TILINPÄÄTÖS 2013 JA TASEKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖS 2013 JA TASEKIRJA"

Transkriptio

1 HARTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS 2013 JA TASEKIRJA Tilintarkastajan versio Valtuustoseminaari Valtuusto

2 1. KUNNAN HALLINTO Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Lautakunnat ja jaostot Organisaatiokaavio YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS KUNTATALOUDEN KEHITYS OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA HENKILÖSTÖKERTOMUS Kunnan henkilöstö ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätöksiin sisältyvistä yhteisöistä Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELEMINEN JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Seurantaa koskeva sääntely Taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalous

3 Vaalit Hallinnon ja talouden tarkastus Kunnanhallitus ja valtuusto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Investointien toteutuminen TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Konsernilaskelmat TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET LUETTELOT JA SELVITYKSET ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT

4 Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2013 alkoi hyvin haasteellisista lähtökohdista. Edellisen vuoden tilinpäätös oli runsaat 1 milj. euroa tappiollinen ja talousarvio vuodelle 2013 oli laadittu 0,888 milj. euroa alijäämäiseksi. Joulukuussa 2012 valtuusto hylkäsi vuoden 2013 sosiaali- ja terveysyhtymän esittämän palvelusopimuksen liian kalliina, ja sen sisältö jouduttiin neuvottelemaan uudelleen. Hartolan kunnan talous oli useiden arvioiden mukaan kolmen ylijäämäisen vuoden jälkeen uudelleen kriisiytymässä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelusopimusneuvottelujen yhteydessä kiinnitettiin huomiota merkittävimpiin kustannuksia nostaviin seikkoihin. Sosiaalipalvelujen kustannukset ovat Hartolassa hyvin korkeat ja perheiden elämäntilanne reagoi yleiseen taloudelliseen tilanteeseen herkästi. Ikäihmisten määrä on kasvussa ja sairastavuus on tyypillisesti Hartolan kaltaisissa maaseutukunnissa suurta. Kun terveyspalvelujen nykyinen rakenne ei vastaa kaikilta osin niiden kysyntää, on seurauksena ollut osin ylisuuri kustannusten kasvu, koska palvelujen tarve ja tarjonta eivät riittävällä tavalla kohtaa. Laitoshoidon osuus hoidosta on liian suurta asiakkaiden hoivan tarpeeseen nähden ja sitä olisi syytä korvata tehostetulla palveluasumisella ja kotihoidolla, joka on huomattavasti laitoshoitoa edullisempaa ja mielekkäämpää hoivaa. Asumispalvelut sijaitsevat hajautetusti useissa eri yksiköissä ja niiden yhteen kokoamisella ja monipuolistamisella saavutetaan toiminnallista ja taloudellista tehokkuutta jatkossa. Peruspalvelukeskus Aava joutui turvautumaan terveydenhuollon vastaanottopalvelujen ulkoistamiseen Attendo MedOnelle lukien, joka oli suurin yksittäinen muutos palvelusopimukseen vuonna Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaiskustannusten kohtuuton kasvu taittui vuonna 2013 ja pysyi hyvin sille asetetussa talousarviossa. Vuonna 2013 väestö väheni 108 hengellä eli 3,36 %. Väkiluvun väheneminen johtui aiempia vuosia selvemmin muuttotappiosta. Väkiluvun lasku heijastuu suoraan valtionosuuksiin ja verotuloihin, eikä niillä nykyisellään pystytä riittävästi rahoittamaan korkeita kustannuksia. Valtakunnallisen muuttotutkimuksen mukaan matalasuhdanneaikoina Hartolaan muuttajat ovat usein pienituloisia paluumuuttajia. Hartolan suurin haaste on saada kuntaan uusia asukkaita kunnassa sijaitsevien työpaikkojen vuoksi. Valtion suoma työmatkojen verotusetu vaikuttaa osaltaan vahvasti perheiden muuttopäätöksiin. Työpaikkaomavaraisuus nousi 108,5 %:iin, jonka vuoksi Hartolan olisi panostettava myös asumiseen jatkossa. Vuoden 2013 tilinpäätöksen toimintakate oli euroa. Se oli euroa talousarviossa arvioitua parempi. Toimintatuotot jäivät euroa alle talousarvion ja toimintamenot jäivät euroa pienemmiksi kuin talousarviossa. Tekninen lautakunta ei päässyt toimintatuottoihin tonttikauppojen osalta toimintavuoden aikana, mutta menot pysyivät hallinnassa. Muut hallintokunnat pysyivät talousarviossa odotetusti. Verotulot kasvoivat toimintavuonna euroa. Eniten kasvoi yhteisöverotulo 0,228 milj. euroa. Valtionosuudet kasvoivat euroa vuoteen 2012 verrattuna. Lisäksi saatiin euroa valtion harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Yhteenlasketut valtionosuudet olivat euroa edellistä vuotta korkeammat. Henkilöstön palkkauskustannukset alittivat talousarvion selvästi. Henkilöstömenojen alitus ja valtionosuudet selittävät eniten kunnan parantunutta vuosikatetta. Tilinpäätöksen mukainen vuosikate parani talousarvioon verrattuna 0,726 milj. euroa ja oli 0,372 miljoonaa euroa positiivinen. Muihin satunnaisiin kuluihin kirjattiin luottotappiona euroa, kun Itä-Hartolan vesiosuuskunnan päätti hakeutua konkurssiin talvella Vesiosuuskunta ajautui vakaviin maksuvaikeuksiin ja yritti selviytyä niistä myymällä toimintansa Hartolan kunnalle, joka omistaa runko vesi- ja 4

