Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "kirjaamo.stm@stm.fi, hanna.onwen-huma@stm.fi"

Transkriptio

1 Sivu 1 / 5 Lausuntopyyntö MIESKYSYMYKSIÄ TASA-ARVOPOLITIIKASSA POHTIVAN TYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTTI Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:3 hankenumero STM 082:00/2012 Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry (myöhemmin: YVPL) tarkastelee sukupuolten tasaarvokysymyksiä lapsen näkökulmasta. Lapsille, vanhemmille ja työmarkkinoille on tärkeää, että sekä isät ja äidit voivat osallistua työelämään sekä hoitaa ja kasvattaa lapsiaan. Liitto pitää tärkeänä isäkiintiöiden laajentamista vanhemman vapaisiin. Lisäksi syrjäytymisen ehkäisemisessä pitää paneutua pienituloisten lapsiperheiden tukemiseen. Tilastokeskuksen mukaan lapsiköyhyyden nopea yleistyminen johtuu erityisesti yhden vanhemman perheiden nopeasta köyhtymisestä. Se on seurausta työmarkkinoiden epävakaudesta ja kasvaneista vaikeuksista yhdistää perhe ja työelämä. (Forssén, Ritakallio Yksinhuoltajien moniulotteinen köyhyys Euroopassa, julkaisussa Yksinhuoltajuus Suomessa, s 77, Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50, Näiden seurauksena yksinhuoltajien työttömyysaste on 16,3 %. (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus 2013) Isä yksinhuoltajana jätetään käsittelemättä Kaksi prosenttia lapsista asuu ainoastaan isänsä kanssa. Näitä yhden vanhemman perheitä on Yksinhuoltajaisät usein sivuutetaan miesten tasa-arvokysymyksistä, vaikka he uudistavat, jo käytännön pakosta, sukupuolijärjestelmiä. Akatemiatutkija Teppo Kröger on mm. havainnut yhden vanhemman perheiden hoivahaasteita selvittäessään, että yksinhuoltajaisät ovat onnistuneet yhdistämään lapsen hoivan ja työssäkäynnin suorastaan esimerkillisellä tavalla. Tämä on hämmästyttävää, kun samanaikaisesti hänen aineistonsa yksinhuoltajaäideistä peräti puolet luokiteltiin hoivaköyhiksi. Kröger ehdottaa, että tutkittaisiin yksinhuoltajaisien selviytymistapoja arjen ja työelämän yhdistämisessä. Ilmiötä pitää seurata. (Kröger, Teppo Yksinhuoltajuus ja isyys outo yhdistelmä julkaisussa Forssèn, Haataja ja Hakovirta Yksinhuoltajuus Suomessa, s , Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50, 2009.) Etävanhempi ja lapsi perhetyyppiä ei tilastoida Etävanhempia ei tilastoida perheinä, vaikka vanhemmat jakaisivat lapsen arjen keskenään. Suomessa ei edes tiedetä kuinka paljon etävanhemman ja lapsen muodostamia perheitä on olemassa. Olisi tärkeää, että tästä tehtäisiin oma perhetyyppinsä myös Tilastokeskuksen Perheet tilastoihin.

2 Sivu 2 / 5 Vanhempainvapaiden isäkiintiöitä on edelleen laajennettava YVPL pitää erittäin tärkeänä säätää nopeasti isäkiintiöt vanhempainvapaisiin ja -etuuksiin. YVPL luottaa myös kansainvälisiin kokemuksiin, joiden mukaan kiintiöt edistävät isien perhevapaiden käyttöä. Myös lapsesta erillään asuvan isän tulee voida käyttää vapaata vanhempien yhteisestä hakemuksesta. Kummankin vanhemman osallistuminen lapsen hoivaan lisää vanhempien myönteistä vuorovaikutusta ja saattaa jopa estää eronneisuutta. Jotta lapsen oikeus kotihoitoon ei kuitenkaan heikkenisi, tulee toisen vanhemman voida käyttää koko vapaa silloin kun toista vanhempaa ei ole lainkaan (esim. lesket) Lapsen vuoroasumista vanhempien eron jälkeen pitää edistää. Ruotsalaisten selvitysten mukaan vuoroasumisen on todettu olevan vanhempien ja lasten kannalta ylivoimaisesti paras asumismuoto eronjälkeen (Malin Bergström,2013). Poikien ja miesten syrjäytymistä voidaan vähentää poistamalla lapsiperheiden pienituloisuus YVPL pitää tärkeänä miesten ja poikien syrjäytymisen ehkäisemistä. Jos poika on kotoisin pienituloisesta perheestä, hänellä on nelinkertainen riski päätyä pienituloiseksi verrattuna suurituloisesta perheestä tulevaan. Kuntaas Tyttöjen päätymistä pieni- tai suurituloiseksi selittää eniten koulutus. (Sirniö, Outi, Martikainen, Pekka Tutkimusartikkeli Intergenerational Determinants of Income Level in FinlandSocial Forces lehdessä, ) Pienituloisuuden on todettu vähentävän vanhemmuutta, heikentävän terveyttä, alentavan koulutustasoa, lisäävän yksinäisyyttä sekä rikollista käyttäytymistä. Pienituloisten perheiden lapset liikkuvat vähemmän ja jäävät ohjattujen maksullisten harrastusten ulkopuolelle (Nuorten vapaa-aikatutkimus 2013) sekä syövät epäterveellisemmin. He ovat myös yliedustettuina erityiskoulujen oppilaina sekä lastensuojeluasiakkaina. Jos halutaan vähentää poikien syrjäytymistä, on tuettava heidän kasvuympäristöään ja vähennettävä pienituloisuuden aiheuttamia haittoja. (Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö, Mika Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimusaineiston valossa; THL 2012, Forssén, Ritakallio Yksinhuoltajien moniulotteinen köyhyys Euroopassa, julkaisussa Yksinhuoltajuus Suomessa, s 79, Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50, Hakovirta, M, Rantalaiho, M Taloudellinen eriarvoisuus lasten arjessa, Kela 2012, Vuori, Anna Vähävaraisten lapsiperheiden hyvä vointi ja sen tukeminen 2012) Lapsiperheiden köyhtymistä selittää eniten yhden vanhemman perheiden pienituloisuuden yleistyminen Tilastokeskuksen mukaan lapsiperheiden pienituloisuuden yleistyminen johtuu pitkälti yhden vanhemman perheiden taloudellisen aseman muutoksista. Lapsista 8 % asui kotitalouksissa, jotka kokivat toimeentulotukiongelmia vuonna Lasten välillä on kuitenkin suuria eroja sen mukaan kuinka monen huoltajan kanssa he asuvat. Yhden huoltajan kanssa asuvista lapsista 23 % ja kahden huoltajan kanssa asuvista 6 % asui toimeentulo-ongelmia kokeneissa perheissä. Yhden vanhemman perheiden lapsista peräti 33 % kuului alimpaan tuloviidennekseen vuonna (Okkonen, Kaisa-Mari Suomessa toimeentulovaikeudet koettelevat erityisesti yksinhuoltajaperheitä julkaisussa Lasten ja lapsiperheiden elinolot, Hyvinvointikatsaus 1/2014,

