OHJEELLINEN SUOSITUS TOIMEENTULOTUEN MENETTELYTAVOISTA KEMISSÄ

Transkriptio

1 1 (17) OHJEELLINEN SUOSITUS TOIMEENTULOTUEN MENETTELYTAVOISTA KEMISSÄ 1. YLEISTÄ Toimeentulotuen tarkoitus Toimeentulotukilain 1 :n mukaan " toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo". Toimeentulotuki jakautuu perustoimeentulotukeen, täydentävään toimeentulotukeen ja ehkäisevään toimeentulotukeen. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on "edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta". Oikeus toimeentulotukeen Toimeentulotukilain 2 :n mukaan: "Jokaisella on oikeus saada toimeentulotukea, jos hän on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla tai muulla tavalla". Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto. Tämän vuoksi selvitetään aina ennen tuen myöntämistä henkilön tai perheen mahdollisuudet saada toimeentulonsa turvatuksi muista toimeentulotukeen nähden ensisijaisista tulonlähteistä. Toimeentulotuen hakijat tulee ohjata käyttämään heille kuuluvia ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia ja tarvittaessa neuvoa niiden hakemisessa. Jos henkilö kieltäytyy hakemasta ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia, voidaan tämä ottaa huomioon toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa. Tällöin työntekijän tulisi yhdessä asiakkaan kanssa arvioida kieltäytymisen vaikutusta toimeentulotuen saamiseen. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös se, mistä lähtien tuki/tuet olisivat olleet käytettävissä. Mikäli asiakas kieltäytyy hakemasta toimeentulotukeen nähden ensisijaisia etuuksia tämä tulkitaan oman elatusvelvollisuuden laiminlyönniksi ja toimeentulotukea myönnettäessä voidaan soveltaa toimeentulotukilain 10 mukaisia normialennuksia. Toimeentulotukilain 2 pykälän ja 2. momentin mukaan "Jokaisella on velvollisuus kykynsä mukaan pitää huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä, siinä laajuudessa kuin avioliittolaissa (234/1929), lapsen elatuksesta annetussa laissa (704/1975) ja muussa laissa säädetään, puolisonsa sekä alaikäisten lastensa ja ottolastensa elatuksesta".

2 2 (17) Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta ja elatuksesta aiheutuvista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt kahdeksantoista vuotta, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Täysi-ikäiset alle 20-vuotiaat kotona asuvat opiskelevat nuoret, jotka hakevat toimeentulotukea kutsutaan varatulle ajalle selvittämään tilannetta yhdessä vanhempiensa kanssa. Toimeentulotuen hakija on velvollinen ilmoittautumaan työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Jos toimeentulotuen hakija ei ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi, toimeentulotuen perusosan suuruutta voidaan alentaa hänen osaltaan siten kuin toimeentulotukilain 10 :ssä säädetään. Toimeentulotukea haetaan kirjallisesti tai suullisesti. Kirjallinen hakemus voidaan toimittaa myös postitse. Käsittelyaika on seitsemän arkipäivää hakemuksen saapumisesta, saapumispäivää ei lasketa. Suullisiin esim. puhelimessa tapahtuviin hakemuksiin, annettava kirjallinen päätös. Toimeentulotukijärjestelmän tavoitteena on, että kukaan ei jää vaille kiireellisesti tarvitsemaa apua. Hakumenettelyssä tulee huolehtia asiakkaan oikeusturvan toteutumisesta. Toimeentulotukihakemuksen käsittely edellyttää aina, että hakija esittää kirjalliset tositteet tuloistaan, menoistaan ja varoistaan. Toimeentulotuen myöntää hakemuksesta se kunta jonka alueella henkilö tai perhe vakituisesti oleskelee. Vakinainen oleskelukunta on yleensä se kunta, jossa henkilöllä tai perheellä on vakituinen asunto. Poste restante asiakkailta pyydettävä osoite jossa oleskelee. Jos asiakas ei toimita pyydettyjä selvityksiä, hakemus voidaan hylätä. Jos tuen tarve on kiireellinen, hakemuksen käsittelee sen kunnan toimielin, jossa perhe/henkilö oleskelee hakemusta tehtäessä. Tilapäisesti kunnassa oleskelevalle apu kohdentuu oleskelusta johtuviin menoihin ja se voi olla esim. matkalippu kotikuntaan, välttämättömät ravinto- ja terveydenhuoltomenot. Suomeen saapuneella ulkomaisella turistilla tai opiskelijalla on lähtökohtaisesti mukanaan tarvittavat varat täällä oleskelua ja kotimatkaa varten. Jos näin ei jossain tapauksessa ole, ohjattava oman maansa edustuston puoleen, jotta paluu kotimaahan onnistuu. Opiskelijan oleskelulupa perustuu siihen että hänellä on edellytyksiä turvata oma toimeentulonsa. Jos näin ei ole, toimeentulon osalta edellytyksiä oleskeluluvalle ei ole enää olemassa. Jos ulkomaalainen oleskelee Suomessa ilman vaadittavaa oleskelulupaa, hänen maansa oleskelu ei ole toimeentulotukilain 14 :ssä tarkoitetulla tavalla vakituista. Jos ulkomaalainen hakee toimeentulotukea ja hänellä on tarkoituksenaan jäädä Suomeen hänet tulee ohjata hakemaan oleskelulupaa ja toimeentulotukeen nähden ensisijaisia etuuksia.