5 viemärijärjestelmän alueella. Kunta maksoi takaajana vesiosuuskunnan puolesta lainanlyhennyksien ja korot vuosilta ja kirjasi ne saamiseksi vesiosuuskunnalta. Verkoston arvoksi määriteltiin vuonna euroa ja siihen kohdistuvat välittömät velat olivat 1,007 milj. euroa Kunnanhallitus totesi, ettei sillä ole edellytyksiä liiketoimintakauppaan Itä-Hartolan vesiosuuskunnan kanssa, koska osuuskunta ei hyväksy kauppakirjan ehtoja. Konkurssin seurauksena näyttää ilmeiselle, että vesiosuuskunnan verkosto tulee kunnan omistukseen vuonna 2014 ja kunta perustaa taseyksikön toiminta-alueelle. Tilikauden 2013 tulos painui euroa alijäämäiseksi. Edellisellä tilikaudella 2012 oli kattamatonta alijäämää euroa. Katettavaa alijäämää kasvoi yhteensä ,94 euroon ja on noin 541 /asukas. Uutta lainaa otettiin 2 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 1,550 milj. eurolla. Laina pääomaa oli yhteensä euroa. Lainamäärä asukasta kohden kasvoi edellisen vuoden eurosta euroon. Suhteellinen velkaantuneisuus heikkeni ja oli tilinpäätöksessä 53,87 %. Valtuuston päätös korottaa tuloveroa 0,5 %-yksiköllä syksyllä 2013 perustui Hartolan yhtenäiskoulun laajennuksen ja liikuntahallin rakentamispäätöksen seurauksena tuomaan investointitarpeeseen. Kunnanhallitus päätti hakea lokakuussa rahoitusta Valtion asuntorahastolta erityisryhmien asumisen parantamiseksi ja tehostetun palveluasumisen paikkojen lisäämiseksi Hartolassa. ARA myönsi helmikuussa ,1 miljoonan euron ehdollisen varauksen 30 uuden asunnon rakentamiseksi muistisairaille ja huonokuntoisille vanhuksille sekä nykyisen terveyskeskuksen kiinteistön muutostöihin 15 asunnon saneeraamiseksi edellä mainittuun tarpeeseen. Hankkeeseen liittyy suunnitelma siirtää kaikki terveydenhuollon vastaanottopalvelut Kuninkaankartanon tiloihin jatkossa sekä rakentaa nykyaikainen keskuskeittiö nykyisen terveyskeskuksen tiloihin. Hallituksen tavoite toteuttaa kuntarakenteen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteen kokonaisuudistuksen valmistelu vahvojen peruskuntien pohjalta oli hakauksissa eri tahojen näkemysten ristiriitaisuuden takia vuonna Kunnat ilmaisivat kantansa maakunnan sisällä muodostettavien sote alueiden koosta ja organisoinnista samassa yhteydessä kun valtionvarainministeriön kuntajakoa koskevan lakiehdotus oli lausuntokierroksella. Suurin osa kunnista, mukaan lukien Hartola, ei hyväksy valtion kaavailemia pakkotoimia kuntien yhdistämiseksi. Tästä huolimatta kaikkia kuntia paitsi Lahtea ja Heinolaa velvoitettiin selvittämään kuntarakennetta vuoden 2014 kuluessa. Hartolan kunta päätti ryhtyä palvelurakenneselvitykseen yhdessä Sysmän kunnan kanssa, mikä ei tähtää kuntaliitokseen vaan yhteistoimintaan palvelujen järjestämisessä. Taloudellisista vaikeuksista huolimatta Hartolan palveluja kehitettiin vuonna 2013 määrätietoisesti parempaan suuntaan. Yhtenäiskoulun saneeraus ja monitoimihallin investointihanke aloitettiin vuoden 2013 lopussa, jossa varauduttiin 20 vuoden takaisinmaksuaikaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kriittinen tarkastelu on antanut uusia välineitä tarkastella kustannustehokkuutta ja ennakoida palvelutarpeita tuleville vuosikymmenille. Näiden ratkaisujen varassa Hartolan kunta jatkaa kehitystä nykyaikaisena paikkakuntana, jossa on hyvä asua sekä elää. Hartolassa Merja Olenius kunnanjohtaja 5

6 1. KUNNAN HALLINTO Kunnan toimielimet järjestäytyivät kunnallisvaalien 2012 tuloksen perusteella käytyjen neuvottelujen jälkeen helmikuussa Valtuuston jäsenistä vaihtui 7. Vuoden 2013 alussa valittiin kunnanhallitus vuosille ja muut uudet toimielimet neljävuotiskaudelle VALTUUSTO TARKASTUS- LAUTAKUNTA KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS SUUNNITTELU- JA KEHITTÄMISTMK HENKILÖSTÖJAOSTO SIVISTYS- LAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA YMPÄRISTÖ- LAUTAKUNTA 1.1 Kunnanvaltuusto Hartolan kunnan ylin päättävä elin on kunnanvaltuusto. Kunnanvaltuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Kunnanvaltuustoon kuuluu 21 valtuutettua. Valtuuston poliittiset voimasuhteet Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Perussuomalaiset 8 valtuutettua 6 valtuutettua 4 valtuutettua 3 valtuutettua Kunnanvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2013 toiminut Mikko Ruoppi (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Markku Karnaattu (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Tuomo Piipari (Kesk). Kunnanvaltuustoon ovat kuuluneet lisäksi seuraavat valtuutetut: Eskola Olli Fågel Jarkko Hakala Heikki Heikkilä Mika Hölttä Sanni Järvinen Vesa Nenonen Mikko Nieminen Tapio SDP Kokoomus Suomen Keskusta Suomen Keskusta SDP Kokoomus Perussuomalaiset Suomen Keskusta 6

