) uudistus, joka astui voimaan Uusien säännösten toimeenpanon ennustettiin olevan haasteellinen ja hallituksen esitykseen kirjattiinkin, että säännösten toimeenpano edellyttää sosiaali- ja terveysministeriöltä panosta uudistusta koskevaan tiedottamiseen, kouluttamiseen, ohjaukseen ja seurantaan yhdenmukainen tulkinnan ja soveltamisen toteutumiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi ministeriö asetti ohjausryhmän ohjaamaan ja koordinoimaan vammaispalvelulain muutosten toimeenpanoa. Ohjausryhmän toimeksiannosta suoritettiin syksyllä 2009 kysely vammaispalvelulain tultua voimaan kuntien sosiaalijohtajille ja vuotta myöhemmin jouluna 2010 vammaisalan järjestöille. Järjestökyselyn perusteella tarvitaan edelleen vahvaa tiedottamista vammaispalvelulain muutoksista ja sen soveltamisesta. Erityisesti voimavarakysymys kykeneekö määrittämään oman avuntarpeensa on aiheuttanut ongelmia. Kokemuksia on myös siitä, että harrastuksia varten kunnat voivat kategorisesti pitäytyä minimituntimäärissä vuonna tuntia / kk. Pelkona on, että sama toistuu, kun vuoden 2011 minimimääräksi on säädetty 30 tuntia / kk. Sosiaalityöntekijäpula nähtiin syyksi siihen, että palvelusuunnitelmia jää tekemättä ja myös siihen, että palvelutarpeen selvittäminen ja päätöksenteko eivät toteudu lain mukaisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:13) Vammaispalvelulain uudistaminen nosti palvelusetelin ostopalvelun rinnalle toiseksi palveluiden ostamisen muodoksi. Laki palvelusetelistä mahdollisti toimintavuotena palvelusetelin käytön kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kunnat ovat voineet päättää, miten laajasti ne ottavat setelin käyttöön, ja ovat aina vastuussa palvelun laadusta ja valitsevat palveluntuottajat ja myös valvovat niitä. Asiakas on voinut valita palvelusetelin tai kunnallisen palvelun, joka on joko itse tuotettu tai ostopalveluna hankittu. Palvelusetelien käyttö onkin yleistynyt kuluneen vuoden aikana niin, että tällä hetkellä reilut 100 kuntaa käyttää palveluseteliä ja suunnitelmia käyttöönotosta tai käytön laajentamisesta on 120 kunnalla. Vuonna 2010 Autismisäätiö ei vielä itse lähtenyt mukaan palvelusetelitoimintaan, mutta tulevana toimintavuotena säätiö näkee seteleiden käytön todellisena vaihtoehtona. Ongelmana palvelusetelikäytännössä on setelin arvo, jonka kunta määrittelee. Lisäksi omien setelipalvelujen mainostaminen on haaste joka alkoi hahmottua vuoden 2010 kuluessa. Vaikka palvelusetelin käyttöönotto onkin toteutunut osin onnistuneesti, on laajentuminen tapahtunut hitaammin kuin mitä palvelusetelilakia valmisteltaessa arveltiin. Syynä hitaaseen etenemiseen on ollut mm. viime vuosien talouskehitys ja se, että uusien työkalujen käyttöönotto vaatii kunnissa aikaa. Palvelusetelin odotetaan laajenevan jatkossa etenkin asumispalveluissa. Elinkeinopoliittisen asiantuntijan Aino Närkin mielestä (Sosiaalialan Työnantajaliitto ry) palvelusetelin käyttö sosiaalipalveluissa jatkaa kuitenkin yleistymistä. Tällä hetkellä palveluseteli on palveluasumisen osalta käytössä 15 kunnassa ja kuntayhtymässä ja sen käyttöönottoa suunnittelee 64 kuntaa. Suomen Kuntaliitto toteutti Sitran kanssa tammikuussa 2011 kuntiin suunnatun kyselyn, johon vastasi 225 kuntaa ja kuntayhtymää: Tulosten mukaan palveluseteli on käytössä erityisesti sosiaalipalveluissa kuten omaishoitajalomituksessa, kotipalveluissa,

4 palveluasumisessa ja vammaisten henkilökohtaisessa avussa ja lisäksi myös terveyspalveluissa. ( Sosiaalialan Työnantajat ry) Asumispalvelujen kehitys vuonna 2010 Suomen hallitus hyväksyi 21. tammikuuta 2010 periaatepäätöksen ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina Ohjelman tarkoituksena on tukea kehitysvammaisten, myös autististen, henkilöiden yksilöllistä asumisen järjestämistä ja samalla vähentää kehitysvammalaitosten paikkoja. Ohjelma on valmisteltu ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä. Koko toimialan kasvulle suurin este on investointipääomien tai vakuuksien puute. Kilpailutustilanteissa on korostunut toimitilojen rakentaminen, omistaminen ja hallinnointi. Toimijoiden tasapuolisen kohtelun ja reilun kilpailun hengessä tulisikin palvelujen kilpailutustilanteissa pitää selkeästi toimitilat erillään palvelutuotannosta (TEM, Sosiaalipalvelualan 2010 toimialaraportti). Ympäristöministeriön alainen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on vuoden 2005 alusta lähtien voinut myöntää investointiavustuksia kunnille ja yleishyödyllisille yhteisöille erityisryhmien asuntotilanteen helpottamiseksi; kohteena asuntojen rakentaminen, hankinta ja perusparantaminen. Nämä avustukset ovat myös osaltaan vääristäneet kilpailua ja antaneet ARAn rahoituksen saajille merkittävän kilpailuedun muihin toimijoihin verrattuna. Kunnat ovat eri vaiheissa laitosasumisen muutosprosessissa. Muutostilanne on antanut kunnille mahdollisuuden palauttaa erityishuoltopiireille siirrettyjä palvelutoimia takaisin kunnan itsensä hoidettavaksi. Kunnat ovatkin aktivoituneet itse tuottamaan tarvittavia asumispalveluja. Myös sosiaali- ja terveyspalvelualalle on muodostunut keskittymistä: suuret toimijat ovat ostaneet pieniä yrityksiä ja laajentaneet toimintaansa koko Suomeen. Samoin ulkomaiset pääomasijoittajat ovat uskoneet Suomen markkinoihin ja ovat siten monen suuren yrityksen taustalla. Toimintavuotena ulkomaisia yrityksiä osallistui myös suomalaisiin sosiaalipalveluiden kilpailutuksiin ja pärjänneetkin niissä hyvin. Kuntien omistamat erityishuoltopiirit ovat rakentaneet ja rakentavat edelleen tiloja vastaamaan laitospaikkojen karsimisesta aiheutuviin asumistarpeisiin ja samalla myös uusien ikäluokkien tarpeisiin. Samalla he luonnollisesti tuottavat palvelut rakentamiinsa tiloihin. Kolmannen sektorin toimijat, varsinkin pienet ja keskisuuret, jäävät ilman mahdollisuutta vaikuttaa tähän kehitystoimintaan palvelutoiminnankaan osalta. Tämä johtuu siitä, että erityishuoltopiirien palvelut rinnastetaan kunnan tuottamiksi palveluiksi. TEM/ sosiaalipalvelualan toimialaraportti 2010 mukaan myös kuntien monet erilaiset roolit palveluntuotannossa aikaansaavat haasteita tasavertaiselle ja reilulle kilpailulle ja siten nostavat esiin tarpeen jäsentää selkeämmin kuntien palvelujenrakennetta mm. tilaaja-tuottajamallia hyödyntäen. Autismisäätiö samoin mm. Kehitysvammaliitto (HS ) onkin huolissaan kohderyhmänsä asiakkaiden tarpeiden tyydyttymisestä rakenteilla, joissa kunnat suosivat vanhojen laitospaikkojen korvaamista isoilla keskittymillä, joihin asutetaan autistisia, kehitysvammaisia, vanhuksia ja päihdeongelmaisia henkilöitä yhteen. Autismisäätiö on kohdannut tämän kehityksen haasteena oman ammattitaitonsa esiintuomiselle erityisesti, kun tarvittavien palvelujen toteuttaminen edellyttää lisätilojen rakentamista/olemassaoloa.

5 Tuottavuuden kehitys vuonna Tuottavuuden lisääminen ei sinällään ole paras mahdollinen määre työssä, jossa toiminta on asiakkaan hoitoa/ohjausta/tukemista, parempi olisi puhua palvelun laadusta ja vaikuttavuudesta. Useat kunnat kuitenkin panostivat toimintavuotena tuottavuuden ja palvelurakenteiden kehittämiseen. Autismisäätiö osallistui yhtenä palveluntuottajana erääseen Helsingin kaupungin sosiaalitoimen tällaiseen hankkeeseen. Työskentelyn yhtenä tavoitteena oli luoda asianmukaiset rakenteet palvelujen kilpailutuskäytänteille tuottavuus huomioiden. Työ- ja elinkeinoministeriön sosiaalipalvelualan 2010 toimialaraportin mukaan sosiaali- ja terveysalan tuottavuus on alhaisella tasolla. Raportin mukaan tuottavuuden parantamisessa henkilöstön merkitys on ylivoimainen. Pienissä yrityksissä teknologian hyödyntäminen on raportin mukaan vähäistä, vaikka teknologian avulla voitaisiin parantaa toiminnan laatua ja tehokkuutta vapauttamalla henkilöstön aikaa itse perustyöhön. Sosiaali- ja terveysalan tuottavuuteen on vaikuttanut myös palveluiden hinta. Rahoitusongelmistaan johtuen vuonna 2010 osa myös Autismisäätiön yhteistyökunnista lyhensi asiakaskohtaisia sopimusjaksoja ja jopa lyhytjänteisesti suhtautuen teki myös kielteisiä asiakaspäätöksiä. Koska sosiaali- ja terveysalan rahoitusrakenne pohjaa siihen, että kunnat ovat maksavia asiakkaita, ne toimivat silloin myös paljolti hinnanasettajina. Alla olevassa kuvassa hahmottuu sosiaali- ja terveydenhuollon monimutkaiset rahavirrat. Kuva on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisusta. Lähde: THL SVT-julkaisu 2010 Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa.