3 3 (17) 2. TULOT JA VARAT Toimeentulotuki määräytyy toimeentulotukilaissa määriteltyjen menojen sekä käytettävissä olevien tulojen ja varojen erotuksena (Toimeentulotukilaki 6 ). Tuloina ei oteta huomioon: - äitiysavustusta, - kansaneläkelain mukaista hoitotukea (hoitotuella katetaan lääke- ja sairaudenhoitokustannuksia. Asiakkaalta pyydetään Kelan hoitotukipäätös, josta ilmenee mihin hoitotuki on tarkoitettu). - vammaistukilain mukaista vammaistukea ja lapsen hoitotukea eikä - perheeseen kuuluvan alle 18-vuotiaan lapsen säännöllisiä tuloja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan toimeentulotuen perusosan, muut perusmenot, lähinnä asumismenot sekä muut hyväksyttävät menot. - ansiotuloista 20 %, enintään 150e kotitaloutta kohti.(toimeentulotukiohjelma vähentää automaattisesti). - harkinnanmukaisesti vähäisiksi katsottavia avustuksia ja ansioita. - toimeentulotukiperheen lapsen vähäinen, ei säännöllinen kesäansio. (Säännölliseksi ansiotuloksi kesäaikana lasketaan vähintään kahden kuukauden työsuhde). - Ylläpitokorvausta (9e/pv) ja työosuusrahaa. Vastaavasti menoja ei oteta huomioon siltä osin kuin yllä mainitut tulot kattavat ne. Toimeentulotukilaki 8 : "Menoja ei oteta huomioon toimeentulotukeen oikeuttavina siltä osin kuin ne korvataan tai niitä vastaava etuus saadaan muulla perusteella". Etuoikeutetun tulon 20% vähennystä sovelletaan ansiotuloihin. lakiesityksen perustelujen mukaan säännöksen tarkoittamaksi ansiotuloksi katsotaan mm. työsuhteen perusteella maksettava palkka ja siihen rinnastettava tulo. Lisäksi ansiotuloa on ammatinharjoittajana tai yrittäjänä hankittu tulo. Ansiotulona pidetään myös esimerkiksi luonnontuotetuloa ja omaishoitajalle maksettavaa palkkiota. Sen sijaan lasten kotihoidon tuki, eläke tai muut ansiosidonnaiset etuudet eivät ole säännöksessä tarkoitettua tuloa. Jos asiakkaan tulot ovat sen suuruiset, että hän ei ole oikeutettu perustoimeentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama tuloylijäämä mahdolliseen täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan. Yrittäjän tulona huomioidaan heitä varten kirjanpitäjän/tilitoimiston laatiman tuloselvityslomakkeen pohjalta annetut tiedot tai muu luotettava selvitys; viimeisin tilinpäätös, välitilinpäätös, viimeisin vahvistettu verotus ja tiliotteet. Henkilöyritys Ky, Ay,T:mi selvitys yksityiskäyttöön otetuista varoista, jotta voidaan selvittää käytössä olevien varojen määrä.

4 4 (17) Toimeentulotuella ei ole tarkoituksenmukaista tukea kannattamatonta yritystoimintaa. Ohjataan lopettamaan yritys ja ilmoittautumaan työvoimatoimistoon. Maksimitukiaika on kolme kuukautta. Sellaisessa työsuhteessa olevat jotka eivät ansaitse työmarkkinatuen määrää, vaikka työmarkkinatukeen olisi oikeus, varataan asiakkaalle aika. Jos kyseessä on sellainen työsuhde, jossa on lähes työmarkkinatuen suuruinen palkka ja jos tämä työsuhde edistää hakijan jatkosuunnitelmia, voidaan toimeentulotukea myöntää. Jos henkilöllä ei ole työmarkkinatukioikeutta ja hän saa pientä palkkaa, hakijan kanssa tulee tehdä suunnitelma itsenäisen suoriutumisen turvaamiseksi. Työttömyyspäiväraha huomioidaan 21,5 päivän mukaan säännöllisesti asioiville kun hakija saa saman kuukauden aikana kaksi päivärahasuoritusta eli päivien yhteismäärä ylittää 20 päivää (esim. 10 pv. ja 20 pv.) ja hänelle on samanaikaisesti myönnetty toimeentulotukea. Uusille asiakkaille huomioidaan 20 päivän erät niin kauan kuin tulee täyteen kaksi suoritusta. Huomioon otettavat varat 12 Toimeentulotukea myönnettäessä toimeentulotukilain 12 :n mukaan "otetaan huomioon henkilön ja perheen käytettävissä olevat varat". Helposti realisoitavissa olevat varat kuten säästöt, arvopaperit, ja muu helposti realisoitavissa oleva varallisuus otetaan huomioon kohtuullisuusharkintaa käyttäen esim. siten, että säästöistä voidaan vähäinen osa jättää henkilön tai perheen itsenäisen suoriutumisen turvaksi. Helposti realisoitavia ovat mm. rahastot, säästöt, osakkeet, jne. Muun kuin helposti realisoitavan varallisuuden osalta asiakkaalle tulee antaa kohtuullinen aika varallisuuden realisoimiseksi. Tälle ajalle on asiakkaalle perusteltua myöntää toimeentulotukea. Jos omaisuuden realisointi on erityisen vaikeaa tai kohtuutonta (esim. omaisuus perikunnan yhteinen), voidaan tilapäisesti myöntää toimeentulotukea ja myönnetystä toimeentulotuesta tehdään takaisinperintä. Tuki voidaan määrätä perittäväksi takaisin sellaisesta varallisuudesta,joka ei ole tarpeen tuen hakijan toimeentulon turvaamiseksi. Varoina ei huomioida henkilön tai perheen käytössä olevaa vakinaista asuntoa eikä tarpeellista asuinirtaimistoa. Loma-asunto tai kesämökki on toimeentulotukea myönnettäessä huomioon otettavaa varallisuutta. Kiinteän muun kuin omassa asuinkäytössä olevan omaisuuden realisointiajaksi määritellään enintään 1 vuosi. Varoina ei huomioida tarpeellisia työ- ja opiskeluvälineitä. Varoina ei huomioida alle 18-vuotiaan lapsen varoja siltä osin kuin ne ylittävät hänen osaltaan huomioon otettavat menot. Lisäksi varoina ei huomioida sellaisia muita varoja, joiden katsotaan olevan tarpeen jatkuvan toimeentulon turvaamiseksi. Varojen huomioimisessa tulee konsultoida tiimiä tai vähintään tiimiesimiestä yhdenmukaisen käytännön varmistamiseksi.

5 5 (17) Jos asiakkaan tilillä on varoja nämä ovat toimeentulotukeen nähden ensisijaisia ja asiakasta ohjataan käyttämään ensisijaisesti tilillä olevia varojaan. Normilaskelmaan merkitään tilin saldo ja päivämäärä. Ulosotto, joka peritään suoraan palkasta tai muusta korvauksesta hyväksytään toimeentulotukilaskelmassa. Mikäli toimeentulotuen hakija itse maksaa vapaaehtoisesti sopimuksella ulosottoon maksuja niitä ei huomioida toimeentulotuessa, koska toimeentulotuki on viimesijainen etuus ja jokainen on velvollinen kykynsä mukaan pitämään huolta elatuksestaan (TTTL 2 2.mom). Mikäli toimeentulotuen hakija maksaa sopimuksella vapaaehtoisesti ulosottoon saman summan, joka häneltä voitaisiin suoraan ulosmitata huomioidaan ulosotto. hakijan on esitettävä asiasta ulosoton tosite. Toimeentulotuen hakija on ensisijaisesti velvollinen huolehtimaan elatuksestaan ja vasta sen jälkeen velvoitteista velkojille. Velkajärjestely voidaan nähdä eräänlaisena ensisijaisena tukimuotona esim. yritysveloissa, asuntoveloissa, takausveloissa. Velkajärjestelyssä olevalle henkilölle ei normaalitilanteessa jää oikeutta toimeentulotukeen. Mikäli henkilöllä on jatkuvaa toimeentulotuen tarvetta, ohjataan hänet hakemaan muutosta maksuohjelmaan. Kuitenkin velkajärjestelyssä olevalle on mahdollista jäädä toimeentulotukioikeus esim. suurien terveydenhoitomenojen vuoksi joita ei ole voitu ennakoida velkajärjestelyä haettaessa. 3. MENOT Kaikkien ohjeellisessa suosituksessa euromääräisinä esitettyjen kustannusten tasot tarkistetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä Perustoimeentulotuki Toimeentulotukilain 7 :ssä sanotaan, että perustoimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon perusosalla katettavat menot (perusosa) sekä muut perusmenot, sen mukaan kuin jäljempänä erikseen säädetään. 7 a :n mukaan Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä (seutulippu), sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja perheen harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. Perusosasta Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo noin puolen muodostuvan ravinnosta 49 %. Muut suhteelliset osuudet ovat 9 % vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot 3 %, informaatiomenot 19 % sekä muut menot 19 % isoimpana osana henkilökohtainen puhtaus ja harrastus- ja virkistysmenot. Eli perusosaan vuonna 2012 sisältyy yksinäisen ihmisen vaatemenoista noin

6 6 (17) 42e/kk., apteekkilääkkeitä 14e./kk, informaatio (tv, lehti ym.) kuluja yht 88e./kk jne. Televisiolupaan, digiboxiin, lehti- ja puhelinlaskuihin ei myönnetä toimeentulotukea. Laitoshoidossa oleville huomioidaan ravintoetuus 49 % päivänormista hoitopäivien mukaan. 7 b Muut perusmenot: Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon: 1) asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot. Osakeasunnossa asuvalle huomioidaan hoitovastike, ei rahoitus-/ pääomavastiketta. Omakotitalossa lämmitys, palovakuutus, asuntolainankorko, vesi, tontinvuokra, kiinteistövero. 2) taloussähköstä aiheutuvat menot; 3) kotivakuutusmaksu; sekä 4) vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Täydentävä toimeentulotuki Toimeentulotukilain 7 c :ssä on kyse täydentävästä toimeentulotuesta. Lain mukaan: Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisena erityismenot joita ovat: 1) lasten päivähoitomenot 2) muut kuin 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot; sekä 3) henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot. Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä menoja. Mikäli päivähoitomaksut ovat aiheuttamassa perheelle toimeentulotuen tarvetta, asiakas on ohjattava päivähoitoon hakemaan maksun alentamista tai vapautusta päivähoitomaksusta. Suoritetut päivähoitomaksut otetaan huomioon hyväksyttävänä menona toimeentulotukilaskelmassa. Lasten tapaamisesta aiheutuvia menoja arvioitaessa pyydetään kopio huolto- ja tapaamissopimuksesta sekä lähivanhemmalta tosite toteutuneesta tapaamisesta. Lapsen tapaamiskustannukset otetaan huomioon vahvistetun tapaamissopimuksen tai käräjäoikeuden päätöksen mukaan. Pääsääntöisesti 4-6 vrk/kk. Lapsen tapaamisesta aiheutuvina kustannuksina huomioidaan lapsen perusosa tapaamisvuorokausilta. Matkakuluista huomioidaan puolet, koska molemmat vanhemmat ovat

7 7 (17) velvollisia huolehtimaan lapsen oikeuden toteutumisesta. Muiden pidempien tai sopimuksesta poikkeavien luonapitojaksojen osalta on otettava huomioon, että vanhemmalla, jonka luona lapset asuvat on myös vastuu lasten elatuksesta kun lapset ovat etävanhemman luona. Lähivanhempi saa kuukausittain lapsista ensisijaiset etuudet. Pidempiaikaisen luonapidon osalta, vahvistetun tapaamissopimuksen tai käräjäoikeuden päätöksen ylittävän tapaamiseen osalta, vanhempia ohjataan sopimaan kustannuksista tai tarkistuttamaan lapsen elatusta koskevaa sopimusta. Matkakulut huomioidaan julkisen taksan mukaisesti. Työmatkat huomioidaan menona halvimman matkustustavan mukaan tosittei ta vastaan työmatkamenoina paikallisliikenteen maksut (Kemi- ja seutulippu). Oman auton käytöstä aiheutuvina työmatkamenoina tarvittaessa otetaan huo mioon polttoainekustannukset. Muutosta aiheutuvat menot/ vuokravakuus ja muuttokustannukset Muina asumisesta aiheutuvina menoina voidaan ottaa huomioon esimerkiksi takuuvuokra ja muuttokustannukset. Nämä kustannukset otetaan huomioon pääsääntöisesti täysimääräisinä, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomina. Kohtuullisuutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Asiakkaan tulee esittää tositteet uudesta asunnosta, mahdollisesta vakuudesta ja kustannusten erääntymispäivästä sekä hankkia kustannusarvio muuttokustannuksista useammasta kuljetusliikkeestä. Kustannukset otetaan pääsääntöisesti huomioon siinä kunnassa, jossa oleskeltaessa kustannukset erääntyvät maksettaviksi. Muutosta aiheutuvien kustannusten eräpäivä on aina tarkistettava ja merkittävä asiakirjoihin. Toimeentulotuen tarve on arvioitava asiakaskohtaisesti asiakkaalle tehdyn laskelman perusteella. Suoman perustuslain 9 1. momentin mukaan Suomen kansalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Tämä merkitsee sitä, ettei asiakkaan pääsääntöisesti tarvitse toimeentulotukea hakiessaan esittää perusteluita muutolleen. Kustannuksia voidaan kuitenkin huomioida vain kohtuullisina. Kohtuullisuusharkinnassa tulee lisäksi huomioida, että toimeentulotuen tarkoituksena on lain 1 :n mukaan turvata henkilön tai perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Mikäli muuton arvioidaan vaarantavan henkilön tai perheen toimeentulon tai se vaarantaa itsenäistä selviytymistä toimeentulotuen myöntäminen ei ole perusteltua. Takuuvuokraan tai vuokravakuuteen on perusteltua myöntää toimeentulotukea myös, jos asiakkaalla on syntymässä toimeentulotukivajetta. Esimerkiksi tilanteissa jossa toimeentulotuen saajalla uuden asunnon vuokra ja muut asumismenot tulee selvästi edullisemmaksi kuin nykyisessä asunnossa. Lisäksi myöntäminen on perusteltua mikäli hakijan nykyinen asunto aiheuttaa

8 8 (17) terveysongelmia tai hakija on asunnoton. Terveydelle aiheutuvista haitoista on hankittava riittävä selvitys. Vakuus myönnetään maksusitoumuksena, joka toimitetaan vuokranantajalle. Maksusitoumukset tehdään pääsääntöisesti määräaikaisena. Määräaikaa harkittaessa huomioitava hakijan taloudellinen tilanne. Oman kunnan alueella riittävä vakuuden määräaika on enintään kaksi vuotta kerrallaan. Vakuusaikaa voidaan jatkaa mikäli hakijalla ei ole ollut vakuuden maksamiseen vakuusaikana tosiasiallista mahdollisuutta eikä hakijalla ole jäänyt vakuusaikana vuokrasopimuksen velvoitteita hoitamatta. Päätökseen ja maksusitoumukseen kirjataan, että vakuusaikana vuokralaisen tulee säästää vakuuden määrä joko vuokranantajan tilille tai maksettavaksi vuokranantajalle ennen määräaikaisen vakuuden päättymistä. Ulkopaikkakunnalle vakuusaikana käytetään yhtä vuotta. Jos vuokranantaja ei hyväksy maksusitoumusta, asiakasta ohjataan hakemaan muuta asuntoa, ellei se ole asiakkaalle kohtuutonta tai mahdotonta. Mikäli myönnetystä vakuudesta aiheutuu Kemin kaupungille kustannuksia uutta vakuutta ei pääsääntöisesti myönnetä. Muuttokustannuksina voidaan hyväksyä kohtuullisiksi katsotut muuttokustannukset mikäli asiakas/perhe on toimeentulotuen tarpeessa. Tarve on arvioitava asiakaskohtaisesti asiakkaalle tehdyn laskelman perusteella. Kohtuullisista muuttokustannuksista tekee päätöksen se kunta jossa oleskeltaessa muuttokustannukset erääntyvät maksettaviksi. Asiakasta ohjataan selvittämään mahdollisimman edullista muuttoa ja hakemaan kustannusarvioita useammasta muuttoliikkeestä. Pääsääntöisesti Kemin kaupungin alueella tapahtuvien muuttojen muuttokustannukset asiakas hoitaa itse. Pitkään toimeentulotukiasiakkaana olleelle voidaan myöntää lasten harrastusmenoihin täydentävää toimeentulotukea. Erityisesti näin tehdään kouluikäisille lapsille, koska koulussa oletetaan, että lapselle hankitaan urheiluvälineet. Myönnetään n. 1-2/krt vuosi n. 50e.- 100e./krt. (sukset/luistimet tai lisenssi/jalkapallokengät (vuonna 2010)) Hautausavustusta myönnetään toimeentulotukena vain siinä tapauksessa, että vainaja on todistettavasti vailla varoja eikä lähiomaisia eikä hautausta avusteta muuta kautta (esim. liittojen, järjestöjen avustukset tai mahdolliset adressit). Perukirja ja pesänjako sekä viime kädessä kuolinpesän konkurssiin julistaminen toimivat virallisina todisteina asiassa (ks. luku perintä). Hyväksyttävinä hautauskuluina myös polttohautaus huomioidaan yhteensä enintään 850 euroa, joka sisältää arkun ja muut tarpeelliset menot (arkkuun

9 9 (17) laitto, kuljetus, kukkalaite sekä halvin muistolaatta).vainajien sairaalalaskuja, kuten ei muitakaan laskuja, makseta toimeentulotukena sillä ne jäävät kuolinpesälle. Seurakunnan laskusta huomioidaan kohtuullisina ja tarpeellisen suuruisina; hautapaikka 69e,haudan kaivuu- ja peitto 120e sekä kunnostusmaksu 80e. Hautaustoimiston laskusta huomioidaan kohtuullisina ja tarpeellisen suuruisina; arkku 350e, arkkuun laitto 60e, arkkulaite 40e, kuljetus 90e ja apumies 40e. Kohtuullisena hyväksyttävien eri menoerien suuruus tarkistetaan vuosittain. Vainajan varat tulee ensisijaisesti käyttää hautaukseen. Hautauskustannuksiin myönnetty toimeentulotuki ohjataan maksamattomiin laskuihin siten, että kohtuulliseksi ja tarpeelliseksi harkittu osa seurakunnan laskusta ohjataan seurakunnan laskuun ja kohtuulliseksi ja tarpeelliseksi harkittu osa hautaustoimiston laskusta ohjataan hautaustoimiston laskuun. Näin vältytään siltä, että toimeentulotukea ohjautuisi toimeenpantaessa tarpeellisen suuruiseksi tai kohtuulliseksi harkittuja menoja suurempiin kustannuksiin. Pitkään toimeentulotukiasiakkaana olevalle lähiomaiselle voidaan huomioida täydentävänä toimeentulotukena kukkalaitteeseen enintään 40 euroa ja hautajaisvaatteisiin enintään 50 euroa. Hautajaisten muistotilaisuudesta, lehti-ilmoituksesta, tilojen vuokrasta jne. aiheutuneita menoja ei hyväksytä. Edunvalvojan palkkio ja maistraatin tilintarkastusmaksu huomioidaan toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa laskun eräpäivän mukaisesti. Pakolaiselle tai paluumuuttajalle huomioidaan oleskeluluvasta ja suomen kansalaisuuden hakemisesta aiheutuvat kulut lupaviranomaisen antaman tositteen/ kuitin mukaisesti. Kodin hankintoihin voidaan pääsääntöisesti myönnetään täydentävää toimeentulotukea euroa ensiasunnon huonekalujen hankintaan ja henkilöille, jotka ovat vähävaraisia tai varattomia. Vauvantarvikkeisiin voidaan perheen tilanne ja tt-tukioikeus huomioiden myöntää täydentävää toimeentulotukea esim. vaunut, sänky jne euroa. Armeijassa olevien asevelvollisten raskaana olevilla puolisoilla on mahdollisuus synnytyksen jälkeen hakea Kelalta erityiskorvausta vauvan tarvikkeista (kuitteja vastaan). Vaatteisiin voidaan myöntää erityisin perustein romaninaiselle enintään 580 euroa (sisältää hameen ja röijyn) korkeintaan joka toinen vuosi. Vaatetuksen hankintahinnan voi tarkistaa ompelijalta. Mikäli romaaninaisella on tuloja,

10 10 (17) osallistuu hän myös itse kustannuksiin. Lisäksi edellytetään kunnassa asumista vähintään vuosi. 4. ERITYISKYSYMYKSET 4.1. Asumismenot Kunnalla on oikeus harkita kohtuullisina hyväksyttävät asumismenot toimeentulotuessa. Asumismenoina otetaan huomioon paikkakunnalla vallitsevat yleisen kustannustason mukaiset asumismenot. Mikäli asumismenot ylittävät kohtuulliset asumismenot, ohjataan asiakasta hakeutumaan halvempaan asumistapaan varaamalla hänelle riittävän pitkä aika asumismenojensa alentamiseksi (3 kk). Mikäli asiakas on vaihtamassa asuntoa, häntä on ohjattava kohtuulliseen asumismuotoon. Mikäli hakija tästä huolimatta valitsee kalliimman asumismuodon, kohtuulliset asumismenot huomioidaan heti. Välityspalkkioita ei hyväksytä toimeentulotukeen oikeuttaviksi menoiksi. Asuntolainan korot huomioidaan asumismenoina kun hakija esittää tositteen maksetuista koroista. Asuntolainan korkojen tulee kohdistua siihen asuntoon joka hakijalla on vakituisena asuntona. Hakijan asumisen turvaamiseksi edellytetään joko kuittia maksetusta vuokrasta,/lainasta tai pankkisiirtoa vuokran/lainan maksamiseksi sosiaalitoimiston kautta. Epäselvissä tapauksissa edellytetään vuokrasopimuksen esittämistä ja tietojen tarkistamista. Kohtuullisina hyväksyttävien asumismenojen määrä erikokoisille perheille tarkistetaan vuosittain aina vuoden alusta lukien pyytämällä asuntojen vuokratiedot eri kokoisista asunnoista sekä tieto vapaana olevista asunnoista suurimmilta kemiläisiltä vuokranantajilta. Vuonna 2012 käytetään kohtuullisten hyväksyttävien asumismenojen rajoina seuraavia: Kohtuullinen vuokra kuukaudessa vuonna 2012: 1 henkilölle 470 euroa 2 henkilölle 510 euroa 3 henkilölle 570 euroa 4 henkilölle 620 euroa 5 henkilölle 675 euroa 6 henkilölle 710 euroa yli 7 henkilölle euroa Omakotitaloissa vuokralla-asuvien asumiskustannusten kohtuullisuutta arvioitaessa on arvioitava kokonaiskustannusten kohtuullisuutta. Arvio tehdään vertaamalla kokonaiskustannuksia kohtuullisiin vuokrakustannuksiin. Kohtuullisen vuokran lisäksi huomioidaan kohtuullinen vedenkulutus ja vesimaksut sekä mahdollinen saunamaksu.

11 11 (17) Kohtuullinen vedenkulutus 60 kuutiota/ 1 hlö/ vuosi. Jäteveteen sovelletaan samaa harkintaa. Omistusasunnoissa Sähkölämmitteisen omakotitalon kohtuullisena sähkönkulutuksena (lämmitys+taloussähkö) käytetään Kwh/ vuosi/ talous. Omassa sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan kohtuulliset kustannukset ovat noin euroa/kk. Osassa asunnoista on etäluentamittari, joten kulutus voi vaihdella suuresti vuodenajasta riippuen. Tällöin kohtuulinen kulutus on arvioitava vuoden kokonaiskulutuksen perusteella. Vuokralla asuvien taloussähkön kohtuullisena kulutuksena voidaan sähkön hinnanvaihtelut huomioon ottaen huomioida: - Yhden hengen kotitaloudelle euroa/kk - perheelle, koon mukaan euroa/kk. Myös omakotitalossa vuokralla asuvalle voi syntyä asumistukilain 6 mukaisia erikseen maksettavia lämmityskuluja, esim. sähkölämmityksestä. Tällöin on arvioitava kokonaisasumismenojen kohtuullisuutta. Kokonaisasumismenoja verrataan kohtuullisiin vuokra-asunnon kustannuksiin ja huomioon voidaan ottaa vain kohtuullisia vuokrakuluja vastaava osuus, kohtuullinen taloussähkö ja kohtuullinen vedenkulutus (ks. edellä). Näin menetellään, koska yleisesti vuokra-asunnoiksi tarkoitetuissa asunnoissa vuokralla asuttaessa lämmityskustannukset on sisällytetty vuokraan. Kotivakuutuksesta vain irtaimiston osuus ja omistamassaan omakotitalossa asuville palovakuutuksen osuus Terveydenhuoltomenot Pääsääntöisesti edellytetään käytettäväksi julkisia terveydenhuoltopalveluja. Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuvat kustannukset voidaan ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti, kun asiakkaan tarve saada sellaista palvelua, jota ei ole tarjolla julkisessa terveydenhuollossa, erikoishoidon tarve tai hoidon kiireellisyys sitä edellyttää. Tällöin pyydetään julkisen terveydenhuollon lääkärin lausunto tai arvio yksityisen hoidon tarpeesta. Yksityisiä terveydenhuoltomenoja toimeentulotuessa huomioitaessa on aina selvitettävä asiakkaan mahdollisuus saada Kelan sv-korvaus menoihinsa. Yksityisen terveydenhuollosta aiheutuneita kustannuksia huomioidaan julkisen terveydenhuollon kustannusten suuruisena.

12 12 (17) Terveydenhuoltoviranomaisten määräämästä terveydenhuollosta syntyneet menot otetaan huomioon todellisen suuruisina. Johtava ylilääkäri arvioi onko määrätty fysikaalinen hoito sellainen, joka voi olla toimeentulotuella korvattava. Vähäiset terveydenhuoltomenot, kuten apteekin käsikauppalääkkeet, sisältyvät perusosaan. Reseptilääkkeet huomioidaan toimeentulotukilaskelmaan menoksi. (Muistettava edullisempi rinnakkaislääke. Apteekki arvioi, koska ei aina mahdollista vaihtaa halvempaan). Epäselvissä tapauksissa (esim. hivenaineet, epäilty lääkeaineiden väärinkäyttö) lääkkeiden tarpeellisuudesta pyydetään arvio terveyskeskuslääkäriltä. Terveydenhuoltomenoja ovat sairaalamaksut, hammashoidosta ja silmälasien hankinnasta aiheutuneet kustannukset sekä vastaavat muut terveyden- ja sairaanhoidosta aiheutuneet menot (mm. lääkärin määräämät luontaislääkkeet). Pääsääntöisesti silmälasien linssien erityisvarustuksia (mm. himmennys, hionta, väri jne.) ei hyväksytä ilman sairauteen tms. liittyvää erityisperustelua. Muutoin linssit hyväksytään lääkärin/optikon määräyksestä. Silmälasien hankinta otetaan huomioon pääsääntöisesti korkeintaan joka 3. vuosi, ellei lääkäri erikseen toisin määrää tai näön muutos ei ole merkittävä. Toimeentulotukena ei hyväksytä molempien; silmälasien sekä piilolinssien hankintakustannuksia. Silmälasien kustannuksista huomioidaan enintään optikkoliikkeiden edullisimman tarjouksen mukainen meno. Halvin lukulasipaketti 89 ja 2- tehopaketti 189. (vuonna 2010). Lääkekuluina otetaan huomioon vain lääkärin määräämän lääkkeen omavastuuosuus. Mikäli lääkkeitä on useita ja eri lääkäreiden kirjoittamia reseptejä, ohjataan hoitavalle terveyskeskuslääkärille, jotta estettäisiin mahdollinen lääkkeiden väärinkäyttö. Pääsääntöisesti maksusitoumuksia ei kirjoiteta, vaan huomioidaan menona laskelmaan kuitin/reseptin mukaisesti ja toimeentulotuki myönnetään muun toimeentulotuen yhteydessä. Ainoastaan kiireellisessä tapauksessa voidaan antaa maksusitoumus. Säännöllinen lääkitys ei ole kiireellistä ja asiakas voi varautua lääkekuluihin. Poikkeuksena A-klinikan ja mielenterveysaseman lääkärien reseptit, joihin työntekijä voi erityisin perustein kirjoittaa maksusitoumuksen 3 kuukauteen saakka sekä terveyskeskusten hoitavan lääkärin reseptit samoin perustein. Lääkkeiden osalta hakijalle Kelan palauttama maksukaton ylitys otetaan huomioon toimeentulotukea myönnettäessä. Tarvittaessa neuvotellaan Kemin terveyskeskussairaalan maksujen alentamisesta terveyskeskussairaalan sosiaalityöntekijän kanssa ja kotihoitomaksuista kotihoidon ohjaajien kanssa.

13 13 (17) 4.3. Opiskelijoiden toimeentulotuki Opiskelijan ensisijainen toimeentulojärjestelmä on opintotukilain (65/1994) mukainen opintotuki, joka on tarkoitettu kattamaan opiskeluaikaiset opinto- ja toimeentulokustannukset. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja valtion takauksesta opintolainaan. Mikäli hakijalla on opintolainan takauspäätös, nostamaton opintolaina on nostettavissa saakka pankista. Nostamaton opintolaina huomioidaan tuloksi kesäajan toimeentulotukilaskelmissa. Eli jos nostamatonta lainaa 2700e. jäljellä tämä jaetaan kahdella ja tulona opintolainan osuutena 1350e./kk kesä- ja heinäkuussa. Mikäli opintolainan takauspäätöstä ei ole haettu Kelasta, ohjataan sitä hakemaan. Mikäli opintolainan takausta ei ole haettu ohjauksesta huolimatta (esim. on ohjattu aikaisemmissa toimeentulotukipäätöksissä), huomioidaan opintolainan kuukausittainen osuus tuloksi kesäajalle eli 300e/kk. Opiskelijat velvoitetaan hakeutumaan kesätyönhakijaksi kesäloma-aikana. Talonkirjaotetta ei tarvitse toimittaa, jos kotitalous on toimeentulotukiasiakkuudessa. Mikäli opiskelija oleskelee kesäajan toisella paikkakunnalla (esim. vanhempien luona), ohjataan opiskelijaa hakemaan toimeentulotukea elämiseen oleskelukunnan sosiaalitoimesta. Jos opiskelija muuttaa toiselle paikkakunnalle töihin kesäajaksi ja pitää Kemissä olevan asunnon, voidaan toimeentulotuessa huomioida yhden kuukauden vuokra menoksi. Jos opiskelija hakee vain kesäaikana toimeentulotukea, ei aiempina kuukausina erääntyneitä laskuja huomioida. Laskut huomioidaan erääntymiskuukau tena. Asumismenot kohtuullistetaan heti. Ohjataan opiskelijaa hakemaan edullisempaa asuntoa keskustan ulkopuolelta, jos asumismenot ovat kohtuuttoman suuret. Jos opiskelijalla on maksuhäiriömerkinnän vuoksi 20 % perusnormin alennus, perusnormi nostetaan normaaliksi kesäajaksi. Viivästyneiden opintojen vuoksi alennettu perusnormi säilyy kesäajan. Mikäli opiskelupaikan vaihtumisen vuoksi opintotuen enimmäisaika on täyttynyt, eikä kyse ole opiskelijan opintojen laiminlyönnistä norminalentamista ei pääsääntöisesti tehdä. Joissakin tapauksissa opintotukikeskus myöntää viivästyneisiin opintoihin tukea mm. lopputyötä varten hyväksyttävien perusteltujen syiden vuoksi. Edellä mainittu edellyttää kuitenkin koulun/opinto-ohjaajan selvitystä hakemuksen liitteeksi, jotka hakijan tulee esittää myös toimeentulotukea hakiessaan. Mikäli opiskelija ei saa opintoetuuksia tässäkään tapauksessa voidaan toimeentulotukea myöntää erityisin perustein lyhytaikaisesti, mikäli opinnoissa tapahtuu edistymistä. Tästä tositteena opiskelijan tulee toimittaa kuukausittain hyväksytyt opintosuoritukset kirjallisina. Opiskelijan tulee myös selvittää mahdollisuut-

14 14 (17) ta rahoittaa viivästyneitä opintojaan (myös maksuhäiriöopiskelijat) muilla tavoin esim. Iltatyöllä tai pankkilainalla. Jos toimeentulotuen hakija saa tosiasiassa vanhemmiltaan varoja toimeentu loonsa tai muuta elatusta, tämä otetaan hakijan käytettävissä olevina varoina huomioon. Lisäselvityspyyntö tehdään toimeentulotukipäätöksellä. Hakemuksen täyden tämiseen annetaan aikaa 14 päivää. Jos pyydettyjä liitteitä ei ole toimitettu ajoissa, hylätään hakemus puutteellisena. Alle 20-vuotiaan opiskelijan kohdalla selvitetään aina vanhempien tosiasiallinen elatuskyky. 18-vuotiasta omassa taloudessa asuvaa ohjataan kysymään koulutusavustusta elatusvelvollisuuden perusteella (KHO 12/2001). Maksuhäiriömerkinnän vuoksi opintolainan saanti mahdollisuuden menettäneitä ohjataan ensiksi selvittämään luottotietorekisteristä luottotietonsa (rekisteriä ylläpitää esim. Suomen Asiakastieto OY, löytyy internetistä) sekä ulosottovirastosta ulosoton määrä. (Kemin ulosottovirasto on Poliisitalon 4 krs.:ssa, Valtakatu 28).Tämän jälkeen varatulla ajalla käsitellään hakijan taloudellinen ja muu tilanne. Jos velka on pieni, ja tuen myöntäminen toisi opintolainatakauksen mahdollisuuden, ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen voi olla perusteltua. Talous- ja palvelusihteeri Maisa Lahnajärvi voi myös kartoittaa opiskelijan kokonaistilanteen ja mahdollisuuden saada sosiaalisella luototuksella opintolainaoikeus takaisin. Vanhempien luona asuva lukiota käyvää ei velvoiteta hakemaan opintolainaa, mutta omassa taloudessa asuva 18-vuotta täyttänyt velvoitetaan hakemaan kaikkia opintoetuuksia. Päivälukiosta iltalukioon vaihtanutta nuorta tai iltalukiota käyvää ohjataan takaisin päivälukioon opiskelemaan ensisijaisten etuuksien piiriin. Alle 18-vuotiaalle ei huomioida oppikirjoja toimeentulotukea laskettaessa, pait si pitkäaikaisasiakkaiden lapset 70 euroa lukuvuosi Vuokrarästiläiset ja asunnottomat Eräiden asiakkaiden kohdalla toimeentulotuen tarvetta aiheuttavat kertyneet vuokrarästit ja siitä aiheutuva asunnottomuuden uhka tai toimeentulotukena haetaan asunnon puutteen vuoksi vuokravakuutta, välityspalkkiota yms. me noa (tällaisia esim. Vankilasta vapautuvat). Tällaisissa tilanteissa on varattava aika sosiaalityöntekijälle/sosiaaliohjaajalle, joka yhdessä asiakkaan kanssa selvittää asiakkaan kokonaistilannetta.

15 15 (17) 4.4. Asevelvolliset Itsenäisesti asuva asevelvollinen saa asumiskustannukset sotilasavustuksena. Myös elatusvelvollisuus huomioidaan sotilasavustuksessa. Asevelvollisuusaikana ei ole oikeutta toimeentulotukeen. Myös siviilipalvelusta suorittavalla on vastaavat etuudet Vankilassa olevat ja vapautuvat Vankien elatus ja hoito on vankeinhoitoviranomaisten vastuulla. Vankilassa oloajalta vuokra voidaan myöntää toimeentulotukena, mikäli tuomio on noin 3-4 kuukautta asunnon säilymisen kannalta. Tutkintavankeudessa olevaa voidaan avustaa pienen harkinnanvaraisen käyttörahan muodossa tarpeen mukaan. Esim. 99 euroa/kk. (laitosajan normi) Vankilan sosiaalityöntekijän kanssa selvitetään avolaitoksissa olevien toimeentulotukiasiat. Avovankilassa vangeilla on työntekomahdollisuus parempi kuin suljetussa vankilassa. Vankilasta vapautuvien kohdalla selvitetään ns. pakkosäästöjen määrä toimeentulotukilaskelmaan. Vapautuvalle ei vankilaan toimiteta maksusitoumusta esim. vaatteisiin, vaan ko. asia hoidetaan omalla paikkakunnalla, mikäli siihen on tarvetta Työstä ja koulutuksesta kieltäytyjät Sosiaalityön keinoin tulee kantaa huolta ihmisistä, jotka uhkaavat syrjäytyä työelämästä ja ajelehtia vailla elämän hallintaa. Tarvittaessa asiakas tulisi ohjata ja velvoittaa kuntoutustutkimuksiin, selvittää eläkkeelle siirtymisen mahdollisuudet tai sitten osoittaa työtä, mikäli siihen ei ole esteitä (vrt. Lääkärinlausunto, joka selventää mahdolliset psyykkiset tai sosiaaliset syyt työstä kieltäytymiseen). Kuntoutuksen asiakastyöryhmässä asiakkaiden asioita selvitetään tarvittaessa (mukana työvoimatoimisto, sosiaalityöntekijä sekä tarvittaessa muut tahot). Hakijan suostumuksella hakijan asiaa voidaan ryhmässä käsitellä.

16 16 (17) 5. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI 5. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI Ehkäisevä toimeentulotuki on osa viimesijaista taloudellista tukea, jonka tavoitteena on TotuL 1 :n 2 mom. mukaisesti edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista toimeentulotuki riippuvuutta. Ennalta ehkäisevällä tuella pyritään siihen, että toimeentulotukijärjestelmä voisi toimia tehokkaasti ja joustavasti taloudellisissa vaikeuksissa olevien ihmisten auttamiseksi ja syrjäytymisen torjumiseksi. Suunnitelma selviytymisestä on tehtävä asiakkaan kanssa yhdessä. TotuL:n 13 :n mukaan kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaan ehkäisevää toimeentulotukea. (kts. toimeentulotukiopas 2007 s. 91). Ehkäisevällä toimeentulotuella voidaan auttaa tuen tarpeessa olevia ihmisiä; * selviytymään odotettavissa olevista taloudellisista vaikeuksista ja toimeentulotukiongelmista, jotka johtuvat esim. pitkittyneestä työttömyydestä tai sairaudesta. * estää asiakasta ajautumasta tilanteeseen, jossa hän joutuisi pitkään turvautumaan toimeentulotukeen * tukea voidaan myöntää myös tilanteessa, jossa asiakas ei ole oikeutettu saamaan varsinaista toimeentulotukea. EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET KEMIN KAUPUNGISSA Ehkäisevä toimeentulotuki on suunnitelmallisen sosiaalityön väline, jolla pyritään lisäämään asiakkaan ja hänen perheensä sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäisemään syrjäytymistä. Ehkäisevää tukea voidaan myöntää akuuteissa kriiseissä (esim. perhekriisit, vakava sairastuminen) ja osana suunnitelmallista sosiaalityötä, jolloin tuen myöntämiseen liittyy asiakasta koskeva asiakkaan kanssa yhteisesti laadittu palvelusuunnitelma hänen tilanteensa kohentamiseksi. Tilanteet, joissa ehkäisevää tukea voidaan myöntää 1. akuutit kriisitilanteet Asiakkaan taloudellinen tilanne saattaa äkillisesti heikentyä sairauden, työttömyyden, lähiomaisen kuoleman, perheen hajoamisen tai onnettomuuden vuoksi, jolloin tuen myöntäminen voi olla perusteltua alentuneeseen tulotasoon sopeutumiseksi ja maksujärjestelyistä sopimiseksi. Asiakasta ohjataan sopimaan menoistaan muuttuneen maksukykynsä mukaan ja tarvittaessa ohjataan sosiaali- ja talousneuvojan tai velkaneuvojan palveluihin.

17 17 (17) 2. asumisen turvaaminen Asiakasta voi olla perusteltua tukea tilanteessa, jossa voidaan turvata asumisen jatkuminen. Kyseessä voi olla käytännössä vuokrarästeistä selviytyminen sekä mahdollisista muista asumiseen liittyvistä rästiin jääneistä menoista. Tukea myönnettäessä tulee harkita hakijan asumismenojen kohtuullisuutta ja tarvittaessa ohjatta häntä edullisempaan asuntoon, jotta itsenäisen selviytymisen edellytykset jatkossa paranisivat. 3. taloudellinen kriisi ja ylivelkaantuminen Asiakkaan ja hänen perheensä tilanne voi ylivelkaantumisen seurauksena olla sellainen että on perusteltua myöntää ehkäisevää toimeentulotukea menoihin, jotka eivät muuten oikeuttaisi varsinaiseen toimeentulotuen saantiin. Tukea myönnettäessä laaditaan aina suunnitelma johon on kirjattu avustamisen tarkoitus ja tavoitteet. Ylivelkaantunut asiakas voidaan lisäksi ohjata käyttämään sosiaali- ja talousneuvojan tai velkaneuvojan palveluja. 4. muut tilanteet Ehkäisevää tukea voidaan myöntää myös muissa laissa mainituissa tilanteissa, joissa edistetään henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistään pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. EHKÄISEVÄN TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN Ehkäisevä toimeentulotuki on kunnan määrärahasidonnainen tukimuoto, jota myönnetään vuodessa enintään määrärahojen mukainen määrä. Päätökset ehkäisevästä toimeentulotuen myöntämisestä valmistellaan aina asiakaspalaverissa ja myöntämisestä tekee päätöksen sosiaalityöntekijä.