7 Palm Markku Suomen Keskusta Peltonen Reino Perussuomalaiset Pentikäinen-Laine Maija Suomen Keskusta Sankari Jeremias Suomen Keskusta Tammisto Mirja Kokoomus Tanskanen Matti SDP Tarhonen Jyrki Kokoomus Tervo Taisto Perussuomalaiset Tilander Sirpa Kokoomus Virtanen Maritta Suomen Keskusta Vuonna 2013 valtuusto kokoontui 8 kertaa ja käsitteli 110 asiaa. Valtuuston vuoden 2013 tekemät merkittävimmät päätökset: kunnanhallituksen valinta vuosille valitsi lautakuntien jäsenet vuosille valitsi jäseniä ja varajäseniä Itä-Suomen päihdehuollon ky:n yhtymävaltuustoon, Päijät- Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon ky:n valtuustoon, poliisin neuvottelukuntaan, Itä- Hämeen kansansivistystyön säätiön hallitukseen valitsi edustajia ja varaedustajia Päijät-Hämeen koulutuskonsernin kuntayhtymään, Päijät- Hämeen liiton edustajankokoukseen, Suomen kuntaliiton kuntapäiville, Vaalijalan ky:n yhtymäkokoukseen valitsi käräjäoikeuden lautamiehet valitsi kiinteistötoimitusten uskotut miehet muutti hallintosääntöä kohdan 86 kohdalla Tilintarkastajan valinta valitsi BDO Audiator Oy:n Hartolan kunnan tilintarkastusyhteisöksi vuosille antoi lausunnon kuntarakennelakiluonnoksesta päätti jätehuoltoviranomaisesta, jona toimii tekninen lautakunta päätti pidättää ratkaisuvallan kunnalla koskien kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamishakemuksia, jotka tulevat vireille aikavälillä hyväksyi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän järjestämissuunnitelman hyväksyi Päijät-Hämeen koulutuskonsernin valmisteleman aiesopimuksen Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämiseksi hyväksyi Etelä-Hartolan vesiosuuskunnan lainan takaisinmaksusuunnitelman muutoksen korotti Kiinteistö Oy Kuninkaanpitäjän osakepääomaa eurolla nimesi suunnittelu- ja kehittämistoimikunnan 7

8 hyväksyi vuoden 2012 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden kunnan hallintoa ja taloutta hoitaneille toimielimien jäsenille ja tilivelvollisille viranhaltijoille hyväksyi kunnanjohtaja Merja Oleniuksen johtajasopimuksen hyväksyi liikuntahallin ja alakoulun laajennuksen pääpiirustukset sekä kustannusarvion euroa (alv 0 %) vahvisti vuoden 2013 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Hartolan kunnan välisen palvelusopimuksen teki periaatepäätöksen vanhusten palveluasuntojen ja uuden tehostetun palveluasumisen yksikön rakentamisesta terveysaseman alueelle sekä uudisrakennuksena että peruskorjaamalla tarvittavia tiloja terveysaseman vanhaan osaan hyväksyi Päijät-Hämeen maahanmuuttopoliittisen ohjelman vuosille , joka sisältää kunnan lakisääteisen kotouttamisohjelman (laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) hyväksyi vesilaitoksen käyttömaksujen muutoksen määräsi tuloveroprosentiksi vuodelle ,50 % määräsi kiinteistöveroprosentit vuodelle 2014 seuraavasti: yleinen kiinteistöveroprosentti 1,00 %, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,50%, muiden asuinrakennusten veroprosentti 1,10 % ja yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti 0,20 % hyväksyi Kirkkoherran virkatalon ranta-asemakaavan hyväksyi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän kanssa laaditun palvelusopimuksen vuodelle 2014 hyväksyi talousarvion vuodelle 2014 ja talous- ja toimintasuunnitelman vuosille vahvisti vanhusneuvoston asemaa Hartolan kunnan hallintosäännössä asetti vanhusneuvoston vuosiksi merkitsi tiedoksi Itä-Hartolan vesiosuuskunnan puolesta takaajana maksamat lainan lyhennykset ja korot kuluineen euroa, jotka kirjataan saatavaksi Itä-Hartolan vesiosuuskunnalta. päätti, ettei Hartolan kunta maksa enää vuonna 2014 takaajana Itä-Hartolan vesiosuuskunnan ja Nordea pankin välisiä lainan lyhennyksiä ja niihin liittyviä korko- ym. kustannuksia, koska Itä-Hartolan vesiosuuskunta ei ole osoittanut pystyvänsä kuluvan vuoden aikana ratkaisemaan taloudellisia vaikeuksiaan. Kunta on pyrkinyt monin keinoin vaikuttamaan asiaan myönteisesti. 8

9 1.2 Kunnanhallitus Kunnanhallitus huolehtii Hartolan kunnan hallinnon ja toiminnan johtamisesta kunnanvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kunnanhallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä. Kunnanhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2013 toiminut Markku Palm (Kesk.) ja varapuheenjohtajana Taisto Tervo (Perussuomalaiset). Kunnanhallitukseen valittiin kaudelle lisäksi seuraavat varsinaiset jäsenet: Sankari Jeremias Virtanen Maritta Fågel Jarkko Tilander Sirpa Hölttä Sanni Suomen Keskusta Suomen Keskusta Kokoomus Kokoomus SDP Kunnanhallituksen esittelijänä on toiminut kunnanjohtaja Merja Olenius. Vuonna 2013 kunnanhallitus kokoontui 18 kertaa ja käsitteli 310 asiaa. Kunnanhallituksen vuoden 2013 aikana tekemät merkittävimmät päätökset: hyväksyi vuokrasopimusluonnoksen, jolla Hartolan kunta vuokraa StoneMec Oy:lle toimitilat osoitteessa Opintie 3 ns. Har-Kon halli määräsi edustajansa lautakuntiin valitsi edustajat eri yhtiökokouksiin valitsi henkilöstöjaoston nimesi kaavatoimikunnan päätti kunnanhallituksen kokousten päivät 2013 antoi lausunnon Kouvolan hallinto-oikeudelle Destia Oy:n valituksesta valitsi jäseniä mm. Heinola Resort hankkeeseen, Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistys valitsi yhtiökokousedustajia mm. Kuntarahoitus Oyj ja Tiera Oy merkitsi tiedoksi kunnanhallituksen työsuunnitelman vuodelle päätti käynnistää Jääsjärven rantayleiskaavan muutoksen hyväksyi 1013 euron rahoitusosuuden Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskuksen hallinnoimaan osuuskuntaprojektiin Jokainen on työn arvoinen työtä osuuskunnan kautta nimesi Kuningaskunta 230 vuotta juhlatoimikunnan 9

10 hyväksyi Peruspalvelukeskus Aava liikelaitoksen vanhuspalvelujen kehittämishankkeen ja siitä kunnalle aiheutuvan maksuosuuden 3442 euroa vuoden 2013 Hartolan markkinoiden järjestelyistä päättäminen jakoi euroa avustuksia yleishyödyllisille yhteisöille päätti ilmoittaa myytäväksi Rusin koulukiinteistön sekä erikseen lohkottavat neljä tonttia omakotitalon rakentamiseen päätti osallistua Hartolan, Heinolan ja Sysmän alueen kouluvuoden seudullisen ostoliikenteen kustannuksiin samoilla periaatteilla kuin kouluvuonna päätti tiedottaa Kirkkoherran virkatalon ranta-asemakaavan muutoksen vireille tulosta päätti hakea Hämeen ELY-keskuksen rahoitusta Verkostosta voimaa rakennemuutoshankkeen jatkokaudelle hyväksyi kunnanjohtajan anomuksen osallistua Päijät-Hämeen liiton ja kuntajohtajien yhteiselle kokous- ja tutustumismatkalle Skotlantiin päätti käynnistää Kirkonkylän taajama-alueen osayleiskaavan muutoksen hyväksyi Kuntarahoitus Oyj:n antaman tarjouksen 2 milj. euron talousarviolainasta päätti, että kunta ei osallistu joukkoliikenteen järjestämisen asiantuntijaselvitykseen päätti peruspalveluliikenteen hankinnasta vuodelle hyväksyi Metsä-Pepen esittämän hoitosuunnitelman Itsenäisyytemme 75 vuotisjuhlametsikön hoitamiseksi päätti, että Hartolan kunta hakee euron suuruista harkinnanvaraista korotusta saamaansa valtionosuuteen päätti asettaa uudelleen nähtäväksi Purnuvuoren ranta-asemakaavan muutoksen päätti asettaa kaavaehdotuksen asiakirjat Kirkkoherran virkatalon ranta-asemakaavan muutoksesta nähtäville hyväksyi kuntien (Hartola, Asikkala, Sysmä ja Padasjoki) yhdessä laatiman lausunnon kannanottona ensihoidon järjestämistavan muuttamisesta nimesi Kiinteistö Oy Vasallin ja Kiinteistö Oy Kuninkaanpitäjän hallitukset tarkisti kunnan vuokra-asuntojen vuokrat ja otti käyttöön vuokravakuuden antoi vastaselityksen Korkeimmalle hallinto-oikeudelle lausuntojen ja vastineiden johdosta asiassa valtatie 4:n osuuden rakentamisluvasta välillä Tollinmäenharju Huiskanharju pohjavesialueella Hartolan kunnassa 10

11 antoi lausunnon ensihoidon sopeutus- ja talousraamista Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyskuntayhtymälle antoi lausunnon Heikki Leistin valituksesta Kouvolan hallinto-oikeudelle valtuuston :stä antoi lausunnon taksilupakiintiöiden vahvistamisesta vuodelle antoi lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän raportista hyväksyi Itä-Hämeen työvoiman palvelukeskuksen yhteistyösopimuksen vuodelle antoi lisäselvityksen eduskunnan oikeusasiamiehelle Hartolan kunnan jätemaksutaksan arvostelusta antoi lausunnon Kouvolan hallinto-oikeudelle koskien Taisto Tervon ja Paavo Porvarin valitusta valtuuston päätöksistä :t 71 ja päätti hakea Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:lta avustusta ja korkotukilainaa ikääntyvien asumispalvelujen järjestämiseksi antoi lausunnon Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen luonnoksesta päätti aloittaa neuvottelut Itä-Hartolan vesiosuuskunnan kanssa liiketoimintakaupan valmistelemiseksi ja valitsi kunnan edustajat neuvotteluihin merkitsi tiedoksi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen koskien Rantasen Sora ja Turve valitusta päätti valita liikuntahallin ja alakoulun laajentamisen kokonais/kvr urakoitsijaksi Insinöörityö Hentisen päätti osallistua Päijät-Hämeen liiton osarahoittamaan Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen hankkeeseen osana Kuntien Yhteistyön tuki hanketta. Kuntarahoitusosuus on noin euroa vuonna 2014 ja noin euroa vuonna antoi vastaselityksen Kouvolan hallinto-oikeudelle tehdystä valituksesta koskien Hartolan kunnan ympäristölautakunnan päätöstä merkitsi tiedoksi toimenpideohjelman alijäämän kattamiseksi vuosina päätti hyväksyä Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian Juuret maalla -luonnosta elinvoimaa kotiseudulle hankkeen toteuttamisen Hartolassa Rahoitusosuus koko hankeajalle yhteensä euroa/kunta hyväksyi ympäristölautakunnan käsittelemän ja ympäristönsuojelusihteerin valmisteleman ehdotuksen ja myönsi maa-ainesluvan Marko Rosenbergille tilalle Sorakorpi hyväksyi alakoulun rivitaloasuntojen vuokrat sekä vesimaksut ja sauna-/pesutupamaksut 11

12 merkitsi tiedoksi suunnitelmat Hartolan 230 juhlavuoden tapahtumiksi ilmoitti kantansa Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymälle koskien ensihoidon sopimusperusteista järjestämistä lukien Hartola-Sysmä alueella antoi Kouvolan hallinto-oikeudelle vastaselityksen koskien Hannele Pasilan valitusta ympäristölautakunnan päätöksistä ja antoi lausunnon Korkeimmalle hallinto-oikeudelle Kari Rantasen tekemästä valituksesta liittyen Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen Isosuon turvetuotannon ympäristöluvasta 1.3 Lautakunnat ja jaostot Hartolan kunnassa toimi kertomusvuonna tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, tekninen lautakunta, sivistyslautakunta ja ympäristölautakunta sekä henkilöstöjaosto. Alla olevassa erittelyssä on ilmoitettu toimielimen varsinaiset jäsenet. Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Nenonen Mikko, pj Perussuom. Heinonen Hannu, pj Keskusta Pentikäinen-Laine Maija vpj. Keskusta Nenonen Mikko, vpj Perussuom. Vuokko Pertti Kokoomus Henno Annie Kokoomus Paananen Sanna SDP Ruohisto Juha SDP Röksä Kari Keskusta Korhonen Lea Vasemmisto Tekninen lautakunta Sivistyslautakunta Eskola Olli, pj SDP Järvinen Vesa, pj Kokoomus Tarhonen Jyrki, vpj Kokoomus Nieminen Tapio, vpj Keskusta Pentikäinen-Laine Maija Keskusta Tammisto Mirja Kokoomus Kemppi Riikka Keskusta Järvinen Hannu Keskusta Hakala Heikki Keskusta Joutsijärvi Anne Keskusta Saarinen Juha Keskusta Tanskanen Matti SDP Olkkonen Merja Kokoomus Peltonen Satu Perussuom. Ympäristölautakunta Heikkilä Mika, pj Virtanen Henri vpj. Kutramoinen Jari, vpj Vesanen Harri Huilla Inga Mäyrä Tero Mustonen Virpi Salakka Helena Keskusta Perussuom. tehtävässä asti Perussuom. Kokoomus Kokoomus Keskusta Keskusta SDP 12

13 1.4 Organisaatiokaavio KUNNANJOHTAJA Merja Olenius SIVISTYSOSASTO Rehtorisivistystoimenjohtaja Irja Niilahti TEKNINEN OSASTO Tekninen johtaja Antti Kailio HALLINTO-OSASTO Hallintojohtaja Juho Järvenpää Kunnassa on kolme hallinnollista osastoa, joita johtaa toimialueen osastopäällikkö. Vuonna 2013 ei tapahtunut muutoksia hallinto-organisaatiossa. Tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat Kuntalain 75 :n 1 momentin mukaan tilivelvollisia ovat toimielinten jäsenet ja asianomaisten toimielinten tehtäväalueen johtavat viranhaltijat. Valtuusto on kokouksessaan määritellyt tilivelvolliset viranhaltijat voimassa olevien johtosääntöjen ja talousarviorakenteen perusteella. Tällöin on tilivelvollisiksi määritelty kunnan edellä luetellut hallintokunnat paitsi valtuusto, joka ei kuntalain 75 :n mukaan ole tilivelvollinen. Tilivelvollisiksi viran- ja toimenhaltijoiksi on määritelty ne viranhaltijat, joille on hallintosäännössä ja päävastuualueen johtosäännössä delegoitu esittely- ja päätösvaltaa. kunnanjohtaja hallintojohtaja tekninen johtaja rehtori-sivistystoimenjohtaja maaseutuasiamies toimistorakennusmestari rakennustarkastaja ympäristötarkastaja päivähoidon esimies kirjastonjohtaja vapaa-aikaohjaaja 13

14 2. YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Suomen ja maailmantalouden yleiset näkymät Suomen ja Euroopan talouden taantuma jatkui vuoden 2013 alkupuolella. Suomen BKT:n volyymi supistui -1,3 %. Vuonna 2014 päästään vain maltilliseen 0,8 prosentin kasvuun. Maailmantalouden kasvu on jo hitaasti palautumassa, nyt teollisuusmaiden vetämänä. Elpymisestä vastaavat lähinnä Yhdysvallat ja Iso-Britannia, joiden yksityiset sektorit ovat pääsemässä finanssi kriisin pitkästä varjosta. Kasvun painopiste on edelleen kehittyvissä talouksissa, vaikka niissäkin kasvu pysyy aiempaa vaimeampana. Tilastokeskuksen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui viime vuonna 1,4 prosenttia. Viime vuosi oli toinen peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa Finanssikriisin jälkeen maailmankauppa ja globalisaation eteneminen ovat hidastuneet. Palkansaajien yhteenlaskettu käytettävissä oleva reaalitulo supistui viime vuonna 1,1 prosenttia. Tähän vaikutti ennen kaikkea työllisyyden heikkeneminen. Vuoden 2013 työttömyysaste oli 8,2 prosenttia, kun se vuonna 2012 oli 7,7 prosenttia. Vuonna 2014 työttömyyden odotetaan pysyvän vuoden 2013 tasolla. Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 2013 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vienti oli arvoltaan 55,9 miljardia euroa. Viennin arvon lasku johtui suurimmaksi osaksi vientihintojen laskusta. Viennin volyymi väheni 0,6 prosenttia, mutta vientihinnat laskivat 1,9 prosenttia. Tuonnin arvo väheni myös kaksi prosenttia viime vuonna ja jäi 58,2 miljardiin euroon. Kansantalouden investointiaste nousi vielä hieman vuonna 2012, ollen 19,6 %, ja yksityiset investoinnit suhteessa bruttokansantuotteeseen nousivat 17 prosenttiin. Viime vuonna investointiasteet kääntyivät uudelleen laskuun ja niiden arvioidaan jäävän koko ennusteperiodin osalta aiempaa matalammiksi. Lasku tulee nimenomaan yksityisistä investoinneista, sillä julkisten investointien arvioidaan säilyvän nykytasolla suhteessa kansantuotteeseen koko ennusteperiodin ajan. Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli keskimäärin 1,3 %. Tilastokeskuksen laskema kuluttajahintojen vuosimuutos hidastui vuoden 2013 loppua kohti. Kuluttajahintoja nostivat vuodessa eniten vuokrankorotukset ja vihannesten, virvoitusjuomien ja mehujen, ravintola- ja kahvilapalveluiden sekä terveydenhoidon kallistuminen. Kuluttajahintojen nousua taas hillitsi helmikuussa vuoden takaisesta eniten polttonesteiden, viihde-elektroniikan ja omakotitalokiinteistöjen halpeneminen. Tilastokeskuksen alustavien ennakkotietojen mukaan Suomen julkisyhteisöjen sulautettu bruttovelka kasvoi vuoden 2013 aikana 7 miljardilla eurolla 110,2 miljardiin euroon. Velan suhde bruttokansantuotteeseen nousi edellisvuoden 53,6 prosentista 56,9 prosenttiin. Julkisyhteisöjen alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi 2,0 prosenttiin, kun vuotta aikaisemmin alijäämä oli 1,8 prosenttia. Julkinen alijäämä ja velka pysyivät ennakkotietojen mukaan EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisten viitearvojen alapuolella. 14

15 3. KUNTATALOUDEN KEHITYS Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Vuosikate oli negatiivinen viime vuonna yhteensä 36 kunnalla. Vuonna 2012 vastaava luku oli yli kaksinkertainen. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia edellisvuodesta. Viime vuoden tulosta vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen, josta ainakin 400 miljoonaa euroa toteutui KT Kuntayönantajien selvityksen mukaan henkilöstömenosäästöinä. Lisäksi tulosta kohensivat verotuksen kertaerät 400 miljoonalla eurolla sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 miljoonalla eurolla. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset, sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys. Osaltaan kuntien positiivista tulosta selittää kuntien toimintojen yhtiöittäminen, mikä ei toimenpiteenä sellaisenaan tuo lisää rahaa kunnille. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Yhteenlaskettu vuosikate riitti poistoihin vain seitsemässä Manner-Suomen maakunnassa. Muissa yhdessätoista maakunnassa vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Kanta-Hämeessä oli korkein vuosikate suhteessa poistoihin, 131 prosenttia, pienin vuosikate suhteessa poistoihin oli Päijät- Hämeessä, 48 prosenttia. Vuosikatteen riittävyys poistoihin nähden parani kaikissa kuntakokoluokissa. Kuntakoon mukaan tarkasteltuna vuosikate suhteessa poistoihin oli korkein asukkaan kunnissa, 115 prosenttia, ja alhaisin asukkaan kunnissa, 84 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %. Maakunnittaiset lainakannat vaihtelevat erittäin paljon. Alhaisin lainakanta asukasta kohti oli Pohjois-Karjalassa, euroa/asukas, korkein lainakanta oli Keski-Pohjanmaalla, euroa/asukas. Manner-Suomen kunnissa keskimääräinen lainakanta oli euroa/asukas. Eri kuntakokoluokissa lainakannat asukasta kohti olivat melko tasaisia. Alhaisin lainakanta oli asukkaan kunnissa, euroa asukasta kohti. Kahdessa suurimmassa kuntakokoluokassa lainakanta asukasta kohti oli yli euroa. (Lähde: Kuntaliitto tiedottaa ) 15

16 Väestön kehitys Hartolan kunnan asukasmäärä oli 3098, kun vuotta aiemmin väestöä oli Väestö väheni 107 hengellä eli 3,33 %. (Väestörekisterikeskus) Hartolan kunnan asukasmäärän kumulatiivinen vähenemä vuosina on ollut 643 henkeä. Väestön väheneminen johtuu vanhuspainotteisesta ikärakenteesta ja muuttotappiosta. Vuonna 2012 ikärakenne oli seuraava: 0-14 vuotiaat11,0 % 15-24vuotiaat 9,2 % vuotiaat 14,4 % vuotiaat 36,1 % vuotiaat 15,2 % yli 75 vuotiaat 14,2 % Vuoden 2013 luonnollinen väestölisäys/ -vähennys oli -41 henkeä. Syntyneitä oli 20 lasta ja kuolleita 61 henkeä. Kuntaan muutti vuoden aikana 157 henkilöä ja kunnasta pois 223 henkilöä, jolloin muuttotappio oli 66 henkilöä. Väestöennusteen mukaan vuonna 2020 Hartolan väkiluku olisi 2948 ja se vakiintunee 2800 asukkaan tienoille 2020-luvulla. (Lähde: Päijät-Hämeen verkkotietokeskus) Asukasluku ja sen muutos Asukkaita Nettomuutto Syntyneiden enemmyys Asukkaita Muutosprosentti -0,56 % -2,66 % 0,00 % -2,93 % -2,22 % -0,96 % -1,85 % -4,07 % -3,31 % Rakentaminen Hartolassa oli vuonna 2013 yhteensä 2294 vapaa-ajan asuntoa ja 1744 vakituista asuntoa. Myönnetyt rakennusluvat vuosina kpl Vuosi Asunnot Kesäasunnot Kaikki

17 Asunnot Kesäasunnot Kaikki Työllisyys Päijät-Hämeen maakunnassa vuoden 2013 lopun työttömyysaste oli 15,1 %, kun vuotta aiemmin se oli 13,4 % eli kehitys 1,7 prosenttiyksikköä huonompaan suuntaan. Hartolassa työttömyysaste vuoden 2013 lopussa oli 12,2, kun vuotta aiemmin se oli 12,7 %. (Ely-keskus) Päijät-Hämeen maakunnan kunnissa työttömiä työnhakijoita oli vuoden 2013 joulukuun lopussa työttömien määrän kasvaessa vuodentakaisesta 1 697:llä (13 %). Työttömien määrä kasvoi edellisestä vuodesta myös Päijät-Hämeen maakunnan kaikissa kunnissa paitsi Hartolassa ja Sysmässä. (Ely-keskus) Päijät-Hämeen maakunnan matalimmat nuorten työttömien osuudet nuorten työvoimasta olivat Sysmässä (11,0 %), Hämeenkoskella (11,6 %) ja Hartolassa (12,9 %). Korkeimmat nuorten työttömien osuudet nuorten työvoimasta olivat Heinolassa (25,6 %), Nastolassa (25,3 %) ja Kärkölässä (21,9 %). Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli Hartolassa vuoden 2013 lopussa 13, kun 2012 lopussa 21 henkilöä. Yli vuoden työttömänä olleita oli vuoden 2013 joulukuun lopussa Päijät-Hämeessä Yli vuoden työttömänä olleiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta Päijät-Hämeessä 915:sta (28 %) ja koko maassa :llä (25,3 %). Päijät-Hämeessä yli vuoden työttömänä olleita on viime vuotta enemmän alueen kaikissa kunnissa paitsi Kärkölässä. Joulukuun lopussa avoimena olleiden työpaikkojen määrä oli Päijät-Hämeessä 407. Päijät- Hämeessä avoimia työpaikkoja oli joulukuun lopussa 210 vähemmän (-34 %) kuin vuosi sitten. Marraskuusta työpaikkojen määrä laski Päijät-Hämeessä 118 työpaikalla (-22 %). Hartolassa oli joulukuun lopussa avoimena 16 työpaikkaa. Taloudellinen huoltosuhde ilmoittaa sen, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohden.vuonna 2012 Hartolan huoltosuhde oli 1,55%. Vuoden 2013 tietoja ei tilinpäätös laadittaessa ollut käytettävissä. 17

18 Työttömyyden kehitys vuosina (keskimäärin kuukaudessa *) HARTOLA Työvoima Työttömyysaste 12,1 9,9 9,7 10,4 10,9 Päijät-Häme % 13 12,9 11,7 10,5 13,8 Työttömät yhteensä* joista naiset alle 25 vuotiaat yli 50 vuotiaat Pitkäaikaistyöttömät %/työttömistä 14,7 % 19,3 % 18,0 % 17,0 % 16,1 % Toimenpitein sijoitettuna* kuntaan valtiolla yksityisellä Avoimet työpaikat * OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA VALTIONOSUUDET VUOSINA Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasitteella. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: - valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) - opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain nk. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esim. asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perus- 18

19 teena olevien määrien muutokset, ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Muutokset valtionosuuksissa Vuoden 2010 alusta käytössä ollut kunnan peruspalveluiden valtionosuus muodostuu seuraavista perusteista ja kustannuksista: - yleisen osan määräysperusteet - sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset - esi- ja perusopetuksen sekä yleisten kirjaston laskennalliset kustannukset - taiteen perusopetuksen ja yleisen kulttuuritoimen määräytymisperusteet - erityisen harvan asutuksen, saaristokuntien ja saamelaisten osuuden mukaan lisätyn valtionosuuden määräytymisperusteet. - verotulotasaus kuuluu järjestelmään, jolla vähennetään tai lisätään valtionosuutta. Järjestelmää täydentää talousvaikeuksissa olevien kuntien osalta harkinnanvaraisen valtionosuuden korotus. Valtionosuus myönnetään yhtenä kokonaisuutena ns. yhden putken valtionosuutena, pl. harkinnanvarainen korotus myönnettyyn valtionosuuteen. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu kahdesta osasta: valtionvarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuudesta. Valtiovarainministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö tekivät päätökset vuoden 2013 kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, kotikuntakorvauksen perusosista ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesta rahoituksesta Valtionosuusprosentit ja kunnan omarahoitusosuus 2013 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) v v v.2013 valtionosuusprosentti (%) 34,11 31,42 30,96 kunnan omarahoitusosuus( /asukas) 2638, , ,92 Ylläpitäjärahoitus(lukiot, ammatillinen, AMK)(OKM) v v v valtionosuusprosentti (%) 41,89 41,89 41,89 kunnan omarahoitusosuus ( /asukas) 347,53 364,18 358,84 Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi ja asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus. Myös verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus on osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnalle myönnettävän peruspalvelujen valtionosuuden määrään vaikuttavat yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus, huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset ja valtionosuusmaksatuksessa huomioon otettavat esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä. 19

20 Valtionosuuksien vertailu vuosina Toimiala (1000 eur.) Yleinen valtionosuus 183 Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi -210 Verotulon tasaus Peruspalvelujen valtionosuus Valtionosuusjärjestelmämuutoken tasaus Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Yhteensä Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Yhteensä Valtionosuusuudistus 2015 Uudistus tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä linjasi, että uudistukseen sovelletaan vähintään viiden vuoden siirtymäaikaa, jonka tarkoitus on tasoittaa muutosta. Ensimmäisinä vuosina kuntakohtainen muutos olisi korkeintaan 50 euroa asukasta kohti. Alustavien laskelmien mukaan valtionosuuden uudistuksella ei ole merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Hartolan kunnan osalta. VEROTULOT VUOSINA Kunnallisvero Erilaisten vähennysten johdosta kuntien tuloveroprosentit (nimellinen veroaste) ei vastaa todellista veroastetta kunnissa. Puhutaan efektiivisestä veroasteesta joka on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Kunnallisverotuksessa tehdään vähennyksiä veronalaisista ansiotuloista. Tulosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa matkakustannukset, tulonhankkimiskulut, ansiotulovähennys ja perusvähennys. Tulosta tehtävät vähennykset vähentämällä saadaan verotettava tulo, josta veron määrä lasketaan kunnallisveroprosentin mukaisesti. Tämän jälkeen tehdään vähennykset verosta ja näin saadaan maksuunpantavan kunnallisveron määrä. Verosta tehtäviä vähennyksiä ovat muun muassa työtulovähennys, kotitalousvähennys sekä asuntolainan koron alijäämähyvitys. Kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrä on riippuvainen veronmaksajan tulotasosta. Vähennykset painottuvat alemmille tulotasoille jolloin efektiivinen veroaste on alhaisempi Yhteisövero ja kiinteistövero 20

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista / 3/

Muonion kunta Esityslista / 3/ Muonion kunta Esityslista / 3/2016 Kokouskutsu 12.5.2016 Tarkastuslautakunnan kokous Aika to klo 16.30 Paikka Valtuustosali Kutsutut Anne-Mari Keimiöniemi puheenjohtaja Juha Särkijärvi varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015

Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 Rauman kaupungin ja kaupunkikonsernin tilinpäätös 2015 23.3.2016 Tilinpäätös 2015 pähkinänkuoressa Rauman kaupungin tulos (hallintokunnat, taseyksiköt, liikelaitokset) Tilikauden alijäämä -13,2 milj. euroa

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2014 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2014 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto

KIHNIÖN KUNTA ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2. Kunnanvaltuusto ESITYSLISTA / KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 2 Kunnanvaltuusto Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Maanantai 21.6.2010 kello 18.00 18.35 Puumilan Taitotalo Mäkipää Lea, puheenjohtaja Björn Risto, I

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 328 31.10.2016 Asianro 900/02.03.01/2016 106 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2017 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 31.10.2016 328 Talousjohtaja

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Talous- ja veroennustepäivät 25.4.-26.4.2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014:

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015» siirtymäsäännöksiä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013 2016 Pöytäkirja 4/2016 Kokousaika: 5.9.2016 klo 13.00 15.30 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Tiina Jokioja, varapuheenjohtaja,

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hallintosäännön mukaan kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kihniön kunta Tarkastuslautakunta 2013 2016 Pöytäkirja 3/2016 Kokousaika: 17.5.2016 klo 13.00 16.10 Kokouspaikka: Kihniön kunnanvirasto Läsnä: Jouko Yli-Knuuttila, puheenjohtaja Tiina Jokioja, varapuheenjohtaja,

Lisätiedot

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään.

Kuntalain 112 :n mukaan kunnan tilinpäätöksestä on lisäksi voimassa, mitä kirjanpitolaissa säädetään. Kaupunginhallitus 115 31.03.2016 Tilinpäätös vuodelta 2015 50/04.047/2016 KH 31.03.2016 115 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2015 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 101. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 25.03.2013 Sivu 1 / 1 613/02.06.01/2013 101 Vuoden 2012 tilinpäätös ja tuloksen käsittely (kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Vesa Kananen, puh. (09)

Lisätiedot

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9

Poikkeama. Kunnallisvero ,5. Yhteisövero ,9 1000 TA Ennuste 07/ Erotus 2015/ Muut. % Kunnallisvero 42.950 43.015 65 20.345 20.450 106 0,5 Yhteisövero 2.000 2.079 79 1.332 1.254-78 -5,9 Kiinteistövero 2.750 2.801 51 36 77 41 114,0 Yhteensä 47.700

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ti 31.5.2016 klo 15.00 18.30 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 VALTUUSTO 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO

JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 VALTUUSTO 10.11.2014 SISÄLLYSLUETTELO JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2014 SISÄLLYSLUETTELO 32 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS... 99 33 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA... 100 34 KIINTEISTÖVEROPROSENTIN MÄÄRÄÄMINEN VUODELLE 2015... 101

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17

Muut Tuominen Pirjo palvelusihteeri, pöytäkirjanpitäjä :t 17-21 JHTT, KHT, KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy, :t 15-17 Iitin kunta Pöytäkirja 4/2015 1 Tarkastuslautakunta 27.04.2015 Aika Maanantai 27.04.2015 klo 18:00-20:00 Paikka Saapuvilla Kunnantalo, neuvotteluhuone (1. krs.) Yli-Kaitala Markku puheenjohtaja, esittelijä

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Maanantaina klo Kunnanvirasto, lautakuntien kokoushuone

Maanantaina klo Kunnanvirasto, lautakuntien kokoushuone Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 7/2014 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantaina 15.12.2014 klo 12.00 15.12 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Talousarvioinfo

Talousarvioinfo Talousarvioinfo 2016 16.10.2015 16.10.2015 1 Kaupunginjohtajan katsaus Referaatti vuoden 2016 talousarvio- ja suunnitelma 2017-2018 on valmisteltu maltillisen menokehityksen pohjalta palvelut turvaava

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot