Kunnat leikkaavat rajusti kuntalaisten vastarinta kasvaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnat leikkaavat rajusti kuntalaisten vastarinta kasvaa"

Transkriptio

1 numero 33, kesäkuu 2002 irtonumero 1 euro, tilaukset ks. sivu 7 Kunnat leikkaavat rajusti kuntalaisten vastarinta kasvaa Rajut peruspalveluiden leikkaukset eivät ole vain helsinkiläinen ilmiö. Helsinki oli toki ensimmäisenä, mutta nyt myös mm. Espoossa, Vantaalla, Porvoossa, Lahdessa, Joensuussa ja Rovaniemellä valmistellaan leikkauksia. Samalla, kun leikkaukset lisääntyvät, myös kuntalaisten vastarinta leikkauksia vastaan kasvaa. Nuorten kunnallinen taistelu alkanut Porvoossa ja Lahdessa nuoret valtaavat taloja ja katuja ja vaativat muutosta kaupungin nuorisopolitiikkaan Nuoret ovat tämän kevään aikana lähteneet liikkeelle protestoimaan kotikuntiensa surkeaa nuorisopolitiikkaa vastaan. Päällimmäisenä tunnuksena tässä suoraan toimintaan tukeutuvassa taistelussa on ollut vaatimus harrastus- ja kokoontumistilojen saamiseksi nuorille. Toimintamuotoja ovat mm. talonvaltaukset, kadunvaltaukset ja mielenosoitukset. Etupäässä Porvoossa toimiva Itä- Uudenmaan vaihtoehtotoiminta on tämän vuoden alussa perustettu ryhmä, jonka ensimmäinen käytännön toimi oli vallata vuosikausia tyhjillään ollut talo Suistokadulta Porvoon keskustan tuntumasta. Noin kymmenen nuoren ryhmä valtasi talon 22.3., tarkoituksena oli ottaa talo oleskelu- ja soittelutiloiksi. "Ajateltiin järjestää sinne kahvila, treenikämppä, paikka missä oleskella", tiivistää eräs valtauksessa mukana ollut. Ensi töikseen nuoret alkoivat siivota taloa. Talossa olleet omistajan tavarat pantiin talteen, muuta roskaa ja törkyä talosta kannettiin ulos kymmeniä jätesäkillisiä. Lattian perusteellisen jynssäämisen jälkeen nuohooja kutsuttiin tarkistamaan talon hormit, jotta kaakeliuunien lämmittäminen onnistuisi. Yli kahden viikon ajan talolla oli päivittäin viitisentoista nuorta. Sähköt olivat käytössä, mutta vesi piti kantaa muualta järjestettiin uudet siivoustalkoot, ja tarkoituksena oli pitää myös tupaantuliaiset. Tuolloin kuitenkin poliisi ja talon omistavan perikunnan edustaja saapuivat paikalle ja käskivät nuorten poistua. Joidenkin nuorten henkilötiedot otettiin ylös. Kuntien leikkauksista ja kuntalaisten vastarinnasta enemmän sivuilla 4 5 Perikunnalla ei ole talolle mitään käyttöä, mutta talon vierestä on vastikään myyty miljoonatontti rakennusliikkeelle. Seuraavaksi Itä-Uudenmaan vaihtoehtotoiminta järjesti mielenosoituksen. Perjantaina 3.5. Porvoossa nuoret osoittivat mieltään kaupungin nuorisopolitiikkaa vastaan ja vaativat mm. lisää harrastustiloja nuorille. Erään mielenosoitusta järjestämässä olleen nuoren mukaan kaupungin nykyinen nuorisopolitiikka ei tarjoa nuorille muita vaihtoehtoja kuin juomisen ja narkkaamisen kaduilla. Siksi ryhmä toimii "lähinnä sillä periaatteella, että olisi edes jokin syy olla jättämättä koulua kesken", hän kertoo. Mielenosoitukseen osallistui noin 60 nuorta. Nuoret vaativat harrastustiloja marssimalla Porvoossa 3.5. jatkuu sivulla 4 Kuvat Mandi Turpeinen Talouskriisi syvenee edelleen maailmalla R sivu 2 Vappumarssit jälleen Suomessakin radikalisoitumassa R sivu 3 Eurooppalainen äärioikeisto ja Ranskan vaalit R sivu 6 Argentiina kapitalismin kriisin risteyksessä R sivu 6 Ay-byrokraatit usuttivat poliisin työläisten perään R takasivu Joensuussa leikataan lapsiperheiltä R sivu 4 Rovaniemellä leikataan peruspalveluista R sivu 4 Pienet kunnat suurissa vaikeuksissa R sivu 4 Kuntalaiset lähteneet vastustamaan leikkauksia R sivu 4 Kuntien peruspalvelut on turvattava, leikkaukset on estettävä R sivu 5 Postin lakko osa kasvavaa lakkoliikettä Suomessa R takasivu Lisää työttömiä Porvooseen R takasivu Saksan metallityöläiset voittivat R takasivu

2 2 Å-sikten Mielipide kesäkuu 2002 Pääkirjoitus Porvoossa Israelin sionistinen politiikka kriisissä Israelin apartheid-politiikka Palestiinassa jatkuu: maanantaina Helsingin Sanomien verkkoliite uutisoi Israelin kiirehtivän suoja-aidan rakentamista Länsirannan palestiinalaisalueiden ympärille. 350 kilometrin mittaisella aidalla palestiinalaisalueet eristettäisiin Israelista. Budjettivarat on jo myönnetty kilometrin osuudelle. Sharonin sionistisen hallituksen palestiinalaisia vastaan kohdistama rasistinen kansanmurhapolitiikka nauttii kuitenkin aina vain vähemmän luottamusta israelilaisten keskuudessa kirjoitimme Israelin talouden voimakkaasta heikkenemisestä osana maailmanlaajuista talouskriisiä. Lisäksi intifadan kukistamiseen tähtäävien sotatoimien myötä mm. turismi on romahtanut entisestään ja ajanut israelilaiset taloudellisesti sangen ahtaalle. Nyt maan talouden kurjistuminen on johtanut hallituskriisiin. Syy on jo maaliskuussa esittämämme: israelilaiset eivät enää hyväksy kansanmurhan maksattamista heidän hyvinvointiaan leikkaamalla. Maanantaina Israelin parlamentti äänesti äänin kumoon hallituksen talouspaketin, joka olisi korottanut veroja ja leikannut sosiaalietuuksia. Talouspaketilla oli tarkoitus paikata budjetin alijäämä jonka erityisesti sotatoimet ovat aiheuttaneet. Äänestyksen jälkeen pääministeri Sharon erotti hallituksesta neljä ortodoksijuutalaisen Shah-puolueen ministeriä, koska puolue oli äänestänyt hallituksen talouspakettia vastaan. Puolueen edustajat perustelivat äänestyskäyttäytymistään sillä, että he eivät voi äänestää israelilaisten etujen ja hyvinvoinnin vastaisesti. Hallituksen puhdistamisen jälkeen talouspaketti tuotiin uudelleen äänestettäväksi, ja toisella yrittämällä se hyväksyttiin. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Israelin hallituskriisi olisi lopullisesti ohi. Kyse oli vasta suurempien ongelmien ensimmäisestä ilmentymästä. Paine sodan lopettamiseksi ja raskaan sotatalouden aiheuttaman kurjuuden poistamiseksi on siis heijastunut kaduilta jo Israelin parlamenttiin saakka. Pian Sharonin enemmistöhallituksesta tulee vähemmistöhallitus. Sillä on jo nyt vastassaan paitsi palestiinalaisten myös israelilaisten viha. Minkäänlainen rauha ei ole mahdollinen, ellei vaihdeta sotia käyviä hallituksia, ja pysyvä rauha on mahdollinen vain, jos porvarilliset, sodista hyötyvät hallitukset vaihdetaan työväenluokan hallituksiin, jotka eivät sotia tarvitse. Intifadan tukeminen ja palestiinalaisten ja israelilaisten yhteisen taistelun laajentaminen kohti vallankumouksellista ratkaisua ovat siksi edelleen tärkeitä. Å-siktenin uudesta nimestä Osuuskunta Luokkatiedon hallitus päätti osuuskunnan varsinaisen kokouksen tekemää päätöstä noudattaen Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å- siktenin uudesta nimestä ja logosta kokouksessaan Lehden uusi nimi on Å-sikten Mielipide. Jatkossa lehteen voi viitata joko koko nimellä tai jommalla kummalla nimistä, sillä yhtenä nimiuudistuksen perusteluista oli saada lehdelle suomenkielinen nimi, joka olisi saman veroinen kuin ruotsinkielinen Å-sikten. Lehden uusi logo kuvastaa entistä logoa paremmin lehden todellista sisältöä. Logo on tyylitelty eduskuntatalon edustalla järjestettyä mielenosoitusta esittävästä valokuvasta. Å-sikten Mielipide ISSN Julkaisija: Osuuskunta Luokkatieto Numero 33 (kesäkuu 2002), 4. vuosikerta Numeroon 32 (toukokuu 2002) saakka lehti ilmestyi nimellä Itä-Uudenmaan mielipidelehti Å-sikten Päätoimittaja: Teemu Luojola Tähän lehteen kirjoittaneet: Rauno Lintunen, Teemu Luojola, Dimitris Mizaras, Eleni Mizaras, Hannu Tuominen. Nimikirjaimet artikkelien perässä viittaavat näihin henkilöihin Osoite: Å-sikten Mielipide, PL 236, PORVOO Sähköpostiosoite: Puhelin (019) (iltaisin ja viikonloppuisin), faksit sopimuksen mukaan Internet: Tilinumero: Porvoon OP Vuositilaus: 12 numeroa / 11 euroa, ks. sivu 7 Å-sikten Mielipide on luettavissa seuraavissa kirjastoissa: Gammelbackan kirjasto, Kevätkummun kirjasto, Loviisan kirjasto, Porvoon kaupunginkirjasto, Sipoon kirjasto Painopaikka: Lehtisepät Oy, Pieksämäki Aineisto seuraavaan numeroon viimeistään: Yksityishenkilöiden omalla nimellä tai nimimerkillä kirjoittamat kirjoitukset ovat kirjoittajien mielipiteitä, järjestöjen kannanotot ovat julkaisijoidensa mielipiteitä. Pääkirjoitukset ovat päätoimittajan mielipiteitä. Talouskriisi syvenee edelleen maailmalla Kevään aikana uutisotsikoissa on hehkutettu taantuman olevan jo takana. Maailmanhistorian pisintä ja vahvinta kasvukautta seurannut maailmanhistorian lyhin ja loivin taantuma on takana, ja Yhdysvaltain talous on ampaissut raketin lailla nousuun, julisti IMF vielä muutamia viikkoja sitten. Vaan onko tosiaan näin? Suurelle yleisölle suunnattu porvarillinen talousuutisointi esimerkiksi Helsingin Sanomissa pelaa nyt psykologialla, jotta ainut taloutta joten kuten eteenpäin kantava tekijä, kuluttajien luottamus ei romahtaisi entisestään. Yhdysvalloille povataan huimaa kasvua, kun tutkitaan Yhdysvaltain keskuspankin johtajan Alan Greenspanin kasvoja. Jos Greenspanin suupielet ovat tänään ylöspäin talous kasvaa ja hyvin menee. Vaikka hän ennustaisi huonoja aikoja, kaivetaan hänen lausunnoistaan jokin niistä harvoista lauseista, joissa hän lupailee elpymistä joskus tulevaisuudessa, ja siitä tehdään otsikko. Jopa saman lehden samassa numerossa on keskenään ristiriitaisia kirjoituksia, ja yleensä talouskehityksen todellista selitystä ei näe vielä otsikosta, vaan uutisen viimeisestä kappaleesta. Kaikki jäljet johtavat taas Yhdysvaltoihin. Ruotsissa työttömyys on kasvussa. Helsingin Sanomien 6.5. mukaan varsinkin pienillä paikkakunnilla ollaan pulassa, kun suurimmat työnantajat päättävät leikata työpaikkoja tai lopettaa tuotantonsa kokonaan. Työttömyysluvut ovat pysyneet kurissa toistaiseksi lähinnä siksi, että irtisanomisajat ovat suhteellisen pitkiä eikä irtisanomisten vaikutus näy vielä. Kasvuennusteita on jouduttu tarkistamaan alaspäin, ja tämä johtuu "Yhdysvaltain talouden odotettua hitaammasta toipumisesta sekä öljyn hinnan noususta", kuten Helsingin Sanomat Ruotsin päättäjiä siteeraa. Ruotsin talous ja työmarkkinat ovat pitkälti riippuvaiset tietoliikennealasta. Ruotsalaisasiantuntija Hans Söderström kertoo Helsingin Sanomissa 6.5. seuraavaa: "Ruotsi on riippuvainen EU:sta ja EU Yhdysvalloista. Ikävä kyllä Yhdysvaltain elpyminen näyttää viivästyvän. Eikä tietoliikenne tee poikkeusta vaan se seuraa muuta kehitystä." 