SAVONLINNAN KAUPUNGIN PERUSTURVALAUTAKUNNAN OHJEET TOIMEENTULOTUEN KÄSITTELYSSÄ

Transkriptio

1 SAVONLINNAN KAUPUNGIN PERUSTURVALAUTAKUNNAN OHJEET TOIMEENTULOTUEN KÄSITTELYSSÄ Perusturvalautakunta

2 Sisällysluettelo Sivu 1. Oikeus toimeentulotukeen 1 2. Toimeentulotuen hakeminen Toimeentulotukihakemuksen käsittely Toimeentulotuessa huomioitavat tulot 3 3. Opiskelijoiden toimeentulotuki 5 4. Asunnottomat asiakkaat 7 5. Yrittäjät 7 6. Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat 8 7. Vangit 8 8. Päihdehuoltokeskuksen asiakkaat 8 9. Paluumuuttajat Velkajärjestely Toimeentulotuessa huomioitavat menot Asumiskulut Omistusasuntojen kustannukset Sähkölaskut Muut asumisesta aiheutuvat menot Terveydenhuoltomenot Silmälasit Hammashoito Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot Lasten päivähoitomaksut ja elatusmaksut Huonekalut ym. kodin hankinnat Lasten tarvikkeet Lasten harrastusmenot Lasten tapaamisista aiheutuvat kustannukset Asumisyksiköissä ja laitoksissa asuvien käyttö- ja vaateraha Muuttokustannukset Hautauskustannukset Romanihame Matkakulut Opintolainojen korot Kotipalvelu- ja vanhusten palvelutalolaskut Passit ja kansalaishakemukset Ehkäisevä toimeentulotuki Säädöksiä 19

3 1 TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISESSÄ KÄYTETTÄVÄT SOVELTAMISOHJEET 1. Oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotuen myöntämisestä on säädetty toimentulotukilaissa (1412/1997) ja -asetuksessa (66/98) niihin myöhemmin tehdyin muutoksin. Toimeentulotukilain soveltamisessa noudatetaan Sosiaali- ja terveysministeriön opasta toimeentulotukilain soveltajille ( 2013: 4 ), jonka ohjeistuksia nämä perusturvalautakunnan ohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön tai perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. (TOTUL 1 ) Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloaan ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla (TOTUL 2 1 mom.). Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929) ja lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta. (TOTUL 2 2 mom.) 2. Toimeentulotuen hakeminen Toimeentulotuen myöntää hakemuksesta sen kunnan toimielin, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee eli missä perheellä tai henkilöllä on vakituinen asunto. Jos henkilö tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useammassa kuin yhdessä kunnassa, toimeentulotuen myöntää se kunta, jonka alueella oleskelusta henkilön tai perheen menot johtuvat. Jos tuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa perhe tai henkilö oleskelee hakemusta tehtäessä (TOTUL 14 ). Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti joko tähän tarkoitukseen laaditulla lomakkeella, suullisesti asiakasvastaanotolla tai työntekijän käynnillä esim. hakijan kotona. Vanhempiensa luona asuva täysi-ikäinen (18 vuotta täyttänyt) henkilö hakee toimeentulotukea aina omalla hakemuksellaan. Puhelimitse ja sähköpostitse tehtyjä hakemuksia ei oteta vastaan. Puutteellisiin hakemuksiin pyydetään lisäselvitykset aina kirjallisesti. Selvityspyynnössä mainitaan selkeästi ne asiat, joista lisätietoa tarvitaan, miksi ja missä muodossa, pyydettyjen tietojen palautusajankohta (Hallintolaki 22,32,33) sekä ilmoitus

4 2 mahdollisesta hakemuksen käsittelemisestä puutteellisin tiedoin/hakemuksen hylkäämisestä, mikäli pyydettyjä selvityksiä ei saada asetetussa määräajassa Toimeentulotukihakemuksen käsittely Hakemuksen käsittelyssä selvitetään hakijan/hakijoiden toimeentulotukeen nähden ensisijaiset tulot kuten palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot ja varallisuus, saadut avustukset sekä mahdollisuudet ensisijaisten sosiaaliturvaetuuksien käyttöön ja ohjataan niiden hakemiseen. Näitä ensisijaisia etuuksia ovat mm. eläke, eläkkeensaajan asumistuki, työttömyysturvan päivärahat, tapaturmavakuutuksen toimeentuloa turvaavat etuudet, muut vakuutusperusteiset korvaukset, luopumiskorvaus, sairausvakuutuksen päiväraha, lasten kotihoidon tuki, yleinen asumistuki ja opiskelijan opintoetuudet (opintoraha, -laina ja asumislisä). Toimeentulotukihakemukset käsitellään toimeentulotukilain 14 a :n velvoittamassa määräajassa: Kiireelliset asiat käytettävissä olevien tietojen perusteella samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä ja muussa kuin kiireellisessä tapauksessa kuluvaa kuukautta koskevat hakemukset viipymättä ja viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Päätös hakemusajankohtaa seuraavaa kuukautta koskevan hakemuksen johdosta on tehtävä ja pantava täytäntöön viimeistään sanotun kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä, jos hakemuksen saapumisesta on kulunut enemmän kuin seitsemän arkipäivää. Toimeentulotukiasiaa käsittelevä viranhaltija harkitsee tapauskohtaisesti asian kiireellisyyden. Toimeentulotuki jakautuu perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen.. Perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä kohtuulliset asumisesta aiheutuvat menot ja vähäistä suuremmat terveydenhuollon menot (TOTUL 7, 7a ja 7b). Hakijan/perheen tilanteesta johtuen voidaan myöntää erityismenoihin lisäksi täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea (TOTUL 7c,13 ). Toimeentulotuen määrä on lain mukaan määriteltyjen menojen ja käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotus. Tulot ja varat otetaan huomioon ensin 7.ssä tarkoitettua perustoimeentulotukea myönnettäessä (TOTUL 6 ). Toimeentulotuki määrätään pääsääntöisesti kuukaudelta kerrallaan. Toimeentulotuki voidaan tarpeen mukaan myöntää ja maksaa myös kuukautta lyhyemmältä tai pidemmältä ajalta. Toimeentulotuen hakijan saamat tulot voidaan jaksottaa huomioitavaksi useammalle toimeentulotuen hakemiskuukaudelle, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi ottaen huomioon tulon kertaluonteisuus, käyttötarkoitus tai peruste, minkä vuoksi tulo on saatu. (TOTUL ja 2. mom.)

5 3 Perustoimeentulotukipäätös perustuu pääsääntöisesti kuukausikohtaiseen toimeentulotukilaskelmaan, josta asiakas näkee mitä tuloja ja menoja kyseiselle kuukaudelle on huomioitu. Lisäksi päätöksen perusteluihin kirjataan hakijalle tarpeelliset laskelmaan liittyvät perusteet, joita ei ole voitu laskelmaan kirjata. Jos hakijalla ei ole perustoimeentulotuen laskelman perusteella oikeutta perustoimeentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama tuloylijäämä mahdollisesta täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan. Toimentulotuessa tehdään aina erilliset päätökset perustoimeentulotuen, täydentävän toimeentulotuen ja ehkäisevän toimeentulotuen osalta. Toimeentulotukipäätöksen selostusosaan kirjataan hakemuksesta, mihin menoihin toimeentulotukea haetaan. Päätösosassa on riittävän selvästi esitettävä se, mihin hakija on oikeutettu ja miten päätös on ratkaistu. Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Kielteinen päätös perustellaan aina selkeästi, ilmoitetaan päätöksen perusteena olevat pääasialliset tosiseikat sekä säännökset ja ohjeet. Toimeentulotuki voidaan määrittää takautuvasti, mikäli hakijalla on osoittaa erityisiä syitä takautuvalle hakemiselle. Tällöin hakijan tulee esittää myös hakemuksensa ajalta tositteisiin perustuvat menot ja tulo- ja varallisuustiedot. Vuonna 2002 on käynnistynyt kokeilu, jossa ansiotuloista osa jätetään huomioimatta toimeentulotukea myönnettäessä, kokeilu jatkuu vuoden 2014 loppuun. Etuoikeutettuna tulona vähennetään henkilön/perheen ansiotuloista vähintään 20 prosenttia mutta enintään 150 euroa kuukaudessa. Etuoikeutetun tulon määrä on kotitalouskohtainen Toimeentulotuessa huomioitavat tulot Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja varat. TOTUL 6, 11 ja 12. Lisäksi on sovittu seuraavista käytännöistä: Työttömyyspäiväraha huomioidaan laskelmassa tuloksi 20 päivän maksuerinä. Tämän käytännön mukaan pitkäaikaistyöttömällä tulee kerran vuodessa huomioitavaksi yhden kuukauden toimeentulotukilaskelmassa kaksi maksuerää. Näin mahdollisesti syntyvää tulojen ylijäämää ei siirretä enää seuraavan kuukauden tuloksi. Työttömyysturvaan ja kuntoutukseen liittyvät etuoikeutetut tulot: Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaista ylläpitokorvausta ja työttömyysturvalaissa ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettua kulukorvausta ei oteta tuloina huomioon. Lisäksi tulona ei oteta huomioon työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella maksettavaa työmarkkinatuen korotusosaa tai muutosturvalisää eikä ansiosidonnaisen päivärahan korotettua ansio-osaa ja muutosturvan ansio-osaa. Toimeentulotuessa etuoikeutettuna korotetun ansio-osan määränä pidetään korotetun ansio-osan ja ansio-osan erotusta. Etuoikeutettuna muutosturvan ansio-osan määränä pidetään muutosturvan korotetun ansio-osan ja ansio-osan erotusta. Korotusosien etuoikeuttaminen liittyy aktiivitoimenpiteisiin osallistumiseen.

6 4 Veronpalautus on kokonaisuudessaan hakijan käytettävissä olevaa tuloa ellei veronpalautusta ole ulosmitattu tai ellei hakija esitä veronpalautukselle toimeentulotuessa hyväksyttävää käyttöä. Mikäli veronpalautusta ei tulona huomioida, on maininta tästä perusteluineen kirjattava päätökseen. Hakijan/perheen säästöt, arvopaperit ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan käytettävissä olevina varoina huomioon. Toimeentulotuessa tuloina huomioidaan kaikki hakijan tilillä näkyvät tilisiirrot kuten yksityisiltä/omaisilta saadut avustukset ja lainat. Samoin tulona huomioidaan saadut perinnöt, ositukset, myyntitulot ym. sekä vakuutusyhtiöiltä/muilta tahoilta saadut kertakorvaukset. Mikäli yksityiseltä saatu laina/avustus voidaan osoittaa jo seuraavalla tiliotteella maksetuksi takaisin lainan-/avustuksen antajalle, voidaan takaisinmaksu huomioida menona. Myöhemmin suoritettuja takaisinmaksuja ei huomioida menona, koska niitä on mahdoton pidemmällä aikavälillä selvittää. Yksityisiltä saaduista kertaluonteisista rahalahjoista (esim. rahana annetut rippi-, ylioppilas- ja merkkipäivälahjat) huomioidaan tulona1000 euroa ylittävä osuus. Rahan käyttötarkoitus on aina selvitettävä ja kirjattava asiakaskertomukseen. Ns. vähäisen tulon huomioimatta jättämisestä päätetään tapauskohtaisesti erikseen perustellusta esityksestä. Harkinnan päätös perusteluineen on merkittävä aina asiakastietoihin. Lasten (alle 18-vuotiaat) kesä- ja viikonloppupalkat ovat sellaisia satunnaisia ja vähäisiä tuloja, joita ei toimeentulotuessa huomioida tulona. Kun Kelan maksamat eläkkeensaajan hoitotuki ja vammaistuki on myönnetty henkilölle jatkuvien erityiskustannusten perusteella, ei näillä korvattavaksi tarkoitettuja erityismenoja huomioida toimeentulotuessa kuin ainoastaan hoitotuen/vammaistuen ylittävältä osalta/kk. Hoitotuen ja vammaistuen myöntämisen perusteet on aina tapauskohtaisesti selvitettävä myöntöpäätöksestä tai suoraan Kelasta ja kirjattava asiakaskertomukseen. Mikäli hakija, joka ei työntekijän antamasta yksilöllisestä ohjauksesta huolimatta ole kolmen kuukauden aikana ryhtynyt toimenpiteisiin elatusavun saamiseksi alaikäisestä lapsestaan/lapsistaan eli ei ole laittanut vireille elatussopimuksen vahvistamista lastenvalvojan kautta tai hakenut ratkaisua käräjäoikeudelta, elatusapu huomioidaan laskelmassa tulona vähintään elatustuen suuruisena. Ensimmäistä kertaa toimeentulotukea hakevan kohdalla samoin kuin hakijan, jonka edellisestä asiakkuudesta on kulunut useampi kuukausi, tuloja ja menoja tarkastellaan takautuvasti kahdelta hakemuskuukautta edeltävältä kuukaudelta, minkä perusteella arvioidaan hakijan käytettävissä olevien varojen määrä hakemuskuukauden toimeentulotukihakemusta ratkaistaessa.

7 5 Mikäli hakija on käyttänyt välittömästi ennen hakemuskuukautta pankkitileillään olleet varat menoihin, jotka eivät ole olleet välttämättömiä eivätkä toimeentulotuessa huomioitavia, selvitetään tarkemmin rahojen käyttö esim. maksukuitein. Mikäli käytölle ei löydy hyväksyttävää perustetta, harkitaan varojen huomioimista tuloksi joko kokonaan tai osaksi (tulojen jaksottaminen). Perustelu on aina kirjattava päätökseen. 3. Opiskelijoiden toimeentulotuki Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotuki (opintoraha, asumislisä ja opintolainan valtiontakaus). Opintotuki on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Myös valtion takaama opintolaina on ensisijainen toimeentulotukeen nähden ja opiskelija velvoitetaan hakemaan ja nostamaan opintolaina elantonsa turvaamiseksi. Lainaa ei edellytetä nostettavaksi tilanteissa, joissa - alaikäinen lukiota tai ammattiopintoja suorittava opiskelija asuu vanhempiensa luona ja vanhemmat ovat oikeutettuja toimeentulotukeen, - hakija opiskelee valmentavia opintoja, jotka eivät johda mihinkään tutkintoon (esim. SAMIn järjestämät Koukku, Majakka ym. ryhmät). Jos tällaisessa tapauksessa laina on kuitenkin todellisuudessa nostettu, se katsotaan laskelmaan tuloksi. Alaikäisten opiskelijoiden vanhempien edellytetään vastaavan opiskelijan elatuksesta täysin, kun on kysymyksessä: - peruskoulutustaan (peruskoulua tai lukiota tai muuta yleissivistävää koulua) suorittava - ammattiopintoja suorittava, jonka opintotuen määrää alentavat vanhempien tulot ja varallisuus. Tarvittaessa pyydetään lisäselvityksiä vanhempien tuloista ja menoista. Tarkastelussa otetaan huomioon vanhempien tosiasiallinen elatuskyky (vanhempien tulot ja varat sekä alaikäiset huollettavat). Asiakaskertomukseen on tarkoin kirjattava, mihin perustuen vanhemmat pystyvät tai eivät pysty osallistumaan opiskelijan elatukseen. Opiskelunsa aloittavilta ja opintotukipäätöstä odottavilta pyydetään samat selvitykset kuin muiltakin ensimmäistä kertaa toimeentulotukea hakevilta ja lisäksi alaikäisten kohdalla selvitykset vanhempien tilanteesta. Edellytetään, että opiskelija on lähettänyt opintotukihakemuksensa heti saatuaan tiedon opiskelupaikastaan. Jos opintotukipäätös jostain syystä viivästyy, toimeentulotukea myönnetään velkomispäätöksellä. Asumislisää voi hakea erikseen sen jälkeen kun asuntoasia on selvinnyt. Asunnon puute ei ole peruste lykätä opintotukihakemuksen tekemistä. Opiskelijoiden toimeentulotuen käsittelyssä noudatetaan samoja ohjeita kuin muittenkin hakijoiden toimeentulotukihakemusten käsittelyssä.

8 6 Opintolaina jaksotetaan pääsääntöisesti opiskelukuukausille. Mikäli opintolaina on nostettu kokonaan ja käytetty toimeentulotuessa hyväksymättömiin muihin hakijan menoihin kuin opiskeluaikaisen toimeentulon turvaamiseen, huomioidaan opintolainan kuukausiosuus laskelmassa tulona. Jos opiskelija ei ole saanut valtion takausta lainalleen tai pankki ei ole luottohäiriömerkintöjen vuoksi opintolainaa myöntänyt, opiskelijalta pyydetään ulosottoviranomaisen antama selvitys luottohäiriömerkinnöistä sekä kirjallinen selvitys opintojen aikaisen toimeentulonsa ensisijaisesta rahoitussuunnitelmasta. Ensisijaisen rahoituksen puuttuessa opiskelijan perusosaa voidaan tapauskohtaisesti harkiten alentaa toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti. Kun opiskelija on saanut opintolainalleen valtiontakauksen mutta ei ole nostanut lainaa tai ei ole valtiontakausta lainalle hakenutkaan, otetaan lainan kuukausiosuus laskelmassa huomioon. Jos valtion takaus opintolainaan on myönnetty, saattavat pankit harkinnan jälkeen luottohäiriöistä huolimatta myöntää lainan. Ratkaisevaa on hoitamattomien velkojen määrä. Kelan opintotukikeskus auttaa tällaisissa tapauksissa lainan järjestämisessä. Hakijaa ohjataan selvittämään Kelan avun mahdollisuudet. Mikäli opiskelija hakee toimeentulotukea kesän ajalle, eikä hän ole nostanut opiskelukuukausille saamaansa valtion takaamaa opintolainaa, voidaan nostamatta jäänyt opintolaina huomioida hakijalle tuloksi hakemuskuukaudelle sekä jaksottaa tuloksi seuraaville kuukausille. Opiskelijalta pyydetään hakemuksen liitteeksi lomake, jossa kysytään hänen toimenpiteitään kesätyön löytämiseksi, oleskelukuntaansa kesän aikana ja mahdollisuuttaan opiskella kesällä opintotuella. Kesätyön hakemisesta edellytetään esitettäväksi työvoimatoimiston todistus työnhaun voimassaolosta ja kesäopinnoista oppilaitoksen todistus sekä päätös kesäopintoeduista. Mikäli opintolainaa ei ole nostettu, ennen toimeentulotukihakemuksen käsittelyä pyydetään opiskelijalta kirjallinen selvitys opiskelukuukausien aikaisesta opiskelu- ja elantomenojen rahoituksesta (esim. avustuksista, säästöt ym.) ja niiden jatkumisesta kesän aikana. Pääsääntöisesti opiskelijoiden kesäajan toimeentulotukipäätökset tehdään kirjallisten hakemusten perusteella. Tarvittaessa lähetetään kutsu saapua toimistolle. Toimeentulotuen myöntämisen edellytyksenä on, että opiskelija tosiasiallisesti asuu kesän Savonlinnassa. Asumiskustannuksia toisella paikkakunnalla ei hyväksytä laskelmaan, niihin tulee hakea toimeentulotukea ko. kaupungin/kunnan sosiaalitoimesta. Kun opiskelija ei saa enää opintotukea valmistumisen viivästymisen vuoksi, opiskelijan tulee esittää yhdessä opiskelunohjaajansa kanssa laadittu selvitys suorittamatta olevista opinnoista ja suunnitelma niiden suorittamisesta kohtuullisessa ajassa.

9 7 Opiskelijalta pyydetään kirjallinen selvitys opintojen aikaisen toimeentulonsa ensisijaisesta rahoitussuunnitelmasta. Lisäksi on tarkistettava opiskelijan mahdollisuus saada pidennystä opintotukiaikaansa ja ohjattava hakemaan tätä harkinnanvaraista opintotuen osaa. Tulottomalle opiskelijalle voidaan myöntää perustoimeentulotukea korkeintaan kolmen kuukauden ajan kerrallaan, perusosaa alennetaan tapauskohtaisesti harkiten toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti. Opintojen edistymistä laaditun suunnitelman mukaisesti tarkistetaan ja tarkistus tehdään edelleen aina kolmen kuukauden välein. Opintojen edistymisestä opiskelijan on esitettävä oppilaitoksen antama todistus. Mikäli opinnot ovat edistyneet suunnitelman mukaisesti, voidaan harkita toimeentulotukea myönnettäväksi edelleen seuraavat kolme kuukautta ellei hakijan olosuhteissa tapahdu muutoksia. Päätökseen tulee aina kirjata opintojen edistymisen seuraava seuranta-ajankohta, jolloin uusi selvitys opintojen edistymisestä on esitettävä. Toista tai kolmatta ammattitutkintoa opiskelevilta, joille on jo maksettu edellisten opintojen perusteella enimmäismäärät opintoetuuksia, vaaditaan selvitys opintojen muista rahoitusmuodoista (laina, ansiotyö, omaisten apu yms.). Selvitetään, edistääkö uusi tutkinto hakijan työllistymistä entisillä tutkinnoilla täydennettynä paremmin vai ovatko hakijan työllistymismahdollisuudet jo suoritetuillakin tutkinnoilla kohtuulliset. Mikäli uudella tutkinnolla ei ole merkittävää lisävaikutusta työllistymiseen, ei toimeentulotuella opintoja tällaisessa tilanteessa tueta. Iltalukiolaisten (yli 18-vuotiaat), joilla ei ole opintoetuuksia eikä muitakaan tuloja, perusnormia alennetaan toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti sekä seurataan opintojen edistymistä kuten edellä. (Iltalukiolaista ei pidetä päätoimisena opiskelijana) Opiskelijalle, joka on koulutuksessa, mikä ei johda ammattitutkintoon (yksittäiset kurssit, avoimen korkeakoulun opinnot ym.) ja mihin ei voi saada opintotukea, ei pääsääntöisesti myönnetä toimeentulotukea vaan hakija ohjataan selvittämään rahoitus opinnoilleen ja opintojen aikaiselle toimeentulolleen muulla tavalla kuin toimeentulotuella. 4. Asunnottomat asiakkaat Paikkakunnalle muuttaneille asunnottomille henkilöille, jotka ilmoittavat osoitteekseen Poste Restante tai kertovat asustelevansa kavereiden luona, voidaan tapauskohtaisesti harkiten myöntää toimeentulotukena tulottomalle yhteisönormi (alennettuna, jos perusteita TOTUL10 ) enintään kaksi kuukautta asuntoasioiden selvittelyn ajaksi. Ennen päätöksentekoa hakijan tulee antaa kirjallinen selvitys henkilöistä osoitteineen, joiden luona hän asustelee sekä asumisajat tai muut mahdolliset asumispaikat asumisaikoineen. 5. Yrittäjät Toimeentulotukea hakevien yrittäjien tulojen määrittelyn lähtökohtana on yrittäjän antama selvitys. Yrittäjän käytettävissä olevien tulojen selvittämisen ohella on selvitettävä yrityksen aikaisempi kannattavuus ja yrittäjän mahdollisuudet tulevaisuudessa saada

10 8 toimeentulonsa yritystoiminnasta sekä seuraukset yrityksen lopettamisesta. Yrityksen tilannetta selvittävät tilinpäätös, tuloslaskelma ja tase viimeksi päättyneeltä tilikaudelta sekä kirjanpitäjän antama selvitys (palkka, yksityisotot) viimeisimmiltä kuudelta kuukaudelta. Korkeintaan kolmen kuukauden ajan voidaan tosiasiallisesti tuloton ja varaton yrittäjä katsoa tulottomaksi laskelmassa, jos siihen löytyy perusteita. Perustelut menettelylle on kirjattava asiakaskertomukseen. Kolmen kuukauden jälkeen edellytetään hakijan saavan kohtuullisen toimeentulonsa yritystoiminnalla, hakeutuvan työmarkkinoille työnhakijaksi tai saavansa elantonsa muulla tavalla. Jos yrittäjä jatkaa kannattamatonta yritystoimintaa, alennetaan yrittäjän perusosaa toimeentulotukilain 10 :n mukaisesti ja järjestetään yhteinen tapaaminen jatkotoimenpiteiden selvittämiseksi. Yrittäjältä vaaditaan kirjallinen suunnitelma toimeentulonsa turvaamisesta jatkossa. 6. Asevelvolliset ja siviilipalvelusta suorittavat Asevelvollisella ja siviilipalvelusta suorittavalla on oikeus saada palveluksenaikaisiin asumiskustannuksiin sotilasavustusta. Asevelvollisen ja siviilipalvelusta suorittavan perheen toimeentulotukiasia käsitellään siten, ettei asevelvollista tai siviilipalvelusta suorittavan menoja huomioida laskelmassa. 7. Vangit Vankien päivittäisestä ylläpidosta huolehtii vankila ja rangaistustaan suorittaville maksetaan vankityöhön tai muuhun toimintaan osallistumisesta työrahaa. Tutkintavangeilla ei ole mahdollisuutta työrahaan. Jos vangilla ei ole varoja tai muuta mahdollisuutta saada käyttörahaa, voidaan hänelle myöntää toimeentulotukea käyttövaroiksi 99 /kk. Toimeentulotukihakemuksen liitteenä tulee esittää vankilan antama tilikortti vangin rahavaroista, vangin oma pankkitiliote (avovankilassa olevilta) ja vankilan sosiaalityöntekijän antama selvitys vangin mahdollisista tulojen muutoksista sekä vankeusajan kestosta. Ensimmäiseen toimeentulotukihakemukseen pyydetään myös hakijan viimeisin verotuspäätös. Vankilassa olevien vaatetukseen voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea euroa/v, mikäli kysymyksessä on yli vuoden kestävä tuomio eikä henkilöllä ole omia varoja vaatehankintoihin. Vankien asumismenoja voidaan huomioida lyhytkestoisten tuomioiden aikana enintään kolmen kuukauden ajalta, mikäli se harkitaan välttämättömäksi. 8. Päihdehuoltokeskuksen asiakkaat Päihdehuoltokeskuksen asumispalvelulaskusta (sis. ruoka, asuminen, puhtaus ym.) huomioidaan laskelmaan ainoastaan asumisen osuutena 6, 50 /vrk sekä lääkekulut,

11 9 mikäli niistä esitetään vaaditut kopiot reseptistä ja maksukuitista. Perusosaksi merkitään laskelmaan yhteisönormi. Päihdehuoltokeskuksen lyhytaikaisen (enintään kaksi viikkoa) katkaisuhoidon maksu 12 euroa/vrk huomioidaan laskelmassa menona. Hoidon jatkuessa yli kaksi viikkoa, vähennetään perusosaan sisältyvä ruoan osuus/vrk. 9. Paluumuuttajat Paluumuuttaja on henkilö, joka on entisen Neuvostoliiton alueelta muuttanut Suomeen ja saanut oleskeluluvan ulkomaalaislain (301/2004) 48 perusteella ja sellainen entisen Neuvostoliiton alueelta muuttanut henkilö, joka on ollut Suomen kansalainen tai jonka vanhemmista ainakin toinen tai isovanhemmista yksi on tai on ollut syntyperäinen Suomen kansalainen sekä hänen Suomeen muuttanut perheenjäsenensä. Paluumuuttajan toimeentulotuki käsitellään paluumuuttaja- asiakkuudessa kuusi kuukautta ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Tämän jälkeen toimeentulotuki käsitellään varsinaisessa toimeentulotukiasiakkuudessa. TE-keskus korvaa kunnalle toimeentulotuen kustannukset puolelta vuodelta ensimmäisen kotikunnan väestötietojärjestelmään merkitsemisestä. Jos kunta järjestää henkilön toimeentulon sen vuoksi, että hän ei maahanmuuttoon liittyvän asemansa takia voi saada eläkettä tai muuta sosiaaliturvaetuutta, voidaan kunnalle korvata siitä aiheutuvat kustannukset enintään viideltä vuodelta. Samoin viideltä vuodelta voidaan korvata henkilön sairauden tai vamman edellyttämän pitkäaikaisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä aiheutuvat huomattavat kustannukset. Näiden henkilöiden toimeentulotukihakemukset käsitellään myös paluumuuttajaasiakkuudessa. 10. Velkajärjestely Velkajärjestely on ensisijainen toimeentulon turvaamismuoto. Velkajärjestelyn maksuohjelman toteuttamista ei turvata toimeentulotuella vaan velallista on ohjattava muuttamaan maksuohjelmaansa tulojen ja menojen muuttuessa. 11. Toimeentulotuessa huomioitavat menot Menoina huomioidaan toimeentulotukilaissa mainitut toimeentulotukeen oikeuttavat menot noudattaen sosiaali- ja terveysministeriön oppaan (4:2013) ohjeistusta sekä näitä perusturvalautakunnan vahvistamia ohjeita. Menoja ei oteta huomioon toimeentulotukeen oikeuttavina siltä osin kuin ne korvataan tai niitä vastaava etuus saadaan muulla perusteella. (TOTUL 8 ). Esim. hoitotuki, vammaistuki, vakuutuskorvaus ym.

12 Asumiskulut Perusturvalautakunta on kokouksessaan vahvistanut noudatettavaksi lukien kohtuullisina asumiskustannuksina alla olevan taulukon mukaiset asunnon kuukausittaiset vuokramenot lämmityskuluineen, joita ovat lämmityssähkö, polttopuut, kaukolämpö, öljy. Kohtuullisten asumiskulujen enimmäismäärät: 1 henkilö 510 /kk 4-5 henkilöä 792 /kk 2 henkilöä 567 /kk 6 henkilöä 1003 /kk 3 henkilöä 697 /kk Yli kuuden hengen perheille voidaan tapauskohtaisesti harkiten hyväksyä suuremmatkin asumiskustannukset. Alivuokralais- tai yhteisasumisessa hyväksytään vuokramenoina enintään 300 euroa/kk/henkilö. Erillisten vuokrien yhteissumma ei saa kuitenkaan ylittää koko asunnon kohtuullista vuokran määrää. Koko huoneistoa koskeva vuokrasopimus tulee esittää toimeentulotukea haettaessa. Asunnon vuokraan sisältyvää kalustovuokraa hyväksytään menona ainoastaan opiskelijaasuntojen vuokrissa kohtuullisten asumismenojen enimmäismäärään asti. Opiskelijaasuntojen vuokrien yhteydessä peritty nettimaksu huomioidaan menona. Pesutupa-, sauna- ja autopaikkamaksut ovat perusosalla katettavia menoja. Vuokranmaksusta todisteeksi hyväksytään pankin tilisiirtona suoritettu maksu. Yksityishenkilön käsin kirjoittamia kuitteja ei hyväksytä vuokranmaksun todisteeksi. Perheessä asuvien yli 18-vuotiaiden itse maksamat asumismenot (vuokra, vesimaksu) huomioidaan kuukausikohtaisesti maksettuja tositteita vastaan kuitenkin enintään perheenjäsenten määrää vastaava summa asunnon kohtuullisesta vuokrasta. Mikäli vuokran maksaa joku muu, sitä ei huomioida menona. Jos henkilö tulee toimeentulotukiasiakkaaksi tilanteessa, jossa hänen asumiskustannuksensa ovat suuremmat kuin edellä olevat kohtuullisiksi katsotut, voidaan tapauskohtaiseen harkintaan perustuen korkeintaan kolmen kuukauden ajan hyväksyä normilaskelmaan kohtuullisuusrajoja suuremmat asumiskustannukset. Tällöin ensimmäisessä päätöksessä mainitaan, että kysymyksessä on järjestelyaika kohtuuhintaisen asunnon löytämiseksi, minkä määräajan jälkeen toimeentulotuessa asumismenojen hyväksymisessä noudatetaan perusturvalautakunnan vahvistamia perheen koon mukaisia kohtuullisia asumiskustannuksia. Asunnon vaihtotilanteessa huomioidaan menona ainoastaan yhden asunnon vuokra. Perustelluissa erityistilanteissa toisen asunnon vuokrasta voidaan huomioida menona enintään puolen kuukauden vuokra. Perustelu on kirjattava päätökseen.

13 11 Asunnon vaihto tulee hoitaa suunnitellusti siten, ettei päällekkäistä vuokranmaksua pääse syntymään. Vuokran lisäksi huomioidaan vesimaksuna enintään 24 /henk/kk. Vedentasauslaskusta huomioidaan menona hyväksytyn maksimisumman (24 /henk/kk) ja aiemmissa laskelmissa jo vesimaksuna hyväksytyn summan erotus/kk, mikäli laskelmissa hyväksytty summa on ollut pienempi kuin 24 /henk/kk Omistusasuntojen kustannukset Asuntolainojen korot hyväksytään laskelmaan kuukautta kohti laskettuina. Hoitovastikkeen, lämmityskustannusten ja asuntolainan korkojen yhteissumma kuukaudessa ei saa ylittää perheen koon mukaisia kohtuullisten maksimivuokrien enimmäisrajoja. Kiinteistövero, tontin vuokra, koti- ja palovakuutus, jätehuoltokustannukset, nuohous, ekomaksu ja vesimaksut ovat laskelmassa erikseen huomioon otettavia menoja. Rahoitusvastike on velanhoitomeno, mikä ei ole toimeentulotukeen oikeuttava eikä sitä hyväksytä menona laskelmaan kuten ei myöskään asunto- ja peruskorjauslainojen lyhennyksiä Sähkölaskut Samassa sähkölaskussa voi olla sekä talous- että lämmityssähköä. Laskusta huomioidaan kohtuullisina taloussähkökustannuksina (sisältäen siirtomaksun ja sähköveron) enintään: yhden hengen taloudessa 50 /kk kahden hengen taloudessa 60 /kk 3-5 hengen taloudessa 70 /kk yli kuuden hengen talouksissa 75 /kk. Mikäli vuokra-asunnossa on sähkölämmitys (tarkistettava aina erikseen) huomioidaan sähkölaskusta taloussähkön osuuden vähentämisen jälkeen lämmityskuluina/kk perhekoon mukaiseen kohtuulliseen hyväksyttävään enimmäisvuokran kuukausimäärään asti silloin kun asumismenot (vuokra, hoitovastike, asuntolainan korot) jäävät alle vahvistetun kohtuullisen kuukausivuokran. Sähkölaskuista seurataan perheen ja asunnon koon mukaan arvioitua kohtuullista sähkön vuosikulutusta. Sähkön vakuusmaksu on KHO:n antaman ratkaisun perusteella otettava huomioon asumisesta aiheutuvana menona täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä. STM:n opas 2013:4 viittaa oikeuden päätökseen ja oppaassa todetaan, että sähkön saanti on asumiseen liittyvä perusedellytys, mistä syystä sähkön toimittamisen edellytyksenä oleva asiakkaalta mahdollisesti perittävä vakuusmaksu on asumisesta aiheutuva meno, joka on otettava huomioon täydentävää toimeentulotukea

14 12 myönnettäessä. Sähkön vakuusmaksuna käytetään kirjallista vakuutta ja se myönnetään hakijalle pääsääntöisesti vain kerran. Mikäli vakuusmaksu ylittää 300 euroa, käytetään tapauskohtaista harkintaa. Toiselle paikkakunnalle sähkön vakuusmaksu myönnetään vain poikkeustapauksessa ja enintään puoleksi vuodeksi. Hakijan tulee sinä aikana hankkia uusi vakuus. Toiselta paikkakunnalta tai vastaavasti Savonlinnasta muualle muuttaneiden asiakkaiden sähkö- ja vesilaskut käsitellään sen kunnan toimeentulotukiasiana, missä asiakas vakinaisesti oleskelee (on vakituinen asunto) laskun eräpäivänä vaikka kustannukset ovatkin syntyneet toisessa kunnassa asumisen aikana. Jos asiakas on ollut lähtökunnassaan toimeentulotukiasiakkaana, hyväksytään tasauslaskuista vain vahvistettujen kohtuullisten veden- ja sähkön kulutuksen ja jo samalta ajalta aiemmin hyväksyttyjen summien erotus. Hakija on velvollinen esittämään näitä koskevat toimeentulotukipäätökset laskelmineen Muut asumisesta aiheutuvat menot Kotivakuutuksen yhteydessä on usein oikeusturva-, tapaturma- ja henkilöym. vakuutuksia. Niiden maksuosuudet karsitaan laskusta ja pelkkä peruskotivakuutuksen maksuosuus hyväksytään menona. Ennen maksun hyväksymistä eri vakuutusmuotojen maksuosuudet tarkistetaan aina vakuutuskirjasta. Vuokravakuutta haettaessa selvitetään hakijan omat varat ja muut mahdollisuudet saada vuokravakuus itse maksettua. Vuokravakuuden määrissä, jos sen myöntäminen harkitaan tarpeelliseksi, noudatetaan Savonlinnan vuokratalojen käyttämiä erikokoisten asuntojen vuokratakuun summia (yksiö ja kaksio 170, kolmio ja suurempi asunto 260, opiskelija-asunnot 110, nuorisoasunnot 90 ) tai erityisestä syystä enintään kohtuullisen yhden kuukauden vuokran määrää. Vuokravakuutena käytetään vain kirjallista vakuutta ja se myönnetään hakijalle pääsääntöisesti vain yhden kerran. Mikäli henkilölle/perheelle on jo myönnetty yksi kirjallinen vuokravakuus ja hakija/perhe joutuu muuttamaan perherakenteen muuttumisen (esim. perheenlisäys, ero yms.) vuoksi perheen kokoa vastaavaan asuntoon tai esim. työn saannin takia toiselle paikkakunnalle, voidaan uusi kirjallinen vuokravakuus myöntää noudattaen edellä mainittuja ohjeita vakuuden määristä. Toiselle paikkakunnalle muuton vuoksi myönnetty vuokravakuussitoumus annetaan enintään puoleksi vuodeksi. Hakijan tulee sinä aikana järjestää itse uusi vakuus Terveydenhuoltomenot Pääsääntöisesti hyväksytään vain julkisen terveydenhuollon piirin kuuluvat kustannukset kuten esim. sairaala- ja poliklinikkamaksut, julkisen terveydenhuollon määräyksestä syntyneiden ja lääke- ja hoitokulujen sairausvakuutuskorvauksen ylittävät osuudet.

15 13 Lääkkeisiin ei pääsääntöisesti anneta maksusitoumuksia vaan lääkekulut korvataan jälkikäteen kuittia ja reseptiä vastaan. Maksusitoutumus voidaan antaa ainoastaan poikkeustapauksissa, kun kyseessä on esim. yllättävät ja poikkeuksellisen suuret lääkekulut ja maksusitoumuksen antaminen on tarkoituksenmukaista. Maksusitoumuksen antamisen ratkaisee päätöksentekoon oikeutettu työntekijä. Perustelu kirjataan asiakaskertomukseen. Lääkärin määräämien lääkkeiden kustannukset korvataan halvimman vaihtokelpoisen lääkkeen hinnan mukaisesti, ellei hoitava lääkäri ole kieltänyt lääkevaihtoa. Jos asiakas itse kieltää lääkevaihdon, korvataan niissäkin tapauksissa lääkekustannukset halvimman vaihtoehdon mukaan ja asiakas maksaa itse erotuksen. Ilman lääkärin määräystä hankitut lääkkeet sisältyvät pääsääntöisesti perusosaan. Mikäli ilman reseptiä saataviin lääkkeisiin, lisäravintovalmisteisiin ja hoitotarvikkeisiin haetaan toimeentulotukea ja tarve on pitkäaikainen, tulee asiakkaan toimittaa lääkärinlausunto tai hoitosuunnitelma sairauden hoidosta ja kestosta sekä lääkkeen, lisäravintovalmisteen tai hoitotarvikkeen välttämättömyydestä. Haettaessa toimeentulotukea esim. laihdutus-, potenssi-, tupakastavieroitus- yms. lääkkeisiin, toimeentulotuen käsittelijä voi tarvittaessa edellyttää hakijaa esittämään hoitavan lääkärin tai erikoislääkärin lausunnon lääkkeen tarpeellisuudesta hakijan sairaudenhoidon kannalta. (KHO taltiot 1887 ja 1889) Julkisen terveydenhuollon määräämien fysikaalisen hoidon, psykoterapian ja lyhytkestoisen terapian kustannuksista huomioidaan laskelmassa menona hakijalle Kelan korvauksen jälkeen jäävä omavastuuosuus. Menot huomioidaan jälkikäteen maksutositteita vastaan. Maksusitoumuksia ei pääsääntöisesti hoitoihin myönnetä. Hoidon välttämättömyys esim. työkyvyn ylläpitämiseksi selvitetään tarvittaessa tapauskohtaisesti erikseen. Yksityisen terveydenhuollon maksuja hyväksytään laskelmaan ainoastaan silloin, jos yksityisen palvelun käyttämiselle on perusteita, esim. perusteltu hoidon kiireellisyys, pitkäaikainen asiakassuhde, kysymyksessä on vaikea sairaus tai erikoislääkärin palvelu, jota julkinen terveydenhuolto ei tarjoa. Sairaalajakson ajalta vähennetään laskelmasta ravinnon osuus, koska asiakasmaksuun sisältyy jo ruoka (toimeentulotukilaki 8 ). Poikkeuksena ovat yhden päivän laskut (esim. päiväkirurgia), näistä ei vähennetä ruoan osuutta. Päivätoiminnoissa käyviltä vähennetään ravinnon osuutta maksuun sisältyvän aterian mukaisesti. Päivän ruokakustannukseen lasketaan 3 ateriaa: kaksi lämmintä ateriaa ja kolme välipalaa Silmälasit Silmälasien kustannuksia hyväksytään, kun lääkärin tai optikon lähete osoittaa, että lasien hankinta on välttämätön (arvot ovat edelliseen lasien hankintaan verrattuna muuttuneet huomattavasti).

16 14 Silmälasien kustannuksina toimeentulotuessa käytetään ns. lasien pakettihintoja vuodelta 2010, joihin sisältyy perusmuovilinssit kehyksineen mutta ei erityiskäsittelyjä. Yksiteholasit ( linssit + kehys) enintään 109, moniteholasit (linssit + kehys) enintään 199. Mikäli hakijalle määrättyjä linssejä ei ole pakettihintaisina saatavissa, huomioidaan linssit edullisimman vaihtoehdon mukaisina ja kehysten hinnaksi hyväksytään enintään pakettihintoihin sisältyvien kehysten hinta 75. Linssien kovakäsittelynä huomioidaan enintään 20 /pari mikäli se ei jo sisälly hintaan. Muiden käsittelyjen osalta edellytetään hakijalta silmälääkärin tai optikon kirjallista perustelua käsittelyn välttämättömyydestä. Nämä harkitaan tapauskohtaisesti erikseen. Piilolinsseihin eikä linssien hoitoaineisiin myönnetä toimeentulotukea, koska lisäksi tarvitaan aina myös silmälasit Hammashoito Hammashoitokustannukset hyväksytään korkeintaan terveyskeskuksen hammashoitolan kustannusten mukaisina. Maksusitoumus voidaan antaa vain terveyskeskuksen hammashoitolaan ja sinnekin vain erityisestä syystä. Pääsääntöisesti hammashoidon kustannukset otetaan huomioon laskelmassa eräpäivän mukaan. Proteettisten hoitojen välttämättömyydestä pyydetään hoidon kustannusarvioon hoitavan lääkärin lausunto. Mikäli toimeentulotukea haetaan ainoastaan silloin, kun hakijalla on maksettavanaan huomattavia kertalaskuja sairaanhoidosta tai silmälasi- ja hammasproteesihankinnat, hakijan taloudellinen tilanne selvitetään kuten ensimmäistä kertaa toimeentulotukea hakevan kohdalla. Toimeentulotukea näissä tapauksissa myönnetään pääsääntöisesti vain silloin kun osoittautuu, ettei hakijalla ole omia varoja eikä hänellä ole ollut myöskään taloudellisia mahdollisuuksia varautua näihin kustannuksiin vähitellen etukäteen. 12. Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot Lasten päivähoitomaksut ja elatusmaksut Päivähoitomaksut otetaan huomioon tilapäisesti, mutta kunnalliset maksut vain, jos lasku on jo maksettu. Mikäli toimeentulotukiasiakkuus ei ole tilapäistä, ohjataan asiakasta heti hakemaan kunnalliseen maksuun alennusta/vapautusta. Kunnallisen hoitomaksun alentamisen/vapauttamisen perusteeksi käy toimeentulotuen tarve. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 11 ). Lasten päivähoitomaksut käsitellään täydentävänä toimeentulotukena. Jos lapsi on yksityisessä päivähoidossa ja toimeentulotuen tarve on pitkäaikaista, tulee selvittää mahdollisuudet saada lapselle kunnallinen päivähoitopaikka. Lasten iltapäiväkerhomaksu huomioidaan laskelmassa menona. Elatusapu ei ole toimeentulotukeen oikeuttava meno. Jos toimeentulotuen hakija esittää

17 15 elatusavun maksettuna, voidaan maksu huomioida menona ainoastaan yhden kerran (käsitellään täydentävänä toimeentulotukena). Samalla ohjataan asiakas lastenvalvojalle hoitamaan asiaa elatusavun alentamisena tai Kelalle elatustukiasiana maksukyvyttömyyden perusteella Huonekalut ym. kodin hankinnat Huonekaluja ja kodin varusteita voidaan myöntää vain ns. ensiasuntoon. Silloinkin on ensin selvitettävä hakijan mahdollisuudet saada lähtökodistaan henkilökohtaiset kalusteensa ja varusteensa. Jos tätä mahdollisuutta ei ole, pyydetään hakijaa toimittamaan kustannusarvio välttämättömistä hankinnoista. Huonekalut pitäisi pyrkiä löytämään käytettyinä. Esim. avio- tai avoerotilanteissa voi olla perusteltua hyväksyä huonekalujen kustannuksia laskelmaan, varsinkin silloin, jos on kysymys pitkäaikaisesta toimeentulotukiasiakkaasta. Kalusteista hyväksytään pääsääntöisesti kohtuulliset kustannukset sängyn, patjan ja keittiön pöydän ja tuolien hankinnoista. Muihin kodin välttämättömiin hankintoihin kuten mattoihin, verhoihin, liinavaatteisiin voidaan myöntää vain harkinnanvaraisesti ja perustellusta syystä toimeentulotukea. Pesukoneen kustannuksia voidaan hyväksyä laskelmaan korkeintaan 336, jos hakijan asuintalossa tai muissa lähitaloissa ei ole pesukonetta ja perheessä on lapsia. Jos lapset ovat pieniä, heitä on useita ja vanhempi on yksinhuoltaja tai muusta syystä joutuu suuren osan ajasta huolehtimaan lapsista yksin, voidaan pesukoneen kustannus hyväksyä laskelmaan, vaikka talossa olisikin pyykinpesumahdollisuus. Pölynimurin kustannuksia hyväksytään enintään 60 euroa, jos kysymyksessä on lapsiperhe tai sairauden vuoksi imurin hankinta on perusteltua Lasten tarvikkeet Yhdistelmävaunujen hankintakustannukseksi voidaan hyväksyä vain kerran enintään 300. Silloin kun yhdistelmävaunuihin ei ole myönnetty toimeentulotukea, voidaan lapsen rattaiden kustannuksena hyväksyä uusien perusrattaiden hinta, enintään 140. Erikseen hankittujen vaunujen hinnaksi hyväksytään enintään 160. Lapsen sängyn ja patjan kustannuksia hyväksytään enintään 170. Lapsen turvakaukalon kustannuksina hyväksytään enintään 100 (0-13 kg) ja 170 ( 0,5-25 kg ). Perustarvikkeisiin myönnetään toimeentulotukea vain yhden kerran/perhe Lasten harrastusmenot Pitkäaikaisasiakkaiden lasten harrastusmenoihin myönnetään täydentävää toimeentulotukea enintään 300 /vuosi/lapsi ja tätä ylittävältä osin asiasta päätetään tapauskohtaisesti harkinnan perusteella.

18 Lasten tapaamisista aiheutuvat kustannukset Toimeentulotukea voidaan myöntää, mikäli lasten tapaamiset perustuvat vahvistettuun sopimukseen/oikeuden päätökseen ja tapaajavanhempi on toimeentulotukiasiakkaana. Lapsen huolto- ja tapaamissopimuksen mukaisesti toteutuneista tapaamisista aiheutuneet lapsen luonapitokulut huomioidaan lapsen perusosasta lasketun päiväkustannuksen mukaisesti hakijan perustoimeentulotukilaskelmassa. Edellytyksenä menona huomioimiselle on, että hakija esittää lapsen huolto- ja tapaamissopimuksen tai oikeuden päätöksen ja lapsen lähivanhemman antaman kirjallisen selvityksen toteutuneista luonapitovuorokausista. Matkakuluista tulee esittää kuitit/tositteet tai muu riittävä selvitys. Viikonlopputapaaminen (perjantai-sunnuntai) on kaksi tapaamispäivää. Täydentävänä toimeentulotukena käsitellään vanhemman matkakulut lapsia tapaamaan, sekä tarvittaessa puolet lapsen matkakustannuksista muualla asuvaa vanhempaansa tapaamaan. Matkakulut korvataan aina halvimman matkustustavan mukaan. Esim. oman auton kuluina korvataan polttoainekulut kulloisenkin keskimääräisen bensahinnan mukaan 8-10 l/100 km. Perustellusta syystä voidaan vaihtoehtona käyttää Kansaneläkelaitoksen maksamaa oman auton käyttökorvausta 0, 20 / km. Oman auton käyttökustannuksia verrataan julkisen liikenteen kustannuksiin, mikä merkitään asiakaskertomukseen. Tapaamisesta aiheutuneet kustannukset korvataan jälkikäteen tapaamisen toteuduttua Asumisyksiköissä ja laitoksissa asuvien käyttö- ja vaateraha Asumispalveluyksiköissä ja laitoshoidossa olevien käyttövara on 99 / kk. Asumispalveluyksiköissä ja muissa laitoksissa olevien henkilöiden vaatetukseen voidaan myöntää täydentävää toimeentulotukea /v silloin kun asuminen on kestänyt yli vuoden eikä omia varoja ole riittävästi Muuttokustannukset Hyväksytään laskelmaan halvimman mahdollisen muuttotavan ja kustannusarvion (muuttoauto ja kuljettaja) mukaisesti. Hakija hankkii itse eri yrityksiltä kustannuseritellyt hinta-arviot. Kaupungin alueella hyväksytään kohtuullisina muuttokustannuksina enintään euroa riippuen muutettavan tavaran määrästä ja muuttomatkan pituudesta. Vain erityisestä perustellusta syystä voidaan apumiehen palkkio hyväksyä muuttokustannuksiin. Tämä harkitaan aina tapauskohtaisesti erikseen Hautauskustannukset Välttämättöminä ja kohtuullisina hautauskustannuksina hyväksytään arkun hintana enintään 390, kansikoriste enintään 50, vaatetus enintään 35, kuljetus Savonlinnan

19 17 keskustan alueella 85 ja muualle Savonlinnan kaupungin alueelle keskustasta enintään 150 sekä Savonlinnan seurakunnan perimät hautapaikka- ja hautausmaksut. Tuhkaushautauksen kuluina laskelmassa otetaan huomioon arkku enintään 350, vaatetus enintään 35, kansikoriste 50, kuljetus 150 ja tuhkaus 195 sekä Savonlinnan seurakunnan perimät hautapaikka- ja hautausmaksut. Vaihtoehtoisesti voidaan välttämättöminä hautausmenoina hyväksyä enintään 650 ilman kustannuserittelyä sekä Savonlinnan seurakunnan perimät hautapaikka- ja hautausmaksut. Toimeentulotukea on mahdollista myöntää harkinnanvaraisesti muistotilaisuuden järjestämiseen sekä hautakiven hankintakustannuksiin äärimäisissä tapauksissa, kuten lapsen kuollessa yllättäen ja joissa on perusteltua katsoa niiden helpottavan oleellisesti läheisten surutyötä. Lehti-ilmoitukseen ja tilavuokriin ei toimeentulotukea myönnetä. Hakijan halutessa voidaan hautauskustannuksiin myöntää ilman edellä mainittua kustannuserittelyä Hautausavustuksen käsittelyssä otetaan huomioon kuolinpesän varat (kuolinpäivänä tilillä olleet rahat ja muu rahaksi muutettava varallisuus) perukirjan mukaan sekä lesken tulot ja varat. Myönnetty toimeentulotuki maksetaan laskun lyhennykseksi suoraan hautaustoimistolle, mikäli hautauslasku on maksamatta Romanihame Romanihameen kohtuullisesta kokonaishinnasta 600 hyväksytään laskelmaan puolet eli 300 euroa, jos hakija/hakijaperhe saa kuukausittain toimeentulotukea tai peruslaskelmassa tulot ja menot ovat tasan. Puolet hameen kustannuksista kuuluu perusosalla katettaviin vaatemenoihin. Ennen toimeentulotuen maksamista on esitettävä kuitti maksetusta hameesta tai puolesta hameen hinnasta. Toimeentulotukea hameen hankkimiskustannuksiin ei myönnetä maksusitoumuksena. Hameen hankkimiskustannuksia voidaan hyväksyä enintään kahden vuoden välein. Muu romaninaisen vaatetus kuten röijyt ja puserot kuuluvat perusosalla katettaviin menoihin samoin myös miesten romanivaatetus Matkakulut Harrastus-, loma- ja asioimismatkat sisältyvät perusosaan. Työmatkakulut ja työharjoittelumatkoista (opiskelijat ja työmarkkinatukiharjoittelijat) aiheutuvat matkakulut hyväksytään laskelmaan kokonaisuudessaan halvimman vaihtoehdon mukaisesti silloin kun yhdensuuntaisen matkan pituus on n. 5 kilometriä tai enemmän. Opiskelijoitten matkakustannuksia kotipaikkakunnalle ei myönnetä.

20 18 Työvoimapoliittisen koulutuksen matkakustannukset hyväksytään laskelmaan, ellei koulutuksesta makseta ylläpitokorvausta. Vankilassa olevan omaisen tapaamiskuluja voidaan huomioida lähiomaisen (puoliso, vanhemmat) toimeentulotukilaskelmassa halvimman vaihtoehdon mukaisesti 1 kerta /kk, mikäli tapaajaomainen on säännöllisesti toimeentulotukiasiakkaana Opintolainojen korot Opintolainojen korot hyväksytään laskelmaan, ellei niitä korvata muualta. Kela myöntää työttömille, asevelvollisille ja siviilipalvelua suorittaville sekä äitiyspäivärahaa saaville korkotukea tietyin edellytyksin. Vain korkojen erääntymiskuukausina toimeentulotukea hakevan osalta tulee kartoittaa toimeentulotuen tarve pidemmältä aikaväliltä Kotipalvelu- ja vanhusten palvelutalolaskut sekä muut asumispalveluyksiköt Maksettuna esitetty kotipalvelun lasku voidaan huomioida menona toimeentulotukilaskelmassa vain yhden kerran ja seuraavien laskujen osalta asiakasta ohjataan hakemaan Sosterista kotipalvelumaksuun alennusta tai vapautusta. Vanhusten palvelutalomaksuja (esim. Rosina, Kangasvuokko ja Hopearanta) ja muita menoja ( hammashoito, silmälasit, sairaanhoitolaskut ym.) ei käsitellä toimeentulotukena vaan näistä samoin kuin kotipalvelumaksuista ohjataan hakemaan Sosterista maksualennusta tai vapautusta. (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 11) Muiden Savonlinnassa olevien asumispalveluyksikköjen pitkäaikaisten asukkaiden toimeentulotukihakemukset käsitellään samoin ohjein kuin muidenkin toimeentulotukea hakevien hakemukset. 13. Passit ja kansalaisuushakemukset Passien, oleskelulupien, henkilökorttien ja kansalaisuushakemusten hankintakustannuksia ei pääsääntöisesti hyväksytä toimeentulotuessa menoksi. 14. Ehkäisevä toimeentulotuki Ehkäisevää toimeentulotukea käytetään henkilön tai perheen omatoimisen selviytymisen edistämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää henkilölle/perheelle, joka ei muutoin olisi toimeentulotukeen oikeutettu, mutta ennalta ehkäisevän tuen myöntämisellä voidaan esim. ehkäistä pitkäaikaisen toimeentulotukiasiakkuuden syntyminen. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää esim. hakijan aktivointia tukeviin ja omatoimisuutta edistäviin toimenpiteisiin ja asumisen turvaamiseen.