Luottamus ja moraali taloustieteessä*

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luottamus ja moraali taloustieteessä*"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 100. vsk. 3/2004 ARTIKKELEITA Luottamus ja moraali taloustieteessä* Martti Vihanto Kansantaloustieteen dosentti Turun kauppakorkeakoulu 1. Johdanto T aloustieteelliset selitykset luottamuksen syntymisestä perustuvat tavalla tai toisella rationaalisuusoletukseen. Selitykset ovat erilaisia riippuen siitä, miten rationaalisuus halutaan määritellä. Artikkelissa esitetään, että luottamuksen ja moraalin kaltaisten ilmiöiden selittämiseksi rationaalisuutta olisi käsiteltävä taloustieteessä rajoittuneena. Huomioon olisi otettava tietämyksen jäsentymättömyys, kognitiiviset rajoitteet ja tunteet. Artikkelin tavoitteena on erityisesti tarkastella luottamuksen syntymistä pankkien luottosopimuksissa. Kaikissa sopimussuhteissa kummankin osapuolen on voitava luottaa toiseensa. Pankkiluotoissa luottamuksen tarve on epäsymmetrinen, ja näkökulmana onkin seuraavassa pankin toiminta luotonhakijan luotettavuuden selvittämiseksi ja sen lisäämiseksi. * Artikkeli perustuu esitelmään Sosiaalinen pääoma, luottamus ja kaapeliyhteiskunnan haaste -työpajassa Tampereen yliopistossa ja työryhmäesitykseen Taloustutkijoiden XX kesäseminaarissa Jyväskylän yliopistossa Kirjoittaja kiittää aikakauskirjan päätoimittajaa hyvistä kommenteista. 2. Homo oeconomicus Taloustieteessä yleisin tapa selittää luottamuksen syntymistä on olettaa kuvitteellinen homo oeconomicus, joka maksimoi omaa materiaalista hyvinvointiaan. Tällainen ihminen maksaa lainansa takaisin esimerkiksi sen vuoksi, että muuten pankki ei anna hänelle lainaa enää toista kertaa. Markkinasanktion syntyminen edellyttää, että sopimussuhde on toistuva ja asiakkaalla on syytä pelätä tulevien sopimusten menettämistä sopimusrikkomuksen seurauksena (Williamson 1993, 466). Max Weber (1905, 35) muotoilee periaatteen Benjamin Franklinia lainaten seuraavasti: Muista, että sananparren mukaan hyvä maksaja on jokaisen kukkaron herra. Jos sinut tunnetaan siitä, että maksat takaisin täsmällisesti lupaamanasi aikana, voit aina lainata kaiken rahan, mitä ystäväsi eivät sillä hetkellä tarvitse. Maineensa pilannut velallinen voi yrittää rahan lainaamista niiltä, jotka eivät vielä tunne hänen tapojaan. Rahoitusmarkkinoilla on kehittynyt lukuisia hallintainstituutioita estämään opportunismia. Pankki saattaa antaa lainaa kilpailijoita alemmalla korolla, koska petoksen 239

2 ARTIKKELEITA KAK 3 / 2004 kustannus on silloin suurempi ja asiakas tulee pankistaan riippuvaiseksi (Bowles ja Gintis 1993, 87). Työmarkkinoilla vastaavaa instituutiota kutsutaan tehokkuuspalkaksi. Se on markkinatasoa korkeampi ja motivoi työntekijöitä tekemään työnsä tehokkaasti niin kuin on sovittu. Tieto epäluotettavasta velallisesta leviää muiden pankkien tietoon, jos pankit ylläpitävät luottohäiriörekisteriä. Homo oeconomicus -oletuksen avulla tällaisten rekisterien syntymistä on vaikea selittää markkinatalouden oloissa. Vaikka rekisteri hyödyttää kaikkia osapuolia kun se on jo olemassa, kenelläkään yksittäisellä toimijalla ei näytä olevan kannustinta sen perustamiseen. Jonkin muun kuin voitontavoittelun on oltava hankkeen käynnistäjänä. Alkuvaiheen puuhamiesten vaikuttimet voivat kummuta esimerkiksi yhteisvastuun tunteesta tai halusta rankaista huijareita. Daniel B. Klein (1992, 284) esittää, että luottohäiriörekisteri saadaan ehkä alulle osuustoiminnallisena talkoohankkeena, ja kun kriittinen määrä luottotietoja on onnistuttu keräämään, rekisteriä pystytään pyörittämään kannattavana liikeyrityksenä. Taloustieteessä tavanomainen takaportti on olettaa, että valtiovalta perustaa luottotietorekisterin pankkien puolesta. Tämä vain siirtää selitystehtävää. Kenen etujen mukaista on perustaa itse valtiovalta? Miksi tuota valtaa käyttävien kannattaa tuottaa julkishyödykkeitä? Uusklassisen taloustieteen rationaalisuusoletus ei edellytä, että laina-asiakkaat ovat kiinnostuneita vain rahasta. Velallinen voi hoitaa lainansa lyhennykset tunnollisesti moraalisen vakaumuksensa takia. Tällainen velallinen ei pyri pankin luottamukseen saadakseen siitä taloudellista hyötyä, vaan koska niin kuuluu tehdä ja muu olisi väärin. Taloustieteen rutiiniratkaisu moraalin selittämiseksi on olettaa se annetuksi tekijäksi (Kirzner 1992, 200). Moraalitekijät voidaan sisällyttää joko taloudenpitäjien preferensseihin tai valintojen rajoitteisiin (Goldfarb ja Griffith 1991, 66). Edellisessä tapauksessa velallinen maksaa lainansa takaisin, koska luottamuksen pettäminen aiheuttaisi hänessä syyllisyyden tunnetta ja muita henkisiä kustannuksia. Jälkimmäisessä tapauksessa lainan maksamatta jättäminen ei kuulu oletettuihin valinnan vaihtoehtoihin. Moraalitekijöiden käsitteleminen eksogeenisina on toimiva ratkaisu teorian sisäisen logiikan ongelmiin. Teorian ulkopuolisen empirian kannalta sillä pystytään tuottamaan vain tautologioita (James 2002, 302). Moraalin eksogeenisuus saattaa myös olla virhepäätelmien lähde, sillä se voi muuttua endogeenisesti taloudellisista tekijöistä johtuen. Esimerkiksi verovelvollisilla on kasvava taipumus kiertää veroja, kun veronkierron havaitaan yleistyvän yhteiskunnassa (Vihanto 2003, 120). Vastaavasti voidaan odottaa, että pankkien velalliset laiminlyövät velkojensa takaisinmaksun sitä todennäköisemmin, mitä yleisemmin muiden havaitaan menettelevän tällä tavalla. Arvojen muutokset näkyvät lasten kasvatuksessa. Jos muut laiminlyövät kasvatustehtävän ja moraalittomuus yleistyy yhteiskunnassa, omatkin lapset saattaa olla kannattavaa kasvattaa itsekkäiksi selviytyjiksi. Toinen esimerkki arvojen muutoksista on uskonnollisen käyttäytymisen siirtyminen yksityiselle elämänalueelle (Kääriäinen 2003, 94). Tällaisetkin tekijät kuuluvat taloudellisen selittämisen piiriin. 3. Rajoittunut rationaalisuus Pankkien laina-asiakkaiden rationaalisuus on 240

