TILINPÄÄTÖS 2013 JA TASEKIRJA

Transkriptio

1 HARTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2013 JA TASEKIRJA Tilintarkastajan versio Valtuustoseminaari Valtuusto

2 1. KUNNAN HALLINTO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Lautakunnat ja jaostot Organisaatiokaavio YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS KUNTATALOUDEN KEHITYS OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA HENKILÖSTÖKERTOMUS Kunnan henkilöstö ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätöksiin sisältyvistä yhteisöistä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELEMINEN JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Seurantaa koskeva sääntely Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalous

3 Vaalit Hallinnon ja talouden tarkastus Kunnanhallitus ja valtuusto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Investointien toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET LUETTELOT JA SELVITYKSET ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

4 Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2013 alkoi hyvin haasteellisista lähtökohdista. Edellisen vuoden tilinpäätös oli runsaat 1 milj. euroa tappiollinen ja talousarvio vuodelle 2013 oli laadittu 0,888 milj. euroa alijäämäiseksi. Joulukuussa 2012 valtuusto hylkäsi vuoden 2013 sosiaali- ja terveysyhtymän esittämän palvelusopimuksen liian kalliina, ja sen sisältö jouduttiin neuvottelemaan uudelleen. Hartolan kunnan talous oli useiden arvioiden mukaan kolmen ylijäämäisen vuoden jälkeen uudelleen kriisiytymässä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelusopimusneuvottelujen yhteydessä kiinnitettiin huomiota merkittävimpiin kustannuksia nostaviin seikkoihin. Sosiaalipalvelujen kustannukset ovat Hartolassa hyvin korkeat ja perheiden elämäntilanne reagoi yleiseen taloudelliseen tilanteeseen herkästi. Ikäihmisten määrä on kasvussa ja sairastavuus on tyypillisesti Hartolan kaltaisissa maaseutukunnissa suurta. Kun terveyspalvelujen nykyinen rakenne ei vastaa kaikilta osin niiden kysyntää, on seurauksena ollut osin ylisuuri kustannusten kasvu, koska palvelujen tarve ja tarjonta eivät riittävällä tavalla kohtaa. Laitoshoidon osuus hoidosta on liian suurta asiakkaiden hoivan tarpeeseen nähden ja sitä olisi syytä korvata tehostetulla palveluasumisella ja kotihoidolla, joka on huomattavasti laitoshoitoa edullisempaa ja mielekkäämpää hoivaa. Asumispalvelut sijaitsevat hajautetusti useissa eri yksiköissä ja niiden yhteen kokoamisella ja monipuolistamisella saavutetaan toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta jatkossa. Peruspalvelukeskus Aava joutui turvautumaan terveydenhuollon vastaanottopalvelujen ulkoistamiseen Attendo MedOnelle lukien, joka oli suurin yksittäinen muutos palvelusopimukseen vuonna Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten kohtuuton kasvu taittui vuonna 2013 ja pysyi hyvin sille asetetussa talousarviossa. Vuonna 2013 väestö väheni 108 hengellä eli 3,36 %. Väkiluvun väheneminen johtui aiempia vuosia selvemmin muuttotappiosta. Väkiluvun lasku heijastuu suoraan valtionosuuksiin ja verotuloihin, eikä niillä nykyisellään pystytä riittävästi rahoittamaan korkeita kustannuksia. Valtakunnallisen muuttotutkimuksen mukaan matalasuhdanneaikoina Hartolaan muuttajat ovat usein pienituloisia paluumuuttajia. Hartolan suurin haaste on saada kuntaan uusia asukkaita kunnassa sijaitsevien työpaikkojen vuoksi. Valtion suoma työmatkojen verotusetu vaikuttaa osaltaan vahvasti perheiden muuttopäätöksiin. Työpaikkaomavaraisuus nousi 108,5 %:iin, jonka vuoksi Hartolan olisi panostettava myös asumiseen jatkossa. Vuoden 2013 tilinpäätöksen toimintakate oli euroa. Se oli euroa talousarviossa arvioitua parempi. Toimintatuotot jäivät euroa alle talousarvion ja toimintamenot jäivät euroa pienemmiksi kuin talousarviossa. Tekninen lautakunta ei päässyt toimintatuottoihin tonttikauppojen osalta toimintavuoden aikana, mutta menot pysyivät hallinnassa. Muut hallintokunnat pysyivät talousarviossa odotetusti. Verotulot kasvoivat toimintavuonna euroa. Eniten kasvoi yhteisöverotulo 0,228 milj. euroa. Valtionosuudet kasvoivat euroa vuoteen 2012 verrattuna. Lisäksi saatiin euroa valtion harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Yhteenlasketut valtionosuudet olivat euroa edellistä vuotta korkeammat. Henkilöstön palkkauskustannukset alittivat talousarvion selvästi. Henkilöstömenojen alitus ja valtionosuudet selittävät eniten kunnan parantunutta vuosikatetta. Tilinpäätöksen mukainen vuosikate parani talousarvioon verrattuna 0,726 milj. euroa ja oli 0,372 miljoonaa euroa positiivinen. Muihin satunnaisiin kuluihin kirjattiin luottotappiona euroa, kun Itä-Hartolan vesiosuuskunnan päätti hakeutua konkurssiin talvella Vesiosuuskunta ajautui vakaviin maksuvaikeuksiin ja yritti selviytyä niistä myymällä toimintansa Hartolan kunnalle, joka omistaa runko vesi- ja 4