9.5. Helsingin Sanomat otsikoi talouden epävarmuuden pysyvän Saksassa syvänä. Teollisuustuotanto laski maaliskuussa 0,8 prosenttia aiemmin ennustetun 0,4 prosentin sijaan. Vaikka metallialan lakkoon osallistui kymmeniä tuhansia tärkeän teollisuudenalan työntekijöitä, arvioidaan lakon vaikutukset tuotannonmenetyksissä tältä erin vähäisiksi. Kasvua ennustettiin jo vuoden alkupuolelle, mutta nyt tutkimuslaitokset ovat joutuneet rukkaamaan ennusteitaan niin, että kasvu alkaisikin vasta vuoden jälkipuoliskolla. Helsingin Sanomien mukaan "ikävintä on, että kehityksen avaimet ovat muualla kuin Saksassa". Kotimainen kysyntä ei näytä elpyvän, joten teollisuuden on laskettava ulkomaisen kysynnän varaan. Saksankin kehityksen avaimet löytyvät Yhdysvalloista: "Vahva vuoden alun kehitys näyttää Atlantin takana yhä horjuvammalta." Yhdysvaltain talouden ongelmista ennustetaan valtavia, mikäli alijäämä paisuu, dollari heikkenee ja lainaajien luottamus horjuu. Toinen Saksan kannalta kriittinen kysymys on öljyn hinnan nousu, jota Lähi-Idän kriisi on nostanut. Öljyn kallistuminen heikentäisi entisestään jo nyt heikkoa kotimaista kysyntää. Saksan budjetin kolmen prosentin alijäämä on EU:n kapitalistien suurimpia ongelmia, kun se lähentelee EU:n kiellettyä rajaa. Lupauksista huolimatta Saksa ei ole pystynyt tasapainottamaan budjettiaan. Jos metallityöläiset saavat vaatimansa korotukset ja jos veroja alennetaan, vaje kasvaa entisestään, kun vielä työttömyyskin ja sen myötä sosiaalimenot ovat kasvussa. Huhtikuussa Saksan työttömyysaste oli 9,7 %, työttömiä oli yli neljä miljoonaa ja työttömyyden kasvu kymmenen kertaa odotettua nopeampaa. Ranska aikoo pyytää EU:lta lisäaikaa budjettinsa tasapainottamiseen. Italian suuri velka ja budjettivaje aiheuttavat Ilmoitushinnasto päänvaivaa EU:n komissiolle. Inflaatio ei ole hidastunut EKP:n toivomalla tavalla, ja nyt EKP on tehnyt selväksi, että työläisten ei tule vaatia palkankorotuksia, kun ne kiihdyttäisivät inflaatiota. Kolmen suurimman euromaan tilanne on tällä hetkellä suurin uhka EU:n talouden kehitykselle. Myös pienissä jäsenmaissa, kuten Ruotsissa ja Suomessa, on kasvavia ongelmia. Helsingissäkin akateemisesti koulutettujen työttömyys on viikolla 19 julkaistujen tietojen mukaan kääntynyt nousuun. Tiedot Espanjasta eivät ole yhtään sen paremmat; maan teollisuustuotanto on myös laskussa. Eniten on laskenut autoteollisuus, 12 prosentilla. Portugalissa uusi hallitus on julkaissut edellisen "sosialistisen" hallituksen salaaman budjetin 4,5 prosentin alijäämän. Sangen julkea esimerkki kapitalismin mielettömyydestä on kuitenkin Kreikka, jossa hallitus väittää budjetin olevan 0,1 prosenttia ylijäämäinen, mutta Kreikan pankin mukaan alijäämä on samaa luokkaa Portugalin kanssa. Dollarin arvoa eivät saaneet laskemaan kansainvälinen taantuma, pörssiromahdukset, Bushin valinta presidentiksi vaalivilpillä tai syyskuun terrori-iskut, mutta nyt pudotus ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1995 jälkeen on alkanut, kun työttömyysaste nousi kuukaudessa 5,7 prosentista kuuteen prosenttiin. Dollarin arvoa uhkaavat vielä Yhdysvaltain jättiläismäinen vaje ja pörssien ylihinnoittelu. Vaje on 400 miljardia dollaria vuodessa, neljä prosenttia BKT:sta. Estääkseen dollarin vapaan pudotuksen olisi Yhdysvaltain korjattava vajettaan lähes 1,5 miljardilla dollarilla päivässä. On käymässä ilmeiseksi, että Enronin konkurssin ja paljastuneiden kirjanpitovilppien jälkeen kapitalismin kultaiset ajat ovat takana. Pörssit New Yorkissa ja Euroopassa ovat lyhyen nousun jälkeen kääntyneet taas jyrkkään laskuun. Viimeisten tilastojen mukaan pääomien maahantuonti Yhdysvalloissa on laskenut 9,5 miljardiin dollariin kuukaudessa, kun jopa syyskuussa terrori-iskujen jälkeen maahan tulvi vielä 17,8 miljardia dollaria., DM ei-jäsenet jäsenet yhtiöt 0,30 e/pmm 0,15 e/pmm ammatinharjoittajat 0,25 e/pmm 0,13 e/pmm järjestöt, yhdistykset ja yksityishenkilöt 0,20 e/pmm 0,10 e/pmm rivi-ilmoitukset 0,60 e/rivi 0,30 e/rivi Lisävärit kaikkiin ilmoituksiin 42 e/väri (punainen, keltainen, sininen). Yhtiöt, järjestöt ja yhdistykset ovat oikeutettuja jäsenalennukseen, jos osuuskunnan jäsen toimii ko. yhtiössä, järjestössä tai yhdistyksessä, ja jos ilmoitusasiaa hoitaa jäsen. Ota yhteyttä toimitukseen tai Kalevi Wahrmaniin, puh

3 Å-sikten Mielipide kesäkuu Vappumarssit jälleen Suomessakin radikalisoitumassa Å-siktenin blokki Porvoon vappumarssilla vaati kaikille työttömille työtä sekä loppua sodalle ja kansanmurhalle Tänä vappuna tunnelma maailmalla oli erityisen sähköinen. Ranskassa vappua elettiin suurten fasisminvastaisten mielenosoitusten säestämänä, Italiassa parin viikon takainen yleislakko oli vielä mielissä ja Argentiinassa porvarillisen hallituksen vastustus vain kasvaa. Suomessakin vappumarssit ovat taas radikalisoitumassa. Helsingissä vappumarssitoimikunnan marssille osallistui pari tuhatta. Å-sikten kokosi oman blokkinsa Porvoon vappumarssille, jossa marssijoita oli noin 50. Erään tämän vapun suoraselkäisimmistä puheista piti Porvoossa punaisten haudalla SAK:ta edustanut Porvoon toiseksi suurimman yrityksen Borealiksen pääluottamusmies Hannu Tuominen, joka on myös Kommunistisen työväenpuolueen pääsihteeri. Julkaisemme tässä Tuomisen puheen kokonaisuudessaan, sillä harvoin SAK:n tilaisuuksissa tulee niin hyvä mieli kuin tästä puheesta. Työväenliike on historiansa alusta alkaen ollut aatteellinen, edistyksellinen ja järjestäytynyt joukkoliike. Sen esitykset ja vaatimukset ovat perustuneet työläisten omakohtaiseen kokemukseen ja arvioon työelämästä, vapaa-ajasta ja välttämättömistä sosiaalisista tarpeista. Kapitalistit ja porvarillinen yhteiskuntakoneisto ovat poikkeuksetta aina vastustaneet työväenliikkeen vaatimuksia. Juuri tästä syystä joukkovoiman käyttö, lakko-oikeus ja solidaarisuus ovat työläisten kannalta välttämättömiä perusoikeuksia. Yhteiskunnallista ja sosiaalista edistystä ei olisi tapahtunut Suomessakaan ilman työväenliikettä ja sen taistelua. Vuoden 1918 tammikuun työväen vallankumous ja sitä seurannut kansalaissota olivat historiaa järisyttäviä etappeja työläisten jatkuvassa taistelussa paremman ja ihmisarvoisemman elämän puolesta. Siksi olemme tänäkin vappuna muistamassa ja kunnioittamassa sodassa surmattuja ja vankileireillä teloitettuja punakaartilaisia. Ammattiyhdistysliike on ollut perinteisesti osa työväenliikettä ja työväenaatteeseen sitoutunut. Tällä tiellä se on saavuttanut suurimmat voittonsa. Lapsityövoiman käyttökielto, kahdeksan tunnin työpäivä, oikeus lomaan ja vapaa-aikaan, vähimmäispalkka, eläkeikäraja ja eläkkeet ovat tiukan taistelun tulosta. Mitään niistä ei ole tarjottu työläisille vapaaehtoisesti ja ilmaiseksi. Siksi onkin erittäin tuomittavaa, että näistä perusoikeuksista ollaan nyt valmiita luopumaan. Nykyinen työväenpuolueiden ja ay-liikkeen byrokratisoitunut johto on sallinut työläisten vuosikymmenien kovalla työllä hankkimien perusoikeuksien vähittäisen vesittämisen. Samaan aikaan ylläpidetään ja hyväksytään satojentuhansien suomalaisten jatkuva työttömyys. Se on häpeällistä! Konsensuspolitiikan, sateenkaarihalli- Uusnatsien hyökkäys vappumarssia vastaan kuihtui Oulussa Vajaat kymmenen äärioikeistolaisin tunnuksin varustautunutta nuorta häiriköi Oulun vappumarssia. Pojat olivat kokoontuneet marssin lähtöpaikalle ja huusivat marssiin valmistautuville törkeyksiä. Marssin lähdettyä liikkeelle provokaattorit seurasivat sitä sivusta. Yhtäkkiä he hyökkäsivät marssijoiden kimppuun. Kohteeksi oli valittu Marxilaisen Työväenliiton banderolli, mutta tuskin sattumalta: banderollia kannettiin keskellä marssia, ei viimeisenä tai erillään muista. Uusnatsit yllättivät banderollia kantaneet naiset takaapäin. Pahoinpitely jäi kuitenkin yritykseksi, sillä marssijat saivat pian provokaattorit pötkimään pakosalle. Fyysisiltä vammoilta vältyttiin, mutta hyökkäyksen kohteeksi joutunut banderolli repeytyi, kun banderollin kantajat eivät suostuneet luopumaan siitä. Marssin jälkeen esitettiin puheita ja taide-esityksiä Franzenin puistossa. Samaiset uusnatsit saapuivat häiritsemään tätäkin tilaisuutta huudoillaan. Useampi paikallaolijoista ehti kutsua poliiseja apuun, mutta poliiseilla ei luonnollisesti ollut mitään kiirettä saapua paikalle, eivätkä he saavuttuaan vaivautuneet tekemään muuta kuin katsomaan vierestä, että enempää yhteenottoja ei satu. Paikalla olijoiden