Luottamus ja moraali taloustieteessä*

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luottamus ja moraali taloustieteessä*"

Transkriptio

1 Kansantaloudellinen aikakauskirja 100. vsk. 3/2004 ARTIKKELEITA Luottamus ja moraali taloustieteessä* Martti Vihanto Kansantaloustieteen dosentti Turun kauppakorkeakoulu 1. Johdanto T aloustieteelliset selitykset luottamuksen syntymisestä perustuvat tavalla tai toisella rationaalisuusoletukseen. Selitykset ovat erilaisia riippuen siitä, miten rationaalisuus halutaan määritellä. Artikkelissa esitetään, että luottamuksen ja moraalin kaltaisten ilmiöiden selittämiseksi rationaalisuutta olisi käsiteltävä taloustieteessä rajoittuneena. Huomioon olisi otettava tietämyksen jäsentymättömyys, kognitiiviset rajoitteet ja tunteet. Artikkelin tavoitteena on erityisesti tarkastella luottamuksen syntymistä pankkien luottosopimuksissa. Kaikissa sopimussuhteissa kummankin osapuolen on voitava luottaa toiseensa. Pankkiluotoissa luottamuksen tarve on epäsymmetrinen, ja näkökulmana onkin seuraavassa pankin toiminta luotonhakijan luotettavuuden selvittämiseksi ja sen lisäämiseksi. * Artikkeli perustuu esitelmään Sosiaalinen pääoma, luottamus ja kaapeliyhteiskunnan haaste -työpajassa Tampereen yliopistossa ja työryhmäesitykseen Taloustutkijoiden XX kesäseminaarissa Jyväskylän yliopistossa Kirjoittaja kiittää aikakauskirjan päätoimittajaa hyvistä kommenteista. 2. Homo oeconomicus Taloustieteessä yleisin tapa selittää luottamuksen syntymistä on olettaa kuvitteellinen homo oeconomicus, joka maksimoi omaa materiaalista hyvinvointiaan. Tällainen ihminen maksaa lainansa takaisin esimerkiksi sen vuoksi, että muuten pankki ei anna hänelle lainaa enää toista kertaa. Markkinasanktion syntyminen edellyttää, että sopimussuhde on toistuva ja asiakkaalla on syytä pelätä tulevien sopimusten menettämistä sopimusrikkomuksen seurauksena (Williamson 1993, 466). Max Weber (1905, 35) muotoilee periaatteen Benjamin Franklinia lainaten seuraavasti: Muista, että sananparren mukaan hyvä maksaja on jokaisen kukkaron herra. Jos sinut tunnetaan siitä, että maksat takaisin täsmällisesti lupaamanasi aikana, voit aina lainata kaiken rahan, mitä ystäväsi eivät sillä hetkellä tarvitse. Maineensa pilannut velallinen voi yrittää rahan lainaamista niiltä, jotka eivät vielä tunne hänen tapojaan. Rahoitusmarkkinoilla on kehittynyt lukuisia hallintainstituutioita estämään opportunismia. Pankki saattaa antaa lainaa kilpailijoita alemmalla korolla, koska petoksen 239

2 ARTIKKELEITA KAK 3 / 2004 kustannus on silloin suurempi ja asiakas tulee pankistaan riippuvaiseksi (Bowles ja Gintis 1993, 87). Työmarkkinoilla vastaavaa instituutiota kutsutaan tehokkuuspalkaksi. Se on markkinatasoa korkeampi ja motivoi työntekijöitä tekemään työnsä tehokkaasti niin kuin on sovittu. Tieto epäluotettavasta velallisesta leviää muiden pankkien tietoon, jos pankit ylläpitävät luottohäiriörekisteriä. Homo oeconomicus -oletuksen avulla tällaisten rekisterien syntymistä on vaikea selittää markkinatalouden oloissa. Vaikka rekisteri hyödyttää kaikkia osapuolia kun se on jo olemassa, kenelläkään yksittäisellä toimijalla ei näytä olevan kannustinta sen perustamiseen. Jonkin muun kuin voitontavoittelun on oltava hankkeen käynnistäjänä. Alkuvaiheen puuhamiesten vaikuttimet voivat kummuta esimerkiksi yhteisvastuun tunteesta tai halusta rankaista huijareita. Daniel B. Klein (1992, 284) esittää, että luottohäiriörekisteri saadaan ehkä alulle osuustoiminnallisena talkoohankkeena, ja kun kriittinen määrä luottotietoja on onnistuttu keräämään, rekisteriä pystytään pyörittämään kannattavana liikeyrityksenä. Taloustieteessä tavanomainen takaportti on olettaa, että valtiovalta perustaa luottotietorekisterin pankkien puolesta. Tämä vain siirtää selitystehtävää. Kenen etujen mukaista on perustaa itse valtiovalta? Miksi tuota valtaa käyttävien kannattaa tuottaa julkishyödykkeitä? Uusklassisen taloustieteen rationaalisuusoletus ei edellytä, että laina-asiakkaat ovat kiinnostuneita vain rahasta. Velallinen voi hoitaa lainansa lyhennykset tunnollisesti moraalisen vakaumuksensa takia. Tällainen velallinen ei pyri pankin luottamukseen saadakseen siitä taloudellista hyötyä, vaan koska niin kuuluu tehdä ja muu olisi väärin. Taloustieteen rutiiniratkaisu moraalin selittämiseksi on olettaa se annetuksi tekijäksi (Kirzner 1992, 200). Moraalitekijät voidaan sisällyttää joko taloudenpitäjien preferensseihin tai valintojen rajoitteisiin (Goldfarb ja Griffith 1991, 66). Edellisessä tapauksessa velallinen maksaa lainansa takaisin, koska luottamuksen pettäminen aiheuttaisi hänessä syyllisyyden tunnetta ja muita henkisiä kustannuksia. Jälkimmäisessä tapauksessa lainan maksamatta jättäminen ei kuulu oletettuihin valinnan vaihtoehtoihin. Moraalitekijöiden käsitteleminen eksogeenisina on toimiva ratkaisu teorian sisäisen logiikan ongelmiin. Teorian ulkopuolisen empirian kannalta sillä pystytään tuottamaan vain tautologioita (James 2002, 302). Moraalin eksogeenisuus saattaa myös olla virhepäätelmien lähde, sillä se voi muuttua endogeenisesti taloudellisista tekijöistä johtuen. Esimerkiksi verovelvollisilla on kasvava taipumus kiertää veroja, kun veronkierron havaitaan yleistyvän yhteiskunnassa (Vihanto 2003, 120). Vastaavasti voidaan odottaa, että pankkien velalliset laiminlyövät velkojensa takaisinmaksun sitä todennäköisemmin, mitä yleisemmin muiden havaitaan menettelevän tällä tavalla. Arvojen muutokset näkyvät lasten kasvatuksessa. Jos muut laiminlyövät kasvatustehtävän ja moraalittomuus yleistyy yhteiskunnassa, omatkin lapset saattaa olla kannattavaa kasvattaa itsekkäiksi selviytyjiksi. Toinen esimerkki arvojen muutoksista on uskonnollisen käyttäytymisen siirtyminen yksityiselle elämänalueelle (Kääriäinen 2003, 94). Tällaisetkin tekijät kuuluvat taloudellisen selittämisen piiriin. 3. Rajoittunut rationaalisuus Pankkien laina-asiakkaiden rationaalisuus on 240