3 Martti Vihanto tosiasiassa rajoittunutta. Tietämys päätöksiin vaikuttavista asioista on puutteellista ja jäsentymätöntä, tietämyksen käsittely on epätäydellistä, ja tunteet vaikuttavat erottamattomalla tavalla päätösten sisältöön. Kun rationaalista käyttäytymistä tarkastellaan sellaisena kuin sen havaitaan esiintyvän todellisuuden oloissa, luottamuksen ja moraalin kaltaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä pystytään selittämään paremmin. Velallinen ei tiedä tarkasti eikä osaa aina edes kuvitella mielessään, mitä kaikkea lainan lyhennyksistä laistaminen saattaisi aiheuttaa (Kirzner 1992, 219). Taloustieteilijät puhuvat aidosta epävarmuudesta halutessaan välttää väärinkäsitystä ja erottaa toisistaan reaalimaailman tietämättömyys ja uusklassisen mielikuvitusmaailman jäsentynyt epävarmuus. Myös kognitiiviset rajoitteet vaikeuttavat täydellisen päätöksen tekemistä. Havaitseminen ja tarkkaavaisuus ovat vajavaisia, muisti toimii huonosti ja ajattelussa tapahtuu virheitä. Kaiken tämän lisäksi tunteet värittävät jokaista päätöksenteon vaihetta. Tunteilla tarkoitetaan tässä artikkelissa ylpeyden, katumuksen, kateuden tai muun vastaavan tunnetta, joka aiheuttaa ihmisessä mielihyvää tai mielipahaa (Elster 1998, 48). Rajoittuneesti rationaalisesta laina-asiakkaasta voisi olla esimerkkinä opintojaan aloitteleva ylioppilas. Hänellä ei ole entuudestaan omakohtaista kokemusta pankkilainan ottamisesta puhumattakaan sellaisen maksamatta jättämisestä. Hän on varmaankin saanut vanhemmiltaan ohjeita, lukenut lehdistä liemeen joutuneiden velallisten kohtaloista ja muutenkin kuullut velkaantumisen riskeistä. Opintolainan ottamiseen ja sen takaisin maksamiseen vaikuttaa myös tieto muista itse koetuista tai muuten tutuista tilanteista, jotka ovat toisenlaisia mutta sisältävät samoja piirteitä (Vihanto 2003, 113). Opiskelija on elämänsä aikana antanut ja hänelle on annettu lukemattomia lupauksia, ja tietoa on kertynyt sekä lupausten pitämisen että valehtelun seurauksista. Ihmisen tietämys on käytännössä liian rajoittunutta optimointia varten, mutta se on silti usein riittävää järkevien päätösten tekemiseksi. Vaikka velallinen ei tietäisi, onko velan maksaminen sovitulla tavalla paras olemassa olevista vaihtoehdoista, hänellä voi olla tarpeeksi tietoa pitää sopimusten noudattamista itselleen hyvänä tai ainakin tyydyttävänä yleisenä periaatteena. Psykologisessa taloustieteessä kutsutaan heuristiikaksi taipumusta toimia tietyllä tavalla tai toistaa tiettyä toimintatapaa eri tilanteissa, joilla on toimijan mielestä olennaisia yhteisiä piirteitä (Vihanto 2002, 119). Instituutioista on kysymys, kun säännönmukaisuudet ilmenevät laajalti ja pitkään yhteiskunnassa. Ne voidaan luokitella moraali- ja oikeusinstituutioihin sekä näiden alaisuudessa kehittyviin hallintainstituutioihin. Kognitiivisista rajoitteista johtuen optimointi on käytännössä mahdotonta silloinkin, kun tietämys päätökseen vaikuttavista seikoista sattuu olemaan täydellinen. Tällaisissa tilanteissa kuten Rubikin kuution ratkaisemisessa heuristiikat auttavat löytämään tyydyttäviä ratkaisuja. Jos lupausten pitäminen ja luotettavuus ovat osoittautuneet pankkilainaa hakevan mielestä toimiviksi aikaisemmissa sopimus- ja muissa suhteissa, hän saattaa noudattaa samaa heuristiikkaa myös pankin asiakkaana ollessaan harkitsematta asiaa sen tarkemmin. Hyvä heuristiikka sisältää arvaamattoman paljon hyödyllistä tietoa, joka on muotonsa ansiosta helposti käytettävissä ja usein myös siirrettävissä esimerkiksi opettajalta oppilaalle. Tieto voi olla suureksi osaksi hiljaista. Tietämyksen ja sen käsittelyn rajoitteiden ohella tunteet vaikuttavat velallisen valintoihin. 241

4 ARTIKKELEITA KAK 3 / 2004 Luotettavuudesta voi kehittyä hänelle niin tärkeä heuristiikka ja minuuden osa, että siitä poikkeaminen aiheuttaa voimakasta häpeän tai muun mielipahan tunnetta, ja sen noudattaminen tulee melkein automaattiseksi. Halu säilyttää maine vaikuttaa tunteisiin, mutta maineen menetyksestä koituva vahinko ei yksin riitä selitykseksi. Pankin kannattaa suunnitella toimenpiteet luottotappioiden ennalta ehkäisemiseksi sen mukaan, millä tavalla rationaalisina se pitää lainanhakijoita. Jos näiden ajatellaan olevan rationaalisia uusklassisen taloustieteen mielessä, paras keino välttää luottotappioita on tehdä niiden tuottaminen sopivilla kannustimilla velallisten kannalta epäedulliseksi. Usein mainittuja esimerkkejä ovat vakuuden tai henkilötakauksen vaatiminen. Jos taas lainanhakijoiden oletetaan olevan rajoittuneesti rationaalisia, hyödyllistä on pyrkiä erottelemaan asiakkaat näiden noudattamien heuristiikkojen perusteella. Rutiinikäytäntö pankeissa on käyttää luottopäätöksen yhtenä perusteena lainanhakijoiden taloudellista historiaa. Kulutusluotoissa tärkeitä ovat säästämis- ja työmarkkinakäyttäytyminen, joita voidaan painottaa luottopisteytyksen avulla. Asiakasta pidetään tällaisissa analyyseissa luotettavana, jos hän on osoittautunut luottamuksen arvoiseksi muissa vastaavissa tilanteissa ja hänen voidaan odottaa käyttäytyvän samoin myös jatkossa. Esimerkki hyvästä signaalista on aiemmissa luottosuhteissa havaittu valmius kertoa vaikeuksista heti niiden ilmaannuttua (Nooteboom 2002, 95). Heuristinen käyttäytyminen herättää luottamusta pelkästään sen takia, että se on ainakin joiltakin piirteiltään säännönmukaista ja näin ollen ennustettavaa (Hayek 1973, 97). Pankin luottamus asiakkaaseensa on selitettävissä tässäkin tavalla, joka on taloustieteellinen. Asiakas ei toimi uusklassisen taloustieteen rationaalisuusoletuksen mukaisesti mutta kylläkin järkevästi siinä rajoittuneessa mielessä, että hän pyrkii soveltamaan kannaltaan edullisia proseduureja (Simon 1978, 9). Rajoittuneen rationaalisuuden korostaminen ei tarkoita, että taloudelliset kannustimet olisivat merkityksettömiä. Kovat kannustimet ovat edelleen tärkeitä, mutta niiden vaikutukset ovat rationaalisuuden rajoitteiden vuoksi usein yllättäviä, ja yllättävillä tekijöillä on kannustinvaikutuksia. Näitä kysymyksiä tarkastellaan seuraavaksi. 4. Luotettavuuden lisääminen Taloustieteen tehtävä ei ole kertoa ihmisille, mikä on heille hyväksi tai miten heidän pitäisi käyttäytyä. Neuvoja voidaan vain antaa siitä, millaisia keinoja ihmisten olisi viisasta käyttää, jos he ovat päättäneet pyrkiä tiettyyn tavoitteeseen. Seuraavassa oletetaan pankin haluavan luotettavia laina-asiakkaita ja pohditaan keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Homo oeconomicus -oletuksen mukaan vakuuden vaatiminen on tehokas keino voimaansaattaa luottosopimus. Jos asuntovelallinen jättää lainan maksamatta, pankilla on mahdollisuus myydä asunto omaan lukuunsa ja pakottaa näin velallinen noudattamaan sopimuksen ehtoja. Käytännössä merkitystä on myös sisäisellä motivaatiolla, joka ajaa ihmisen tekemään asioita ilman mitään ilmeistä palkkiota vain niiden itsensä vuoksi (Frey 1992, 162). Yksi mahdollinen syy sisäisen motivaation syntymiseen on oikeudenmukaisuuden tunne. Kun tällainen tunne viriää velallisessa, hän saattaa maksaa velkansa vaikka voisi yhtä hyvin karata ulkomaille ja selvitä pälkähästä il- 242

5 Martti Vihanto man minkäänlaista rahallista tappiota. Lupauksessa pysyminen on tällaiselle velalliselle velvollisuus ja tuntuu hänestä ainoalta oikealta tai oikeudenmukaiselta teolta. Edeltä käsin on käytännössä mahdotonta luetella tyhjentävästi, mitä oikeudenmukaisuus tarkoittaa. Yleensä ihmiset pystyvät sanomaan, onko jokin tietty toiminta oikeudenmukaista tai ainakin, jos se ei ole oikeudenmukaista. Yhteiskuntajärjestys tuskin olisi mahdollinen ilman jaettua käsitystä oikeudenmukaisuudesta. Yhteiskuntasopimus Sopimusvapaus ja siihen kuuluva velvollisuus noudattaa vapaaehtoisesti tehtyjen sopimusten ehtoja ovat keskeisiä markkinatalouden oikeusperiaatteita. Vapaaehtoisesti tehty luottosopimus hyödyttää sekä velkojaa että velallista siten, kuin osapuolet itse arvioivat hyötyään sopimuksenteon hetkellä. Kulutusluottoon turvautuminen voi olla pitkäaikaistyöttömälle ikävä ratkaisu, mutta kuitenkin paras kaikista tiedossa olevista vaihtoehdoista. Velallinen saattaa tästä huolimatta kokea sopimuksen epäoikeudenmukaiseksi, jos sitä sääntelevät oikeusperiaatteet ovat hänen mielestään kohtuuttomia ja tämän vuoksi mahdottomia hyväksyä. Pankkien laina-asiakkaat noudattavat luottosopimuksen ehtoja todennäköisesti sitä tunnollisemmin, mitä paremmin he kokevat voivansa hyväksyä voimassa olevan sopimusoikeuden periaatteet. Kansanvaltaisen yhteiskunnan jäsenten voidaan ajatella sopivan oikeusjärjestelmän perustuslaillisista periaatteista yhteiskuntasopimuksessa, jonka kanssa sopusoinnussa myös sopimusoikeuden periaatteiden tulee olla (Rawls 1971, 12). Osapuolet ovat tässäkin sopimuksessa rajoittuneesti rationaalisia (Donaldson ja Dunfee 1994, 256). Suuren yhteiskunnan jäsenet eivät pysty käytännössä tekemään yksimielistä yhteiskuntasopimusta. He voivat kuitenkin pohtia mielessään, olisivatko he periaatteessa valmiit suostumaan eduskunnan säätämiin lakeihin. Jos tällainen suostumus on annettavissa, lait muistuttavat muita vapaaehtoisesti tehtyjä sopimuksia ja herättävät samanlaisia velvollisuudentunteita (Vihanto 2003, 123). Jokaisen kansalaisen moraalinen tehtävä on myötävaikuttaa osaltaan uusien lakien löytämiseen, kannattaa ehdotuksia niiden odotettavissa olevien yleisten vaikutusten perusteella ja muutenkin täyttää konstitutionaalinen velvollisuutensa ajattelematta aina ensimmäiseksi omaa yksityistä etua (Buchanan 1991, 154). Yhteiskunnallinen eriarvoisuus vaikeuttaa yhteiseen normiperustaan pääsemistä. Osa ihmisistä saattaa pitää markkinatalouden oikeusperiaatteita varakkaita suosivina tai muuten puolueellisina. Vaikka vapaan markkinatalouden tiedetään edistävän tehokkuutta (Kirzner 1992, 223), pelisääntöjä vastustetaan ja pidetään siksi vähemmän velvoittavina. Seurauksena on luottamuksen heikkeneminen koko yhteiskunnassa. Suuret toimeentulo- ja varallisuuserot vähentävät luottamusta myös luotonannossa. Valtiovallan keinoja luottamuksen lisäämiseksi ovat koronkiskonnan kieltäminen, luotonantajan vastuun laajentaminen ja velkajärjestelyn tarjoaminen vaikeuksiin joutuneille velallisille kansalaismielipiteen viitoittamalla tavalla. Velallinen saattaa pitää sopimusoikeuden periaatteita hyväksyttävinä ottaessaan lainaa, mutta muuttaa käsityksiään laina-ajan kuluessa. Suhtautuminen voi muuttua esimerkiksi silloin, kun velallinen kokee ajautuneensa vaikeuksiin ilman omaa syytään työttömyyden, sairastumisen tai muun vastaavan syyn takia. 243

6 ARTIKKELEITA KAK 3 / 2004 Ihmisen taipumus tulkita kaikkia uusia havaintoja omien etujen ja tunteiden kannalta edullisella tavalla vahvistaa osaltaan negatiivista suhtautumista sopimusvelvoitteita kohtaan (Frijda 1988, 282). Työpaikkansa menettänyt velallinen näkee kaikissa talousuutisissa alkavan taantuman merkkejä, ja syyt hyvien työtilaisuuksien vähäisyyteen tuntuvat olevan yhä selvemmin omien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Muiden velallisten käyttäytyminen on toinen mahdollinen syy muutoksiin suhtautumisessa sopimusvelvoitteita kohtaan. Pankkiasiakas voi pitää velvollisuutta noudattaa sopimuksia sinänsä oikeutettuna, mutta jättää lainansa silti maksamatta, jos muutkin jättävät. Pahimmassa tapauksessa luottohäiriöistä kehittyy tarttuva joukkoilmiö, joka leviää epidemian tavoin koko yhteiskuntaan ja lahottaa moraalia muuallakin kuin luottosopimuksissa. Prosessi saa ehkä alkunsa täysin mitättömästä syystä ja jopa pelkistä kuvitelmista, vahvistaa arvaamattomasti itse itseään ja lukkiutuu lopulta kaikkien kannalta onnettomaan umpikujaan. Keskeinen keino estää prosessia karkaamasta käsistä on soveltaa nollatoleranssia, puuttua päättäväisesti vähäisiinkin sopimusrikkomuksiin ja osoittaa tällä tavalla, että yhdessä sovituista pelisäännöistä ei sovi livetä missään olosuhteissa. Moraalikäsitysten endogeeninen muuttuminen on otettava huomioon myös pankkivalvonnassa (Vihanto 2002, 124). Itsemäärääminen Ihmisillä on edellä oletettu olevan suurempi taipumus noudattaa tekemiään sopimuksia, jos he pitävät taustalla olevia sopimusoikeuden periaatteita hyväksyttävinä. Ilmiötä voidaan selittää toimintavapauden ja itsemääräämisen tunteilla, joiden heikkenemisen tiedetään syrjäyttävän sisäistä motivaatiota (Frey 1992, 166). Pankin kannattaa käyttää laina-asiakkaiden psykologista taipumusta hyväkseen ja luoda hyviksi havaituilla keinoilla vaikutelma itsemääräämisestä koko laina-ajan kestolle. Luottosopimuksen kaikki ehdot, mukaan lukien epäedulliset ja harvoin sovellettavat, on hyvä selittää sopimusta tehtäessä asiakkaalle, jottei tämä pääse ahdingon sattuessa sälyttämään moraalista vastuuta pankille. Lyhennyksen vähän myöhästyessä ei ole syytä heti epäillä pahinta. Järeiden perintätoimien sijasta on viisaampi ryhtyä selvittämään velallisen kanssa ongelman syitä ja ratkaisuja. Taseanalyysien, kovenanttien ja muiden valvontakeinojen käytössä kannattaa noudattaa hienovaraisuutta. Vanhan asiakkaan luottosopimukseen jätetään aukkoja jopa tarkoituksella herättämään velallisessa luotettavuuden tunteita. Täydellinen sopimus ja täysin läpinäkyvä sopimussuhde saattavat olla optimaalisia rajoittumattomasti rationaalisten sopimusosapuolten välillä. Todellisuuden olosuhteissa ne provosoivat opportunismia niin kuin huippuvarma vartiointi vankilapakoja ja pikkumainen työajanseuranta työhaluttomuutta. Luottamuksen puute toteuttaa siis itse itseään ja johtaa vaikeasti peruutettavaan noidankehään (Nooteboom 2003, 27). Yksityiskohtainenkin luottosopimus toimii, jos se tehdään luottamuksen ilmapiirissä ja luottamusta yhdessä rakentaen. Bart Nooteboom (2002, ) selittää kirjassaan, kuinka sopimusprosessin edetessä osapuolet oppivat ymmärtämään toisiaan, kehittävät keskinäistä empatiaa ja sitoutuvat kumpaakin hyödyttävään yhteistyöhön. Luottosopimuksen allekirjoittaminen on tässä ajattelussa enemmänkin psykologisen vuorovaikutusprosessin sym- 244