mukaan poikien uusnatsiporukka tunnetaan kaupungilla häiriköinnistään. Provokaattorien aiheuttamista välikohtauksista huolimatta Oulun vappumarssi sujui erinomaisesti. Marssijoita oli noin 50. Porvoon vappumarssi olisi taas kerran ollut sangen ummehtunut ilman Å-siktenin keräämää blokkia. Blokkiin osallistuneet Marxilaisen Työväenliiton ja Kommunistisen työväenpuolueen toverit sekä ammattiyhdistys- ja työväenaktiivit vaativat mm. työtä työttömille ja loppua sodalle. tusten ja valtaeliitin elättäminen vaativat kovan veron, mikä yritetään ottaa tavallisen ihmisen työstä ja elämästä. Tämän uusliberaalin ryöstöyrityksen torjuminen vaatii työväenliikkeen ja ammattiyhdistysväen kentän työpaikat, ammattiosastot, kansalaisliikkeet uutta yhteistyötä ja uutta toimintaa. Valta pois byrokraateilta valta kuuluu kansalle! Maailmanlaajuinen kapitalismi, jota kutsutaan hienovaraisesti uudeksi globaaliksi taloudeksi, tarkoittaa käytännössä talouden ja politiikan harvainvaltaa. Sitä turvataan oikeistopolitiikalla, militarismilla ja sodilla. Mikään valtio, kansanryhmä, aatteellinen työväenpuolue tai vaikkapa kansalaisaktivisti ei ole turvassa suurpääoman pitkältä mustalta varjolta. Tämän päivän maailma on täynnään esimerkkejä tästä hyökkäyksestä ja ihmisten perusoikeuksien polkemisesta. Yhdysvalloissa 1970-luvulla henkiin herätetty uusliberalistinen talous- ja yhteiskuntapolitiikka on uusin yritys pelastaa kapitalismi teollistuneiden länsimaiden työväestön ja kehitysmaiden kustannuksella. Tämän taantumuksellisen politiikan tuloksia voimme seurata päivittäin lähes reaaliajassa. Yhdysvalloista Eurooppaan levinneen henkilöstöjohtamisen sääntönä on: "Käykää liittojen kimppuun, usuttakaa vanhat työntekijät nuoria vastaan, kutsukaa rikkurit sisään, leikatkaa palkkoja ja yhtiön maksamia sairausvakuutuksia." Nämä oikeistolaiset opit ja säännöt levisivät 1980-luvulla ensin Englantiin ja sieltä koko Eurooppaan. Nyt niitä toteutetaan käytännössä myös Suomessa. Ei ole sellaista teollisuuslaitosta, sellaista toimialaa tai sellaista julkisen sektorin osaa, joiden työntekijät eivät olisi joutuneet kärsimään liberalistien leikkurista. Tämä oikeistopolitiikka on johtanut joukkotyöttömyyteen, terveydenhuollon puutteisiin, koulujen ja kirjastojen sulkemiseen, maaseudun autioitumiseen ja kokonaisten kaupunginosien kurjistumiseen. Kaikki tämä on meidän silmiemme edessä. Kenellekään rehellisellä työväenliikkeen ihmisellä ei ole oikeutta vaieta tästä todella huonosta tilanteesta. Globaali kapitalismi tarvitsee ja synnyttää sotia. Se ruokkii militarismia, koska se tarvitsee lisää sotakoneistoja valtansa varmistamiseksi. Sosialististen maiden hajottaminen ja alueellinen pirstominen avasi kapitalismin talouden ja sotilasvoiman linnakkeille Yhdysvalloille ja Natolle avoimet ovet maailmanherruuteen. Sodat ja alueelliset yhteenotot ovat levinneet kulovalkean tavoin. Ei ole sellaista nurkkaa maapallolla, missä Yhdysvallat tai jokin Nato-maista ei sotisi, horjuttaisi laillisia hallituksia tai tukisi vallankaappaajia ja valtioterroria. Vaarallista tässä uudessa tilanteessa on se, että Yhdysvallat liittolaisineen halveksii YK:n päätöksiä, kansainvälistä oikeutta ja humanitäärisen avun järjestöjä. Israelin miehityspolitiikka ja valtioterrorismi Palestiinassa on tämän päivän räikein esimerkki tästä piittaamattomuudesta. Todellinen sivistynyt maailma ja sivistyneet ihmiset eivät voi hyväksyä pommittamista ja kansanmurhia. Ne on lopetettava heti ja ilman ehtoja. Hyvät toverit, suurpääoman ja militaristien halu keskittää lisää valtaa itselleen merkitsee kansojen itsemääräämisoikeuden vähentämistä. Samalla yksityisen kansalaisen demokraattiset oikeudet kaventuvat. Tästä syntyy se kasvualusta, mistä äärioikeisto kerää kannatusta. Viime vuosina monissa Euroopan maissa äärioikeiston kannatus on ollut nousussa. Esimerkiksi Itävallassa ja Italiassa mustapaitoja istuu hallituksessa. Viimeisin varoitus saatiin Ranskan presidentinvaalien yhteydessä, kun äärioikeiston ehdokas pääsi toiselle vaalikierrokselle. Meillä Suomessa ja Porvoossa työväenliikkeen ja ammattiyhdistysten on toimittava niin, että äärioikeiston kasvualustalta putoaa pohja. Siksi me vetoamme ammattiyhdistysliikkeen ja työväenpuolueiden johtoon, jotta siellä tehtäisiin radikaaleja linjauksia politiikan suunnan kääntämiseksi reilusti vasemmalle. Tässä on kuunneltava ja otettava huomioon työpaikoilta ja kansalaisjärjestöistä nousevat vaatimukset. Ellei tätä tehdä, niin vuoden päästä eduskuntavaalien jälkeen on myöhäistä ihmetellä, että miten tässä näin kävi. Oikeiston eteneminen on todellinen vaara, joka on otettava tosissaan. Tähän meitä velvoittaa vuoden 1918 kansalaissodan tapahtumat ja niiden muisto. HT Oikaisu vappukeräyksen tuottoon Viime numerossa ilmoitimme Å- siktenin vappukeräyksen tuotoksi 146 euroa. Osa lahjoituksista saapui kuitenkin vasta lehden mentyä painoon ja osoittautui ennakkoon oletettua suuremmiksi. Vappukeräyksen tuotoksi muodostui 159 euroa.

4 4 Å-sikten Mielipide kesäkuu 2002 Kuntalaiset lähteneet vastustamaan leikkauksia Kunnallisten hyvinvointipalvelujen karsiminen on jälleen kovassa vauhdissa. Etumaisena kulkee tällä kertaa Helsingin kaupunki, jonka aikeista supistaa päivähoidosta, joukkoliikenteestä, kirjastopalveluista, koulutoimesta ja terveydenhuollosta kirjoitimme Säästökohteet eivät pääty tähän. Esimerkiksi tiistaina 7.5. Helsingin Sanomat kertoi Helsingin keskisen sosiaalikeskuksen aikeista lakkauttaa alueen leikkipuistoja. Lakkauttaminen lopettaisi myös koululaisten iltapäivähoidon leikkipuistojen tiloissa. Säästöjä tällä toimenpiteellä kertyisi toteutustavasta riippuen noin euroa. Keskiviikkona 8.5. uutisoitiin aikeista sulkea kouluja samaisella keskisen Helsingin alueella. Kuntalaiset eivät tyydy katsomaan vierestä, kun peruspalveluita karsitaan rankalla kädellä rahanpuutteeseen vedoten. Samaan aikaan puhutaan siitä, kuinka talous olisi lähtemässä raketin lailla nousuun. Jos näin on, miksi pitää leikata? Moni helsinkiläinen onkin vastannut tähän kysymykseen: ei pidä leikata! Tämän kevään aikana ovat tuhannet kuntalaiset lähteneet osoittamaan mieltään leikkauksia vastaan, ja erilaisiin vetoomuksiin on lyhyessä ajassa kerätty tuhansia nimiä. Tämän spontaanin vastarinnan ansiosta kaupunki mm. päätti vähentää suljettavien sivukirjastojen määrää. Uudet leikkausuutiset saavat kuitenkin aikaan uutta vastarintaa. Nuorten kunnallinen taistelu alkanut jatkoa etusivulta Eräs mielenosoituksen pääviesteistä oli se, että nuoret ovat kyllästyneet kaupungin politiikkaan purkaa vanhoja käyttökelpoisia rakennuksia, joissa toimii mm. bändien treenikämppiä, ja samaan aikaan kaupunki ei tee mitään osoittaakseen nuorille uusia harrastustiloja. Sanomalehti Uusimaan mukaan "nuorisomielenosoitus yllätti", mutta yllättävää tapahtumassa oli lähinnä se, että sellaista ei ollut sattunut Porvoossa aiemmin. Kuten mielenosoitukseen osallistunut Saara Tamminen Borgåbladetissa 4.5. kertoo: "Nuoret eivät enää aio vain olla hiljaa ja antaa asioiden tapahtua. Sanotaan, että politiikka ei kiinnosta nuoria, mutta tämä osoittaa, että meitä kiinnostaa, mitä tapahtuu." Eräs toinen ryhmän toimintaan osallistuva kuvaili tunnelmia mielenosoituksen jälkeen seuraavasti: "Jos mitään ei tapahdu, niin sitten pidetään isompi mielenilmaus." Ja näin on myös tapahtumassa. Vielä ennen toukokuun loppua on Porvoossa tarkoitus osoittaa mieltä samasta asiasta, tällä kertaa mielenosoituksesta aiotaan tiedottaa kouluilla etukäteen, jotta sinne tulisi edellistä enemmän nuoria. Itä- Uudenmaan vaihtoehtotoiminnan suunnitelmissa on myöhemmin kesällä järjestää Porvoossa myös kadunvaltaus. Osa laajempaa ilmiötä Nuorten radikalisoitumista ei tapahdu vain Porvoossa. Lahdessa on tämän kevään aikana nähty vastaavanlaista liikehdinnän kasvua. Ensimmäistä kertaa moneen vuoteen Lahdessa järjestettiin vappumarssi, sen yhteydessä järjestettiin myös kadunvaltaus. Eräs keskeisistä järjestäjistä oli Antinolla ry samainen Antinolla valtasi osan Lahden keskustassa Rauhankadulla sijaitsevasta tyhjästä puutalosta. Valtauksen perusteluna oli ryhmän tiedotteen mukaan "kiinnittää kaupunkilaisten ja päättäjien huomio Lahden nuoria, alakulttuuri- ja kansalaisjärjestöjä sekä taiteilijoita vaivaavaan toimitilojen puutteeseen." Valtauksen jälkeen valtaajat aloittivat oitis rakennuksen siivoamisen ja kunnostamisen. Porvoon ja Lahden suoran toiminnan nuorisoryhmien yhtäläisyydet ovat silmiinpistävät. Kumpikin ryhmä perustelee toimintaansa oman kaupunkinsa surkealla politiikalla nuorisoa ja nuorten kulttuuritoimintaa kohtaan, ja kummankin ryhmän eräänä keskeisenä tavoitteena on saada nuorille nuorten itsensä ylläpitämiä kokoontumis- ja harrastustiloja. Tällaisen suoran toiminnan puhkeaminen Porvoossa ja Lahdessa ei ole vain sattumaa. Toiminnalla on selkeä yhteys siihen yleiseen kunnallistalouden kriisiin, joka nyt on saanut laajat epäpoliittiset kansanjoukot liikkeelle puolustamaan peruspalveluita Helsingissä. Erona Porvoon ja Lahden nuorisoryhmien toiminnalla helsinkiläisten toimintaan on kuitenkin se, että Porvoossa ja Lahdessa nuoret toimivat ennen leikkauksia, nykyisen nuorisopolitiikan muuttamiseksi. Kun tiedossa on, että sekä Porvoossa että Lahdessa tullaan tämän vuoden aikana tekemään uusia, kenties rajujakin leikkauksia, suoran