5 viemärijärjestelmän alueella. Kunta maksoi takaajana vesiosuuskunnan puolesta lainanlyhennyksien ja korot vuosilta ja kirjasi ne saamiseksi vesiosuuskunnalta. Verkoston arvoksi määriteltiin vuonna euroa ja siihen kohdistuvat välittömät velat olivat 1,007 milj. euroa Kunnanhallitus totesi, ettei sillä ole edellytyksiä liiketoimintakauppaan Itä-Hartolan vesiosuuskunnan kanssa, koska osuuskunta ei hyväksy kauppakirjan ehtoja. Konkurssin seurauksena näyttää ilmeiselle, että vesiosuuskunnan verkosto tulee kunnan omistukseen vuonna 2014 ja kunta perustaa taseyksikön toiminta-alueelle. Tilikauden 2013 tulos painui euroa alijäämäiseksi. Edellisellä tilikaudella 2012 oli kattamatonta alijäämää euroa. Katettavaa alijäämää kasvoi yhteensä ,94 euroon ja on noin 541 /asukas. Uutta lainaa otettiin 2 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 1,550 milj. eurolla. Laina pääomaa oli yhteensä euroa. Lainamäärä asukasta kohden kasvoi edellisen vuoden eurosta euroon. Suhteellinen velkaantuneisuus heikkeni ja oli tilinpäätöksessä 53,87 %. Valtuuston päätös korottaa tuloveroa 0,5 %-yksiköllä syksyllä 2013 perustui Hartolan yhtenäiskoulun laajennuksen ja liikuntahallin rakentamispäätöksen seurauksena tuomaan investointitarpeeseen. Kunnanhallitus päätti hakea lokakuussa rahoitusta Valtion asuntorahastolta erityisryhmien asumisen parantamiseksi ja tehostetun palveluasumisen paikkojen lisäämiseksi Hartolassa. ARA myönsi helmikuussa ,1 miljoonan euron ehdollisen varauksen 30 uuden asunnon rakentamiseksi muistisairaille ja huonokuntoisille vanhuksille sekä nykyisen terveyskeskuksen kiinteistön muutostöihin 15 asunnon saneeraamiseksi edellä mainittuun tarpeeseen. Hankkeeseen liittyy suunnitelma siirtää kaikki terveydenhuollon vastaanottopalvelut Kuninkaankartanon tiloihin jatkossa sekä rakentaa nykyaikainen keskuskeittiö nykyisen terveyskeskuksen tiloihin. Hallituksen tavoite toteuttaa kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteen kokonaisuudistuksen valmistelu vahvojen peruskuntien pohjalta oli hakauksissa eri tahojen näkemysten ristiriitaisuuden takia vuonna Kunnat ilmaisivat kantansa maakunnan sisällä muodostettavien sote alueiden koosta ja organisoinnista samassa yhteydessä kun valtionvarainministeriön kuntajakoa koskevan lakiehdotus oli lausuntokierroksella. Suurin osa kunnista, mukaan lukien Hartola, ei hyväksy valtion kaavailemia pakkotoimia kuntien yhdistämiseksi. Tästä huolimatta kaikkia kuntia paitsi Lahtea ja Heinolaa velvoitettiin selvittämään kuntarakennetta vuoden 2014 kuluessa. Hartolan kunta päätti ryhtyä palvelurakenneselvitykseen yhdessä Sysmän kunnan kanssa, mikä ei tähtää kuntaliitokseen vaan yhteistoimintaan palvelujen järjestämisessä. Taloudellisista vaikeuksista huolimatta Hartolan palveluja kehitettiin vuonna 2013 määrätietoisesti parempaan suuntaan. Yhtenäiskoulun saneeraus ja monitoimihallin investointihanke aloitettiin vuoden 2013 lopussa, jossa varauduttiin 20 vuoden takaisinmaksuaikaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kriittinen tarkastelu on antanut uusia välineitä tarkastella kustannustehokkuutta ja ennakoida palvelutarpeita tuleville vuosikymmenille. Näiden ratkaisujen varassa Hartolan kunta jatkaa kehitystä nykyaikaisena paikkakuntana, jossa on hyvä asua sekä elää. Hartolassa Merja Olenius kunnanjohtaja 5

6 1. KUNNAN HALLINTO Kunnan toimielimet järjestäytyivät kunnallisvaalien 2012 tuloksen perusteella käytyjen neuvottelujen jälkeen helmikuussa Valtuuston jäsenistä vaihtui 7. Vuoden 2013 alussa valittiin kunnanhallitus vuosille ja muut uudet toimielimet neljävuotiskaudelle VALTUUSTO TARKASTUS- LAUTAKUNTA KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS SUUNNITTELU- JA KEHITTÄMISTMK HENKILÖSTÖJAOSTO SIVISTYS- LAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA YMPÄRISTÖ- LAUTAKUNTA 1.1 Kunnanvaltuusto Hartolan kunnan ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunnanvaltuustoon kuuluu 21 valtuutettua. Valtuuston poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Perussuomalaiset 8 valtuutettua 6 valtuutettua 4 valtuutettua 3 valtuutettua Kunnanvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2013 toiminut Mikko Ruoppi (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Markku Karnaattu (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Tuomo Piipari (Kesk). Kunnanvaltuustoon ovat kuuluneet lisäksi seuraavat valtuutetut: Eskola Olli Fågel Jarkko Hakala Heikki Heikkilä Mika Hölttä Sanni Järvinen Vesa Nenonen Mikko Nieminen Tapio SDP Kokoomus Suomen Keskusta Suomen Keskusta SDP Kokoomus Perussuomalaiset Suomen Keskusta 6

7 Palm Markku Suomen Keskusta Peltonen Reino Perussuomalaiset Pentikäinen-Laine Maija Suomen Keskusta Sankari Jeremias Suomen Keskusta Tammisto Mirja Kokoomus Tanskanen Matti SDP Tarhonen Jyrki Kokoomus Tervo Taisto Perussuomalaiset Tilander Sirpa Kokoomus Virtanen Maritta Suomen Keskusta Vuonna 2013 valtuusto kokoontui 8 kertaa ja käsitteli 110 asiaa. Valtuuston vuoden 2013 tekemät merkittävimmät päätökset: kunnanhallituksen valinta vuosille valitsi lautakuntien jäsenet vuosille valitsi jäseniä ja varajäseniä Itä-Suomen päihdehuollon ky:n yhtymävaltuustoon, Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon ky:n valtuustoon, poliisin neuvottelukuntaan, Itä- Hämeen kansansivistystyön säätiön hallitukseen valitsi edustajia ja varaedustajia Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kuntayhtymään, Päijät- Hämeen liiton edustajankokoukseen, Suomen kuntaliiton kuntapäiville, Vaalijalan ky:n yhtymäkokoukseen valitsi käräjäoikeuden lautamiehet valitsi kiinteistötoimitusten uskotut miehet muutti hallintosääntöä kohdan 86 kohdalla Tilintarkastajan valinta valitsi BDO Audiator Oy:n Hartolan kunnan tilintarkastusyhteisöksi vuosille antoi lausunnon kuntarakennelakiluonnoksesta päätti jätehuoltoviranomaisesta, jona toimii tekninen lautakunta päätti pidättää ratkaisuvallan kunnalla koskien kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamishakemuksia, jotka tulevat vireille aikavälillä hyväksyi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän järjestämissuunnitelman hyväksyi Päijät-Hämeen koulutuskonsernin valmisteleman aiesopimuksen Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämiseksi hyväksyi Etelä-Hartolan vesiosuuskunnan lainan takaisinmaksusuunnitelman muutoksen korotti Kiinteistö Oy Kuninkaanpitäjän osakepääomaa eurolla nimesi suunnittelu- ja kehittämistoimikunnan 7

8 hyväksyi vuoden 2012 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielimien jäsenille ja tilivelvollisille viranhaltijoille hyväksyi kunnanjohtaja Merja Oleniuksen johtajasopimuksen hyväksyi liikuntahallin ja alakoulun laajennuksen pääpiirustukset sekä kustannusarvion euroa (alv 0 %) vahvisti vuoden 2013 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Hartolan kunnan välisen palvelusopimuksen teki periaatepäätöksen vanhusten palveluasuntojen ja uuden tehostetun palveluasumisen yksikön rakentamisesta terveysaseman alueelle sekä uudisrakennuksena että peruskorjaamalla tarvittavia tiloja terveysaseman vanhaan osaan hyväksyi Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman vuosille , joka sisältää kunnan lakisääteisen kotouttamisohjelman (laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) hyväksyi vesilaitoksen käyttömaksujen muutoksen määräsi tuloveroprosentiksi vuodelle ,50 % määräsi kiinteistöveroprosentit vuodelle 2014 seuraavasti: yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 %, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,50%, muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,10 % ja yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,20 % hyväksyi Kirkkoherran virkatalon ranta-asemakaavan hyväksyi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa laaditun palvelusopimuksen vuodelle 2014 hyväksyi talousarvion vuodelle 2014 ja talous- ja toimintasuunnitelman vuosille vahvisti vanhusneuvoston asemaa Hartolan kunnan hallintosäännössä asetti vanhusneuvoston vuosiksi merkitsi tiedoksi Itä-Hartolan vesiosuuskunnan puolesta takaajana maksamat lainan lyhennykset ja korot kuluineen euroa, jotka kirjataan saatavaksi Itä-Hartolan vesiosuuskunnalta. päätti, ettei Hartolan kunta maksa enää vuonna 2014 takaajana Itä-Hartolan vesiosuuskunnan ja Nordea pankin välisiä lainan lyhennyksiä ja niihin liittyviä korko- ym. kustannuksia, koska Itä-Hartolan vesiosuuskunta ei ole osoittanut pystyvänsä kuluvan vuoden aikana ratkaisemaan taloudellisia vaikeuksiaan. Kunta on pyrkinyt monin keinoin vaikuttamaan asiaan myönteisesti. 8

9 1.2 Kunnanhallitus Kunnanhallitus huolehtii Hartolan kunnan hallinnon ja toiminnan johtamisesta kunnanvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kunnanhallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä. Kunnanhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2013 toiminut Markku Palm (Kesk.) ja varapuheenjohtajana Taisto Tervo (Perussuomalaiset). Kunnanhallitukseen valittiin kaudelle lisäksi seuraavat varsinaiset jäsenet: Sankari Jeremias Virtanen Maritta Fågel Jarkko Tilander Sirpa Hölttä Sanni Suomen Keskusta Suomen Keskusta Kokoomus Kokoomus SDP Kunnanhallituksen esittelijänä on toiminut kunnanjohtaja Merja Olenius. Vuonna 2013 kunnanhallitus kokoontui 18 kertaa ja käsitteli 310 asiaa. Kunnanhallituksen vuoden 2013 aikana tekemät merkittävimmät päätökset: hyväksyi vuokrasopimusluonnoksen, jolla Hartolan kunta vuokraa StoneMec Oy:lle toimitilat osoitteessa Opintie 3 ns. Har-Kon halli määräsi edustajansa lautakuntiin valitsi edustajat eri yhtiökokouksiin valitsi henkilöstöjaoston nimesi kaavatoimikunnan päätti kunnanhallituksen kokousten päivät 2013 antoi lausunnon Kouvolan hallinto-oikeudelle Destia Oy:n valituksesta valitsi jäseniä mm. Heinola Resort hankkeeseen, Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistys valitsi yhtiökokousedustajia mm. Kuntarahoitus Oyj ja Tiera Oy merkitsi tiedoksi kunnanhallituksen työsuunnitelman vuodelle päätti käynnistää Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksen hyväksyi 1013 euron rahoitusosuuden Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksen hallinnoimaan osuuskuntaprojektiin Jokainen on työn arvoinen työtä osuuskunnan kautta nimesi Kuningaskunta 230 vuotta juhlatoimikunnan 9

10 hyväksyi Peruspalvelukeskus Aava liikelaitoksen vanhuspalvelujen kehittämishankkeen ja siitä kunnalle aiheutuvan maksuosuuden 3442 euroa vuoden 2013 Hartolan markkinoiden järjestelyistä päättäminen jakoi euroa avustuksia yleishyödyllisille yhteisöille päätti ilmoittaa myytäväksi Rusin koulukiinteistön sekä erikseen lohkottavat neljä tonttia omakotitalon rakentamiseen päätti osallistua Hartolan, Heinolan ja Sysmän alueen kouluvuoden seudullisen ostoliikenteen kustannuksiin samoilla periaatteilla kuin kouluvuonna päätti tiedottaa Kirkkoherran virkatalon ranta-asemakaavan muutoksen vireille tulosta päätti hakea Hämeen ELY-keskuksen rahoitusta Verkostosta voimaa rakennemuutoshankkeen jatkokaudelle hyväksyi kunnanjohtajan anomuksen osallistua Päijät-Hämeen liiton ja kuntajohtajien yhteiselle kokous- ja tutustumismatkalle Skotlantiin päätti käynnistää Kirkonkylän taajama-alueen osayleiskaavan muutoksen hyväksyi Kuntarahoitus Oyj:n antaman tarjouksen 2 milj. euron talousarviolainasta päätti, että kunta ei osallistu joukkoliikenteen järjestämisen asiantuntijaselvitykseen päätti peruspalveluliikenteen hankinnasta vuodelle hyväksyi Metsä-Pepen esittämän hoitosuunnitelman Itsenäisyytemme 75 vuotisjuhlametsikön hoitamiseksi päätti, että Hartolan kunta hakee euron suuruista harkinnanvaraista korotusta saamaansa valtionosuuteen päätti asettaa uudelleen nähtäväksi Purnuvuoren ranta-asemakaavan muutoksen päätti asettaa kaavaehdotuksen asiakirjat Kirkkoherran virkatalon ranta-asemakaavan muutoksesta nähtäville hyväksyi kuntien (Hartola, Asikkala, Sysmä ja Padasjoki) yhdessä laatiman lausunnon kannanottona ensihoidon järjestämistavan muuttamisesta nimesi Kiinteistö Oy Vasallin ja Kiinteistö Oy Kuninkaanpitäjän hallitukset tarkisti kunnan vuokra-asuntojen vuokrat ja otti käyttöön vuokravakuuden antoi vastaselityksen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle lausuntojen ja vastineiden johdosta asiassa valtatie 4:n osuuden rakentamisluvasta välillä Tollinmäenharju Huiskanharju pohjavesialueella Hartolan kunnassa 10

11 antoi lausunnon ensihoidon sopeutus- ja talousraamista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymälle antoi lausunnon Heikki Leistin valituksesta Kouvolan hallinto-oikeudelle valtuuston :stä antoi lausunnon taksilupakiintiöiden vahvistamisesta vuodelle antoi lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän raportista hyväksyi Itä-Hämeen työvoiman palvelukeskuksen yhteistyösopimuksen vuodelle antoi lisäselvityksen eduskunnan oikeusasiamiehelle Hartolan kunnan jätemaksutaksan arvostelusta antoi lausunnon Kouvolan hallinto-oikeudelle koskien Taisto Tervon ja Paavo Porvarin valitusta valtuuston päätöksistä :t 71 ja päätti hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta avustusta ja korkotukilainaa ikääntyvien asumispalvelujen järjestämiseksi antoi lausunnon Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen luonnoksesta päätti aloittaa neuvottelut Itä-Hartolan vesiosuuskunnan kanssa liiketoimintakaupan valmistelemiseksi ja valitsi kunnan edustajat neuvotteluihin merkitsi tiedoksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen koskien Rantasen Sora ja Turve valitusta päätti valita liikuntahallin ja alakoulun laajentamisen kokonais/kvr urakoitsijaksi Insinöörityö Hentisen päätti osallistua Päijät-Hämeen liiton osarahoittamaan Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen hankkeeseen osana Kuntien Yhteistyön tuki hanketta. Kuntarahoitusosuus on noin euroa vuonna 2014 ja noin euroa vuonna antoi vastaselityksen Kouvolan hallinto-oikeudelle tehdystä valituksesta koskien Hartolan kunnan ympäristölautakunnan päätöstä merkitsi tiedoksi toimenpideohjelman alijäämän kattamiseksi vuosina päätti hyväksyä Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Juuret maalla -luonnosta elinvoimaa kotiseudulle hankkeen toteuttamisen Hartolassa Rahoitusosuus koko hankeajalle yhteensä euroa/kunta hyväksyi ympäristölautakunnan käsittelemän ja ympäristönsuojelusihteerin valmisteleman ehdotuksen ja myönsi maa-ainesluvan Marko Rosenbergille tilalle Sorakorpi hyväksyi alakoulun rivitaloasuntojen vuokrat sekä vesimaksut ja sauna-/pesutupamaksut 11

12 merkitsi tiedoksi suunnitelmat Hartolan 230 juhlavuoden tapahtumiksi ilmoitti kantansa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymälle koskien ensihoidon sopimusperusteista järjestämistä lukien Hartola-Sysmä alueella antoi Kouvolan hallinto-oikeudelle vastaselityksen koskien Hannele Pasilan valitusta ympäristölautakunnan päätöksistä ja antoi lausunnon Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Kari Rantasen tekemästä valituksesta liittyen Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen Isosuon turvetuotannon ympäristöluvasta 1.3 Lautakunnat ja jaostot Hartolan kunnassa toimi kertomusvuonna tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, tekninen lautakunta, sivistyslautakunta ja ympäristölautakunta sekä henkilöstöjaosto. Alla olevassa erittelyssä on ilmoitettu toimielimen varsinaiset jäsenet. Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Nenonen Mikko, pj Perussuom. Heinonen Hannu, pj Keskusta Pentikäinen-Laine Maija vpj. Keskusta Nenonen Mikko, vpj Perussuom. Vuokko Pertti Kokoomus Henno Annie Kokoomus Paananen Sanna SDP Ruohisto Juha SDP Röksä Kari Keskusta Korhonen Lea Vasemmisto Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Eskola Olli, pj SDP Järvinen Vesa, pj Kokoomus Tarhonen Jyrki, vpj Kokoomus Nieminen Tapio, vpj Keskusta Pentikäinen-Laine Maija Keskusta Tammisto Mirja Kokoomus Kemppi Riikka Keskusta Järvinen Hannu Keskusta Hakala Heikki Keskusta Joutsijärvi Anne Keskusta Saarinen Juha Keskusta Tanskanen Matti SDP Olkkonen Merja Kokoomus Peltonen Satu Perussuom. Ympäristölautakunta Heikkilä Mika, pj Virtanen Henri vpj. Kutramoinen Jari, vpj Vesanen Harri Huilla Inga Mäyrä Tero Mustonen Virpi Salakka Helena Keskusta Perussuom. tehtävässä asti Perussuom. Kokoomus Kokoomus Keskusta Keskusta SDP 12

13 1.4 Organisaatiokaavio KUNNANJOHTAJA Merja Olenius SIVISTYSOSASTO Rehtorisivistystoimenjohtaja Irja Niilahti TEKNINEN OSASTO Tekninen johtaja Antti Kailio HALLINTO-OSASTO Hallintojohtaja Juho Järvenpää Kunnassa on kolme hallinnollista osastoa, joita johtaa toimialueen osastopäällikkö. Vuonna 2013 ei tapahtunut muutoksia hallinto-organisaatiossa. Tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat Kuntalain 75 :n 1 momentin mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisten toimielinten tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Valtuusto on kokouksessaan määritellyt tilivelvolliset viranhaltijat voimassa olevien johtosääntöjen ja talousarviorakenteen perusteella. Tällöin on tilivelvollisiksi määritelty kunnan edellä luetellut hallintokunnat paitsi valtuusto, joka ei kuntalain 75 :n mukaan ole tilivelvollinen. Tilivelvollisiksi viran- ja toimenhaltijoiksi on määritelty ne viranhaltijat, joille on hallintosäännössä ja päävastuualueen johtosäännössä delegoitu esittely- ja päätösvaltaa. kunnanjohtaja hallintojohtaja tekninen johtaja rehtori-sivistystoimenjohtaja maaseutuasiamies toimistorakennusmestari rakennustarkastaja ympäristötarkastaja päivähoidon esimies kirjastonjohtaja vapaa-aikaohjaaja 13

14 2. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Suomen ja maailmantalouden yleiset näkymät Suomen ja Euroopan talouden taantuma jatkui vuoden 2013 alkupuolella. Suomen BKT:n volyymi supistui -1,3 %. Vuonna 2014 päästään vain maltilliseen 0,8 prosentin kasvuun. Maailmantalouden kasvu on jo hitaasti palautumassa, nyt teollisuusmaiden vetämänä. Elpymisestä vastaavat lähinnä Yhdysvallat ja Iso-Britannia, joiden yksityiset sektorit ovat pääsemässä finanssi kriisin pitkästä varjosta. Kasvun painopiste on edelleen kehittyvissä talouksissa, vaikka niissäkin kasvu pysyy aiempaa vaimeampana. Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 1,4 prosenttia. Viime vuosi oli toinen peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa Finanssikriisin jälkeen maailmankauppa ja globalisaation eteneminen ovat hidastuneet. Palkansaajien yhteenlaskettu käytettävissä oleva reaalitulo supistui viime vuonna 1,1 prosenttia. Tähän vaikutti ennen kaikkea työllisyyden heikkeneminen. Vuoden 2013 työttömyysaste oli 8,2 prosenttia, kun se vuonna 2012 oli 7,7 prosenttia. Vuonna 2014 työttömyyden odotetaan pysyvän vuoden 2013 tasolla. Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 2013 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vienti oli arvoltaan 55,9 miljardia euroa. Viennin arvon lasku johtui suurimmaksi osaksi vientihintojen laskusta. Viennin volyymi väheni 0,6 prosenttia, mutta vientihinnat laskivat 1,9 prosenttia. Tuonnin arvo väheni myös kaksi prosenttia viime vuonna ja jäi 58,2 miljardiin euroon. Kansantalouden investointiaste nousi vielä hieman vuonna 2012, ollen 19,6 %, ja yksityiset investoinnit suhteessa bruttokansantuotteeseen nousivat 17 prosenttiin. Viime vuonna investointiasteet kääntyivät uudelleen laskuun ja niiden arvioidaan jäävän koko ennusteperiodin osalta aiempaa matalammiksi. Lasku tulee nimenomaan yksityisistä investoinneista, sillä julkisten investointien arvioidaan säilyvän nykytasolla suhteessa kansantuotteeseen koko ennusteperiodin ajan. Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli keskimäärin 1,3 %. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos hidastui vuoden 2013 loppua kohti. Kuluttajahintoja nostivat vuodessa eniten vuokrankorotukset ja vihannesten, virvoitusjuomien ja mehujen, ravintola- ja kahvilapalveluiden sekä terveydenhoidon kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua taas hillitsi helmikuussa vuoden takaisesta eniten polttonesteiden, viihde-elektroniikan ja omakotitalokiinteistöjen halpeneminen. Tilastokeskuksen alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka kasvoi vuoden 2013 aikana 7 miljardilla eurolla 110,2 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 53,6 prosentista 56,9 prosenttiin. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 2,0 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 1,8 prosenttia. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella. 14

15 3. KUNTATALOUDEN KEHITYS Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Vuosikate oli negatiivinen viime vuonna yhteensä 36 kunnalla. Vuonna 2012 vastaava luku oli yli kaksinkertainen. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia edellisvuodesta. Viime vuoden tulosta vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen, josta ainakin 400 miljoonaa euroa toteutui KT Kuntayönantajien selvityksen mukaan henkilöstömenosäästöinä. Lisäksi tulosta kohensivat verotuksen kertaerät 400 miljoonalla eurolla sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 miljoonalla eurolla. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset, sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys. Osaltaan kuntien positiivista tulosta selittää kuntien toimintojen yhtiöittäminen, mikä ei toimenpiteenä sellaisenaan tuo lisää rahaa kunnille. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Yhteenlaskettu vuosikate riitti poistoihin vain seitsemässä Manner-Suomen maakunnassa. Muissa yhdessätoista maakunnassa vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Kanta-Hämeessä oli korkein vuosikate suhteessa poistoihin, 131 prosenttia, pienin vuosikate suhteessa poistoihin oli Päijät- Hämeessä, 48 prosenttia. Vuosikatteen riittävyys poistoihin nähden parani kaikissa kuntakokoluokissa. Kuntakoon mukaan tarkasteltuna vuosikate suhteessa poistoihin oli korkein asukkaan kunnissa, 115 prosenttia, ja alhaisin asukkaan kunnissa, 84 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %. Maakunnittaiset lainakannat vaihtelevat erittäin paljon. Alhaisin lainakanta asukasta kohti oli Pohjois-Karjalassa, euroa/asukas, korkein lainakanta oli Keski-Pohjanmaalla, euroa/asukas. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli euroa/asukas. Eri kuntakokoluokissa lainakannat asukasta kohti olivat melko tasaisia. Alhaisin lainakanta oli asukkaan kunnissa, euroa asukasta kohti. Kahdessa suurimmassa kuntakokoluokassa lainakanta asukasta kohti oli yli euroa. (Lähde: Kuntaliitto tiedottaa ) 15

16 Väestön kehitys Hartolan kunnan asukasmäärä oli 3098, kun vuotta aiemmin väestöä oli Väestö väheni 107 hengellä eli 3,33 %. (Väestörekisterikeskus) Hartolan kunnan asukasmäärän kumulatiivinen vähenemä vuosina on ollut 643 henkeä. Väestön väheneminen johtuu vanhuspainotteisesta ikärakenteesta ja muuttotappiosta. Vuonna 2012 ikärakenne oli seuraava: 0-14 vuotiaat11,0 % 15-24vuotiaat 9,2 % vuotiaat 14,4 % vuotiaat 36,1 % vuotiaat 15,2 % yli 75 vuotiaat 14,2 % Vuoden 2013 luonnollinen väestölisäys/ -vähennys oli -41 henkeä. Syntyneitä oli 20 lasta ja kuolleita 61 henkeä. Kuntaan muutti vuoden aikana 157 henkilöä ja kunnasta pois 223 henkilöä, jolloin muuttotappio oli 66 henkilöä. Väestöennusteen mukaan vuonna 2020 Hartolan väkiluku olisi 2948 ja se vakiintunee 2800 asukkaan tienoille 2020-luvulla. (Lähde: Päijät-Hämeen verkkotietokeskus) Asukasluku ja sen muutos Asukkaita Nettomuutto Syntyneiden enemmyys Asukkaita Muutosprosentti -0,56 % -2,66 % 0,00 % -2,93 % -2,22 % -0,96 % -1,85 % -4,07 % -3,31 % Rakentaminen Hartolassa oli vuonna 2013 yhteensä 2294 vapaa-ajan asuntoa ja 1744 vakituista asuntoa. Myönnetyt rakennusluvat vuosina kpl Vuosi Asunnot Kesäasunnot Kaikki

17 Asunnot Kesäasunnot Kaikki Työllisyys Päijät-Hämeen maakunnassa vuoden 2013 lopun työttömyysaste oli 15,1 %, kun vuotta aiemmin se oli 13,4 % eli kehitys 1,7 prosenttiyksikköä huonompaan suuntaan. Hartolassa työttömyysaste vuoden 2013 lopussa oli 12,2, kun vuotta aiemmin se oli 12,7 %. (Ely-keskus) Päijät-Hämeen maakunnan kunnissa työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2013 joulukuun lopussa työttömien määrän kasvaessa vuodentakaisesta 1 697:llä (13 %). Työttömien määrä kasvoi edellisestä vuodesta myös Päijät-Hämeen maakunnan kaikissa kunnissa paitsi Hartolassa ja Sysmässä. (Ely-keskus) Päijät-Hämeen maakunnan matalimmat nuorten työttömien osuudet nuorten työvoimasta olivat Sysmässä (11,0 %), Hämeenkoskella (11,6 %) ja Hartolassa (12,9 %). Korkeimmat nuorten työttömien osuudet nuorten työvoimasta olivat Heinolassa (25,6 %), Nastolassa (25,3 %) ja Kärkölässä (21,9 %). Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Hartolassa vuoden 2013 lopussa 13, kun 2012 lopussa 21 henkilöä. Yli vuoden työttömänä olleita oli vuoden 2013 joulukuun lopussa Päijät-Hämeessä Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta Päijät-Hämeessä 915:sta (28 %) ja koko maassa :llä (25,3 %). Päijät-Hämeessä yli vuoden työttömänä olleita on viime vuotta enemmän alueen kaikissa kunnissa paitsi Kärkölässä. Joulukuun lopussa avoimena olleiden työpaikkojen määrä oli Päijät-Hämeessä 407. Päijät- Hämeessä avoimia työpaikkoja oli joulukuun lopussa 210 vähemmän (-34 %) kuin vuosi sitten. Marraskuusta työpaikkojen määrä laski Päijät-Hämeessä 118 työpaikalla (-22 %). Hartolassa oli joulukuun lopussa avoimena 16 työpaikkaa. Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa sen, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohden.vuonna 2012 Hartolan huoltosuhde oli 1,55%. Vuoden 2013 tietoja ei tilinpäätös laadittaessa ollut käytettävissä. 17

18 Työttömyyden kehitys vuosina (keskimäärin kuukaudessa *) HARTOLA Työvoima Työttömyysaste 12,1 9,9 9,7 10,4 10,9 Päijät-Häme % 13 12,9 11,7 10,5 13,8 Työttömät yhteensä* joista naiset alle 25 vuotiaat yli 50 vuotiaat Pitkäaikaistyöttömät %/työttömistä 14,7 % 19,3 % 18,0 % 17,0 % 16,1 % Toimenpitein sijoitettuna* kuntaan valtiolla yksityisellä Avoimet työpaikat * OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA VALTIONOSUUDET VUOSINA Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: - valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) - opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain nk. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esim. asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perus- 18

19 teena olevien määrien muutokset, ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Muutokset valtionosuuksissa Vuoden 2010 alusta käytössä ollut kunnan peruspalveluiden valtionosuus muodostuu seuraavista perusteista ja kustannuksista: - yleisen osan määräysperusteet - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjaston laskennalliset kustannukset - taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet - erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien ja saamelaisten osuuden mukaan lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet. - verotulotasaus kuuluu järjestelmään, jolla vähennetään tai lisätään valtionosuutta. Järjestelmää täydentää talousvaikeuksissa olevien kuntien osalta harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus. Valtionosuus myönnetään yhtenä kokonaisuutena ns. yhden putken valtionosuutena, pl. harkinnanvarainen korotus myönnettyyn valtionosuuteen. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtionvarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuudesta. Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät päätökset vuoden 2013 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, kotikuntakorvauksen perusosista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesta rahoituksesta Valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuus 2013 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) v v v.2013 valtionosuusprosentti (%) 34,11 31,42 30,96 kunnan omarahoitusosuus( /asukas) 2638, , ,92 Ylläpitäjärahoitus(lukiot, ammatillinen, AMK)(OKM) v v v valtionosuusprosentti (%) 41,89 41,89 41,89 kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 347,53 364,18 358,84 Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden määrään vaikuttavat yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus, huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset ja valtionosuusmaksatuksessa huomioon otettavat esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä. 19

20 Valtionosuuksien vertailu vuosina Toimiala (1000 eur.) Yleinen valtionosuus 183 Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi -210 Verotulon tasaus Peruspalvelujen valtionosuus Valtionosuusjärjestelmämuutoken tasaus Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Yhteensä Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Yhteensä Valtionosuusuudistus 2015 Uudistus tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä linjasi, että uudistukseen sovelletaan vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa, jonka tarkoitus on tasoittaa muutosta. Ensimmäisinä vuosina kuntakohtainen muutos olisi korkeintaan 50 euroa asukasta kohti. Alustavien laskelmien mukaan valtionosuuden uudistuksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Hartolan kunnan osalta. VEROTULOT VUOSINA Kunnallisvero Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentit (nimellinen veroaste) ei vastaa todellista veroastetta kunnissa. Puhutaan efektiivisestä veroasteesta joka on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Kunnallisverotuksessa tehdään vähennyksiä veronalaisista ansiotuloista. Tulosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa matkakustannukset, tulonhankkimiskulut, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Tulosta tehtävät vähennykset vähentämällä saadaan verotettava tulo, josta veron määrä lasketaan kunnallisveroprosentin mukaisesti. Tämän jälkeen tehdään vähennykset verosta ja näin saadaan maksuunpantavan kunnallisveron määrä. Verosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa työtulovähennys, kotitalousvähennys sekä asuntolainan koron alijäämähyvitys. Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrä on riippuvainen veronmaksajan tulotasosta. Vähennykset painottuvat alemmille tulotasoille jolloin efektiivinen veroaste on alhaisempi Yhteisövero ja kiinteistövero 20