3 Martti Vihanto tosiasiassa rajoittunutta. Tietämys päätöksiin vaikuttavista asioista on puutteellista ja jäsentymätöntä, tietämyksen käsittely on epätäydellistä, ja tunteet vaikuttavat erottamattomalla tavalla päätösten sisältöön. Kun rationaalista käyttäytymistä tarkastellaan sellaisena kuin sen havaitaan esiintyvän todellisuuden oloissa, luottamuksen ja moraalin kaltaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä pystytään selittämään paremmin. Velallinen ei tiedä tarkasti eikä osaa aina edes kuvitella mielessään, mitä kaikkea lainan lyhennyksistä laistaminen saattaisi aiheuttaa (Kirzner 1992, 219). Taloustieteilijät puhuvat aidosta epävarmuudesta halutessaan välttää väärinkäsitystä ja erottaa toisistaan reaalimaailman tietämättömyys ja uusklassisen mielikuvitusmaailman jäsentynyt epävarmuus. Myös kognitiiviset rajoitteet vaikeuttavat täydellisen päätöksen tekemistä. Havaitseminen ja tarkkaavaisuus ovat vajavaisia, muisti toimii huonosti ja ajattelussa tapahtuu virheitä. Kaiken tämän lisäksi tunteet värittävät jokaista päätöksenteon vaihetta. Tunteilla tarkoitetaan tässä artikkelissa ylpeyden, katumuksen, kateuden tai muun vastaavan tunnetta, joka aiheuttaa ihmisessä mielihyvää tai mielipahaa (Elster 1998, 48). Rajoittuneesti rationaalisesta laina-asiakkaasta voisi olla esimerkkinä opintojaan aloitteleva ylioppilas. Hänellä ei ole entuudestaan omakohtaista kokemusta pankkilainan ottamisesta puhumattakaan sellaisen maksamatta jättämisestä. Hän on varmaankin saanut vanhemmiltaan ohjeita, lukenut lehdistä liemeen joutuneiden velallisten kohtaloista ja muutenkin kuullut velkaantumisen riskeistä. Opintolainan ottamiseen ja sen takaisin maksamiseen vaikuttaa myös tieto muista itse koetuista tai muuten tutuista tilanteista, jotka ovat toisenlaisia mutta sisältävät samoja piirteitä (Vihanto 2003, 113). Opiskelija on elämänsä aikana antanut ja hänelle on annettu lukemattomia lupauksia, ja tietoa on kertynyt sekä lupausten pitämisen että valehtelun seurauksista. Ihmisen tietämys on käytännössä liian rajoittunutta optimointia varten, mutta se on silti usein riittävää järkevien päätösten tekemiseksi. Vaikka velallinen ei tietäisi, onko velan maksaminen sovitulla tavalla paras olemassa olevista vaihtoehdoista, hänellä voi olla tarpeeksi tietoa pitää sopimusten noudattamista itselleen hyvänä tai ainakin tyydyttävänä yleisenä periaatteena. Psykologisessa taloustieteessä kutsutaan heuristiikaksi taipumusta toimia tietyllä tavalla tai toistaa tiettyä toimintatapaa eri tilanteissa, joilla on toimijan mielestä olennaisia yhteisiä piirteitä (Vihanto 2002, 119). Instituutioista on kysymys, kun säännönmukaisuudet ilmenevät laajalti ja pitkään yhteiskunnassa. Ne voidaan luokitella moraali- ja oikeusinstituutioihin sekä näiden alaisuudessa kehittyviin hallintainstituutioihin. Kognitiivisista rajoitteista johtuen optimointi on käytännössä mahdotonta silloinkin, kun tietämys päätökseen vaikuttavista seikoista sattuu olemaan täydellinen. Tällaisissa tilanteissa kuten Rubikin kuution ratkaisemisessa heuristiikat auttavat löytämään tyydyttäviä ratkaisuja. Jos lupausten pitäminen ja luotettavuus ovat osoittautuneet pankkilainaa hakevan mielestä toimiviksi aikaisemmissa sopimus- ja muissa suhteissa, hän saattaa noudattaa samaa heuristiikkaa myös pankin asiakkaana ollessaan harkitsematta asiaa sen tarkemmin. Hyvä heuristiikka sisältää arvaamattoman paljon hyödyllistä tietoa, joka on muotonsa ansiosta helposti käytettävissä ja usein myös siirrettävissä esimerkiksi opettajalta oppilaalle. Tieto voi olla suureksi osaksi hiljaista. Tietämyksen ja sen käsittelyn rajoitteiden ohella tunteet vaikuttavat velallisen valintoihin. 241

4 ARTIKKELEITA KAK 3 / 2004 Luotettavuudesta voi kehittyä hänelle niin tärkeä heuristiikka ja minuuden osa, että siitä poikkeaminen aiheuttaa voimakasta häpeän tai muun mielipahan tunnetta, ja sen noudattaminen tulee melkein automaattiseksi. Halu säilyttää maine vaikuttaa tunteisiin, mutta maineen menetyksestä koituva vahinko ei yksin riitä selitykseksi. Pankin kannattaa suunnitella toimenpiteet luottotappioiden ennalta ehkäisemiseksi sen mukaan, millä tavalla rationaalisina se pitää lainanhakijoita. Jos näiden ajatellaan olevan rationaalisia uusklassisen taloustieteen mielessä, paras keino välttää luottotappioita on tehdä niiden tuottaminen sopivilla kannustimilla velallisten kannalta epäedulliseksi. Usein mainittuja esimerkkejä ovat vakuuden tai henkilötakauksen vaatiminen. Jos taas lainanhakijoiden oletetaan olevan rajoittuneesti rationaalisia, hyödyllistä on pyrkiä erottelemaan asiakkaat näiden noudattamien heuristiikkojen perusteella. Rutiinikäytäntö pankeissa on käyttää luottopäätöksen yhtenä perusteena lainanhakijoiden taloudellista historiaa. Kulutusluotoissa tärkeitä ovat säästämis- ja työmarkkinakäyttäytyminen, joita voidaan painottaa luottopisteytyksen avulla. Asiakasta pidetään tällaisissa analyyseissa luotettavana, jos hän on osoittautunut luottamuksen arvoiseksi muissa vastaavissa tilanteissa ja hänen voidaan odottaa käyttäytyvän samoin myös jatkossa. Esimerkki hyvästä signaalista on aiemmissa luottosuhteissa havaittu valmius kertoa vaikeuksista heti niiden ilmaannuttua (Nooteboom 2002, 95). Heuristinen käyttäytyminen herättää luottamusta pelkästään sen takia, että se on ainakin joiltakin piirteiltään säännönmukaista ja näin ollen ennustettavaa (Hayek 1973, 97). Pankin luottamus asiakkaaseensa on selitettävissä tässäkin tavalla, joka on taloustieteellinen. Asiakas ei toimi uusklassisen taloustieteen rationaalisuusoletuksen mukaisesti mutta kylläkin järkevästi siinä rajoittuneessa mielessä, että hän pyrkii soveltamaan kannaltaan edullisia proseduureja (Simon 1978, 9). Rajoittuneen rationaalisuuden korostaminen ei tarkoita, että taloudelliset kannustimet olisivat merkityksettömiä. Kovat kannustimet ovat edelleen tärkeitä, mutta niiden vaikutukset ovat rationaalisuuden rajoitteiden vuoksi usein yllättäviä, ja yllättävillä tekijöillä on kannustinvaikutuksia. Näitä kysymyksiä tarkastellaan seuraavaksi. 4. Luotettavuuden lisääminen Taloustieteen tehtävä ei ole kertoa ihmisille, mikä on heille hyväksi tai miten heidän pitäisi käyttäytyä. Neuvoja voidaan vain antaa siitä, millaisia keinoja ihmisten olisi viisasta käyttää, jos he ovat päättäneet pyrkiä tiettyyn tavoitteeseen. Seuraavassa oletetaan pankin haluavan luotettavia laina-asiakkaita ja pohditaan keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Homo oeconomicus -oletuksen mukaan vakuuden vaatiminen on tehokas keino voimaansaattaa luottosopimus. Jos asuntovelallinen jättää lainan maksamatta, pankilla on mahdollisuus myydä asunto omaan lukuunsa ja pakottaa näin velallinen noudattamaan sopimuksen ehtoja. Käytännössä merkitystä on myös sisäisellä motivaatiolla, joka ajaa ihmisen tekemään asioita ilman mitään ilmeistä palkkiota vain niiden itsensä vuoksi (Frey 1992, 162). Yksi mahdollinen syy sisäisen motivaation syntymiseen on oikeudenmukaisuuden tunne. Kun tällainen tunne viriää velallisessa, hän saattaa maksaa velkansa vaikka voisi yhtä hyvin karata ulkomaille ja selvitä pälkähästä il- 242