6 Taloudellisen toimintaympäristön kehitys Tilastokeskuksen mukaan kuntien taloustilanne oli ennakoitua parempi vuonna Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate, eli yhteenlaskettujen tuottojen ja kulujen erotus, nousi 2,1 miljardiin euroon, vaikka sen vielä talousarvioissa ennustettiin jäävän alle miljardiin. Suuren osan kasvusta selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu, mutta myös toimintakate heikkeni aiempia vuosia vähemmän. Kuntien lainakanta kasvoi jälleen lähes miljardilla, koska investointeja ja lainojen lyhennyksiä varten jouduttiin ottamaan uutta lainaa. Myös kuntayhtymien taloustilanne parani. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 4,0 prosenttia. Ennakoitua myönteisempi kansantalouden ja työllisyyden kehitys on osaltaan vaikuttanut kuntien veropohjan odotettua parempaan kehitykseen. Huomattava määrä kuntia korotti myös tulo- ja kiinteistöveroprosenttejaan vuodelle Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 400 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 337 euroa. Ainoastaan 8 kuntaa arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vastaavia kuntayhtymiä oli 20. (Tilastokeskus, Julkinen talous 2011) Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2010 käyttäneensä vajaat 3,8 miljardia euroa. Tämä on 9,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investoinnit kasvoivat lähes 2,0 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2010 lopussa jo yli 13 miljardia euroa. Tämä on noin 2,3 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät 1,3 miljardilla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa jouduttiin kuitenkin ottamaan yli 3,4 miljardia euroa (Tilastokeskus, Julkinen talous 2011). 2. SISÄINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2010 Autismisäätiön keskeisiä toiminnallisia tavoitteita vuodelle 2010 olivat: 1) vaikuttavuusperiaatteen näkyväksi tekeminen Autismisäätiön toiminnassa, 2) Autismisäätiön asiantuntijaroolin rakentaminen kunnallisen päätöksenteon tueksi, 3) kehittää Autismisäätiöstä kohderyhmän työllistämistoiminnan valtakunnallinen vaikuttaja, 4) tuottaa jo olemassa olevat palvelut laadukkaasti ja taloudellisesti ja 5) ruotsinkielisten palvelutarpeen toteuttaminen. Alla olevasta toimintakuvauksesta ilmenee, että tavoitteet on saavutettu. Autismisäätiön sisäisessä toimintaympäristössä toimintavuosi 2010 oli pääosin syventävän toiminnan kausi, vaikka käynnistimmekin uusia toimintoja alue- ja vastaanottotoiminnan, työvoimahallinnon palvelujen ja uuden tukiasumisyksikön muodoissa. Toimintavuotena panostimme edelleen ruotsinkieliseen toimintaan lähinnä erilaisin projektein. Toteutimme myös loppuun edellisenä vuonna käynnistetyn OKM:n rahoittaman ruotsinkielisen neuropsykiatrisen coach-koulutuksen. Työvoimahallinnon kanssa teimme puitesopimuksen sekä Kaakkois-Suomeen että Uudenmaan alueen TE-toimistojen kanssa. Autismisäätiö ja Helsingin kaupunki teki myös puitesopimuksen asumisen alkukartoituksen ja ryhmäytymisen edistämistä tukevasta palvelutoiminnasta.

7 Autismisäätiö arvot ovat hyvinvointi, osallisuus ja vaikuttavuus. Tärkeä tekijämme arvojen toteutumiseksi on motivoitunut, osaava henkilöstö. Henkilökunta oli myös merkittävin vaikuttava tekijä säätiömme tuottavuudessa toimintavuotena. Vaikka toimiala kärsi työvoimapulasta, niin järkevällä ja monipuolisella rekrytoinnilla Autismisäätiö onnistui palkkaamaan erinomaisia ammattilaisia sekä entisiin että uusiin toimipisteisiinsä. Sosiaalipalvelualan 2010 toimialaraportin mukaan eniten työvoiman rekrytointiongelmia on toukokuussa 2010 ollut seuraavissa ammateissa: henkilökohtainen avustaja, sosiaalityöntekijä ja kehitysvammaistenhoitaja. Autismisäätiö koki myös toimintavuotena haasteita avustajien, neuropsykologin, osa-aikaisen psykiatrin sekä sosiaalityöntekijän rekrytoinnissa. Toimialallamme ei ole toistaiseksi ollut käytössä palvelujen laatumäärityksiä, jotka ohjaisivat hinnanmuodostusta. Autismisäätiö panosti vuonna 2010 osaltaan tuotteistamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön laatumääritysten rakentamiseksi. Vaikka Autismisäätiön asumispalveluyksikössä asuvalla autismin kirjoon kuuluvalla asiakkaalla on periaatteessa oikeus saada henkilökohtaista apua vammaispalvelulain perusteella (henkilökohtainen apu kohdentuisi niihin toimiin, jotka tapahtuvat kodin ulkopuolella), eivät asiakkaat ole sitä pääsääntöisesti hakeneet. Ongelmaksi on muodostunut mm. asiakkaiden puutteellinen kommunikointi-/arviointikyky esittää itse avuntarvettaan lain edellyttämällä tavalla. Vuonna 2010 kunnat panostivat paljon uudistuneen vammaispalvelulain mukaiseen palvelusuunnitelmien tekemiseen ja useimmilla säätiömme asiakkaista onkin voimassa oleva palvelusuunnitelma. Suunnitelmaviidakon kirjavuuden takia Autismisäätiö uudisti myös omaa asiakaskohtaista suunnitelmaansa tarkoituksenmukaiseksi. Toimintavuonna laadittiin Autismisäätiön HTS (henkilökohtainen tulevaisuuden suunnitelma), jonka prosessissa painotetaan asiakkaan äänen kuulluksi tulemista sekä asiakkaan osallisuutta. AUTISMISÄÄTIÖN VUODEN 2010 TUNNUSLUKUJA Vuonna 2010 Autismisäätiön tuotot olivat yhteensä 8,782 M, josta kohdennettuja avustuksia euroa. Lisäksi säätiö sai RAY:n yleisavustusta euroa. Toimintasuunnitelman mukainen kasvutavoite 15 % saavutettiin. Tilikauden ylijäämä oli Ylijäämätulos on säätiön talouden vakauden kannalta tärkeää, koska edellisten vuosien alijäämäiset tulokset sekä uusien yksiköiden käynnistäminen ovat vähentäneet merkittävästi säätiön pääoman määrää.

8 TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA Autismisäätiön toimintapalvelut kattavat päivätoiminnan ja erityisen voimakasta tukea tarvitsevien päivätoiminnan, työtoiminnan, joka sisältää mm. työpaja- ja valmennustoiminnan. Uutena toimintamuotona näistä käynnistettiin huhtikuussa 2010 Helsingin Vallilassa sijaitseva työtoimintaa tuottava työpaja- ja valmennusyksikkö. Vuoden aikana työ- ja päivätoimintapalveluja toteutettiin kuudelletoista (16) kunnalle. Käyttöpäiviä toteutui yhteensä Työtoimintapalveluissa työskenteli toimintavuoden aikana yhteensä 45 kokoaikaista työntekijää. Asiakkaiden palvelutoiminnan segmentoinnilla nnilla asiakkaiden tarpeet kyettiin paremmin yksilöimään ja tuloksena oli, että osa asiakkaista siirtyi säätiön sisällä toiseen palveluyksikköön. Kokemusten perusteella havaittiin, että palveluiden koostunut segmentointi on huomioitava toiminnan edelleen kehittämisessä. Palvelutoimintaa kehitettiin toimintavuotena myös keräämällä tietoa sekä asiakkailta että henkilökunnalta. Kyselyn avulla pyrittiin mm. selvittämään asiakkaiden kokemaa osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia, henkilökohtaisesti koettua elämänlaatua, asiakkaiden asettamia vaatimuksia ja tyytyväisyyttä säätiön palveluihin. Tarkoituksena oli koostaa asiakkaiden tulevaisuudensuunnitelmia ja kerätä vapaamuotoista palautetta ja kehitysehdotuksia suoraan kohdeasiakkaalta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että asiakkaiden itse kokema tyytyväisyys palveluiden sisältöihin ja laatuun oli korkeampi kuin mitä henkilökunta oletti asiakkaiden kokevan. Kyselyn myötävaikutuksella toiminnan sisältöalueita selkiytettiin ja suunnattiin mm. hankintoja asiakkaiden tarpeet paremmin huomioivalla tavalla; esim. mediapajan kalustaminen Vallilassa ja taidetoimintaan suunnattujen henkilöstöresurssien vahvistaminen. Autismisäätiön päivätoimintayksiköiden tavoitteena on ollut asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja kasvaminen. Toimintavuoden aikana huomioitiin erityisesti toimintaympäristön strukturointia ja toiminnan sisältöalueita. Uusia sisältöalueita olivat psykomotoriikkaan painottuvat ryhmätoiminnat sekä erilaiset kommunikaatiovalmennukseen sisältyvät arvioinnit. Asiakkaiden fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon vastasivat mm. yksiköiden fysioterapeutit säännöllisillä 2-3 kertaa viikossa tapahtuvilla ohjaus- ja toimintatuokioilla.

9 Käpylän toimipisteen asiakkaiksi valikoituivat ne henkilöt, jotka tarvitsivat voimakkaampaa henkilökohtaista ohjausta ja ne, joilla tilan strukturoinnilla on erityinen merkitys yksilölliselle toimintakyvylle. Käpylän toimipisteestä siirtyi asiakkaita palvelujen segmentoinnin myötä Vallilan työtoimintayksikköön. Käpylän toiminta organisoitiin uudelleen asiakkaiden yksilöllinen kommunikaatio ja toimintakyky huomioiden. Rakennettuihin toimintaryhmille nimettiin vastuutyöntekijät. Muutoksella pyrittiin vakauttamaan asiakkaiden toimintaympäristöä - asiakkaan tarpeet paremmin huomioivalla tavalla. Yksikössä panostettiin erityisesti sensomotoriseen ohjaukseen ja kuntouttavaan toimintaan sekä toiminnallisiin työ- ja tehtäväkokonaisuuksiin. Uutena toimintana Käpylän asiakkaat osallistuivat työharjoittelukokeiluihin Autismisäätiön Vallilan toimipisteessä. Vallilan työtoimintayksikkö siirtyi toukokuussa 2010 uusiin toimitiloihin Kumpulantielle Vallilaan. Muuton yhteydessä yksikön työhönvalmennus- asiakkaat siirtyivät Autismisäätiön Neuropsykiatristen Avopalveluiden (Neppa) piiriin. Näin toimittaessa voitiin segmentoida työvoimahallinnon kustantama työllistyminen omaksi toimintakokonaisuudeksi. Kumpulantien toimipisteessä toiminnat jaettiin pajatoimintoihin. Tarjotut pajatoiminnat ovat olleet: työ- ja työharjoitteluun liittyvät toiminnat, media- ja atk-taidot, yksilö- ja ryhmävalmennustoiminnot sekä taidekäsityö ja kulttuuritoiminta. Asiakkaiden viikko-ohjelmat ovat rakentuneet yksilöllisten tulevaisuudensuunnitelmien (HTS) tavoitteiden sekä asiakkaiden henkilökohtaisten toiveiden mukaisesti. Yksikön taide- ja taidekäsityötoimintaa oli esillä Sanomatalossa pidetyssä viikon mittaisessa näyttelyssä, Vanhan Ylioppilastalon joulumyyjäisissä sekä Onea Desing Shopin myymälässä. Mediapajan valmistumisen myötä toteutui asiakkaille kursseja atk-ohjelmistojen käytössä. Mediapajan toimintaa on ollut myös säätiön uusien esitteiden suunnittelu ja toteutus. Työelämään suuntautuneessa pajatoiminnassa asiakkaat osallistuivat aikaisempaa laajaalaisemmin talon ulkopuolisiin työtehtäviin avoimen sektorin työpaikoilla. Yksilö- ja ryhmävalmennustoiminnoissa paneuduttiin erityisesti sosiaalisten taitojen vahvistumiseen sekä yksilöllisiin tukikeskusteluihin. Viikoittain on toteutettu myös vertaisryhmätoiminta. Saavutettuja tuloksia: Työharjoittelu: 13 henkilöä Vallilan harjoittelujakso: 3 henkilöä Työsuhde tuettu: 2 henkilöä Koulutuskokeilu: 1 henkilö Työsuhde: 1 henkilö Palkkatuettu työ: 1 henkilö Opiskelu: 1 henkilö

10 # $ % & $' #' & ' % ' ASUMISPALVELUT Autismisäätiön asumispalvelut toteuttivat palvelutuotteinaan autettua asumista, ohjattua asumista, vahvasti tuettua tukiasumista, tukiasumista, asumisharjoittelua ja asumisvalmennusta. Vuoden 2010 aikana uutena asumisyksikkönä käynnistyi Kustaa Aadolfin Puiston tukiasumisyksikön toiminta. Kustaa Aadolfin Puiston tukiasumisyksikkö tuottaa vahvasti asti tuettua tukiasumista kymmenelle asiakkaalle. Asumisyksiköitä oli yhteensä kahdeksan. Asumispalvelut tuottivat palveluita yhteensä 15:lle eri kunnalle. Kuntien lukumäärä laski edellisvuodesta kuntaliitoksien takia. Asiakkuuksia asumispalveluissa vuoden 2010 aikana oli 108. Toiminnan vaikuttavuutta ilmensi vuonna 2010 kahden asiakkaan muuttaminen autetusta asumisesta vähemmän tuettuun asumismuotoon.! " Autismisäätiön ja Espoon kaupungin välinen Hirvisuon ryhmäkotien palvelutoiminnan sopimus päättyi vuoden 2010 lopussa. Vuoden 2010 aikana neuvoteltiin kuitenkin kahden vuoden

11 suorahankintana jatkosopimus Hirvisuon ryhmäkodin toiminnalle. Uuden sopimuksen voimassaolo päättyy vuonna Asumispalveluiden kuntouttavassa toiminnassa keskeisinä lähtökohtina tina ovat olleet asiakkaiden osallisuuden ja yksilöllisyyden kunnioitus sekä sosiaalisten taitojen kehittäminen. Arviointikäytäntöjä kehitettiin hyödyntäen suoraa havainnointia, erilaisia itsearviointeja, haastatteluja, adaptiivista toimintakyvyn arviointia, AAPEP- ja Ziggurat malleja. Ryhmätoimintoina tukiasumisyksiköissä toteutettiin mm. asukasiltoja, kalastusryhmiä, olohuonetoimintaa, elämysryhmiä, sosiaalisten taitojen ryhmiä, kädentaidot - sekä kokkiparitoimintaa. Yksiköissä otettiin käyttöön strukturoidut asiakaspalaverit - malli, jonka todettiin toimivaksi. Asumisyksiköissä on tehty asiakaskohtaiset väliraportit kolmen kuukauden välein. Yhteiskunnassa toimimista harjoiteltiin mm. asioiden hoitamisen yhteydessä. Asiakkaita osallistui myös ulkopuolisten toimijoiden järjestämille leireille (Lehtimäen opisto, seurakunnan leiri ja UVPS:n autismileiri). Autismisäätiön Lippo-tilan käyttö oli erittäin aktiivista ympäri vuoden. Asumispalveluissa työskenteli 78 henkilöä. Kaikilla työntekijöillä on ollut sosiaali- tai terveysalantutkinto. Kaikissa yksiköissä toteutettiin yksikköpalaverit ja kehityskeskustelut sekä kehittämispäivät suunnitellun vuosikellon mukaisesti. NEUROPSYKIATRISET AVOPALVELUT Neuropsykiatristen avopalvelujen toimintaa toteutettiin ja kehitettiin vuonna 2010 kuudella (6) eri osa-alueella alueella 1) diagnostiset ja lääkinnälliset palvelut, 2) arviointipalvelut (sis. mm. neuropsykologiset tutkimukset, adaptiiviset toimintakykyarvioinnit, toiminta- ja fysioterapeutin arvioinnit 3) sopeutumisvalmennustoiminta, 4) kuntoutus- ja coach- palvelut, 5) perhetoiminta sekä 6) koulutus-, konsultaatio- ja työnohjauspalvelut. & ( ) ( #) " % *

12 Keskeisenä kehittämisen kohteena olivat kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuspalvelujen sisällöllinen jäsentäminen, jota jatketaan edelleen vuonna Prosesseja kuvattiin ja sisältöjä tarkennettiin muun muassa ammatinvalinnan ohjauksesta, neuropsykiatrisesta coach-palvelusta, neuropsykiatrisesta ohjauksesta, työhön valmennuksesta ja ryhmätoiminnoista. Uutena ryhmänä toteutettiin Mielen teoria ryhmä, jossa nimensä mukaisesti käsiteltiin mielen teoriaan liittyviä sisältöjä tarjoten osallistujille tietoa aiheesta ja käytännön harjoituksia. 3. JÄRJESTÖTYÖ VERTAISTUKITOIMINTA Autismisäätiössä järjestettiin vuonna 2010 järjestötoimintaan kuuluvaa vertaistukitoimintaa suomen- ja ruotsinkielisille vanhemmille, joilla on lapsi/nuori, jolla on neuropsykiatrinen diagnoosi tai oireita. Ryhmien tavoitteena oli tarjota tietoa neuropsykiatrisista häiriöistä. Näin tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä oman lapsensa oireiden suhteen, sekä sitä kautta tukea jaksamista vanhemmuuteen. Tavoitteena oli lisätä uusia toimintamalleja arkeen ja mahdollistaa entistä laajempaa tukiverkostoa perheille. Vanhempien ryhmiä on toteutettu yhteensä neljä, joista yksi Espoossa ja kolme Helsingissä. Näistä ryhmäprosesseista kolme toteutettiin kuntien myöntämien järjestöavustusten turvin ja yksi oli vanhempien itse maksama Virtaa Vanhemmille - ryhmä. Kokemukset ohjatusta ryhmätoimintamallista olivat erittäin myönteisiä sekä ryhmään osallistuneiden vanhempien, että ryhmää ohjanneiden ohjaajien mielestä. Vertaisryhmien päätyttyä kerätyissä kirjallisissa palautteissa tuotiin esille muun muassa seuraavia asioita: Oma kärsivällisyys ja ymmärrys Asperger-nuoren kanssa oli parantunut, oli syntynyt oivalluksia oman nuoren ja oman käytöksen osalta, autismitietous oli lisääntynyt, palkkioiden merkitys toivotun käyttäytymisen vahvistamisessa, oman hyvinvoinnin merkityksellisyyden huomaaminen, paremman tulevaisuuden - toiveen herääminen, oman ajan tarpeen ja omien unelmien toteuttamisen tärkeyden huomaaminen. Helsingin kaupungin vertaisryhmissä kerätyissä palautteissa vanhemmilta saadun vertaistuen merkityksen osalta keskiarvo oli 9,33 (asteikolla 1-10) ja tietopohjaisen sisällön hyödyllisyyden osalta keskiarvo 9,44. Virtaa Vanhemmille - ryhmässä vastaavat keskiarvot olivat 9 molemmilla alueilla. Toimintamalliin sisältyvien tietoisten voimavaroja vahvistavien harjoitusten ja näkökulmien hyödyllisyyden osalta keskiarvo oli 8,75. Ryhmätoiminnan lisäksi vanhemmilla oli mahdollisuus henkilökohtaiseen konsultaatioon yksilötapaamisten muodossa. Vuonna 2010 saatiin päätökseen voimaannuttavan teatterityön hanke ( ), jota Autismisäätiön lisäksi rahoittivat RAY ja Opetusministeriö. Hankkeessa autismin kirjon henkilöt koostivat itse tuotetuista teksteistä autismin kirjon aihepiiriä omasta näkökulmastaan. Osallistujat saivat ammattilaisten apua mm. dramaturgiassa. Näytelmän nimi oli Normaali on ihmiselle sika ja se kertoi parodiatyylisesti Asperger-ihmisen kokemista kohtaamisista virastoissa. Esitykset on pidetty Teatteri Ilmiössä, Helsingissä. Esitykset myytiin loppuun ja yleisöltä tuli kannustavaa palautetta. Kyseisestä esityksestä on kerätty palautetta myös osallistujilta (autismin kirjon henkilöt). Teatterin tekeminen antoi osallistujille palautteiden perusteella iloa tai positiivisia

13 tunteita, lisää sosiaalisia taitoja sekä hauskaa tekemistä, uusia kavereita, energiaa ja uutta tietoa. Syksyllä 2010 Vautsi-ryhmä aloitti seuraavan produktionsa, ihmisyyden tutkimisen poikkitaiteellisin keinoin. Sillä teemalla ryhmä kulkee kohti toukokuussa 2011 toteutettavaa esitystä/esityssarjaa mm. puhumalla, kuuntelemalla, näyttelemällä, havainnoimalla, kirjoittamalla ja installaatioita rakentamalla. Syksyllä 2010 aloitti uutena ryhmänä Tarinoita elämästä - kirjoittajaryhmä, jossa oli mahdollisuus kuulla muiden tekstejä ääneen luettuna, jakaa omia töitä ja saada niistä palautetta. Ryhmän tavoitteena on kokoelmateoksen julkaisu syksyllä Lisäksi toteutettiin järjestötoiminnan mukaista neuvontaa ja tiedotusta sekä pääkaupunkiseudulla että aluetoiminnan yhteydessä. 4. PROJEKTIT OKM:n avustuksella toteutettiin vuonna 2010 loppuun kaksi projektia: ruotsinkielinen neuropsykiatrinen coach-koulutus sekä Vautsi-hanke eli voimaannuttava teatterityöpaja ja esitysprosessi vertaistukitoimintana autismin kirjon henkilöille. Molemmista saadut palautteet olivat erittäin positiivisia. RAY:n rahoittama Virtaa vanhemmille vertaistukiprojekti päättyi myös keväällä Sen kokemukset olivat erittäin hyviä ja tietoomme on tullut, että projektissa rakennetun mallin mukaan toimintaa toteutettiin vuonna 2010 jo muidenkin toimijoiden toimesta mm. Tampereella. OKM myönsi vuonna 2010 määrärahan tavoitteellista taideopiskelua, lisääntyvää hyvinvointia hankkeeseen. Hanke toteutuu vuoden 2011 puolella. Stiftelsen 7-Mars Fonden rahoittama neuropsykiatrinen kurssi ruotsinkielisille päiväkoti- ja koulunkäyntiavustajille toteutettiin loka-marraskuussa Svenska Kulturfonden kustantaman kirjasen tekeminen aiheesta Neuropsykiatria ja perhe käynnistyi vuonna 2010, mutta valmistuu vuoden 2011 alkupuolella. Svenska Folkskolans vänner osallistui vuonna 2010 ruotsinkielisen psykoedukatiivisen perheohjauksen toteuttamiseen, joka koostui yhteensä 12 tapaamisesta. Thuring Stiftelsen osallistui ruotsinkielisen neuropsykiatrisen coach-toiminnan esittelyyn sekä asiakastyön pienimuotoiseen kustantamiseen. Prosessi päättyi vuoden 2010 lopussa. 5. HENKILÖSTÖ Tärkeä tekijä Autismisäätiön arvojen toteutumiseksi on motivoitunut, osaava henkilöstö, joka oli toimintavuotena myös säätiömme tuottavuuden merkittävin takuu. Henkilöstömme vahvoja osaamisalueita olivat toimintavuotena asiakkaiden kohtaaminen, toimiva kommunikaatioympäristö ja autistinen ajattelu. Arvojen ja osaamisalueiden näkyväksi tekeminen oli vaikuttavuuden tunnistamisen takia tärkeää. Siksi Autismisäätiö kartoitti ja keräsi monimuotoisesti palautetta toimintavuoden 2010 aikana sekä kohdeasiakkailta että heidän vanhemmiltaan ja koulutuksiin/työnohjauksiin osallistujilta eri asiayhteyksissä. Säätiömme palvelutoiminta on haastavaa ja erilaisia ohimeneviksi luokiteltuja työtapaturmia esiintyi myös toimintavuotena. Säätiö panosti toimintavuotena työtapaturmien vähenemiseen, ennaltaehkäisevän toiminnan tuloksena oli niiden 20 % lasku.

14 Autismisäätiön henkilökunnan vakanssien määrä vuoden 2010 lopussa oli 142. Uusia työntekijöitä palkattiin uusiin työtehtäviin 14 henkilöä. Säätiö toteutti toimintavuotena henkilökunnalle sekä työhyvinvointi- että tasa-arvokartoituksen. Autismisäätiöllä on aktiivisesti ja säännöllisesti toimivat YT-toimikunta sekä työsuojelutoimikunta. Lisäksi Autismisäätiö panostaa henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen osallistumalla henkilökunnan liikunta/kulttuuriharrastuksen tukemiseen. Sisäiset koulutukset: Autismisäätiön vahva ja merkittävä erityisosaamisalue on korkeatasoinen sisäinen koulutus. Autismisäätiö järjesti säätiön sisäisesti yhteensä 27 koulutustapahtumaa, joista suurin osa oli puolen päivän koulutuksia, ryhmäkokojen ollessa 8-25 työntekijää. Koulutuksissa oli yhteensä noin 300 osallistujaa. Palautteita saatiin 210 kappaletta, joista kaikista koulutuksista annettujen palautteiden keskiarvo oli 4,3 (asteikolla 1-5). Yhtenä menetelmäkoulutuksena toteutettiin Tukikeskustelukoulutus, kouluttajana Sari Kujanpää Haukkarannan koulusta. Koulutukseen osallistui 11 osallistujaa säätiön eri toimipisteistä. Sisäisissä koulutuksissa yhteistyö Haukkarannan koulun, psykologi, aivotutkija Anne Lehtokosken sekä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa on vakiintunut. Lisäksi henkilökunta on kouluttautunut mm. lääkehoitoon ja kommunikaatioon liittyvillä alueilla. Muu kehittämistoiminta: Kuntoutussuunnitelmaprosessin kehittämistä varten kokoontui työryhmä, joka teki esityksen Kuntoutussuunnitelmaprosessi osallistuvaksi ja vaikuttavuutta mittaavaksi. Työryhmässä (Hanna Ekman, Hanna-Mari Raatikainen, Sanna Kara, Anna Lång, H-L Niemelä) on ollut edustajia kaikista palvelutoiminnan alueista. Työryhmä on tunnistanut haasteet, eri näkökulmat sekä kokemukset ja saanut ne mielekkäästi kasattua yhteen. Vaikuttavuuden arvioinnin lisäksi kehittämistyön prosessin osia ovat olleet prosessin selkiyttäminen, asiakkaan mielipiteen aikaisempaa parempi selvittäminen ja esille tuominen, materiaalien tekeminen (kohde)asiakasystävällisemmiksi ja yksilölliset erityispiirteet huomioivimmiksi. Kuntoutussuunnitelma-käsite päätettiin korvata Henkilökohtaisella tulevaisuuden suunnitelmalla (HTS), joka luonnollisesti sisältää henkilökohtaiset toiminnan tavoitteet, keinot tavoitteisiin pääsemiseksi ja arvioinnin, jotta toiminnan vaikuttavuus on osoitettavissa. Nimen muutoksella voidaan osaltaan osoittaa asiakkaan omaa osallisuutta toiminnassa. 6. TALOUS Talous perustui toimintavuotena edelleen pääosin kuntien sosiaalitoimien kanssa tehtyihin sopimuksiin. Työvoimahallinnon ja terveydenhuollon ostamat palvelut lisääntyivät edellisestä vuodesta. Tavoitteena vuodelle oli 15 % kasvu, toteuma oli 17.7 %. Autismisäätiö sai RAY:ltä yleisavustusta euroa. Helsingin kaupunki antoi järjestöavustusta sekä suomen- että ruotsinkieliselle toiminnalle yhteensä euroa ja Espoon kaupunki 2200 euroa. Lisäksi avustuksia antoivat Stiftelsen 7-Mars Fonden 3000 euroa, Svenska Kulturfonden 4000 euroa. OKM:n vuodelle myönnetyistä avustuksista käytettiin toimintavuotena euroa ja OKM vuodelle myönnetystä 4000 euron avustus käytetään kokonaan vuonna RAY:n Virtaa vanhemmille projektille vuonna 2009 myöntämästä euron avustuksesta käytettiin euroa vuonna Autismisäätiön taloudesta on vastannut säätiön hallitus ja