7 Martti Vihanto bolinen välitavoite kuin juridisesti sitova yksittäinen tapahtuma. Toisen perinpohjainen tunteminen on tarpeen erityisesti sellaisten katastrofien välttämiseksi, joihin kulttuuriltaan erilaiset osapuolet voivat ajautua (Good 1988, 45). Pankin ja sen laina-asiakkaan välinen luottamus on saattanut käynnistyä vuosikymmeniä ennen luottosopimuksen tekemistä. Pankki on antanut ristiäislahjaksi säästöpossun, ja kannustus ennakkosäästämisen vuosina on vahvistanut sitoutumista. Pankki ylläpitää luottamuksen ilmapiiriä muistamalla asiakkaitaan syntymäpäivinä sekä kutsumalla heitä aika ajoin asiakastilaisuuksiin aina saman tutun konttorin kokoustiloihin. Velalliset kokevat tällaiset huomionosoitukset kiitoksena velvoitteidensa hoitamisesta ja itseluottamusta lisäävinä tekijöinä (Nooteboom 2002, 95). Vastavuoroisuus Velallisen taipumus pitää pankin vaatimuksia oikeutettuina kasvaa, jos pankin oma toiminta vaikuttaa oikeutetulta. Pankkitoimihenkilöiden irtisanominen heti töiden vähentyessä tai suurten osinkojen maksaminen voitollisen tilivuoden jälkeen ovat markkinataloudessa laillisia toimenpiteitä ja usein ehtoja taloudelliselle tehokkuudelle. Ihmiset saattavat silti pitää niitä ahneuden merkkinä tai muuten vastenmielisinä, jos pankki pystyisi ilmankin jatkamaan toimintaansa. Velallisten halu menetellä oikein sellaista pankkia kohtaan, joka menettelee puolestaan oikein omalta osaltaan, on selitettävissä vastavuoroisuuden käsitteellä. Inhimillinen ominaisuus vastata toisen käyttäytymiseen samalla mitalla on luontainen (Rawls 1971, 495) samoin kuin taipumus kostaa kustannuksiin katsomatta luottamuksen pettäminen (Nooteboom 2002, 25). Vastavuoroisuusheuristiikka on yksi selitys sille, miksi pienet osuustoiminnalliset paikallispankit menestyvät kilpailussa suurten kansainvälisten liikepankkien keskellä. Se on samalla este uusien pankkien perustamiselle, sillä kuten Robert Axelrod (1984, 138) muistuttaa vastavuoroisuus edellyttää käynnistyäkseen toisen osapuolen luottavaista aloitetta. Myös henkilökohtaiset suhteet lisäävät pienen paikallispankin kilpailukykyä. Lupauksen pettäminen tuntuu erityisen häpeälliseltä, kun sen on antanut toiselle ihmiselle, jota on kätellyt luottoneuvottelun päätteeksi ja joka tervehtii kylällä. Adam Smith (1759, III.2.6) jo aikoinaan selitti, että ihmisellä on luontainen halu miellyttää ja haluttomuus loukata muita. Julkishyödyke-eksperimenteissä on havaittu, että koehenkilöiden keskustelu vaikuttaa selvästi yhteistyöhalukkuuteen (Ledyard 1995, 156). Max H. Bazerman ym. (1998, 86 97) tarkastelevat ilmiön mahdollisia selityksiä. Kasvokkain tapaaminen, tuttuus ja muunlainen läheisyys lisäävät luotettavuutta, koska tällaisissa tilanteissa kuten perheen piirissä on yleensä kannattavaa olla luotettava (Vanberg 1994, 57). Toisiaan muistuttavat tapaukset sekoittuvat keskenään, mikä saattaa johtaa oman edun kannalta huonoihin päätöksiin (Vihanto 2003, 119). Samasta syystä paikallispankin velallisista saattaa kehittyä ikuisia ja uskollisia asiakkaita, jotka ovat haluttomia kilpailuttamaan edes kokeeksi omaa pankkiaan ja siirtämään rahaasioitaan muualle pienen voiton toivossa. Uskollisuudella on rajansa, sillä riittävän suuri korkoero tai muu saa asiakkaan teroittamaan valppauttaan (Nooteboom 2002, 43). Velallisen kohtaaminen kasvokkain luottoneuvotteluissa, kauppakamarin kokkareilla tai 245

8 ARTIKKELEITA KAK 3 / 2004 muissa tilanteissa on pankin kannalta hyödyllistä myös asiakkaiden luotettavuuden seulonnassa. Kokenut luottovirkailija pystyy tekemään päätelmiä lainanhakijan kasvonliikkeistä, eleistä ja muista henkilökohtaisista ominaisuuksista. Taito selittyy ihmisen ylivertaisella hahmontunnistuskyvyllä (Axelrod 1984, 102). Yksi päätösvirheiden lähde on epärationaalinen luottamussiirto. Ihmisillä on taipumus luottaa keskimääräistä enemmän sellaisiin ryhmiin kuuluviin henkilöihin, joissa he tuntevat luotettavia jäseniä. Suomalainen pyytää mieluummin toista suomalaista kuin yhtä tuntematonta ulkomaalaista katsomaan tavaroitaan uimarannalla (Ilmonen 2002, 31). Verkkokaupassa luotetaan yritykseen, jonka sivuilla on linkkejä luotettavina pidettyjen toisten yritysten sivuihin, vaikka mitään yhteistyötä ei olisikaan (Stewart 2003, 14). Verkostot Asiakassuhteen jatkuessa luottovirkailija kuulee asiakkaalta itseltään ja hänet tuntevilta muilta henkilöiltä asioita, joista ei ole muuten saatavissa tietoa tai edes soveliasta kysyä. Michel Ferrary (2003, 685) mainitsee esimerkkeinä yrittäjäasiakkaan avioliitto- ja alkoholiongelmat. Mika Kallioinen (2002, 139) osoittaa tutkimuksessaan, että 1800-luvun kehittymättömissä instituutio-oloissa suhteet olivat suorastaan välttämättömiä liiketoiminnan vaatiman rahoituksen järjestämisessä. Luottotietojen luonteesta johtuen luottovirkailijan pitkä työsuhde pankkiin on omiaan lisäämään työn tuottavuutta. Henkilökunnan pysyvyys on pankin kannalta edullista myös lisätessään asiakkaiden pankkiuskollisuutta (Saparito, Chen ja Sapienza 2004, 402). Suhdepankkitoiminnalla on sanotun perusteella selvä kilpailuetu suhteessa verkkopankkitoimintaan. Kansainvälinen verkkopankki säästää yksinkertaisissa sopimuskustannuksissa kuten konttorien ylläpitokuluissa, mutta pieni paikallispankki onnistuu paremmin pehmeän tiedon hallinnassa. Menestyvä suhdepankkitoiminta asettaa vaatimuksia sekä pankin omalle organisaatiorakenteelle että pankkivalvonnan asiantuntemukselle (Berger ja Udell 2002, 39; 44). Tavoitettavuus Kokeellisessa taloustieteessä ihmisten on havaittu kiinnittävän erityistä huomiota äskettäin tai voimakkaasti koettuihin ja tämän vuoksi helposti mieleen tuleviin asioihin (Frijda 1988, 275). Tavoitettavuudesta johtuen velallinen todennäköisesti välttää hankaluuksiin joutumista erityisesti silloin, kun naapurin taloa ollaan myymässä pakkohuutokaupalla tai kun hän on itse jäänyt juuri kiinni verovilpistä. Pintaan nousevat epävarmuuden tunteet saavat velallisen tulkitsemaan muitakin tapahtumia valikoiden ja kuulemaan uhkaavia risahduksia niin kuin yksinäinen yöpyjä syrjäisessä autiotalossa. Pankin kannattaa ottaa tavoitettavuusheuristiikka huomioon, kun se harkitsee edellä tarkasteltuja keinoja velallisten luotettavuuden lisäämiseksi. Kestävää kehitystä tukevan ympäristöinvestoinnin rahoituspäätös julkistetaan mieliin painuvalla tavalla, voitonjako pankin omistajille toteutetaan huomaamattomassa muodossa, pankin vastuuhenkilöt esiintyvät julkisuudessa hyvinä koettujen asioiden yhteydessä, ja luotonottoon sisältyvistä riskeistä kerrotaan lainanhakijoille hätkähdyttävällä tavalla. Takaajan vaatiminen pankkilainalle voi olla tavoitettavuuden vuoksi tehokas keino ehkäis- 246

9 Martti Vihanto tä luottotappioita. Velallisen on helppo kuvitella mielessään, miltä hänen sedästään tai muusta lainansa takaajasta tuntuisi, jos tämä joutuisi myymään kotinsa takausvastuusta selvitäkseen. Tuntemuksissa on eroja, sillä myötäelämisen taito ja tunneäly vaihtelevat suuresti ihmisten välillä. Takaajan kannalta tilanne saattaa olla kiusallinen, sillä lähisukulaisen luotettavuuden epäileminen ei ole soveliasta, ja valvonta käy tämän vuoksi hankalaksi. 5. Loppupohdinnat Pankilla on käytettävissään monenlaisia keinoja, joilla se pystyy vaikuttamaan velallisten kannustimiin noudattaa luottosopimuksen ehtoja. Luoton myöntämisen edellytykseksi voidaan asettaa turvaava vakuus, joka tarvittaessa realisoidaan kattamaan velallisen vastuita. Tällaisten keinojen tehokkuus perustuu ulkoiseen motivaatioon. Tässä artikkelissa on tarkasteltu sisäisiä kannustintekijöitä, jotka saavat velalliset maksamaan velkansa ilman odotusta palkkion saamisesta tai uhkaa sellaisen menettämisestä. Pääasiallisena innoittajana on oletettu olevan halu toimia niin kuin on oikein ja mikä tuntuu tämän vuoksi hyvältä. Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen sekä sisäisiä että ulkoisia kannustintekijöitä. Molempien ymmärtäminen on välttämätöntä kaikissa yhteiskuntatieteissä. Jos taloustieteilijät tuntuvat mielellään unohtavan tehokkaan talouden tarkasteluissaan sosiaaliset rakenteet, sosiaalitieteilijät tuntuvat mielellään unohtavan, miten hyvä asia on talouden tehokkuus (Kajanoja 1998, 49). Moraali-, oikeus- ja hallintainstituutioista rakentuva sosiaalinen pääoma on niin kuin materiaalinenkin pääoma erikoistuneista osista koostuva monimutkainen rakenne, jonka osien välillä on muuttuvia korvaavuus- ja täydentävyyssuhteita (Coleman 1988, 98). Esimerkiksi velallisen toimien tarkka valvonta lisää tämän ulkoisia kannustimia huolehtia velvoitteistaan, mutta pilaa samalla sopimussuhteen ilmapiiriä ja vaatii tuekseen muita toimenpiteitä (Williamson 1993, 480). Pankin kannalta kulloinkin paras toimenpiteiden yhdistelmä riippuu oikeusjärjestelmän varmuudesta, edellisestä pankkikriisistä kuluneesta ajasta, velallisen työmarkkinoiden kireydestä ja lukemattomista muista, usein jatkuvasti muuttuvista seikoista. Ulkoiseen motivaatioon on aihetta kiinnittää erityistä huomiota, kun lainaturvavakuutus tai muu tarjoaa suotuisia tilaisuuksia moraalikadon ilmenemiselle. Tilaisuus tekee varkaan (Kanniainen 2003, 103). Sokea luottamus toiseen on yleisestikin ottaen tyhmää, ja pankilla on erityisen painavat syyt välttää haavoittuvuutta hyväksikäytölle. Luottavaisuuden ja luottamuksen rakentamisen järkevyys pankin tai koko yhteiskunnan kannalta riippuu kulloisenkin tapauksen yksityiskohdista, ja parhaiden keinojen valinta on viime kädessä aina empiirinen kysymys (Levi 2000, 152). Kun velallinen maksaa velkansa sisäisen motivaation ajamana, hän on luotettava sanan tavanomaisessa merkityksessä. Samaa ei voi sanoa velallisesta, joka hoitaa sovittuja lyhennyksiä vain niin kauan kuin se on hänelle itselleen edullista ja rikkoo häikäilemättä lupauksensa heti ensimmäisen tilaisuuden tullen. Ihmisyhteisöissä on kehittynyt biologisen ja sosiaalisen evoluution tuloksena lukemattomia instituutioita, jotka tukevat todellisen luottamuksen syntymistä ja luottamuspääoman säilymistä ihmisten välisissä suhteissa. Ne ovat usein moraali-instituutioita. Luottamus ja moraali liittyvät saumattomasti yhteen myös alueen taloustieteellisessä tutkimuksessa. 247

