Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelma. Neljännesvuosiraportti 2/2017 Veden fysikaaliskemiallisen- ja hygieenisen laadun tarkkailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelma. Neljännesvuosiraportti 2/2017 Veden fysikaaliskemiallisen- ja hygieenisen laadun tarkkailu"

Transkriptio

1 Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelma Neljännesvuosiraportti 2/2017 Veden fysikaaliskemiallisen- ja hygieenisen laadun tarkkailu Emil Vahtera

2 1 Sisältö 2 Johdanto Vesimuodostumakohtaiset tarkkailun tulokset Helsinki-Porkkala Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot Alueen veden laadun kuvaus Tulosten tulkinta Porvoo-Helsinki Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot Alueen veden laadun kuvaus Tulosten tulkinta Suvisaaristo-Lauttasaari Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot Alueen veden laadun kuvaus Tulosten tulkinta Seurasaari Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot Alueen veden laadun kuvaus Tulosten tulkinta Kruunuvuorenselkä Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot Alueen veden laadun kuvaus Tulosten tulkinta Villinki Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot Alueen veden laadun kuvaus Tulosten tulkinta Sipoon saaristo Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot Alueen veden laadun kuvaus Tulosten tulkinta Viitteet... 40

3 1 / 40 2 Johdanto Helsingin kaupungin kaupunkiympäristöpalveluiden ympäristönsuojeluyksikkö koordinoi pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelman toteutusta. Seurannan kaikki näyteasemat ja analyysit ovat esitetty pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelmassa. Tässä raportissa esitetään seurannan veden laadun tulokset ajanjaksolta Ajanjaksolla on seurannan puitteissa mitattu veden fysikaalista, kemiallista, biologista ja hygieenistä tilaa yhteistarkkailun vuosittain seurattavilta asemilta. Tarkempi tulosten analyysi esitetään joka toinen vuosi julkaistavassa kokoomaraportissa (Vahtera ym. 2016). Johtuen näytteenottoveneen konerikosta ja pitkästä korjausajasta kaikkia vuoden 2017 toisen neljänneksen näytteitä ei saatu haettua aikataulussa. Tulokset esitetään ryhmiteltynä vesienhoitolain (1299/2004) mukaisen vesimuodostumaluokituksen mukaan kahdeksaan vesimuodostumaan (kuva 1), jota käytetään myös valtakunnallisessa pintavesien tilan arvioinnissa. Näistä vesimuodostumista kaksi (Helsinki-Porkkala ja Porvoo-Helsinki) kuuluu pintavesityyppiin Suomenlahden ulkosaaristo ja loput kuusi pintavesityyppiin Suomenlahden sisäsaaristo. Kaikille vesimuodostumille sijoittuu jokin yhteistarkkailun piirissä olevista toimista (kuvaukset toiminnoista kappaleessa 3). Tulokset esitetään kuvina joissa esitetään aineiston viimeisen 20 vuoden ( ) kuukausikohtainen mediaani sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit kaikille asemille, joita vasten kuluvan vuoden havaintoja verrataan. Havainnot jotka sijoittuvat 25. ja 75. persentiilien väliin tulkitaan tavanomaisiksi, 5. ja 25. sekä 75. ja 95. väliin poikkeavan matalina tai vastaavasti korkeina ja alle 5. tai yli 95. hyvin poikkeavan matalina tai korkeina.

4 2 / 40 Kuva 1. Vesienhoitolain mukainen rannikkovesimuodostumien luokittelu Helsingin ja Espoon edustalla (luokittelun mukainen muodostuman virallinen koodi ja pinta-ala suluissa). Helsinki- Porkkala (2_Su_050, 400 km 2 ), Porvoo-Helsinki (2_Su_040, 425 km 2 ), Espoonlahti (2_Ss_030, 19 km 2 ), Suvisaaristo-Lauttasaari (2_Ss_029, 48 km 2 ), Seurasaari (2_Ss_028, 13 km 2 ), Kruunuvuorenselkä (2_Ss_027, 25 km 2 ), Villinki (2_Ss_026, 19 km 2 ) ja Sipoon saaristo (2_Ss_025, 94 km 2 ). Yhteistarkkailun näyteasemat (vihreät pallot), Helsingin kaupungin lähivesien tarkkailuohjelman näyteasemat (oranssit pallot) sekä yhteistarkkailun kuormituslähteet.

5 3 / 40 3 Vesimuodostumakohtaiset tarkkailun tulokset 3.1 Helsinki-Porkkala Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot Helsinki-Porkkala vesimuodostumaan sijoittuvat yhteistarkkailun puitteissa tarkkailtavista toimista Viikinmäen ja Suomenojan jätevedenpuhdistamojen purkualueet, Espoon teknisen keskuksen Rövargrundin läjitysalue sekä Fortum Power and Heat Oy:n merilauhdevesien purkualue (puretaan Suomenojan jätevedenpuhdistamon purkutunnelin kautta). Jätevesien johtaminen alueelle vaikuttaa pääosin veden ravinnepitoisuuksiin ja tätä kautta levien määrään ja rehevöitymiseen sekä veden hygieeniseen laatuun. Läjitystoiminta vaikuttaa veden paikalliseen sameuteen ja merilauhdevesien johtaminen veden lämpötilaan. Merilauhdevesien vaikutukset ovat hyvin pienet ja niiden vaikutusta ei seuranta-aineistosta pystytä havaitsemaan. Tarkempi vaikutusseuranta tehdään mallintamalla ja tulokset julkaistaan kahden vuoden välein julkaistavassa kokoomaraportissa. Vesimuodostuman alueelle sijoittuu suurin osa yhteistarkkailun näytepisteistä (57, 123, 125, 147, 148, 149, 168), joista 57, 125 ja 147 ovat lähimpänä jätevesien purkualueita sekä 57 ja 147 merilauhdevesien purkualuetta (kuva 1). Asemat 57, 123 sekä 148 ovat lähimpänä vesimuodostuman alueella sijaitsevaa läjitysaluetta. Espoon teknisen keskuksen Rövargrundin läjitysalue on kuitenkin niin kaukana jokavuotisista seurantaasemista että tuloksia ei suoraan käytetä läjitysalueen vaikutusten arviointiin, vaan taustoittamaan määrävuosin tehtäviä selvityksiä Alueen veden laadun kuvaus Talven ravinnepitoisuudet vaihtelevat vesimuodostuman pintavedessä tyypillisesti kokonaistypen osalta noin µg/l välillä. Pohjanläheisessä vedessä kokonaistypen pitoisuudet ovat hyvin samankaltaiset. Kokonaisfosforia pintavedessä on tavanomaisesti noin µg/l ja typpiravinteiden lailla pohjanläheisen veden pitoisuudet ovat pintaveden kaltaiset. Typen osalta liukoisessa muodossa ravinteita on noin reilu kolmasosa, kun fosforin suhteen liukoisten ravinteiden osuus on noin 75 %. Liukoisten ravinteiden N/P suhde on noin 5:1, mikä viittaa levien kasvun suhteen suureen fosforiravinteen ylijäämään, eli typpiravinne on mitä todennäköisimmin levien kevätkukintaa rajoittava pääravinne ulkosaaristossa. Keväällä ravinnepitoisuudet laskevat voimakkaasti ja tyypillisesti liukoiset ravinteet ovat ehtyneet toukokuulle tultaessa. Veden ph ja hapen kyllästysaste kasvavat levätuotannon käynnistyessä ja kevätkukinnan biomassahuippu ajoittuu tyypillisesti huhtikuulle. Veden hygieeninen laatu, jota mitataan E. coli -bakteerien määränä, on tyypillisesti hyvä. Bakteeripitoisuuksien vaihdellessa talvella tyypillisesti 1-20 mpn/100 ml välillä. Meriolosuhteissa veden hygieenisen laadun suhteen yksittäisen valvontanäytteen toimenpideraja E. coli-bakteerien suhteen on 500 mpn/100 ml. Veden sameus vaihtelee talvella tyypillisesti noin 0.8 ja 1.9 NTU yksikön välillä Tulosten tulkinta Ensimmäinen vuosineljännes Pintaveden laadussa havaitut poikkeamat keskittyivät jäteveden purkualueiden läheisyydessä oleville asemille (kuva 2). Hydrografisista ilmiöistä johtuen pintaveden suolaisuus oli koholla helmikuussa, mikä on myös nostanut liukoisen fosfaatin

6 4 / 40 pitoisuuksia. Viime syksynä Suomen rannikolla havaitut varsinaiselle Itämerelle tulleiden suolapulssien vaikutukset näkyvät talven ajan pintaveden fosfaattipitoisuuksien kasvuna. Pääasialliset jätevesien alueelle johtamisen vaikutukset näkyvät taustapitoisuuksiin nähden kohonneina E. coli-bakteerien määrinä, sekä veden kohonneena sameutena. Absoluuttiset bakteeripitoisuudet ja veden sameus ovat kuitenkin vielä matalat. Meriolosuhteissa veden hygieenisen laadun suhteen toimenpideraja E. coli-bakteerien suhteen on 500 mpn/100 ml, maaliskuussa tehdyt havainnot olivat korkeimmillaan 24 mpn/100 ml asemalla 57 (kuva 1 ja kuva 2). Pintaveden sameus oli koholla asemilla 125, 168 ja 149, mutta arvot olivat kuitenkin selvästi alle rajan jolloin veden samentumisen voi havaita silmin (noin 10 NTU-yksikköä). Pohjanläheisen veden laadussa havaitut poikkeamat johtuvat osittain hydrografisista tekijöistä ja osittain jätevesien purkamisesta alueelle (kuva 3). Aseman 57 pohjanläheisessä vedessä E. coli-bakteerien pitoisuus oli koholla suhteessa taustapitoisuuteen. Tausta-aineistoon nähden pohjanläheinen vesi oli hyvin sameaa asemilla 125, 168 ja 149, joilla myös pintavesi oli samentunutta. Absoluuttiset tasot olivat kuitenkin taas selvästi silmin havaittavan rajan (10 NTU) alapuolella. Matalat phja matalimmat hapen kyllästysasteen havainnot tehtiin asemilta 123 ja 148, näillä pohjanläheinen vesi oli kirkasta ja myös veden suolaisuus oli suurin indikoiden Suomenlahden syvänteiden veden vaikutusta näytepisteiden alueella. Toinen vuosineljännes Pintaveden suolaisuus vesimuodostuman alueella oli poikkeuksellisen korkea, lämpötilan ollessa pääosin keskimääräinen tai ajoittain poikkeuksellisen tai hyvin poikkeuksellisen matala, eteenkin kesäkuussa (kuva 2). Suolainen vesi indikoi mereisemmän veden vaikutusta alueella ja viileä vesi indikoi pohjanläheisen veden kumpuamista. Nämä tekijät vaikuttivat alueen ravinnepitoisuuksiin. Suolaisemman veden ja kumpuamisen myötä fosforiravinteiden pitoisuudet, eteenkin liukoisen fosforin suhteen, olivat poikkeuksellisen tai hyvin poikkeuksellisen korkeat. Kesäkuussa havaittiin puhdistettujen jätevesien purkualueiden läheisyydessä myös poikkeuksellisen tai hyvin poikkeuksellisen korkeita liukoisen typen pitoisuuksia samanaikaisten poikkeuksellisen tai hyvin poikkeuksellisen korkeiden E. coli bakteeripitoisuuksien kanssa, mikä indikoi jätevesiä ravinteiden lähteenä. Bakteeripitoisuudet eivät ylittäneet toimenpiderajaa. Pintavesi oli myös poikkeuksellisen sameaa jätevesien purkualueiden läheisyydessä toukokuussa, tavanomaisten tai poikkeuksellisen matalien a-klorofylli pistoisuuksien aikaan. Keväällä vettä samentaa pääosin levien kevätkukinta, mutta matalat a-klorofyllin pitoisuudet indikoivat jotain muuta tekijää pintavettä samentavana syynä. Toisen vuosineljänneksen aikana pohjanläheisen veden lämpötila oli tavanomainen, suolaisuus oli poikkeuksellisen tai hyvin poikkeuksellisen korkea alueen syvimmällä asemalla (148), jossa myös havaittiin poikkeuksellisen suuria fosforiravinteiden määriä johtuen Suomenlahden syvänteiden fosforipitoisten vesien vaikutuksesta (kuva 3). Liukoisen typen pitoisuudet olivat poikkeuksellisen matalat pohjanläheisessä vedessä. Pohjanläheisen veden sameus oli hyvin poikkeuksellisen suuri asemilla 39 ja 168. Pohjanläheisen veden samentuminen saattaa johtua läjitystoiminnasta, mikäli sitä on toukokuun aikana harjoitettu.

7 5 / Porvoo-Helsinki Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot Porvoo-Helsinki vesimuodostumaan sijoittuvat yhteistarkkailun puitteissa tarkkailtavista toimista ainoastaan Helsingin sataman Mustakuvun läjitysalue ja alueella sijaitsee kaksi tarkkailuasemaa, 114 ja 166, mutta aseman 39 tuloksia käytetään myös tätä vesimuodostumaa tarkasteltaessa (kuva 1). Läjitystoiminta vaikuttaa pääosin veden paikalliseen sameuteen. Mustakuvun läjitysalueen välittömässä läheisyydessä ei ole havaintoasemaa, tuloksia käytetään taustoittamaan läjitysalueen toiminnan muuta tarkkailua. Asema 166 sijaitsee läjitysalueesta n. 5 km itä-kaakkoon ja 114 n. 5 km etelä-lounaaseen Alueen veden laadun kuvaus Veden sameus alueella vaihtelee talvella noin NTU yksikön välillä, ollen pohjan läheisyydessä hieman sameampaa. Veden talvenajan tyypilliset typpiravinteiden pitoisuudet ovat Helsinki-Porkkala vesimuodostuman vastaavia pitoisuuksia noin µg/l pienemmät, fosforiravinteiden pitoisuudet ovat samankaltaiset. Keväällä ravinnepitoisuudet laskevat voimakkaasti ja tyypillisesti liukoiset ravinteet ovat ehtyneet toukokuulle tultaessa. Veden ph ja hapen kyllästysaste kasvavat levätuotannon käynnistyessä ja kevätkukinnan biomassahuippu ajoittuu tyypillisesti huhtikuulle. Veden hygieeninen laatu on Helsinki- Porkkala vesimuodostuman hygieenistä laatua parempi eikä E. coli bakteereja tällä alueella juuri havaita Tulosten tulkinta Ensimmäinen vuosineljännes Porvoo-Helsinki vesimuodostuman alueelta ei saatu näytteitä maaliskuun aikana, johtuen laiterikoista. Helmikuussa näytteet haettiin asemilta 39 ja 114. Pintaveden suolaisuus ja fosfaattipitoisuus olivat koholla (kuva 4). Tämä johtui viime vuosien suolavesipulssien saapumisesta Itämerelle. Myös hapen kyllästysprosentti oli tavanomaista korkeampi. Muita huomattavasti tavanomaisesta poikkeavia havaintoja ei tehty. Pohjanläheisen veden lämpötila oli vuodenaikaan nähden tavanomaista matalampi (kuva 5). Fosfaattipitoisuus oli koholla ja veden happipitoisuus oli hyvin korkea. Matala lämpötila ja korkea happipitoisuus indikoivat tehokasta vertikaalista sekoittumista. Korkea fosfaattipitoisuus on ilmeisesti paikallisen sisäisen kuormituksen aiheuttamaa, yleensä Suomenlahden syvänteistä työntyvän veden mukana happipitoisuus laskee ja suolaisuus kohoaa, mitä helmikuun aikana ei vesimuodostuman alueella havaittu. Toinen vuosineljännes Pintaveden lämpötila vesimuodostuman alueella oli tavanomainen tai sitä matalampi (kuva 4). Suolaisuus oli poikkeuksellisen tai hyvin poikkeuksellisen korkea aiheuttaen poikkeuksellisen tai hyvin poikkeuksellisen korkeat liukoisen fosforiravinteiden pitoisuudet. Kokonaistypen pitoisuus vesimuodostuman alueella oli poikkeuksellisen matala ja liukoinen typpi oli kulunut loppuun kesäkuulle tultaessa.

8 6 / 40 Pohjanläheisen veden sameus oli hyvin poikkeuksellisen suuri asemalla 39 toukokuussa (kuva 5), mahdollisesti indikoiden läjitystoiminnan vaikutusta mikäli sitä harrastettiin toukokuussa. Pohjanläheisen veden happipitoisuus oli pääosin alueella hyvä, lukuun ottamatta asemaa 166 kesäkuussa. Samalla asemalla havaittiin myös samaan aikaan hyvin poikkeuksellisen suuret kokonaisfosforin ja liukoisen fosforin pitoisuudet. Aseman pohjanläheisen veden sameus oli samaan aikaan myös hyvin poikkeuksellisen suuri. Aseman 166 pohjien tiedetään olevan voimakkaan sisäisen kuormituksen lähde, mikä ilmenee myös kesäkuun tuloksista. 3.3 Suvisaaristo-Lauttasaari Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot Suvisaaristo-Lauttasaari vesimuodostumaan sijoittuu tarkkailtavista toimista Arctech Shipyards Oy:n telakka sekä useampi alue jonne on ennen johdettu puhdistettuja jätevesiä pienpuhdistamoista. Alueella sijaitsee myös Suomenojan puhdistamon virtaaman tasauslammikko, jonka läheisyydessä tarkkaillaan veden laatua mahdollisten ylivuotojen takia. Alueelle laskee Finnoonoja, jonka uoma kulkee virtaaman tasauslammikon viertä ennen kuin se laskee Nuottalahteen. Ojan mereen tuoma ravinnekuorma näkyy usein tarkkailuaseman 117 tuloksissa. Alueella sijaitsee kaksi tarkkailun havainto-asemaa, 68 ja 117 (kuva 1). Alueen toiminnot (Suomenojan puhdistamon tasauslammikko) vaikuttavat pääosin alueen ravinnepitoisuuksiin ja rehevöitymiseen. sekä veden hygieeniseen laatuun. Arctech Shipyards Oy:n telakan toimintaa tarkkaillaan pääosin määrävuosin toteutettavan haitta-aineiden levinneisyyden tarkkailun kautta Alueen veden laadun kuvaus Talven kokonaistyppipitoisuudet vaihtelevat vesimuodostuman pintavedessä tyypillisesti kokonaistypen osalta noin µg/l välillä, mikä on samaa luokkaa idässä olevan Villingin vesimuodostuman pitoisuuksien kanssa. Pohjanläheisessä vedessä kokonaistypen pitoisuudet ovat talvella pintakerrosta pienemmät, osoittaen maalta tulevan valuman leviävän jään alla ohuessa pintakerroksessa. Kokonaisfosforia pintavedessä on tavanomaisesti noin µg/l poiketen typpiravinteista pohjanläheisen veden pitoisuudet ovat pintaveden kaltaiset. Typen osalta liukoisessa muodossa ravinteita on noin reilu puolet, kun fosforin suhteen liukoisten ravinteiden osuus on noin kolmannes. Liukoisten ravinteiden N/P suhde on noin 30:1, mikä viittaa levien kasvun suhteen typpiravinteen ylijäämään, eli fosforiravinne, tai rannikon sameissa vesissä valon saatavuus, ovat tekijät mitkä todennäköisimmin rajoittavat levien kevätkukinnan laajuutta sisäsaaristossa. Ulkosaariston vesimuodostumien tapaan pintaveden ravinnepitoisuudet laskevat voimakkaasti keväällä, tosin liukoinen fosfori ehtyy tyypillisesti ennen typpeä lähempänä rannikkoa. Kevätkukinnan biomassahuippu ajoittuu myös tyypillisesti huhtikuulle. Veden hygieeninen laatu vaihtelee talvella paljon, johtuen maalta tulevasta valumasta. Tyypillisesti E. coli -bakteerien määrät vaihtelevat noin mpn/100 ml välillä Tulosten tulkinta Ensimmäinen vuosineljännes Suvisaaristo-Lauttasaari vesimuodostuman talven ja alkukevään tuloksissa suurehko vaihtelu on tyypillistä (kuva 6). Ryssjeholmsfjärden-aseman (117) tuloksissa näkyy

9 7 / Seurasaari selvästi maalta tulevan valuman vaikutus matalana suolaisuutena ja korkeina typen pitoisuuksina. Maaliskuussa mitatut pintaveden typpipitoisuudet alueella olivat poikkeuksellisen suuret. Myös veden sameus ja E. coli -bakteerien määrät olivat selvästi tavanomaista suuremmat. Miessaarenselällä (68) veden suolapitoisuus oli tavanomaista suurempi, myös fosfaattipitoisuus oli koholla, indikoiden mereisemmän veden erilaista vaikutusta alueella ravinnekuormituksen suhteen. Pintaveden ph ja a- klorofyllin määrät olivat myös tavanomaista suuremmat Miessaarenselällä, indikoiden alueen kevätkukinnan alkamista. Ryssjeholmsfjärdeniltä ei mitattu a-klorofylliä. Pohjanläheisen veden korkea suolaisuus Ryssjeholmsfjärdenillä osoittaa vesipatsaan olleen kerrostunut jään alla (kuva 7). Mereisemmän veden vaikutuksesta typen pitoisuudet olivat alueella tavanomaista matalammat. E. coli bakteerien määrä oli suhteessa taustapitoisuuksiin suuri Ryssjeholmsfjärdenin aseman pohjanläheisessä vedessä. Toinen vuosineljännes Suvisaaristo-Lauttasaari vesimuodostuman toisen vuosineljänneksen pintaveden lämpötila oli poikkeuksellisen matala asemalla 117 ja suolaisuus poikkeuksellisen korkea (kuva 6). Kesäkuussa asemalla 117 havaittiin hyvin poikkeuksellisen korkea liukoisen typen pitoisuus, hyvin poikkeuksellisen korkeiden E. coli bakteerimäärien yhteydessä. Suomenojan puhdistamolla tapahtui sähkökatkos toukokuun lopulla jolloin jätevesiä jouduttiin johtamaan puhdistamon viereiseen tasauslammikkoon. Sähkökatkos ei kuitenkaan ole todennäköinen syy näille havainnoilla. Kesäkuu oli vuonna 2017 tavanomaista sateisempi, vaikkakaan ei yhtä sateinen kuin Korkeat liukoisen typen pitoisuudet ja suuret bakteerimärät voivat johtua Finnoonojan kuormituksesta alueelle. Hapen kyllästysaste oli hyvin poikkeuksellisen matala ajankohtaan nähden, mikä toisaalta indikoi suurempaa hapenkulutusta vedessä ja viittaa mahdollisesti jätevesien vaikutukseen. Pintavesi oli myös hyvin poikkeuksellisen sameaa asemalla 117 toukokuussa. Pohjanläheisen veden laatu myötäili pintaveden laatua ja samat ilmiöt havaittiin eteenkin matalalla Ryssjeholmsfjärdenin (117) asemalla (kuva 7). Vesi oli suhteellisen viileää ja suolaista. Toukokuussa vesi oli sameaa ja kesäkuussa liukoista typen pitoisuus oli hyvin poikkeuksellisen suuri poikkeuksellisen suurien bakteerimäärien kanssa Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot Seurasaaren vesimuodostumassa johon kuulu Seurasaarenselkä ja Laajalahti sijaitsee Helen Oy:n Salmisaaren voimalan lauhdevesien purkualue Lapinlahdella. Alueelle on myös ajan saatossa laskettu puhdistettuja jätevesiä pienpuhdistamoista. Varsinkin Laajalahti on vielä hyvin rehevöitynyt. Alueen nykyiset toiminnot vaikuttavat pääosin veden lämpötilaan ja menneet toiminnot ravinnepitoisuuksiin, jotka molemmat vaikuttavat suoraan tai välillisesti rehevöitymiseen ja veden sameuteen. Alueella sijaitsee kolme tarkkailun havaintoasemaa, 87 Laajalahdella, 94 Seurasaarenselällä ja 191 Humallahdella.

10 8 / Alueen veden laadun kuvaus Pintaveden lämpötila vesimuodostuman alueella vaihtelee talvella tyypillisesti noin -0.1 ja 0.6 C välillä, pohjanläheisen veden ollessa hieman lämpimämpää ( C). Keväällä veden lämpötila kasvaa nopeasti kesäkuun noin 16 C:een. Typpiravinteiden kokonaismäärät pintavedessä vaihtelevat talvella tyypillisesti välillä µg/l ja fosforiravinteiden kokonaismärät vastaavasti välillä µg/l. Pohjanläheisessä vedessä kokonaistypen pitoisuudet ovat talvella pintakerrosta pienemmät, osoittaen maalta tulevan valuman leviävän jään alla ohuessa pintakerroksessa. Kokonaisfosforin pitoisuudet ovat pohjanläheisessä vedessä pintaveden kaltaiset. Talvella typpiravinteista noin puolet ovat liukoisessa muodossa, fosforiravinteista liukoisena on noin kolmasosa. Liukoista typpeä on saatavilla levien tarpeeseen nähden suhteellisen paljon, liukoisen typen ja fosforin suhde on noin 40:1, mikä viittaa fosforiravinteen tai valon saatavuuteen levien kasvua rajoittavina tekijöinä keväällä. Keväällä fosforiravinne ehtyy tyypillisesti ennen typpiravinteita. Kevätkukinnan biomassahuippu ajoittuu huhtikuulle mutta ei ole enää niin erottuva vuodenaikaissyklissä kuin ulompien vesimuodostumien alueella Tulosten tulkinta Ensimmäinen vuosineljännes Seurasaaren vesimuodostuman alueelta haettiin näytteet Laajalahdelta (87) helmikuussa ja maaliskuussa. Seurasaarenselän (94) ja Humallahden (191) asemilta saatiin näytteet ainoastaan helmikuussa maaliskuun vaihtelevasta jäätilanteesta johtuen. Suvisaaristo-Lauttasaari vesimuodostuman tapaan, Seurasaaren vesimuodostumalle on talven ja alkukevään suolaisuuden ja kokonaisravinteiden suuri vaihtelu tyypillistä (kuva 8). Laajalahdella tehtiinkin maaliskuussa hyvin poikkeuksellisen vähäsuolaisen pintaveden havainto. Vesi oli myös hyvin sameaa ja ravinnepitoisuudet ja E. coli -bakteerien määrät olivat koholla. Seurasaarenselällä hapen kyllästysaste ja ph olivat korkeita, viitaten jo käynnissä olevaan perustuotantoon helmikuussa, vaikkakin a-klorofyllin määrät olivat tavanomaisen matalat. Humallahden asemalla havaittiin jään alla käynnissä oleva leväkukinta, kolrofylli-a-pitoisuus oli poikkeuksellisen korkea ylittäen 20 µg/l, myös ph ja hapen kyllästysaste olivat korkeat, mikä on tyypillistä korkean levätuotannon yhteydessä. Pohjanläheinen vesi oli tavanomaista suolaisempaa, etenkin helmikuussa Seurasaarenselällä ja Humallahdella ja maaliskuussa Laajalahdella (kuva 9). Vesi oli kerrostunutta jään alla, maalta tulevan valuman levitessä veden pintakerroksessa jään alapuolella. Seurasaarenselän ja Humallahden pohjanläheisen veden ph ja happipitoisuus olivat myös poikkeuksellisen korkeat helmikuussa. Toinen vuosineljännes Pintaveden lämpötila oli vesimuodostuman alueella tavanomainen tai hieman sitä viileämpää toisen vuosineljänneksen aikana (kuva 8). Veden suolaisuus oli poikkeuksellisen tai hyvin poikkeuksellisen korkea, eteenkin Humallahden (191) ja Seurasaarenselän (94) asemilla. Kokonaistypen pitoisuudet olivat normaalia pienemmät, muutoin ravinnepitoisuudet olivat tavanomaiset, lukuun ottamatta kesäkuussa Laajalahdella havaittua poikkeuksellisen korkeaa liukoisen typen pitoisuutta. Vesi oli poikkeuksellisen kirkasta Seurasaarenselällä kesäkuussa ja levämäärät olivat tavanomaiset tai sitä pienemmät.

11 9 / 40 Pohjanläheinen vesi oli tavanomaista suolaisempaa ja paikoittain myös viileämpää (kuva 9). Kokonaisravinteiden pitoisuudet olivat huomattavan suuret Humallahdella huhtikuussa ja liukoisen fosforin pitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeat Seurasaarenselällä kesäkuussa. Ilmeisesti kesäkuun sateista ja mahdollisesti hulevesistä johtuen Humallahdella tavattiin poikkeuksellisen suuria E. coli bakteerien määriä kesäkuussa. 3.5 Kruunuvuorenselkä Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot Kruunuvuorenselän vesimuodostumaan kuuluu Kruunuvuorenselkä ja Vanhankaupunginlahti. Alue vastaanottaa tarkkailualueen suurimmat makean veden-, ravinne- ja kiintoainekuormat vuosittain, joka näkyy suurena vaihteluna tuloksissa. Alueelle sijoittuu Viikinmäen jätevedenpuhdistamon puhdistettujen jätevesien varapurkureittejä, sekä Helen Oy:n Hanasaaren voimalaitoksen ja Katri Valan lämpöja jäähdytyslaitoksen lauhdevesien purkualue. Alueella sijaitsee kolme tarkkailun havaintoasemaa 4 Vanhankaupunginlahdella, 18 Kruunuvuorenselällä ja 188 Kaisaniemenlahdella. Lauhdevedet puretaan Sörnäisten satama-altaaseen jonka välittömässä läheisyydessä ei ole havaintoasemaa Alueen veden laadun kuvaus Alueen veden laadulle on tyypillistä hyvin suuri vaihtelu, etenkin veden suolaisuuden ja ravinnepitoisuuksien suhteen. Ravinnepitoisuudet ovat korkeita ja alue on ainoa, jolla usein kesälläkin tavataan mitattavia liukoisen typen pitoisuuksia. Lämpötila kehittyy samankaltaisesti muiden suojaisten alueiden kanssa, vaihdellen talvella 0 ja 1 C välillä ja kasvaen voimakkaasti keväällä. Kesäkuussa pintaveden lämpötila on tyypillisesti noin 16 C. Veden hygieeninen laatu on muuta pääkaupunkiseudun merialuetta selvästi heikompi. Kevätkukinnan biomassahuippu ajoittuu toukokuulle. Biomassahuippu ei erotu voimakkaasti tuottavan kauden biomassasta klorofyllipitoisuuksien ollessa korkeita aina syyskuulle saakka Tulosten tulkinta Ensimmäinen vuosineljännes Kruunuvuoren vesimuodostuman eteläisimmissä osissa mereisen veden vaikutus on ilmeinen helmikuussa, suolaisuuden ollessa poikkeuksellisen korkea, poikkeuksellisen korkeiden fosfaattipitoisuuksien ohella (kuva 10). Suolaisuus oli ajankohdalle tyypillisesti lähellä 0 PSU:ta Vanhankaupunginlahdella, kokonaisfosforipitoisuuksien kasvaessa poikkeuksellisen suuriksi maaliskuussa. Kevätkukinta oli maaliskuussa käynnistynyt Kruunuvuorenselän alueella, a-klorofyllipitoisuus oli ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkea alueelle, liki 30 µg/l. Suuri perustuotannon määrä nosti myös ph:n ja hapen kyllästysasteen korkeiksi. Mereisen veden vaikutus ulottui pohjanläheisessä vedessä aina Vanhankaupunginlahdelle saakka, suolaisuuden ollessa vielä yli 3 PSU:ta maaliskuussakin (kuva 11). Liukoista fosforia oli Kruunuvuorenselän alueella pohjanläheisessä vedessä runsaasti helmikuussa, johtuen ulompaa mereltä työntyvästä suolaisesta vedestä. Jokivaluma nosti pitoisuuksia Vanhankaupunginlahdella maaliskuussa.

12 10 / 40 Toinen vuosineljännes Alueen eteläosissa veden suolaisuus oli alueelle poikkeuksellisen suurta, samaan aikaan matalien ravinnepitoisuuksien kanssa (kuva 10), indikoiden normaalia vähäisempää jokivalunnan vaikutusta Kruunuvuorenselällä. Vanhankaupunginlahdella liukoisia ravinteita oli kuitenkin runsaasti vielä kesäkuussakin. Vanhankaupunginlahdella havaittiin myös hyvin poikkeuksellisen suuria levämääriä touko- ja kesäkuussa. 3.6 Villinki Pohjanläheisen veden laatu muistutti alueen pintaveden laatua, vaihdelleen suuresti pohjoisesta etelään (kuva 11) Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot Villingin vesimuodostuma on suhteellisen pieni ja siihen kuuluu Vartiokylänlahti, Kallahdenselkä ja Villasaarenselkä. Alueelle on ennen johdettu puhdistettuja jätevesiä ja se sijaitsee Vuosaaren sataman läheisyydessä jossa on sekä voimala- että satamatoimintaa. Alueella sijaitsee tarkkailun havaintoasemat 25 ja Alueen veden laadun kuvaus Vesimuodostuman ravinnepitoisuudet muistuttavat muita Suomenlahden sisäsaariston rannikkovesityyppiin kuuluvien vesimuodostumien ravinnepitoisuuksia. Kokonaistypen pitoisuudet talvella vaihtelevat tyypillisesti noin µg/l välillä ja kokonaisfosforin pitoisuudet vastaavasti µg/l välillä. Liukoisten ravinteiden suhteet muistuttavat muita vastaavia vesimuodostumia, joskin liukoista typpeä on talvella vedessä hieman läntisiä vastaavia alueita vähemmän, mutta fosforiravinne ehtyy muiden samankaltaisten vesimuodostumien tapaan ennen typpiravinteita. Pintaveden sameus on samalla tasolla Seurasaaren vesimuodostuman kanssa, hieman kirkkaampaa verrattuna Suvisaaristo-Lauttasaari vesimuodostuman talvenajan pintaveteen. Kevätkukinnan biomassahuippu ajoittuu huhtikuulle. Alueella on ajoittain havaittu talvella voimakkaita jäänalaisia leväkukintoja Tulosten tulkinta Ensimmäinen vuosineljännes Villingin vesimuodostuman alueelta haettiin näytteet vain helmikuussa. Muun merialueen tapaan pintaveden suolaisuus oli selkeästi koholla molemmilla vesimuodostuman havaintoasemilla (kuva 12). Liukoisen fosforin pitoisuus oli myös poikkeavan suuri Kallahdenselän asemalla. Vartiokylänlahdella oli käynnissä jään alainen leväkukinta joka oli kuluttanut liukoisen fosforin loppuun. Klorofylli-a:n pitoisuus oli yli 60 µg/l. Kukinnosta johtuen myös ph ja hapen kyllästysaste olivat poikkeuksellisen korkeat. Pohjanläheisen veden suolaisuus oli korkea ja ph koholla Kallahdenselällä, liukoista typpeä oli molemmilla asemilla pohjanläheisessä vedessä ajankohtaan nähden vähän ja liukoista fosfaattia tavanomaista enemmän Kallahdenselän aseman pohjanläheisessä vedessä (kuva 13). Toinen vuosineljännes

13 11 / 40 Pintaveden lämpötila oli tavanomainen tai sitä matalampi ja suolaisuus poikkeuksellisen tain hyvin poikkeuksellisen korkea (kuva 12), edeltävien vesimuodostumien tulosten tapaan. Ravinnepitoisuudet olivat pääosin tavanomaiset tai sitä hieman pienemmät, eteenkin kokonaistypen osalta. Vesi oli poikkeuksellisen kirkasta Kallahdenselällä ja levämäärät jäivät tavanomaista pienemmiksi. Pohjanläheisen veden laatu muistutti pintaveden laatua, veden ollessa paikoittain tavanomaista viileämpää, suolaisempaa sekä vähäravinteisempaa (kuva 13). 3.7 Sipoon saaristo Vesimuodostuman alueella olevat toiminnot Sipoon saariston vesimuodostumassa on tarkkailtavista toimista Vuosaaren satama jossa on Helen Oy:n voimalatoimintaa. Alueella sijaitsee kolme tarkkailun havaintoasemaa, 111 Vuosaaren satamasta suoraan etelään, 113 joka sijaitsee satamasta koilliseen, sekä 181 sataman syväväylän varrella. Voimaloiden merilauhdevedet johdetaan Vuosaaren sataman satama-altaaseen eikä välittömässä läheisyydessä ole havainto-asemia Alueen veden laadun kuvaus Vesimuodostuman alueen pintaveden lämpötila vaihtelee talvella tyypillisesti noin -0.1 ja 1.0 C välillä, pohjanläheisen veden ollessa saman lämpöistä. Pintaveden lämpötila kasvaa keväällä voimakkaasti, jääden kuitenkin kesäkuussa viileämmäksi kuin sisempien vesimuodostumine alueella ollen tyypillisesti noin 12 C. Alue on ravinnepitoisuuksiltaan ulkosaariston ja sisäsaariston tyypillisten pitoisuuksien välissä Tulosten tulkinta Ensimmäinen vuosineljännes Sipoon saariston vesimuodostuman alueelta saatiin näytteet ainoastaan Granöfjärdin (113) asemalta helmikuussa. Pintaveden sameus oli hieman tavanomista suurempi ja liukoista typpeä oli vedessä jonkin verran tavanomaista enemmän (kuva 14). Pohjanläheisen veden suolapitoisuus oli koholla, vesi oli poikkeuksellisen sameaa ja fosforiravinteita oli runsaasti (kuva 15). Toinen vuosineljännes Pintavesi oli vesimuodostuman alueella tavanomaista suolaisempaa ja typpiravinteen määrä tavanomaista matalampi tai tavanomainen (kuva 14). Liukoista fosforia havaittiin tavanomaista enemmän pintavedessä kesäkuussa. Vesi oli poikkeuksellisen sameaa toukokuussa Granofjärdenillä ollen kuitenkin silmin havaittavan sameusrajan alapuolella (~10 NTU). Kevään levämäärät jäivät normaalia hieman pienemmiksi. Pohjanläheisen veden laatu muistutti pintaveden laatua kaikkien parametrien osalta (kuva 15).

14 12 / 40 Kuva 2. Helsinki-Porkkala -vesimuodostuman pintaveden (0-5 m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalla sivulla.

15 13 / 40 Kuva 2. Jatkoa edelliseltä sivulta.

16 14 / 40 Kuva 3. Helsinki-Porkkala -vesimuodostuman pohjanläheisenveden (pohja + 1m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalle sivulle.

17 15 / 40 Kuva 3. Jatkoa edelliseltä sivulta.

18 16 / 40 Kuva 4. Porvoo-Helsinki -vesimuodostuman pintaveden (0-5 m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalla sivulla.

19 17 / 40 Kuva 4. Jatkoa edelliseltä sivulta.

20 18 / 40 Kuva 5. Porvoo-Helsinki -vesimuodostuman pohjanläheisenveden (pohja + 1m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalle sivulle.

21 19 / 40 Kuva 5. Jatkoa edelliseltä sivulta.

22 20 / 40 Kuva 6. Suvisaaristo-Lauttasaari -vesimuodostuman pintaveden (0-5 m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalla sivulla.

23 21 / 40 Kuva 6. Jatkoa edelliseltä sivulta.

24 22 / 40 Kuva 7. Suvisaaristo-Lauttasaari -vesimuodostuman pohjanläheisenveden (pohja + 1m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalle sivulle.

25 23 / 40 Kuva 7. Jatkoa edelliseltä sivulta.

26 24 / 40 Kuva 8. Seurasaari -vesimuodostuman pintaveden (0-5 m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalla sivulla.

27 25 / 40 Kuva 8. Jatkoa edelliseltä sivulta.

28 26 / 40 Kuva 9. Seurasaari -vesimuodostuman pohjanläheisenveden (pohja + 1m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalle sivulle.

29 27 / 40 Kuva 9. Jatkoa edelliseltä sivulta.

30 28 / 40 Kuva 10. Kruunuvuori -vesimuodostuman pintaveden (0-5 m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalla sivulla.

31 29 / 40 Kuva 10. Jatkoa edelliseltä sivulta.

32 30 / 40 Kuva 11. Kruunuvuori -vesimuodostuman pohjanläheisenveden (pohja + 1m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalle sivulle.

33 31 / 40 Kuva 11. Jatkoa edelliseltä sivulta.

34 32 / 40 Kuva 12. Villinki -vesimuodostuman pintaveden (0-5 m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalla sivulla.

35 33 / 40 Kuva 12. Jatkoa edelliseltä sivulta.

36 34 / 40 Kuva 13. Villinki -vesimuodostuman pohjanläheisenveden (pohja + 1m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalle sivulle.

37 35 / 40 Kuva 13. Jatkoa edelliseltä sivulta.

38 36 / 40 Kuva 14. Sipoon saaristo -vesimuodostuman pintaveden (0-5 m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalla sivulla.

39 37 / 40 Kuva 14. Jatkoa edelliseltä sivulta.

40 38 / 40 Kuva 15. Sipoon saaristo -vesimuodostuman pohjanläheisenveden (pohja + 1m) havaintojen kuukausikohtaiset viimeisen 20 vuoden mediaanit sekä 5., 25., 75. ja 95. persentiilit ja kuluvan vuoden havainnot. Kuva jatkuu seuraavalle sivulle.

41 39 / 40 Kuva 15. Jatkoa edelliseltä sivulta.

42 40 / 40 4 Viitteet Vahtera, E., Räsänen, M., Muurinen, J. ja Pääkkönen, J.-P. (2016) Pääkaupunkiseudun merialueen tila Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja. Helsinki, Helsingin kaupungin ympäristökeskus. 2: 187.

Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelma

Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelma Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelma Neljännesvuosiraportti 1/2017 Veden fysikaaliskemiallisen- ja hygieenisen laadun tarkkailu Emil Vahtera 31.3.2017 1 Sisältö 2 Johdanto... 1 3 Vesimuodostumakohtaiset

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailu

Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailu Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailu Neljännesvuosiraportti 3/2017 Veden fysikaalisen, kemiallisen ja hygieenisen laadun tarkkailu Emil Vahtera 13.10.2017 Sisällys Johdanto... 4 Helsinki-Porkkala

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailu

Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailu Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailu Neljännesvuosiraportti 3/2018 Veden fysikaalisen, kemiallisen ja hygieenisen laadun tarkkailu Emil Vahtera 17.10.2018 Sisällys Johdanto... 4 Helsinki-Porkkala

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailu

Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailu Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailu Neljännesvuosiraportti 4/2017 Veden fysikaalisen, kemiallisen ja hygieenisen laadun tarkkailu Emil Vahtera 8.1.2018 Sisällys Johdanto... 4 Helsinki-Porkkala

Lisätiedot

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu

Alajärven ja Takajärven vedenlaatu Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet

Lisätiedot

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu

Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu

Lisätiedot

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela

Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki

Lisätiedot

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630

RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630 RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta

Lisätiedot

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016

Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Tutkimusraportti 121 / 2017 Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy Nenäinniemen puhdistamo Jäteveden ja purkuvesistön mikrobitutkimukset kesällä 2016 Nab Labs Oy Arja Palomäki Sisällys 1 TUTKIMUKSEN TAUSTA...

Lisätiedot

Näytteenottokerran tulokset

Näytteenottokerran tulokset Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut

Lisätiedot

4/2005. Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu

4/2005. Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu 4/25 Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 24 Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu Liisa Autio, Ilppo Kajaste, Jyrki Muurinen, Katja Pellikka ja Marjut Räsänen Helsinki 25 R & 7 $, + (/,

Lisätiedot

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2. Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailut Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailuohjelma

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelma

Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelma Helsingin kaupunki, ympäristökeskus Pääkaupunkiseudun merialueen yhteistarkkailuohjelma Veden fysikaalinen, kemiallinen ja hygieeninen laatu, vesieliöstö, pohjan laatu ja eliöstö, sekä haitta-aineet Emil

Lisätiedot

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015

Haukiveden vesistötarkkailun tulokset talvelta 2015 1 / 3 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 14.10.2013 Varkauden kaupunki Tekninen virasto Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ely-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen

Lisätiedot

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus Combine 3/2012 (6-26.08.2012) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus -SYKEn Merikeskuksen HELCOM -seurantamatka Itämerellä -perustuu rantavaltioiden ja HELCOMin väliseen Itämeren suojelusopimukseen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 32. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.03.2014 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 32 Espoon vesistötutkimus vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Va.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta havaintokierrokselta 1(5) 3.1.2019 Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 10.-11.12.2018 toteutetulta havaintokierrokselta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2019 Littoistenjärven oja-

Lisätiedot

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV

VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn

Lisätiedot

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena

Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Vesijärven jäänalaisen lämpötilan ja happipitoisuuden muuttuminen hapetussekoituksen seurauksena Pauliina Salmi ja Kalevi Salonen 2nd Winter Limnology Symposium, Liebenberg, Saksa, 31.5.21 Mukailtu suomeksi

Lisätiedot

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Lumetuksen ympäristövaikutukset Lumetuksen ympäristövaikutukset KeMMI -osatutkimus Lumetus Lumetuksessa vesi paineilman avulla pieniksi pisaroiksi, jotka riittävän kylmässä jäätyvät ennen maahan laskeutumista Mm. IPCC ja OECD huomioineet

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2018 Väliraportti nro 15-18-5852 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 31.7.2018 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HUHTIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-3246 Lähetämme oheisena Aurajoesta ja Vähäjoesta 9.4.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin

ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin LUVY/121 18.8.215 Lohjan kaupunki Ympäristönsuojelu ISO HEILAMMEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu aikaisempiin vuosiin Sammatin Iso Heilammen länsiosan 6 metrin syvänteeltä otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 28.11.213 Sari Koivunen biologi www.lsvsy.fi Sisältö: Aurajoen ja Aurajoen vesistöalueen yleiskuvaus

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 Kari Kainua/4.12.2013 Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013 1 1. Taustatiedot Vuonna 2011 perustettu Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys pyrkii parantamaan entisen Kiimingin

Lisätiedot

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n

Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n Vedenlaatutilanne Imatran seutukunnassa loppukesällä 2014 Saimaan ammattiopisto, auditorio Esitelmöitsijä Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy:n toimitusjohtaja ja limnologi Pena Saukkonen Ympäristön,

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA

HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA HAMINA-KOTKA-PYHTÄÄ MERIALUEEN LAHTIEN VEDEN TILA 1993-23 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 126/25 Erkki Jaala ISSN 1458-864 TIIVISTELMÄ Hamina-Kotka-Pyhtää merialueella veden laatua tarkkaillaan

Lisätiedot

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti

Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.

LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6. 1(2) 30.6.2015 LITTOISTENJÄRVEN POHJOISPUOLISELTA JÄRVELÄN KOSTEIKOLTA LÄH- TEVÄN VEDEN SEKÄ LITTOISTENJÄRVEEN LASKEVIEN KAHDEN OJAN VE- DENLAATUTUTKIMUS 11.6.2015 1 Yleistä Littoistenjärven pohjoispuolella

Lisätiedot

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin

Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Vesijärven koneellisen sekoittamisen vaikutus jäänalaiseen yhteyttävään pikoplanktoniin Pauliina Salmi & Kalevi Salonen 31st Congress of SIL, Kapkaupunki, Etelä-Afrikka, 17.8.21 Mukailtu suomeksi Tavoitteet

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely JOKIohjelman raportti Ojavesiseuranta vuonna 218 1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely Ojavesiseuranta aloitettiin JOKIohjelman toiminta-alueella 17.4.218 ja viimeinen näytteenottopäivä oli 5.11.218.

Lisätiedot

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016

Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Säynäislammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan itäosassa sijaitsevalta Säynäislammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 30.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa olevalta Ali-Paastonjärveltä otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN ENNAKKOTARKKAILUN YHTEENVETO 18.1.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005

Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 LUODE CONSULTING OY 1636922 4 HIIDENVESIPROJEKTI Hiidenveden vedenlaatu 15.8.2005 Mikko Kiirikki, Antti Lindfors & Olli Huttunen Luode Consulting Oy 24.10.2005 LUODE CONSULTING OY, OLARINLUOMA 15, FIN

Lisätiedot

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta

Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetusta tutkimuskerrasta 1(4) 12.12.2017 Littoistenjärven ojavesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 15.11.2017 toteutetusta tutkimuskerrasta 1 Yleistä toteuttaa vuosina 2017-2018 Littoistenjärven oja- ja hulevesien tarkkailututkimuksen

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015

HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 HEINOLAN KAUPUNGIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SEKOITTUMISVYÖHYKETUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2015 Kymijoen vesi ja ympäristö ry Janne Raunio SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 TUTKIMUSALUE 1 3 AINEISTO JA METELMÄT 1 4 TULOKSET 4

Lisätiedot

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 2013

Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 2013 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2014 Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 2013 Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu Emil Vahtera, Jyrki Muurinen, Marjut Räsänen ja Jari-Pekka

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,

Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE, Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.

Lisätiedot

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen

Lisätiedot

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa

Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa Automaattinen veden laadun seuranta taajan haja-asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa A. Särkelä, P. Valkama, N. Mielikäinen ja K. Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 4.9.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017 Karkkilan Hajakassa Kaupinojan valuma-alueella (23.087) sijaitsevan Kaitalammin vesinäytteet otettiin 3.8.2017

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro UUDENKAUPUNGIN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2016 Väliraportti nro 117-16-5754 Oheisena lähetetään tulokset Uudenkaupungin merialueen tarkkailututkimuksesta, jonka Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE

PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:

Lisätiedot

Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 2013

Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 2013 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 6/2014 Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 2013 Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu Emil Vahtera, Jyrki Muurinen, Marjut Räsänen ja Jari-Pekka

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A.. Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon kunnan

Lisätiedot

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016

Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 5.9.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Paskolammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan Vuotinaisissa sijaitsevalta Paskolammilta otettiin Karkkilan kaupungin ympäristönsuojeluosaston

Lisätiedot

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.

Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä

Lisätiedot

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro

PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA Väliraportti nro PAIMIONJOEN, TARVASJOEN JA VÄHÄJOEN TARKKAILUTUTKIMUKSET HELMIKUUSSA 2016 Väliraportti nro 21-16-1591 Oheisena lähetetään Paimionjoesta, Tarvasjoesta ja Paimion Vähäjoesta 22.2.2016 otettujen vesinäytteiden

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HELMIKUUSSA 2019 Väliraportti nro 15-19-2071 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 26.2.2019 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

Yara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019

Yara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019 1 / 6 Yara Suomi Oy LAUSUNTO PL 20 29.7.19 71801 SIILINJÄRVI A 5176 Leena Huttunen Päivi Savolainen Jouni Torssonen Raija Koivisto Tiedoksi: Siilijärven kunta, ympäristönsuojelu Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v

Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v Joroisselän valuma-alueen kuormitustarkasteluja sekä vedenlaatu/kuormitusaineiston täydennysaineistoja v.2012 + Pertti Manninen ja Antti Haapala, Etelä-Savon ELY -keskus Kuormitusarviot/ kuormitusosuudet

Lisätiedot

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 30.8.2017 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Ruokjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017 Karkkilan Vuotnaisissa sijaitsevan Ruokjärven vesinäytteet otettiin 1.3.2017 ja 2.8.2017 Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro

VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 Raportti nro 639-17-7035 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen

Lisätiedot

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS

Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS Bioenergia ry TURVETUOTANTOALUEIDEN YLIVIRTAAMASELVITYS 2014-2015 15.2.2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Selvityksen tausta ja lähtöainesto 2. Ylivirtaamatilanteet ja niiden määritys 3. Virtaaman vaikutus vedenlaatuun

Lisätiedot

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI

ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI ESIMERKKINÄ LÄNNENPUOLEN LOHI OY, LOUKEENKARI KUSTAVI Laitospaikka sijaitsee Kihdin pohjoispuolen vesimuodostumassa, joka ekologisen luokituksen mukaan on Saaristomeren ainoa hyvään tilaan luokiteltu vesimuodostuma.

Lisätiedot

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja

Lisätiedot

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013

Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Vesijärven vedenlaadun alueellinen kartoitus 21.5.2013 Antti Lindfors ja Ari Laukkanen Luode Consulting Oy 13.6.2013 LUODE CONSULTING OY, SANDFALLINTIE 85, 21600 PARAINEN 2 Johdanto Tässä raportissa käsitellään

Lisätiedot

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen

1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA. Ilppo Kettunen 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA Ilppo Kettunen L K E N M 0 N I S T E S A R J 1980:31 TALVISESTA HAPEN KULUMISESTA I Kettunen n ves Kouvola 1980 irin vesitoimisto S I S Ä L L Y S L U E T T E L 0

Lisätiedot

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016

Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 26.8.2016 Vihdin kunta, ympäristönsuojelu Vihdin Lapoon vedenlaatututkimus, elokuu 2016 Vesinäytteet Vihdin Lapoosta otettiin 16.8.2016 Vihdin kunnan ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Työ perustuu

Lisätiedot

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa

Lisätiedot

ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA

ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA SISÄLTÖ ITÄMEREN KERROSTUNEISUUS SUOLAPULSSIN EDELLYTYKSET SUOLAPULSSIN VÄLITTÖMÄT VAIKUTUKSET SUOLAPULSSIN PITKÄAIKAISVAIKUTUKSET

Lisätiedot

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016

Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 31.8.2016 Karkkilan kaupunki, ympäristönsuojelu Kaitalammin vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet Karkkilan pohjoisosassa Ali-Paastonjärven itäpuolella sijaitsevalta Kaitalammilta otettiin Karkkilan kaupungin

Lisätiedot

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2018

Haukiveden yhteistarkkailu talvi 2018 1 / 4 Stora Enso Oyj LAUSUNTO A 1741.6 Varkauden tehdas 20.4.2018 Keski-Savon Vesi Oy Carelian Caviar Oy Tiedoksi: Pohjois-Savon ELY-keskus Keski-Savon ympäristölautakunta Rantasalmen ympäristönsuojelultk.

Lisätiedot

Espoon vesistötutkimus 2009

Espoon vesistötutkimus 2009 Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tilaustutkimus Espoon vesistötutkimus 29 Vuosiyhteenveto Katja Pellikka & Vuokko Tarvainen Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Havaintopaikat ja menetelmät... 3 3

Lisätiedot

Ympäristön tila alkuvuonna 2013

Ympäristön tila alkuvuonna 2013 NÄKYMIÄ ALKUVUOSI 213 ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS Ympäristön tila alkuvuonna 213 Vesistöjen tilan seuranta Etelä-Pohjanmaan ELY:n alueella Etelä-Pohjanmaan Elinkeino-, Liikenne- ja ympäristökeskus seuraa

Lisätiedot

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta

Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Veden laatu eri mittausvälineet ja tulosten tulkinta Anu Suonpää, Vihdin vesistöpäivä, 12.11.2016 Sisältö Erilaiset mittauskeinot ja välineet - Aistihavainnot - Laboratoriomittaukset - Kenttämittarit -

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012

PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 2013 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 2012 LUVY/119 6.9.213 Puujärven VSY Olli Kilpinen Hulluksentie 1 e 25 243 Masala PUUJÄRVEN VEDEN LAATU Vuoden 213 loppukesän tulokset ja vertailu vuoteen 212 Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta

Lisätiedot

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta näytekierrokselta

Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset toteutetulta näytekierrokselta 1(4) 14.5.2019 Littoistenjärven oja- ja hulevesien näytteenotto ja virtaamamittaus -tulokset 25.-26.3.2019 toteutetulta näytekierrokselta 1 Yleistä teki marraskuun 2017 - maaliskuun 2019 välisenä aikana

Lisätiedot

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet 25/6/2014 Eija Rantajärvi Vivi Fleming-Lehtinen Itämeri tietopaketti 1. Tietopaketin yleisesittely ja käsitteitä 2. Havainnoinnin yleisesittely 3. Havainnointikoulutus:

Lisätiedot

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN RAE -HANKE Savonia-ammattikorkeakoulun koordinoima hanke. Hanke toteutetaan Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla aikavälillä

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018

Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 30.10.2018 Siuntion kunta, ympäristönsuojelu Siuntion Grundträskin ja Långträskin veden laatu Elokuu 2018 Siuntion kunnan ympäristönsuojeluyksikkö on laatinut Siuntion pintavesiseurantaohjelman vuosille

Lisätiedot

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018

Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Asta Laari RAPORTTI 2018 nro 863/18 Linkkipuiston maankaatopaikan vesistövaikutusten tarkkailuraportti vuodelta 2018 Tutkimusraportti

Lisätiedot

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017

No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun

Lisätiedot

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro

AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA Väliraportti nro AURAJOEN TARKKAILUTUTKIMUS HEINÄKUUSSA 2017 Väliraportti nro 15-17-5417 Oheisena lähetetään Aurajoesta ja Vähäjoesta 25.7.2017 otettujen vesinäytteiden tutkimustulokset. Aurajoen varrella olevien jätevedenpuhdistamoiden

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tervon kunta (email) A 776 4..2 Tiedoksi: Tervon ympäristönsuojelulautakunta (email) Pohjois-Savon ELY-keskus (email) Lähetämme oheisena Tervon

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )

VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet ) VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l

Lisätiedot