5 Martti Vihanto man minkäänlaista rahallista tappiota. Lupauksessa pysyminen on tällaiselle velalliselle velvollisuus ja tuntuu hänestä ainoalta oikealta tai oikeudenmukaiselta teolta. Edeltä käsin on käytännössä mahdotonta luetella tyhjentävästi, mitä oikeudenmukaisuus tarkoittaa. Yleensä ihmiset pystyvät sanomaan, onko jokin tietty toiminta oikeudenmukaista tai ainakin, jos se ei ole oikeudenmukaista. Yhteiskuntajärjestys tuskin olisi mahdollinen ilman jaettua käsitystä oikeudenmukaisuudesta. Yhteiskuntasopimus Sopimusvapaus ja siihen kuuluva velvollisuus noudattaa vapaaehtoisesti tehtyjen sopimusten ehtoja ovat keskeisiä markkinatalouden oikeusperiaatteita. Vapaaehtoisesti tehty luottosopimus hyödyttää sekä velkojaa että velallista siten, kuin osapuolet itse arvioivat hyötyään sopimuksenteon hetkellä. Kulutusluottoon turvautuminen voi olla pitkäaikaistyöttömälle ikävä ratkaisu, mutta kuitenkin paras kaikista tiedossa olevista vaihtoehdoista. Velallinen saattaa tästä huolimatta kokea sopimuksen epäoikeudenmukaiseksi, jos sitä sääntelevät oikeusperiaatteet ovat hänen mielestään kohtuuttomia ja tämän vuoksi mahdottomia hyväksyä. Pankkien laina-asiakkaat noudattavat luottosopimuksen ehtoja todennäköisesti sitä tunnollisemmin, mitä paremmin he kokevat voivansa hyväksyä voimassa olevan sopimusoikeuden periaatteet. Kansanvaltaisen yhteiskunnan jäsenten voidaan ajatella sopivan oikeusjärjestelmän perustuslaillisista periaatteista yhteiskuntasopimuksessa, jonka kanssa sopusoinnussa myös sopimusoikeuden periaatteiden tulee olla (Rawls 1971, 12). Osapuolet ovat tässäkin sopimuksessa rajoittuneesti rationaalisia (Donaldson ja Dunfee 1994, 256). Suuren yhteiskunnan jäsenet eivät pysty käytännössä tekemään yksimielistä yhteiskuntasopimusta. He voivat kuitenkin pohtia mielessään, olisivatko he periaatteessa valmiit suostumaan eduskunnan säätämiin lakeihin. Jos tällainen suostumus on annettavissa, lait muistuttavat muita vapaaehtoisesti tehtyjä sopimuksia ja herättävät samanlaisia velvollisuudentunteita (Vihanto 2003, 123). Jokaisen kansalaisen moraalinen tehtävä on myötävaikuttaa osaltaan uusien lakien löytämiseen, kannattaa ehdotuksia niiden odotettavissa olevien yleisten vaikutusten perusteella ja muutenkin täyttää konstitutionaalinen velvollisuutensa ajattelematta aina ensimmäiseksi omaa yksityistä etua (Buchanan 1991, 154). Yhteiskunnallinen eriarvoisuus vaikeuttaa yhteiseen normiperustaan pääsemistä. Osa ihmisistä saattaa pitää markkinatalouden oikeusperiaatteita varakkaita suosivina tai muuten puolueellisina. Vaikka vapaan markkinatalouden tiedetään edistävän tehokkuutta (Kirzner 1992, 223), pelisääntöjä vastustetaan ja pidetään siksi vähemmän velvoittavina. Seurauksena on luottamuksen heikkeneminen koko yhteiskunnassa. Suuret toimeentulo- ja varallisuuserot vähentävät luottamusta myös luotonannossa. Valtiovallan keinoja luottamuksen lisäämiseksi ovat koronkiskonnan kieltäminen, luotonantajan vastuun laajentaminen ja velkajärjestelyn tarjoaminen vaikeuksiin joutuneille velallisille kansalaismielipiteen viitoittamalla tavalla. Velallinen saattaa pitää sopimusoikeuden periaatteita hyväksyttävinä ottaessaan lainaa, mutta muuttaa käsityksiään laina-ajan kuluessa. Suhtautuminen voi muuttua esimerkiksi silloin, kun velallinen kokee ajautuneensa vaikeuksiin ilman omaa syytään työttömyyden, sairastumisen tai muun vastaavan syyn takia. 243

6 ARTIKKELEITA KAK 3 / 2004 Ihmisen taipumus tulkita kaikkia uusia havaintoja omien etujen ja tunteiden kannalta edullisella tavalla vahvistaa osaltaan negatiivista suhtautumista sopimusvelvoitteita kohtaan (Frijda 1988, 282). Työpaikkansa menettänyt velallinen näkee kaikissa talousuutisissa alkavan taantuman merkkejä, ja syyt hyvien työtilaisuuksien vähäisyyteen tuntuvat olevan yhä selvemmin omien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella. Muiden velallisten käyttäytyminen on toinen mahdollinen syy muutoksiin suhtautumisessa sopimusvelvoitteita kohtaan. Pankkiasiakas voi pitää velvollisuutta noudattaa sopimuksia sinänsä oikeutettuna, mutta jättää lainansa silti maksamatta, jos muutkin jättävät. Pahimmassa tapauksessa luottohäiriöistä kehittyy tarttuva joukkoilmiö, joka leviää epidemian tavoin koko yhteiskuntaan ja lahottaa moraalia muuallakin kuin luottosopimuksissa. Prosessi saa ehkä alkunsa täysin mitättömästä syystä ja jopa pelkistä kuvitelmista, vahvistaa arvaamattomasti itse itseään ja lukkiutuu lopulta kaikkien kannalta onnettomaan umpikujaan. Keskeinen keino estää prosessia karkaamasta käsistä on soveltaa nollatoleranssia, puuttua päättäväisesti vähäisiinkin sopimusrikkomuksiin ja osoittaa tällä tavalla, että yhdessä sovituista pelisäännöistä ei sovi livetä missään olosuhteissa. Moraalikäsitysten endogeeninen muuttuminen on otettava huomioon myös pankkivalvonnassa (Vihanto 2002, 124). Itsemäärääminen Ihmisillä on edellä oletettu olevan suurempi taipumus noudattaa tekemiään sopimuksia, jos he pitävät taustalla olevia sopimusoikeuden periaatteita hyväksyttävinä. Ilmiötä voidaan selittää toimintavapauden ja itsemääräämisen tunteilla, joiden heikkenemisen tiedetään syrjäyttävän sisäistä motivaatiota (Frey 1992, 166). Pankin kannattaa käyttää laina-asiakkaiden psykologista taipumusta hyväkseen ja luoda hyviksi havaituilla keinoilla vaikutelma itsemääräämisestä koko laina-ajan kestolle. Luottosopimuksen kaikki ehdot, mukaan lukien epäedulliset ja harvoin sovellettavat, on hyvä selittää sopimusta tehtäessä asiakkaalle, jottei tämä pääse ahdingon sattuessa sälyttämään moraalista vastuuta pankille. Lyhennyksen vähän myöhästyessä ei ole syytä heti epäillä pahinta. Järeiden perintätoimien sijasta on viisaampi ryhtyä selvittämään velallisen kanssa ongelman syitä ja ratkaisuja. Taseanalyysien, kovenanttien ja muiden valvontakeinojen käytössä kannattaa noudattaa hienovaraisuutta. Vanhan asiakkaan luottosopimukseen jätetään aukkoja jopa tarkoituksella herättämään velallisessa luotettavuuden tunteita. Täydellinen sopimus ja täysin läpinäkyvä sopimussuhde saattavat olla optimaalisia rajoittumattomasti rationaalisten sopimusosapuolten välillä. Todellisuuden olosuhteissa ne provosoivat opportunismia niin kuin huippuvarma vartiointi vankilapakoja ja pikkumainen työajanseuranta työhaluttomuutta. Luottamuksen puute toteuttaa siis itse itseään ja johtaa vaikeasti peruutettavaan noidankehään (Nooteboom 2003, 27). Yksityiskohtainenkin luottosopimus toimii, jos se tehdään luottamuksen ilmapiirissä ja luottamusta yhdessä rakentaen. Bart Nooteboom (2002, ) selittää kirjassaan, kuinka sopimusprosessin edetessä osapuolet oppivat ymmärtämään toisiaan, kehittävät keskinäistä empatiaa ja sitoutuvat kumpaakin hyödyttävään yhteistyöhön. Luottosopimuksen allekirjoittaminen on tässä ajattelussa enemmänkin psykologisen vuorovaikutusprosessin sym- 244

7 Martti Vihanto bolinen välitavoite kuin juridisesti sitova yksittäinen tapahtuma. Toisen perinpohjainen tunteminen on tarpeen erityisesti sellaisten katastrofien välttämiseksi, joihin kulttuuriltaan erilaiset osapuolet voivat ajautua (Good 1988, 45). Pankin ja sen laina-asiakkaan välinen luottamus on saattanut käynnistyä vuosikymmeniä ennen luottosopimuksen tekemistä. Pankki on antanut ristiäislahjaksi säästöpossun, ja kannustus ennakkosäästämisen vuosina on vahvistanut sitoutumista. Pankki ylläpitää luottamuksen ilmapiiriä muistamalla asiakkaitaan syntymäpäivinä sekä kutsumalla heitä aika ajoin asiakastilaisuuksiin aina saman tutun konttorin kokoustiloihin. Velalliset kokevat tällaiset huomionosoitukset kiitoksena velvoitteidensa hoitamisesta ja itseluottamusta lisäävinä tekijöinä (Nooteboom 2002, 95). Vastavuoroisuus Velallisen taipumus pitää pankin vaatimuksia oikeutettuina kasvaa, jos pankin oma toiminta vaikuttaa oikeutetulta. Pankkitoimihenkilöiden irtisanominen heti töiden vähentyessä tai suurten osinkojen maksaminen voitollisen tilivuoden jälkeen ovat markkinataloudessa laillisia toimenpiteitä ja usein ehtoja taloudelliselle tehokkuudelle. Ihmiset saattavat silti pitää niitä ahneuden merkkinä tai muuten vastenmielisinä, jos pankki pystyisi ilmankin jatkamaan toimintaansa. Velallisten halu menetellä oikein sellaista pankkia kohtaan, joka menettelee puolestaan oikein omalta osaltaan, on selitettävissä vastavuoroisuuden käsitteellä. Inhimillinen ominaisuus vastata toisen käyttäytymiseen samalla mitalla on luontainen (Rawls 1971, 495) samoin kuin taipumus kostaa kustannuksiin katsomatta luottamuksen pettäminen (Nooteboom 2002, 25). Vastavuoroisuusheuristiikka on yksi selitys sille, miksi pienet osuustoiminnalliset paikallispankit menestyvät kilpailussa suurten kansainvälisten liikepankkien keskellä. Se on samalla este uusien pankkien perustamiselle, sillä kuten Robert Axelrod (1984, 138) muistuttaa vastavuoroisuus edellyttää käynnistyäkseen toisen osapuolen luottavaista aloitetta. Myös henkilökohtaiset suhteet lisäävät pienen paikallispankin kilpailukykyä. Lupauksen pettäminen tuntuu erityisen häpeälliseltä, kun sen on antanut toiselle ihmiselle, jota on kätellyt luottoneuvottelun päätteeksi ja joka tervehtii kylällä. Adam Smith (1759, III.2.6) jo aikoinaan selitti, että ihmisellä on luontainen halu miellyttää ja haluttomuus loukata muita. Julkishyödyke-eksperimenteissä on havaittu, että koehenkilöiden keskustelu vaikuttaa selvästi yhteistyöhalukkuuteen (Ledyard 1995, 156). Max H. Bazerman ym. (1998, 86 97) tarkastelevat ilmiön mahdollisia selityksiä. Kasvokkain tapaaminen, tuttuus ja muunlainen läheisyys lisäävät luotettavuutta, koska tällaisissa tilanteissa kuten perheen piirissä on yleensä kannattavaa olla luotettava (Vanberg 1994, 57). Toisiaan muistuttavat tapaukset sekoittuvat keskenään, mikä saattaa johtaa oman edun kannalta huonoihin päätöksiin (Vihanto 2003, 119). Samasta syystä paikallispankin velallisista saattaa kehittyä ikuisia ja uskollisia asiakkaita, jotka ovat haluttomia kilpailuttamaan edes kokeeksi omaa pankkiaan ja siirtämään rahaasioitaan muualle pienen voiton toivossa. Uskollisuudella on rajansa, sillä riittävän suuri korkoero tai muu saa asiakkaan teroittamaan valppauttaan (Nooteboom 2002, 43). Velallisen kohtaaminen kasvokkain luottoneuvotteluissa, kauppakamarin kokkareilla tai 245

8 ARTIKKELEITA KAK 3 / 2004 muissa tilanteissa on pankin kannalta hyödyllistä myös asiakkaiden luotettavuuden seulonnassa. Kokenut luottovirkailija pystyy tekemään päätelmiä lainanhakijan kasvonliikkeistä, eleistä ja muista henkilökohtaisista ominaisuuksista. Taito selittyy ihmisen ylivertaisella hahmontunnistuskyvyllä (Axelrod 1984, 102). Yksi päätösvirheiden lähde on epärationaalinen luottamussiirto. Ihmisillä on taipumus luottaa keskimääräistä enemmän sellaisiin ryhmiin kuuluviin henkilöihin, joissa he tuntevat luotettavia jäseniä. Suomalainen pyytää mieluummin toista suomalaista kuin yhtä tuntematonta ulkomaalaista katsomaan tavaroitaan uimarannalla (Ilmonen 2002, 31). Verkkokaupassa luotetaan yritykseen, jonka sivuilla on linkkejä luotettavina pidettyjen toisten yritysten sivuihin, vaikka mitään yhteistyötä ei olisikaan (Stewart 2003, 14). Verkostot Asiakassuhteen jatkuessa luottovirkailija kuulee asiakkaalta itseltään ja hänet tuntevilta muilta henkilöiltä asioita, joista ei ole muuten saatavissa tietoa tai edes soveliasta kysyä. Michel Ferrary (2003, 685) mainitsee esimerkkeinä yrittäjäasiakkaan avioliitto- ja alkoholiongelmat. Mika Kallioinen (2002, 139) osoittaa tutkimuksessaan, että 1800-luvun kehittymättömissä instituutio-oloissa suhteet olivat suorastaan välttämättömiä liiketoiminnan vaatiman rahoituksen järjestämisessä. Luottotietojen luonteesta johtuen luottovirkailijan pitkä työsuhde pankkiin on omiaan lisäämään työn tuottavuutta. Henkilökunnan pysyvyys on pankin kannalta edullista myös lisätessään asiakkaiden pankkiuskollisuutta (Saparito, Chen ja Sapienza 2004, 402). Suhdepankkitoiminnalla on sanotun perusteella selvä kilpailuetu suhteessa verkkopankkitoimintaan. Kansainvälinen verkkopankki säästää yksinkertaisissa sopimuskustannuksissa kuten konttorien ylläpitokuluissa, mutta pieni paikallispankki onnistuu paremmin pehmeän tiedon hallinnassa. Menestyvä suhdepankkitoiminta asettaa vaatimuksia sekä pankin omalle organisaatiorakenteelle että pankkivalvonnan asiantuntemukselle (Berger ja Udell 2002, 39; 44). Tavoitettavuus Kokeellisessa taloustieteessä ihmisten on havaittu kiinnittävän erityistä huomiota äskettäin tai voimakkaasti koettuihin ja tämän vuoksi helposti mieleen tuleviin asioihin (Frijda 1988, 275). Tavoitettavuudesta johtuen velallinen todennäköisesti välttää hankaluuksiin joutumista erityisesti silloin, kun naapurin taloa ollaan myymässä pakkohuutokaupalla tai kun hän on itse jäänyt juuri kiinni verovilpistä. Pintaan nousevat epävarmuuden tunteet saavat velallisen tulkitsemaan muitakin tapahtumia valikoiden ja kuulemaan uhkaavia risahduksia niin kuin yksinäinen yöpyjä syrjäisessä autiotalossa. Pankin kannattaa ottaa tavoitettavuusheuristiikka huomioon, kun se harkitsee edellä tarkasteltuja keinoja velallisten luotettavuuden lisäämiseksi. Kestävää kehitystä tukevan ympäristöinvestoinnin rahoituspäätös julkistetaan mieliin painuvalla tavalla, voitonjako pankin omistajille toteutetaan huomaamattomassa muodossa, pankin vastuuhenkilöt esiintyvät julkisuudessa hyvinä koettujen asioiden yhteydessä, ja luotonottoon sisältyvistä riskeistä kerrotaan lainanhakijoille hätkähdyttävällä tavalla. Takaajan vaatiminen pankkilainalle voi olla tavoitettavuuden vuoksi tehokas keino ehkäis- 246

9 Martti Vihanto tä luottotappioita. Velallisen on helppo kuvitella mielessään, miltä hänen sedästään tai muusta lainansa takaajasta tuntuisi, jos tämä joutuisi myymään kotinsa takausvastuusta selvitäkseen. Tuntemuksissa on eroja, sillä myötäelämisen taito ja tunneäly vaihtelevat suuresti ihmisten välillä. Takaajan kannalta tilanne saattaa olla kiusallinen, sillä lähisukulaisen luotettavuuden epäileminen ei ole soveliasta, ja valvonta käy tämän vuoksi hankalaksi. 5. Loppupohdinnat Pankilla on käytettävissään monenlaisia keinoja, joilla se pystyy vaikuttamaan velallisten kannustimiin noudattaa luottosopimuksen ehtoja. Luoton myöntämisen edellytykseksi voidaan asettaa turvaava vakuus, joka tarvittaessa realisoidaan kattamaan velallisen vastuita. Tällaisten keinojen tehokkuus perustuu ulkoiseen motivaatioon. Tässä artikkelissa on tarkasteltu sisäisiä kannustintekijöitä, jotka saavat velalliset maksamaan velkansa ilman odotusta palkkion saamisesta tai uhkaa sellaisen menettämisestä. Pääasiallisena innoittajana on oletettu olevan halu toimia niin kuin on oikein ja mikä tuntuu tämän vuoksi hyvältä. Yhteiskunta tarvitsee toimiakseen sekä sisäisiä että ulkoisia kannustintekijöitä. Molempien ymmärtäminen on välttämätöntä kaikissa yhteiskuntatieteissä. Jos taloustieteilijät tuntuvat mielellään unohtavan tehokkaan talouden tarkasteluissaan sosiaaliset rakenteet, sosiaalitieteilijät tuntuvat mielellään unohtavan, miten hyvä asia on talouden tehokkuus (Kajanoja 1998, 49). Moraali-, oikeus- ja hallintainstituutioista rakentuva sosiaalinen pääoma on niin kuin materiaalinenkin pääoma erikoistuneista osista koostuva monimutkainen rakenne, jonka osien välillä on muuttuvia korvaavuus- ja täydentävyyssuhteita (Coleman 1988, 98). Esimerkiksi velallisen toimien tarkka valvonta lisää tämän ulkoisia kannustimia huolehtia velvoitteistaan, mutta pilaa samalla sopimussuhteen ilmapiiriä ja vaatii tuekseen muita toimenpiteitä (Williamson 1993, 480). Pankin kannalta kulloinkin paras toimenpiteiden yhdistelmä riippuu oikeusjärjestelmän varmuudesta, edellisestä pankkikriisistä kuluneesta ajasta, velallisen työmarkkinoiden kireydestä ja lukemattomista muista, usein jatkuvasti muuttuvista seikoista. Ulkoiseen motivaatioon on aihetta kiinnittää erityistä huomiota, kun lainaturvavakuutus tai muu tarjoaa suotuisia tilaisuuksia moraalikadon ilmenemiselle. Tilaisuus tekee varkaan (Kanniainen 2003, 103). Sokea luottamus toiseen on yleisestikin ottaen tyhmää, ja pankilla on erityisen painavat syyt välttää haavoittuvuutta hyväksikäytölle. Luottavaisuuden ja luottamuksen rakentamisen järkevyys pankin tai koko yhteiskunnan kannalta riippuu kulloisenkin tapauksen yksityiskohdista, ja parhaiden keinojen valinta on viime kädessä aina empiirinen kysymys (Levi 2000, 152). Kun velallinen maksaa velkansa sisäisen motivaation ajamana, hän on luotettava sanan tavanomaisessa merkityksessä. Samaa ei voi sanoa velallisesta, joka hoitaa sovittuja lyhennyksiä vain niin kauan kuin se on hänelle itselleen edullista ja rikkoo häikäilemättä lupauksensa heti ensimmäisen tilaisuuden tullen. Ihmisyhteisöissä on kehittynyt biologisen ja sosiaalisen evoluution tuloksena lukemattomia instituutioita, jotka tukevat todellisen luottamuksen syntymistä ja luottamuspääoman säilymistä ihmisten välisissä suhteissa. Ne ovat usein moraali-instituutioita. Luottamus ja moraali liittyvät saumattomasti yhteen myös alueen taloustieteellisessä tutkimuksessa. 247

10 ARTIKKELEITA KAK 3 / 2004 Kirjallisuus Axelrod, R. (1984): The Evolution of Cooperation. Basic Books. New York. Bazerman, M. H., Gibbons R., Thompson L. ja K. L. Valley (1998): Can Negotiators Outperform Game Theory?, Kirjassa Halpern J. J. ja R. N. Stern (toim.) Debating Rationality. Nonrational Aspects of Organizational Decision Making. ILR Press, Ithaca, s Berger, A. N. ja G. F. Udell (2002): Small Business Credit Availability and Relationship Lending: The Importance of Bank Organisational Structure. Economic Journal 112, F32 F53. Bowles, S. ja H. Gintis (1993): The Revenge of Homo Economicus: Contested Exchange and the Revival of Political Economy. Journal of Economic Perspectives 7(1), s Buchanan, J. M. (1991): The Economics and the Ethics of Constitutional Order. University of Michigan Press, Ann Arbor. Coleman, J. S. (1988): Social Capital in the Creation of Human Capital. American Journal of Sociology 94 Supplement, S95 S120. Donaldson T. ja T. W. Dunfee (1994): Toward a Unified Conception of Business Ethics: Integrative Social Contracts Theory. Academy of Management Review 19(2), s Elster, J. (1998): Emotions and Economic Theory. Journal of Economic Literature 36(1), s Ferrary, M. (2003): Trust and Social Capital in the Regulation of Lending Activities. Journal of Socio-Economics 31(6), s Frey, B. S. (1992): Tertium Datur: Pricing, Regulating and Intrinsic Motivation. Kyklos 45(2), s Frijda, N. H. (1988): The Laws of Emotion. Kirjassa Jenkins J. M., Oatley K. ja N. L. Stein (toim.) Human Emotions: A Reader. Blackwell, Oxford 1998, s Goldfarb, R. S. ja W. B. Griffith (1991): Amending the Economist s Rational Egoist Model to Include Moral Values and Norms, Part 2: Alternative Solutions. Kirjassa Koford K. J. ja J. B. Miller (toim.) Social Norms and Economic. University of Michigan Press, Ann Arbor, s Good, D. (1988): Individuals, Interpersonal Relations, and Trust. Kirjassa Gambetta D. (toim.) Trust. Making and Breaking Cooperative Relations. Basil Blackwell, Oxford, s Hayek, F. A. (1973): Rules and Order. Law, Legislation and Liberty. A New Statement of the Liberal Principles of Justice and Political Economy, osa 1. Routledge & Kegan Paul, London. Ilmonen, K. (2002): Luottamus Suomessa 1990-luvulla. Julkaisussa Ilmonen K., Kovalainen A. ja M. Siisiäinen (toim.) Lama ja luottamus. Forskningsrapporter från Svenska handelshögskolan 55, Helsinki, s James, H. S., Jr. (2002): The Trust Paradox: A Survey of Economic Inquiries into the Nature of Trust and Trustworthiness. Journal of Economic Behavior and Organization 47(3), s Kajanoja, J. (1998): Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointivaltio. Julkaisussa Kajanoja J. ja J. Simpura (toim.) Sosiaalinen pääoma. Käsite ja sen soveltaminen sosiaali- ja talouspolitiikassa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus, julkaisuja 24, Helsinki, s Kallioinen, M. (2002): Verkostoitu tieto. Informaatio ja ulkomaiset markkinat Dahlströmin kauppahuoneen liiketoiminnassa 1800-luvulla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki. Kanniainen, V. (2003): Talouden moraali, markkinavoimat ja yritysten yhteiskuntavastuu. Kirjassa Kanniainen V. ja M. Sintonen (toim.) Etiikka ja talous. WSOY, Helsinki, s Kirzner, I. M. (1992): The Meaning of Market Process. Essays in the Development of Modern Austrian Economics. Routledge, London. Klein, D. B. (1992): Promise Keeping in the Great Society: A Model of Credit Information Sharing. Kirjassa Klein D. B. (toim.) Reputation. Studies in the Voluntary Elicitation of Good Con- 248

Pystysuuntainen hallinta 2/2

Pystysuuntainen hallinta 2/2 Pystysuuntainen hallinta 2/2 Noora Veijalainen 19.2.2003 Yleistä Tarkastellaan tilannetta jossa: - Ylävirran tuottajalla on yhä monopoliasema - Alavirran sektorissa vallitsee kilpailu - Tuottaja voi rajoitteillaan

Lisätiedot

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA

SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALISEN LUOTOTUKSEN PERUSTEET KUOPIOSSA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB ("EFF") on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin.

Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering AB (EFF) on myöntänyt pääomalainan Super Rye Oy:lle tässä sopimuksessa esitetyin ehdoin. PÄÄOMALAINASOPIMUS Velallinen Super Rye Oy Y-tunnus 1234567-0 Velan määrä 2.000.000,00 euroa Velan numero 1010700 Sopimuksen päivämäärä 1.8.2012 1 OSAPUOLET JA JOHDANTO Egentliga Finlands Lantbruk Finansiering

Lisätiedot

Eräs tyypillinen virhe monitavoitteisessa portfoliopäätösanalyysissa + esimerkkitapaus

Eräs tyypillinen virhe monitavoitteisessa portfoliopäätösanalyysissa + esimerkkitapaus Eräs tyypillinen virhe monitavoitteisessa portfoliopäätösanalyysissa + esimerkkitapaus Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari 2.3.2011 Lähteet: Clemen, R. T., & Smith, J. E. (2009). On the Choice of Baselines

Lisätiedot

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016

NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 NÄIN SUOMI SÄÄSTÄÄ 2016 Säästöpankin vuotuinen tutkimus suomalaisten säästämisestä ja sijoittamisesta. Tutkimustulokset julkaistavissa kansainvälisenä Säästäväisyyspäivänä 31.10.2016 klo 9.30 HYVÄÄ KANSAINVÄLISTÄ

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT,

KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT, KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT, LIITTYKÄÄ YHTEEN! Sosiaalinen pääoma maailmanvalloittajana Esitys Tilastokeskuksen asiakaspäivänä 10.10.2006 Tilastojohtaja Jussi Simpura Tähtiä kuin Otavassa poikia on Jukolassa,

Lisätiedot

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn?

Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Milloin yrittäjä voi saada velkajärjestelyn? Esite keskeisimmistä asioista, jotka vaikuttavat yrittäjän mahdollisuuteen saada velkajärjestely. Samat ehdot ja ohjeet koskevat sekä pää että sivutoimisia

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla?

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016

Nuorten talous- ja velkaneuvonta. Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Nuorten talous- ja velkaneuvonta Mun talous-hanke/ Helsingin talous- ja velkaneuvonta Anna-Maija Högström Tammikuu 2016 Helsingin talous- ja velkaneuvonta Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti.

1.2 Lainatulle pääomalle maksetaan vuosittainen kiinteä korko kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Tiedot lainasta 1.1 Keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö Finnoonportti (Y-tunnus 2611697-6) (jäljempänä Projektikumppani ) tarjoaa Joukon Voima Oy:n (jäljempänä Lainanjärjestäjä ) palvelussa rahoittajille

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Päätösanalyysi Teknologföreningenin kiinteistöuudistuksen tukena (valmiin työn esittely)

Päätösanalyysi Teknologföreningenin kiinteistöuudistuksen tukena (valmiin työn esittely) Päätösanalyysi Teknologföreningenin kiinteistöuudistuksen tukena (valmiin työn esittely) Sara Melander 1.11.2016 Ohjaaja: DI Malin Östman Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ

TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ TASEPALVELUSOPIMUS (Balance Agreement) NRO XX [TASEVASTAAVA OY] sekä FINGRID OYJ 2 (7) Sisällys 1 SOPIMUSOSAPUOLET JA SOPIMUKSEN TARKOITUS... 3 2 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO... 3 3 AVOIN SÄHKÖNTOIMITUS... 3

Lisätiedot

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN Tämä luku käsittelee perheensisäisiä ongelmia perheissä, joissa on ADHD-lapsi. Mukana on kappaleita, joissa käsitellään häiriön ymmärtämistä lapsen

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia

Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia VASTAVÄITTEET Tapio Joki Johdanto Ympärillämme olevat tilaisuudet ovat toiselta nimeltään ratkaisemattomia ongelmia K aupat syntyvät harvoin ilman vastaväitteitä. Myyjälle ratkaisevan tärkeää on ymmärtää,

Lisätiedot

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto,

2010 Yliopistonlehtori, oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus, määräaikainen työsuhde 8/2010 12/2011, Itä-Suomen yliopisto, Syntynyt 27.10.1959 Juuka. Perhe Poika (1979) ja tytär (1989) Koulutus 2010 Hallintotieteiden tohtori, HTT, Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, oikeustieteiden laitos,

Lisätiedot

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen.

Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen. 1. Yleistä Näissä ehdoissa määritellään ne ehdot, joilla Risicum Oyj (myöhemmin luotonantaja) myöntää lainan (50 1000 ) asiakkailleen. 2. Lainan myöntämisen yleiset edellytykset Luotonantaja voi myöntää

Lisätiedot

Preventiivinen oikeuskäytäntö Euroopassa (www.prejus.eu)

Preventiivinen oikeuskäytäntö Euroopassa (www.prejus.eu) Preventiivinen oikeuskäytäntö Euroopassa (www.prejus.eu) - K y s e l y l o m a k e - A. Preventiivisen oikeuskäytännön organisaatio maassasi Täytä liitteenä oleva taulukko ohjeiden mukaan. B. Harkinnassa

Lisätiedot

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen

Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Ruokarukous Uskonnonharjoitusta vai uskonnonopetusta? Pekka Iivonen Uskonnon opetus kouluissa Uskontokasvatus kouluissa Uskonnon harjoittaminen kouluissa Uskonnon opetusjärjestelyiden ja koulun muun toiminnan

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan

Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan Tuomas Matikka VATT Valtiovarainvaliokunta, verojaosto 19.2.2016 Tuomas Matikka (VATT) Tuloverotus ja työn tarjonta Verojaosto 1 / 11 Taustaa Esitys perustuu tammikuussa

Lisätiedot

Vertaistalous hurmaa kuluttajia

Vertaistalous hurmaa kuluttajia Vertaistalous hurmaa kuluttajia #vertaistalous This is the first new economic system to enter onto the world stage since the advent of capitalism and socialism in the early 19th century, making it a remarkable

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Tietoa hyödykeoptioista

Tietoa hyödykeoptioista Tietoa hyödykeoptioista Tämä esite sisältää tietoa Danske Bankin kautta tehtävistä hyödykeoptiosopimuksista. Hyödykkeet ovat jalostamattomia tuotteita tai puolijalosteita, joita tarvitaan lopputuotteiden

Lisätiedot

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush

Merkityksellisyys. työn uusi trendi. Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto Tieke / Slush Merkityksellisyys työn uusi trendi Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto 1.12.2016 Tieke / Slush Suomalaisen Työn Liiton tehtävänä on edistää työn arvostusta. Avainlippu vuodesta 1965 Design from Finland

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ

HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ HTSY Verohallinto 11.6.2014 2 (5) HAKEMISTOPALVELUYRITYKSET POLIISILLE TEHDYISSÄ TUTKINTAPYYNNÖISSÄ Harmaan talouden selvitysyksikössä

Lisätiedot

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi Mistä tietoa kerätään? Käyttäytyminen Liikakäyttäytyminen Käyttäytymispuute Myönteinen käyttäytyminen Tilanne Motivaatio Kehitys Biologiset muutokset

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa

Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? Tuloksia ja tulkintaa Tuomas Matikka VATT VATT-päivä 8.10.2014 Tuomas Matikka (VATT) Miten yrittäjät reagoivat verokannustimiin? VATT-päivä 8.10.2014 1 / 14

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö

Nuori velkakierteessä. Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö Nuori velkakierteessä Paula Paloheimo, Takuu-Säätiö 21.1.2016 Käsiteltävät asiat Velkaongelmien laajuudesta Maksuhäiriömerkintä ja sen vaikutukset Maksuvaikeuksissa olevan asiakkaan kohtaaminen Tilanteen

Lisätiedot

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN?

Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Asiakkaan kohtaaminen, dialogisuus, arvot ja etiikka 20.1.11 kimmo.karkia@phnet.fi MISTÄ HYVÄ KESKUSTELUILMAPIIRI TEHDÄÄN? Mikäauttaa asiakastyössä Asiakas itse 40% Onnistunut vuorovaikutussuhde 30% Toivon

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ?

KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ? 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Kuntoutuskumppanuus ja osallisuus Helsinki, Marina Congress Center 19.3.2010 KUKA HUOLEHTII IKÄÄNTYVIEN TERVEYDESTÄ JA TOIMINTAKYVYSTÄ? Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa

Turre Legal neuvottelee Asiakkaan puolesta sovintosopimuksen oikeudenomistajien kanssa TOIMEKSIANTOSOPIMUS A. Toimeksisaaja Toimeksiannon toimeksisaaja on. Toimeksiannon vastuulakimies on Jussi Kari. Turre Legal voi käyttää myös muita lakimiehiä palvelun toteuttamiseen. B. Palvelut suorittaa

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Palveleva johtajuus - vetovoimaa varhaiskasvatukseen. Kirsi Rytkönen

Palveleva johtajuus - vetovoimaa varhaiskasvatukseen. Kirsi Rytkönen Palveleva johtajuus - vetovoimaa Kirsi Rytkönen 25.3.2015 Palveleva johtajuus vetovoimaa Lorem ipsum ja dolor sit amet. Joka ei tunne historiaansa on tuomittu toistamaan sitä - Autoritaarinen, omaa etua

Lisätiedot

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita. ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.

Lisätiedot

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA

SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA SISÄINEN OHJE SO 21 1 (5) SO 21 KILPAILULAINSÄÄDÄNNÖN HUOMIOON OTTAMINEN STANDARDOINNISSA Vahvistettu :n hallituksessa 2014-09-19 1 Toimintaohjeiden tarkoitus ja soveltaminen Näiden sisäisten toimintaohjeiden

Lisätiedot

KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT

KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT 1 (7) KUNNAN MYÖNTÄMÄÄ TAKAUSTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET JA SUOSITELTAVAT KÄYTÄNNÖT Tässä muistiossa määritellään ne keskeiset periaatteet, joihin tukeutuen kaupungille esitettyjä takauspyyntöjä voidaan yleisellä

Lisätiedot

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Juha Sipilä Hyvinvointia työelämään -seminaari 12.10.2013 Kaikki alkaa ajatuksesta Luomisen prosessi koostuu kolmesta osatekijästä: 1) Kaikki

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense theory) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: onko ihminen egoisti vai altruisti?

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

ALI GIRAY KURDI TURKISTA

ALI GIRAY KURDI TURKISTA ALI GIRAY KURDI TURKISTA Muutin Suomeen vuonna -93 Taustaa Muutin Suomeen vuonna 1993 viiden sisaren ja äidin kanssa. Olen asunut Salossa, Mikkelissä, Riihimäellä, Porvoossa, Imatralla, Kouvolassa ja Joensuussa.

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto

LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA. Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto LAAJAN SUOSTUMUKSEN ONGELMIA Tuija Takala Dosentti, HY Tutkimuspäällikkö, Aalto-yliopisto Näytteiden jatkokäytön edut Resurssien hyötykäyttö Taloudellinen hyöty (erilaisille toimijoille) Suomi tutkimuksen

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013

Kasvuteorian perusteista. Matti Estola 2013 Kasvuteorian perusteista Matti Estola 2013 Solowin kasvumallin puutteet Solwin mallista puuttuu mikrotason selitys kasvulle, sillä mikrotasolla yritykset tekevät tuotantopäätökset kannattavuusperiaatteella

Lisätiedot

Experiment on psychophysiological responses in an economic game (valmiin työn esittely) Juulia Happonen

Experiment on psychophysiological responses in an economic game (valmiin työn esittely) Juulia Happonen Experiment on psychophysiological responses in an economic game (valmiin työn esittely) Juulia Happonen 13.01.2014 Ohjaaja: DI Ilkka Leppänen Valvoja: Prof. Raimo P. Hämäläinen Työn saa tallentaa ja julkistaa

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva

Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Luoton takaisinmaksuturva lainanottajan perusturva Lainamäärät erityisesti asuntoluottojen määrät ovat vuosi vuodelta kasvaneet ja laina-ajat pidentyneet. Moni lainanottaja mitoittaa luottonsa melko tarkkaan

Lisätiedot

INNOVATIIVISEN TIIMIN

INNOVATIIVISEN TIIMIN 1 INNOVATIIVISEN TIIMIN TEHOKKUUS JA SEN HUOLTAMINEN Lähde: Ulla Vehkaperä, Kaarina Pirilä & Marianne Roivas (toim.): Innostu ja innovoi Käsikirja innovaatioprojektiopintoihin METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULUN

Lisätiedot

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding

OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding OPPIMINEN ja SEN TUKEMINEN Supporting learning for understanding Vetäjät: Jonna Malmberg jonna.malmberg@oulu.fi Tutkimusryhmä: Oppimisen ja Koulutusteknologian Tutkimusyksikkö (LET) LET tutkii (1) Conceptual

Lisätiedot

ALTEn toimintaohjeisto

ALTEn toimintaohjeisto ALTEn toimintaohjeisto Johdanto Vuonna 1994 ALTEn jäsenet tekivät päätöksen tarpeesta luoda virallinen toimintaohjeisto, jossa sekä määriteltäisiin ne standardit, joihin nykyiset ja tulevat jäsenet yksimielisesti

Lisätiedot

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Sisällys Johdanto Epäasiallinen kohtelu ja häirintä opiskeluyhteisössä Kiusaaminen Häirintä Sukupuoleen perustuva häirintä

Lisätiedot

xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus Nimi,osoite, y-tunnus, tehtävä Nimi, osoite, y-tunnus, tehtävä

xxxxxxx (jäljempänä Palveluntuottaja) Osoite: xxxxxxxxxxxx y-tunnus Nimi,osoite, y-tunnus, tehtävä Nimi, osoite, y-tunnus, tehtävä 1 SOPIMUSLUONNOS, AULAPALVELUT 1.1. Sopijapuolet Helsingin kaupunki (jäljempänä Tilaaja) Ympäristökeskus PL 500, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Viikinkaari 2 a, 00790 Helsinki Y-tunnus: 0201256-6

Lisätiedot

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu

Monopoli 2/2. S ysteemianalyysin. Laboratorio. Teknillinen korkeakoulu Monopoli / Monopolimarkkinat - oletuksia Seuraavissa tarkasteluissa oletetaan, että monopolisti tuntee kysyntäkäyrän täydellisesti monopolisti myy suoraan tuotannosta, ts. varastojen vaikutusta ei huomioida

Lisätiedot

Rationaalisen valinnan teoria

Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisen valinnan teoria Rationaalisuuden teoriat 1) Mihin meillä on perusteita uskoa? 2) Mitä meidän pitäisi tehdä? 3) Mitä päämääriä meillä tulisi olla? Näitä kysymyksiä vastaavat uskomusten rationaalisuus,

Lisätiedot

AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op)

AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) AKO-E3410 Organisaatioteoria (5 op) Luento 9: Yhteenveto Jouni Virtaharju, 22.11.2016 LUENTOKERRAN SISÄLTÖ Jäljellä olevat suoritukset loppuväittelyt loppuessee Mitkä olivatkaan kurssin tavoitteet? Kurssiviitekehys

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi

Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi Heikosta vastauksesta puuttuvat konkreettiset faktat, mikä näkyy esimerkiksi asioiden esittämisenä ympäripyöreästi esimerkkien puuttumisena siten, ettei tehtävässä annettuja tai vastauksen kannalta olennaisia

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen

Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen Tilaajavastuulain vaatimusten toteuttaminen Työsuojelupäivät 25.-26.9.2014 Oulu Reima Lehtola 11.9.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue 1 Tilaajavastuulain tavoite on edistää: -

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA

NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA NUORTEN TALOUS- JA VELKANEUVONTA YLEISTÄ Nuoruudessaan ihminen käy läpi enemmän muutoksia kuin missään muussa elämän vaiheessa. Suomen lainsäädännön mukaan 18 v. on täysi-ikäinen - vastaa itse varoistaan

Lisätiedot

ESS oppiminen ja sen simulointi

ESS oppiminen ja sen simulointi ESS oppiminen ja sen simulointi 8.10.2008 Suhteellinen palkkiosumma, RPS = = = = + + = = n i t i t i t i t i i n i i i i P m r P m r t f r r f 1 1 1 1 1 1 1 1 ) ( ) ( ) ( (1) τ τ τ τ τ τ Harleyn (1981)

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011

Rahatalous kriisissä. Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 Rahatalous kriisissä Lauri Holappa Helsingin suomenkielinen työväenopisto 13.9.2011 8.11.2011 YleisAetoa Luennoitsija tavoitecavissa osoiceesta lauri.holappa@helsinki.fi Luennot Aistaisin kello 18.30 20.00

Lisätiedot

EPV:N OHJEET MAKSAMATTOMISTA LAINOISTA JA ULOSMITTAUKSESTA EBA/GL/2015/ EPV:n ohjeet. maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta

EPV:N OHJEET MAKSAMATTOMISTA LAINOISTA JA ULOSMITTAUKSESTA EBA/GL/2015/ EPV:n ohjeet. maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta EBA/GL/2015/12 19.08.2015 EPV:n ohjeet maksamattomista lainoista ja ulosmittauksesta 1 Sisältö 1 jakso Noudattamista ja ilmoittamista koskevat velvoitteet 3 2 jakso Aihe, soveltamisala ja määritelmät 4

Lisätiedot

NORDEA BANK AB:N (PUBL) OSAKETALLETUSTODISTUSTEN YLEISET EHDOT

NORDEA BANK AB:N (PUBL) OSAKETALLETUSTODISTUSTEN YLEISET EHDOT NORDEA BANK AB:N (PUBL) OSAKETALLETUSTODISTUSTEN YLEISET EHDOT 1. Yleistä Nordea Bank AB (publ) (jäljempänä Yhtiö ) on nimennyt Nordea Pankki Suomi Oyj:n (jäljempänä Liikkeeseenlaskija ) Yhtiön osaketalletustodistuksen

Lisätiedot

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen

Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen 23C580 Kuluttajan käyttäytyminen Johdatus kuluttajan käyttäytymiseen Ilona Mikkonen, KTT Anastasia Sergina, KTM Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Markkinoinnin laitos Kontaktitunnin ohjelma Käytännön

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Tulevaisuuden arvoperusta

Tulevaisuuden arvoperusta Tulevaisuuden arvoperusta Lea Pulkkinen Arvoseminaari, Seinäjoki 24.10.2012 Kulttuuriset arvo-orientaatiot (Schwartz, 2011) HARMONIA Islamilainen lähi-itä Länsi- Eurooppa Englantia puhuva alue TASA-ARVO

Lisätiedot

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut

Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut Työsuhteen säännöstys ja neuvottelut 1 Työsuhteen säännöstys ja sääntelyjärjestys Työehtosopimus ja soveltamisala Paikallinen sopiminen Työsäännöt Työlainsäädäntö Vakiintunut käytäntö Työsopimus TYÖSUHDE

Lisätiedot

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti:

Lainan nro: LAINAHAKEMUS. Saap...2016. A. R. Winterin rahaston lainahakemus. Lainan hakijat. Nimi: Henk.tunnus: S-posti: LAINAHAKEMUS Saap...2016 Lainan nro: A. R. Winterin rahaston lainahakemus Lainan hakijat Tiedot hakijasta: Tilan tai toimipaikan nimi: RNo tai y-tunnus: Toiminnan laatu: Lainan tarkoitus (käytä tarvittaessa

Lisätiedot

Tukipolku klinikka Toimiva asiakasprosessi?

Tukipolku klinikka Toimiva asiakasprosessi? Tukipolku klinikka Toimiva asiakasprosessi? 12.4.2010 Kaisa Haapakoski Tukipolku - projekti ESR-rahoitteinen Niilo Mäki Säätiön hallinnoima hanke vuosina 2009-2010 Toiminta keskittyy: nuorten aikuisten

Lisätiedot