15 hallituksen antamilla valtuuksilla toiminnanjohtaja Ritva Ulander. Autismisäätiö osti palkkahallintoon liittyviä palveluja tilitoimisto Eurofim Oy:ltä ja taloushallintopalvelut Helsingin Yrityspalvelu Oy:ltä. Tilintarkastajina toimivat KHT Jouni Vanhala ja HTM Vesa Peltola. 7. HALLINTO Hallitus on Autismisäätiön ylin päättävä elin. Autismisäätiön hallituksessa on kahdeksan jäsentä. Toimintavuotena puheenjohtajana jatkoi Juhani Mäki, varapuheenjohtajana Jorma Norkela. Hallituksen jäsenet olivat Antti Helenius, Timo Honkala, Jyri Juusti, Marja Juvakoski, Raija Keynäs ja Pekka Tani. Hallituksen sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Ritva Ulander. Hallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. 8. AUTISMISÄÄTIÖN PÄÄOMAVARAT Autismisäätiön pääomat olivat sijoitettu vuonna 2010 pörssiosakkeisiin, joiden kurssit kehittyivät yleisen talouskehityksen mukaisesti. Lisäksi säätiö omisti Lapinjärven kunnassa olevan Lippo - tilan ja siihen rajoittuvia maita. Vuonna 2010 säätiön avopaperit oli jaettu sekä omakatteiseen että säätiön omaan rahastoon. Osakkeiden markkina-arvot olivat vuoden 2010 lopussa yhteensä ,31 euroa, josta omakatteisen osuus oli ,31 euroa ja säätiön oma ,00 euroa. Osinkotuloja tuli säätiön osakkeille 2344,69 ja omakatteiselle rahastolle 3212,32 euroa. Toimintakertomus on hyväksytty Autismisäätiön hallituksen kokouksessa 29 /

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI

KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN. Heidi Hautala Yksi naapureista hanke KAJAANI KEHAS-OHJELMA -LAITOKSISTA YKSILÖLLISEEN ASUMISEEN KAJAANI 23.8.2012 Heidi Hautala Yksi naapureista hanke Kehitysvammaisten Palvelusäätiö 2 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola

Kehas-katsaus. Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola Kehas-katsaus Jutta Keski-Korhonen Vaikuttamistoiminnan päällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto Kouvola 8.6.2016 VN:n periaatepäätös ohjelmasta kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit

Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Totontien palvelukoti ja Jaakopin tukikodit Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Harkinnanvaraiset valtionavustukset Nuorten työpajatoiminta

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet

Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Kuntakentän haasteet ja mahdollisuudet Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.- 18.1.2013 Jaana Viemerö, erityisasiantuntija, Suomen Kuntaliitto Käynnissä edelleen useita samanaikaisia uudistuksia Vammaislainsäädännön

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

Kuntouttavaa asumispalvelua

Kuntouttavaa asumispalvelua Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin n IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAVAN PÄIVÄTOIMINNAN MYÖNTÄMISPERUSTEET VUONNA 2016 Ikäihmisten kuntouttava päivätoiminta Ikäihmisten kuntouttavan päivätoiminnan Päivitetty: 14.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1 Ikäihmisten

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut

Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut YHTEISTOIMINTASOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISESTÄ HÄRKÄTIEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2015 31.12.2016 1. Sopimuksen osapuolet Tämän yhteistoimintasopimuksen

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosille 2016 2017 Toteutussuunnitelma Johdanto Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen merkittävä toimintamuoto on liikkuvat kuntoutuspalvelut. Ne muodostavat sisällöllisesti

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Mielenterveys ja asuminen - vuonna 2010 työkyvyttömyyseläkkeensaajista mielenterveyden

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat:

Erikoistilanteita, jotka huomioidaan varallisuusharkinnassa, voivat olla esimerkiksi seuraavat: Varallisuuskriteerit Yleistä Tässä ohjeessa käytetään yleisesti termiä STEA-avustukset, joilla viitataan yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen

Lisätiedot

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun

Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun Oma Häme etenee maakunnan sotevalmistelun askelmerkit Kanta-Hämeen vetovoima- ja kuntapäivä Jukka Lindberg Projektipäällikkö Hämeen liitto Hämeen parasta kehittämistä! 2015 Kanta-Hämeen sote-valmistelun

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus

Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Helsinki 14.10.2014 Etelä-Suomen KASTE Kotona kokonainen elämä: Osallisuus Sara Haimi-Liikkanen ( EKL) Tuula Ekholm ( LKU) Osallistava kehittämistyö Suunnittelu ja toteutus limittyvät Osallistaa kaikkia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory

Mtp jory , Aikuisten sosiaalipalvelujen jory Peso Jory ESPOON MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUJEN JA AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUJEN YMPÄRIVUOROKAUTISTEN LAITOS-JA ASUMISPALVELUIDEN VALVONTARAPORTTI 2015 Mtp jory 23.2.2016, Aikuisten sosiaalipalvelujen jory 23.3.2016

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon

Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos Mitä se osallisuus on? Missä ollaan ja miten tähän on tultu? Miten osallisuus näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä

ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROVANIEMEN MONITOIMIKESKUS-SÄÄTIÖ L A A D U K K A I D E N K U N T O U T U S - J A O H J A U S P A L V E L U J E N E D E L L Ä K Ä V I J Ä ROMOTKE Rovaniemen kaupungin konserniin kuuluva säätiö Perustettu

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS

KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS KEHAS- KESKUSTELUTILAISUUS Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Oulu 21.4.2015 Seinäjoki 22.4.2015 Alueellisen kierroksen keskustelutilaisuuden tavoitteet Kuulla näkemyksiä

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

Asumispalvelujen hankinta

Asumispalvelujen hankinta Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)

Lisätiedot