toiminnan, mielenosoitusten ja valtausten tielle lähtee yhä laajempia kansanjoukkoja. Näiden nuorisoryhmien toiminta on vain esimakua siitä, mitä on tulossa, kun kunnallistason taistelu kaikkialla Suomessa kasvaa. Ja kuten yleensä, tälläkin kertaa nuoret lähtevät liikkeelle helpoimmin, mutta he eivät tule jäämään yksin. Tämä vuosi tullaan Suomessa muistamaan suurten taistelujen alkamisen vuotena. Kun vanhemmat saivat kuulla kaupungin suunnitelmista sulkea keskisen Helsingin leikkipuistoja, he eivät nielleet uutista purematta. Helsingin Sanomien mukaan: "Asukkaat perustivat oitis ringin ottamaan yhteyttä päättäjiin. Tiedotus- ja kriisikokous kutsuttiin koolle maanantaiksi ja vastarintaan valmistauduttiin. Alueen leikkipuistoissa kaavailtiin lapsilaumojen viemistä kokouksiin ja marssille lähtemistä." Tällaisen vastarinnan syntyminen kertoo osaltaan siitä, miten pitkällä yleinen kansalaisaktivismin ja vastarinnan nousu Suomessakin jo on. Kapitalismin maailmanlaajuinen kriisi pakottaa leikkauksiin, ja kun leikkaukset kohdistuvat yhä laajempiin kansankerroksiin, yhä useammat lähtevät liikkeelle. Helsingissä eturivissä marssivat lapsiperheet, niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin. Samasta lähtökohdasta sai alkunsa koko Seattlen kansana tunnettu liikehdintä: kun ongelmat kasvoivat sietokykyä suuremmaksi, lähdettiin kadulle osoittamaan mieltä. Samasta sai alkunsa myös Argentiinan kansannousu joulukuussa 2001: kun hallitus rajoitti pankkitalletuksia, se riipaisi suurinta osaa kansalaisista, ja laajat joukot lähtivät kaduille ja kaatoivat hallituksen. Helsingin kaupungissa muodostuva vastarinta on merkittävää juuri siksi, että se vetää mukaan liikehdintään laajat, aiemmin yhteiskunnallisesti passiiviset työväenluokan kerrokset. Samanlainen ilmiö on tiedossa suureen osaan Suomen kaupunkeja ja kuntia, kun leikkauksia muuallakin aletaan toteuttaa. Siksi tähän vastarintaan on suhtauduttava vakavasti. On välttämätöntä tarkastella hyvinvointivaltion rakentamisen ja purkamisen taustoja sekä sitä, mitä on tehtävä ihmisten arvostamien ja vaatimien hyvinvointipalvelujen turvaamiseksi, jotta tämä taistelu päättyisi voittoon. Yksi tällainen tarkastelu on sivulla 5, aiheesta enemmän voi lukea esim. internetistä osoitteesta _hyvinvointivaltiosta.html. Rovaniemellä leikataan peruspalveluista, jotta pystyttäisiin rahoittamaan peruspalveluita Joensuussa leikataan lapsiperheiden palveluista Peruspalveluiden leikkausten valmistelu on Joensuussakin jo varsin pitkällä. Kaupungin peruspalvelulautakunta käsitteli tiistaina (lehtemme jo mentyä painoon) Penttilässä sijaitsevan päiväkoti Pikku-Ukon lakkauttamista. Samalla lautakunta keskusteli päiväkotiverkoston tulevasta sopeuttamisesta (siis päivähoitopaikkojen vähentämisestä) periaatteellisemmallakin tasolla. Päiväkoti Pikku-Ukko sijaitsee alueella, jonne parin vuoden kuluttua aletaan rakentaa uusia omakotitaloja. Karjalaisessa päiväkotilasten vanhemmat ihmettelevät kaupungin kiirettä Pikku- Ukon lakkauttamiseksi päiväkodin johtajan Päivi Kuivalaisen mukaan seuraavasti: "Omakotitalojen rakentaminen alkaa todennäköisesti Samalla kasvaa hoitopaikkojen tarve, sillä rakentaminen merkitsee nuorten perheiden muuttoa alueelle. Sitä täällä on kyselty, Edullisesti * kauppakirjoja * testamentteja * avioehtosopimuksia * oikeusedustamista * viranomais- ja kuntavalituksia Kiwa Oy puh miten kaikki lapset saadaan mahtumaan ainoaan jäljelle jäävään päiväkotiin." Päivähoitopaikkojen karsiminen ei ole ainut Joensuun kaupungissa tekeillä oleva leikkaus. Etenkin Karsikon kaupunginosasta karsitaan palveluita, pisimmällä ovat suunnitelmat neuvolan sulkemiseksi. Kaupunki myös vastikään nosti terveyskeskusmaksua 9 eurosta 11 euroon. Lisäksi käyttöön otettiin 15 euron päivystysmaksu ilta-, yö- ja viikonloppupäivystykseen. Kuinka ollakaan, kaava on vastaava kuin muissa kaupungeissa: Joensuuhun aletaan pian rakentaa uutta monitoimihallia, eli rahaa riittää ylellisyysinvestointeihin, vaikka peruspalveluita samanaikaisesti leikataan. Tämänsuuntainen kehitys asettaa kuntalaisten taistelun leikkauksia vastaan Joensuussakin päiväjärjestykseen. Rovaniemen kaupunki on ollut sitten 90-luvun alun hyvin velkainen ja jatkuvassa velkakierteessä. Nyt kaupunki luopuu kaikista vuokraasunnoistaan. Kaupungin asunnot myydään Kunta-asunnot oy:lle. Asukkaiden sana ei juuri päätöksessä painanut, vaikka valtuustoon luovutettiiin 1100:n allekirjoittama adressi. Päätös syntyi tietenkin kokoomuksen ja keskustan äänin. Kaupalla kaupunki lyhentää lainojaan. Rovaniemen kaupunki omistaa mm. Kemijoki Oy:n osakkeita joita ei suostunut myymään, perusteluina parempi voitto lähitulevaisuudessa. Rovaniemellä on esim. terveydenhuolto ollut pitkään retuperällä. Mihinkään ylimääräiseen ei riitä rahaa paitsi... urheilukeskuksen mittavaan laajennukseen. Keskustan edustaja perusteli, että asunnoista saatavilla rahoilla laitetaan peruspalvelut taas kuntoon. Eivätkö kaupungin vuokraasunnot kuulu sitten peruspalveluihin? Asuminen ei ole perusoikeus, ainakaan keskustan ja kokoomuksen linjausten mukaan. Kyllä sitä pohjoisessakin osataan! EM Pienet kunnat suurissa vaikeuksissa Mittavat leikkaukset eivät koske vain suuria kaupunkeja kuten Helsinkiä tai keskisuuria kaupunkeja kuten Joensuuta tai Porvoota. Erityisen suurissa ongelmissa ovat pienet kunnat, joiden talous on muutenkin suuria kaupunkeja kireämpi. Parin tuhannen asukkaan Myrskylä Itä-Uudellamaalla keikkuu muuttotappion rajamailla. Viime vuonna kunnan tilinpäätös jäi 1,2 miljoonaa markkaa miinukselle. Tappiot pystytään tällä kertaa vielä kattamaan aiempina vuosina kertyneistä säästöistä, mutta alijäämäisiä vuosia on nyt näköpiirissä useampia. Tilintarkastajakin jakelee kunnalle neuvoja tulevaisuuden varalle: "Jatkossa on menoja karsittava ja harkittava veroprosentin korotusta." Myrskylän kaltaisten pienten kuntien asukkailla on heilläkin edessään suuria leikkauksia ja entistä ankeampia aikoja. Ajankohtaista lyhyesti n Lyhyitä uutisia ja analyyseja maailmalta ja meiltä, taloudesta ja politiikasta. n Tuoretta luettavaa useita kertoja viikossa. Marxilainen Työväenliitto,

5 Marxilaisen Työväenliiton kannanotto : Kuntien peruspalvelut on turvattava, leikkaukset on estettävä Kuntalaiset, järjestäytykää puolustamaan palveluita, poliitikkojen tahtoon ette voi luottaa Helsingin kaupunki on tämän kevään aikana ilmoittanut mittavista peruspalveluiden leikkauksista. Kaupungin tavoitteena on höylätä kaikkien toimialojen kustannuksista neljä prosenttia. Tämä uhkaa johtaa mm. koulujen, päiväkotien, leikkipuistojen, terveysasemien ja kirjastojen sulkemiseen, mielenterveyspalveluiden heikentämiseen ja vammaiskuljetusten vähentämiseen, bussivuorojen harventamiseen ja mahdolliseen raitiovaunulinjojen vähentämiseen ja pelastushelikopterista luopumiseen. Leikkauksia kaupunki perustelee säästötarpeella. Samaan aikaan kaupungilla riittää rahaa mittaviin ylellisyysinvestointeihin, kuten musiikkitalon ja keskustatunnelin rakentamiseen. Leikkausten syiden, laajuuden ja seurausten tarkasteleminen on välttämätöntä, jotta osaisimme valita oikean taktiikan taistelussamme peruspalveluiden puolesta. Mitkä ovat leikkausten syyt? Helsingin kaupunki ei ole maailmantaloudesta irrallaan oleva erillinen saareke. Leikkaukset ovat tulosta siitä samasta uusliberalistisesta talouspolitiikasta, jota kaikkialla maailmassa toteutetaan. Kapitalistinen maailma päätyi uusliberalistisen politiikan toteuttamiseen 1970-luvulla pyrkimyksessään pitää pystyssä kriisiin ajautunutta talouttaan. Keskittyminen fiktiiviseen pääomaan, keinotteluun ja julkisen sektorin alasajoon ovat tämän globalisaation kauden tunnusmerkkejä. Uusliberalistinen politiikka ei johda leikkauksiin siksi, että julkisella sektorilla olisi rahapula, vaan siksi, että julkisen sektorin rahat käytetään yksityistä pääomaa hyödyttävällä tavalla ja keinotteluun. Suomen valtion reaalivelka on uusliberalistisen globalisaation periodin aikana vuodesta 1975 vuoteen 2000 kasvanut 28-kertaiseksi. Velan kasvu on ollut huiminta 1990-luvulla, vaikka juuri tuolloin on tehty suurimmat peruspalveluiden leikkaukset. Globalisaation periodi on tullut tiensä päähän, mistä osoituksena ovat mm. maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma, protektionististen keinojen käyttöönotto ja Helsingin kaupungin poikkeuksellisen rajut leikkaukset. Edellisen laman aikana 1990-luvun alussa globalisaatio ei vielä ollut ajautunut umpikujaan ja uusliberalistinen politiikka oli vallitsevana. Hallitus pelasti pankit, ja luvattiin, että kriisitoimenpiteet olisivat tilapäisiä ja uusi nousukausi toisi ainakin osan uhrauksista takaisin. Näin ei käynyt, eikä voinutkaan käydä, kun ottaa huomioon kapitalistisen järjestelmän yleisen kehityksen kohti nykyistä kriisiään. Ajalle ominaista on hyvinvointivaltion lopullinen purkaminen. Nousukausi ei poistanut edes työttömyyttä, ja nyt eletään aikaa, jolloin työttömyys on jälleen kääntymässä rajuun nousuun. Mitä porvaristo otti opikseen edellisestä lamasta? Tällä kertaa leikkauksia aletaan tehdä jo ennen pahinta kriisiä, jotta ei tultaisi yllätetyiksi housut kintuissa kuten 1990-luvun alun suurtyöttömyyden ja työttömyyskorvausten suhteen. Tuolloin leikkausten tekeminen oli vasta aluillaan, ja olemassa olleet peruspalvelut, sosiaaliturva ja työttömyyskorvaukset piti rahoittaa, vaikka niiden kustannukset nousivat räjähdysmäisesti. Rahaa on vielä tällä hetkellä, mutta kun lama ja työttömyys puhkeavat uudelleen samankaltaisissa mitoissa kuin runsaat kymmenen vuotta sitten, ne hupenevat hetkessä. Nyt kansalaiset pannaan tulevan kriisin maksumiehiksi jo etukäteen, ja tässä maksatusoperaatiossa käytetään apuna kuntatalouksia ja kunnallisten palveluiden leikkauksia. Miksi julkinen sektori ei tälläkin kertaa voisi turvautua velkaan? Julkisen sektorin on vältettävä uutta suurta lainanottoa viimeiseen asti, sillä lainan saanti voi nyt olla ongelma luvun lama ei koskenut kaikkia maita; Suomessa sen seuraukset olivat pahimmasta päästä. Tuolloin Suomen valtion oli helppo saada lainaa, kun maailmalta löytyi rahaa. Nyt lama uhkaa koko maailmaa, eivätkä muut maat voi auttaa, kun niillä on omiakin ongelmia. Osoituksena suurten teollisuusmaiden omista ongelmista ovat esimerkiksi protektionistiset toimenpiteet (suojatullit, tukiaisten korotukset jne.); jokainen pyrkii nyt pelastamaan oman nahkansa eikä pysty auttamaan muita. Lähes kaikki maailman valtiot ovat tällä hetkellä niin velkaisia, että IMF:n ja Maailmanpankin lainanantokyky on koetuksella. Argentiinan kriisin yksi syy oli se, että valtio ei voinut enää ottaa uutta velkaa eikä kukaan voinut sitä sille enää myöntää. Lisäksi Enronin kaltaiset suuryritysten konkurssit ajavat paitsi IMF:n ja Maailmanpankin kaltaiset julkiset laitokset myös yksityiset rahoituslaitokset romahduksen partaalle. Lainapääomaa voisi saada tuottaviin investointeihin, mutta laman aikana ei ole tapana investoida. Peruspalveluiden juoksevat kustannukset eivät ole tuottava sijoituskohde, joten niiden kattamiseksi on hyvin vaikea saada lainaa. Ovatko leikkaukset vain Helsinkiä koskeva ilmiö? Espoon kaupunki on ilmoittanut vähentävänsä koulujen oppitunteja ensi syksynä (Helsingin Sanomat ). Leikkaukset ovat siis jo laajenemassa Helsingin ulkopuolelle. Tarkastelimme Espoon-uutisen jälkeen vuoden 2000 tilastotietoja Suomen kunnista. Helsingissä ja Espoossa yhteenlaskettuna asui tuolloin 14,8 % Suomen väestöstä. Niiden osuus kaikkien kuntien yhteenlasketuista tuotoista oli 20,4 %, osuus kaikkien kuntien taseista 29,3 %, osuus kaikkien kuntien omasta pääomasta 31,8 %, mutta osuus kaikkien kuntien vieraasta pääomasta (eli velasta) vain 12,0 %. Tilanne on siis se, että kaksi Suomen suurinta ja rikkainta kuntaa ovat leikkaamassa ensimmäisenä. Kunnat ovat myös suurimpien väestönkasvukuntien joukossa, joten niiden täytyisi lisätä menojaan, jotta nykyiset palvelut saataisiin tuotettua myös uusille asukkaille. Tällaisesta oireellisesta ilmiöstä seuraa väistämättä, että leikkauksia on edessä kaikkialla Suomessa. Ja pian Espoota koskevan uutisen jälkeen kuuluikin lisää. Vantaan Sanomien mukaan Vantaalla on suunnitteilla mittavat peruspalveluiden leikkaukset. Porvoon kaupunki laatii tälle vuodelle lisätalousarviota, jossa vähennetään käyttömenoja ja investointeja (Uusimaa ). Myös esimerkiksi Lahden kaupunki on ilmoittanut, että ensi vuoden tuloja menopuolta joudutaan tarkastelemaan. Kyseessä on koko maata ja kaikkia suomalaisia koskeva ilmiö, joka akutisoituu laajasti vielä tämän vuoden aikana. Muuten ei voisi ollakaan, kun ottaa huomioon sen taloudellisen ympäristön, jota tämän kannanoton alkupuolella esiteltiin. Helsinki on kuitenkin eturivissä: se leikkaa ensimmäisenä ja toistaiseksi rajuimmin. Tämän kehityksen ja sitä seuraavan taistelun luonnollinen keskus sijaitsee siis Helsingissä, mutta kun leikkausuutisia maakunnista ja muista kaupungeista alkaa kuulua, taistelu laajenee ja sitä on laajennettava koko maahan. Taistelun konkreettiset tunnukset määrittyvät kuntakohtaisesti, mutta taistelulle on mahdollista ja pitääkin rakentaa valtakunnallinen luonne. Mitkä ovat ihmisten mielialat? 1990-luku leikkasi kaikilta, mutta ei antanut mitään takaisin. Nyt ihmiset eivät hyväksy uusia leikkauksia, minkä osoittaa jo seuraava kehitys Helsingissä viimeisten viikkojen ajalta: Jokaista leikkausuutista seuraa protestiaalto. Mielenosoituksiin on osallistunut yhteensä jo tuhansia ihmisiä. Leikkauksia vastustaviin vetoomuksiin saadaan kerättyä tuhansia allekirjoituksia hetkessä. Nuoret ovat vallanneet lakkautusuhan alla olleita kirjastoja. Taistelun eturivissä ovat nuorten lisäksi lapsiperheet, jotka muodostavat yhden poliittisesti ja yhteiskunnallisesti passiivisimmista väestöryhmistä. Helsingin Sanomat kertoi kaupungin suunnitelmista sulkea keskisen Helsingin leikkipuistoja seuraavasti: "Asukkaat perustivat oitis ringin ottamaan yhteyttä päättäjiin. Tiedotus- ja kriisikokous kutsuttiin koolle maanantaiksi ja vastarintaan valmistauduttiin. Alueen leikkipuistoissa kaavailtiin lapsilaumojen viemistä kokouksiin ja marssille lähtemistä." Attac ja muut reformistit yrittävät uskotella, että rahaa löytyy, mutta poliittista tahtoa puuttuu, ja että poliitikkojen omaantuntoon vetoaminen auttaisi torjumaan leikkaukset. Näin tökerösti he yrittävät huijata kansaa! Kuten erittelemämme yleinen taloudellinen kehitys osoittaa, rahaa on vielä, mutta ei enää kohta. Vaikka poliitikkojen omaatuntoa kolkuttaisikin, heidän kätensä ovat kuitenkin sidotut, ja ne on sitonut kapitalistinen järjestelmä, joka ei salli kapitalismin rajojen ylittämistä ja hyvinvointipalvelujen rakentamista aikana, jolloin globalisaatio on päätynyt umpikujaan, maailmanlaajuinen taloudellinen romahdus uhkaa sekä jatkuvat kriisit ja sodat väijyvät kaikkialla. Porvariston omaantuntoon vetoaminen on se sama virhe, jota reformistit ovat toistaneet jo sadan vuoden ajan. Kunnallisia palveluita ei kuitenkaan pelasteta parlamentarismin keinoin, vaan taistelemalla, haastamalla porvarillinen järjestelmä ja kapitalistiset lait kaduilla, kouluilla, kirjastoissa, terveysasemilla ja siellä, missä kuntalaiset asuvat ja käyttävät palveluitaan. Nuorten mielialoihin pääsee tutustumaan, kun kuuntelee nuorten keskusteluja. Nuoret ovat ymmärtäneet, että kyse ei ole poliitikkojen lupauksista tai poliittisesta tahdosta, vaan siitä, että poliittinen järjestelmä ei salli hyvinvointipalveluille resursseja ja 70- lukujen jälkeen syntyneiden sukupolvien päät eivät ole myrkyttyneet keynesiläisyyden aiheuttamilla illuusioilla porvarillisen demokratian hyvyydestä. Nuoria ei voi tämän suhteen huijata. Kunnallisten peruspalveluiden leikkaukset ovat siinä määrin laaja ja ajankohtainen kysymys, että asia on nyt kaikkien huulilla. Tämän vuoksi ihmisille on nyt otollista selventää tämän kehityksen taustoja sekä sitä, mitä on tehtävä palveluiden turvaamiseksi. Miten edetä? Kunnallisia peruspalveluita puolustavan ja leikkauksia vastustavan Å-sikten Mielipide kesäkuu toiminnan ei pidä jäädä vain kannanottojen, lehdistötiedotteiden tai mielipidekirjoitusten tasolle. Ihmiset on saatava toimimaan, tai oikeammin jo syntyneeseen spontaaniin toimintaan on saatava järjestelmällisyyttä, jotta se voisi kasvaa ja olla tuloksellisempaa. Porvariston eduista objektiivisesti riippumattomien puolueiden ja kansalaisjärjestöjen tulee perustaa elin, joka alkaa kampanjoida kuntalaisille ongelmista ja kehottaa toimintaan. Käytännön tilanteesta johtuen tämän toiminnan on alettava Helsingistä. Tämän elimen on kutsuttava koolle avoin kansankokous, joko yksi suuri tai mieluummin useita pienempiä, paikallisempia. Näissä kokouksissa tulee keskustella leikkausongelman syistä ja seurauksista sekä siitä, mitä on tehtävä leikkausten torjumiseksi. Kansankokouksista on tehtävä säännöllisiä, ja niissä on keskeisesti myös suunniteltava käytännön toimintaa, kuten mielenosoituksia, kunnan laitosten valtauksia jne. Kokousten olisi valittava keskuudestaan edustajisto, joka vastaisi käytännön järjestelyistä kahden kokouksen välisenä aikana ja laajempien tapahtumien järjestämisestä useiden kansankokousten yhteistyönä. Edustajiston ei pidä irtaantua kansankokouksista, vaan kansankokousten on oltava niitä päätöksenteko- ja keskusteluelimiä, joille toiminta rakentuu. Kokouksia voi muodostaa kuntalaisten sosiaalisten yhteenliittymien pohjalta esim. kouluissa, leikkipuistoissa, kirjastoissa, terveysasemien käyttäjien kesken tai asuinalueilla. Tärkeää on saada myös kunnan työntekijät mukaan ja osallistumaan näihin kokouksiin tai järjestämään työpaikoillaan omia kokouksiaan. Keskeistä on saada kuntalaiset mukaan yhteiseen taisteluun ja myös päättämään siitä. Millaisin tunnuksin esiinnymme? Peruspalvelut on säilytettävä. Kansa on aina maksanut niistä, maksaa edelleenkin ja haluaa palveluita jatkossakin. (Tätä iskulausetta voi soveltaa myös yksittäisten, lakkautusuhan alla olevien kohteiden tai palveluiden puolustamiseen muuttamalla sen alkuosaa kulloiseenkin yksittäiseen taisteluun sopivaksi.) Korotuksia kuntien valtionosuuksiin. Valtio maksaa velkojensa korkoja vuodessa saman verran kuin kunnille valtionosuuksia. Näin ollen valtionvelka on myös kuntien velkaa. Jos valtiolla ei muka riitä rahaa, otettakoon luvulla pankeille maksetut pankkituet niiltä takaisin ja jätettäköön valtionvelka rahalaitoksille ja muille riistokeinottelijoille maksamatta. Työläiset ovat tämän rahan työllään tuottaneet, se kuuluu käyttää kansalaisten yleisen hyvinvoinnin ja peruspalveluiden tuottamiseen. Julistukset eivät riitä, niillä ei voita mitään. Jokaisen on järjestäydyttävä vastarintaan.

6 6 Å-sikten Mielipide kesäkuu 2002 Eurooppalainen äärioikeisto ja Ranskan vaalit Ranskan presidentinvaalit nostivat ryminällä julkiseen keskusteluun äärioikeiston nousun Ranskassa ja koko Euroopassa. Kysymys ei ole kuitenkaan mistään uudesta ilmiöstä, vaan äärioikeiston uudesta tulemisesta, joka on sidoksissa yleiseen oikeistokehitykseen. Se on tapahtunut Euroopan unionin laajentumisen, rahaliitto Emun, vallan keskittymisen ja byrokratian kasvun vanavedessä. Tässä suurpääomaa suosivassa eliittipolitiikassa sosialidemokraattien ja perinteisen oikeiston konsensus on ajautumassa vararikkoon. Vielä muutama vuosi sitten EU:n 15 jäsenmaasta vain neljässä istui oikeistohallitus. Silti kaikkien hallitusten politiikka on käytännössä ollut yhtä ja samaa uusliberalistista kaikenkattavaa talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa, joka rantautui Eurooppaan Englannissa äärikonservatiivisen pääministeri Thatcherin valtakaudella. Nyt poliittiset tuulet ovat kääntymässä ja sosialidemokraatit apupuolueineen ovat joutumassa vallan sivuraiteille. Ne ovat tehneet tehtävänsä ja saavat mennä. Juuret fasismissa Euroopan äärioikeiston aatteellinen koti on fasismissa, johon se yhdistää nyt uuden nationalismin, muukalaisvihan ja EU:n byrokratian vastustamisen. Tällä politiikalla se näyttää saavan lisää kannatusta ja poliittista vaikutusvaltaa. Tämä selittyy pitkälti sillä, että työväenpuolueet eivät ole tarjonneet uskottavaa ja riittävän aktiivista vastavoimaa oikeistolle. Viime aikoina on kuultu useasti väittämä, että äärioikeisto nousee, jos sille vain löytyy hyväpuheinen karismaattinen johtaja. Tämä ei pidä paikkaansa. Euroopan äärioikeistolaisia puolueita on organisoitu kärsivällisesti jo1960-luvulta lähtien. Ne ovat perinteisellä tavalla johdettuja ja toimivia puolueita. Esimerkiksi Jean-Marie Le Penin Kansallinen rintama on perustettu Ranskassa jo vuonna Perustajina olivat silloiset uusfasistit järjestöineen. Kansallinen rintama (Front National) on saanut jopa puoluetukea vuodesta 1993 alkaen ja sen edustajia toimii EU:n parlamentissa. Jo ennen Le Penin puolueen perustamista toimi Italiassa fasistipuolue MSI, jolla oli myös parlamenttipaikkoja 1960-luvun lopussa. Nyt puolueen perilliset jatkavat Silvio Berlusconin johtamassa Italian hallituksessa ja myös EU:n parlamentissa. Lisäksi monet muut äärioikeistolaiset puolueet istuvat samassa paikassa ja nauttivat unionin runsaista elitistisistä eduista ja taloudellisesta tuesta. Kasvualusta kapitalismissa Euroopassa äärioikeiston puolueet ovat marssineet vallan ja politiikan eturintamaan 1990-luvulla. Tähän löytyy monia eri syitä. Sosialististen maiden hajottaminen, kapitalismin vyöryttämä globalisaatio, EU:n laajentuminen ja sen kansallisia arvoja väheksyvä politiikka, sotien ja alueellisten selkkausten raju lisääntyminen sekä kasvava pakolaisuus ovat keskeisiä tekijöitä, kun arvioidaan äärioikeiston kannatuksen kasvua. Merkittävin sytyke on kuitenkin itse kapitalismi. Se on sotien, riiston ja nationalismin ydin, josta oikeistopuolueet saavat kasvualustan. Euroopan unionin pakonomainen laajentuminen ja kansallisvaltioiden yli jyräävä politiikka kasvattavat suurpääoman ja kapitalistien valtaa. Tämä lisää oikeutettua tyytymättömyyttä, jota populistit käyttävät hyväkseen. Monissa EU-maiden hallituksissa istuu tällä hetkellä äärioikeistolaisia puolueita. Suuren poliittisen näytelmän nostattanut Jörg Haiderin Vapauspuolue (Freiheitliche Partei) Itävallassa on niistä tunnetuin. Italiassa pääministeri Berlusconin hallituksessa ovat mukana hänen oma puolueensa Forza Italia, Umberto Bossin Pohjoinen liitto ja Cianfranco Finin puolifasistinen Kansallinen liitto. Näillä kaikilla puolueilla on fasisminajan luurankoja kaapeissaan. Äärioikeistoa lähellä olevia kansallis- ja kansanpuolueita istuu myös Portugalin ja Sveitsin hallituksissa. Niillä on laajaa kannatusta Ranskan lisäksi myös Belgiassa, Hollannissa, Saksassa, Tanskassa ja Norjassa. Monissa Euroopan unioniin pyrkivissä Itä-Euroopan maissakin äärioikeisto on jyrännyt vauhdilla vallan pöytiin. Viimeisin oikeistotuuli pyyhkäisi Hollannin yli. Pari viikkoa sitten pidetyissä parlamenttivaaleissa vähän aikaisemmin ammutun Pim Fortuynin LPF-puolue (Liste Pim Fortuyn) nousi maan toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Taakse jäi muun muassa pääministeri Wim Kokin johtama sosialidemokraattinen puolue, jonka kannatus suorastaan romahti. Ranskan vaalit Ranskan presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella koettiin monia suuria yllätyksiä. Ensinnäkin äänestysprosentti oli ennätyksellisen alhainen ja jäi lähelle 70 prosenttia. Toiseksi sosialidemokraattinen pääministeri Lionel Jospin jätettiin tylysti rannalla haikailemaan menetettyä valtaa ja poliittista johtajuutta. Toiselle kierrokselle menivät nykyinen presidentti, oikeistokonservatiivi Jacques Chirac ja äärioikeiston Jean-Marie Le Pen. Jospin hävisi alle 17 % kannatuksellaan täpärästi Le Penille, joka sai reilut 17 % kaikista äänistä. Chiracin oli myös tyytyminen Argentiina kapitalismin kriisin risteyksessä Ikään kuin vitsinä kuului ajankohtaisessa ohjelmassa kysymys: mitä eroa on Japanin ja Argentiinan kriiseillä? Vastaus oli kaksi vuotta. Kysymyksen olisi voinut kääntää ylösalaisin ja asettaa seuraavasti: mitä yhteistä on Japanin ja Argentiinan kriiseillä? Kapitalismin talouden kriisi alkoi Japanissa 1990-luvun alkupuolella ja kärjistyi vuonna 1997 Kaakkois-Aasian "tiikereiden ihmeen" romahtamisella. Kriisin kierrettyä maailman Brasilian ja Venäjän kautta se iskee nyt kapitalismin keskuksiin. Globalisaatiolle pisteen asettava kriisi ilmenee tällä hetkellä korkeimmillaan Argentiinassa. Yhtä aikaa Argentiinassa kulminoituu kapitalismin keskusten ongelmat ja kolmannen maailman velkaongelma. Näin ollen on perusteltua puhua kriisin yhtymäkohdasta tai risteyksestä. Argentiinassa Duhalden hallitus pysyy vallassa ainoastaan peronistienemmistöisen senaatin tuella. Talouden tila on viimeisten kuukausien aikana huonontunut huomattavasti. Irtisanomiset kahden kuukauden sisällä (helmi maaliskuu) nousivat kahteensataan tuhanteen. BKT on vapaassa pudotuksessa eikä mikään näytä voivan pysäyttää pudotusta. Suuret pankit ja teollisuuslaitokset ovat todellisen konkurssin partaalla; monet niistä ovat jo hakeutuneet konkurssiin. Telekommunikaatioala potee samaa tautia, koska yksityistettäessä se lunastettiin lainalla eikä omalla pääomalla. Pankkien vararikolle on monta syytä. Ensinnäkin ne ovat myöntäneet suuria määriä lainoja, joiden takaisinmaksu on mahdotonta. Toiseksi armolaukauksen pankeille näyttää antavan peson devalvointi, joka on saanut pankkien omaisuuden hupenemaan. The Economist -lehden mukaan pankkien vauraus on jo "haihtunut". Devalvaatio ei näytä päättyvän, sillä suurin osa keskuspankin vapautetuista pääomista menee valuutan ostamiseen. Tosiasia on, että Argentiinassa taloudellinen järjestelmä on romahtanut, ja todellisuudessa reaalirahaa ei ole olemassakaan. Oikeastaan ei ole olemassa keskuspankkiakaan: se ei pysty KOMINFORM Ikkuna todelliseen maailmaan. alle 20 % tulokseen. Äänestäjät antoivat näin mojovan korvapuustin koko valtaeliitille, presidentille ja pääministerille, joiden yhteinen äänisaalis jäi alle 37 prosenttiin. Jospinin sosialidemokraateista vasemmalla olevat puolueet, kommunistit, radikaalivasemmisto ja kansallisvasemmistolaiset saivat noin 22 % kannatuksen. Tämäkin oli selvä protesti sosialidemokraattien ja oikeiston konsensuspolitiikalle ja Ranskan ay-liikkeen byrokraateille. Se viestii myös luokkataistelun kärjistymisestä ja alati kasvavasta demokratiavajeesta. Ranskan vaalien yhteydessä on puhuttu enemmän prosenteista kuin äänimääristä. Le Penin Kansallinen rintama kasvatti äänimääräänsä edellisistä presidentinvaaleista äänellä. Mutta vielä suuremman lisäyksen äänimääräänsä saivat sosialidemokraateista vasemmalla olevat puolueet, joiden kannatus lisääntyi peräti 1,3 miljoonalla äänellä. Tämä kertoo, että oikeiston rynnäkölle löytyy kyllä tarvittaessa vastavoimaa. Vaalien toisella kierroksella äänestäjien vaihtoehdot olivat vähissä. Valittavana oli vain joko oikeisto tai äärioikeisto. Vaalista tulikin ennen kaikkea vaali Le Peniä ja rasismia vastaan. Äänestysinto nousi lähes 80 %:iin eli ranskalaisittain normaaliksi. Chirac sai noin 80 % äänistä ja tuli näin valituksi uudelle virkakaudelle. Le Penin oli tyytyminen 20 % kannatukseen ja katkeraan tappioon. Äänestysaktiivisuuden