TALOUSSUUNNITELMA Lempäälän kunta

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMA Lempäälän kunta KV

2

3 SISÄLLYSLUETTELO TALOUSARVION 2014 JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT... 1 TALOUSARVION SITOVUUS... 5 LEMPÄÄLÄN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO... 7 LEMPÄÄLÄN KUNNAN HENKILÖSTÖORGANISAATIO... 8 TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA VUOSIKATE JA POISTOT, milj. euroa VUOSIKATE JA NETTOINVESTOINNIT, milj euroa TOIMINTATUOTOT / TOIMINTAKULUT % LAINAT, EUROA/ASUKAS HENKILÖSTÖMUUTOSTEN VAIKUTUS VUONNA KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET TALOUSSUUNNITTELUSSA TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN TAVOITTEET TALOUSSUUNNITTELUSSA YLEISHALLINTO KONSERNIHALLINTO ELINKEINOT TYÖLLISTÄMINEN MAASEUTU- JA KYLÄTOIMI TOIMISTOPALVELUYKSIKKÖ HUOLTOPALVELUYKSIKKÖ SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO KANSANTERVEYSTYÖ ERIKOISSAIRAANHOITO LASTEN PÄIVÄHOITO VANHUSTYÖ PERHETYÖ JA TOIMEENTULOTURVA VAMMAISPALVELUT SIVISTYSTOIMI SIVISTYSTOIMEN HALLINTO OPETUSPALVELUT KIRJASTO- JA KULTTUURIPALVELUT VAPAA-AIKAPALVELUT TEKNINEN TOIMI TEKNISEN TOIMEN HALLINTO JA SEUDULLISET PALVELUT TILATOIMI YHDYSKUNTATEKNIIKKA YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN RAKENNUTTAMINEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU YMPÄRISTÖVALVONTA INVESTOINNIT INVESTOINNIT , PERUSTELUINEEN LEMPÄÄLÄN VESI -LIIKELAITOS KONSERNIYHTIÖT LEMPÄÄLÄN LÄMPÖ OY KIINTEISTÖ OY SIRKKAVUORI LEMPÄÄLÄN KEHITYS OY LIITTEET YHTEENVETO TOIMIALOITTAIN TA YHTEENVETO SISÄISISTÄ ERISTÄ TEHTÄVÄALUEITTAIN

4

5 TALOUSARVION 2014 JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT Lempäälän kunnan talouden yleiskuvaus 1 Lempäälän kunnan väestönkasvuksi on kuluvalle vuodelle arvioitu syyskuun 2013 toteumatiedon perusteella noin +400 asukasta, jolloin vuoden lopussa Lempäälässä olisi asukasta. Tuleville vuosille on arvioitu valmisteilla olevan kuntastrategian linjausten mukaisesti +300 asukkaan vuosikasvut. Kokonaistaloudellisena tavoitteena on parantaa mahdollisimman paljon Lempäälän vuosikatetta suurten investointien tulorahoitukseksi. Tällöin myös yksittäiset tilivuodet olisivat jatkossa poistotason kasvusta huolimatta ylijäämäisiä eikä kunta lisävelkaantuisi kohtuuttomasti toteuttaessaan investointejaan. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää käyttötalousmenojen kasvun hillintää vero- ja valtionosuustulojen kasvua hitaammaksi, vero- ja maksukorotuksia sekä investointien karsintaa ja myöhennyksiä. Tavoitteen saavuttamiseen ei ole nopeaa ratkaisua. Yleinen taloudellinen tilanne, kuntien palveluvelvoitteiden vähenemiseen liittyvä epävarmuus, valtionosuuksien leikkaukset ja väestönkasvusta johtuva palvelukysynnän kasvu hidastavat kukin omalla tavallaan talouden tervehdyttämistä. Lisäksi peruspalvelujen järjestämiseen liittyviä investointeja ei voida merkittävästi lykätä tai karsia. Lempäälä joutuu rahoittamaan lähivuosien investoinneistaan liian suuren osan ottamalla lisää lainaa. Lempäälän kunnan taloussuunnitelmaesityksessä pitäydytään pääosin valtakunnallisissa kokonaistalousennusteissa. Talousnäkymien epävarmuuden johdosta ei voida olettaa, että tilanne Lempäälässä kehittyisi merkittävästi koko maan tilannetta suotuisammin. Kunnanhallitus hyväksyi kesäkuussa talousarvioraamin, jolla vuoden 2014 talousarvion käyttötalouden nettomenoille asetettiin enintään +2,9 % kasvuraami verrattuna talousarvioon Kunnanvaltuusto merkitsi raamin yksimielisesti tiedoksi kesäkuun kokouksessaan. Raamipäätöksen johdosta jäljempänä todettuja vuoden 2014 kasvuja on verrattu alkuperäiseen vuoden 2013 talousarvioon. Kokonaisuutena arvioiden ennen kesälomia annettu raamipäätös ohjasi tehtäväalueiden talousarviovalmistelua aikaisempia vuosia tehokkaammin. Käyttötalousosa Toimialoittain tarkasteltuna nettomenojen kasvuprosentit vuoden 2013 talousarvioon verrattuna ovat: yleishallinto +2,2 %, sosiaali- ja terveystoimi +3,7 %, sivistystoimi +2,6 % ja tekninen toimi (ilman vesiliikelaitosta) +4,3 %. Vesiliikelaitoksen käyttötalousosan nettotulon muutos on +3,7 % v2013 talousarvioon verrattuna. Tehtäväalueittain tarkasteltuna nettomenojen kasvu on suurinta mm. vammaispalvelun, kansanterveystyön, perhetyön/toimeentuloturvan ja tilatoimen tehtäväalueilla. Liikuntapaikkojen hoito on siirretty vuoden 2014 talousarviossa teknisen toimialan tilatoimen tehtäväalueelta sivistystoimen vapaa-aikapalvelujen tehtäväalueelle. Muutos on otettu huomioon käyttötalousraamiin tähtäävässä talousarviovalmistelussa. Vuoden 2014 talousarvioesityksen vuosikate on runsaat 6,8 m eli 307 /asukas. Lievästi kohentuneesta vuosikatteesta huolimatta tuloslaskelma jää kuitenkin yli 1,5 m alijäämäiseksi, sillä suurinvestointien johdosta kunnan vuosipoistojen määrä nousee vuonna 2014 noin jo 8,5 m :oon. Mittavien investointivuosien myötä kasvavat myös vuosipoistot ja tällöin talousarvion vuosikatetavoite on asetettava nollatulokseenkin yltääksemme nykyistä korkeammalle. Toisaalta myös investointien riittävä omarahoitus ilman kohtuutonta lisävelkaantumista edellyttää pysyvää, yli 50 % omarahoitusta investoinneille. Vuonna 2014 tähän tavoitteeseen ei päästä. Käyttötalouden toimintakulut ovat vuonna ,6 m, jossa on kasvua vuoden 2013 talousarvioon 4,7 m eli +3,8 %. Suurin kuluerä on 62,8 m :n henkilöstökulut, jotka kasvavat +3,8 %

6 2 talousarviosta Henkilöstökuluissa on varauduttu keskitetyn palkkaratkaisun mukaisiin maltillisiin palkankorotuksiin. Lisäksi henkilöstömenojen kasvu sisältää lisähenkilöstöä erityisesti kansanterveystyöhön, päivähoitoon, vanhustyöhön ja opetuspalveluihin. Henkilöstömuutoksista on laadittu erillinen yhteenveto. Toiseksi suurin kuluerä on 45,6 m :n palvelujen ostot, jotka kasvavat +3 % talousarviosta Tähän sisältyy myös erikoissairaanhoidon ostopalvelu PSHP:ltä, joka on budjetoitu sairaanhoitopiirin tarjouksen pohjalta noin +2,9 % kasvu talousarvioon 2013 verrattuna. Aine- ja tarvikemenot kasvavat talousarvioon 2013 nähden +4,9 %. Avustusmenojen kasvu on +5,6 % ja se kohdistuu pääasiassa sosiaali- ja terveystoimen tehtäväalueille päivähoito, vanhustyö ja vammaispalvelut. Lisäksi talousarvioesitys sisältää mm. 0,3 m kasvun (+15 %) vuokrakuluihin lisääntyneiden koulu- ja päivähoitorakennusten johdosta. Arvioidut toimintatuotot ovat vuonna ,1 m, mikä on +4,3 % enemmän kuin vuoden 2013 talousarviossa. Vesiliikelaitoksen johtokunnan valmistelemat taksat perustuvat noin 3 % korotuksiin vuonna Kokonaisuudessaan vesiliikelaitoksen talousarvioesitys käsitellään omana pykälänään kunnanhallituksen taloussuunnitelmakokouksessa, jossa se liitetään osaksi koko kunnan taloussuunnitelmaa. Kertaluonteisia kiinteän omaisuuden myyntivoittoja on sisällytetty toimintatuottoihin aiemman budjetointikäytännön mukaisesti 0,6 m / vuosi. Kestävän kehityksen tavoitteet ja uuden hyvinvointikertomuksen liittäminen osaksi taloussuunnittelua on huomioitu taloussuunnitelmavalmistelussa. Verotulot ja valtionosuudet Lempäälän verotuloarviot perustuvat Kuntaliiton lokakuussa antamaan valtakunnalliseen arvioon ja sen kuntakohtaisiin tarkennuksiin. Suomen hallitus on tehnyt syksyn 2013 budjettiriihessä, kevään 2013 kehysriihessä ja jo aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna Nämä on jo pystytty sisällyttämään nykyiseen veroennusteeseen lukuun ottamatta valmisteltua keskitettyä työmarkkinaratkaisua. Tämän toteutuessa hallitus todennäköisesti tukee ratkaisua vielä uusilla veroratkaisuilla, jotka tulevat alentamaan myös kuntien verotuloarvioita. Lempäälän vuoden 2014 tuloveroprosentti esitetään pidettäväksi ennallaan 20,5 %:ssa. Kunnan tuloveron tuottoarvio vuodelle 2014 on noin 77,9 m. Kunnan tuloveron vuosikasvujen vertailuja vaikeuttaa voimaan tullut verontilityslain 3 :n muutos. Sen johdosta kunnille tilitettäviä veroeriä aiennetaan hieman ja esimerkiksi jäännösverojen joulukuussa olevan ensimmäisen eräpäivän mukaiset maksut tilitetään kunnille jo joulukuun lopussa (aiemmin tammikuussa). Muutosten vuoksi kuntien vuoden 2013 verotilitykset kasvavat aiemmin ennakoidusta ja vuoden 2014 tilitykset vähenevät vastaavasti. Edellisen johdosta vuoden 2014 kunnan tuloveron tuottoarviota on syytä verrata tilinpäätökseen 2012, jolloin kahden vuoden yhteenlaskettua kasvua on +11,9 %. Tämä on lähinnä väestönkasvusta ja muusta ansiotulojen veropohjan suuremmasta kasvusta johtuen noin +2 % /vuosi enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Lempäälän kiinteistöveroprosentteihin esitetään vuodelle 2014 korotuksia seuraavasti: Vakituisten asuntojen kiinteistövero 0,43 % (0,40 % vuonna 2013) Yleinen kiinteistövero 0,90 % (0,85 % vuonna 2013) Muiden asuntojen kiinteistöveroprosentti 1,00 % (0,97 % vuonna 2013). Lisäksi asuntotarkoitukseen kaavoitetuille, rakentamattomille rakennuspaikoille esitetään edellisvuosien mukaisesti korotettua, 3,0 % kiinteistöveroprosenttia. Suomen hallituksen kevään kehysriihen linjausten mukaisesti kiinteistöverotuksen verotusarvoja korotetaan valtion toimesta vuodelle 2014 sekä maapohjan että rakennusten osalta. Lisäksi rakennusten ikäalennusten vaikutusta verotusarvon pienenemiseen rajoitetaan. Muutosten vaikutus verotusarvojen kasvuun on kuitenkin Lempäälässä hieman koko maan keskiarvoa pienempi. Asuintarkoitukseen kaavoitetun rakentamattoman rakennuspaikan korotettu kiinteistöveroprosentti (3,00 % verotusarvosta) on ollut Lempäälässä käytössä vuoden 2010 alusta lukien. Tämänhetkisten

7 kiinteistöverotietojen mukaan ao. kiinteistöjen yhteenlaskettu verotusarvo on vajaat 6 m, jolloin korotetun kiinteistöveron tuotto on noin vuodessa. Lempäälän kiinteistöveron tuottoarvio valtion tekemien veroperustemuutosten jälkeen ja korotusesityksen mukaisilla veroprosenteilla on vuodelle 2014 noin 5,0 m, kun kuluvan vuoden tuottoarvio on noin 4,4 m. Valtuuston vahvistamien kiinteistöveroprosenttien korotusten lisätuottovaikutus on vajaat vuodessa. Suurin yksittäinen kuntien verotuloihin vaikuttava muutos on yhteisöverokannan alentaminen nykyisestä 24,5 %:sta 20 %:in vuodesta 2014 alkaen. Valtion yhteisöverotukseen tekemät veroperustemuutokset on kuitenkin esitetty kompensoitavaksi kuntien yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Yhteisöveron tuottoarvio vuodelle 2014 on Lempäälässä noin 3,2 m (+7,5 %) ja se on hieman valtakunnallista kehitysarviota parempi. 3 Valtionosuuksien budjetoinnin perustana on ollut viimeisin, syyskuun 1. viikolla saatu Kuntaliiton arvio. Sen mukaan valtionosuuksien yhteismäärä olisi vuonna ,9 m. Kasvu kuluvan vuoden valtionosuuspäätöksiin verrattuna on noin +3,9 % ja selittyy sillä, että Lempäälä pääsee vuoden 2013 tipahduksen jälkeen takaisin poikkeuksellisen korkean väestökasvun kuntien harvaan joukkoon (vähintään +6 % edellisen 3 vuoden aikana). Lisän vaikutus on lähes +1 m /vuosi. Lempäälältä peritään vuonna 2014 verotuloihin perustuvana valtionosuuden tasauksena muuta maata paremman laskennallisen verotulojen määrän johdosta vajaat 2,2 m. Summa on kasvanut noin 30 % edellisvuoden vajaasta 1,7 m :sta. Investoinnit Taloussuunnitelman investointiohjelmaa on valmisteltu kunnanhallituksen iltakoulussa keskustellun raamilinjauksen mukaisesti nykyistä taloussuunnitelmatasoa suppeammaksi. Kokonaisuudessaan investointikohteet ilmenevät Excel-liitetaulukoista ja niiden perusteluteksteistä, Kunnan muut investoinnit ja vesiliikelaitoksen investoinnit ovat taulukoissa eriytettyinä. Taloussuunnitelmavuosien investointitaulukoista ilmenevien investointien lisäksi on syytä tiedostaa valmistelussa oleva Tredun /Lempäälän lukion kampus-hanke. Alustavalta hanke-arvioltaan noin 11,7 m :n lukioinvestointi merkitsisi noin 0,8-0,9 m yhteenlaskettua pääoma- ja ylläpitovuokraa 20 vuoden vuokrasitoumuksella PIRKO-kiinteistöt Oy:lle (myöhemmin Tredu-kiinteistöt Oy:lle). Vuoden 2014 investoinneista vain noin kolmannes pystytään rahoittamaan vuosikatteella. Loppuosan rahoittamiseksi tarvitaan lainarahoitusta ja omaisuuden myyntituloja. Poistot Lempäälän kunnanvaltuusto hyväksyi uuden poistosuunnitelman joulukuussa 2012 kirjanpitolautakunnan kuntajaoston uuden yleisohjeen mukaiseksi. Suosituksen mukaisesti poistoaikoja on lyhennetty ja menojäännöspoistojen poistoprosentteja nostettu. Poistosuunnitelman muutos koskee vain vuoden 2013 ja sitä seuraavien tilikausien suunnitelmapoistoja. Poistosuunnitelman muutoksen johdosta talousarviovuoden 2014 poistot ovat kasvaneet 19,1 % vuoden 2013 talousarvioon verrattuna. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 8,5 m vuonna Poistojen määrä nousee myös tulevina vuosina lyhentyneiden poistoaikojen seurauksena. Poistojen kasvu antaa kuitenkin oikeamman kuvan tilikauden tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Poistot on laskettu noudattaen poistosuunnitelman tiukinta/lyhintä poistoaikaa. Poistojen laskenta aloitetaan pääsääntöisesti kun hyödyke on otettu käyttöön toiminnassa. Omaisuusryhmissä joissa poistojen laskennassa käytetään menojäännöspoistoja, on otettu käyttöön yksinkertaistettu menettely, jossa suunnitelmapoistoa tehdään käyttöönottotilikaudelta puolet koko tilikauden normaalipoistosta.

8 Taloussuunnitelmavuosien suunnitteluoletukset ja nettovelkaantuminen 4 Taloussuunnitelmavuosien henkilöstömenoihin on laskettu keskitetyn palkkaratkaisun mukainen, maltillinen sopimuskasvuvaikutus +1 % / vuosi sekä 10 henkilötyövuoden vaikutus lisähenkilöresursseina. Muut käyttötalouden menoerät on laskettu 2,0-2,5 % vuosikasvuilla. Maksuja taksatuottoihin on laskettu 2 % vuosikasvut. Verotulot ja valtionosuudet on laskettu Kuntaliiton kuntakohtaisten ennusteiden mukaisina. Edellä todetuilla laskentaoletuksilla ja vuosipoistojen määrän kasvaessa käyttötalous jää kaikkina vuosina alijäämäiseksi. Kuluvan vuoden nettovelanoton määrää pystytään mitä ilmeisimmin hillitsemään talousarviossa ennustettua muutamaa miljoonaa pienemmäksi. Tällöin velkamäärä olisi vuoden 2013 lopussa noin /asukas. Kuitenkin, karkeasti arvioiden suunnitelmakaudelle kaavaillun investointiohjelman toteuttaminen ilman vuosikatteen lisäkohenemista nettovelkaannuttaisi Lempäälää lisää keskimäärin 9 m /vuosi eli keskimäärin +400 /asukas/vuosi. Sisäiset erät vuoden 2014 talousarviossa Sisäinen laskutus on kunnan yksiköiden välinen sisäinen veloitus, jonka tarkoituksena on kustannusten kohdistaminen sen käyttäjälle. Sisäisten laskutusten tarkoituksena on myös helpottaa palveluiden ja tuotteiden oikeamääräistä hinnoittelua. Vuoden 2014 talousarvioon on otettu huomattavasti enemmän sisäisesti laskutettavia eriä verrattuna aikaisempiin vuosiin. Uusina sisäisinä erinä on huomioitu mm. taloushallinnon, palkanlaskennan henkilöstöhallinnon, tietohallinnon ja yleishallinnon kustannuksia. Talousarvion sisäisiin vuokriin on sisällytetty pääomakustannukset, mistä johtuu vuokrien huomattava kasvu. Sisäiset vuokrat on arvioitu vuoden 2014 talousarvioon keskimääräisen neliöhinnan mukaisesti. Tilatoimi on aloittanut sisäisten vuokrien laskennan kehittämistyön. Talousarvioon sisältyvät sisäiset erät on esitetty talousarvion liitetiedoissa

9 5 TALOUSARVION SITOVUUS Talousarvio on sitova valtuustoon nähden siten, että käyttötalousosassa tehtäväaluekohtaisten ulkoisten määrärahojen ja tuloarvioiden loppusumma sekä investointiosassa hankeryhmittäinen nettomääräraha on sitova. Lisäksi sitovia ovat tehtäväalueiden toiminnalliset tavoitteet ja niiden jälkeen mahdollisesti esitetyt keinot. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta tulee raportoida osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksen toimintakertomuksessa. Määrärahaa ja/tai tuloarviota muutettaessa tulee aina ottaa kantaa myös asetettujen tavoitteiden muutostarpeeseen. Käyttötalousosassa tehtäväalueen tai investointiosassa hankeryhmän määrärahan merkittävät ylitykset ja tuloarvion alitukset suhteessa toimielimen kokonaisbudjettiin on tuotava valtuuston päätettäväksi. Merkittäväksi ylitykseksi katsotaan 10 % ylitys, kuitenkin niin että yli ylitys on aina tuotava käsiteltäväksi ja että alle ylityksiä ei tarvitse tuoda käsittelyyn. Käyttötalousosa Käyttötalousosan ulkoisten määrärahojen ja tuloarvioiden loppusummat ovat valtuustoon nähden sitovia tehtäväalueittain. Toimiala Yleishallinto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Tekninen toimi Tehtäväalue Konsernihallinto Elinkeinot Työllistäminen Maaseutu- ja kylätoimi Toimistopalveluyksikkö Huoltopalveluyksikkö Sosiaali- ja terveystoimen hallinto Kansanterveystyö Erikoissairaanhoito Lasten päivähoito Vanhustyö Perhetyö ja toimeentuloturva Vammaispalvelut Sivistystoimen hallinto Opetuspalvelut Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Vapaa-aikapalvelut Teknisen toimen hallinto ja seudulliset palvelut Tilatoimi Yhdyskuntatekniikka Yhdyskuntasuunnittelu ja kehittäminen Rakennuttaminen Maankäytön suunnittelu Ympäristövalvonta Sisäiset menot ja tulot eivät ole tehtäväalueita sitovia, koska kysymys ei ole tilaaja-tuottaja -mallisista määrärahoista, joka olisi käytettävissä myös ulkopuolisten palvelujen ostamiseen.

10 Investointiosa Investointiosa sisältää investointisuunnitelmat talousarvio- ja suunnitelmavuosille. Investointiosassa on sitova hankeryhmittäinen nettomääräraha. Valtuustoon nähden sitovia hankeryhmiä ovat: Maa-alueet Yleishallinnon hankinnat Sosiaali- ja terveystoimen hankinnat Sivistystoimen hankinnat Teknisen toimen hankinnat Talonrakennus ja liikuntapaikkainvestoinnit Liikenneväylät ja viheralueet Toimielimen on toteutettava investointiosan perusteluissa luetellut hankkeet. Hankkeista toteuttamisvaiheessa mahdollisesti syntyvillä säästöillä toimielin voi kattaa saman hankeryhmän muiden hankkeiden määrärahan ylitystä. Sitä vastoin, mikäli hanke viivästyy tai siirtyy tuleville vuosille, sen johdosta syntyvä muutos on tuotava käsittelyyn talousarviomuutoksena. Tilinpäätöksen yhteydessä on raportoitava myös toteutumatta jääneistä tai siirtyneistä hankkeista. 6 Lempäälän Vesi-liikelaitos Liikelaitoksen talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää johtokunta (KuntaL 87e.5 ). Johtokunnan on talousarviomuutosta hyväksyessään otettava huomioon valtuuston liikelaitokselle asettamat tavoitteet ja liikelaitosta sitovat erät kunnan talousarviossa. Kunnan talousarviossa liikelaitoksen sitoviin eriin tehtävistä muutoksista päättää valtuusto Käyttösuunnitelmat Hallintosäännön 20 :ssä mainittujen toimielinten on hyväksyttävä omien tehtäväalueidensa käyttösuunnitelmat mahdollisimman nopeasti talousarviovuoden käynnistyttyä, mutta viimeistään mennessä. Samalla ko. toimielimet päättävät siitä, mikä on sitovuustaso niihin nähden eli mihin saakka talousarvioon liittyvää toimivaltaa siirretään toimielimen alaisille viranhaltijoille. Virkojen ja toimien täyttäminen Virkojen ja toimien täyttölupakäytäntö on kunnan johtoryhmän hyväksymän menettelytapaohjeen mukainen. Lisätietoja ohjeesta antaa henkilöstöpäällikkö.

11 7 LE MP ÄÄ LÄ N KU NN AN LU OT TA MU SH KESKUSVAALILAUTAKUNTA 5 Kestävän kehityksen työryhmä 12 LEMPÄÄLÄN KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖ- ORGANISAATIO KUNNANVALTUUSTO 43 KUNNANHALLITUS 11 TARKASTUSLAUTAKUNTA (pj ja varapj valtuutettuja) 5 VESILIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA 5 Elinkeinopoliittinen yhteistyöryhmä 12 Lähidemokratiatoimikunta 7 Henkilöstöjaosto 5 Maanostotoimikunta 5 SOSIAALI- JA TERVEYS- LAUTAKUNTA 11 SIVISTYSLAUTAKUNTA 11 VAPAA-AIKA- LAUTAKUNTA 11 TEKNINEN LAUTAKUNTA 11 Seniorineuvosto 10 Vammaisneuvosto 10 Koulujen johtokunnat Toimitusjaosto (tieasiat) 3 Ympäristöjaosto 9 Yhtenäinen viiva kuvaa valtuuston nimeämiä toimielimiä. TOIMIKAUSI Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Muut toimielimet 4 vuotta 4 vuotta 4 vuotta 2 vuotta Kaavoitus- ja rakennusjaosto 11

12 ELINKEINOTOIMI Lempäälän Kehitys Oy Toimitusjohtaja Kari Löytty SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Toimialajohtaja Vesa Helin KANSANTERVEYSTYÖ Sari Tommola ERIKOISSAIRAANHOITO Tarja Marjamäki LEMPÄÄLÄN KUNNAN HENKILÖSTÖ- ORGANISAATIO SIVISTYSTOIMI Toimialajohtaja Nina Lehtinen HALLINTOPALVELUT Nina Lehtinen OPETUSPALVELUT Nina Lehtinen 8 KUNNANJOHTAJA Olli Viitasaari TEKNINEN TOIMI Toimialajohtaja Jaakko Hupanen HALLINTOPALVELUT Aino-Kaisa Marttila TILATOIMI Timo Kujanpää LEMPÄÄLÄN VESI LIIKELAITOS Toimitusjohtaja Lasse Sampakoski YLEISHALLINTO Toimialajohtaja Kari Auvinen KONSERNIHALLINTO Kari Auvinen TYÖLLISTÄMINEN Markku Vuorinen LE MP ÄÄ LÄ N KU NN AN HE NK IL ÖS TÖ OR GA NI SA ATI O PERHETYÖ JA TOIMEEN- TULOTURVA Sisko Vesander VAPAA-AIKAPALVELUT Erkki Häkli YHDYSKUNTATEKNIIKKA Antti Jokela MAASEUTU JA KYLÄTOIMI Timo Perälampi VANHUSTYÖ Hanna Karojärvi KIRJASTO- JA KULTTUURI- PALVELUT Sarri Nykänen MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Ilari Rasimus TOIMISTOPALVELUYKSIKKÖ Topi Tolvanen VAMMAISPALVELUT Kristiina Kalliovalkama YMPÄRISTÖVALVONTA Tiia Levonmaa HUOLTOPALVELUYKSIKKÖ Kari Auvinen LASTEN PÄIVÄHOITO Tarja Holttinen YHDYSKUNTASUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN Timo Nevala RAKENNUTTAMINEN Mervi Järvinen

13 9 TULOSLASKELMA euroa/ ulkoiset Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Muutos Ts 2015 Ts 2016 % Toimintatuotot Myyntituotot ,7 % Maksutuotot ,8 % Tuet ja avustukset ,7 % Muut toimintatuotot ,5 % Tuotot yhteensä ,3 % Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut ,8 % Palkat ja palkkiot ,4 % Henkilösivukulut ,8 % Palvelujen ostot ,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,9 % Avustukset ,6 % Muut kulut ,5 % Kulut yhteensä ,8 % TOIMINTAKATE (=nettomenot) ,4 % Verotulot yht ,3 % Valtionosuudet ,2 % Rahoitustuotot ja -kulut ,6 % Korkotuotot ,1 % Muut rahoitustuotot ,1 % Korkokulut ,8 % Muut rahoituskulut ,7 % -5-5 VUOSIKATE ,7 % Poistot ja arvonalentumiset ,1 % TILIKAUDEN TULOS ,0 % Poistoeron muutos ,7 % Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) TILIKAUDEN ALI-/YLIJÄÄMÄ ,7 % TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/ Toimintamenot % Vuosikate/Poistot % Vuosikate euroa / asukas Kertynyt yli-/alijäämä Asukasluku

14 10 RAHOITUSLASKELMA euroa Tp 2012 Ta 2013 Ta 2014 Ts 2015 Ts 2016 Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet invest. menoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -60 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Pitkäaikainen velka (1000 ) Velka euroa / asukas Asukasluku

15 11 TULOSLASKELMA euroa/ Ulkoiset ja sisäiset Kunta ilman liikelaitosta Liikelaitos Kunta ja liikelaitos Yhteensä (keskinäiset erät eliminoitu) Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Tuotot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut kulut Kulut yhteensä TOIMINTAKATE(=nettomenot) Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS Poistoeron muutos Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) TILIKAUDEN ALI-/YLIJÄÄMÄ

16 12 RAHOITUSLASKELMA euroa Kunta ilman liikelaitosta Liikelaitos Yhteensä Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Toiminnan rahavirta Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet invest. menoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen Kunnan ja liikelaitoksen väliset erät on eliminoitu

17 ta2013 ta2014 ts2015 ts VUOSIKATE JA POISTOT, milj. euroa VUOSIKATE JA NETTOINVESTOINNIT, milj euroa Nettoinvestoinnit Nettoinvestoinnit, vesihuoltolaitos Vuosikate

18 14 TOIMINTATUOTOT / TOIMINTAKULUT % LAINAT, EUROA/ASUKAS

19 15 HENKILÖSTÖMUUTOSTEN VAIKUTUS VUONNA 2014 YLEISHALLINTO Konsernihallinto 0,5 projektisihteeri 1/2014, määräaikainen Työllistäminen 2 määräaikaisen työvalmentajan/ohjaajan toimen vakinaistaminen 1/2014 Toimistopalvelut 0,5 projektisihteeri 1/2014, määräaikainen Huoltopalveluyksikkö 0,5 siivoojaresurssia 8/2014 alkaen SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI Kansanterveystyö 2 sairaanhoitajaa 7/ tehtäväkuvana diabeteshoito ja väestövastuu 1 sosiaalityöntekijä 8/ aikuissosiaalityön tehtävät terveyskeskuksessa (ohjaus, neuvonta, potilasasiamiestehtävät) Lasten päivähoito 4 päiväkodin opettajaa 1/ Siskonlinnan päiväkotiin 2 päivähoitajaa 1/ Siskonlinnan päiväkotiin 1 päivähoitaja 1/ kiertävä varahenkilö / sijainen 1 määräaikaisen varhaisen tuen koordinaattorin vakinaistaminen 1/ varhaiskasvatuksen ja perhetyön yhteistyön ja toiminnan koordinointi, suunnittelu ja kehittäminen -5 perhepäivähoitajan vähennys 1/ perhepäivähoidon kysyntä on vähentynyt ja hoitajien saatavuus on haasteellista Vanhustyö 3 lähihoitajaa 3/ palveluasumisyksikön (Toimelantalo) henkilöstö Perhetyö ja toimeentuloturva 1 sosiaaliohjaaja 8/ aikuissosiaalityön, toimeentulotuen ja lastensuojelun tehtävät

20 16 SIVISTYSTOIMI Opetuspalvelut 1 luokanopettaja Kuljun koululle 8/ luokanopettajaa Moision koululle 8/ luokanopettaja Lempoisten koululle 8/ vastaava koulupsykologi 8/ virka-apurehtori Kuljun koululle 6/2014 (10t opetusvelvollisuutta) 1 virka-apurehtori Moision koululle 6/2014 (10t opetusvelvollisuutta) 2 koulunkäynninohjaajan vakinaistaminen 8/ Hakkarin koulun joustavan perusopetuksen luokan ohjaajan vakinaistaminen 1/2014 Vapaa-aikapalvelut 2 määräaikaista liikuntapaikkojen hoitajaa vuoden 2014 ajaksi Nuorisopalvelut 1 määräaikainen nuorisotoiminnanohjaaja vakinaistetaan 1/ osa-aikainen nuorisotoiminnanohjaaja (25t/viikko) muutetaan kokoaikaiseksi (38,25t/viikko) TEKNINEN TOIMI Tilatoimi 1 määräaikainen kiinteistönhoitaja 1/2014 Maankäytön suunnittelu 1 kiinteistöinsinööri 3/2014, liittyy maanhankinnan ja kiinteistönmuodostuksen uudelleen organisointiin Lisäysten/vähennysten yhteisvaikutus on noin 20 henkilöä, joista 4 henkilöä on määräaikaisia. Esitetyt rekrytointiajankohdat huomioon ottaen lisäyksistä syntyy vajaan 15 henkilötyövuoden kustannusvaikutus vuodelle Tämän lisäksi yhteenvetoon on koottu 7 voimassa olevan määräaikaisen palvelussuhteen vakinaistamista.

21 17 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET TALOUSSUUNNITTELUSSA Kunnanvaltuusto on valinnut Lempäälän kunnan kestävän kehityksen kehittämisteeman kokouksessaan Teemaksi vuosille valittiin vastuullinen kulutus ja elämäntapavalinnat. Kestävän kehityksen työryhmä on antanut lausuntonsa toimialojen talousarvioesityksistä. Lausuntoon tukeutuen taloussuunnitelmatavoitteista on poimittu alla olevat KEKE-tavoitteet, joita seurataan taloussuunnitelmaraportoinnin ja tilinpäätöksen yhteydessä. Lisäksi työryhmä esitti lausunnossaan jatkovalmisteluohjeita sekä toimialoille että kunnan johtoryhmälle koskien kestävän kehityksen tavoiteasetannan kattavuutta ja tulevien vuosien erityisteeman valintaprosessia. Yleishallinto: Hallinto- ja talouspalveluprosessien tehokkuus; paperiton kokouskäytäntö sekä sähköiset arkistointikäytännöt Elinkeinot: Kehityshankkeet; Ideaparkin alueen kierrätysmahdollisuuksien kehittyminen Työllistäminen: Kuntouttava työtoiminta ja työharjoittelu on järjestelmällistä ja koordinoitua; kuntouttavan työtoiminnan paikkojen ja työtoimintamuotojen suunnitelmallinen lisääminen toimialoille ja monitoimikeskukseen. (Yhteistyö Lempäälän seudun työttömät ry:n kanssa ja uusien kuntouttavan työtoiminnan asiakaspaikkojen luominen kierrätyskeskustoimintaan. Monitoimikeskuksen verstaiden yhteiskäyttö, kierrätettävän materiaalin kunnostuksessa.) Opetuspalvelut: Kestävän kehityksen tavoitteet koulujen opetussuunnitelmaan perustuvissa suunnitelmissa; mittarina energian, sähkön ja paperin kulutus Liikuntapalvelut: Liikuntatilojen käyttöasteen säilyttäminen/ käytön tehostaminen Tilatoimi: Haahtelan kiinteistötiedon ja sisäisten vuokrien käyttöönotto Energiansäästö; jatketaan energiansäästöä edistäviä investointeja Yhdyskuntatekniikka: Katuvalaistuksen energiatehokas toteutus Yhdyskuntasuunnittelu ja kehittäminen: Laadukkaiden, ympäristöä säästävien ja kustannustehokkaiden suunnitelmien laatiminen Raideliikenne joukkoliikenteenä Joukkoliikenteen käytön kasvu Rakennuttaminen: Käyttäjien tarpeita palvelevat muunneltavat rakennukset Käytetään energiansäästöön yhteisesti TAPREN laadittuja työkaluja Maankäytön suunnittelu Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen tiivistäminen joukkoliikenteen piirissä Ympäristövalvonta Energiatehokkuusneuvonnan edistäminen Edistetään jätteen kierrätystä ja ehkäistään roskaantumista kunnan alueella Lempäälän Vesi liikelaitos Verkostojen kunnossapito Lempäälän Lämpö Oy Biopohjaisten energialähteiden käyttöönotto energiantuotannossa ja liikennekäytössä

22 TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN TAVOITTEET TALOUSSUUNNITTELUSSA 18 Lempäälän kunnanvaltuusto teki päätöksen kunnan ensimmäisen hyvinvointikertomuksen laadinnasta taloussuunnitelman hyväksymisen yhteydessä kunnanvaltuusto hyväksyi Lempäälän kunnan hyvinvointikertomuksen ja siinä esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet osana kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua. Hyväksytty hyvinvointikertomus löytyy kokonaisuudessaan pdf-versiona Lempäälän kunnan www-sivuilta sosiaalija terveyspalvelujen alta. Hyvinvointikertomukseen kirjatut tavoitteet jakautuvat kolmeen painopistealueeseen, jotka ovat: 1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen vaikuttamalla suurten kansansairauksien esiintyvyyteen & niihin liittyvä viestintä 2. Yhteisöllisyyden lisääminen, syrjäytymisen vähentäminen ja sisäinen turvallisuus 3. Muut Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen suunnitelman toimeenpanoon liittyvät kokonaisuudet (kuten hyvinvointityön rakenteiden vahvistaminen) Lempäälän kunnan hyvinvointikertomukseen kirjatut valtuustokausittaiset hyvinvointitavoitteet ja -toimenpiteet tarkennetaan kunkin talousarviovuoden osalta vuosittaisen raportin ja suunnitelman yhteydessä, joka laaditaan osana taloussuunnitelmaprosessia. Toimialojen talousarviovalmistelussa on huomioitu hyvinvointikertomukseen sisältyvät hyvinvointitavoitteet ja -toimenpiteet. 1., 2. ja 3. valtuustovuotena valmisteltavan vuosittaisen hyvinvointikertomusraportin ja suunnitelman laadintaprosessi liittyy tiiviisti kunnan taloussuunnitteluprosessiin. Näiden prosessien keskinäistä linkittymistä on kuvattu seuraavassa taulukossa. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen laadintaprosessi noudattelee vuosittaisen hyvinvointikertomuksen laadintaprosessia. Valtuustokausittainen hyvinvointikertomus laaditaan viimeisenä valtuustovuotena ja siihen sisältyy koko tulevan valtuustokauden suunnitelma ja myös tarkennettu 1. valtuustovuoden suunnitelma (osa II, kohta 5.). Lisäksi valtuusto kokoaa toimikautensa lopussa (elo-syyskuussa) hyvinvointikertomuksen osaan I (Päättyneen valtuustokauden arviointi) liittyen koosteen siitä, mitä valtuustokauden aikana on saatu aikaan, mitkä ovat taitekohdassa hyvinvoinnin näkökulmasta kunnan vahvuudet ja kehittämiskohteet (=hyvinvointiperintö tulevalle valtuustolle). Tähän kohtaan kirjataan mm. toimijoiden hiljaista tietoa siitä, mitä päättyvältä valtuustokaudelta ja sen arvioinnista on opittu kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisestä asetettujen tavoitteiden arvioinnista tehtyjen toimenpiteiden arvioinnista ja vaikuttavuudesta (yleisesti ottaen esim. mikä toimii, mikä ei, mitä pitäisi jatkossa jatkaa, mitä pitäisi tehdä toisin). Nämä opit ja evästykset ovat yhteneväisiä myös valtuuston toiminnasta vuosittain annettujen arviointikertomusten havaintojen kanssa. Tämän "perinnön" kirjaamisen ansiosta keskeiset opit siirtyvät uudelle valtuustolle.

23 19

24 20 YLEISHALLINTO KONSERNIHALLINTO TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos% Toimintatuotot ,4 Toimintakulut ,3 Toimintakate ,4 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos ,5 Sisäiset tuotot ,0 Sisäiset kulut ,2 Tulos sisäisten erien jälkeen ,8 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Kunnanvaltuuston ja -hallituksen rooli on ohjata Lempäälä-strategian mukaisten teemojen toteutusta toimialoilla. Lisäksi kunnan kokonaistaloutta tulee ohjata tasapainoon, jotta kunnan kehittämisen edellytykset säilyvät. Kunnanjohtaja vastaa kuntakonsernin operatiivisesta johtamisesta kunnan osalta kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen määrittelemien linjausten pohjalta. Konsernihallinnon vastuualueelle on lisäksi sisällytetty kunnanjohtajan, kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja tarkastuslautakunnan toimintamenot, seutukuntayhtymän ja muiden yhteistyö- / edunvalvontaorganisaatioiden maksuosuudet, avustusmenot sekä suhdetoiminnan ja kansainvälisen toiminnan menot. Lisäksi konsernihallinto vastaa kunnan laskentatoimesta, rahoituksesta, tiedottamisesta ja arkistoinnista, henkilöstöhallinnosta, tietohallinnosta, perustietotekniikan tukipalveluista ja toimeksiantosopimukseen perustuen myös edunvalvontapalveluista. Asuntopoliittisina toimenpiteinä ohjataan valtion lainoitusta, tukea ja avustuksia asuntoja rakentaville, hankkiville ja niitä korjaaville. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Konsernihallinto Lempäälän kunnanvaltuusto hyväksyy uuden kuntastrategian vuosiksi Sen jalkauttaminen eri luottamushenkilötoimielinten, tehtäväalueiden ja tytäryhtiöiden toimintaan edellyttää suunnitelmallisia toimenpiteitä. Kunnanhallituksen alaisuuteen perustetaan lähidemokratiatoimikunta. Toimielin perustetaan määräaikaisena vuosiksi ja jatkosta päätetään syksyllä Lähidemokratiatoimikunnan tavoitteena on kehittää Lempäälän asukkaiden kuntalaisvaikuttamista ja osallisuutta kunnan päätöksenteossa ja kuntapalveluiden kehittämisessä. Tavoitteena on myös edistää sekä toimielinten keskinäistä vuorovaikutusta että vuorovaikutusta kuntalaisiin, yhdistyksiin ja yrityksiin nähden. Toimikunnan tavoitteena on lisäksi mahdollistaa ja edistää yhteisöjen omatoimisuutta ja talkoohenkeä. Kaupunkiseudun elinvoimaselvitys valmistuu kuntien jatkokäsittelyä varten vuodenvaihteessa Osa Tampereen kaupunkiseudun kunnista on ottanut osittain käyttöön päätösvalmistelussa ja päätöksenteossa luottamushenkilöiden sähköisen työpöydän. Samalla on pyritty siirtymään paperittomaan kokouskäytäntöön. Asiaan liittyen on tehty syksyllä 2013 erillinen valtuustoaloite.

25 21 Kustannuslaskennan ja sisäisen laskennan kehittämistyö aloitetaan yhdessä toimialojen kanssa. Kustannuslaskennan tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää mm. palvelutoiminnan ja investointien suunnittelussa, tavoiteasettelussa, määrärahatarpeen arvioinnissa, tuloksellisuuden tunnuslukujen määrittelyssä ja arvioinnissa sekä palvelujen hinnoittelussa. Kustannuslaskennan kehittämisen tarve korostuu tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa. Henkilöstöhallinto Lempäälän kunnan henkilöstöhallinto voidaan jakaa useaan toimintoon: Henkilöstön rekrytointi ja työnantajakuva - Onnistuneet rekrytoinnit Työhyvinvointi ja jaksaminen - Hyvinvoiva ja jaksava henkilöstö Työsuhde- ja palkka-asiat Asiantunteva palkkahallinto Henkilöstön kehittäminen - Ajantasainen osaaminen ja henkilöstön osaamisen hyödyntäminen Esimiestyön ja johtamisen kehittäminen Valmentava johtaminen ja kulkeminen strategian suuntaisesti Työsuojeluasiat - Työpaikan turvallisuus Vuoden 2014 aikana panostetaan erityisesti kuntastrategian jalkauttamiseen sekä uuden työsuojeluorganisaation sisään ajamiseen. Henkilöstöjaoston kanssa käydään aktiivista keskustelua strategisista linjauksista ja keinoista päästä asetettuihin tavoitteisiin. Esimiesten ja johtajien toimintatapojen kehittämistä jatketaan kuntastrategian painopistealueiden mukaisesti. Myös ikäjohtamisen käytäntöjä lähdetään kehittämään yhdessä esimiesten kanssa. Työhyvinvointiin liittyvät kehittämisen painopistealueet selvitetään ja ne priorisoidaan. Kehittämistoimia seurataan aktiivisesti. Sisäisten siirtojen työryhmä jatkaa toimintaansa ja luo toimintamallit, joilla sisäisissä siirroissa onnistutaan mahdollisimman hyvin. Henkilöstölle jaettavien kulttuuri- ja liikuntasetelien osalta siirrytään korttipohjaiseen sovellukseen. Näin mahdollistetaan henkilöstöedun käyttämisen seuranta. Lisäksi käyttämättömät edut palautuvat Lempäälän kunnan käyttöön. Työhyvinvointiin liittyen vuonna 2014 järjestetään myös suosittu Hymiskampanja. Kampanjaa laajennetaan aiemmasta mahdollisuuksien mukaan. Vuoden 2014 alusta lähtien työsuojelun luottamusmiesorganisaatio uudistuu päätoimisen työsuojeluvaltuutetun astuessa toimeen. Lisäksi jokaisella toimialueella on yksi työsuojeluasiamies. Tämän lisäksi yksiköihin voidaan valita työsuojelun yhteyshenkilöt, joiden ajankäyttö työsuojeluun sovitaan organisaation tarpeen mukaan. Uudet työsuojeluvaltuutetut sekä asiamiehet koulutetaan heti vuoden alussa ja toimenkuvista sovitaan. Päätoimisen työsuojeluvaltuutetun esimiehenä toimii henkilöstöpäällikkö. Työpaikan sisäisten riskien arviointiin liittyen otetaan käyttöön webbipohjainen riskien arviointijärjestelmä. AVI-tarkastukset jatkuvat ja niihin osallistutaan aktiivisesti. Sisäilmatyöryhmä toimii edelleen aktiivisesti kunnan toimipisteiden sisäilma-asioissa ja huolehtii tiedottamisesta asioihin liittyen. Henkilöstöjaostossa keskitytään strategiseen suunnitteluun ja painopisteiden valintaan. Jaostossa pohditaan myös henkilöstön sitouttamisen keinoja sekä ikäjohtamista. Työterveyshuollon uuden toimintasuunnitelman mukaisesti kustannuksia analysoidaan ja uusia toimintamalleja testataan vuoden aikana. Toimintaa ja toimintaohjeistuksia tarkennetaan vuoden aikana. Työ- ja toimintakykyä vahvistavia toimia kehitetään entisestään. Toimialat/tehtäväalueet laativat vuoden 2013 lopussa oman koulutussuunnitelman. Tehtävänä on arvioida ammatillisen osaamisen vaatimuksen muutoksia sekä laatia arvioon perustuva vuosittainen koulutussuunnitelma henkilöryhmittäin tai muuten tarkoituksenmukaisesti jaoteltuna. Koulutussuunnitelmat kootaan ja kokonaisarvioidaan henkilöstöhallinnossa ja ne käsitellään viimeistään talousarvion käyttösuunnitelmien hyväksymisen yhteydessä. Koulutussuunnitelman mukaisten koulutusten (sisäiset sekä ulkoiset) seuranta voidaan tehdä nykyisellä Populustietojärjestelmällä. Samalla tavoitteena on varmistaa uuden koulutuskorvauksen saantiin vaadittava dokumentointi. Palkkahallinnossa määritellään toimintatapoja, joilla esimiehiä ja henkilöstöä tuetaan erilaisissa palkka-asioihin liittyvissä asioissa.

26 22 Seudullinen tietohallintoyhteistyö Seudun kehyskunnat ovat rekrytoineet yhteisen tietohallintojohtajan ja isäntäkuntavastuu yhteistoimintasopimuksesta on tältä osin Ylöjärven kaupungilla. Tietohallintojohtaja toimii yhteistyössä Tampereen kaupungin tietohallinnon ja tietohallintojohtajan kanssa koko kaupunkiseudun yhteisissä asioissa. Lisäksi yhteinen tietohallintojohtaja toimii kehyskuntien tietohallintoasiantuntijoiden työn koordinoijana. Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1. Kuntastrategian jalkauttaminen eri toimielimiin Kuntastrategian jalkauttamista koskevat päätökset. Toimialat laativat omat jalkauttamissuunnitelmansa. 2.Lähidemokratian kehittäminen 3.Tasapainoinen kuntatalous 4. Kattavat kuntarakenneym. selvitykset 5. Hallinto- ja talouspalveluprosessien tehokkuus Hyväksytty toimintasuunnitelma ja tarvittavat toimielinten johtosääntömuutokset Vuosikate, menokasvun ja tulopohjan tasapaino, nettoinvestointien omarahoitusaste, velkamäärä/asukas sekä veroprosenttien taso Kaupunkiseudun elinvoimaselvityksen kuntakohtainen ja seudullinen käsittely. Paperitonta kokouskäytäntöä koskevan valtuustoaloitteen käsittely. Viimeistelty Lempäälän kunnanriskienhallinnan prosessi. Sisäisen valvonnan selonteko. Sähköiset arkistointikäytännöt Kustannuslaskennan ja sisäisen laskennan kehittäminen Lähidemokratian kehittämiseen tähtäävät toimet saadaan käyntiin toimintasuunnitelman mukaisesti vuonna Hyväksytyn kuntastrategian mukaisten talouslinjausten edellyttämää talouden tervehdyttämistä jatketaan. Lempäälän kunnanvaltuusto pystyy tehtyjen selvitysten avulla käsittelemään kuntarakenneuudistukseen liittyvän lainsäädännön edellyttämät asiat ja kunnan omaan kannanmuodostukseen liittyvät asiat. Määritetään toimintatapa ja aikataulutus, jolla aloitetta viedään eteenpäin joko kokeiluna tai pysyvänä toteutuksena. Vuonna 2013 tehdyn riskienarvioinnin perusteella tehdään tarvittavat toimenpiteet ja määritetään niitä koskeva seurantatapa. Sisäisen valvonnan laajentaminen ja monipuolistaminen. Taloushallinnon arkiston sähköistäminen lukien ja muiden mahdollisten tehtäväalueittaisten pilottikohteiden käynnistäminen. Kehittämistyö käynnistetään vaiheittain yhdessä toimialojen kanssa.

27 6. Henkilöstöhallinnon toimintamallien kehittäminen 23 Taloussuunnitelmaan kirjattujen valmistelutoimien edistyminen Henkilöstöjaostossa valitaan strategiset painopistealueet. Henkilöstöpäällikkö toteuttaa valittuja kuntastrategian jalkauttamisen keinoja henkilöstön ja esimiesten kanssa. Työhyvinvointikyselystä nousseet tiimien, yksikköjen ja toimialueiden kehittämisalueet kerätään yhteen ja niiden toteutumista seurataan. Työkiertoon laaditaan toimintaohjeet ja pelisäännöt työyhteisöille. Osaamisen johtamisen käyttöönottoa laajennetaan. Tasa-arvosuunnitelmasta nousseet toimenpiteet aikataulutetaan ja toiminta niiden mukaisesti aloitetaan. Eläköitymisen ja ikääntymisen hallintaa edistetään. Koulutussuunnitelmien käsittely lautakunnissa käyttösuunnitelmien yhteydessä Koulutustenhallintajärjestelmän laajempi käyttöönotto tammikuun alussa. Toteutuneiden koulutusten ja koulutussuunnitelmien arviointi ja päivitys marraskuun loppuun mennessä. 7. Tietohallinto edistää seudun kuntien perustyötä Kehyskuntien tietohallintoyhteistyön uudelleenorganisointi ja työnjako Tietohallinto-ohjelman toimeenpano, seuranta ja arviointi Tietohallinnon mallintaminen ja esittely kuntien toimialoille Sovitaan tietohallintojohtajan valmistelun pohjalta henkilöstön työnjaosta. Kaupunkiseudun tietohallintoohjelman hankkeiden eteenpäin vienti kehyskuntien osalta

28 8. Leader-hankkeiden mahdollisuudet hyödynnetään Lempäälässä kattavasti 24 Kantri ry:n hanketilastointi Lempääläisiä yhteisöjä aktivoidaan hanketoteuttajiksi aiempaa laajemmin. Henkilöstöhallintoon otetaan 1/2014 alkaen määräaikaisesti projektisihteeri, jonka työpanosta hyödynnetään myös lähidemokratian kehittämisessä. AVUSTUKSET JA ERILLISMÄÄRÄRAHAT Avustusmäärärahoihin on varattu vuodelle 2014 yhteensä Edellisinä vuosina avustusmäärärahoja on käytetty mm. ystävyyskuntatoiminnan avustuksiin, yhdistystaloavustuksiin, Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry:n ja 4H-yhdistyksen avustamiseen sekä kuntamarkkinointiin/-viestintään LekiMestis-yhteistyösopimuksella. Edellä mainittujen lisäksi varaus sisältää omatoimirahan myöntämiseen tarkoitettu määrärahan ( ) ja Kantri-hanketoimintaan aktivoimiseen tarkoitetun määrärahan ( ). Päätökset avustuksista tehdään erillispäätöksinä talousarviovuoden aikana. Lisäksi kunnanhallituksen vuoden 2014 toimintamäärärahoihin on sisällytetty määräraha, jota kunnanhallitus voi kohdentaa erillispäätöksillään mm. hankkeiden omarahoitusosuudeksi.

29 25 ELINKEINOT TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos% Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,9 Toimintakate ,9 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos ,4 Sisäiset tuotot ,0 Sisäiset kulut ,0 Tulos sisäisten erien jälkeen ,1 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Lempäälän Kehitys Oy vastaa 2014 Lempäälän kunnan elinkeinotoimesta elinkeinostrategian tavoitteiden mukaisesti. Lempäälän Kehitys vastaa Lempäälän osalta myös yhteistyöstä Tampereen Seudun elinkeinoyhtiö Tredean kanssa seudullisen elinkeinopolitiikan kehittämiseksi. Lempäälän elinkeinostrategian keskeisiksi tavoitteiksi ja painopistealueiksi on määritelty: - Lempäälä Yrittäjyyden mallikunta - Ainutlaatuisen kuntakeskuksen kokonaisvaltainen kehittäminen - Ennakoiva yritysalueiden kehittäminen - Seudullisen yhteistyön synergiaetujen hyödyntäminen - Merkittävän matkailupotentiaalin hyödyntäminen - Uudet avaukset kasvaviin ja voimistuviin trendeihin sekä Lempäälän luontaisiin vahvuuksiin pohjautuen TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Lempäälän nykyinen elinkeinopalvelujen ja -kehittämisen malli on ollut käytössä lähtien. Lempäälän elinkeinopolitiikalla pyritään kohti yrittäjyyden mallikuntaa, joka on elinkeinostrategian läpileikkaava tavoite. Seudullinen elinkeinoyhteistyö koordinoidaan Lempäälän osalta Lempäälän Kehityksen kautta. Seudullisella yhteistyöllä tavoittelemme koko seudun vetovoiman kasvua ja toimivaa yhteistyötä kuntien kesken. Vuosi 2014 tuo muutoksia keskeisiin seudullisiin elinkeinohankkeisiin ja rahoitusmalleihin. Uusi EU:n rakennerahastokausi käynnistyy vuoden 2014 alusta, mikä vaikuttanee mm. seudun yritysneuvonnan resursseihin. Vuodesta 1994 lähtien toimineet Osaamiskeskusohjelmat korvautuvat Innovatiiviset kaupunkiseudut (INKA) ohjelmalla, jossa Tampereen seutu on valittu koordinoimaan valtakunnallisesti Älykäs kaupunki- ja Uudistuva teollisuus ohjelmakokonaisuuksia. INKA ohjelman valmistelutyö on vielä kesken ja kunnilta odotettava rahoituksen määrä ohjelmalle vielä epäselvä. On mahdollista, että valtion panostuksen kasvaessa kunnilta odotetaan INKA:aan suurempaa panostusta kuin aiempi Osaamiskeskusohjelman kuntaosuus 3,2 per asukas on ollut. Tämä talousarvio Tredea -rahoituksineen on laskettu paremman tietämyksen vielä puuttuessa aikaisemmalla 3,2 / asukas rahoituksen mukaan. Suomen taloudessa odotetaan kuluvalle vuodelle suunnilleen nollakasvua ja vuodelle 2014 ennustetaan jo lievää kasvua. Yleistaloudellinen epävarma tilanne vaikuttaa edelleen toimitilojen investointimahdollisuuksiin mm. tilaa vievän erikoiskaupan osalta. Kysyntä logistiikkatiloista on sen sijaan kasvussa. Valmiista teollisuus- sekä erityisesti logistiikka- ja varastotiloista Lempäälässä on enemmän kysyntää kuin tarjontaa mikä ennakoisi tilojen rakentamistarvetta ja investointipäätöksiä.

30 26 Lempäälän kuntakeskustavisio valmistui keväällä Yhtiöllä on tärkeä rooli edistää kuntakeskustan kehittymistä vision tavoitteiden mukaisesti. Yhtiö koordinoi toimeenpanon lopullista suunnitteluyhteistyötä kunnan, rakennusliikkeiden, maanomistajien ja suunnittelijoiden välillä. Laajat irtisanomiset Tampereen seudulla eri toimialoilla asettavat Lempäälällekin erityshaasteita. Näihin muutoshaasteisiin pyritään vastaamaan sekä yritysten että irtisanottujen työntekijöiden näkökulmasta mm. neuvontapalveluja edelleen kehittämällä. Talousarvion tavoitteisto taloussuunnitelmakaudelle on elinkeinostrategian painopistealueiden mukainen. Tavoite Mittari Välitavoite/tavoitetaso 1. Elinkeinotoimen johtaminen - Elinkeinostrategian tavoitteet - onnistuminen Lempäälän - elinkeinopolitiikassa - Yritystyytyväisyys ja -ilmapiiri- - seudun vetovoiman - Tutkimukset kasvattaminen yhteistyöllä - - Seudullisen elinkeinoyhteistyön - toimivuus ja konkreettiset hyödyt Työpaikkaomavaraisuus Toteutuminen suunnitellusti Menestyminen yritysilmapiiritutkimuksissa Konkreettisia tuloksia ja lisäarvoa etenkin Invest In - toiminnan ja seudun matkailuyhteistyön kautta Työpaikkaomavaraisuus kasvaa 2. Yritystonttien ja -alueiden markkinointi ja uudet yritysalueet 3. Matkailun edistäminen ja elinkeinoviestintä Tontinmyyntitulot ja työpaikat Marjamäkitase Yritystonttivaranto - seudullinen matkailutuloselvitys - Lempäälän matkailuyrittäjien haastattelututkimus - matkailuyrityskontaktit - seutumarkkinoinnin toimivuus - majoituskapasiteetin määrä Myydään vuosittain vähintään 7 10 yritystonttia. (Yritystontinmyyntitulojen vuositavoite 0,5 M ) Maanosto ja uusien yritysalueiden kaavoitus etenee Lempäälän matkailullisen aseman vahvistaminen luontoja perhekohteena Venäläisten matkailijoiden määrän lisääminen seudullisten markkinointitoimenpiteiden avulla 4. Kuntakeskustan kehittäminen Rakentamisen aikataulut Rakentumisen vision mukaisuus Vision toteutumista tukevien resurssien riittävyys Yleisötilaisuuksien ja valtuustoinfojen määrä Ensimmäisten hankkeiden rakentuminen alkaa vision mukaisesti Seuraavat osahankkeet täsmentyvät suunnitelmiksi ja kaavoitusprosessiksi Aktiivinen tiedottaminen kuntakeskustan kehittämisen vaiheista.

31 27 5. Kehityshankkeet Hankesuunnitelmat ja niiden seuranta IP-alueen kierrätysmahdollisuuksien kehittyminen Kv-hankkeiden tuloksellisuus Yritysten uusien kehityshankkeiden identifiointi ja aiempien toteutusten tukeminen Käytännön kierrätyskokeilut Kansainvälisten hankkeiden toteutus 6. Yrityspalvelut ja palvelujen kehittäminen - Yrityspalvelujen laatu ja hyödyl- - lisyys - Jatkuvasti päivittyvä yritys- ja - toimitilarekisteri - - Tietopaketin vuotuinen toteutus - - Yritysneuvonta on asiantuntevaa ja tuloksellista - - Vuositarkastus 100 % Tietopaketti toteutetaan - taloudellisesti kannattavana - Lisäksi ostopalvelusopimuksessa on erikseen nimetty yhtiöltä hankittavat ja kirjanpidossa eritellyt palvelut KEINOT 1. Yrittäjyyden mallikunta tavoitetta pyrimme toteuttamaan aktiivisella elinkeinopolitiikalla ja viestinnällä. Aktiivisella vuorovaikutuksella voimme ennakoida paremmin yritysten tulevat tarpeet. Seudullista elinkeinoyhteistyötä kehitetään ja yhteistyön synergiaetuja hyödynnetään. Yhteistyötä seudun kuntien välillä pyritään tiivistämään tapauskohtaisesti myös muulla tavalla kuin Tampere -vetoisesti. Tredean omistajakunnille järjestetyssä työpajassa todettiin yhdeksi keskeiseksi kehittämistarpeeksi ulkoisen johtoryhmän roolin ja toiminnan vahvistaminen. Kasvusopimuksen keskeinen merkitys kehyskuntien osalta on resurssien ohjaaminen mm. kuntakeskustan kehittämiseen. Käynnistyvien INKA ohjelmien anti pyritään hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan. Terminaali 2:n korjaus on viivästynyt vuodella odotettaessa EU:n päätöstä. Terminaalin laajennuksen myötä lentokentän matkustajien välityskyky kasvaa. Kuntia pyydetään edelleen varautumaan lentoyhteyksien kehittämiseen 1 eurolla / asukas. Tredea tekee jokaisesta toimenpiteestä selvityksen. Rahoja ei käytetä mihinkään muuhun toimintaan. Jos rahoja ei tarvita lentoliikenteen kehittämiseen, niitä ei käytetä. 2. Tavoitetta toteutamme markkinoimalla tehokkaasti Lempäälää sijoittumispaikkana henkilökohtaisella myyntityöllä, yrityksille suunnatuissa medioissa sekä ajantasaisella esitemateriaalilla ja havaintoaineistolla. Marjamäen Koilliskulmaa ja Hulikan aluetta markkinoimme logistiikka- ja teollisuusyrityksille mm. yhteistyössä alueella jo toimivien yritysten kanssa. Ns. miestenmaailman aluetta markkinoimme tilaa vievälle kaupalle yhteistyössä mm. UM Yhtiöiden kanssa. Koilliskulmaa ja Ideaparkin luolastoa markkinoimme konesaleille ja yhteistyökumppaneinamme ovat mm. Invest in Finland, KOY Ideapark ja Tredea. Matkailullista vetovoimaa ja kävijätaloutta kasvattaville yrityksille markkinoimme Ideaparkin ympäristöä yhteistyössä mm. KOY Ideaparkin kanssa. Yritystonttivarannon varmistamiseksi pyrimme edelleen panostamaan Marjamäen yritysalueen kehittämiseen ja laajentamiseen. Myös Sääksjärven Kortejärven sekä Pohjoisrinteen kehittämistä merkittäväksi yritysalueeksi edistetään. Kiiltoa vastapäätä moottoritien varrella

32 yleiskaavassa yritysalueeksi merkityn kunnan omistaman yritysalueen mahdollisuuksia selvitetään Tulemme panostamaan näkyvyyteen seudullisessa matkailumarkkinoinnissa, niin kotimaassa kuin Venäjälläkin. Kotimaassa mm. kotimaan matkailumessut sekä Suoma-kiertue ja Venäjällä osallistuminen messuille (esitejakelulla), joissa Tredean edustus sekä lisäksi mahdollinen lehtiilmoittelu yms. Kehitämme edelleen matkailu-markkinointimateriaalia (nettisivujen ajantasaisuus sekä esitteet) ja teemme tiivistä yhteistyötä matkailuyrittäjien kanssa. Pyrimme tarjoamaan matkailuyrittäjille entistä enemmän näkyvyyttä Ideaparkissa, jotta matkailuyrittäjät pystyisivät tehokkaammin hyödyntämään Ideaparkin ja Funparkin kävijämäärät. Osallistumme tulevana vuonna myös sisävesimatkailun ja sisävesisatamien esiselvityshankkeeseen. Elinkeinotoimen viestinnässä pyrimme tiedon ajantasaisuuteen sekä oikeellisuuteen niin verkkoviestinnässä kuin printin puolella. Pyrimme valitsemaan käyttämämme mediat niin, että viesti tavoittaa valitsemamme kohderyhmät mahdollisimman tehokkaasti. 4. Toteutamme tavoitetta osallistumalla aktiivisesti kuntakeskustan kehittämiseen. Mahdollinen ulkopuolinen rahoitus, jota on haettu syksyllä eri rahoituslähteistä, mahdollistaa laajan asiantuntemuksen keskustan kehittämisen tueksi. Kuntakeskustan pidemmän tähtäyksen kehittämisen ohella pyrimme vaikuttamaan kuntakeskustan nykyiseen viihtyvyyteen ja erityisesti rakentumisen laadukkaaseen toteutumiseen hyväksytyn Silta Tulevaisuuteen keskustavision mukaisesti. 5. Höytämöjärven Merunlahden alueeseen on todettu liittyvän merkittävää matkailu- potentiaalia ja aluetta on ideoitu innovatiivisena kulttuuri- ja elämyskohteena. Alueen toimijat yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa ja tätä varten perustetun Birgitanlinnan tuki ry:n kanssa ovat valmistelleet asiaa useita vuosia ja nyt prosessi on täsmentynyt konkreettiseksi Merun Keidas kehittämishankkeeksi. Hankkeen avulla valmistellaan Merunlahden alueen kokonaissuunnitelmaa toteuttamissuunnitelmineen Luovuuden Keitaan rakentamista varten. Birgitanlinnan tuki ry on jättänyt hankehakemuksen Pirkanmaan ELY-keskukseen. Kansainvälisiä hankkeita toteutetaan erityisesti Ulkoasiainministeriön, Suomen Kuntaliiton, Suomen Yrittäjien ja Pirkanmaan yrittäjien ja yksityisten yrittäjien kanssa yhteistyössä. Yhteistyössä Suomen yrittäjien kanssa vaikutetaan Suomen kehityspolitiikan toteutuksen elinkeinopoliittisiin painotuksiin. Osallistumme Marjamäen yritysalueen ja Ideaparkin kestävän kehityksen edistämiseen ja kierrätysmahdollisuuksien luomiseen. Kehitämme yhteistyössä Koy Ideaparkin kanssa alueen imagoa kestävän liiketoiminnan alueena. Osallistumme Ideaparkin kestävän liiketoiminnan viestimisen kehittämiseen yhteistyössä VTT:n ja Ideaparkin kanssa ja mahdollisten käytännön kierrätyskokeilujen järjestämiseen. 6. Ensimetripalvelun lisäksi Lempäälän Kehitys käyttää myös omia resurssejaan yritys ja tuoteideoiden eteenpäin auttamiseen sekä muihin yrityspalveluihin. Lisäksi tehdään yhteistyötä TE-toimiston kanssa. Aleksinviraston toimitilat on muokattu yhden yrityksen tiloista useampaa yritystä palvelevaksi toimintaympäristöksi. Tällä hetkellä tiloissa toimii neljä yritystä. Toimitilojen jalostustyö saatetaan loppuun vuoden 2013 aikana.

33 29 TYÖLLISTÄMINEN TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos% Toimintatuotot ,9 Toimintakulut ,9 Toimintakate ,4 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos ,4 Sisäiset tuotot ,0 Sisäiset kulut ,4 Tulos sisäisten erien jälkeen ,5 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Monitoimikeskus järjestää työllistämis-, työharjoittelu ja työkokeilupaikkoja, koulutusta ja kuntouttavaan työtoimintaa sekä monitoimikeskuksessa että kunnan eri toimipisteissä. Monitoimikeskuksen työ- ja yksilövalmentajat toimivat tukena eri toimialoilla työskenteleville työllisyydenhoidon asiakkaille. Kunnan palkkatuettu oppisopimuskoulutus, työmarkkinatukiharjoittelijat sekä kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat ohjataan keskitetysti monitoimikeskukselta toimialoille niiden todellisen tarpeen mukaisesti, kuitenkin niin että ensisijaisesti huomioidaan pitkäaikaistyöttömät ja nuoret. Tampereen seudun työllisyyden hoidon yhteistyö keskittyy seudullisen työpoliittisen toimintaohjelman täytäntöönpanoon ja yhteiseen arviointiin toimenpiteiden tarpeellisuudesta ja vaikuttavuudesta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Työvoiman palvelukeskusten vakiinnuttamisesta valmistellaan lakia, jonka mukaan palvelusta tulee lakisääteinen vuoden 2015 alusta lukien. Lakiesitys annettaneen keväällä Nuorisotakuun hoidon paikalliseen ja seudulliseen resursointiin liittyvät toimet on kuvattu nuorisopalvelujen talousarviotekstien yhteydessä vapaa-aikapalvelujen tehtäväalueella. Monitoimikeskus tukee nuorisotakuun edistämistä osoittamalla työhön henkilöresursseja ja toimintatiloja. Ennakkotietojen mukaan Pirkanmaan TE-toimisto tulee kasvattamaan Lempäälän yhteispalvelupisteen henkilömääräänsä lähiaikoina. Tällä on myönteistä vaikutusta Lempäälän kunnan työllisyydenhoidon lähipalvelujen saatavuuteen ja tasoon. Hallitusohjelmaan sisältyvän työmarkkinatuen rahoitusuudistuksen keskeisin tavoite on siirtää työmarkkinatuen rahoitus- ja aktivointivastuuta entistä enemmän kuntien vastuulle. Uudistuksen tavoitteena on toteuttaa vastuunjaon tarkistus vuoden 2015 alussa. Uudistus tullaan kohdentamaan yli 300 pv työmarkkinatukea saaneisiin työttömiin, joiden määrä kuluvan vuoden aikana on ollut myös Lempäälässä rajussa kasvussa. Tosin TE-hallinnon tilastoissa määrää nostavat myös lomautetut henkilöt. Työllisyydenhoidon haasteet ja resurssien oikea/riittävä suuntaaminen on edellä todettujen tietojen perusteella entistä haasteellisempaa.

34 TIETOA TYÖTTÖMYYSASTEESTA JA TYÖTTÖMYYDEN RAKENTEESTA syyskuu joulukuu 2012 syyskuu 2013 Työttömyysaste, % - Lempäälä 7,8 9,3 9,8 - Pirkanmaan TE-toimisto 10,6 11,9 12,9 Alle 25-vuotiaat työttömät - Lempäälä (+ 8 %)* - Pirkanmaan TE-toimisto (+ 36 %)* Yli vuoden työttömänä olleet - Lempäälä (+ 85 %)* - Pirkanmaan TE-toimisto (+ 47 %)* Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki, kunnan maksuosuus, 1000, lähteenä Kelan tietokanta tammijoulukuu 2012 tammi-syyskuu 2012 tammi-syyskuu Lempäälä (+18 %)* - Pirkanmaan ELY-keskus (+23 %)* *verrattu edellisen vuoden vastaavaan kk- tietoon TYÖLLISYYDENHOIDON ASIAKKAAT TAMMI-SYYSKUUSSA VUOSINA 2012 JA 2013 toimenpide 2012 henkilöä 2013 henkilöä,joista nuorisotakuun piirissä työharjoittelu työelämävalmennus kuntouttava tt. 500 pv kuntouttava tt. alle 500-pv työkokeilu 7 8 oppisopimus muu 2 5 yhteensä Lukuihin sisältyvät sekä monitoimikeskuksella että muissa kunnan toimipisteissä olleet asiakkaat TAVOITTEET Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1. Kunnan työllistämistoimien vaikuttavuutta parannetaan vuoden 2014 aikana tukemalla toimialoja henkilöstönsä palkkatuetussa oppisopimuskoulutuksessa.(k). Kuntaan osoitettaville velvoitetyöllistettäville järjestetään mahdollisuuksien mukaan palkkatukityöjakso. Palkkatuetun oppisopimuskoulutuksen henkilötyövuosien määrä ja velvoitetyöllistettyjen palkkatukityöjaksojen määrä. Yhteensä 15 henkilötyövuoden varaus toimialojen palkkatuettuun oppisopimuskoulutukseen ja velvoitetyöllistämiseen.

35 31 2. Kuntouttava työtoiminta ja työharjoittelu on järjestelmällistä ja koordinoitua. (K) Yhteispalvelupisteen palveluprosessien kehittäminen yhdessä TEhallinnon nuorisotoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. 3. Kesätöiden tarjoaminen nuorille 4. Nuorten työseteli ja nuorten työllistämishanke yritysten sekä työvoimahallinnon kanssa. Aktiivisissa työmarkkinatoimenpiteissä olevien suhteellinen osuus kasvaa ja yhteispalvelupisteen toiminnasta saatu palaute. Kesätyöpaikkojen määrä Lempääläisten nuorten työllistyminen avoimelle sektorille. Aktivointiasteen paraneminen. Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen ja työtoimintamuotojen suunnitelmallinen lisääminen toimialoille ja monitoimikeskukseen. Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun hillintä. Työmarkkinatuella palkattuja harjoittelijoita toimialoille noin 70 nuorta. Säännölliset palaverit ja raportointi yhteispalvelupisteen toiminnasta. 75 kesätyöpaikan varaus 4 viikoksi vuodelle varaus nuorten kesätyösetelikampanjan toteuttamiseen, myöntöperusteet päivitetään Madalletaan työnantajien kynnystä lempääläisten nuorten työllistämiseen. Hankkeen jatkaminen 2014 noin määrärahavarauksella. KEINOT Kuntouttavan työtoiminnan paikkojen ja työtoimintamuotojen lisääminen yhteistyössä toimialojen kanssa. Monitoimikeskus jalkauttaa työvalmentajiaan ja kuntoutusohjaajiaan tukemaan kunnan muissa toimipisteissä työskentelevien kuntouttavan työtoiminnan sekä työmarkkinatukiharjoittelijoiden jakson onnistumista. 2 määräaikaisen työvalmentajan/ohjaajan toimen vakinaistaminen 1/2014 Yhteistyö Lempäälän seudun työttömät ry:n kanssa ja uusien kuntouttavan työtoiminnan asiakaspaikkojen luominen kierrätyskeskustoimintaan. Monitoimikeskuksen verstaiden yhteiskäyttö, kierrätettävän materiaalin kunnostuksessa. Vuoden 2013 aikana monitoimikeskus perusti yhdessä sosiaali- ja terveystoimen, nuorisopalveluiden Ohjaamon sekä TE-keskuksen kanssa työllisyyden hoidon yhteispalvelupisteen, jonka keskeisenä tehtävänä on löytää jatkopolku ennen kaikkea niille nuorille sekä pitkäaikaistyöttömille jotka eivät kykene aloittamaan edes kuntouttavan työtoiminnan jaksoa. Vuoden 2014 keskeisin tavoite on palvelupisteen toimijoiden yhteisen palveluprosessin vahvistaminen. Yli 500 pv työttömänä olleiden asiakkaiden aktivointi ryhmähaastatteluin. Nuorten yhteiskuntatakuun työvalmennuksen mallina monitoimikeskuksella käytetään vertaisryhmätoimintaa ja pajajakson pituutta rajoitetaan kolmeen kuukauteen, mikäli asiakkaalla ei ole erityistä esim. kuntoutukseen perustuvaa tarvetta valmentautua pajalla pidempään. Kolmen kuukauden määräaika koskee työelämävalmennus ja työharjoitteluasiakkaita. Tämän jakson aikana tavoitteena on löytää asiakkaalle jatkopolku. Nuorten lisätuen tavoitteena on tukea lempääläläisten työttömien nuorten sijoittumista avoimille työmarkkinoille, ja tukea työnantajia työllistämänsä nuoren palkkakustannuksista. Lisätukea myönnetään pirkanmaalaisille yrityksille, rekisteröidyille yhdistyksille, säätiöille sekä Lempäälässä toimiville sosiaalisille yrityksille TE- keskuksen myöntämän palkkatuen päälle 10 / työpäivä, enintään kuuden kuukauden ajan. Lisäksi varataan taloussuunnitelmaan nuorten kesätyöseteli, jolla kohdistetaan 50 kpl 200 suuruista kesätyöseteliä nuorten vuotiaiden pääasiassa ensimmäisen kesätyöpaikan osarahoitukseen. Käytännön järjestelyt hoitaa Lempäälän Kehitys. Lempäälä on varautunut TYP-palvelupisteen rahoituksen jatkamiseen myös vuonna 2014 Lempäälä +Vesilahti 50 % / työhallinto 50 %).

36 32 MAASEUTU- JA KYLÄTOIMI TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos% Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,8 Toimintakate ,5 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos ,5 Sisäiset tuotot ,0 Sisäiset kulut ,9 Tulos sisäisten erien jälkeen ,8 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Maaseutu- ja kylätoimi käsittelee valtion ja EU:n rahoittamia maataloustukia asiantuntemuksella ja aikataulussa ministeriön antamien ohjeitten mukaisesti. Lomituspalvelut turvataan kaikille niihin oikeutetuille. Tuotamme oikeudenmukaisesti seudulliset maaseutuviranomais- ja lomituspalvelut. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa vuosille toimintaryhmä Kantri ry:n alueen kunnat ovat ohjelmakauden alussa päättäneet, että jokainen kunta maksaa Kantri ry:lle vuotuisesti enintään euron suuruisen kuntarahoitusosuuden, josta muodostunutta yhteissummaa käytetään hankkeissa vaadittuihin kuntarahoitusosuuksiin. Samaa käytäntöä olisi tarkoitus jatkaa uuden Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman ajan vuosille Vuodesta 2014 lukien toimintaryhmä Kantrin alue todennäköisesti laajenee käsittämään myös Oriveden ja Ylöjärven Kurun alueet. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (Mela) on aloittanut maatalouslomituksen toimeksiantoa koskevan muutosselvityksen tekemisen. Selvitys koskee koko valtakunnan kuntien lomituksen paikallisyksikköjä. Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1. Perusmaatalouden tukeminen 2. Lomituspalvelujen kehittäminen Maataloustukea hakeneiden tilojen määrä Vuosiloman saajien määrä ja lomitetut päivät, sekä sijaisavun seuranta Valtion ja EU:n rahoittamat maataloustukihakemukset käsitellään ja maksetaan asiantuntemuksella ja aikataulussa ministeriön antamien ohjeitten mukaisesti Lomituspalvelut turvataan kaikille niihin oikeutetuille tasapuolisesti, säännösten mukaisesti ja mahdollisimman taloudellisesti Asiakaspalvelukyselyt Asiakaspalvelukysely tehdään kerran vuodessa. Arviointiasteikko on 1-5, tavoitetaso on 4 Mahdollisiin maaseudun kehittämisohjelmasta nouseviin kehitystoimenpiteiden kustannuksiin ja mm. maksullisen lomittaja-avun tukemiseen on pyritty varautumaan vuoden 2014 talousarviossa.

37 33 Suoritteet TP 2012 TA 2013 TA 2014 Lempäälän maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueella maataloustukea hakeneiden maatilojen määrä Lempäälässä maataloustukea hakeneiden maatilojen määrä Vuosiloman saajien määrä Koko lomituspalveluyksikön alueella lomitetut päivät Lempäälässä lomitetut päivät Kuukausipalkkaiset lomittajat, kpl Kunnallisessa lomituksessa olevat maatilat, % 83,50 86,00 83,00 Kunnallisessa lomituksessa olevien maatilojen lomituspäivistä on suorittanut ostopalvelulomittaja, % 13,70 13,50 12,50

38 34 TOIMISTOPALVELUYKSIKKÖ TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos% Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,2 Toimintakate ,2 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos ,2 Sisäiset tuotot ,2 Sisäiset kulut ,0 Tulos sisäisten erien jälkeen ,0 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Toimistopalveluyksikkö tuottaa kunnan organisaation tarvitsemat toimistopalvelut laadukkaasti ja oikeaan aikaan. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Lempäälän Vesi liikelaitos aloittaa toimintansa lukien. Liikelaitoksen tarvitsemat toimistopalvelut tuotetaan yhteistyössä kunnan toimistopalveluyksikön kanssa siten, että yksi henkilö siirtyy toimistopalveluyksiköstä liikelaitoksen palvelukseen ja loput palvelut liikelaitos hankkii toimistopalveluyksiköltä. Lempäälän kunnan arkistonmuodostussuunnitelman uudistaminen tapahtuu vuonna 2014 ns. Dynasty -tiimin ohjaamana. Työ jatkuu tiedonohjausjärjestelmän kehittämisellä ja se tehdään varsinaisten tehtävien ohella. Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1. Arkistonmuodostussuunnitelman päivittäminen Prosessikuvausten loppuun saattaminen Tiedonohjausjärjestelmän valmistuminen 2. Sijaisuusjärjestelmän vahvistaminen toimipisteissä Tehtäväkuvissa on sovittu sijaisuudet / tehtävänkuvien ajantasaistaminen. Varmistetaan, että kaikkien toimipisteiden sijaisuusjärjestelyt toimivat. 3. Toimistopalveluyksikkö tuottaa palvelut tehokkaasti ja laadukkaasti Palveluista annettu palaute Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 1-5, tavoitetaso 4 Asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten hyödyntäminen työpisteissä Toimistopalvelujen lisääntyvään tarpeeseen toimialoilla yritetään vastata hyödyntämällä uusia tietojärjestelmiä entistä tehokkaammin. Uusia vakansseja ei olla esittämässä talousarviossa, mutta osa-aikaisia tehtäviä on esitetty kasvatettavaksi kokoaikaisiksi terveyskeskuksella, sosiaalitoimessa sekä kouluilla. Yleishallintoon esitetään puolikasta henkilötyövuotta määräaikaisena projektihenkilönä lähidemokratiaa edistävän toiminnan käynnistämiseen.

39 35 Yleishallinto Henkilöstön määrä Tampereentie 6 (henkilöstöhallinto, 15,5 16,2 16,2 taloushallinto, yleishallinto) Tampereentie (puhelinvaihde ja yleisinfo) Terveyskeskus 7,5 7,5 8 Sosiaalitoimi 7,6 7,6 8 Sivistystoimi 3,6 3,6 3,6 Koulut 7,6 6,6 7 Tekninen toimi ja teknisen toimen palvelupiste Yhteensä ,8 49,5 49,8

40 36 HUOLTOPALVELUYKSIKKÖ TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos% Toimintatuotot ,1 Toimintakulut ,1 Toimintakate ,9 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos ,9 Sisäiset tuotot ,7 Sisäiset kulut ,6 Tulos sisäisten erien jälkeen ,0 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Huoltopalveluyksikön työn tarkoitus on tukea kunnan eri toimintayksiköiden perustehtävää ammattitaitoisesti, taloudellisesti ja asiakaslähtöisesti. Huoltopalveluyksikön tehtäväalueet: Ruokapalvelu tuottaa/valmistaa ateriat neljässä valmistuskeittiössä kouluille, sosiaali- ja terveystoimen laitoksiin sekä Himminkodon henkilöstöravintolaan. Ruokapalvelu vastaa tarvittavien ruokakuljetusten organisoinnista. Siivouspalvelu tuottaa koulujen, virastojen ja päiväkotien jakelukeittiö- ja siivouspalvelut. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Ruoka- ja siivouspalvelujen kysyntä jatkaa kasvuaan asiakasmäärän ja -tilojen kasvun myötä. Vuoden 2014 alusta huoltopalveluyksikön kasvua tulee mm. Toimelan talon asiakasmäärän kasvusta, sekä lokakuussa 2013 toimintansa aloittaneen Siskonlinnan päiväkodin asiakasmäärän noususta. Siivouspalveluiden kasvua lisää myös Sääksjärven alueen lisääntyneet tilat, kuten Toimelan talon laajennus, Sääksjärven huoltorakennus. Sääksjärven huoltorakennuksen ja Toimelan talon siivous tuotetaan monipalvelusta siirrettävällä henkilöstöresurssilla. Varsinaista kasvua vuoden 2014 talousarviossa on kahden viipalekoulun henkilöstökulut 5 kk osalta. Toimelan talon siivouksen siirtyessä kokonaisuudessa huoltopalvelun hoidettavaksi tullaan jo voimassa olevaa palvelusopimusta tarkentamaan siivouksen osalta. Moni- ja siivouspalveluiden vuoden 2014 talousarvioissa varaudutaan jakelukeittiötyön työmäärämitoitukseen. Työmäärämitoituksella varmistetaan henkilöresurssien oikeanlainen kohdentaminen asiakaskohteisiin, sekä tuodaan näkyväksi huoltopalveluyksikön palvelusopimuksenmukaiset jakelukeittiötyöt. Vuonna 2014 toteutetaan vuosittainen asiakastyytyväisyyskysely eri toimialoille. Kyselyn tulokset käydään läpi asiakaskohteiden sekä huoltopalveluyksikön henkilöstön kanssa. Vuonna 2013 kyselyä lavennettiin siten, että eroteltiin valmistus, jakelu ja kuljetus. Tämä kyselytapa osoittautui hyväksi ja toimivaksi menettelyksi, josta saatiin tarkennettuja vastauksia asiakastyytyväisyyteen. Vuonna 2014 kyselyyn tullaan lisäämään kysymys luomu- ja lähiruoasta. Lisäksi 2. ja 6. luokka-asteiden koululaisille tehtävään erilliskyselyyn vastaamiseen kiinnitetään etukäteistiedotuksella erityistä huomiota. Vuoden 2014 aikana valmistuskeittiöiden ja asiakaskohteiden yhteistyötä parannetaan siten, että jokaisen toimituspisteen tarvitsemasta ateriamäärästä saadaan entistä parempi ennakkotieto. Samalla ruokapalvelun esimiestyötä vapautuu laaduntarkkailuun ja lähiesimiestyöhön. Keväällä 2014 alkaa Lempoisten koulun peruskorjauksen toinen vaihe, joka merkitsee ruokapalvelun toiminnassa muutoksia. Syksystä 2014 alkaen Lempoisten koulun keittiö ei ole käytettävissä. Ruoka

41 toimitetaan kuumana koululle ja jaellaan siitä keskitetysti ruokatilaksi osoitettuun paikkaan. Poikkeusjärjestelyt aiheuttavat myös lisäkuljetuksia valmistaviin keittiöihin. Vuoden 2014 aikana selkeytetään aamu- ja iltapäivähoidon eri kohteisiin tarjottavaa huoltopalvelua solmimalla niille yhtenäiset palvelusopimukset. Kehyskuntien ruokapalvelut ja hankintayksikkö KUHA ovat pystyneet neuvotteluin hillitsemään toimitussopimuksiin kohdistuvia hinnankorotuspaineita siten, ettei elintarvikesopimuksiin ainakaan toistaiseksi kohdistu kohtuuttomia hinnankorotuspaineita. Elintarvikemäärärahaan on laskettu kuluvaan vuoteen verrattuna +5 % lisäys ja tällä pystytään turvaamaan myös toivottu lähi- ja luomuelintarvikkeiden osuuden hillitty kasvattaminen. 37 Himmin valmistuskeittiön peruskorjaukseen varaudutaan vuoden 2013 talousarvioon varatulla keittiön peruskorjauksen suunnittelurahalla. Peruskorjauksella varaudutaan myös valmistuskeittiöiltä edellytettävään toimintatapojen kehittämisen ja uudelleenorganisointiin. Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1. Ruoka- ja siivouspalvelujen kustannustehokkuus 2. Ruoka- ja siivouspalvelujen hyvä laatu 3.Työturvallisuus ja työhyvinvointi 4.Lähi- ja luomuruoan osuutta kasvatetaan kunnan ruokahuollossa. Suoritehintalaskennat Palveluista annettu palaute. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 1-5, tavoitetaso 4 Riskienarviointikierrokset jatkuvat kevään 2013 aikana. Työhyvienvointia pyritään parantamaan työtehtävien prosessoinnilla. Lähi- ja luomuruoan osuus (%) kunnan ruokahankinnoissa. Suoritelaskentamalli päivitetään, jotta monipalvelutyön osuus saadaan jaettua asianmukaisesti ruoka- ja siivouspalvelujen yksikköhintoihin. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulosten hyödyntäminen työkohteissa Yksilön jaksamisen tukeminen, parantunut työhyvinvointi. Riskikartoituksen havaintojen pohjalta tehtyjen toimenpiteiden jalkauttaminen. Lähi- ja luomuruoan osuus Lempäälän ruokahankinnoista selvitetään vuonna Suoritteet TP 2012 TA 2013 TA 2014 Ateriasuoritteet (lask.) Keskimääräinen ateriasuoritteen hinta 2,05 2,05 2,31 ruokapalvelu henkilöstökulut* 0,88 elintarvikkeet 0,83 0,84 0,85 muut sis. ja ulk. kustannukset + poistot* 0,34 Siivotut neliöt tilanteen mukaisena * Vuonna 2013 tehdyn valmistelun perusteella vuodelle 2014 on tarkennettu ruokapalvelun sisäisen ateriahinnan laskentatapaa siten, että se ottaisi tarkemmin huomioon myös todelliset ateriahintaan kohdistuvat tilakustannukset. Muutos näkyy keskimääräisen ateriasuoritteen hinnan aiempaa suurempana kasvuna vuonna 2014.

42 38 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI PERUSTEHTÄVÄ / TOIMINTA-AJATUS Lempäälän sosiaali- ja terveyspalveluiden toiminta-ajatuksena on edistää kuntalaistensa hyvinvointia, toimintakykyä ja omatoimisuutta. Tavoitteena on ehkäistä fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien syntymistä ja turvata riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Perustehtävänä on huolehtia erityisesti heikompiosaisista kuntalaisista. Organisaation työkulttuuri: Me teemme, osaamme ja olemme siitä ylpeitä. STRATEGISET TAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET VAIKUTTAVUUS Edistämme eri-ikäisten kuntalaisten yhdenvertaisuutta, terveyttä, hyvinvointia ja hyvää elämänlaatua. Työskentelemme yhteistyössä muiden terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien toimijoiden kanssa. Tuotamme palvelut kohtuullisin kustannuksin ja kuntalaisten omaa aktiivisuutta painottaen. Ensisijaisesti takaamme subjektiivisten oikeuksien toteutumisen ja panostamme palveluihin, joilla ehkäistään inhimillisesti ja taloudellisesti kalliimman hoidon ja palvelun tarvetta. LAATU Palvelumme ovat joustavia ja luovasti tuotettuja. Laatu perustuu asiakaslähtöiseen toimintatapaan, jossa keskeistä on asiakasta arvostava, kuuleva, vuorovaikutteinen ja kunnioittava kohtaaminen. Laadun toteutumista edistävät eri ammattiryhmien välinen hyvä yhteistyö ja tulevaisuussuuntautunut ajattelu. Pyrimme siihen, että asiakkaat ovat mukana palveluiden kehittämistyössä. PROSESSIT Palveluprosessimme ja hoitoketjumme ovat sujuvia ja edistävät oikea-aikaista tarpeisiin vastaamista. Ydinprosessit ja hoitoketjut ovat kuvattuina ja oma toiminta ja ostopalvelut toimivat saumattomasti yhteen. Prosesseja ja hoitoketjuja yhdistää kustannustietoinen, ennaltaehkäisevä, varhaista puuttumista tukeva ja moniammatillinen toimintatapa. HENKILÖSTÖ Henkilöstömme hallitsee perustehtävänsä, tuntee oman tehtäväalueensa kokonaisuuden ja sen merkityksen osana kunnan palveluja. Tämä edellyttää hyvää perehdyttämistä. Vaikuttamismahdollisuudet, ajantasaiset työmenetelmät, kannustimet ja osaava ikäjohtaminen pitävät yllä henkilöstön työmotivaatiota. Henkilöstön työotetta kuvaavat hyvä asiakaspalvelu, kehittäminen ja myönteinen ajattelu. RESURSSIT Toimintamme reunaehtoina ja mahdollistajina olevia resursseja, sekä aineellisia että aineettomia, käytetään harkiten ja tarkoituksenmukaisesti. Riittävät määrärahat, tarkoituksenmukaiset työ- ja toimitilat sekä resursointi myös henkilöstön kehittämiseen ja palkitsemiseen turvaavat palvelujen tuottamista.

43 39 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN HALLINTO TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos% Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,5 Toimintakate ,5 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos ,5 Sisäiset tuotot ,0 Sisäiset kulut ,5 Tulos sisäisten erien jälkeen ,0 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Hallinnon tehtävänä on turvata riittävät resurssit, tukea kunnan yleisen strategian pohjalta sosiaalija terveystoimen palvelutavoitteiden toteutumista ja vastata toimialan hallinnon ja talouden sujuvasta hoitamisesta. Hallinto sisältää seuraavat toiminnat: Sosiaali- ja terveyslautakunta Suunnittelu ja kehittäminen Yleishallinto Keskitetyt ATK- ja toimistopalvelut Avustukset yhteisöille TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen liittyvä laki tullee voimaan vuonna Tampereen ja sen kehyskuntien yhdessä valmistelema Elinvoimainen Tampereen kaupunkiseutu selvitys valmistuu tammikuussa Lainsäädännön ja selvityksen perusteella sosiaali- ja terveystoimeen liittyvien muutosten valmistelu aloitetaan vuonna 2014 yhteistyössä Tampereen seudun muiden kuntien kanssa. Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1.Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään taloudellisesti edullisesti, mutta kuitenkin laadukkaasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot asukasta kohden. Palveluista annettu palaute. Nettomenot ovat enintään kaupunkiseudun keskiarvon tasolla. Sosiaali- ja terveystoimen eri palveluista tehdään asiakaskyselyjä. Palaute on pääosin myönteistä. 2.Hyvinvoinnin edistäminen poikkihallinnollisena toimintana. Hyvinvointikertomuksen vuosittainen raportti. Hyvinvointikertomus-prosessi jäsentynyt osaksi kunnan talouden ja toiminnan suunnittelua.

44 KEINOT Sosiaali- ja terveystoimi osallistuu vaikuttavuuden ja laadun kehittämiseen liittyviin valtakunnallisiin ja seudullisiin hankkeisiin. Henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia ylläpidetään koulutuksen, johtamisen ja työssä jaksamista edistävin toimenpitein. Hyvinvointikertomuksen raportissa esiin tuleviin toiminnan kehittämisalueisiin suunnataan voimavaroja. 40 Suoritteet TP 2010 TP 2011 TP 2012 Nettomenot euroa/asukas, virallinen tilasto - Lempäälä Ylöjärvi Nokia Pirkkala Kangasala keskiarvo

45 41 KANSANTERVEYSTYÖ TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos% Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,3 Toimintakate ,3 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos ,4 Sisäiset tuotot ,0 Sisäiset kulut ,5 Tulos sisäisten erien jälkeen ,5 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Terveyskeskuksen tarkoituksena on tuottaa kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistäviä terveyden- ja sairaanhoidon peruspalveluita. Terveyttä ja hyvinvointia lisätään tukemalla lasten ja nuorten kasvamista fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti terveiksi aikuisiksi. Aikuisväestön terveystavoitteena on työkyvyn säilyttäminen kansansairauksia torjumalla, joita ovat aikuistyypin diabetes, tupakka- ja päihdesairaudet, mielenterveyden häiriöt. Yhteistyössä vanhustyön kanssa pyritään turvaamaan vanhusten kotona asumista heidän toimintakykyään ylläpitämällä. Palvelut tuotetaan alueellisen väestövastuun periaatteella yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Kansanterveystyö sisältää seuraavat toiminnat: * Keskitetyt palvelut eli terveyskeskuksen hallinto- ja hankintapalvelut * Väestövastuu, johon kuuluvat terveysneuvonta, avosairaanhoito, kotisairaanhoito * Hammashuolto * Terveyskeskussairaala * Hoidolliset tukipalvelut, johon sisältyvät röntgen ja kuntoutuspalvelut TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Terveys 2015 on pitkän aikavälinen terveyspoliittinen ohjelma, jonka tavoitteena on terveiden ja toimintakykyisten elinvuosien lisääminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Ohjelma sisältää kahdeksan tavoitetta, joita täsmennetään toimintaa ohjaavilla linjauksilla: lasten hyvinvoinnin lisääntyminen nuorten tupakoinnin väheneminen nuorten miesten väkivaltakuolleisuuden aleneminen työelämässä jaksamisajan pidentäminen 3 vuodella yli 75-vuotiaiden toimintakyvyn paraneminen keski-iän nouseminen kahdella vuodella koetun terveydentilan säilyminen nykytasolla väestöryhmien eriarvoisuuden väheneminen Väestön toimintakykyä heikentävät ja ennenaikaista kuolleisuutta aiheuttavat sairausryhmät ovat sydän- ja verisuonisairaudet, hengityselinten sairaudet, syövät, tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt ja nopeasti yleistyvä diabetes. Runsaalla 40 prosentilla aikuisista on ainakin yksi pitkäaikainen sairaus. Terveyttä ja hyvinvointia edistävillä toimenpiteillä vaikutetaan suoraan keskeisiin kansansairauksien syihin, ja näin hillitään kustannuksia, jotka seuraavat terveydenhuollon palveluista, sairauspoissaoloista ja varhaisesta eläköitymisestä. Vakiintuneita ennalta ehkäisyn toimintamuotoja jatketaan kansanterveystyössä. Painonhallintaryhmä ja tupakasta vierotusryhmä järjestetään vuosittain. Tulppakuntoutusohjelmassa toteutetaan ryhmämuotoista avokuntoutusohjelmaa valtimotautipotilaille ja niille, joilla on hoitoa vaativia valtimotaudin vaaratekijöitä. Pääkohderyhmänä ovat

46 sepelvaltimotautipotilaat, mutta ohjelma sopii myös tyypin 2 diabeetikoille ja lievistä aivoverenkiertohäiriöistä kärsiville. Pitkäaikaissairaille potilaille laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma yhteistyössä potilaan kanssa. Tätä tukee vuonna 2012 alkanut Potku-projekti (Potilas kuljettajan paikalle), jonka puitteissa kehitetään suunnitelmallisia, tarpeenmukaisia ja terveyshyötyä tuottavia palveluja pitkäaikaissairaille. Tavoitteena on voimaannuttaa potilas aktiiviseksi osallistujaksi omaan hoitoonsa. Lisäksi Potku-projektissa kehitetään ryhmävastaanottoja, jotka tarjoavat vertaistukea pitkäaikaissairaille. Vuonna 2011 alkanut Kurkiaura-hanke jatkuu, hanke tähtää asiakkaan oman terveydenhoidon asiantuntijuuteen ja siinä kehitetään asiakaslähtöisiä hoitopolkuja. MEVA-hanke (Muistisairauksien ennaltaehkäisyn ja varhaisen toteamisen edistäminen Pirkanmaalla) jatkuu vuonna MEVA tähtää pysyvien toimintakäytäntöjen luomiseen perusterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa muistisairauksien ennaltaehkäisemiseksi. Muistisairauden puhkeamista on mahdollista viivästyttää ja saada lisää terveitä vuosia elämään kiinnittämällä huomiota oikeisiin elämäntapoihin. Terveydenhuoltolakiin perustuen vuodesta 2014 alkaen kuntalaisilla on mahdollisuus valita oma terveysasemansa mistä tahansa Suomesta. Myös hoitavan lääkärin voi valita omalla terveysasemalla, silloin kun se on hoitavan yksikön kannalta mahdollista. Tämä tulee erittäin todennäköisesti lisäämään terveyspalveluiden kysyntää etenkin Kuljun terveysasemalla, joka sijaitsee lähellä Tampereen rajaa. Nykyisellään kunnassa on kaksitoista väestövastuupiiriä, pääterveysasemalla seitsemän ja Kuljun terveysasemalla viisi. Jotta palveluiden tarpeen kysyntään voidaan vastata lain edellyttämässä määräajassa, tarvitaan lisää sairaanhoitajia. Tyypin 2 diabeetikoiden seurannasta ja hoidosta vastaavien sairaanhoitajien työajasta valtaosa kuluu väestövastuusairaanhoitajan tehtäviin, jolloin sairaanhoitajan vastaanottoaikoja ei ole tarjolla riittävästi. Myöskään lääkäri-hoitaja työparimalli ei pääse toteutumaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Vuoden 2014 talousarvioon esitetään tämän vuoksi kaksi sairaanhoitajan (diabetes) tointa. Terveysneuvonnassa tarjotaan uutena toimintana gestaatio-diabeteksen ryhmätoimintaa synnyttäneille äideille ja ryhmäohjausta lihavien lasten (3-6-vuotiaat) vanhemmille. Perheiden hyvinvointia vahvistavaa työtä jatketaan edelleen lapsiperhetiimien moniammatillisella työpanoksella. Syksyllä 2013 saadun uuden koululääkärin työpanos vahvistaa laajentuneiden terveystarkastusten suorittamista ja helpottaa osaltaan väestövastuulääkäreiden työmäärää. Koululääkärin työ kohdistuu ensisijaisesti alakouluikäisiin lapsiin ja nuorisolääkärin yläkouluikäisiin ja lukiossa/ Tredussa opiskeleviin nuoriin. 42 Kotisairaanhoidon yhteydessä olevan muistipoliklinikan toiminta laajenee Kuljun terveysasemalle uuden erikoistuvan geriatrin myötä. Muistipoliklinikan ja sairaalan lisäksi erikoistuvan geriatrin työ kohdistuu Himminkodon, Ehtookodon, Ehtoorinteen, pienryhmäkoti Wellamon ja Toimelantalossa olevien kuntalaisten hoitoon. Terveyskeskussairaalan vuodeosaston laajennus valmistuu, mutta henkilöstölisäyksiä ei sairaalaan ole suunnitteilla. Kotisairaanhoidon ja kotihoidon yhteisten asiakkaiden hoitoa ja yhteistyötä on tehostettu ns. yhdyssairaanhoitajan toimella, jota on kokeiltu vuoden ajan. Toimi on mahdollista vakinaistaa vuonna Resurssi saadaan lääkekeskuksen hoitajalta vapautuneesta virasta (terveyskeskuksen oma apteekkitoiminta lakkautettiin keväällä 2013). Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistämiseen liittyvä valmistelutyö tehdään vuoden 2014 aikana. Tavoitteena on, että uusi kotihoidon yksikkö aloittaa toimintansa vuoden 2015 alussa. Hammashuollossa on yhden hammaslääkärin virka täyttämättä ja oikojahammaslääkäri tekee 50 %:sta työaikaa. Hammaslääkäreiden ja suuhygienistien oikealla työnjaolla voidaan helpottaa hammaslääkäreiden vastaanotolle pääsyä ja vastata hoitoon pääsystä lain edellyttämissä puitteissa. Ostopalveluihin on lisäksi varattu määrärahaa jonon purkua varten.

47 43 Terveyskeskuksen laajennus- ja saneeraushanke päättyy keväällä Urakka vaikuttaa vajaan ensimmäisen puolen vuoden aikana seuraaviin palveluihin: Röntgenpalvelut ostetaan Hatanpäältä, Lempäälän hammaslääkäriasemalta, ja päivystyskuvat Valkeakosken aluesairaalasta. Laboratoriopalveluiden piste sijaitsee väliaikaisesti pääterveysaseman osalta Lempäälän keskustassa Sirvalahdentiellä. Kuljun terveysaseman laboratorio palvelee normaalisti. Pääosa fysioterapiapalveluista sekä apuvälineiden lainaus sijaitsevat Tampereentiellä Hakkarin yrittäjätalossa. Sairaalan potilaiden ja sairaalasta kotiutuneiden potilaiden kuntoutus tapahtuu sairaalan kuntosalilla. Sairaalan 36 paikasta on käytössä 29. Terveysaseman uudisrakennuksen valmistuttua vuodeosaston kapasiteetti on 52 paikkaa. Henkilöstölisäyksiä sairaalaan ei ole suunniteltu, jonka vuoksi uusia paikkoja ei ole tarkoitus ottaa vuodeosastokäyttöön vuonna Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1.Turvataan hoitotakuun toteutuminen ja tarjotaan tarvittavat väestövastuun terveydenhuollon palvelut (Laki hoidon saatavuudesta). Hoitoon pääsyn seurantatilasto Yli 80 % potilaista saa 5 minuutin sisällä yhteyden ajanvaraukseen / hoidon tarpeen arviointiin, sekä pääsee tilanteensa ensiarvioon viimeistään 3 arkipäivän kuluessa yhteydenotosta. 2.Väestövastuun vastaanottojen käyttö on tarkoituksenmukaista. 3.Turvataan hoitotakuun toteutuminen hammashoidossa ja tarjotaan kattavasti suun terveydenhuollon palveluita. Päivystysvastaanottojen osuus lääkärien vastaanottokäynneistä. Aikuisväestön hoitoon pääsyn seurantatilasto. Päivystyksen osuus käynneistä on alle 22 %. Yöpäivystys säilyy Valkeakoskella. Aikuishoidon osuus hammaslääkärikäynneistä on %. Aikuishoidon osuus suuhygienistien käynneistä on %. 4.Vuodeosasto ja kotisairaanhoito toimivat tehokkaasti yhteistyössä. 5.Palvelut ovat laadukkaita ja ne toteutetaan asiakaslähtöisesti. 6.Pitkäaikaissairauksien ennalta ehkäisy ja hoito. Pääsy erikoissairaanhoidosta omalle osastolle jatkuva seuranta. Potku-hankkeen läpivieminen vuonna Kurkiaura-hanke Toteutuneet ryhmät Kiireellinen hoito toteutuu 1-3 päivän kuluessa yhteydenotosta ja kiireetön hoito pääsääntöisesti kuuden kuukauden sisällä. Osastolle pääsee jonottamatta, niin ettei siirtoviivemaksua erikoissairaanhoidosta kerry. Pitkäaikaissairaille potilaille laaditaan yksilöllinen hoitosuunnitelma yhteistyössä potilaan kanssa. Pitkäaikaissairailla potilailla on nimetty hoidon toteutuksesta vastaava työntekijä. Järjestetään ryhmäohjausta kansansairauksista (diabetes, tulpparyhmä) ja niihin vaikuttavaa elintapa ohjausta (painonhallinta, tupakasta vierotusryhmät).

48 44 KEINOT Tehtäväalueelle palkataan kaksi sairaanhoitajaa (diabetes), ja tehtäviä järjestetään uudelleen tavoitteena luoda lisäresursseja väestövastuuhoitajan työhön ja lääkäri-hoitaja työparimallin toteuttamiseen tarkoituksenmukaisella tavalla. Kansanterveystyön tehtäväalueelle palkataan sosiaalityöntekijä, jonka tehtäviin sisältyvät ohjaus ja neuvonta sairausvakuutukseen, kuntoutukseen, eläketurvaan ja sosiaaliturvaan liittyvissä kysymyksissä. Sosiaalityöntekijä toimii myös potilasasiamiehenä. Hammashuollon hoitotakuun toteutumisen turvaamiseksi ostopalveluihin varataan Yksi hammaslääkärin virka on täyttämättä ja oikojahammaslääkäri tekee puolikasta työaikaa. Hammaslääkäreiden ja suuhygienistien työnjakoa kehitetään edelleen tavoitteena osaamisen ja resurssien mahdollisimman tarkoituksenmukainen hyödyntäminen. Kunta osallistuu Potku- ja Kurkiaura hankkeisiin vuonna Ryhmävastaanottoja ja -ohjausta kehitetään sekä avosairaanhoidossa että terveysneuvonnassa. Kotona asumista tuetaan ja siihen liittyviä toimintamalleja kehitetään hyödyntäen tutkimustietoja ja eri hankkeissa tuotettuja innovaatioita. Kuljun terveysasema pidetään suljettuna kaksi viikkoa joulun aikaan ja neljä viikkoa kesällä. Vastaanottotoiminnan keskittämisellä loma-aikoina pääterveysasemalle vähennetään sijaistyövoiman käyttöä ja saavutetaan kustannussäästöjä. Suoritteet TP 2012 TA 2013 TA 2014 Avosairaanhoito - kaikki käynnit terveyskeskuksen eri palveluissa Terveysneuvonta - käyntejä Lääkärin vastaanotto -käyntejä Hammashoito vuotiaat, käyntejä aikuisväestö, käyntejä Sairaala - hoitojaksoja hoitopäiviä Muut tunnusluvut - nettomenot euroa/asukas

49 45 ERIKOISSAIRAANHOITO TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos% Toimintatuotot ,8 Toimintakulut ,0 Toimintakate ,1 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos ,1 Sisäiset tuotot ,0 Sisäiset kulut ,6 Tulos sisäisten erien jälkeen ,3 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Pirkanmaan sairaanhoitopiirin toiminta-ajatuksena on luoda edellytyksiä terveyttä ja toimintakykyä edistävälle erikoissairaanhoidolle, erityistason sairaanhoidolle, tieteelliselle tutkimukselle ja koulutukselle ylläpitämällä Tampereen yliopistollista sairaalaa sekä Valkeakosken, Vammalan ja Mäntän aluesairaaloita. Lempäälä kuuluu eteläiseen osavastuualueeseen, sairaaloina Valkeakoski ja Kaivanto. Erityistason ja keskussairaalatason palvelut kuntalaiset saavat TAYS:sta, joka tuottaa lempääläisille pääosan kaikista erikoissairaanhoidon palveluista. Tehtäväalue sisältää seuraavat toiminnat: * Sairaanhoitopiirin sairaalat * Erikoissairaanhoidon muu toiminta (erikoissairaanhoidon ostopalvelut ja Pirkanmaan hoitokoti) * Psykiatrinen yksikkö TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sopimusohjauksessa Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi muodostavat yhteisen ns. kehyskuntien tilaajarenkaan. Sopimusohjauksen lisäksi kehyskunnat tekevät yhteistyötä muussakin terveydenhuollossa mm. ostopalveluissa ja työterveyshuollossa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tarjouksen lähtökohtana on vuoden 2012 toteutunut käyttö. Valmistelussa on lisäksi huomioitu kuntakohtaisesti asukasluvun muutosennusteet vuodesta 2012 vuoteen Tarjouksessa on huomioitu kuntien asukasluvun muutosennusteet vuodesta 2011 vuoteen Palvelusopimukset valmistellaan keskimäärin 1,5 %:n hintojen tarkistuksen mukaisesti verrattuna vuoden 2013 hintoihin siten, että sairaanhoitopiirillä on oikeus hintojen tarkistukseen, mikäli palkkasopimuskorotusten kustannusvaikutukset ylittävät yhden prosentin (1 %). Vuodelle 2014 valmisteltu palvelutarvearvio perustuu vuoden 2012 aikana toteutuneeseen palveluiden käyttömäärään, josta on johdettu palvelutarvearvio ottamalla huomioon väestökehitys ja ikävakiointi. Kustannustason laskennan pohjaksi on otettu vuonna 2013 tuotettavien palveluiden kustannustaso, johon arvioitiin vuoden 2012 ja 2013 välillä tapahtunut kustannustason muutos. Henkilöstökustannusten arvioidaan nousevan vuonna 2014 enintään 1,5 % vuoteen 2013 verrattuna. Ulkopuolisissa palveluissa ja materiaaliostoissa kustannustason nousuksi arvioidaan enintään 2,5 %. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri pidättää oikeuden periä erikoissairaanhoidossa siirtoviivemaksua jatkohoitopaikkaa odottavasta potilaasta myös vuonna Sairaanhoitopiirin valtuusto päättää siirtoviivemaksun perimisestä syksyn 2013 aikana. Tarjoukseen ei sisälly siirtoviiveistä kunnille

50 aiheutuneita kustannuksia. Maksun suuruus on asianomaisen hoitoyksikön vuodeosaston alimman hintaluokan hoitopäivämaksu kaksinkertaisena. Erikoissairaanhoidossa potilaskohtaisen kalliin hoidon tasausraja on vuonna 2014 edelleen euroa. Tasausrajan ylittävästä osasta jäsenkuntaa ei laskuteta. Menettelystä aiheutuvat kustannukset rahoitetaan 55 euron suuruisella asukaskohtaisella maksulla. Loppulaskutuksen yhteydessä kalliin hoidon tasausmaksua tarkistetaan sen mukaan, kuinka paljon kallista hoitoa on vuoden aikana toteutunut. Erityisvelvoitemaksulla katettavat kustannukset ovat 11,40 euroa jäsenkunta-asukasta kohden. Sillä katetaan seuraavista toiminnoista aiheutuvat kustannukset: perusterveydenhuollon johtamiskoulutus, sairaala-apteekin varmuus- ja velvoitevarastointi, alueellinen infektiosairauksien torjuntatyö, myrkytystietokeskuksen laskutus, THL:n potilasturvallisuuden verkkokoulutus sekä terveyskeskusten ja sosiaalihuollon laitosten potilasvahinkovakuutuksen osuus, perusterveydenhuollon vastuualueen aluetoiminta, alueellinen terveyden edistäminen, alueelliseen Kanta-arkistoon liittyminen, lainaksi annettavien apuvälineiden hankintakustannuksia sekä apuvälineyksikön muita toimintakuluja ja elinluovutuksen asiantuntijahoitajan työpanos. Sairaanhoitopiirin vuoden 2014 tarjouksen pohjalta on palvelujen ostoihin varattu 20,05 M sisältäen erikoissairaanhoidon tuotteet, erityisvelvoitemaksun (0,25 ME), kalliin hoidon tasausmaksun ja ensihoidon (0,6 ME). Erikoissairaanhoidon tuotteiden osuus on 19,2 M. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin palvelutarvearvio erikoissairaanhoidon tuotteista oli vuodelle ,5 M, vuoden 2013 tilaus 18,45 M ja toteumaennuste vuodelle 2013 on 18,5 M. Satunnaisvaihtelut voivat vuosittain olla hyvinkin suuria Lempäälän kokoisessa kunnassa. 46 Erikoissairaanhoidon palveluita hankintaan sairaanhoitopiirin lisäksi ostopalveluina yksityiseltä sektorilta. Ostopalveluina hankitaan päiväkirurgisia leikkauksia, erikoislääkärien tutkimus- ja konsultaatiopalveluja sekä kuvantamistutkimuksia. Kaihileikkaukset siirtyvät vuoden 2014 alusta lähtien yksityisestä erikoissairaanhoidosta TAYS:in Silmäkeskuksen hoidettaviksi. Taloudellisuuden lisäksi ostopalveluilla voidaan nopeuttaa ja joustavoittaa hoitoon pääsyä. Varsinkin erityislääkärien konsultaatio Lempäälän terveyskeskuksessa annettuna palvelee kuntalaisia hyvin ja tukee perusterveydenhuoltoa. Ostopalveluihin varataan 0,5 M. Kunnan oma psykiatrinen yksikkö (mielenterveystoimisto) tarjoaa erikoissairaanhoitotasoista psykiatrista hoitoa. Psykiatrian yksikössä pyritään saamaan psykiatrinen arvio, diagnoosi, lääkehoito ja hoitosuunnitelma tehtyä hoitotakuun määrittelemässä aikataulussa lempääläläisille aikuispotilaille. Akuuttihoito pyritään järjestämään mahdollisimman paljon avohoidon keinoin yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa. Kuntoutus- ja asumisasioissa lähdetään varhain liikkeelle kroonistumisen ennaltaehkäisemiseksi. Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1.Erikoissairaanhoidon palveluita on tarjolla riittävästi. 2.Kehyskuntien tilaajarengas hankkii ostopalveluina erikoissairaanhoidon palveluita. Hoidettujen potilaiden jonotusaika. Ostopalveluiden määrä. Kiireetön hoito on sairaanhoitopiirin vastuulla. Tavoitteena on, että 100 % potilaista hoidetaan hoitotakuun määrittämässä 6 kk:n ajassa. Ostopalveluina hankintaan erikoislääkärien tutkimus- ja konsultaatiopalveluja, kuvantamistutkimuksia ja lyhytkirurgiaa tavoitteena nopea ja joustava tutkimuksiin ja hoitoon pääsy.

51 KEINOT Sairaanhoitopiiriltä ostettaviin palveluihin varataan Yksityiseen erikoissairaanhoitoon varataan Akuuttihoito pyritään järjestämään mahdollisimman usein avohoidon keinoin yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa 47 Suoritteet TP 2012 TA 2013 TA 2014 Sairaanhoitopiiri Avohoitokäynnit sh-piirin sairaaloissa Hoitopäivät sh-piirin sairaaloissa Hoitojaksot sh-piirin sairaaloissa Lähetteiden lkm Kunnan psykiatrinen yksikkö - käyntejä Muut tunnusluvut - erikoissairaanhoidon kustannukset euroa/asukas (mukana myös oma psykiatrinen yksikkö)

52 48 LASTEN PÄIVÄHOITO TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos% Toimintatuotot ,3 Toimintakulut ,7 Toimintakate ,7 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos ,9 Sisäiset tuotot ,0 Sisäiset kulut ,5 Tulos sisäisten erien jälkeen ,1 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Päivähoito on varhaiskasvatusta, joka tarjoaa lapsille hoivaa, kasvatusta ja opetusta. Päivähoito tukee kotien kasvatusta yhdessä muiden sosiaalipalvelujen kanssa. Päivähoito toimii myös osana ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä. Kotihoitoa taloudellisesti tukemalla tarjotaan mahdollisuus pienten lasten hoitamiseen kotona. Päivähoitoa tarjotaan mahdollisuuksien mukaan sellaisina toimintamuotoina ja -aikoina, jotka parhaiten tyydyttävät perheiden tarpeita. Tehtäväalue sisältää seuraavat toiminnat: * Päiväkodit (10 päiväkotia). Päiväkodeilla on myös ns. etäryhmiä. Päiväkodit tarjoavat kokopäivähoitoa ja osapäivähoitoa (alle 5 h/päivä). Vuorohoito on keskitetty päiväkoti Leikkiniittyyn ja allergisten lasten hoito päiväkoti Kuokkalankulmaan. Kaikissa päiväkodeissa on valmius ottaa erityistä tukea tarvitsevia lapsia hoitoon. * Perhepäivähoito (n. 30 hoitajaa) ja yksi ryhmäperhepäivähoitokoti. * Avoin varhaiskasvatustoiminta keskittyy perhetupiin (4). * Yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä * Kotihoidon tuki TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Päivähoitotarpeen kasvu on jatkunut, mutta kasvussa on näkynyt tasaantumisen merkkejä. Päivähoitopaikka on pystytty järjestämään lain sallimien aikarajojen puitteissa. Vuoden 2013 loppupuolella aukeni osittain Siskonlinnan 100-paikkainen päiväkoti ja se aukeaa kokonaisuudessaan vuoden 2014 alusta. Päivähoidon laajentumiseen varaudutaan henkilöstön ja muiden resurssien lisäyksellä. Uudelle n. 100-paikkaiselle päiväkodille on tarvetta lähivuosinakin. Tulevien uusien isojen päiväkotien aukeamisen yhteydessä lakkautetaan mahdollisuuksien mukaan vanhoja huonokuntoisia ja epäkäytännöllisiä yksiköitä. Jo suunnitteluvaiheessa on mietittävä, missä järjestyksessä vanhoja yksiköitä lakkautetaan. Perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt edelleen eläköitymisen johdosta tai hoitajien siirtyessä kouluttautumisen seurauksena päiväkoteihin. Uusia perhepäivähoitajia pyritään rekrytoimaan, mikäli kysyntä sitä edellyttää. Yksityisen hoitajien määrä kasvaa tasaisesti tarjoten vaihtoehdon käyttäjille. Kunnallisten perhepäivähoitajien määrä on laskenut tasaisesti ja uusien perhepäivähoitajien rekrytoimiseen tulee panostaa mikäli kysyntä sitä edellyttää. Yksityisten perhepäivähoitajien määrä on jatkuvassa kasvussa ja heidän osaamisen kehittäminen huomioidaan koulutuksia suunniteltaessa. Yksityisen hoidon tuen käyttö kuntalisineen on jatkuvasti lisääntynyt. Lempäälän päivähoidossa noudatetaan Tampereen seutukunnassa tehtyä seutusopimusta hoitopaikkojen ostamisessa ja myymisessä. Tampereen kaupungilta ostetaan yöhoitoa tarvitsevien lasten hoitopaikat ja ns. kielipäiväkoteihin (ruotsi, englanti, ranska) hakevien hoitopaikat lapsen äidinkielen perusteella. Seudullinen vapaa hakeutuminen on tarkoitus toteutua keväällä Avoimen varhaiskasvatustoiminnan (Perhetuvat) kysyntä on lisääntynyt, sillä useat perheet

53 hakevat/ohjataan hakemaan kevyempää päivähoitopalvelua silloin, kun vanhemmat/vanhempi on kotona. 49 Seutukunnallisesti on päätetty yhteisesti hankkia päivähoitoon mobiilisovellus, jonka kautta voidaan helpommin seurata lasten läsnäoloja. Lempäälässä kuten suurimmassa osassa kehyskuntia ensimmäisessä vaiheessa mobiilisovelluksen käyttöön on lähdössä perhepäivähoito ja vuorohoito. Päivähoidon siirtymisestä sosiaalitoimesta sivistystoimeen tehtiin Lempäälässä selvitys vuonna 2011, mutta siirtoa ei siinä yhteydessä tehty. Siirtoasia otettiin uudelleen käsittelyyn vuonna 2013, kun varhaiskasvatuksen lainsäädäntö siirtyi valtakunnallisella tasolla sosiaaliministeriöstä opetusja kulttuuriministeriöön. Vuoden 2012 lopulla n. 70 %:ssa kuntia päivähoito kuului sivistystoimen alaisuuteen. Päivähoidon hallinnollisesta siirtymisestä sivistystoimeen valtuusto päättää erikseen alkuvuodesta Päivähoito ja muu sosiaalitoimi tekevät tiivistä yhteistyötä, vaikka päivähoito siirtyisi hallinnollisesti sivistystoimeen. Päivähoidossa työskentelee tällä hetkellä kaksi perhetyöntekijää jotka tekevät tärkeää, ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä ja perhetuvat ovat tärkeä yhteistyömuoto. Toimivan yhteistyön ylläpitämisen varmistamiseksi uuden varhaisen tuen koordinaattorin tehtäviin tulisi kuulumaan yhteistyösuhteiden ylläpito sosiaalityötoimeen ja mm. varhainen tuki huolen puheeksi ottamisineen. Samalla hänen työtään ohjaisi ajatus lapsen kokonaisvaltaisesta laadukkaasta pedagogisesti rakentuneesta päivästä ja sitä kautta hänen työhönsä kuuluisi myös aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnan pedagoginen ohjaus. Päivähoidon organisaatiomuutosta toteutui vuoden 2013 alussa. Sen tavoitteena on antaa päiväkodin johtajille enemmän aikaa henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseen, osaamisen kehittämiseen sekä pedagogiseen johtamiseen ja keskittää asiakaspalvelu, palvelunohjaus, hakemusten käsittely ja laajempi verkostotyö aluejohtajille. Laadukkaan varhaiskasvatuksen toteuttamisessa toimintaa ohjaa vuonna 2013 laadittu varhaiskasvatuksen laatukäsikirja. Päiväkoti Siskonlinnan aukeamiseen varaudutaan vuoden 2014 talousarviossa. Aamuruskon etäryhmä lakkautetaan vuoden 2014 alusta. Uusi varhaiskasvatuslaki on valmisteille ja siitä tullaan antamaan esitys eduskunnalle keväällä Lain tarkempi sisältö on vielä avoin. Mikäli lakiin on tulossa velvoitteita kunnille, on ne otettava huomioon vuoden 2015 talousarvion suunnittelussa. Näitä asioista voivat olla mm. tuntiperusteinen laskutus.. Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1.Päivähoidon palvelut järjestetään taloudellisesti. 2.Päivähoitopalvelujen tarjonnassa on vaihtoehtoja. Seudullinen kustannusvertailu. Eri hoitomuodoissa olevien lasten määrä. Kustannuksissa pysytään seudun keskiarvossa. Päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa on kokopäivähoidossa vuoden 2014 lopussa n.1200 lasta. Yksityisen hoidon tuella kuntalisineen (vastaa palveluseteliä) hoidetaan n. 130 lasta. Lasten kotihoidon tukea saa n. 370 perhettä, 630 lasta. Perhetupatoiminnan piirissä n. 220 lasta.

54 3.Päivähoitopalvelut ovat laadukkaita ja niitä on tarjolla riittävästi. 4.Osaava henkilöstö. 50 Asiakastyytyväisyyskysel yt toteutetaan laatukäsikirjan mukaisesti ja päivähoidon laatu arvioidaan vähintään hyväksi. Lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnite lmat on tehty kaikissa tiimeissä ja ne ohjaavat ryhmän toimintaa. Lasten osallisuuden kehittämisestä on tehty suunnitelma koko päivähoidolle ja suunnitelmaa viedään asteittain käytäntöön. Osallisuuden toteutumista arvioidaan laatukäsikirjan mukaisesti. Koulutustiimi kokoontuu säännöllisesti ja järjestää koulutussuunnitelman mukaisia koulutuksia. Päivähoidossa on riittävä osaaminen huolen puheeksiotossa ja ensiaputaidoissa sekä tarpeellinen määrä hygieniapassin suorittaneita. Laatukäsikirjan mukaiset asiakastyytyväisyyskyselyt ja toiminnan arviointi toteutuvat. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmien pohjalta laaditaan lapsiryhmän varhaiskasvatussuunnitelma. Hyvinvointikertomuksen tavoitteiden pohjalta rakennetaan päivähoidon arkea lasten osallisuus huomioiden ja sitä vahvistetaan. Koulutussuunnitelman varhaiskasvatussuunnitelman ja osaamiskartoitusten pohjalta ja järjestää yhteisiä koulutuksia henkilöstölle. Täydennyskoulutuspäivien määrä on 3pv/työntekijä Huolen puheeksiotto-, hygieniapassi- ja ensiapukoulutuksia järjestetään vuosittain. KEINOT Siskonlinnan päiväkoti aukeaa kokonaisuudessaan vuoden 2014 alussa. Aamuruskon etäryhmä lakkautetaan. Toimivan yhteistyön turvaamiseksi sosiaalitoimen kanssa perustetaan varhaisen tuen koordinaattorin toimi. Perheitä ohjataan käyttämään yksityisen hoidon tukea lastensa hoidossa sekä perhetupien palvelua silloin, kun se on mahdollista. Noudatetaan seutukunnallisesti sovittua kustannuslaskentamallia ja pyritään sitä kautta kehittämään päivähoidon toimintaa kustannustietoisesti. Laatukäsikirja toimii arvioinnin ja kehittämisen välineenä. Hyvinvointikertomuksen tavoitteet huomioidaan päivähoidon toiminnan ja koulutusten suunnittelussa.

55 51 Suoritteet TP 2012 TA 2013 TA 2014 Lapsia hoidossa kokopäivähoito (lähinnä 0-5vuotiaat) osapäivähoito (lähinnä 0-5 -vuotiaat) viriketoiminnan piirissä Yksityisen hoidon tuki - tuen piirissä lapsia Lasten kotihoidon tuki - perushoitorahan piirissä alle 3-v. lapsia lapsia kaikkiaan tuen piirissä Muut suoritteet - nettomenot euroa/asukas nettomenot euroa/0-6-vuotias

56 52 VANHUSTYÖ TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos% Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,9 Toimintakate ,8 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos ,5 Sisäiset tuotot ,0 Sisäiset kulut ,7 Tulos sisäisten erien jälkeen ,7 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Vanhustyön perustehtävänä on tukea vanhusten kotona asumista. Tähän päästään tarjoamalla riittävästi laadukkaita palveluja sekä tukemalla vanhuksen omia ja lähiyhteisön voimavaroja. Ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevalle tarjotaan yksilöllinen ja hyvä hoito kodikkaassa ympäristössä. Tehtäväalue sisältää seuraavat toiminnat: * Himminkodon yhteiset palvelut, geriatrisen työn-, muistityön-, kotipalvelujen ja ennaltaehkäisevän työn yksiköt * Sotainvalidien palvelut ja rintamasotilaiden kuntoutus * Omaishoidon tuki * Palvelutalot eli Ehtookoto ja muu palveluasuminen TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Vuoden 2013 alussa 75 vuotta täyttäneitä lempääläläisiä oli 1243 henkilöä ja määrä tulee jatkamaan kasvuaan seuraavina vuosikymmeninä. Palveluiden järjestämisen kannalta on merkittävää, että voimaan tulleen Vanhuspalvelulain (Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012) vanhustyön palveluita pitää jatkossa tarjota niille 63 vuotta täyttäneille, joiden toimintakyky sitä edellyttää (aiemman 65 vuoden asemesta). Etenkin neuvonnan- ja palveluohjauksen tarpeen on jo nyt havaittu lisääntyneen merkittävästi. Vaikka seniori-ikäisten palvelutarpeet kasvavat, ja heille suunnattua monipuolista hyvinvointia sekä osallisuutta tukevaa toimintaa pyritään kehittämään, on vanhustyön painopistealue jatkossakin selvästi vanhimpien ikäluokkien ja toimintakyvyltään heikoimpien palveluissa. Seniori-ikäisille suunnattujen hyvinvointipalveluiden osalta merkittävä rooli on kunnan vapaa-aikapalveluilla sekä kolmannen sektorin toimijoilla. Vanhustyön strategian ja kehittämislinjausten mukaisesti keskeisin vanhustyön tehtävä on kotona asumisen tukeminen. Kotona asuu itsenäisesti tai palveluiden turvin 93,8 % 75 vuotta täyttäneistä. Kotona asumista tuetaan kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja erilaisten tukipalveluiden avulla. Kotona asumisen tukipalveluita ovat jaksohoito, päivätoiminta, kuntosalitoiminta, turvapuhelinpalvelut, ateriapalvelut, kylvetyspalvelut, päivähoito, siivouspalvelut sekä kuljetuspalvelut. Jatkossa vanhustyön pitää pystyä tarjoamaan sellainen palvelukokonaisuus, jolla pystytään mahdollistamaan kotona asuminen myös entistä heikomman toimintakyvyn omaavien ikääntyneiden kuntalaisten kohdalla. Tavoitteena on tulevaisuudessa luoda selkeä kotona asumisen tuen palvelukokonaisuus, mikä mahdollistuu etenkin uuden avopalveluiden esimiehen resurssin myötä. Olennainen osa selkeän ja kustannustehokkaan palvelukokonaisuuden luomista on myös kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen yhtenäiseksi kotihoidoksi. Valmistelutyö tehdään vuoden 2014 aikana ja kotihoidon yksikkö aloittaa toimintansa vuoden 2015 alussa.

57 53 Ympärivuorokautista hoivaa tuotetaan laitoshoitona Himminkodossa ja terveyskeskussairaalassa. Terveyskeskuksen pitkäaikaishoitopaikkojen osalta jatko täsmentyy remontin valmistumisen myötä. Ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista ostetaan Ehtookodolta sekä yksityisiltä palveluntuottajilta. Jatkuvasti lisääntyvän ympärivuorokautisen hoivantarpeen vuoksi ja ostopalveluiden kustannusten säästämiseksi Sääksjärven Toimelan taloon avataan vanhustyön oma ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen yksikkö Toimelakoti. Kolmen lähihoitajan lisäys ja kotipalvelun työjärjestelyt mahdollistavat 6-8 asiakaspaikkaa käsittävän yksikön toiminnan. Jatkossa tiloihin on mahdollista sijoittaa jopa 22 asiakaspaikan yksikkö. Lempäälän Ehtookoto tuottaa asumisja tukipalveluja vanhuksille, vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Ehtookodossa on 51 palveluasumispaikkaa ja 17 tehostetun palveluasumisen asukaspaikkaa. Lisäksi on 15 paikkaa mielenterveyskuntoutujille. Ehtookodon alueelle on suunnitteilla uuden 60-paikkaisen tehostetun palveluasuntoyksikön rakentaminen. Aran rahoittama uusi yksikkö valmistuu vuoteen 2017 mennessä. Näiden lisäysten myötä pyritään jatkossa luopumaan oman kunnan ulkopuolelta ostetuista palveluasumisen asiakaspaikoista. Heinäkuussa 2013 voimaan tullut Vanhuspalvelulaki edellyttää jatkossa vanhuspalveluissa yksityiskohtaisempaa henkilökohtaisten palvelusuunnitelmien laadintaa, päivitystä ja seurantaa, selkeän palveluihin hakeutumisen ja palveluiden toteutumisen seurantaa, vastuuhenkilön nimeämistä paljon palveluita käyttäville henkilöille, omavalvontasuunnitelman laadintaa myös kunnallisiin hoiva- ja asumisyksiköihin sekä seniorineuvoston roolin vahvistamista. Muilta osin Lempäälän vanhuspalveluissa toimitaan jo nyt uuden lain asettamissa raameissa. Kotipalveluun esitetään kolmen lähihoitajan lisäystä vuonna Lisäykset kohdistuvat Toimelan talon uuteen ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen yksikköön. Muut yksikön vaatimat henkilöstöresurssit mahdollistuvat sisäisin järjestelyin. Terveyskeskussairaalan vuodeosaston laajennus valmistuu. Henkilöstölisäyksiä ei terveyskeskussairaalassa ole suunnitteilla, joten terveyskeskussairaalan pitkäaikaishoitopaikkojen määrä pysyy remontin valmistuttua toistaiseksi ennallaan. Terveyskeskussairaalan hoitopaikat suunnataan ensisijaisesti henkilöille, joiden terveys ja toimintakyky edellyttävät sairaalatasoista hoitoa. Himminkodon pitkäaikais- ja jaksopaikkojen määrä pysyy ennallaan. Himminkodon henkilöstömitoitus on tällä hetkellä suositusten mukainen (0,6 0,7). Himminnaapurissa otetaan käyttöön yksi asunto lyhytaikais- ja intervallikäyttöön. Kotipalvelun- ja sen tukipalveluiden osalta asiakkaiden palveluohjaukseen on käytettävissä aiempaa enemmän henkilöstöresurssia vuoden 2013 lopulla aloittavan avopalveluiden esimiehen työpanoksen sekä tehtävien uudelleenjakamisen myötä. Lempostuvan toiminta säilyy ennallaan ja lisäksi myös Sääksjärvellä pystytään jatkossa paremmin tarjoamaan kokoontumistiloja kolmannen sektorin toimintaan seniori-ikäisille. Toimelan talon alakertaan valmistuu uusi ruokasali, jota on mahdollisuus rajoitetusti tarjota myös oman toiminnan ulkopuoliseen käyttöön.

58 54 Tavoite Mittari Välitavoite/tavoitetaso 1.Turvataan kotona asumista riittävillä palveluilla. 2.Tarjotaan riittävästi erimuotoista palveluasumista, hoiva-asumista ja laitoshoitoa. 3.Turvataan riittävät ja laadukkaat resurssit palveluissa. 4.Tarjotaan riittävästi ja oikeaaikaisesti ennaltaehkäiseviä palveluita. Säännöllistä kotipalvelua ja kotisairaanhoitoa saavien määrä. Kotipalvelu pystyy vastaamaan asiakkaiden avuntarpeeseen riittävässä määrin. Jaksohoitopaikkojen tehokas käyttö. Omaisten tukimuotojen määrä ja laatu. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien kuntalaisten määrä. Tehostetun palveluasumisen piirissä olevien kuntalaisten määrä. Henkilöstön määrä, rakenne ja osaaminen. Täydennyskoulutustilaisuu ksien määrä. Yhteistyönä eri toimijoiden ja yhteistyötahojen kanssa järjestettyjen tilaisuuksien sekä yhteistyöryhmien määrä. Vanhustyön ennaltaehkäisevän toiminnan määrä ja laatu. 75 vuotta täyttäneistä noin 14 % on kotona annettavien palvelujen piirissä. Kotipalvelun asiakkaille pystytään järjestämään palvelusuunnitelmaan kirjatut palvelut ilman tarpeetonta viivytystä. Jakso- ja lyhytaikais-hoitopaikkojen käyttöaste on mahdollisimman korkea. Säännöllisten jaksojen väliin jääviä päiviä pyritään tehokkaasti hyödyntämään ns. päivähoitokäytössä. Rahallista tukea saavien määrää lisätään viidellä vuosittain. Omaishoitajille tarjotaan aktiivisesti myös muuta tukea. Laitoshoidossa on enintään 4,5 % 75 vuotta täyttäneistä. Tehostetun palveluasumisen piirissä on noin 5 % 75 vuotta täyttäneistä. Avataan Toimelan taloon tehostetun palveluasumisen yksikkö Toimelakoti. Henkilöstöä lisätään kolmella työntekijällä Valmistellaan kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistyminen vanhustyön organisaatioon vuoden 2015 alusta. Täydennyskoulutusta on jokaisella työntekijällä vähintään 3 päivää vuodessa. Jatkuva ja hyvä yhteistyö Ehtookodon, eläkeläisjärjestöjen sekä muiden toimijoiden kanssa. Laaditaan yhteistyössä vapaaaikapalveluiden kanssa suunnitelma vapaaehtoistyön koordinoimiseksi. Hyvinvointia tukevia ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä tehdään vuosittain n. 100 henkilölle. Ennaltaehkäisevän työn ryhmiä pystytään tarjoamaan kattavasti kaikille, joiden palvelusuunnitelmaan ko. ryhmät todetaan tarpeellisiksi sisällyttää.

59 55 KEINOT Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistymiseen tähtäävä selvitys tehdään keväällä 2014 ja yhdistyminen valmistellaan niin, että uusi kotihoidon yksikkö voi aloittaa toimintansa vuoden 2015 alussa. Kotipalveluun lisätään alkaen kolme lähihoitajan tointa, jotka sijoittuvat Toimelakotiin. Vuonna 2013 täytettyjen kotipalvelun uusien toimien kustannukset näkyvät täysimääräisinä vuonna Kustannusvaikutus yhteensä noin Omaishoitoa tuetaan lisäämällä omaishoidontuen palkkioiden määrärahaa Ehtookodon ostopalveluihin 3 %:n korotus. Tehostetun palveluasumisen ostoihin lisäys, mikä merkitsee luopumista kahdesta asiakaspaikasta ostopalveluissa (vuoden 2013 osalta ylitys ollut 4 paikkaa budjetoituun nähden). Lempostuvan ja Seniorineuvoston toimintaan on varattu , josta Lempostuvan vuokran osuus Suoritteet TP 2012 TA 2013 TA 2014 Himminkoto - hoitopäivien lkm, pitkäaikaishoito hoitopäivien lkm, jaksohoito hoitopäivien lkm, osavrk-hoito (päivähoito) Tehostettu palveluasuminen -Toimelankoti, asukkaita 8 Kotona annettavat palvelut - kotipalvelun ja kotisairaanhoidon piirissä heistä 75 vuotta täyttäneitä tukipalveluasiakkuuksien lkm Palveluasuminen - Ehtookoto, muut ostopalvelut, asukkaita muu kunnan tukema palvelu / senioriasuminen (Himminnaapuri, Toimelan talo) Muut tunnusluvut omaishoidon palkkio, hoidettavien lkm omaishoidontuen palvelut, omaisten lkm nettomenot euroa / asukas nettomenot euroa / 75 vuotta täyttänyt

60 56 PERHETYÖ JA TOIMEENTULOTURVA TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos% Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,4 Toimintakate ,9 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos ,9 Sisäiset tuotot ,0 Sisäiset kulut ,0 Tulos sisäisten erien jälkeen ,9 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Perhetyön tehtävänä on auttaa yksilöitä ja perheitä heidän sosiaalisissa, psyykkisissä ja taloudellisissa ongelmissaan, jotta asiakkaiden omatoimisuus ja fyysinen, psyykkinen sekä sosiaalinen toimintakyky arjessa vahvistuu. Asiakkaita tuetaan suunnitelmallisesti ja mahdollisimman oikea-aikaisesti ja kustannustietoisesti sosiaalityön, perhetyön ja perheneuvonnan keinoin. Perhetyön yksikön palvelut ja tukitoimet toteutetaan asiakaslähtöisesti kunnioittaen asiakkaiden ja heidän luontevien verkostojensa kykyä selviytyä arjen haasteista. Tehtäväalue sisältää seuraavat toiminnat: * Perussosiaalityö - lastensuojelun sosiaalityö (avohuolto, sijaishuolto, jälkihuolto) - päihdetyö (avo- ja laitoshoito) - aikuissosiaalityö -etuuskäsittely- ja toimeentulotukityö * Perheneuvolan työ (perheneuvolapalvelut alle 18-vuotiaille) sekä puheterapian palvelut lapsille ja aikuisille * Lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö - ennaltaehkäisevä perhetyö ja lastensuojelun perhetyö * Perheoikeudelliset sopimukset TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Lempäälässä on toteutettu pitkäjänteistä ja asiakaslähtöistä kuntapolitiikkaa kehittämällä ja ylläpitämällä talouden uhkakuvista huolimatta lasten ja nuorten ja heidän perheidensä selviytymistä tukevia peruspalveluita kuten esimerkiksi neuvola- ja päivähoidonpalvelut. Kunnan tiukentuva talous ja asiakkaiden kasvavat palvelutarpeet ja arjen ongelmat asettavat erityisiä haasteita Perhetyön yksikölle, jolla on useita lain säätämiä velvoitteita kuten lastensuojelu- ja toimeentuloturvapalveluiden tuottaminen niitä tarvitseville kuntalaisille. Perhetyön yksikön tavoitteena ja haasteena on palveluiden järjestäminen lapsille, nuorille ja heidän perheilleen sekä aikuisväestölle kysyntään nähden oikea-aikaisesti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta voitaisiin välttyä inhimillisesti ja taloudellisesti raskaammilta sosiaalityön toimenpiteiltä. Lapsiperheiden kotipalvelun perhetyö on yksi osa ehkäisevää lapsiperheille tuotettua palvelua, jonka kysyntä kasvaa tasaisesti. Työtä suunnataan erityisesti vauva-ikäisten lapsiperheisiin yhteistyössä muun muassa lapsiperhetiimien kanssa. Perhetyön osalta vuoden yhtenä painopisteenä on selkiyttää ennaltaehkäisevän työn tehtävänjakoa, jotta kunnan eri toimijoiden tekemä työ kohdentuisi mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja oikea-aikaisesti perheiden tueksi. Selkeytystä ja jäsennystä tehdään yhdessä muiden toimijoiden kanssa sekä ehkäisevän lastensuojelun ja perhetyön osalta. Toimeentulotukilain ja lastensuojelualain määräaikojen noudattaminen olemassa olevilla toimintaresursseilla ja talousarvioon varatuilla määrärahoilla tulee olemaan haasteellista.

61 57 Sosioemotionaaliset ongelmat, vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmat ja vanhempien kyvyttömyys vastata lasten ja nuorten tarpeisiin aiheuttavat kasvavaa lastensuojelun tarvetta. Lastensuojelun haasteena on se, ettei palveluissa pystytä toteuttamaan lastensuojelulain asettamia määräaikoja. Tulevan vuoden tavoitteena on kyetä säilyttämään nykyinen palvelutaso ja kehittää paremmin tarpeeseen vastaavia toimintamalleja. Lempäälä osallistuu Kaste-alueen Lassehankkeeseen, jonka yhtenä tavoitteena on kehittää lastensuojelutarpeen selvitystyönprosesseja. Lastensuojelun tavoitteena on tuottaa lastensuojelun avohuollon kasvaville asiakasmäärille yksilöllisiä, perheen toimintakykyä parhaiten tukevia tehokkaita ja oikea-aikaisia palveluita. Ryhmämuotoista toimintaa järjestetään silloin, kun sen katsotaan olevan avuksi lastensuojelun lapsille ja nuorille. Lastensuojeluun ja perhetyöhön kehitetään uudenlaisia työmalleja tavoitteena vaikuttava varhainen puuttuminen kiireellisten sijoitusten estämiseksi. Lasten ja nuorten huostaanotoilta ja lasten sijoituksilta tuskin kokonaan vältytään jatkossakaan, mutta tavoitteena on, etteivät huostaanottojen määrät lisääntyisi. Perheneuvolan palvelut painottuvat lasten ja nuorten tunne-elämän tutkimukseen ja hoitoon, vanhemmuuden tukemiseen sekä perhe- ja parisuhdeasioiden hoitoon. Perheneuvolan asiakasmäärät lisääntyvät ja erityisesti lasten ja nuorten psyykkiset pulmat, ahdistuneisuus ja huonovointisuus näkyvät asiakaskunnassa. Lasten ja nuorisotiimin tavoitteina on asiakasohjauksen ja työnjaon kehittäminen yhteistyötahojen kanssa, jotta perheneuvolapalvelut ja hoidot kohdentuisivat mahdollisimman hyvin eri asiakasryhmille. Puheterapian keskeisenä tavoitteena on lasten kielellisten ja kommunikaation pulmien ennaltaehkäiseminen ja kuntouttaminen. Perheneuvolatoiminnassa ja puheterapiassa tarkistetaan ja linjataan hoito- ja tutkimusjaksojen sisältöjä tavoitteena jonojen purkaminen. Aikuissosiaalityön asiakkaina ovat muun muassa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret aikuiset, pitkäaikaistyöttömät ja vaikeassa elämäntilanteessa olevat aikuiset ja lapsiperheet. Monista muista kunnista poiketen Lempäälässä apua tarvitsevat lapsiperheet ohjataan aikuissosiaalityön piiriin, ellei perheessä ole lastensuojelun tarvetta. Pitkään toimeentulotukea saavien asiakkaiden ja köyhyysrajalla elävien lapsiperheiden syrjäytymisen ehkäisemiseksi on tukea suunnattava enemmän myös aikuisväestöön aikuissosiaalityön keinoin. Työvoimahallinnon toimintojen supistuminen, nuorisotakuun toteuttamisvelvoite ja työttömyyden kasvu lisäävät aikuissosiaalityön tarvetta asiakkaiden kuntouttamisessa sekä työllistämis- ja koulutusmahdollisuuksien etsimisessä yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden kanssa. Aikuissosiaalityössä tarvitaan yhden sosiaaliohjaajan lisäystä, jotta kyetään toteuttamaan edellä mainittuja tavoitteita. Etuuskäsittelyssä toimeentulotukilain asiakastyöhön ja toimeentulotuen myöntämiseen liittyvien määräaikojen toteuttaminen tulee olemaan haasteellista tulevana vuonna. Lempäälä osallistuu SOS II -hankkeeseen, jonka yhtenä tavoitteena on kehittää uusia työmuotoja, joiden avulla asiakkaiden osallisuus ja kuuleminen tehostuvat. Maahanmuuttajatyötä tehdään kotouttamisohjelman suunnitelmien mukaisesti yhteistyössä erityisesti aikuissosiaalityön kanssa. Päihdetyössä hiotaan ja tarkennetaan päihdeasiakkaiden palveluohjausta ja selkiytetään päihdetyön työnjakoa perhetyön, terveyspalvelujen, kolmannen sektorin ja seurakunnan välillä. Päihdepalveluiden prosessikuvaukset on saatu valmiiksi ja tavoitteena on kehittää niiden toimivuutta edelleen. Päihdehuollon laitoshoitoa tarvitsevien asiakkaiden kohdalla tehdään perhetyön päihdetyön arviointi osana asiakkaan palveluketjua. Vuoden 2014 alusta kuntien tulee järjestää ympärivuorokautinen sosiaalipäivystys. Sosiaalipäivystyksen tulee vastata lastensuojelun lisäksi välittömiin ja kiireellisiin kuntalaisten sosiaalisiin hätätilanteisiin sekä ohjata asiakasta oikean avun piiriin. Virka-ajan ulkopuoliset palvelut lempääläläisille järjestetään ostopalveluna Tampereen kaupungilta.

62 58 Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1.Monialaisen työskentelyn selkeytyneet palveluketjut perhetyössä Monialaisen työotteen mallintaminen ehkäisevään perhetyöhön yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Monialainen yhteistyömalli dokumentoitu Lastensuojelun tarpeeseen vastataan ensisijaisesti avohuollon keinoin. Lastensuojelutarpeen selvitystyön kehittäminen Avohuollon tukitoimien piirissä olevien lasten määrä Kiireellisten sijoitusten määrä Osallistuminen Lassehankkeeseen. Avohuollon asiakkaina n. 390 lasta ja nuorta. Kiireellisten sijoitusten määrä alle 10 vuodessa. Lastensuojelutarpeet tehdään 3 kk:n määräajassa 2.Perheneuvolan eri tiimien hoitoja tutkimusjaksojen sisältöjen tarkistaminen vastaamaan entistä paremmin asiakastarpeisiin 3.Aikuissosiaali- ja toimeentulotukityössä turvataan lainmukaiset asiakaspalvelut, oikeudenmukaiset, perustellut päätökset ja ennaltaehkäisy. Lähetteiden määrä, tulosyyt ja jonoseuranta tulosyksiköittäin, asiakkuuden kesto Toimeentulotukiasioiden käsittelyaika (ajanvarauksesta päätökseen). Keskimääräinen jonotusaika enintään 5 kk Päätös viikossa (hakemuksen saapumisesta seitsemässä arkipäivässä). Käynnistetty päihdeongelmaisten palveluverkon laadinta Palveluverkon kartoittaminen ja palveluprosessien selkiyttäminen Palveluprosessi selkiytetty vuoden 2014 loppuun mennessä KEINOT Ehkäisevässä lastensuojelutyössä selkiytetään yhdessä muiden toimijoiden kanssa perhetyön tekevien palveluketjut ja tehtäväkuvat, jotta vältetään päällekkäistyö asiakastyössä. Yksi perhetyöntekijä aloittaa yhdessä terveydenhoitajan kanssa ensisijaisesti ensisynnyttäjien kanssa tehtävää vanhemmuuden tukityötä; kotikäynnit ja työparityö tarkoituksenmukaisesti. Lastensuojelussa kehitetään intensiivistä perhetyötä kohdennetusti niille nuoriso-ikäisten lasten perheille, jossa on vakava lastensuojelullinen huoli. Lastensuojelutarpeen selvitystyössä kehitetään yhteistyössä LasSe hankkeen kanssa työmalleja, jotta lain edellyttämä 3 kuukauden määräaika toteutuu. Aikuissosiaalityöhön palkataan toinen sosiaaliohjaaja, jonka arjen ohjauksellinen tuki kohdentuu pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavat asiakkaat sekä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret.

63 59 Suoritteet TP 2012 TA 2013 TA 2014 Perheneuvonta - asiakkaita vuoden aikana Lapset ja nuoret - lastensuojelun avohuollon piirissä perhehoidossa laitoshoidossa perhehoidon päivien lkm laitoshoidon päivien lkm Päihdehuolto - hoitopäivät vuoden aikana Toimeentulotuki - ruokakunnat Muut tunnusluvut - nettomenot euroa/asukas

64 60 VAMMAISPALVELUT TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos% Toimintatuotot ,1 Toimintakulut ,6 Toimintakate ,4 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos ,8 Sisäiset tuotot ,0 Sisäiset kulut ,3 Tulos sisäisten erien jälkeen ,4 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Vammaispalvelujen tarkoituksena on edistää vammaisten omatoimisuutta ja osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla yksilöllisiä palveluita ja tukitoimia sekä ottaa vammaisten tarpeet huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa. Palvelut kohdistuvat pääasiassa vaikeasti tai erittäin vaikeasti vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Vammaispalvelut sisältää seuraavat toiminnat: * Sosiaalityö, joihin kuuluvat mm. vammaistyön johtaja, sosiaalityöntekijä, toimistosihteeri ja vammaisneuvosto * Liikkumispalvelut, joita ovat kuljetuspalvelut ja liikkumisvälineet * Asumispalvelut sisältävät asunnon muutostyöt ja niihin kuuluvat välineet ja laitteet ja palveluasuminen, kuntoutus- ja tukikodit ja henkilökohtainen avustajatoiminta * Muut henkilökohtaiset palvelut ja tukitoimet, joihin kuuluvat mm. kuntoutusohjaus ja sopeutumisvalmennus * Kehitysvammaisten erityispalvelut, joihin kuuluvat avopalvelut, päivähoito ja opetus, perhehoito, työtoiminta, asuminen ja laitoshoito TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Vammaispalvelujen perustavoitteena on vammaisten ihmisten kotona asumisen turvaaminen ja arjesta selviytyminen omatoimisuutta tukemalla. Järjestettävien palvelujen ja tukitoimien tulee olla monimuotoisia ja joustavia. Arjen sujumisen ja laadukkaan elämän turvaamiseksi pyritään yksittäisten palvelujen sijaan luomaan sellainen palvelukokonaisuus, että se mahdollistaa tasavertaisen kuntalaisuuden. Erityisesti halutaan turvata riittävillä ja monipuolisilla koulutus- ja tukipalveluilla nuorten vammaisten mahdollisuus osallistumiseen, opiskeluun, asumiseen ja työntekoon. Vammaispalveluissa asiakkaiden määrä jatkaa kasvuaan kunnan asukasluvun kasvaessa. Vammaispalveluja tarvitsevia henkilöitä on kaikissa ikäryhmissä, asiakkaiden määrän kasvu näkyy erityisesti lasten osalta. Vammaispalveluissa hoidetaan myös lääkinnällisen kuntoutuksen päätösten valmistelua ja päätösten toimeenpanoon liittyviä tehtäviä. Asiakastyön määrällisen kasvun lisäksi myös hallinnollisten tehtävien määrä on kasvanut viime vuosina. Vammaispalvelulain mukaan vaikeavammaisella henkilöllä on oikeus saada henkilökohtaista apua 30 tuntia kuukaudessa kodin ulkopuolisiin toimiin, kuten harrastuksiin ja virkistykseen. Lisäksi vaikeavammaiselle henkilölle on järjestettävä henkilökohtaista apua päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun siinä laajuudessa kuin henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Henkilökohtaisen avun palvelut järjestetään eri tavoilla asiakkaan palvelutarpeen perusteella. Pesäpuussa palvelu järjestetään pääsääntöisesti kunnan omana toimintana. Tuottamalla henkilökohtaista apua osittain kunnan omana toimintana turvataan avustajatoiminnan jatkuvuus sekä resurssien järkevä ja taloudellinen käyttö. Henkilökohtaisen avun myöntämisessä joudutaan paitsi lainsäädännöstä, myös kustannusten jatkuvasta kasvusta johtuen arvioimaan avun tarvetta ja määrää entistä kriittisemmin.

65 Kehitysvammaisen henkilöiden palvelut järjestetään määrällisesti ja laadullisesti samanlaisina kuin muidenkin vammaispalvelulain piirissä olevien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden palvelut kunkin yksilölliset tarpeet huomioiden. Lain mukaan omainen tai perheenjäsen ei enää voi toimia avustajana. Mikäli perheenjäsen toimii hoitajana, palvelumuotona kyseeseen tulee omaishoidon tuki. Mikäli sairaus tai toimintakyvyn rajoite aiheutuu ikääntymisestä, palvelutarpeeseen vastataan pääosin vanhustyön palveluilla Sosiaalihuoltolain perusteella. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja järjestetään laitoshoidon vaihtoehtona tai kuntoutumisen edetessä. Tulevien vuosien erityisenä haasteena on sopivien asumisratkaisujen löytäminen aikuistuville vammaisille nuorille. Liikuntarajoitteisten liikkumismahdollisuuksia lisää palvelubussi. Palvelubussi liikennöi myös Kulju - Sääksjärvi -alueella sekä Tampereelle. Kuljetuspalveluja järjestetään vammaispalvelulain mukaisina kuljetuspalveluina sekä kuljetus- ja autoavustuksina. Kuljetuspalvelujen kysyntä kasvaa ikääntyvän väestön määrän kasvaessa. Vammaisten työ- ja päivätoiminta tuotetaan pääsääntöisesti kunnan omana toimintana. Työtoimintaa tuotetaan Lempäälän toimintakeskuksessa ja avotyötoimintana. Toimintakeskuksen palveluja myydään Vesilahdelle, Nokialle ja Valkeakoskelle. Päivätoimintaa tuotetaan sekä toimintakeskuksessa että vaikeavammaisten päivätoimintana Pesäpuun tiloissa. Päivätoimintatiloissa järjestetään tarvittaessa myös osavuorokautista tilapäishoitoa sekä erityislasten iltapäivähoito. Kehitysvammaisten ihmisten perhehoitoa järjestetään sekä pitkäaikaisena että lyhytaikaisena hoitona. Lempäälä on ollut mukana seutukunnallisessa perhehoidon kehittämishankkeessa. Hankkeen tuloksena on syntymässä maakunnallinen Perhehoidon yksikkö, joka aloittaa toimintansa vuoden 2014 alussa. Yksikkö hoitaa jatkossa mm. perhehoitoa tarjoavien perheiden valmennuksen ja asiakkaalle soveltuvan perheen etsimisen. Kehitysvammaista lasta tai nuorta kotona hoitavaa perhettä voidaan tarvittaessa tukea myös perhelomittajapalveluilla tai tilapäishoidolla. Vammaispalveluissa hoidetaan vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden omaishoidon tuen asiat. Erityisesti pienten lasten perheiltä tulevien hakemusten määrä on ollut kasvussa. Omaishoidon tukeen kuuluvia vapaita järjestetään lasten ja nuorten osalta tilapäishoitona Tulppaanikodissa tai muussa asumisyksikössä, tilapäisen hoidon toimeksiantosopimuksena tai perhehoitona. Vammaisneuvosto toimii aktiivisesti. Toiminnan tavoitteena on turvata vammaisille ihmisille tasavertainen toimiminen kuntalaisena ja mahdollisimman itsenäinen elämä. Erityistä huomiota vammaisneuvosto kiinnittää esteettömän ympäristön ja rakentamisen toteutumiseen kaavoituksessa ja rakentamisessa. Vammaisneuvosto ottaa kantaa ja antaa lausuntoja vammaisten ihmisten elämään vaikuttavissa asioissa. 61 Tavoite Mittari Välitavoite /tavoitetaso 1.Asumispalveluilla ehkäistään pysyviä laitossijoituksia. Laitoksissa olevien henkilöiden määrä. Henkilökohtaisen avustajatoiminnan laajuus. Laitoksissa pysyvästi hoidettavana enintään 4-5 henkilöä. Henkilökohtaisen avustajatoiminnan piirissä on 120 henkilöä. Erilaista tuki- ja palveluasumista on tarjolla asiakkaiden tarpeita vastaavasti. Pesäpuussa asuu 33 vammaista henkilöä. Ehtookoto tarjoaa asumispalveluja mielenterveyskuntoutujille (10 paikkaa). Ostopalveluna hankitaan asumispalvelut 36 henkilölle.

66 62 2.Palvelut räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan. Palvelusuunnitelma. Kaikille asiakkaille on laadittu palvelusuunnitelma, ja se päivitetään palvelutarpeen mukaisesti. KEINOT Verkostoyhteistyötä kehitetään kunnan eri toimijoiden kanssa vahvistamaan vammaisten ihmisten osallistumismahdollisuuksia. Kunnan palkkaamien henkilökohtaisten avustajien työn kohdentumista asiakkaille tehostetaan kehittämällä yhteistyötä vammaispalvelujen sisällä. Vuonna 2013 on vakinaistettu yksi henkilökohtainen avustaja, lisäyksellä vähennetään ostopalvelujen määrää. Perhehoitoa kehitetään liittymällä maakunnalliseen kehitysvammaisten perhehoidon yksikköön. Asumispalveluissa olevien asiakkaiden palvelusuunnitelmien toteutumisen seurantaa kehitetään yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Asumispalveluja hankitaan asiakkaan yksilöllisen tarpeen perusteella tukiasumisena, palveluasumisena ja tehostettuna palveluasumisena. Asumispalvelujen tarpeen kasvusta johtuen kustannusten lisäys vuodelle 2014 on noin Vammaisille annettavien avustusten määrä kasvaa avustuksiin oikeutettujen asiakkaiden määrän kasvaessa. Avustuksia myönnetään mm. henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen, kuljetuspalveluihin sekä omaishoidon tukeen. Suoritteet TP 2012 TA 2013 TA 2014 Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut - asiakkaita vuoden aikana Shl:n mukaiset kuljetuspalvelut - asiakkaita vuoden aikana Henkilökohtainen avustajatoiminta - asiakkaita vuoden aikana Vaikeavammaisten asumispalvelut - asiakkaita vuoden aikana Kehitysvammahuolto - laitoshoitopäiviä vuodessa perhehoitopäiviä vuodessa työ- ja toimintakeskukset, asiakkaat Omaishoidon tuki (alle 65-vuotiaat) - saajien lkm vuodessa Muut tunnusluvut - nettomenot euro/asukas

67 63 SIVISTYSTOIMI SIVISTYSTOIMEN HALLINTO TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos% Toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,3 Toimintakate ,4 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos ,4 Sisäiset tuotot ,0 Sisäiset kulut ,1 Tulos sisäisten erien jälkeen ,0 PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Hallinto vastaa toimialan yhteisten asioiden hoidosta, tehtävien koordinoinnista, lautakuntatyöskentelyn sujuvuudesta sekä toimialan ajankohtaisesta koulutuksesta. Palvelut ovat asiakaslähtöisiä palvelujen kehittäminen lähtee kuntalaisten tarpeista siten, että se on suunnitelmallista, kustannustietoista ja noudattaa kestävän kehityksen periaatteita Ennakkoluuloton yhteistoiminta laajennamme yhteistyöverkostoa oman kunnan sisällä ja ulkopuolella sekä otamme opiksi muiden kokemuksista yhteistyö naapurikuntien kanssa palvelujen järjestämiseksi syventyy Toimiva luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaatio avoimuus luotettavuus kehitämme organisaation toimintatapoja ja selkeytämme vastuualueiden välistä yhteistyötä TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sivistystoimen hallinnon toiminnan lähtökohtana on laadukas yhteisten asioiden hoito, koordinointi ja sujuva lautakuntatyöskentely. Kaikessa toiminnassa lähtökohtana on suunnitelmallinen, kustannustietoinen ja luottamukseen perustuva toiminta kuntalaisten sujuvan arkiasioinnin mahdollistamiseksi. Keväästä 2011 on tiivistetty yhteistyötä päivähoitopalvelujen kanssa. Päivähoidon organisaatiomuutos ja fyysinen sijoittuminen samalle osastolle sivistystoimen hallinnon kanssa on jo lyhyessä ajassa osoittanut yhteistyömahdollisuudet ja olemassa olevan henkilöstön yhteiskäytön tehtävien suunnittelussa ja toteutuksessa. Pirkan opiston omistajaohjausta toteutetaan viranhaltijoista koostuvan ohjausryhmän toimesta ja Lempäälällä on Nokian kasvatus- ja opetuslautakunnassa kaksi edustajaa Pirkan opistoa koskevissa asioissa. Lisäksi sivistyslautakuntaa informoidaan säännöllisesti.

68 64 Pirkan opiston ensimmäisen toimintavuoden 2013 käyttötalousarvio rakennettiin tilanteessa, jossa uuden opiston organisaatio ja toiminta olivat vasta suunnitteilla ja tulo- sekä menokertymät arvioitiin pääasiassa vanhojen opistojen tietojen pohjalta. Tästä johtuen vuoden 2014 budjettiin on opisto joutunut tekemään sekä rakenteellisia että taloudellisia muutoksia. Vapaan sivistystyön ja visuaalisten / ilmaisutaiteiden osalta talousarvio mahdollistaa opetustunti- ja opiskelijamäärän lievän kasvun. Musiikin osalta opetuksen kasvutavoite on hieman suurempi ja perustuu kuntien aiemmin tekemiin sopimuksiin musiikinopetuksen laajentamisesta. Musiikin osalta tulot kattavat kuitenkin lähes kokonaan kasvavat käyttömenot. Opiston muiden jäsenkuntien kuntaosuuksia on talousarviossa nostettu / kunta. Korotus perustuu vuokramenojen sekä musiikkikoulun oppilaspaikkojen lievään kasvuun. Lempäälän osalta kasvu on Lempäälä jatkaa aktiivista toimintaa seudullisessa sivistyspalvelutoiminnassa. Tampereen kaupunkiseudulla on sivistyspalveluiden osalta vuosina toteutettujen yhteistoimintamuotojen jatkokehittämisen pohjaksi laadittu Tampereen kaupunkiseudun sivistyspalveluiden kehittämisohjelma. Lisäksi Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän toimesta on vuonna 2012 toteutetun työryhmien itsearvioinnin pohjalta kehitetty seudullisten työryhmien toimintaa. Seutusivistysryhmän osalta tämä tarkoittaa käytännössä operatiivisen toiminnan eriyttämistä ja sen siirtämistä alatyöryhmiin, joita ovat: varhaiskasvatus, opetuspalvelut sekä kulttuuri- ja vapaa-aika. Uuden toimintakauden toimintasuunnitelma perustuu seutuhallituksen hyväksymään seutusivistystyöryhmän kehittämissuunnitelmaan vuosille ; yhdessä yhteiseksi hyväksi. Ohjelman keskeisimpiä toiminnallisia kehittämiskokonaisuuksia seutustrategian tavoitteiden mukaisesti ovat toisen asteen koulutuksen syventäminen, osaamisen kehittäminen, kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden yhteistyön käynnistäminen, yhteisen laatujärjestelmän ja sijaisrekisterin luominen, yhteiset periaatteet palveluverkon kehittämiseen ja yhteiskäytön tehostamiseen, seudulliset esi- ja perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen opetussuunnitelmat, luottamushenkilöiden ja henkilöstön vuorovaikutuksen kehittäminen, tieto- ja viestintätekniikan yhteiset ratkaisut sekä seudullisten varhaiskasvatus- ja opetuspalvelujen yhteistyön syventäminen. Elinvoimainen kaupunkiseutu selvitys linjaa myös sivistyspalveluita tulevaisuudessa. Sivistystoimen hallinnon ajankohtaisia asioita taloussuunnitelmakaudella ovat - päivähoidon hallinnollinen siirtyminen sivistystoimeen valtuusto päättää asian erikseen alkuvuodesta toimialan tehtäväalueiden tiivistyvä yhteistyö niin toimialan sisällä kuin poikkihallinnollisesti - Pirkan opiston omistajaohjaus - aktiivinen seutuyhteistyö

69 65 OPETUSPALVELUT TP 2012 TA 2013 TA 2014 Muutos% Toimintatuotot ,5 Toimintakulut ,9 Toimintakate ,7 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos ,3 Sisäiset tuotot ,0 Sisäiset kulut ,4 Tulos sisäisten erien jälkeen ,3 PERUSOPETUS PERUSTEHTÄVÄ JA TOIMINNAN SISÄLTÖ Perusopetuksen tehtävänä on edistää lasten ja nuorten kasvamista itseään, kanssaihmisiään ja ympäristöään arvostaviksi ja vastuuntuntoisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Perusopetusta annetaan yleisopetuksena ja erityisenä tukena sekä tarpeen mukaan perusopetuksen lisäluokalla. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Lempäälän kunnan koulutuspoliittinen ohjelma vuosille ohjaa linjauksillaan valmistelua ja päätöksentekoa yhdessä Luovaa laatua Lempäälässä laatukäsikirjan myötä. Lempäälän kunnan opetuspalveluissa painottuu edelleen aktiivinen toimintojen ylläpito ottaen huomioon tiukkenevan kuntatalouden, harkinnanvaraisten hankeavustusten väheneminen ja edelleen kasvavat ikäluokat. Maankäytön ja palvelujen suunnittelu on avainasemassa opetuspalvelujen toimintojen suunnittelussa pitkäjänteisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaisesti. Palvelusuunnitteluryhmä on toimintansa kautta yhdistänyt eri hallintokuntien välistä yhteistoimintaa sekä keskipitkän aikavälin suunnittelua. Lempoisten koulun laajennus- ja saneeraushankkeen käynnistyminen oli erittäin tärkeä ja merkittävä hanke ottaen huomioon koulun toiminnan eteläisen alueen erityisen tuen palvelukeskuksena. Hankkeen toteutus on vaiheistettu kolmeen vaiheeseen vuosille Hankkeeseen on haettu myös valtion koulurakentamisen lisäavustuksia yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Sivistystoimen palveluverkkoselvitys on pohjana suunnittelulle ja päätöksenteolle tilatarpeiden ja palveluverkon osalta. Viimeisimmän tarkastelun mukaan koulutilojen suhteen ollaan akuutissa tilanpuutteessa Kuljun ja Moision kouluilla, joiden tila-ahtautta on yritetty helpottaa toistamiseen tilapäisrakennuksilla. Lähtökohtana kaikessa koulusuunnittelussa on tilojen yhteiskäyttömahdollisuus päivähoidon ja aamuja iltapäivätoiminnan kanssa. Taloussuunnitelmakaudella on palvelusuunnitteluryhmän esityksestä opetuspalvelujen osalta seuraavat laajennushankkeet: vuonna 2014 Moision koulun lisärakennus ja vuonna 2015 laajennuksen suunnittelu, vuosina Kuljun koululle ja päivähoidolle tilat päiväkodille ja esiopetukselle sekä aamu- ja iltapäivätoiminnalle. Tulevina vuosina joudutaan ratkaisemaan myös kolmannen yläkoulun rakentaminen kunnan keskiosaan. Lisäksi toteutetaan aktiivista yhteistyötä Tampereen Vuoreksen koulupalvelujen kanssa. Osana Lempäälän kunnan keskustan kehittämishanketta on vuoden 2013 aikana valmisteltu Tulevaisuuden koulu Lempäälässä hyvinvointi ja oppimiskeskus hanketta. Tässä hankkeessa eri lapsia ja nuoria koskevien palvelujen kartoituksen pohjalta on kunnan uuden palvelujen järjestämisen ja yhteisöllisyyttä tukevan oppimisympäristön suunnittelun myötä tavoitteena

70 hyvinvointia palveleva pedagoginen kokonaisuus yhdessä ympäröivän yhteisön kanssa. Lähtökohtana suunnittelussa on lapsen ja nuoren eri ikävaiheet ja niihin liittyvät tarpeet palvelujen järjestämisessä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa lasten kasvua ja kehitystä tukevalla tavalla. Lempäälän ikäluokat oppilaaksiottoalueittain (lähde: väestörekisteri ) 66 Nämä ikäluokat ovat vuosiluokilla esi-6 lukuvuonna Lempäälässä panostetaan hyvään koulutyöhön yhteistyössä kotien kanssa, mikä edellyttää riittäviä resursseja myös jatkossa. Opetus- ja Kulttuuriministeriön tulee saatujen tietojen mukaan jakamaan vuosittain harkinnanvaraisia avustuksia opetusryhmien pienentämiseen ja kerhotoimintaan. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvien lasten määrä ylitti 700 lapsen rajan lukuvuonna , mikä asettaa suuria haasteita jatkossa henkilöstölle ja koulutilojen riittävyydelle. Oppimisen ja koulunkäynnin tukipalvelut on Lempäälässä vakiintunut vuosiluokkatasoisen tuen järjestämiseksi sekä alueellisesti organisoiduiksi koulukuraattori ja koulupsykologipalveluiksi. Lisäksi on koulutettu henkilöstöä neuropsykologisen tietouden lisäämiseksi arjessa yhteistyössä päivähoidon, perhetyön ja opetuspalvelujen henkilöstön kanssa osana Osmo hanketta (Osaamisverkostosta monimuotoinen tuki lasten ja nuorten kehitysympäristölle). Oppilaiden sijoittuminen jatko-opintoihin on ollut vuodesta toiseen onnistunutta. Joustavan perusopetuksen luokan vakinaistaminen ja joustavan lisäopetuksen resurssi tukevat osaltaan oppilaiden sijoittumista toisen asteen koulutukseen sekä toimivat myös toimivat pohjana nuorisotakuun toteuttamiselle jo perusopetuksen päättövaiheessa. Lasten ja nuorten sairaalakoulupalvelujen ja muun vaativan erityisopetuksen ostopalvelujen kustannukset ovat vaikeasti ennustettavissa, koska ne ovat suoraan riippuvaisia näihin palveluihin osallistuvien lasten määrästä. Oman kunnan oppilashuollon tukitoimin ja eri toimijoiden yhteistyön avulla ennaltaehkäistään sairaalaopetukseen siirtyvien oppilaiden määrän kasvua ja täten myös erikoissairaanhoidon menojen kasvua.