10 ARTIKKELEITA KAK 3 / 2004 Kirjallisuus Axelrod, R. (1984): The Evolution of Cooperation. Basic Books. New York. Bazerman, M. H., Gibbons R., Thompson L. ja K. L. Valley (1998): Can Negotiators Outperform Game Theory?, Kirjassa Halpern J. J. ja R. N. Stern (toim.) Debating Rationality. Nonrational Aspects of Organizational Decision Making. ILR Press, Ithaca, s Berger, A. N. ja G. F. Udell (2002): Small Business Credit Availability and Relationship Lending: The Importance of Bank Organisational Structure. Economic Journal 112, F32 F53. Bowles, S. ja H. Gintis (1993): The Revenge of Homo Economicus: Contested Exchange and the Revival of Political Economy. Journal of Economic Perspectives 7(1), s Buchanan, J. M. (1991): The Economics and the Ethics of Constitutional Order. University of Michigan Press, Ann Arbor. Coleman, J. S. (1988): Social Capital in the Creation of Human Capital. American Journal of Sociology 94 Supplement, S95 S120. Donaldson T. ja T. W. Dunfee (1994): Toward a Unified Conception of Business Ethics: Integrative Social Contracts Theory. Academy of Management Review 19(2), s Elster, J. (1998): Emotions and Economic Theory. Journal of Economic Literature 36(1), s Ferrary, M. (2003): Trust and Social Capital in the Regulation of Lending Activities. Journal of Socio-Economics 31(6), s Frey, B. S. (1992): Tertium Datur: Pricing, Regulating and Intrinsic Motivation. Kyklos 45(2), s Frijda, N. H. (1988): The Laws of Emotion. Kirjassa Jenkins J. M., Oatley K. ja N. L. Stein (toim.) Human Emotions: A Reader. Blackwell, Oxford 1998, s Goldfarb, R. S. ja W. B. Griffith (1991): Amending the Economist s Rational Egoist Model to Include Moral Values and Norms, Part 2: Alternative Solutions. Kirjassa Koford K. J. ja J. B. Miller (toim.) Social Norms and Economic. University of Michigan Press, Ann Arbor, s Good, D. (1988): Individuals, Interpersonal Relations, and Trust. Kirjassa Gambetta D. (toim.) Trust. Making and Breaking Cooperative Relations. Basil Blackwell, Oxford, s Hayek, F. A. (1973): Rules and Order. Law, Legislation and Liberty. A New Statement of the Liberal Principles of Justice and Political Economy, osa 1. Routledge & Kegan Paul, London. Ilmonen, K. (2002): Luottamus Suomessa 1990-luvulla. Julkaisussa Ilmonen K., Kovalainen A. ja M. Siisiäinen (toim.) Lama ja luottamus. Forskningsrapporter från Svenska handelshögskolan 55, Helsinki, s James, H. S., Jr. (2002): The Trust Paradox: A Survey of Economic Inquiries into the Nature of Trust and Trustworthiness. Journal of Economic Behavior and Organization 47(3), s Kajanoja, J. (1998): Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointivaltio. Julkaisussa Kajanoja J. ja J. Simpura (toim.) Sosiaalinen pääoma. Käsite ja sen soveltaminen sosiaali- ja talouspolitiikassa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, julkaisuja 24, Helsinki, s Kallioinen, M. (2002): Verkostoitu tieto. Informaatio ja ulkomaiset markkinat Dahlströmin kauppahuoneen liiketoiminnassa 1800-luvulla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Kanniainen, V. (2003): Talouden moraali, markkinavoimat ja yritysten yhteiskuntavastuu. Kirjassa Kanniainen V. ja M. Sintonen (toim.) Etiikka ja talous. WSOY, Helsinki, s Kirzner, I. M. (1992): The Meaning of Market Process. Essays in the Development of Modern Austrian Economics. Routledge, London. Klein, D. B. (1992): Promise Keeping in the Great Society: A Model of Credit Information Sharing. Kirjassa Klein D. B. (toim.) Reputation. Studies in the Voluntary Elicitation of Good Con- 248

Luottamus ja moraali taloustieteessä

Luottamus ja moraali taloustieteessä Luottamus ja moraali taloustieteessä Martti Vihanto Kansantaloustieteen dosentti Turun kauppakorkeakoulu Julkaistu: Kansantaloudellinen aikakauskirja 100(3), 2004, 239 249. Artikkeli perustuu esitelmään

Lisätiedot

TUNTEET JA SISÄINEN MOTIVAATIO

TUNTEET JA SISÄINEN MOTIVAATIO INSTITUUTIOTALOUSTIETEEN PERUSTEET www.ace-economics.fi/mvihanto/inst LUKU 4 TUNTEET JA SISÄINEN MOTIVAATIO Martti Vihanto Luku perustuu julkaisuun Luottamus ja moraali taloustieteessä. Kansantaloudellinen

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Pankkikriisien ja -konkurssien torjuntakeinot Pankkikriisien ja konkurssien syyt 1) Luototetaan asiakkaita,

Lisätiedot

Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä

Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä Pakko ei ole keksintöjen äiti: teknologian ja sääntelyn epäpyhästä yhteydestä Janne M. Korhonen / janne.m.korhonen@aalto.fi / jmkorhonen.net 38. Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta, 20.8.2013 Ympäristönsuojelusta

Lisätiedot

VASTUULLINEN LIIKETOIMINTA TALOUSTIETEESSÄ

VASTUULLINEN LIIKETOIMINTA TALOUSTIETEESSÄ VASTUULLINEN LIIKETOIMINTA TALOUSTIETEESSÄ Martti Vihanto Julkaistu julkaisussa Vastuullinen liiketoiminta. Peruskysymyksiä ja esimerkkejä, toim. Tomi J. Kallio ja Piia Nurmi. Turun kauppakorkeakoulun

Lisätiedot

Martti Vihanto Endogeeniset preferenssit, tunteet ja sosiaalisen pääoman murtautuminen taloustieteeseen. Aboa Centre for Economics

Martti Vihanto Endogeeniset preferenssit, tunteet ja sosiaalisen pääoman murtautuminen taloustieteeseen. Aboa Centre for Economics Martti Vihanto Endogeeniset preferenssit, tunteet ja sosiaalisen pääoman murtautuminen taloustieteeseen Aboa Centre for Economics Discussion Paper No. 18 Turku 2007 Copyright Author(s) ISSN 1796 3133 Turun

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015

RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 RAHA- JA PANKKITEORIA 31C00900, Harjoitukset 2/2015 1. Valuuttakurssien korkopariteettiteoria Seuraavassa on todellista dataa Suomesta 1990-luvun alusta. Saksan 1 kk Suomen rahamarkk 1 kk inakorko korko

Lisätiedot

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila

Case työpaja: Botnia. TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case työpaja: Botnia TM21 Sidosryhmät ja moraalinen vastuu 10. 11. 2009 Pia Lotila Case opetuksen tavoitteet Perustuu keskusteluun: omien näkemysten esittäminen ja toisten kuunteleminen Tiedon soveltaminen

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2.

Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia. 27.2. Rahoitusmarkkinat; markkinoiden ja sääntelyn tasapainosta Pääjohtaja Erkki Liikanen Helsingin yliopisto: Studia Collegialia 27.2.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah

Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä. TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010. Kristiina Abdallah Radikaali kasvatus kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssin viitekehyksenä TAO-verkoston seminaari Jyväskylä 19.3.2010 Kristiina Abdallah Luennon sisältö Kääntäjän ja tulkin työelämätaitokurssista Oma

Lisätiedot

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen

Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014. Julkinen Onko finanssikriisistä opittu? Riittävätkö reformit? Pääjohtaja Erkki Liikanen Suomen sosiaalifoorumi Helsinki 26.4.2014 1 Johdanto Kriisin mahdollisuuteen kansainvälisen rahoitusjärjestelmän ytimessä

Lisätiedot

KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT,

KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT, KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT, LIITTYKÄÄ YHTEEN! Sosiaalinen pääoma maailmanvalloittajana Esitys Tilastokeskuksen asiakaspäivänä 10.10.2006 Tilastojohtaja Jussi Simpura Tähtiä kuin Otavassa poikia on Jukolassa,

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

Odotukset ja Rationaalinen Käyttäytyminen:

Odotukset ja Rationaalinen Käyttäytyminen: Odotukset ja Rationaalinen Käyttäytyminen: Laumat Rahoitusmarkkinoilla Hannu Salonen Turun yliopisto 2007 Esimerkkejä tapaus Treacy - Wiersema markkinoiden romahdukset osto- tai myyntiryntäykset ovatko

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2011 1 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen taustalla olevien syiden kehittyminen s. 2 3.2 Nuorten velkaantumisen taustalla

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi

Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino. Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Peliteoria Strategiapelit ja Nashin tasapaino Sebastian Siikavirta sebastian.siikavirta@helsinki.fi Helsinki 11.09.2006 Peliteoria Tomi Pasanen HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Teoriat liikkeenjohtamisessa: hyviä, pahoja vai tarpeettomia? Kimmo Alajoutsijärvi Dekaani Oulu Business School

Teoriat liikkeenjohtamisessa: hyviä, pahoja vai tarpeettomia? Kimmo Alajoutsijärvi Dekaani Oulu Business School Teoriat liikkeenjohtamisessa: hyviä, pahoja vai tarpeettomia? Kimmo Alajoutsijärvi Dekaani Oulu Business School Management theory industry Management software Business books and magazines Training Business

Lisätiedot

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS

HYVÄ PANKKITAPA SUOMEN PANKKIYHDISTYS SUOMEN PANKKIYHDISTYS HYVÄ PANKKITAPA Hyvä pankkitapa on muotoutunut käytännön kokemuksesta. Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia

Lisätiedot

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela

Eettinen Johtaminen. To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela Eettinen Johtaminen To Be or Well Be seminaari 2010 Petteri Lahtela ROHKEUS REALISMI TULOS VISIO ETIIKKA Sisältö Eettisyys ja yksilön perustarpeet Ohjaavat periaatteet Eettinen toiminta, tarkoitus ja

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Miten tunnistaa riskitekijät johtajarekrytoinnissa?