3 Sivu 3 / 5 Tilastokeskus) Yhden vanhemman perheistä peräti neljännes, 24,0 %, sai toimeentulotukea vuonna 2011 kun taas kahden huoltajan perheiden osuus oli 4,2 %. Kaikkien lapsiperheiden osuus oli 8,6 %. Yhden vanhemman perhe on kotitaloustyyppi, jolla on eri kotitaloustyypeistä suurin riski joutua toimeentulotukiluukulle. (THL:n Toimeentulotukitilasto, 2012) Yksinhuoltajien työttömyysaste on noussut 16,3 %:iin (Tilastokeskus, Työvoimatutkimus, 2013). Se on yli kaksinkertainen muuhun väestöön verrattuna. Vielä 1990-luvun alussa yksinhuoltajaäidit olivat työssä useammin kuin muu väestö. Tuolloin 87 % yksinhuoltajaäideistä laskettiin työvoimaan kuuluvaksi. Kokemuksemme mukaan pienituloisilla yksinhuoltajilla ei ole rahaa käyttää edes julkisia terveyspalveluja. Maksukatot ovat nykyisin henkilökohtaisia, mutta ne pitää muuttaa perhekohtaisiksi. Lapsen terveyden ja sairaanhoidon suunnittelussa vanhempia ja lasta on kuunneltava nykyistä enemmän. Esitetty miesnäkökulman huomioiminen ja vuoropuhelun järjestäminen asiakkaiden ja terveydenhuollon välillä on tärkeää. Tämän päivän erityistarpeisella lapsella on vaara syrjäytyä jatkossa Erityistarpeisten lasten palveluja on parannettava Syrjäytyneiden lapsilla ja aikuisilla voi olla haasteita terveyden kanssa esimerkiksi neurologisia ja/tai psykiatrisia sairauksia. Yhden vanhemman perheissä on tavallista enemmän erityistarpeisia lapsia, koska hoivahaasteet ovat riski parisuhteelle ja lisäävät eronneisuutta. Näiden yhden vanhemman perheiden tukeminen niin, että vanhempi voisi työllistyä, suojaisi perheitä pienituloisuudelta ja sen haitoilta. Useat työssäkäyvät pienituloiset ovat juuri yksinhuoltajia, jotka eivät pysty yhdistämään kokopäivätyötä ja lastenhoitoa (Forssén, Ritakallio Yksinhuoltajien moniulotteinen köyhyys Euroopassa, julkaisussa Yksinhuoltajuus Suomessa, s 79, Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50, 2009) Usein perheessä on silloin kouluikäinen erityistarpeinen lapsi. Olisikin tärkeää saada erityistarpeisten peruskoululaisten aamu- ja iltapäivähoito järjestetyksi lain edellyttämällä tavalla. Hyvin harva kunta pystyy tämän nyt hoitamaan. (Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan lainsäädännön toimivuudesta, toiminnan laatua ja muutostarpeita koskeva selvitys, Opetusministeriön selvitys 2009:8) Neurologisesti tai psykiatrisesti oirehtivat lapset eivät pääse tutkimuksiin eikä kuntoutukseen. Usein ainoa apu on lastensuojelun sijoitus, joka saattaa jopa pahentaa lapsen terveydellistä tilannetta. Lisäksi se on veronmaksajille kallista verrattuna ammattilaisen suunnittelemaan ja kotona toteutettuun kuntoutukseen (Toimiva lastensuojelu Työryhmän loppuraportti Diaarinumero STM071:00/2012). Tämä haaste on ratkaistava pikaisesti. Ensimmäiseksi on lopetettava näiden lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle. Väliraportin sivulla 14 mainitaan, että uuden isyyslain myötä äiti ei voi yksipuolisesti estää isyyden selvitystä. Tällainen oikeus on kumottu jo 30 vuotta sitten. Isä voi voimassa olevan lain mukaan aina käynnistää selvityksen halutessaan. Äiti voi estää selvityksen vain jos isä on samaa mieltä hänen kanssaan. Yksinhuoltajaäitien koulutustaso on laskenut

4 Sivu 4 / 5 Vaikka yleensä naisten koulutustaso onkin noussut, ja sukupuolten väliset koulutuserot kasvaneet, on kuitenkin yksi poikkeava naisryhmä. Yksinhuoltajaäitien koulutustaso on laskenut verrattuna puolisoäitien koulutustasoon. Vielä 20 vuotta sitten eroa ei ollut lainkaan. (Haataja, Yksinhuoltajaäitien sosioekonominen asema ja toimeentulo julkaisussa Forssèn, Haataja ja Hakovirta Yksinhuoltajuus Suomessa, s , Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja D 50, 2009). Myös YVPL pitää tärkeänä oppisopimusjärjestelmäkoulutuksen laajentamista. Se on myös yksinhuoltajille usein ainoa mahdollisuus yhdistää opiskelu ja lastenhoito. Eron jälkeen lähihuoltajat joutuvat usein vaihtamaan ammattia, koska yksinhuoltajana ei aina ole mahdollista yhdistää esimerkiksi epätyypillistä työaikaa. Yksinhuoltajan koulutuksen lisäämisessä on tärkeää järjestää lastenhoitopalveluja oppilaitoksiin sekä lisätä huoltajuuskorotukset opintotukeen. Vähän koulutettujen lapset jättävät muita useammin koulunkäynnin peruskouluun tai opiskelevat vain vähän sen jälkeen. ( Reija Paananen, Tiina Ristikari, Marko Merikukka, Antti Rämö, Mika Gissler: Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti 1987 tutkimusaineiston valossa; THL 2012) Äidin koulutustasolla on löydetty yhteyksiä lapsen kielen kehitykseen. Pienituloisen perheen lapsen kieli ei myös kehity yhtä hyvin kuin muiden lasten (Tiede lehti ). Yhden vanhemman perheiden lasten koulutus on lyhyempi kuin muilla On myös merkkejä siitä, että pienituloinen yksinhuoltaja ei pysty valitsemaan lapselleen taloudellisista syistä pitkäkestoisempia opintoja. Mm. lukio on yhä harvemman yhden vanhemman perheen lapsen valinta. Kotona asuvan pienituloisen perheen lasten opintotuen tulorajoja onkin pienennettävä. Yksinhuoltajaa ei voi myös vaatia ottamaan lainaa elättääkseen lapsensa opiskelujen aikana. Toinen vanhempi maksaa lapselle elatusapua 18 ikävuoteen asti ja tämän jälkeenkin koulutusavusta, mikäli lapsi opiskelee ja etävanhemmalla on elatuskykyä. Mikäli elatusvelvollinen kuitenkin on varaton, maksaa Kela elatustukea 18 ikävuoteen asti, mutta ei enää tämän jälkeen, vaikka lapsella yleensä onkin silloin keskiasteen oppilaitos kesken. Olisi tärkeää jatkaa elatustukea varattoman etävanhemman lapselle korvaamaan myös puuttuvaa koulutusavustusta. Miksi lapset jäävät edelleen naiselle vanhempien eron jälkeen? Kun 1950 yksinhuoltajista 11,4 % oli isiä on nykyinen luku 13,7 %. Lain mukaan vanhemmat sopivat eron jälkeen lapsen asumisesta keskenään. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan vain 2 % eronneista vanhemmista saa käräjäoikeuden päätöksen lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisista. Nämä päätökset jakautuvat isien ja äitien kesken niin, että kummallakin on lähes yhtä suuri todennäköisyys saada lapsi luokseen. (Huoltokiistat käräjäoikeudessa, Optula, 2006.) Sosiaaliviranomainen ei voikaan lain mukaan toimia vastoin vanhempien tahtoa, mutta kulttuuriset muutokset ja sukupuolijärjestelmien purkaminen

5 Sivu 5 / 5 tasoittanee lukuja tulevaisuudessa. Kehitystä pitäisi kuitenkin nopeuttaa. Tärkein uudistus olisi perhevapaiden ja etuuksien kiintiöiminen isälle. Vieraannuttamisesta Lapsen vieraannuttaminen toisesta vanhemmasta haittaa lapsen kehitystä. Mikäli lähivanhempi estää tuomioistuimen tai sosiaalitoimen vahvistamat tapaamiset, toinen vanhempi voi vaatia tapaamisten täytäntöönpanoa käräjäoikeudesta. Nykyiset pakkokeinot eivät toimi. Asiaa pitää selvittää ja etsiä toimivampia keinoja Bodil Rosengren puheenjohtaja Heljä Sairisalo toiminnanjohtaja

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla

Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Sivu 1 / 5 Yhden vanhemman perheiden haasteet työmarkkinoilla Yksinhuoltajat ovat motivoituneita työntekijöitä, mutta heillä on haasteita yhdistää perhe ja työ Yhden vanhemman perheet ovat erittäin motivoituneita

Lisätiedot

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA

YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN KÖYHYYS TILASTOINA Puheenjohtaja, tekniikan tohtori Eija Tuominen Toiminnanjohtaja, valtiotieteiden maisteri Heljä Sairisalo Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry Kuka kuuntelee

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen

Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen Esa Iivonen 21.3.2014 esa.iivonen(at)mll.fi Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen Köyhyys on taloudellista niukkuutta, joka johtaa kykenemättömyyteen osallistua yleisesti vallitsevaan elämäntapaan Köyhyys

Lisätiedot

KOMMENTTEJA EU:N LASTEN OIKEUKSIEN STRATEGIAAN

KOMMENTTEJA EU:N LASTEN OIKEUKSIEN STRATEGIAAN YHDEN VANHEMMAN PERHEIDEN LIITTO RY:N KOMMENTTEJA EU:N LASTEN OIKEUKSIEN STRATEGIAAN Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry (myöh. YVPL) arvostaa komission työtä luoda EU:n lasten oikeuksien strategia. On

Lisätiedot

Periaateohjelma YVPL:n liittohallitus on hyväksynyt 15.3.2015 Helsingissä YVPL:n liittokokous on hyväksynyt 16.5.2015 Turussa

Periaateohjelma YVPL:n liittohallitus on hyväksynyt 15.3.2015 Helsingissä YVPL:n liittokokous on hyväksynyt 16.5.2015 Turussa Periaateohjelma YVPL:n liittohallitus on hyväksynyt 15.3.2015 Helsingissä YVPL:n liittokokous on hyväksynyt 16.5.2015 Turussa Yhden Vanhemman Perheiden Liiton tavoitteena on yhden vanhemman perheiden sosiaalisesti,

Lisätiedot

Ero lastensuojelullisena kysymyksenä. Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto

Ero lastensuojelullisena kysymyksenä. Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto Ero lastensuojelullisena kysymyksenä Katja Forssén Sosiaalitieteiden laitos Turun yliopisto Taustaa Forssen K. (1991) Asiakasperheet lastensuojelun sosiaalityössä Forssén K. (1993) Suojaverkon lapsiperheet.

Lisätiedot

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015. Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015. Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015 Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa Lapsuusiän olosuhteet vaikuttavat

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

Esa Iivonen HYVIS-seminaari Vantaa 13.9.2013. Lapsiperheköyhyys tulee ottaa vakavasti

Esa Iivonen HYVIS-seminaari Vantaa 13.9.2013. Lapsiperheköyhyys tulee ottaa vakavasti Esa Iivonen HYVIS-seminaari Vantaa 13.9.2013 Lapsiperheköyhyys tulee ottaa vakavasti Köyhyys on taloudellista ulkopuolisuutta Ulkopuolisuuden muotoja* sosiaalinen koulutuksellinen työelämän taloudellinen

Lisätiedot

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto

Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

Vanhempien koulutus ja lastenhoitoon käytetty aika

Vanhempien koulutus ja lastenhoitoon käytetty aika Vanhempien koulutus ja lastenhoitoon käytetty aika Väestöliiton Väestöntutkimuslaitos Helsinki, 15.5.214 Anneli Miettinen, Väestöntutkimuslaitos Lapsiperheiden ajankäyttö tutkimushanketta on rahoittanut

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden

Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden Talouskriisi sosiaaliindikaattoreiden valossa Euroopan talouskriisi ja elinolot Tilastokeskus, 11.3.2012 Hannele Sauli Kaisa-Mari Okkonen Kotitalouksien reaalitulokehitys kriisimaissa ja Itä- Euroopassa

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 36/2007 vp Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnalle LAKIALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Lakialoitteessa ehdotetaan opintorahan korottamista noin 15 prosentilla. Ehdotan lakialoitteessa,

Lisätiedot

Esa Iivonen 15.2.2013. Lapsiperheköyhyys Suomessa

Esa Iivonen 15.2.2013. Lapsiperheköyhyys Suomessa Esa Iivonen 15.2.2013 Lapsiperheköyhyys Suomessa Köyhyys - taloudellista ulkopuolisuutta Köyhyys on taloudellisten voimavarojen puutetta. Köyhyys aiheuttaa taloudellista ulkopuolisuutta yhteisöstä ja yhteiskunnasta.

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Sukupolvelta toisella siirtyvät ongelmat Kansallinen syntymäkohortti 1987 Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Sosiaalinen perimä 2 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi

Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Alle kouluikäisten lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointi Valtakunnalliset neuvolapäivät, Helsinki 21..214 Johanna Lammi-Taskula 3..214 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lammi-Taskula Johanna, Karvonen Sakari

Lisätiedot

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa

Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä! Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä! Perhevapaalta työelämään paluun tukeminen - vertaisryhmätoiminnalla Pia Pulkkinen, tutkija, VTM Salla Toppinen-Tanner, tiimipäällikkö, PsT Synnyttäjät Lapsia syntyy vuosittain noin

Lisätiedot

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla Liisa Törmäkangas, FT, Tutkija Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Marko Merikukka, FM, Tilastotutkija Mika Gissler, Tutkimusprofessori

Lisätiedot

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta

Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta Opintotuki toisen asteen oppilaitoksissa ja korkeakouluissa Erot ja kehittämistarpeet toimeenpanijan näkökulmasta lakimies Jukka Laukkanen Opetusministeriön seminaari 29.10.2007 Miksi toisen asteen oppilaitosten

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointityöryhmä 1.3.2011 3.3.2011 1 Tausta Joulukuussa 2010 kansaneläkeindeksistä annettuun lakiin lisättiin säännös joka neljäs

Lisätiedot

KAHDEN KODIN LAPSET. Vesa Keskinen, Stina Högnabba TYÖPAPEREITA 2014 2014:4

KAHDEN KODIN LAPSET. Vesa Keskinen, Stina Högnabba TYÖPAPEREITA 2014 2014:4 Vesa Keskinen, Stina Högnabba KAHDEN KODIN LAPSET kummankin kaa Asumismuotona vuorotellen vanhempien luona asuminen on suhteellisen uusi ilmiö. Tässä kirjoituksessa esitellään lyhyesti vuoroasumisen yleisyyttä

Lisätiedot

Yksinasuvat ovat hyvin monimuotoinen

Yksinasuvat ovat hyvin monimuotoinen Perusturvan riittävyys yksinasuvilla Yksinasuvat ovat muita kotitalouksia heikommassa asemassa sosiaalisten riskien kohdatessa. Lisäksi yksinasuvien elinkustannukset ovat suhteessa suuremmat kuin suurempien

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli?

Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Lapsiperheiden arki ja hyvinvointi Miten tukea lapset laman yli? Maritta Törrönen Sosiaalityön professori Miten kannatella lapset laman yli? 8.3.2016 Pikkupalamentti, auditorio, Arkadiankatu 3, Helsinki

Lisätiedot

Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori

Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena Anne Vuori Mitä ihmisten kokemukset merkitsevät Kun halutaan tukea perheen hyvää vointia, mitä ihmisten erilaiset kokemukset siinä merkitsevät

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea.

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari

Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö. 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari Onko laman lapsista opittu mitään? Tiina Ristikari Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 8.3.2016 Onko laman lapsista opittu mitään/ Ristikari 1 Seuranta vuonna 1987 syntyneistä Aineistona

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista

Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Ensimmäisen lapsen hankinta - Vertaileva tutkimus vanhemmuuteen siirtymisen muodosista Katja Forssén & Veli-Matti Ritakallio Sosiaalipolitiikan laitos Perheiden muuttuvat elinolot kirjan julkaisuseminaari

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Vuoden 2016 talousarvio ja julkisen talouden suunnitelma: vaikutus eri väestöryhmien toimeentuloon Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta 8.10.2015 Väestö yleensä

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä

Sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä Palkkatasa-arvon edistäminen samapalkkaisuusohjelmassa Outi Viitamaa-Tervonen, sosiaali- ja terveysministeriö Ansaitset enemmän! UNI Naiset Finland 1.9.2012 Naisten ja miesten välinen palkkaero on Suomessa

Lisätiedot

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus

Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Reijo Viitanen 31.12.1998 Nuorten taloudellinen huono-osaisuus Taloudellisella huono-osaisuudella tarkoitetaan puutetta aineellisista resursseista; kansantajuisesti sillä tarkoitetaan köyhyyttä. Köyhyys

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola

Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola Miten lapset Suomessa voivat? Juhani Eskola 1 Yhdeksän lasta kymmenestä on tyytyväinen elämäänsä He pystyvät keskustelemaan vanhempiensa kanssa ja kokevat vanhempien tukevan koulunkäyntiään. Väkivaltaa

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot

Köyhyys lasten elämässä

Köyhyys lasten elämässä Köyhyys lasten elämässä Valtakunnalliset seurakuntien varhaiskasvatuksen neuvottelupäivät 20. 21.9.2012 Lappeenrannassa Heikki Hiilamo Esitelmän rakenne Johdanto: Matthew V:n tarina Köyhyys lapsiperheissä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla?

Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Mitä on suorittamatta jääneiden opintojen taustalla? Johanna Korkeamäki Tutkija, VTM 1.12.2014 1 Opintojen keskeyttäminen Opinnot keskeytti viiden vuoden seurannassa 15 % lukion aloittaneista ja joka neljäs

Lisätiedot

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?

Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Köyhyys satuttaa lasta

Köyhyys satuttaa lasta Lapsen oikeuksien viestintäverkosto Lapsiperheköyhyyden vähentämistä koskevan vetoomuksen luovuttaminen eduskunnan Lapsen puolesta ryhmälle 10.3.2016 - Tausta-aineisto Esa Iivonen Köyhyys satuttaa lasta

Lisätiedot

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen

Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio. Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Oppiainevalinnat yleissivistävässä opetuksessa ja segregaatio Opetusneuvos Liisa Jääskeläinen Opetusministeriön asettama työryhmä segregaation purkamiseksi Kokous 18.12.2009 Matematiikan valinnaiset kurssit

Lisätiedot

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Pasi Moisio Vähimmäisturvayksikkö Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Työelämän ja sosiaaliturvan yhteensovitus

Lisätiedot

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA

VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia.

HE 9/2006 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opintotukilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opintotukilakia. Opintotukea myönnettäessä sovellettavia vanhempien

Lisätiedot

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa

Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Köyhyys ja huono-osaisuus hyvinvointivaltiossa Jouko Karjalainen eapn-fin 29.11.2013 1 Tulkintakehikot Yksilön vastuu Yhteisöjen vastuu Yhteiskunnan vastuu 2 Mitä on köyhyys? vastentahtoinen tilanne, rajoittaa

Lisätiedot

6/43/09 4.6.2009. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

6/43/09 4.6.2009. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta 6/43/09 4.6.2009 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan lausunto Hallituksen toimenpidekertomuksesta vuodelta 2008 (K 1/2009 vp), naisten ja miesten tasa-arvoinen kohtelu lasten

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Julkiset hyvinvointimenot

Julkiset hyvinvointimenot Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet)

Nuorten aikuisten terveyden ja elintapojen alue-erot ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) ATH-tutkimuksen tuloksia erityisvastuualueittain (suunnitellut sote-alueet) Ydinviestit Joka viides nuori aikuinen koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Miehillä koettu terveys oli huonompi Läntisellä

Lisätiedot

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke

Eron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä

Lisätiedot

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info arvo muutos Kontiolahti Juuka Joensuu Pohjois-Kar jala Koko maa 1 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5 2 18,4 13,4 24,9 21,1 20,3 14,9 3 9,1 5,4 9,8 12,2 10,4 8,6 4 3,4 3,1 3,0 4,0 3,7 2,9 5 6,1 4,6 7,3 6,7 6,2 7,5

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU

Ko u l u l a i s t e n LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Ko u l u l a i s t e n AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA LAINSÄÄDÄNTÖ TOIMINTA OHJAAJAT VASTUU Monet lapset viettävät pitkiä aikoja ilman aikuisen läsnäoloa. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille?

Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Vanhempien työajat ja lasten kanssa vietetty aika onko 24/7 yhteiskunta uhka vai mahdollisuus lapsiperheille? Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Kuinka yleistä on vanhempien

Lisätiedot

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho)

Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus. Lääkitys (mihin tarkoitukseen/lääkityksestä vastaava taho) PALVELUSUUNNITELMA Päiväys ja paikka: Asiakas Sukunimi ja etunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Lähiomainen Sukunimi ja etunimi Suhde asiakkaaseen Puhelinnumero Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto Edunvalvoja

Lisätiedot

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014

Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen

Lisätiedot

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen

Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen YHTEISHUOLTO VAI YKSINHUOLTO? Huollon monet merkitykset - arkihuolto - oikeudellinen huolto - edunvalvonta Oikeudellinen huolto = huoltomuoto vanhempien eron jälkeen Huoltomuoto vanhempien asuessa erillään

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta

Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 14.1.2010. Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuorten ajatuksia oppimisesta ja koulunkäynnistä Helsinki 4..200 Pääsihteeri Tuomas Kurttila Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Valtioneuvoston asettama lapsi-

Lisätiedot

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia

Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia TUTKIMUKSESTA TIIVIISTI 9 HUHTIKUU 14. Suomessa 12 13 ATH-tutkimuksen tuloksia Päälöydökset 34-vuotiaista nuorista aikuisista joka viides (22 %) koki terveytensä huonoksi tai keskitasoiseksi. Heikoimmaksi

Lisätiedot

ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA

ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA ELATUSSOPIMUKSEN ONGELMAKOHTIA Henna Harju Lakimies Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto 9.10.2014 Tasa-arvo tarkoittaa sitä, että isä ja äiti tuottavat lapsia yhdessä. Ennen vanhaan vain äiti ruokki

Lisätiedot

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Nuorten ja aikuisten toisen asteen koulutus ja muu aikuiskoulutus Kulttuuri, liikunta ja vapaa-ajanpalvelut Terveyspalvelut

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot