Kemin biopolttoainelaitoksen vedenoton rakentaminen

Transkriptio

1 Kala- ja vesijulkaisuja nro 205 Vatanen, S. Kemin biopolttoainelaitoksen vedenoton rakentaminen Vesistö- ja kalatalousvaikutusarvio, versio 2

2 KUVAILULEHTI Julkaisija: Kala- ja vesitutkimus Oy Julkaisuaika: , versio 2: Tekijä(t): Vatanen, S. Tarkistanut: Karppinen, P. Julkaisun nimi: Kemin biopolttoainelaitoksen vedenoton rakentaminen Vesistö- ja kalatalousvaikutusarvio, versio 2 Toimeksiantaja: Sweco Industry Oy Sarjan nimi ja numero: Kala- ja vesijulkaisuja nro 205 Sivumäärä: 10 s. + 1 liite Kannen kuva: Tuomilahden hiekkarantaa. Ari Haikonen.

3 Sisällysluettelo 1. Taustaa Kuvaus vesistötöistä (Sweco 2016a) Vedenotto Putkikaivannon ruoppaustyöt ja läjitys Täyttötyöt Työn kesto Veden purku Sedimenttitutkimus Vaikutusten arvioinnin lähtötiedot Rakentamisen aikaisten vaikutusten arviointi Vaikutukset vedenlaatuun Vaikutukset vesikasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön Vaikutukset kaloihin Vaikutukset kalastukseen Vaikutukset suojelualueisiin Yhteenveto rakentamisen aikaisista vaikutuksista Korvaukset Kaupalliset kalastajat Toimenpidevelvoite Vaikutusten lieventäminen Viitteet Liite 1. Havainnekuva vedenottoputken ja ruoppausalueen sijainnista. 1

4 1. Taustaa Tämä vedenottorakenteiden rakentamisen aikainen vaikutusarvio on osa Kemin biopolttoainelaitoksen vesistö- ja kalatalousvaikutusarviota (Vatanen ym. 2016). Biojalostamon rakentaminen edellyttää jäähdytysveden otto- ja purkurakenteiden rakentamista. Jäähdytysveden otto on suunniteltu tehtäväksi Ajoksen saaren pohjoispuolelta noin 4,5 m syvyydeltä (Liite 1). Jäähdytysvedet puretaan puolestaan satama-altaaseen. Vesistötöiden toteutuksesta on laadittu alustava työsuunnitelma, jonka mukaisiin töihin tässä raportissa esitetty vaikutusarvio perustuu (Sweco 2016a). Tässä raportissa esitetään vedenottorakenteiden rakentamisen aikaiset vesistö- ja kalatalousvaikutukset. 2. Kuvaus vesistötöistä (Sweco 2016a) 2.1. Vedenotto Pumppaamo sijoitetaan Tuomilahden rantaan maalle. Pumppaamoon johtaa kaksi metriä halkaisijaltaan oleva vedenottoputki, jonka pituus on noin 400 m (Liite 1). Putken päässä on rakenne, jonka halkaisija on jonkin verran pääottoputken halkaisijaa suurempi. Rakenteen ansiosta veden virtaus saadaan pidettyä alhaisella tasolla (alle 0,15 m/s). Rakenne suunnitellaan tarkemmin projektin myöhemmässä vaiheessa. Vedenottoputki upotetaan merenpohjaan siten, että putken pohja on noin kuuden metrin syvyydessä. Ruoppaus toteutetaan 5 7 metriä leveässä ja 400 metriä pitkässä ruoppauskäytävässä, jolloin kaivannon pinta-ala merenpohjan tasolla on noin m 2. Ruopattavan massan määräksi on arvioitu yleissuunnitelmatasoisessa massalaskennassa m 3 ktr, josta löyhää sedimenttiä on arvioitu olevan noin m 3 ktr. Ruoppausmäärä on arvioitu perustuen merenpohjan syvyydestä tehtyyn tutkimukseen. Syvyys Tuomilahdessa kasvaa 200 m matkalla tasaisesti, ollen 200 m etäisyydellä rannasta noin kaksi metriä. Noin 200 metrin etäisyydellä rannasta syvyys muuttuu äkillisesti siten, että syvyys etäisyydellä metriä on melko tasaisesti noin neljä metriä Putkikaivannon ruoppaustyöt ja läjitys Ruoppauksen tekninen toteutus riippuu ruopattavan massan läjityksestä. Ruoppaustöille on esitetty kolme toteutustapaa läjitysvaihtoehtojen mukaan: Vaihtoehto 1: Läjitys kokonaan mereen Vaihtoehdossa 1 kaikki ruoppausmassat läjitetään takaisin mereen. Ruoppaus suoritetaan kuokkakauhalla ja mahdollisuuksien mukaan täyttömateriaaliksi soveltuva maa-aines seulotaan löyhästä pohjasedimentistä ja suurista kivistä erilleen. Kiintoaineen leviämistä ja ympäristövaikutuksia voidaan vähentää merelle asennettavalla suodatin-/pressukangas-puomi -tekniikalla (Sweco 2016a). 2

5 Vaihtoehto 2: Läjitys osittain merelle ja maalle Ruoppausmassat, joita ei voida läjittää merenpohjaan, siirretään imuruoppaamalla maaläjitysaltaaseen ennen kuokkakauhalla toteutettavan ruoppauksen aloittamista (Sweco 2016a). Tämänhetkisen tiedon mukaan pohjasedimentin määrä putkilinjauksella on noin m 3 ktr. Oletuksena on, että pehmeiden sedimenttien vesipitoisuus on niin suuri, että ne voidaan pumpata suoraan maaläjitysalueelle. Tällöin vältytään erillisen kulkuväylän ruoppaamiselta mereltä läjitysalueelle. Läjitysaltaassa maa-aineksen annetaan laskeutua altaan pohjalle ja kirkastunut vesi johdetaan takaisin mereen. Vaihtoehto 3: Läjitys kokonaan maalle Ruoppausmassat läjitetään kokonaisuudessaan maalle ja imuputken alus- ja päällystäyttömateriaali tuodaan paikalle erikseen. Läjitettäessä kaikki ruoppausmassat maalle pitää läjitysallas mitoittaa vaihtoehtoa 2 huomattavasti suuremmaksi. Ruoppaus voidaan tehdä vaihtoehdon 2 tavoin, mutta ruopattavat kivennäismaat, joita ei voida pumpata läjitysalueelle, joudutaan kuljettamaan proomuilla. Proomuja varten täytyy ruopata oma kulkuväylä mereltä läjitysalueelle, mikä kasvattaa ruoppausmassojen määrää huomattavasti. Alueella olevaa pengertietä voi mahdollisesti käyttää hyväksi massojen kuljetuksessa läjitysalueelle, jolloin on mahdollista, ettei proomua varten tarvittaisi kulkuväylää. Vesisyvyydestä ei kuitenkaan ole niin laajasti tietoa, että asian voisi varmistaa. Huomioita ruoppauksesta ja läjityksestä Kaivannon täyttöön soveltuvat massat läjitetään kaivannon sivustalle. Matalassa massat voidaan mahdollisesti läjittää siten, että ne suojaavat putkea tuulelta ja aallokolta uittovaiheessa. Alustavan arvion mukaan ruoppausmassat voidaan kasata noin 20 asteen kasakulmaan, kun vesisyvyys on maksimissaan 2 metriä ja kasan korkeus 2 metriä korkeammalla kuin vedenpinta. Jos kaivannosta tulevat kivet voidaan jättää merenpohjaan, ne siirretään eri puolille kaivantoa kuin täyttöihin soveltuvat maat. Täyttöihin soveltumattomat maat siirretään läjitysalueelle, mikäli niitä ei saa jättää merenpohjaan. Jos maat ovat pahasti sekoittuneita, ne pyritään seulomaan merellä Täyttötyöt Kaivanto täytetään täyttöön soveltuvilla ruoppausmassoilla tai ulkopuolelta tuodulla materiaalilla. Ruoppausmassojen soveltuvuus kaivannon täyttöihin selvitetään ennen tarkemman suunnitelman laatimista Työn kesto Hyvällä työsuunnittelulla, riittävillä resursseilla ja työn huolellisella esivalmistelulla vesistössä tehtävät työt voidaan hoitaa arviolta yhden kuukauden aikana Veden purku Veden purku toteutetaan satama-altaaseen. Rakenteet eivät edellytä vesistötöitä. 3

6 3. Sedimenttitutkimus Ruoppausalueella on toteutettu sedimenttitutkimus syksyllä 2016 (FCG 2016). Sedimenttinäytteitä otettiin neljältä näytepisteeltä, joista tehtiin Taulukon 1 mukaiset analyysit. Tutkimuksen mukaan ruopattava sedimentti muodostuu pintakerrokseltaan (0 10 cm) hiekasta tai liejupitoisesta hiekasta, jonka hehkutushäviö oli korkeahko (10,5 12,6 %/DW). Syvemmät sedimenttikerrokset (10 50 ja cm) olivat liejuista hiekkaa (hehkutushäviö 4,5 8,7 %/DW). Tutkimusalueen pohjatyyppi tulkittiin sedimentin koostumuksen, raekoon ja vesialueen avoimuuden perusteella kulkeutumispohjaksi (FCG 2016). Taulukko 1. Tehdyt sedimenttianalyysit ja käytetyt laboratoriot (FCG 2016). Määritys Analyysimäärä Laboratorio savipitoisuus 9 kpl SGS Inspection Services Oy Kuiva-ainepitoisuus ja hehkutushäviö 5 kpl SGS Inspection Services Oy Metallit (Vna 214/2007) 5 kpl SGS Inspection Services Oy Mineraaliöljypitoisuus (hiilivedyt C10 C40) 5 kpl SGS Inspection Services Oy PAH-yhdisteet 5 kpl SGS Inspection Services Oy Orgaaniset tinayhdisteet 9 kpl SGS Inspection Services Oy Soiltest (200 eri yhdistettä) 3 kpl SGS Inspection Services Oy Dioksiinit ja furaanit 2 kpl SGS Inspection Services Oy Suunnitellun ruoppausalueen sedimentissä esiintyy normalisoituna haittaainepitoisuuksia, jotka sijoittuvat YM:n (2015) ruoppaus- ja läjitysohjeessa annettujen ruoppausmassojen läjityskriteeritasoille 1A ja 1B. Seuraavat laatukriteeritasolla 1B olevat pitoisuudet havaittiin: Öljyhiilivetyjen summa: pisteissä N1 ja N4 pinnassa (0 10 cm) sekä pisteellä N2 syvyydessä cm Dioksiinit ja furaanit: pisteessä N3 syvyydessä cm Seuraavia laatukriteeritasolla 1A olevia pitoisuuksia havaittiin: Öljyhiilivetyjen summa: kaikissa pisteissä syvyydessä cm (tai cm) Kromi ja tributyylitina (TBT): tutkimuspisteissä N1 ja N4 pinnassa (0 10 cm) Bentso(a)antraseeni, fenantreeni ja naftaleeni: pisteessä N1 syvyydessä 0 10 ja cm sekä pisteessä N4 syvyydessä 0 10 cm Fluoranteeni: pisteessä N4 syvyydessä 0 10 cm ja pisteessä N3 syvyydessä cm Pyreeni: pisteessä N1 syvyydessä cm ja pisteessä N4 syvyydessä 0 10 cm 4

7 Näytteessä N3 (10 40 cm) todetut dioksiinit ja furaanit koostuvat pääosin kahdesta furaani-isomeeristä: 1,2,3,4,6,7,8-heptaklooridibentsofuraanista (HpCDF) ja oktaklooridibentsofuraanista (OCDF). Tämä viittaa KY-5 sinistymisenestoaineen käytön aiheuttamaan pilaantumiseen (FCG 2016). Ruoppaus- ja läjitysohjeen mukaisesti haitta-ainetasoille 1A ja 1B sijoittuvat massat ovat läjitettävissä sekä ns. hyvälle että tyydyttävälle meriläjitysalueelle (YM 2015). Ns. Pima-asetuksen (Vna 214/2007) kynnys- ja ohjearvoihin verrattuna kahdessa tutkimuspisteessä öljyhiilivetyjen C10 C40 normalisoimaton summapitoisuus ylitti kynnysarvon, mutta öljyfraktioiden C10 C21 ja C22 C40 pitoisuudet jäivät alle alemman ohjearvon. Arseenin normalisoimaton pitoisuus oli kaikissa tutkimuspisteessä syvyydessä 0 10 cm ja/tai 0 50 cm kynnysarvoa korkeampi, mutta alempaa ohjearvoa pienempi. Koboltin pitoisuus oli kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä pisteissä N2 ja N3. Yhteenveto (FCG 2016) Yhteenvetona voidaan todeta, että suunnitellun ruoppausalueen (Vedenottoputkilinja) sedimentissä esiintyy haitta-ainepitoisuuksia, jotka sijoittuvat YM:n ruoppaus- ja läjitysohjeessa annettujen ruoppausmassojen läjityskriteeritasoille 1A tai 1B. Massat ovat läjitettävissä sekä ns. hyvälle että tyydyttävälle meriläjitysalueelle. Ruopattavaa pinta-alaa on arviolta m 2 ja ruopattavaa massaa m 3. Ruoppaus on suurelta osin karkeiden mineraalimaiden kaivua. Karkeat mineraalimaat voidaan läjittää takaisin alueelle putken suojatäytöksi, jos ne geoteknisesti siihen soveltuvat. Löyhää pintasedimenttiä esiintyy ruoppausalueella arviolta m 3. Sen läjitys takaisin putkilinjalle voi olla ongelmallista. Riskinä on löyhien resenttien sedimenttien (ja ehkä myös siltin) resuspensio ja kulkeutuminen takaisinläjityksen jälkeen. Järkevintä on suorittaa ensin orgaanispitoisen pintakerroksen kuorintaruoppaus putkilinjalla ja sijoittaa ko. massat maalle yksinkertaiseen, esim. moreenipenkereistä rakennettuun läjitysaltaaseen kuivumaan. Tämän jälkeen loput massat ovat sijoitettavissa takaisin putkilinjalle suunnitelman mukaisesti eikä muita läjitettäviä massoja pitäisi juurikaan jäädä. Ympäristövaikutusten ruoppaustöiden ja mahdollisen karkean mineraalimaan takaisinsijoittamisen aikana ei arvioida olevan merkittäviä todetun kaltaisissa haitta-ainepitoisuuksissa, kun huomioidaan alueen teollinen käyttötarkoitus. Massat sekoittuvat työn aikana syvemmällä oleviin puhtaampiin sedimentteihin, jolloin keskipitoisuudet jäävät pieniksi. 5

8 4. Vaikutusten arvioinnin lähtötiedot Perusteet vaikutusten arviointiin sekä vaikutusalueen herkkyysluokittelu on esitetty hankkeen vaikutusarviossa kappaleessa 4 (Vatanen ym. 2016). 5. Rakentamisen aikaisten vaikutusten arviointi Vedenottorakenteiden edellyttämä ruoppaushanke on massamääriltään pienehkö (noin m 3 ). Työkohde siirtyy työn edetessä putkilinjan (5 7 m x 400 m) alueella. Ruoppaustyö on pääosin mineraalimaiden kaivua. Sedimenttinäytteenoton perusteella 0 1 m:n syvyydessä esiintyy kuitenkin myös liejupitoista hiekkaa (FCG 2016). Löyhien pintasedimenttien määräksi on arvioitu noin m 3 ktr Vaikutukset vedenlaatuun Vesistörakentamisen vesistövaikutukset ovat useimmiten lyhytaikaisia ja paikallisia, ja riippuvaisia pohjanlaadusta, työtavasta sekä ruoppauksen ajankohdasta. Voimakkaimmin ruoppaukset vaikuttavat veden sameuteen ja kiintoainepitoisuuteen. Lisäksi ruoppaustöillä voi olla alueen ravinnepitoisuuksia hetkellisesti kohottava tai happipitoisuutta alentava vaikutus. On myös mahdollista, että vesistötöiden yhteydessä vapautuu vähäisiä määriä haitallisia aineita. Mittakaavaltaan pienehkön ruoppaushankkeen yhteydessä ravinne- ja happipitoisuuksissa tapahtuvat muutokset arvioidaan jäävän vähäisiksi. Ruoppausalueella tehdyn sedimenttitutkimuksen perusteella myös haittaainepitoisuudet alueella ovat melko alhaisia (korkeimmillaan haitta-ainetasolla 1B) ja siten merkittävää riskiä haitta-aineiden ympäristövaikutuksille ei ole. Veden laadussa tapahtuvat muutokset ovat suurimmillaan vesistötyökohteella ja sen välittömässä läheisyydessä. Ruoppaustöitä tehtäessä veteen sekoittuu kiintoainetta koko vesipatsaan paksuudelta. Voimakkaimpana samennus esiintyy kuitenkin pohjan tuntumassa. Ruopattavasta aineksesta sen karkeajakoisin osa (hiekka ja hieta) vajoavat käytännössä lähiympäristöön ja hienojakoisemmat ainekset kulkeutuvat etäämmälle vallitsevien virtausolosuhteiden mukaisesti. Vesistötöiden työtapa vaikuttaa runsaasti siihen, missä määrin samentunutta vettä ja kiintoainetta leviää työkohteen ympäristöön. Voimakasta samennusta saattaa aiheutua ruoppauksen ja täytön lisäksi esimerkiksi seuraavissa työvaiheissa: massojen seulominen merellä ja hienojakoisten massojen pumppaaminen maaläjitysalueelle. Kiintoainevaikutuksia voidaan kuitenkin vähentää teknisillä ratkaisuilla (katso tarkemmin kappale 7). Maaläjitysalueen vaikutukset veden laatuun jäävät vähäisiksi, kun läjitysaltaan rakenteet suunnitellaan huolellisesti ja voimakkaasti sameutuneita vesiä ei johdeta merialueelle. Kokonaisuutena vedenottorakenteiden vesistörakentamisen aikaiset vaikutukset veden laatuun arvioidaan lyhytaikaisiksi. Hanke ei aiheuta merkittävää ravinteiden liukenemista, haitta-aineiden leviämistä, eikä merkittäviä vaikutuksia arvioida olevan alueen happitilanteeseen. Kiintoainepitoisuudet ruoppausalueella ja sen ympäristössä kohoavat hetkellisesti, mutta koska massamäärät ovat vähäisiä ja työkohde siirtyy työn edetessä, jää kiintoainevaikutus paikallisesti lyhytaikaiseksi. 6

9 Laajemmalla alueella vaikutusten arvioidaan jäävän hyvin vähäisiksi erityisesti, jos kiintoaineen leviämistä vähennetään teknisillä ratkaisuilla. Suunnitellut toimenpiteet eivät vaaranna vesienhoitoalueiden pintavesien tilatavoitteita vesistötöiden väliaikaisuuden takia. Vaikutus veden laatuun arvioidaan luokkaan `vähäinen` Vaikutukset vesikasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön Vesi- ja rantakasvillisuuden seurannassa (Sweco 2016b) kartoitettiin kaksi kasvillisuuslinjaa Tuomilahden alueelta putkilinjan itäpuolelta. Raportin (Sweco 2016b) mukaan Upossarpiota on Tuomilahden alueelta etsitty vuosina 2004, 2014 ja 2015, mutta sitä ei ole havaittu. Maastokäynnillä kesällä 2016 löytyi kuitenkin kaksi upossarpioyksilöä, yksi molemmilta tutkimuslinjoilta (Kuva 1). Pohja on pääasiassa kasvitonta ja veden virtausten mukana liikkuvaa hiekkaa. Upossarpion kasvupaikaksi sopivaa aluetta on vain hyvin pienialaisesti matalilla kasvillisuuden, lähinnä hapsiluikan peittämillä, vedenalaisilla särkillä rannan tuntumassa (Sweco 2016b). Upossarpio on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN, Rassi ym. 2010) ja se on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella. Laji esiintyy luontodirektiivin liitteissä II ja IV (luontodirektiivin ensisijaisesti suojeltava laji). Kuva 1. Kasvillisuuslinjojen (Sweco 2016b) sijainti suhteessa vedenottoputkeen. Suuruusluokaltaan pienehkön ja kapeahkossa 400 m:n mittaisessa käytävässä tehtävän ruoppauksen vaikutukset vesikasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön jäävät vähäisiksi. Suorat vaikutukset esiintyvät ruoppausalueella sekä alueilla joihin massoja siirretään odottamaan putken peittämistä. Näiltä alueilta vesikasvillisuus ja pohjaeläimistö tuhoutuvat. Vesikasvillisuuden ja pohjaeläimistön levittäytyminen takaisin ja vesistötöiden jälkeen muodostuvan yhteisön rakenne riippuu siitä, minkälaisella materiaalilla putki peitetään. Esimerkiksi rannan läheisyydessä putki on tarkoitus peittää pohjasta ruopattavalla pohjamateriaalilla. Hankkeen seurauksena alueelle tulevat rakenteet muodostavat myös uutta keinotekoista habitaattia, jota osa lajeista pystyy hyödyntämään. 7

10 Välillisiä vaikutuksia vesikasvillisuudelle ja pohjaeläimistölle voi aiheutua ruoppausalueen ympäristössä lähinnä vesistötöiden aiheuttaman veden samenemisen ja sedimentaation seurauksena. Hankkeen pienimuotoisuudesta ja lyhyestä kestosta huolimatta vesikasvillisuuteen kohdistuvat vaikutukset arvioidaan luokkaan kohtalainen alueella esiintyvän uhanalaisen upossarpion takia. Välillisiä vaikutuksia voidaan edelleen vähentää kiintoaineen leviämistä estävillä teknisillä ratkaisuilla (katso tarkemmin kappale 7). Vesistötöiden yhteydessä tulee varmistua siitä, että hankkeella ei ole vaikutusta Upossarpion esiintymiseen Tuomilahdessa. Tämä edellyttää kiintoaineen leviämisen estämistä vesistötyökohteilta niiden ympäristöön mahdollisimman tehokkaasti (katso tarkemmin kappale 7). Jos vesistötöiden toteutuksessa päädytään vaihtoehtoon 3, tulee myös proomureitin suunnittelussa huomioida Upossarpion esiintyminen. Kokonaisuutena vedenottorakenteiden vesistörakentamisen aikaiset suorat vaikutukset vesikasvillisuuteen ja pohjaeläimistöön arvioidaan luokkaan `vähäinen`. Pohjaeläimistö ja vesikasvillisuus tuhoutuvat ruoppausalueelta. Alueilla, joilla putki peitetään, vesikasvillisuus ja pohjaeläimistö levittäytyvät takaisin. Vesistötöiden aiheuttamat välilliset vaikutukset arvioidaan jäävän vähäisiksi lukuun ottamatta upossarpiota, johon kohdistuvat vaikutukset arvioidaan luokkaan kohtalainen. Tuomilahden alueella on havaittu upossarpiota. Laji on rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella. Tämän takia putkilinjaus tulee toteuttaa siten, että vesistötöillä ei ole vaikutusta Upossarpion esiintymään Tuomilahdessa. Tämä edellyttää kiintoaineen leviämistä estävien teknisten ratkaisuiden hyödyntämistä, jolloin myös upossarpioon kohdistuvat vaikutukset jäävät vähäisiksi (katso tarkemmin kappale 7) Vaikutukset kaloihin Vesistörakentamisen aikana kaloille mahdollisesti aiheuttavat haittaa kiintoaineen ja sedimentaation lisääntyminen, vedenalainen melu sekä habitaatin menetys. Kaiken kaikkiaan vaikutukset kaloihin ovat kuitenkin laajuudeltaan ja kestoltaan vähäisiä. Merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat siikaan, jonka vaellusreittejä kulkee hankealueen ohitse Ajoksen ja Selkäsaaren välistä. Lisäksi Tuomilahden hiekkarannoilla esiintyy siian ja muikun poikasia. Hankealueella ei kuitenkaan ole tiedossa olevia siian tai muikun kutualueita. Sen sijaan ahvenen lisääntymistä hankealueella tai sen läheisyydessä tapahtuu. Vaellussiian kutuvaellus ajoittuu heinäkuun lopun ja lokakuun välille, ahvenen lisääntyminen puolestaan toukokesäkuulle. Kalanpoikaset ovat herkimmillään keväällä ja alkukesällä vastakuoriutuneina. Kokonaisuutena vesistötöiden vaikutukset kaloihin, kalojen lisääntymiseen ja niiden vaelluksiin arvioidaan luokkaan `vähäinen`, edellyttäen että suosituksia vaikutusten lieventämisestä noudatetaan. Ilman kiintoaineen leviämistä estäviä rakenteita toteutettaessa vesistötöiden vaikutukset kalastoon arvioidaan luokkaan `vähäinen/kohtalainen`. 8

11 5.4. Vaikutukset kalastukseen Vesistötyökohteen alueelta ei kalastuskyselyn yhteydessä ilmoitettu kaupallisten kalastajien pyyntipaikkoja. Ruoppausalueen läheisyydestä ilmoitettiin kuitenkin yksittäisiä kaupallisten kalastajien verkkopyyntipaikkoja. Rysäpaikat ja troolausalueet sijaitsevat rakentamisen aikaisten merkittävien vaikutusten ulkopuolella. Koska alueen kaupallinen kalastus perustuu pääosin rysä- ja troolikalastukseen, arvioidaan vesistötöiden aiheuttama haitta kaupalliselle kalastukselle luokkaan `vähäinen`. Hankealueella tai sen läheisyydessä harjoitetaan vapaa-ajankalastusta. Erityisesti vesistötyöt saattavat häiritä vaellussiian pyyntiä Ajoksen ja Selkäsaaren välisellä alueella vesistötöiden aikana. Vesistötöiden vaikutukset kalastukseen jäävät kuitenkin lyhytaikaisiksi. Todennäköisesti pyynti passiivisilla pyydyksillä (esimerkiksi havaspyydykset) estyy vedenottoputken ulkopään välittömässä läheisyydessä vedenottorakenteiden ja vedenoton aiheuttaman virtauksen seurauksena. Kokonaisuutena vesistötöiden aiheuttama haitta kalastukselle arvioidaan luokkaan `vähäinen` Vaikutukset suojelualueisiin Suuruusluokaltaan pienehköllä ja lyhytkestoisella vesistörakennushankkeella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta lähimmillään vajaan 2 km:n etäisyydellä sijaitsevalle Natura alueelle Yhteenveto rakentamisen aikaisista vaikutuksista Hankkeen vaikutusten merkittävyys pintavesien laatuun, vesikasvillisuuteen, pohjaeläimistöön, kalastoon ja kalastukseen arvioitiin luokkaan `vähäinen`, edellyttäen että suosituksia vaikutusten lieventämisestä noudatetaan (katso kappale 7). Jos lieventämistoimia ei noudateta, arvioidaan vaikutus kasvillisuuden osalta luokkaan kohtalainen ja kalaston osalta luokkaan `vähäinen/kohtalainen`. Voimakkain vaikutus aiheutuu ruoppauksen aiheuttamasta kiintoainevaikutuksesta, jota voidaan kuitenkin vähentää teknisillä ratkaisuilla. Vaikutukset ovat paikallisia ja lyhytkestoisia. Kaikessa vesistörakentamisessa tulee huomioida harvalukuisena Tuomilahden alueella esiintyvä rauhoitettu upossarpio. 6. Korvaukset 6.1. Kaupalliset kalastajat Vesistötöillä ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta kaupallisten kalastajien pyyntiin vesistötöiden pienimuotoisuuden ja lyhyen keston takia. Jos vesistötöillä kuitenkin on vaikutuksia kaupallisten kalastajien ammatin harjoittamiseen, korvataan kärsitty haitta jälkikäteen toteutuneiden haittojen mukaisesti. 9

12 6.2. Toimenpidevelvoite Vesistötöiden pienimuotoisuuden ja lyhyen keston takia esitetään, että vedenottorakenteiden rakentamiselle ei määrätä erillistä toimenpidevelvoitetta. 7. Vaikutusten lieventäminen Vesistötöiden välillisiä vaikutuksia voidaan lieventää tehokkaimmin kiintoaineen leviämistä estävillä teknisillä ratkaisuilla. Alustavassa työsuunnitelmassa (Sweco 2016a) on esitetty suodatin-/pressukangas-puomi -tekniikka. Puomi estää ruoppauksen aikana samentuneen veden leviämisen hallitsemattomasti ympäristöön. Putkilinjauksen läheisyydessä sijaitsevan upossarpio -esiintymän takia kiintoaineen leviämisen estävää teknistä ratkaisua tulee käyttää. Ratkaisulla vähennetään myös muita vesistöön, vesiluontoon, kaloihin ja kalastukseen kohdistuvia vaikutuksia. 8. Viitteet FCG Ajoksen biojalostamon vedenottoputki, pohjasedimentin läjityskelpoisuuden arviointi. Sedimenttitutkimusraportti P30713P s. + liitteet. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Erillisjulkaisu. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus. 685 s. Sweco. 2016a. Alustava työsuunnitelma. Vedenottoputki. Raportti Työnumero: sisältää 9 liitettä. Sweco. 2016b. Vesi- ja rantakasvillisuuden seurantaraportti. Raportti Työnumero: Vatanen, S. Karppinen, P, Olsen, S., Ruuskanen, A., Haikonen, A., Hovi, M., Kervinen, J. & Happo, L Kemin biopolttoainelaitoksen vesistö- ja kalatalousvaikutusarvio. Kala- ja vesijulkaisuja nro 199. Kala- ja vesitutkimus Oy. 65 s. + liitteet. YM Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2015. Ympäristöministeriö. 55 s. + liitteet 10

13 Liite 1. Havainnekuva vedenottoputken ja ruoppausalueen sijainnista (Sweco). 11