Miten tunnistaa riskitekijät johtajarekrytoinnissa? Miten tunnistaa riskitekijät johtajarekrytoinnissa? tiedämme varmasti että jopa kaksi kolmesta länsimaisesta johtajasta epäonnistuu työssään; heidät erotetaan, alennetaan tai siirretään syrjään. Yleisin

Lisätiedot

Kääntäjän ääni. Kansainvälinen kääntäjienpäivä

Kääntäjän ääni. Kansainvälinen kääntäjienpäivä Kristiina Abdallah Kääntäjän ääni Kahdeksan kääntäjää pohtivat toimijuutta, laatua ja etiikkaa tuotantoverkostoissa Kansainvälinen kääntäjienpäivä Helsinki 28.9.2012 Luennon punainen lanka Käsitteiden

Lisätiedot

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT. 1. Luotonantajan henkilöllisyys ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista

VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT. 1. Luotonantajan henkilöllisyys ja yhteystiedot. 2. Kuvaus luoton pääominaisuuksista Sivu 1 (5) VAKIOMUOTOISET EUROOPPALAISET KULUTTAJALUOTTOTIEDOT 1. Luotonantajan henkilöllisyys ja yhteystiedot Luotonantaja Osoite Internet-osoite Danske Bank Oyj Hiililaiturinkuja 2, PL 1561, 00075 DANSKE

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto,

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto, Syntynyt 27.10.1959 Juuka. Perhe Poika (1979) ja tytär (1989) Koulutus 2010 Hallintotieteiden tohtori, HTT, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, oikeustieteiden laitos,

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Kääntäminen yhteistoimintana. Mitä kääntäjä odottaa prosessin muilta toimijoilta? 1.10.2010 Kristiina Abdallah Itä-Suomen yliopisto

Kääntäminen yhteistoimintana. Mitä kääntäjä odottaa prosessin muilta toimijoilta? 1.10.2010 Kristiina Abdallah Itä-Suomen yliopisto Kääntäminen yhteistoimintana. Mitä kääntäjä odottaa prosessin muilta toimijoilta? Kansainvälinen kääk ääntäjienpäivä 1.10.2010 Kristiina Abdallah Itä-Suomen yliopisto 1 Luennon punainen lanka Mitä taloudellinen

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen.

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen. 1. Yleistä Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen. 2. Lainan myöntämisen yleiset edellytykset Luotonantaja voi myöntää

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään:

on yritystoiminnan keskeisistä liiketoimintapäätöksistä ensimmäinen. Sen varaan kaikki muut päätökset tehdään: Sisällysluettelo Esipuhe 2 1. Segmentointi nykymarkkinoinnissa 5 1.1. Segmentoinnin merkitys 6 1.2. Segmentoinnin toteutuksen ongelmat 8 1.3. Segmentin valintaan vaikuttavat tekijät 10 2. Segmentoinnin

Lisätiedot

Selkeät pelisäännöt - kaiken a ja o

Selkeät pelisäännöt - kaiken a ja o Selkeät pelisäännöt - kaiken a ja o 1) Kauppakirja Sopimukset sekä tarvittaessa esisopimus jos hevonen ostetaan perustettavan kimpan lukuun Huom! Omistajanvaihdosilmoitus ei ole kauppakirja, vain ilmoitus

Lisätiedot

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA

LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA LUOTTAMUS JOHTAMISEN PERUSTANA Risto Harisalo Emeritusprofessori Tampereen yliopistosta risto.harisalo@uta.fi 1 LUOTTAMUS Keskinäinen vuorovaikutus * määrä * laatu * intensiteetti * luonne Vakaumus * yhdessäolon

Lisätiedot

Taloustieteen perusopetus yliopistossa. Matti Pohjola

Taloustieteen perusopetus yliopistossa. Matti Pohjola Taloustieteen perusopetus yliopistossa Matti Pohjola Kauppatieteen uuden kandidaattiohjelman rakenne Aalto-yliopistossa Perusopinnot 60 op - taloustiede 6 Erikoistumisopinnot 42 op - pakolliset kurssit

Lisätiedot

Ammattiliitto Nousu ry

Ammattiliitto Nousu ry Ammattiliitto Nousu ry Nordeassa työpaikkakiusaamista ei hyväksytä Pankin ohjeiden mukaan työpaikkakiusaamiseen on puututtava heti, kun sitä ilmenee Jokaisella on velvollisuus puuttua kiusaamiseen ja epäasialliseen

Lisätiedot

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi

Hanken Svenska handelshögskolan / Hanken School of Economics www.hanken.fi Sijoittajan sanastoa Pörssisäätiön sijoituskoulu VERO 2014 Prof. Minna Martikainen Hanken School of Economics, Finland Sijoitusmaailman termistö ja logiikka, omat toimet ja näin luen. SIJOITUSMAAILMAN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet

Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet Kaupunginhallitus 428 17.11.2014 Kaupunginhallitus 32 26.01.2015 Kaupunginhallitus 126 30.03.2015 Vahantajoen vesihuolto-osuuskunnan tilannekatsaus ja toimenpiteet 849/72.722/2012 KAUPHALL 17.11.2014 428

Lisätiedot

Pankkisääntely psykologisessa oikeustaloustieteessä

Pankkisääntely psykologisessa oikeustaloustieteessä Pankkisääntely psykologisessa oikeustaloustieteessä Martti Vihanto Turun kauppakorkeakoulu Julkaistu kirjassa Pankkikilpailu globaalistuvilla markkinoilla, toim. Mika Widgrén. Taloustieto, Vantaa 2002,

Lisätiedot

Ohjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi?

Ohjauskysymys. Mikä sinua työssäsi motivoi? Frank Martela Ohjauskysymys Mikä sinua työssäsi motivoi? Siirtymä jälkiteolliseen aikakauteen Korkea aktivaatiotaso Ahdistus & työstressi Draivi Mielipaha Mielihyvä Työhön leipääntyminen & masennus Työtyytyväisyys

Lisätiedot

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014

tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila 25.11.2014 Kirjoita tähän nimesi Minna Mattila tuodaan Raha-asiat parisuhteessa yhteiset vai erilliset? Takuu-Säätiö Valtakunnallinen sosiaalialan toimija Autamme talouskriisissä olevia ihmisiä velka- ja talousongelmien

Lisätiedot

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön.

punainen lanka - Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka Sykettätyöhön. Henkilöstötuottavuuden punainen lanka - työhyvinvoinnilla tuottavuutta Marko Kesti Kehitysjohtaja Mcompetence Oy 20.3.2012 Ota yhteyttä ja seuraa blogiani: markokesti.com Työhyvinvoinnin kohtaamispaikka

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa

Kansainvälinen rahatalous Matti Estola. Termiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa Kansainvälinen rahatalous Matti Estola ermiinikurssit ja swapit valuuttariskien hallinnassa 1. Valuuttariskien suojauskeinot Rahoitusalan yritykset tekevät asiakkailleen valuuttojen välisiä termiinisopimuksia

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aravalain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan omistusaravalainan siirtoa kunnalle koskevaa aravalain säännöstä

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET

VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET VELKOJEN SELVITTELYLOMAKKEET Ohjeita velkatietojen selvittämiseen Näin pääset alkuun Kokoa kaikki velkojilta, perimistoimistoilta tai ulosotosta viimeksi saamasi laskut tai maksuhuomautukset, haastehakemukset

Lisätiedot

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin.

Normiperustan tarkistamisen yhteydessä kohta 4.3 poistettiin. 1 (6) Markkinavalvonta 21.03.2006 Dnro 15/121/2005 SAADUISTA LAUSUNNOISTA: RAHOITUSPALVELUSOPIMUKSET, STANDARDI 2.3 Rahoitustarkastus sai rahoituspalvelusopimuksia koskevaan standardiluonnokseen yhteensä

Lisätiedot

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN

SITOUTUMINEN PARISUHTEESEEN Sitoutuminen SISÄLTÖ Sitoutuminen parisuhteeseen Sitoutumisen kulmakiviä Ulkoinen ja sisäinen sitoutuminen Näkökulmia avioliittoon Mitä sitoutuminen mahdollistaa? Sitoutumista vaikeuttavia tekijöitä Sitoutuminen

Lisätiedot

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 7 Swap sopimuksista lisää Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola luento 7 Swap sopimuksista lisää 1. Pankki swapin välittäjänä Yleensä 2 eri-rahoitusalan yritystä eivät tee swap sopimusta keskenään vaan pankin tai yleensäkin

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Vertaistalous hurmaa kuluttajia

Vertaistalous hurmaa kuluttajia Vertaistalous hurmaa kuluttajia #vertaistalous This is the first new economic system to enter onto the world stage since the advent of capitalism and socialism in the early 19th century, making it a remarkable

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404)

Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1(5) Perintäpalveluiden sopimusehdot (201404) 1. Sopimuksen tarkoitus Tällä sopimuksella sovitaan perintäpalveluista ja sitä koskevista toimenpiteistä. Sopimus toimii myös valtuutuksena perintäpalveluiden

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

SANOMA OYJ Y-tunnus 15243611 Internet-osoite: sanoma.com

SANOMA OYJ Y-tunnus 15243611 Internet-osoite: sanoma.com SIJOITUSESITE SANOMA OYJ Y-tunnus 15243611 Internet-osoite: sanoma.com YRITYSTODISTUSOHJELMA 800.000.000 EUROA Sopimus yritystodistusten liikkeeseenlaskemisesta on allekirjoitettu 8.9.2003 ja sitä viimeksi

Lisätiedot

SOPIMUS JA INSOLVENSSI

SOPIMUS JA INSOLVENSSI Jarmo Tuomisto SOPIMUS JA INSOLVENSSI CC lakimiesliiton kustannus Helsingin Kamari Oy/Helsingin seudun kauppakamari ja tekijä 2010 ISBN 978-952-246-048-6 Kannen suunnittelu: Lumimarja Terttu Rönkkö Taiton

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Maksukyvyttömyys/uhkaava maksukyvyttömyys/maksukyvyttömyys-perusteen puuttuminen (verorikkomus) linjauksena verosaatavien perinnässä

Maksukyvyttömyys/uhkaava maksukyvyttömyys/maksukyvyttömyys-perusteen puuttuminen (verorikkomus) linjauksena verosaatavien perinnässä Maksukyvyttömyys/uhkaava maksukyvyttömyys/maksukyvyttömyys-perusteen puuttuminen (verorikkomus) linjauksena verosaatavien perinnässä Yrityksen maksukyky ja strateginen johtaminen- seminaari 8.5.2009 Ylitarkastaja

Lisätiedot

KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT

KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT 1 (7) KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT Tässä muistiossa määritellään ne keskeiset periaatteet, joihin tukeutuen kaupungille esitettyjä takauspyyntöjä voidaan yleisellä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010

Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 1 28.6.2010 Kysely talous- ja velkaneuvojille velkaantumisen taustatekijöistä 2010 Sisällys 1. Selvityksen tarkoitus s. 1 2. Selvityksen toteuttaminen s. 1 3. Selvityksen tulokset s. 2 3.1 Velkaantumisen

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

RATIONAALISUUSOLETUKSEN VALINTA OIKEUSTALOUSTIETEESSÄ 1

RATIONAALISUUSOLETUKSEN VALINTA OIKEUSTALOUSTIETEESSÄ 1 RATIONAALISUUSOLETUKSEN VALINTA OIKEUSTALOUSTIETEESSÄ 1 Martti Vihanto KTT, kansantaloustieteen dosentti (Turun kauppakorkeakoulu), oikeustaloustieteen dosentti (Joensuun yliopisto), Turun kauppakorkeakoulu,

Lisätiedot

PU:NC Participants United: New Citizens

PU:NC Participants United: New Citizens PU:NC Participants United: New Citizens 2013 PU:NC Participants United: New Citizens * Kolmas Loimaan teatterin (Suomi) & County Limerick Youth Theatren (Irlanti) yhteinen Youth in Action projekti * CIMOn

Lisätiedot

Raha kulttuurimme sokea kohta

Raha kulttuurimme sokea kohta Raha kulttuurimme sokea kohta Raha mitä se on? Yleisimmät vastaukset: Vaihdon väline Arvon mitta Arvon säilyttäjä Vähemmän yleiset vastaukset: Vaihdon kohde Keinottelun väline Vallan työkalu Mutta kaikki

Lisätiedot

Vanhan kansan velkaviisautta

Vanhan kansan velkaviisautta Vanhan kansan velkaviisautta Velka on veli ottaessa ja veljen poika maksaessa Ei ole rahassa, se on nahassa, joka on verassa, se on velassa Ei vatsa velkaa salli Koira velatta elää Velasta ei pääse maksamatta

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen

Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Toimittajan Osaamisen Kehittäminen Supplier development in SME network learning strategies for competitive advantage Vesa Kilpi & Harri Lorentz 12/5/2014 TUTKIMUKSEN TAUSTAA Teema: Tutkimuksessa tarkastellaan

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Konstitutionaalinen näkökulma kilpailuoikeuden hyvinvointiarviointiin

Konstitutionaalinen näkökulma kilpailuoikeuden hyvinvointiarviointiin Konstitutionaalinen näkökulma kilpailuoikeuden hyvinvointiarviointiin Martti Vihanto KTT, dosentti Kirja-arvostelu on julkaistu Kilpailuoikeudellisessa Vuosikirjassa 1, Suomen Kilpailuoikeudellinen Yhdistys,

Lisätiedot

KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ?

KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ? 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Kuntoutuskumppanuus ja osallisuus Helsinki, Marina Congress Center 19.3.2010 KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ? Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia,

Lisätiedot

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti

ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö. KOTILO-projekti ASUMISPAKKI-koulutus Harkittu rahan käyttö Harkittu rahankäyttö Omasta taloudellisesta tilanteesta on tärkeää olla tietoinen. On hyvä arvioida tulot ja menot. Pienillä tuloilla selviää, kun suunnittelee

Lisätiedot

Talouden lukutaitoa oppimassa Esitelmä Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivässä 9.12.2014

Talouden lukutaitoa oppimassa Esitelmä Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivässä 9.12.2014 Talouden lukutaitoa oppimassa Esitelmä Talous- ja velka-asioiden ajankohtaispäivässä 9.12.2014 Professori Olli-Pekka Ruuskanen Vakuutustiede Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Taloudellinen lukutaito

Lisätiedot

LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS. Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki

LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS. Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki 1 (5) LINJA-AUTOLIIKENTEEN ASIAKASPALVELUSOPIMUS II Asiamies: Y-tunnus: Yhteystiedot: Toimeksiantaja: Oy Matkahuolto Ab Y-tunnus: 0111393-9 osakeyhtiö, Helsinki Yhteystiedot: PL 111, Lauttasaarentie 8

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi. Sampsa Puttonen & Mikael Sallinen 1 06.11.2014 Hyvinvointia työstä 06.11.2014 Sampsa Puttonen & 1 Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Ihmiset ja osaaminen menestymisen kivijalka Energiaa tuloksentekoon 06.11.2014 2 Konteksti Tuottavuus

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot