Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "http://www.stat.fi/til/jali/2010/jali_2010_2011-03-01_fi.pdf"

Transkriptio

1 Autismisäätiö Toimintakertomus 2010

2 1. ULKOINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Autismisäätiö jatkoi perustehtävänsä toteuttamista toimintavuotena 2010; tuottamalla toimialojensa kautta erityistä lisäarvoa aikuisille autismin kirjoon kuuluville tai muita neuropsykiatrisia oireyhtymiä omaaville henkilöille sekä maksaville asiakkaille. Maksavia asiakkaita olivat mm. kuntien sosiaalija terveystoimi, työvoimahallinto, sairaanhoitopiirit, oppilaitokset ja toiset palveluntuottajat sekä asiakkaat itse. Perustehtävän toteutuminen on edellyttänyt säätiöltä arvioivaa, avointa työkulttuuria, jolloin on tuotettu laadukkaita palveluja joustavasti ja kustannustehokkaasti. Toimintaa ovat ohjanneet asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja säätiömme arvot hyvinvointi, osallisuus sekä vaikuttavuus. Autismisäätiön vuoden 2010 toimintasuunnitelmassa ennakoitiin toimintavuoden jatkavan taloudellisessa epävarmuudessa ja yhteiskunnallisten muutosten paineissa. Huolimatta näkemyksistä, että kuntien taloustilanne heikkenisi entisestään, kannustivat positiivisuuteen optimistiset ajatukset siitä, että kuntatalouden kehitys saisi tuulta purjeisiinsa elpyvien maailmanmarkkinoiden muodossa. Kuntien rahoitusvaikeuksiin tarjottiin lääkkeeksi mm. lisävelan ottamista investointien toteuttamiseksi. Suomen julkisyhteisöjen velka kasvoikin vuoden 2010 aikana 12,2 miljardilla eurolla 87,2 miljardiin euroon ja suhde bruttokansantuotteeseen nousi 48,4 prosenttiin (4,6%). Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen laski hieman, 2,5 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 2,6 prosenttia. Kuntasektorin alijäämä pieneni kuitenkin 0,5 miljardiin euroon (muutos +0,6 mrd. ). Tilastokeskuksen mukaan taustalla oli verotulojen ja saatujen tulonsiirtojen kasvu. Paikallishallintojen alijäämä pienentyi 1019 miljoonasta eurosta 500 miljoonaan euroon, mutta EDP-velka kasvoi 9702 miljoonasta miljoonaan (ibid.). Autismisäätiön toimintaympäristön merkittävimmät linjaukset koskivatkin kolmannen sektorin hyödyllisiksi todettujen palvelumallien toteuttamista ja rahoittamista kunnissa. Rahoitettavien palveluiden mittakaava, sisältö ja sijoittuminen olivat kaikki näkökulmia, jotka elivät vahvasti vuoden aikana eri hankintalinjauksissa.

3 Vammaispalvelulain kehitys vuonna Kunnilla on palveluiden järjestäjänä merkittävä asema toimintaympäristön kehittämisessä. Toimintavuotena 2010 Autismisäätiön toimintaympäristöä suoraan tai välillisesti muokkaavia valtionhallinnon projekteja oli useita; merkittävin näistä uudistuksista oli vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) uudistus, joka astui voimaan Uusien säännösten toimeenpanon ennustettiin olevan haasteellinen ja hallituksen esitykseen kirjattiinkin, että säännösten toimeenpano edellyttää sosiaali- ja terveysministeriöltä panosta uudistusta koskevaan tiedottamiseen, kouluttamiseen, ohjaukseen ja seurantaan yhdenmukainen tulkinnan ja soveltamisen toteutumiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi ministeriö asetti ohjausryhmän ohjaamaan ja koordinoimaan vammaispalvelulain muutosten toimeenpanoa. Ohjausryhmän toimeksiannosta suoritettiin syksyllä 2009 kysely vammaispalvelulain tultua voimaan kuntien sosiaalijohtajille ja vuotta myöhemmin jouluna 2010 vammaisalan järjestöille. Järjestökyselyn perusteella tarvitaan edelleen vahvaa tiedottamista vammaispalvelulain muutoksista ja sen soveltamisesta. Erityisesti voimavarakysymys kykeneekö määrittämään oman avuntarpeensa on aiheuttanut ongelmia. Kokemuksia on myös siitä, että harrastuksia varten kunnat voivat kategorisesti pitäytyä minimituntimäärissä vuonna tuntia / kk. Pelkona on, että sama toistuu, kun vuoden 2011 minimimääräksi on säädetty 30 tuntia / kk. Sosiaalityöntekijäpula nähtiin syyksi siihen, että palvelusuunnitelmia jää tekemättä ja myös siihen, että palvelutarpeen selvittäminen ja päätöksenteko eivät toteudu lain mukaisesti. (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2011:13) Vammaispalvelulain uudistaminen nosti palvelusetelin ostopalvelun rinnalle toiseksi palveluiden ostamisen muodoksi. Laki palvelusetelistä mahdollisti toimintavuotena palvelusetelin käytön kaikissa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kunnat ovat voineet päättää, miten laajasti ne ottavat setelin käyttöön, ja ovat aina vastuussa palvelun laadusta ja valitsevat palveluntuottajat ja myös valvovat niitä. Asiakas on voinut valita palvelusetelin tai kunnallisen palvelun, joka on joko itse tuotettu tai ostopalveluna hankittu. Palvelusetelien käyttö onkin yleistynyt kuluneen vuoden aikana niin, että tällä hetkellä reilut 100 kuntaa käyttää palveluseteliä ja suunnitelmia käyttöönotosta tai käytön laajentamisesta on 120 kunnalla. Vuonna 2010 Autismisäätiö ei vielä itse lähtenyt mukaan palvelusetelitoimintaan, mutta tulevana toimintavuotena säätiö näkee seteleiden käytön todellisena vaihtoehtona. Ongelmana palvelusetelikäytännössä on setelin arvo, jonka kunta määrittelee. Lisäksi omien setelipalvelujen mainostaminen on haaste joka alkoi hahmottua vuoden 2010 kuluessa. Vaikka palvelusetelin käyttöönotto onkin toteutunut osin onnistuneesti, on laajentuminen tapahtunut hitaammin kuin mitä palvelusetelilakia valmisteltaessa arveltiin. Syynä hitaaseen etenemiseen on ollut mm. viime vuosien talouskehitys ja se, että uusien työkalujen käyttöönotto vaatii kunnissa aikaa. Palvelusetelin odotetaan laajenevan jatkossa etenkin asumispalveluissa. Elinkeinopoliittisen asiantuntijan Aino Närkin mielestä (Sosiaalialan Työnantajaliitto ry) palvelusetelin käyttö sosiaalipalveluissa jatkaa kuitenkin yleistymistä. Tällä hetkellä palveluseteli on palveluasumisen osalta käytössä 15 kunnassa ja kuntayhtymässä ja sen käyttöönottoa suunnittelee 64 kuntaa. Suomen Kuntaliitto toteutti Sitran kanssa tammikuussa 2011 kuntiin suunnatun kyselyn, johon vastasi 225 kuntaa ja kuntayhtymää: Tulosten mukaan palveluseteli on käytössä erityisesti sosiaalipalveluissa kuten omaishoitajalomituksessa, kotipalveluissa,

4 palveluasumisessa ja vammaisten henkilökohtaisessa avussa ja lisäksi myös terveyspalveluissa. ( Sosiaalialan Työnantajat ry) Asumispalvelujen kehitys vuonna 2010 Suomen hallitus hyväksyi 21. tammikuuta 2010 periaatepäätöksen ohjelmaksi kehitysvammaisten asumisen ja siihen liittyvien palvelujen järjestämiseksi vuosina Ohjelman tarkoituksena on tukea kehitysvammaisten, myös autististen, henkilöiden yksilöllistä asumisen järjestämistä ja samalla vähentää kehitysvammalaitosten paikkoja. Ohjelma on valmisteltu ympäristöministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyönä. Koko toimialan kasvulle suurin este on investointipääomien tai vakuuksien puute. Kilpailutustilanteissa on korostunut toimitilojen rakentaminen, omistaminen ja hallinnointi. Toimijoiden tasapuolisen kohtelun ja reilun kilpailun hengessä tulisikin palvelujen kilpailutustilanteissa pitää selkeästi toimitilat erillään palvelutuotannosta (TEM, Sosiaalipalvelualan 2010 toimialaraportti). Ympäristöministeriön alainen Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA on vuoden 2005 alusta lähtien voinut myöntää investointiavustuksia kunnille ja yleishyödyllisille yhteisöille erityisryhmien asuntotilanteen helpottamiseksi; kohteena asuntojen rakentaminen, hankinta ja perusparantaminen. Nämä avustukset ovat myös osaltaan vääristäneet kilpailua ja antaneet ARAn rahoituksen saajille merkittävän kilpailuedun muihin toimijoihin verrattuna. Kunnat ovat eri vaiheissa laitosasumisen muutosprosessissa. Muutostilanne on antanut kunnille mahdollisuuden palauttaa erityishuoltopiireille siirrettyjä palvelutoimia takaisin kunnan itsensä hoidettavaksi. Kunnat ovatkin aktivoituneet itse tuottamaan tarvittavia asumispalveluja. Myös sosiaali- ja terveyspalvelualalle on muodostunut keskittymistä: suuret toimijat ovat ostaneet pieniä yrityksiä ja laajentaneet toimintaansa koko Suomeen. Samoin ulkomaiset pääomasijoittajat ovat uskoneet Suomen markkinoihin ja ovat siten monen suuren yrityksen taustalla. Toimintavuotena ulkomaisia yrityksiä osallistui myös suomalaisiin sosiaalipalveluiden kilpailutuksiin ja pärjänneetkin niissä hyvin. Kuntien omistamat erityishuoltopiirit ovat rakentaneet ja rakentavat edelleen tiloja vastaamaan laitospaikkojen karsimisesta aiheutuviin asumistarpeisiin ja samalla myös uusien ikäluokkien tarpeisiin. Samalla he luonnollisesti tuottavat palvelut rakentamiinsa tiloihin. Kolmannen sektorin toimijat, varsinkin pienet ja keskisuuret, jäävät ilman mahdollisuutta vaikuttaa tähän kehitystoimintaan palvelutoiminnankaan osalta. Tämä johtuu siitä, että erityishuoltopiirien palvelut rinnastetaan kunnan tuottamiksi palveluiksi. TEM/ sosiaalipalvelualan toimialaraportti 2010 mukaan myös kuntien monet erilaiset roolit palveluntuotannossa aikaansaavat haasteita tasavertaiselle ja reilulle kilpailulle ja siten nostavat esiin tarpeen jäsentää selkeämmin kuntien palvelujenrakennetta mm. tilaaja-tuottajamallia hyödyntäen. Autismisäätiö samoin mm. Kehitysvammaliitto (HS ) onkin huolissaan kohderyhmänsä asiakkaiden tarpeiden tyydyttymisestä rakenteilla, joissa kunnat suosivat vanhojen laitospaikkojen korvaamista isoilla keskittymillä, joihin asutetaan autistisia, kehitysvammaisia, vanhuksia ja päihdeongelmaisia henkilöitä yhteen. Autismisäätiö on kohdannut tämän kehityksen haasteena oman ammattitaitonsa esiintuomiselle erityisesti, kun tarvittavien palvelujen toteuttaminen edellyttää lisätilojen rakentamista/olemassaoloa.

5 Tuottavuuden kehitys vuonna Tuottavuuden lisääminen ei sinällään ole paras mahdollinen määre työssä, jossa toiminta on asiakkaan hoitoa/ohjausta/tukemista, parempi olisi puhua palvelun laadusta ja vaikuttavuudesta. Useat kunnat kuitenkin panostivat toimintavuotena tuottavuuden ja palvelurakenteiden kehittämiseen. Autismisäätiö osallistui yhtenä palveluntuottajana erääseen Helsingin kaupungin sosiaalitoimen tällaiseen hankkeeseen. Työskentelyn yhtenä tavoitteena oli luoda asianmukaiset rakenteet palvelujen kilpailutuskäytänteille tuottavuus huomioiden. Työ- ja elinkeinoministeriön sosiaalipalvelualan 2010 toimialaraportin mukaan sosiaali- ja terveysalan tuottavuus on alhaisella tasolla. Raportin mukaan tuottavuuden parantamisessa henkilöstön merkitys on ylivoimainen. Pienissä yrityksissä teknologian hyödyntäminen on raportin mukaan vähäistä, vaikka teknologian avulla voitaisiin parantaa toiminnan laatua ja tehokkuutta vapauttamalla henkilöstön aikaa itse perustyöhön. Sosiaali- ja terveysalan tuottavuuteen on vaikuttanut myös palveluiden hinta. Rahoitusongelmistaan johtuen vuonna 2010 osa myös Autismisäätiön yhteistyökunnista lyhensi asiakaskohtaisia sopimusjaksoja ja jopa lyhytjänteisesti suhtautuen teki myös kielteisiä asiakaspäätöksiä. Koska sosiaali- ja terveysalan rahoitusrakenne pohjaa siihen, että kunnat ovat maksavia asiakkaita, ne toimivat silloin myös paljolti hinnanasettajina. Alla olevassa kuvassa hahmottuu sosiaali- ja terveydenhuollon monimutkaiset rahavirrat. Kuva on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) julkaisusta. Lähde: THL SVT-julkaisu 2010 Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa.

6 Taloudellisen toimintaympäristön kehitys Tilastokeskuksen mukaan kuntien taloustilanne oli ennakoitua parempi vuonna Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate, eli yhteenlaskettujen tuottojen ja kulujen erotus, nousi 2,1 miljardiin euroon, vaikka sen vielä talousarvioissa ennustettiin jäävän alle miljardiin. Suuren osan kasvusta selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu, mutta myös toimintakate heikkeni aiempia vuosia vähemmän. Kuntien lainakanta kasvoi jälleen lähes miljardilla, koska investointeja ja lainojen lyhennyksiä varten jouduttiin ottamaan uutta lainaa. Myös kuntayhtymien taloustilanne parani. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 4,0 prosenttia. Ennakoitua myönteisempi kansantalouden ja työllisyyden kehitys on osaltaan vaikuttanut kuntien veropohjan odotettua parempaan kehitykseen. Huomattava määrä kuntia korotti myös tulo- ja kiinteistöveroprosenttejaan vuodelle Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 400 euroa. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 337 euroa. Ainoastaan 8 kuntaa arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Vastaavia kuntayhtymiä oli 20. (Tilastokeskus, Julkinen talous 2011) Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2010 käyttäneensä vajaat 3,8 miljardia euroa. Tämä on 9,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuntayhtymien investoinnit kasvoivat lähes 2,0 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 2010 lopussa jo yli 13 miljardia euroa. Tämä on noin 2,3 miljardia euroa enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaisia velkojaan kunnat ja kuntayhtymät lyhensivät 1,3 miljardilla eurolla. Uutta pitkäaikaista lainaa jouduttiin kuitenkin ottamaan yli 3,4 miljardia euroa (Tilastokeskus, Julkinen talous 2011). 2. SISÄINEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2010 Autismisäätiön keskeisiä toiminnallisia tavoitteita vuodelle 2010 olivat: 1) vaikuttavuusperiaatteen näkyväksi tekeminen Autismisäätiön toiminnassa, 2) Autismisäätiön asiantuntijaroolin rakentaminen kunnallisen päätöksenteon tueksi, 3) kehittää Autismisäätiöstä kohderyhmän työllistämistoiminnan valtakunnallinen vaikuttaja, 4) tuottaa jo olemassa olevat palvelut laadukkaasti ja taloudellisesti ja 5) ruotsinkielisten palvelutarpeen toteuttaminen. Alla olevasta toimintakuvauksesta ilmenee, että tavoitteet on saavutettu. Autismisäätiön sisäisessä toimintaympäristössä toimintavuosi 2010 oli pääosin syventävän toiminnan kausi, vaikka käynnistimmekin uusia toimintoja alue- ja vastaanottotoiminnan, työvoimahallinnon palvelujen ja uuden tukiasumisyksikön muodoissa. Toimintavuotena panostimme edelleen ruotsinkieliseen toimintaan lähinnä erilaisin projektein. Toteutimme myös loppuun edellisenä vuonna käynnistetyn OKM:n rahoittaman ruotsinkielisen neuropsykiatrisen coach-koulutuksen. Työvoimahallinnon kanssa teimme puitesopimuksen sekä Kaakkois-Suomeen että Uudenmaan alueen TE-toimistojen kanssa. Autismisäätiö ja Helsingin kaupunki teki myös puitesopimuksen asumisen alkukartoituksen ja ryhmäytymisen edistämistä tukevasta palvelutoiminnasta.

7 Autismisäätiö arvot ovat hyvinvointi, osallisuus ja vaikuttavuus. Tärkeä tekijämme arvojen toteutumiseksi on motivoitunut, osaava henkilöstö. Henkilökunta oli myös merkittävin vaikuttava tekijä säätiömme tuottavuudessa toimintavuotena. Vaikka toimiala kärsi työvoimapulasta, niin järkevällä ja monipuolisella rekrytoinnilla Autismisäätiö onnistui palkkaamaan erinomaisia ammattilaisia sekä entisiin että uusiin toimipisteisiinsä. Sosiaalipalvelualan 2010 toimialaraportin mukaan eniten työvoiman rekrytointiongelmia on toukokuussa 2010 ollut seuraavissa ammateissa: henkilökohtainen avustaja, sosiaalityöntekijä ja kehitysvammaistenhoitaja. Autismisäätiö koki myös toimintavuotena haasteita avustajien, neuropsykologin, osa-aikaisen psykiatrin sekä sosiaalityöntekijän rekrytoinnissa. Toimialallamme ei ole toistaiseksi ollut käytössä palvelujen laatumäärityksiä, jotka ohjaisivat hinnanmuodostusta. Autismisäätiö panosti vuonna 2010 osaltaan tuotteistamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön laatumääritysten rakentamiseksi. Vaikka Autismisäätiön asumispalveluyksikössä asuvalla autismin kirjoon kuuluvalla asiakkaalla on periaatteessa oikeus saada henkilökohtaista apua vammaispalvelulain perusteella (henkilökohtainen apu kohdentuisi niihin toimiin, jotka tapahtuvat kodin ulkopuolella), eivät asiakkaat ole sitä pääsääntöisesti hakeneet. Ongelmaksi on muodostunut mm. asiakkaiden puutteellinen kommunikointi-/arviointikyky esittää itse avuntarvettaan lain edellyttämällä tavalla. Vuonna 2010 kunnat panostivat paljon uudistuneen vammaispalvelulain mukaiseen palvelusuunnitelmien tekemiseen ja useimmilla säätiömme asiakkaista onkin voimassa oleva palvelusuunnitelma. Suunnitelmaviidakon kirjavuuden takia Autismisäätiö uudisti myös omaa asiakaskohtaista suunnitelmaansa tarkoituksenmukaiseksi. Toimintavuonna laadittiin Autismisäätiön HTS (henkilökohtainen tulevaisuuden suunnitelma), jonka prosessissa painotetaan asiakkaan äänen kuulluksi tulemista sekä asiakkaan osallisuutta. AUTISMISÄÄTIÖN VUODEN 2010 TUNNUSLUKUJA Vuonna 2010 Autismisäätiön tuotot olivat yhteensä 8,782 M, josta kohdennettuja avustuksia euroa. Lisäksi säätiö sai RAY:n yleisavustusta euroa. Toimintasuunnitelman mukainen kasvutavoite 15 % saavutettiin. Tilikauden ylijäämä oli Ylijäämätulos on säätiön talouden vakauden kannalta tärkeää, koska edellisten vuosien alijäämäiset tulokset sekä uusien yksiköiden käynnistäminen ovat vähentäneet merkittävästi säätiön pääoman määrää.

8 TYÖ- JA PÄIVÄTOIMINTA Autismisäätiön toimintapalvelut kattavat päivätoiminnan ja erityisen voimakasta tukea tarvitsevien päivätoiminnan, työtoiminnan, joka sisältää mm. työpaja- ja valmennustoiminnan. Uutena toimintamuotona näistä käynnistettiin huhtikuussa 2010 Helsingin Vallilassa sijaitseva työtoimintaa tuottava työpaja- ja valmennusyksikkö. Vuoden aikana työ- ja päivätoimintapalveluja toteutettiin kuudelletoista (16) kunnalle. Käyttöpäiviä toteutui yhteensä Työtoimintapalveluissa työskenteli toimintavuoden aikana yhteensä 45 kokoaikaista työntekijää. Asiakkaiden palvelutoiminnan segmentoinnilla nnilla asiakkaiden tarpeet kyettiin paremmin yksilöimään ja tuloksena oli, että osa asiakkaista siirtyi säätiön sisällä toiseen palveluyksikköön. Kokemusten perusteella havaittiin, että palveluiden koostunut segmentointi on huomioitava toiminnan edelleen kehittämisessä. Palvelutoimintaa kehitettiin toimintavuotena myös keräämällä tietoa sekä asiakkailta että henkilökunnalta. Kyselyn avulla pyrittiin mm. selvittämään asiakkaiden kokemaa osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia, henkilökohtaisesti koettua elämänlaatua, asiakkaiden asettamia vaatimuksia ja tyytyväisyyttä säätiön palveluihin. Tarkoituksena oli koostaa asiakkaiden tulevaisuudensuunnitelmia ja kerätä vapaamuotoista palautetta ja kehitysehdotuksia suoraan kohdeasiakkaalta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että asiakkaiden itse kokema tyytyväisyys palveluiden sisältöihin ja laatuun oli korkeampi kuin mitä henkilökunta oletti asiakkaiden kokevan. Kyselyn myötävaikutuksella toiminnan sisältöalueita selkiytettiin ja suunnattiin mm. hankintoja asiakkaiden tarpeet paremmin huomioivalla tavalla; esim. mediapajan kalustaminen Vallilassa ja taidetoimintaan suunnattujen henkilöstöresurssien vahvistaminen. Autismisäätiön päivätoimintayksiköiden tavoitteena on ollut asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja kasvaminen. Toimintavuoden aikana huomioitiin erityisesti toimintaympäristön strukturointia ja toiminnan sisältöalueita. Uusia sisältöalueita olivat psykomotoriikkaan painottuvat ryhmätoiminnat sekä erilaiset kommunikaatiovalmennukseen sisältyvät arvioinnit. Asiakkaiden fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon vastasivat mm. yksiköiden fysioterapeutit säännöllisillä 2-3 kertaa viikossa tapahtuvilla ohjaus- ja toimintatuokioilla.

9 Käpylän toimipisteen asiakkaiksi valikoituivat ne henkilöt, jotka tarvitsivat voimakkaampaa henkilökohtaista ohjausta ja ne, joilla tilan strukturoinnilla on erityinen merkitys yksilölliselle toimintakyvylle. Käpylän toimipisteestä siirtyi asiakkaita palvelujen segmentoinnin myötä Vallilan työtoimintayksikköön. Käpylän toiminta organisoitiin uudelleen asiakkaiden yksilöllinen kommunikaatio ja toimintakyky huomioiden. Rakennettuihin toimintaryhmille nimettiin vastuutyöntekijät. Muutoksella pyrittiin vakauttamaan asiakkaiden toimintaympäristöä - asiakkaan tarpeet paremmin huomioivalla tavalla. Yksikössä panostettiin erityisesti sensomotoriseen ohjaukseen ja kuntouttavaan toimintaan sekä toiminnallisiin työ- ja tehtäväkokonaisuuksiin. Uutena toimintana Käpylän asiakkaat osallistuivat työharjoittelukokeiluihin Autismisäätiön Vallilan toimipisteessä. Vallilan työtoimintayksikkö siirtyi toukokuussa 2010 uusiin toimitiloihin Kumpulantielle Vallilaan. Muuton yhteydessä yksikön työhönvalmennus- asiakkaat siirtyivät Autismisäätiön Neuropsykiatristen Avopalveluiden (Neppa) piiriin. Näin toimittaessa voitiin segmentoida työvoimahallinnon kustantama työllistyminen omaksi toimintakokonaisuudeksi. Kumpulantien toimipisteessä toiminnat jaettiin pajatoimintoihin. Tarjotut pajatoiminnat ovat olleet: työ- ja työharjoitteluun liittyvät toiminnat, media- ja atk-taidot, yksilö- ja ryhmävalmennustoiminnot sekä taidekäsityö ja kulttuuritoiminta. Asiakkaiden viikko-ohjelmat ovat rakentuneet yksilöllisten tulevaisuudensuunnitelmien (HTS) tavoitteiden sekä asiakkaiden henkilökohtaisten toiveiden mukaisesti. Yksikön taide- ja taidekäsityötoimintaa oli esillä Sanomatalossa pidetyssä viikon mittaisessa näyttelyssä, Vanhan Ylioppilastalon joulumyyjäisissä sekä Onea Desing Shopin myymälässä. Mediapajan valmistumisen myötä toteutui asiakkaille kursseja atk-ohjelmistojen käytössä. Mediapajan toimintaa on ollut myös säätiön uusien esitteiden suunnittelu ja toteutus. Työelämään suuntautuneessa pajatoiminnassa asiakkaat osallistuivat aikaisempaa laajaalaisemmin talon ulkopuolisiin työtehtäviin avoimen sektorin työpaikoilla. Yksilö- ja ryhmävalmennustoiminnoissa paneuduttiin erityisesti sosiaalisten taitojen vahvistumiseen sekä yksilöllisiin tukikeskusteluihin. Viikoittain on toteutettu myös vertaisryhmätoiminta. Saavutettuja tuloksia: Työharjoittelu: 13 henkilöä Vallilan harjoittelujakso: 3 henkilöä Työsuhde tuettu: 2 henkilöä Koulutuskokeilu: 1 henkilö Työsuhde: 1 henkilö Palkkatuettu työ: 1 henkilö Opiskelu: 1 henkilö

10 # $ % & $' #' & ' % ' ASUMISPALVELUT Autismisäätiön asumispalvelut toteuttivat palvelutuotteinaan autettua asumista, ohjattua asumista, vahvasti tuettua tukiasumista, tukiasumista, asumisharjoittelua ja asumisvalmennusta. Vuoden 2010 aikana uutena asumisyksikkönä käynnistyi Kustaa Aadolfin Puiston tukiasumisyksikön toiminta. Kustaa Aadolfin Puiston tukiasumisyksikkö tuottaa vahvasti asti tuettua tukiasumista kymmenelle asiakkaalle. Asumisyksiköitä oli yhteensä kahdeksan. Asumispalvelut tuottivat palveluita yhteensä 15:lle eri kunnalle. Kuntien lukumäärä laski edellisvuodesta kuntaliitoksien takia. Asiakkuuksia asumispalveluissa vuoden 2010 aikana oli 108. Toiminnan vaikuttavuutta ilmensi vuonna 2010 kahden asiakkaan muuttaminen autetusta asumisesta vähemmän tuettuun asumismuotoon.! " Autismisäätiön ja Espoon kaupungin välinen Hirvisuon ryhmäkotien palvelutoiminnan sopimus päättyi vuoden 2010 lopussa. Vuoden 2010 aikana neuvoteltiin kuitenkin kahden vuoden

11 suorahankintana jatkosopimus Hirvisuon ryhmäkodin toiminnalle. Uuden sopimuksen voimassaolo päättyy vuonna Asumispalveluiden kuntouttavassa toiminnassa keskeisinä lähtökohtina tina ovat olleet asiakkaiden osallisuuden ja yksilöllisyyden kunnioitus sekä sosiaalisten taitojen kehittäminen. Arviointikäytäntöjä kehitettiin hyödyntäen suoraa havainnointia, erilaisia itsearviointeja, haastatteluja, adaptiivista toimintakyvyn arviointia, AAPEP- ja Ziggurat malleja. Ryhmätoimintoina tukiasumisyksiköissä toteutettiin mm. asukasiltoja, kalastusryhmiä, olohuonetoimintaa, elämysryhmiä, sosiaalisten taitojen ryhmiä, kädentaidot - sekä kokkiparitoimintaa. Yksiköissä otettiin käyttöön strukturoidut asiakaspalaverit - malli, jonka todettiin toimivaksi. Asumisyksiköissä on tehty asiakaskohtaiset väliraportit kolmen kuukauden välein. Yhteiskunnassa toimimista harjoiteltiin mm. asioiden hoitamisen yhteydessä. Asiakkaita osallistui myös ulkopuolisten toimijoiden järjestämille leireille (Lehtimäen opisto, seurakunnan leiri ja UVPS:n autismileiri). Autismisäätiön Lippo-tilan käyttö oli erittäin aktiivista ympäri vuoden. Asumispalveluissa työskenteli 78 henkilöä. Kaikilla työntekijöillä on ollut sosiaali- tai terveysalantutkinto. Kaikissa yksiköissä toteutettiin yksikköpalaverit ja kehityskeskustelut sekä kehittämispäivät suunnitellun vuosikellon mukaisesti. NEUROPSYKIATRISET AVOPALVELUT Neuropsykiatristen avopalvelujen toimintaa toteutettiin ja kehitettiin vuonna 2010 kuudella (6) eri osa-alueella alueella 1) diagnostiset ja lääkinnälliset palvelut, 2) arviointipalvelut (sis. mm. neuropsykologiset tutkimukset, adaptiiviset toimintakykyarvioinnit, toiminta- ja fysioterapeutin arvioinnit 3) sopeutumisvalmennustoiminta, 4) kuntoutus- ja coach- palvelut, 5) perhetoiminta sekä 6) koulutus-, konsultaatio- ja työnohjauspalvelut. & ( ) ( #) " % *

12 Keskeisenä kehittämisen kohteena olivat kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuspalvelujen sisällöllinen jäsentäminen, jota jatketaan edelleen vuonna Prosesseja kuvattiin ja sisältöjä tarkennettiin muun muassa ammatinvalinnan ohjauksesta, neuropsykiatrisesta coach-palvelusta, neuropsykiatrisesta ohjauksesta, työhön valmennuksesta ja ryhmätoiminnoista. Uutena ryhmänä toteutettiin Mielen teoria ryhmä, jossa nimensä mukaisesti käsiteltiin mielen teoriaan liittyviä sisältöjä tarjoten osallistujille tietoa aiheesta ja käytännön harjoituksia. 3. JÄRJESTÖTYÖ VERTAISTUKITOIMINTA Autismisäätiössä järjestettiin vuonna 2010 järjestötoimintaan kuuluvaa vertaistukitoimintaa suomen- ja ruotsinkielisille vanhemmille, joilla on lapsi/nuori, jolla on neuropsykiatrinen diagnoosi tai oireita. Ryhmien tavoitteena oli tarjota tietoa neuropsykiatrisista häiriöistä. Näin tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä oman lapsensa oireiden suhteen, sekä sitä kautta tukea jaksamista vanhemmuuteen. Tavoitteena oli lisätä uusia toimintamalleja arkeen ja mahdollistaa entistä laajempaa tukiverkostoa perheille. Vanhempien ryhmiä on toteutettu yhteensä neljä, joista yksi Espoossa ja kolme Helsingissä. Näistä ryhmäprosesseista kolme toteutettiin kuntien myöntämien järjestöavustusten turvin ja yksi oli vanhempien itse maksama Virtaa Vanhemmille - ryhmä. Kokemukset ohjatusta ryhmätoimintamallista olivat erittäin myönteisiä sekä ryhmään osallistuneiden vanhempien, että ryhmää ohjanneiden ohjaajien mielestä. Vertaisryhmien päätyttyä kerätyissä kirjallisissa palautteissa tuotiin esille muun muassa seuraavia asioita: Oma kärsivällisyys ja ymmärrys Asperger-nuoren kanssa oli parantunut, oli syntynyt oivalluksia oman nuoren ja oman käytöksen osalta, autismitietous oli lisääntynyt, palkkioiden merkitys toivotun käyttäytymisen vahvistamisessa, oman hyvinvoinnin merkityksellisyyden huomaaminen, paremman tulevaisuuden - toiveen herääminen, oman ajan tarpeen ja omien unelmien toteuttamisen tärkeyden huomaaminen. Helsingin kaupungin vertaisryhmissä kerätyissä palautteissa vanhemmilta saadun vertaistuen merkityksen osalta keskiarvo oli 9,33 (asteikolla 1-10) ja tietopohjaisen sisällön hyödyllisyyden osalta keskiarvo 9,44. Virtaa Vanhemmille - ryhmässä vastaavat keskiarvot olivat 9 molemmilla alueilla. Toimintamalliin sisältyvien tietoisten voimavaroja vahvistavien harjoitusten ja näkökulmien hyödyllisyyden osalta keskiarvo oli 8,75. Ryhmätoiminnan lisäksi vanhemmilla oli mahdollisuus henkilökohtaiseen konsultaatioon yksilötapaamisten muodossa. Vuonna 2010 saatiin päätökseen voimaannuttavan teatterityön hanke ( ), jota Autismisäätiön lisäksi rahoittivat RAY ja Opetusministeriö. Hankkeessa autismin kirjon henkilöt koostivat itse tuotetuista teksteistä autismin kirjon aihepiiriä omasta näkökulmastaan. Osallistujat saivat ammattilaisten apua mm. dramaturgiassa. Näytelmän nimi oli Normaali on ihmiselle sika ja se kertoi parodiatyylisesti Asperger-ihmisen kokemista kohtaamisista virastoissa. Esitykset on pidetty Teatteri Ilmiössä, Helsingissä. Esitykset myytiin loppuun ja yleisöltä tuli kannustavaa palautetta. Kyseisestä esityksestä on kerätty palautetta myös osallistujilta (autismin kirjon henkilöt). Teatterin tekeminen antoi osallistujille palautteiden perusteella iloa tai positiivisia

13 tunteita, lisää sosiaalisia taitoja sekä hauskaa tekemistä, uusia kavereita, energiaa ja uutta tietoa. Syksyllä 2010 Vautsi-ryhmä aloitti seuraavan produktionsa, ihmisyyden tutkimisen poikkitaiteellisin keinoin. Sillä teemalla ryhmä kulkee kohti toukokuussa 2011 toteutettavaa esitystä/esityssarjaa mm. puhumalla, kuuntelemalla, näyttelemällä, havainnoimalla, kirjoittamalla ja installaatioita rakentamalla. Syksyllä 2010 aloitti uutena ryhmänä Tarinoita elämästä - kirjoittajaryhmä, jossa oli mahdollisuus kuulla muiden tekstejä ääneen luettuna, jakaa omia töitä ja saada niistä palautetta. Ryhmän tavoitteena on kokoelmateoksen julkaisu syksyllä Lisäksi toteutettiin järjestötoiminnan mukaista neuvontaa ja tiedotusta sekä pääkaupunkiseudulla että aluetoiminnan yhteydessä. 4. PROJEKTIT OKM:n avustuksella toteutettiin vuonna 2010 loppuun kaksi projektia: ruotsinkielinen neuropsykiatrinen coach-koulutus sekä Vautsi-hanke eli voimaannuttava teatterityöpaja ja esitysprosessi vertaistukitoimintana autismin kirjon henkilöille. Molemmista saadut palautteet olivat erittäin positiivisia. RAY:n rahoittama Virtaa vanhemmille vertaistukiprojekti päättyi myös keväällä Sen kokemukset olivat erittäin hyviä ja tietoomme on tullut, että projektissa rakennetun mallin mukaan toimintaa toteutettiin vuonna 2010 jo muidenkin toimijoiden toimesta mm. Tampereella. OKM myönsi vuonna 2010 määrärahan tavoitteellista taideopiskelua, lisääntyvää hyvinvointia hankkeeseen. Hanke toteutuu vuoden 2011 puolella. Stiftelsen 7-Mars Fonden rahoittama neuropsykiatrinen kurssi ruotsinkielisille päiväkoti- ja koulunkäyntiavustajille toteutettiin loka-marraskuussa Svenska Kulturfonden kustantaman kirjasen tekeminen aiheesta Neuropsykiatria ja perhe käynnistyi vuonna 2010, mutta valmistuu vuoden 2011 alkupuolella. Svenska Folkskolans vänner osallistui vuonna 2010 ruotsinkielisen psykoedukatiivisen perheohjauksen toteuttamiseen, joka koostui yhteensä 12 tapaamisesta. Thuring Stiftelsen osallistui ruotsinkielisen neuropsykiatrisen coach-toiminnan esittelyyn sekä asiakastyön pienimuotoiseen kustantamiseen. Prosessi päättyi vuoden 2010 lopussa. 5. HENKILÖSTÖ Tärkeä tekijä Autismisäätiön arvojen toteutumiseksi on motivoitunut, osaava henkilöstö, joka oli toimintavuotena myös säätiömme tuottavuuden merkittävin takuu. Henkilöstömme vahvoja osaamisalueita olivat toimintavuotena asiakkaiden kohtaaminen, toimiva kommunikaatioympäristö ja autistinen ajattelu. Arvojen ja osaamisalueiden näkyväksi tekeminen oli vaikuttavuuden tunnistamisen takia tärkeää. Siksi Autismisäätiö kartoitti ja keräsi monimuotoisesti palautetta toimintavuoden 2010 aikana sekä kohdeasiakkailta että heidän vanhemmiltaan ja koulutuksiin/työnohjauksiin osallistujilta eri asiayhteyksissä. Säätiömme palvelutoiminta on haastavaa ja erilaisia ohimeneviksi luokiteltuja työtapaturmia esiintyi myös toimintavuotena. Säätiö panosti toimintavuotena työtapaturmien vähenemiseen, ennaltaehkäisevän toiminnan tuloksena oli niiden 20 % lasku.

14 Autismisäätiön henkilökunnan vakanssien määrä vuoden 2010 lopussa oli 142. Uusia työntekijöitä palkattiin uusiin työtehtäviin 14 henkilöä. Säätiö toteutti toimintavuotena henkilökunnalle sekä työhyvinvointi- että tasa-arvokartoituksen. Autismisäätiöllä on aktiivisesti ja säännöllisesti toimivat YT-toimikunta sekä työsuojelutoimikunta. Lisäksi Autismisäätiö panostaa henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämiseen ja ylläpitämiseen osallistumalla henkilökunnan liikunta/kulttuuriharrastuksen tukemiseen. Sisäiset koulutukset: Autismisäätiön vahva ja merkittävä erityisosaamisalue on korkeatasoinen sisäinen koulutus. Autismisäätiö järjesti säätiön sisäisesti yhteensä 27 koulutustapahtumaa, joista suurin osa oli puolen päivän koulutuksia, ryhmäkokojen ollessa 8-25 työntekijää. Koulutuksissa oli yhteensä noin 300 osallistujaa. Palautteita saatiin 210 kappaletta, joista kaikista koulutuksista annettujen palautteiden keskiarvo oli 4,3 (asteikolla 1-5). Yhtenä menetelmäkoulutuksena toteutettiin Tukikeskustelukoulutus, kouluttajana Sari Kujanpää Haukkarannan koulusta. Koulutukseen osallistui 11 osallistujaa säätiön eri toimipisteistä. Sisäisissä koulutuksissa yhteistyö Haukkarannan koulun, psykologi, aivotutkija Anne Lehtokosken sekä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa on vakiintunut. Lisäksi henkilökunta on kouluttautunut mm. lääkehoitoon ja kommunikaatioon liittyvillä alueilla. Muu kehittämistoiminta: Kuntoutussuunnitelmaprosessin kehittämistä varten kokoontui työryhmä, joka teki esityksen Kuntoutussuunnitelmaprosessi osallistuvaksi ja vaikuttavuutta mittaavaksi. Työryhmässä (Hanna Ekman, Hanna-Mari Raatikainen, Sanna Kara, Anna Lång, H-L Niemelä) on ollut edustajia kaikista palvelutoiminnan alueista. Työryhmä on tunnistanut haasteet, eri näkökulmat sekä kokemukset ja saanut ne mielekkäästi kasattua yhteen. Vaikuttavuuden arvioinnin lisäksi kehittämistyön prosessin osia ovat olleet prosessin selkiyttäminen, asiakkaan mielipiteen aikaisempaa parempi selvittäminen ja esille tuominen, materiaalien tekeminen (kohde)asiakasystävällisemmiksi ja yksilölliset erityispiirteet huomioivimmiksi. Kuntoutussuunnitelma-käsite päätettiin korvata Henkilökohtaisella tulevaisuuden suunnitelmalla (HTS), joka luonnollisesti sisältää henkilökohtaiset toiminnan tavoitteet, keinot tavoitteisiin pääsemiseksi ja arvioinnin, jotta toiminnan vaikuttavuus on osoitettavissa. Nimen muutoksella voidaan osaltaan osoittaa asiakkaan omaa osallisuutta toiminnassa. 6. TALOUS Talous perustui toimintavuotena edelleen pääosin kuntien sosiaalitoimien kanssa tehtyihin sopimuksiin. Työvoimahallinnon ja terveydenhuollon ostamat palvelut lisääntyivät edellisestä vuodesta. Tavoitteena vuodelle oli 15 % kasvu, toteuma oli 17.7 %. Autismisäätiö sai RAY:ltä yleisavustusta euroa. Helsingin kaupunki antoi järjestöavustusta sekä suomen- että ruotsinkieliselle toiminnalle yhteensä euroa ja Espoon kaupunki 2200 euroa. Lisäksi avustuksia antoivat Stiftelsen 7-Mars Fonden 3000 euroa, Svenska Kulturfonden 4000 euroa. OKM:n vuodelle myönnetyistä avustuksista käytettiin toimintavuotena euroa ja OKM vuodelle myönnetystä 4000 euron avustus käytetään kokonaan vuonna RAY:n Virtaa vanhemmille projektille vuonna 2009 myöntämästä euron avustuksesta käytettiin euroa vuonna Autismisäätiön taloudesta on vastannut säätiön hallitus ja

15 hallituksen antamilla valtuuksilla toiminnanjohtaja Ritva Ulander. Autismisäätiö osti palkkahallintoon liittyviä palveluja tilitoimisto Eurofim Oy:ltä ja taloushallintopalvelut Helsingin Yrityspalvelu Oy:ltä. Tilintarkastajina toimivat KHT Jouni Vanhala ja HTM Vesa Peltola. 7. HALLINTO Hallitus on Autismisäätiön ylin päättävä elin. Autismisäätiön hallituksessa on kahdeksan jäsentä. Toimintavuotena puheenjohtajana jatkoi Juhani Mäki, varapuheenjohtajana Jorma Norkela. Hallituksen jäsenet olivat Antti Helenius, Timo Honkala, Jyri Juusti, Marja Juvakoski, Raija Keynäs ja Pekka Tani. Hallituksen sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Ritva Ulander. Hallitus kokoontui vuoden aikana 10 kertaa. 8. AUTISMISÄÄTIÖN PÄÄOMAVARAT Autismisäätiön pääomat olivat sijoitettu vuonna 2010 pörssiosakkeisiin, joiden kurssit kehittyivät yleisen talouskehityksen mukaisesti. Lisäksi säätiö omisti Lapinjärven kunnassa olevan Lippo - tilan ja siihen rajoittuvia maita. Vuonna 2010 säätiön avopaperit oli jaettu sekä omakatteiseen että säätiön omaan rahastoon. Osakkeiden markkina-arvot olivat vuoden 2010 lopussa yhteensä ,31 euroa, josta omakatteisen osuus oli ,31 euroa ja säätiön oma ,00 euroa. Osinkotuloja tuli säätiön osakkeille 2344,69 ja omakatteiselle rahastolle 3212,32 euroa. Toimintakertomus on hyväksytty Autismisäätiön hallituksen kokouksessa 29 /

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018

LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 2016-2018 LAUSUNTO ESKOON SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTOJEN KEHITTÄMISESTÄ VUOSINA 216-218 Lausuntopyyntö Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on perussopimuksensa 13 :n mukaan pyytänyt jäsenkuntien esityksiä

Lisätiedot

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena

Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös

Lisätiedot

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014

Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Laitoshoidon purku ja itsenäinen asuminen Kuntamarkkinat 11.9.2013 Jaana Viemerö, asiakkuusjohtaja, Järvenpään kaupunki Asukkaita suunnilleen saman verran kuin

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Kehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena

Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Henkilökohtainen budjetti mahdollisuutena Sosiaali- ja terveysturvan päivät, Seinäjoki 14.- 15.8.2013 / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja, Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Tiedän mitä tahdon! projekti

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola

Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös. 23.6.2011 M.Paavola Sosiaalipalvelut Vuoden 2010 toimintakertomus ja tilinpäätös Sosiaalipalvelut sairaanhoitopiirin toimialueena 2 toimintavuotta Tyytyväisyyttä mm. koulutustarjonnan ja työhyvinvointia edistävän toiminnan

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.

Asuntojen hankinta. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto. Asuntojen hankinta Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 17.1.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Asuntojen hankinnasta Näkökulmia: Kunnat asumisen järjestäjinä: asumisyksiköt,

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola

SOSIAALIPALVELUT. Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011. M.Paavola SOSIAALIPALVELUT Kuntaneuvottelut 16. ja 18.5.2011 Sosiaalipalvelujen organisaatio 1.5.2011 SOSIAALIPALVELUT Kehitysvammahuolto Merja Paavola Johtoryhmä Laatutyö Jouko Alinen Palvelukodit ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella

Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten. Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Kuntouttavan palveluasumisen valtakunnallisten kehittämissuositusten toteutuminen Pohjanmaa-hankkeen toimintaalueella Esa Nordling PsT,kehittämisp mispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaali-

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville

Eedi Asumispalvelut Oy. Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville Eedi Asumispalvelut Oy Uudenlaisia ryhmäkoteja asumisessaan erityistukea tarvitseville ESPOON DIAKONIASÄÄTIÖ Yksityinen sosiaalialan palveluntarjoaja Palveluja mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

2014 Toimintakertomus

2014 Toimintakertomus sosiaalilautakunta 29.1.2015 1 2014 Toimintakertomus 2.6 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen tehtävänä on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen ja yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä

Lisätiedot

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012

HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 HYVÄÄ YRITTÄJYYDESTÄ Hyvinvointialan kehittäminen Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, TEM Lohja 18.10.2012 Hoito- ja hoiva-alan yrittäjät luovat hyvinvointia Sosiaali- ja terveyspalvelujen arvo kansantaloudessa

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013

Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 1/2014 Investointiavustukset erityisryhmille 2005-2013 21.1.2014 ARA myöntämillä investointiavustuksilla lisätään asumiskustannuksiltaan

Lisätiedot

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö

Säännön nimi. Tetola 20.01.2009 Terveyden ja toimintakyvyn sekä Ikla 27.01.2009 ikäihmisten palveluiden toimintasääntö HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN S Ä Ä D Ö S K O K O E L M A HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN SEKÄ IKÄIHMISTEN PALVELUIDEN TOIMINTASÄÄNTÖ Säännön nimi Tetola 20.01.2009 Terveyden ja

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä

ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015. ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä ESKOON TOIMINTOJEN KEHITTÄMISSEMINAARI JÄSENKUNNILLE 27.5.2015 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT Ulla Yli-Hynnilä 1 ESKOON ASIANTUNTIJAPALVELUT 2015 Henkilökunta esimies lääkäri (1) psykologi (3) psykiatrinen

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Jyväskylän palvelusetelitoiminta

Jyväskylän palvelusetelitoiminta Jyväskylän palvelusetelitoiminta 31.3.2011 Riitta Pylvänen Projektipäällikkö Asiakas-tuottajamalli hanke (ASTU) Käynnistettiin lokakuussa 2009, päättyy 31.12.2011 Jykesin hallinnoima Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa

Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa Edullisuusvertailun ja tuotteistamisen periaatteet palveluasumisessa 5.11.2012Tero Tyni, erityisasiantuntija, sosiaali-ja terveystoimi Tero.Tyni@kuntaliitto.fi 09 771 2246 Sisältö: Tuotteistaminen Mitä

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto

YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012. Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto YMPÄRI KÄYDÄÄN YHTEEN TULLAAN 19.4.2012 Maakunta - osallisuus - lähidemokratia Maakuntajohtaja Jari Parkkonen, Päijät-Hämeen liitto AJATUKSIA PALVELURAKENNEUUDISTUKSISTA 2000-LUVULLA Aikaisemman kuin nykyisenkin

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain

Lisätiedot

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA

KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA KAUPUNGIN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ TYÖLLISYYDEN HOIDOSSA 10.042015 Yhdistysten tulevaisuus työllisyystoimijoina - tilaisuus Tarja Husso Työllisyyspäällikkö TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT JOENSUUSSA 2009-2015 (suluissa

Lisätiedot

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.

Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3. Toimeenpano Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Yhteiskokous Kunnat, Kela ja Pohjois-Savon TE-toimisto 10.3.2015 Toimeenpanon aikataulu 2015-2016 Laki voimaan 1.1.2015, kaikki

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö

KRIISIPALVELUT. Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö KRIISIPALVELUT Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö Theresa Sinkkonen 28.3.2012 KESKI-SUOMEN VAMMAISPALVELUSÄÄTIÖN KRIISIPALVELU Kriisipalvelu on tarkoitettu henkilölle, joka tarvitsee välitöntä ympärivuorokautisesti

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Työ kuuluu kaikille! 17.9.2015 Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto Sosiaalihuollon rooli vammaisten työllistymisen tukemisessa

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011

Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 Kohti selkeämpää asumispalvelujärjestelmää suunnittelupäällikkö Maritta Närhi 11.10.2011 T A M P E R E E N K A U P U N K I Ohjaus palvelujen tuottamiseen ja rakentamiseen Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluita

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja

Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry. Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Terveys- ja Sosiaalialan Yrittäjät TESO ry Marjo Rönkä toiminnanjohtaja Yleistä Sosiaalialan Yrityksiä noin 3 300 kpl 1 282 kpl vuonna 1999 2 186 kpl vuonna 2004 o Terveyspalveluyrityksiä noin 14 100 kpl

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna

TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna 1 TYÖPAJAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.11.2013 alkaen Telakkatie 9, 57230 Savonlinna Työpajaa on suunniteltu Kuntakokeilun, aikuissosiaalityön sekä vammaispalvelujen yhteistyönä palvelemaan vammais- ja työllisyyspalvelujen

Lisätiedot