reilu nousu ensimmäisestä kierroksesta ja Chiracin selvä voitto pedattiin kaduilla suurissa mielenosoituksissa ja kansalaiskokouksissa. Ilman niitä äärioikeiston Le Penin kannatusprosentit olisivat nousseet enemmän. Chiracin voitto ja Jospinin rökäletappio merkitsivät myös hallitusvaihdosta. Nyt oikeistolla on Ranskassa musta värisuora, kun konser- vatiivipresidentin lisäksi massa on oikeistohallitus ja pääministerinä toimii suuromistaja Jean-Pierre Raffarin. Oikeisto on torjuttava Ranskan presidentinvaalien opetukset ja oikeiston eteneminen Euroopassa on otettava vakavasti. Työväenpuolueiden on pystyttävä tarjoamaan uskottava vastavoima koko oikeistolle. Sosialidemokraattien eurooppalaisesta suurpääomaa suosivasta eliittipolitiikasta on haittaa työväestölle ja kaikille vasemmistopuolueille. Siksi porvarillista konsensusta on arvosteltava analyyttisesti ja tarmokkaasti ja toimittava myös käytännössä sitä vastaan. Kommunisteilla on tässä tehtävässä aina ajankohtainen ja tärkeä työsarka. On koottava työväestö hyvin järjestyneeseen poliittiseen liikkeeseen, joka taistelee kapitalismia ja sotaa vastaan, sosialismin puolesta. On elvytettävä joukkovoiman käyttö ja sosialistiset ihanteet. Pelkkä EU:n vastustaminen nationalistisin ja populistisin tunnuksin on lyhytnäköistä porvarillista politikointia. Sen varaan ei voi rakentaa kestävää työväenpolitiikkaa tai kansanrintamaa. Vain periaatteellinen ja hyvin järjestynyt kommunistinen puolue voi taistella suurpääoman valtakoneistoja ja koko oikeistoa vastaan. Tämä on mahdollista myös Suomessa. Arkinen ja aika ajoin raskas sekä tappiollinenkin työ on tehtävä työpaikoilla ja kansanliikkeissä. Se tarkoittaa käytännössä jokapäiväistä taistelua työn oikeudesta, kunnollisesta toimeentulosta, vapaa-ajasta ja demokraattisista oikeuksista. Se tarkoittaa myös sosialidemokraattien eliittipolitiikan paljastamista ja ay-liikkeen byrokratian ankaraa arvostelemista. RL säätämään finanssipolitiikkaa tai vaikuttamaan luottoihin, koska talouden toimintakyky on lähes olematon. Hallitus hakee pelastusrengasta IMF:lta, joka uskoo Argentiinan auttamisen nykyisissä olosuhteissa olevan yhtä kuin rahansa "polttamista". Rahat menisivät valuuttojen ostamiseen, ja todellisuudessa niillä rahoitettaisiin pääomien maastavientiä. Argentiina lykkäsi lainansa erääntyneen lyhennyserän maksamista vuodella eteenpäin. Inflaatio on noussut 34 prosenttiin, ja esim. bensiinin myynti on laskenut kolmanneksella. Peso on devalvoitunut 70 % ja kiinteistöjen arvo on laskenut jopa 60 %. Kuluttajien on mahdotonta ostaa mitään, koska heidän säästönsä pankeissa on jäädytetty. IMF vaatii velan takaisinmaksua valtion tuloista, mutta tämä merkitsee työttömyyden nousua yli 70 %:iin. IMF:n politiikka, joka on Yhdysvaltojen talousministeriön politiikka, tähtää Argentiinan konkurssiin ajamiseen. Sen jälkeen amerikkalaiset tulisivat ostamaan jatkuu sivulla 7 AUTONVUOKRAUSKESKUS Hiihtäjäntie 5, Herttoniemi Helsinki (09) Näppärästi Itäväylän varrella. Edullisempaa kuin uskotaan!

7 Argentiina... jatkoa sivulta 6 vararikossa olevia yrityksiä, jotka yksityistettäessä päätyivät eurooppalaisiin käsiin. Eurooppalaiset ovat oivaltaneet tämän, ja sen takia he yrittävät säilyttää ja kasvattaa jalansijaansa Latinalaisessa Amerikassa. Madridissa yritettiin tätä 17. ja 18. toukokuuta, kun EU:n ja Latinalaisen Amerikan välisessä kokouksessa pyrittiin 30-kohtaisella poliittisella julistuksella sitomaan Etelä- Amerikan valtioita tiiviimpään yhteistyöhön. Valtio käyttää palkkojen maksuun peson rinnalla toistakin valuuttaa, Copia, ja alueittain käytetään muitakin valuuttoja. Näiden rahojen käyttö johtaa palkkojen huimaan laskuun, koska markkinoilla näiden rahojen arvoa ei tunnusteta kokonaisuudessaan. Argentiinan kriisi on totaalinen. Yleinen vararikko koskee kaikkia yhteiskunnallisten suhteiden ilmentymiä: rahaa, pankkilainoja, valuuttamarkkinoita. Koko vaihtoarvojen prosessi on saarroksissa. Argentiinan poliittinen järjestelmä on niin ikään romahtanut, kun molemmat suuret puolueet ovat poliittisesti haaksirikkoutuneet ja poliitikoista tehdään hyökkäysten ja pilkan kohteita kadulla. Peronistit, Argentiinan populistisin puolue, ovat menettäneet uskottavuutensa joukkojen silmissä. Näiden taloudellisten muutosten aikana suhteet puolueiden ja kansan välillä ovat muuttuneet. Peronistien kannatuksen romahtamisen synnyttämän aukon täyttää vasemmisto. Työttömät ovat organisoituneet piqueteros-järjestöihin. Toinen iso puolue Union Civica Radical on miltei kadonnut. Kyseessä on muutos, jolla on jättiläismäinen historiallinen merkitys, sillä vähemmistöpuolueista on tulossa enemmistöpuolueita. Vanhoilla suurilla puolueilla on edelleen enemmistö senaatissa, mutta tämä on lakkaamattomassa piirityksessä, kuten myös pankit. Vasemmistopuolueet ovat vielä pieniä organisaatioita, mutta kansa tuntee ne ja niiden ohjelmat hyvin, koska ne ovat toimineet kauan aikaa. Partido Obreron voima on siinä, että se ennusti ajoissa kriisin tulon ja esitti oikeita iskulauseita oikeaan aikaan. Puolue kasvaa merkittävästi, koska sen onnistui nousta johtavaan asemaan kaikkien kansanliikkeiden keskuudessa. Kansanliikkeet ovat tätä nykyä omaksuneet ne iskulauseet, jotka alussa näyttivät siltä kuin kansa ei niitä ymmärtäisi ja jotka muut vasemmistopuolueet olivat hylkäämässä. Kun perinteiset puolueet eivät kykene ratkaisemaan kansan ongelmia valtion kautta, iskulause perustuslaillisesta kokouksesta tavoittaa laajojen kansanjoukkojen syvimmät rivit. Iskulause auttaa työläisten tietoisuutta kehittymään suuntaan, jossa vaaditaan kapitalismin kumoamista. Näin kansa kulkee yhtä aikaa vapautuksen ja toimenpanevan suunnan tiellä. Ensimmäinen toteutuu, koska ilmeisesti perustuslaillisen kokouksen valitsevat kaikki täysi-ikäiset, ja jälkimmäinen, koska kokous ottaa vallan käsiinsä, kumoaa voimassa olevan perustuslain ja käyttää valtaa. Tämä kokous voi päättää pankkien sosialisoinnista ja ulkomaanvelan maksusta kieltäytymisestä sekä koota kaikki vaurauden välineet suunnitelmatalouden piiriin, jossa etusija olisi työllistämisellä ja talouden elvyttämisellä, ja tarjota näin vaihtoehtoja nykyiselle ennennäkemättömälle kapitalismin umpikujalle. Eri poliittiset tahot sekä oikeistosta että keskustavasemmistosta eivät onnistuneet hoitamaan kriisiä, ja ne hajoavat. Toisaalta äärivasemmistosta on jatkuu takasivulla Tilaa Å-sikten! Haluatko Osuuskunta Luokkatiedon jäseneksi? Å-sikten Mielipidettä julkaisee Osuuskunta Luokkatieto. Lehden toimitukselliset periaatteet ja tavoitteet on vahvistettu osuuskunnan hallituksessa. Voit osallistua Å-siktenin sisällön tuottamiseen, vaikka et olisi osuuskunnan jäsen, mutta halutessasi voit myös liittyä osuuskunnan jäseneksi, mikäli olet valmis sitoutumaan Å-siktenin julkaisutyöhön. Osuuskunnan jäseneksi voit hakea ottamalla yhteyttä osuuskunnan hallitukseen Å-siktenin toimituksen kautta. Jäseneksi ottamisesta päättää hallitus. Jokainen jäsen on sääntöjen mukaan velvollinen osallistumaan osuuskuntaan yhdellä 84,09 euron osuusmaksulla. Tämän lisäksi osuuskuntaan liittymisestä peritään 8,41 euron liittymismaksu. Muita sääntöihin perustuvia maksuvelvoitteita jäsenillä ei ole. Jokainen osuusmaksun maksanut jäsen saa liittymisensä jälkeen 12 kuukauden Å-siktenit ilman tilausmaksua. Tämän jälkeen jäsen voi tilata Å-siktenin kestona edulliseen 5,50 euron jäsenhintaan. Myös Å-siktenissa ilmoittaminen ja mainostaminen on jäsenille edullisempaa. Lisätietoja osuuskunnasta, mm. osuuskunnan säännöt, saat Å- siktenin toimituksen kautta. KTP:n edustajakokous Hauholla Rauhan ja Sosialismin puolesta Kommunistinen Työväenpuolue r.p. piti 14. edustajakokouksensa viime viikon lopulla Hauholla. KTP:n puheenjohtajana jatkaa sähköasentaja Hannu Harju Vantaalta. Pääsihteeriksi valittiin pääluottamusmies Hannu Tuominen Porvoosta ja varapuheenjohtajiksi tutkija Marja Eronen Helsingistä sekä putkiasentaja Väinö Honkala Vantaalta. Työkansan Sanomien päätoimittajaksi valittiin Marja Eronen. Edustajakokous hyväksyi puolueelle eduskuntavaaliohjelman. Kommunistinen Työväenpuolue esittää vaihtoehdon Lipposen hallituksen uusliberalistiselle politiikalle, jolla köyhien ja vähävaraisten elämää on heikennetty samalla kun hallitus on politiikallaan kasvattanut suurituloisten ja suurpääoman tuloja. KTP osallistuu vuoden 2003 eduskuntavaaleihin itsenäisesti omilla listoillaan ja asettaa koko maahan ehdokkaat esittäen SKP:lle vaaliliittojen muodostamista. KTP ajaa kaikkien työläisten, vähävaraisten ja syrjäytettyjen tämän hetken suuren enemmistön asioita koventuneessa suomalaisessa yhteiskunnassa. KTP toimii maailmanrauhan puolesta sekä työttömien, pätkätyöläisten, opiskelijoiden ja eläkeläisten puolesta tehden yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa. Puolue jatkaa marxilais-leniniläisellä linjalla tavoitteenaan sosialistinen Suomi. Edustajakokous hyväksyi kaksi kannanottoa, "Oikeiston ylivalta on murrettava" ja "Ei Euroopan Unionille ja sotilasliitto Natolle". Lisäksi hyväksyttiin vetoomus Israelin hallitukselle miehityksen lopettamiseksi. RL Å-sikten Mielipiteen vuositilaus (12 numeroa) maksaa 11 euroa kestotilauksena ja 12 euroa määräaikaistilauksena. Vuosikertaa lyhyemmätkin tilausjaksot ovat mahdollisia, tällöin tilauksen hinta on 1 euro jokaista tilaamaasi numeroa kohden. Kestotilaukset laskutetaan vuoden välein. Kun määräaikainen tilausjaksosi päättyy, lähetämme siitä viimeisen lehden jälkeen tiedotteen. Tämän jälkeen voit jatkaa tilaustasi ilmoittamalla siitä Å-siktenin toimitukseen. Voit myös muuttaa tilauksesi kestotilaukseksi vaikka kesken tilausjakson. Tilausasioita voit hoitaa postitse kupongilla tai vapaamuotoisesti osoitteeseen Å-sikten Mielipide, PL 236, PORVOO, puhelimitse numeroon (019) tai sähköpostitse osoitteeseen Å-sikten Mielipide kesäkuu Kyllä kiitos! Tilaan Å-sikten Mielipiteen o kestotilauksena o vuoden määräaikaistilauksena o vuotta lyhyempänä määräaikaistilauksena: numeroa. Haluan tilaukseni alkavan numerosta. Kestotilaus maksaa 11 euroa ja määräaikaistilaus 12 euroa vuodessa, ja kumpikin sisältää 12 numeroa. Vuotta lyhyempi määräaikaistilaus sisältää haluamasi määrän lehtiä (3 11), ja tilaushinta on 1 euro jokaista tilaamaasi lehteä kohden. Nimi: Osoite: Kalenteri Paikallisia, valtakunnallisia tai kansainvälisiä tapahtumia tai määräpäiviä, joihin syytä kiinnittää huomiota: Kesäkuu 2002: 5.6. Kansainvälinen Palestiina-solidaarisuustoiminnan päivä. Helsingissä Palestiina-solidaarisuusmielenosoitus, kokoontuminen kello 17 Rautatientorilla. Mielenosoituksen järjestää Rauhanpuolustajien kokoama Palestiina-solidaarisuusryhmä Helsinki-päivä. VR:n makasiineilla Helsingin kaupungin suunnittelemia leikkauksia vastustava suurtapahtuma Espanjan suurimmat ammattijärjestöt UGT ja CCOO aikovat järjestää yleislakon juuri EU:n huippukokouksen aattona. Yleislakko olisi ensimmäinen Espanjassa kahdeksaan vuoteen. Sevillan huippukokouksesta ks. alla EU:n huippukokous Sevillassa, Espanjassa. Suuria mielenosoituksia luvassa. Espanjan hallitus on ilmoittanut pitävänsä globalisaationvastaisia mielenosoittajia terroristeina, joten suuria yhteenottojakin luvassa. Barcelonan huippukokouksessa mielenosoittajia "terroristeja" oli satoja tuhansia. Sevillan huippukokous on Espanjan puheenjohtajakauden päätapahtuma joten mielenosoitukset tulevat olemaan vieläkin suurempia Oslossa mielenosoitus ja muuta globalisaationvastaista toimintaa Maailmanpankin ABCDE-konferenssin avauspäivänä. Tapahtumia järjestää Oslo2002-verkosto, G8-kokous Kanadan Kananaskisissa. Suuria mielenosoituksia luvassa paitsi kaikkalla Kanadassa myös kaikkialla maailmassa. Muistammehan, että viime vuonna G8-kokous Italian Genovassa muuttui verisimmäksi mielenosoitukseksi vuosikausiin kiitos Berlusconin oikeistohallituksen. Lisätietoja G8-tapahtumista, tai Heinäkuu 2002: Kadunvaltaus Helsingissä. Elokuu 2002: Kadunvaltaus Porvoossa. Päivämäärä tarkennetaan myöhemmin. Tapahtumaa valmistelee Itä-Uudenmaan vaihtoehtotoiminta, Kadunvaltaus Jyväskylässä. Joulukuu 2002: EU:n huippukokous Kööpenhaminassa. Mielenosoituksia luvassa. Kalenteripalsta ottaa suurella mielenkiinnolla vastaan kaikkia epäkaupallisen tulevan toiminnan ilmoituksia riippumatta järjestäjästä. Palsta on maksuton. Puhelinnumero: Osoitetietoja ei käytetä suoramarkkinointiin.

8 8 Å-sikten Mielipide kesäkuu 2002 Ay-byrokraatit usuttivat poliisin työläisten perään Keskiviikkona 15. toukokuuta Metalliliiton suuret ammattiosastot järjestivät Tikkurilassa mielenosoituksen samaan aikaan, kun Metallityöväen liiton liittovaltuusto piti kevätkokoustaan. Ympäri maata saapuneet Metallin rivijäsenet sekä paikalliset luottamusmiehet vaativat liiton linjaa tehtävän jäsenistön eikä kenenkään muun etujen mukaisesti. Mielenosoitus tuomitsi tupon tavoittelun ja vaati liittovaltuustoa ottamaan Metallin tavoitteiksi tuntuvat palkankorotukset ja työajan lyhentämisen. Samalla, kun mieltä osoitettiin liittovaltuuston kokouspaikan ulkopuolella, paikalliset luottamusmiehet veivät mielenosoittajien vaatimukset tiedoksi Metallin liittovaltuustolle. Ja miten liittovaltuuston kokoukseen osallistuneet ylimmät ay-byrokraatit vastasivat jäsentensä vaatimuksiin liiton tavoitteiden muuttamisesta? Kutsumalla poliisin häätämään mielenosoittajat! Tämä on skandaalimaista, mutta toisaalta tämä osoittaa, kuinka horjuvalla pallilla byrokraatit nyt tuntevat istuvansa. Kun työläisjoukot lähtevät liikkeelle, osoittavat byrokraatit käytännön toimiensa kautta seisovansa porvariston puolella, ja heidän on puolustauduttava työläisten kovenevia vaatimuksia vastaan poliisin avulla. Postin lakko osa kasvavaa lakkoliikettä Suomessa Saksan metallityöläiset voittivat Saksan IG-Metallin työläiset päättivät voitollisen lakkonsa. Palkankorotuksia saatiin 4 % tälle vuodelle ja lisäksi 3,1 % ensi vuoden kesäkuusta lähtien. Työnantajien alkuperäinen tarjous oli 3,3 prosenttia. Lakko ilmaisi työväenluokan uutta tuloa taisteluareenoille Euroopassa ja sai laajasti julkisuutta joka maassa. Italian kolmentoista miljoonan työläisen yleislakon jälkeen pidetään varmana, että palkkavaatimusten lisäksi tulevat taistelut asettavat päiväjärjestykseen muitakin polttavia teemoja. Eläkeuudistukset, peruspalvelujen leikkaukset, kansalaisoikeuksien kaventaminen tai äärioikeiston nousu ovat muutamia näistä. Saksan eteläosien tehtaat sammuivat pistelakkojen seurauksena, ja Berliinissä ja Brandenburgissa tilanne oli sama. Mielenosoituksia ja työnseisauksia järjestettiin koko maassa. Volkswagenin työläiset osoittivat tehtaidensa edessä tukensa IG-Metallin tovereilleen Hannoverissa. Gerhard Schröder Berlusconin tavoin kutsui ennen lakkoa työläisten järjestöt koolle ja varoitti uhkaamalla, että jos sosiaalidemokraatit häviävät vaalit ensi syksyllä on tämä työläisten syytä. Oikeiston kortilla demarit yrittävät näin saada työläisiä porvariston pimeimpien suunnitelmien taakse. Hänen yrityksensä ei mennyt läpi, ja metallityöläiset lähtivät taistojen tielle. Viesti on objektiivisesti seuraava: jos Schröder palvelee kapitalismin etuja, niin hän saa luvan mennä; mikäli tilalle tulee oikeistohallitus, odottaa sitä samaa kohtalo. Työläisten mielialat ovat kohentuneet, ja monet heistä lähtivät lakon jälkeen kadulle huutamaan Saksassa vierailleelle Bushille ULOS. DM Perjantaina kaikki Postin 300 konttoria pysyivät kiinni Postin toimihenkilöliiton työtaistelun vuoksi. Lakkoon osallistuneet 1500 postilaista protestoivat Postin henkilöstöpolitiikkaa vastaan. Posti ilmoitti torstaina muuttavansa osan konttoreistaan yrittäjävetoisiksi elintarvikekioskeiksi yhdessä Wihurin kanssa. Työntekijät eivät hyväksy tämänkaltaista toiminnan ulkoistamista. Samalla työntekijät ilmaisivat vastustavansa Postin pyrkimystä muuttaa jopa 350 työntekijän työsuhde osa-aikaiseksi. Työntekijöiden ansiotaso putoaisi osa-aikaistamisen myötä. Posti ei ole enää entisensä. Jo useiden vuosien ajan on Posti huonontanut kerta toisensa jälkeen paitsi työntekijöidensä asemaa myös asiakaspalveluaan. Näin tehdään siksi, että Postin liiketoiminta olisi kannattavaa Postin merkitys julkisena palveluna on nykyään sivuseikka. Kannattavuuteen pyritään siksi, että Posti voitaisiin yksityistää. Nykyisen uusliberalistisen talouspolitiikan pyrkimyksenä on muuttaa julkiset palvelut yksityistä pääomaa paremmin hyödyttäviksi, ja useimmiten tämä tarkoittaa palveluiden yksityistämistä. Posti on jo pilkottu useaan yhtiöön, ja osa yhtiöistä on jo myyty yksityisille. Nyt myös postikonttoreita ollaan yksityistämässä ja muuttamassa kioskeiksi. Aivan kuten Postin yksityistäminen noudattaa sitä samaa uusliberalistista talouspolitiikkaa, jonka seurauksena kunnallisiakin palveluita karsitaan kovalla kädellä, samoin postilaisten lakko on osa sitä lakkoliikettä, joka nyt on kasvamassa Suomessa ja johon mm. Helsingissä lakolla varoittaneet KTV sekä hoitohenkilökuntien liitot ovat liittymässä. Niin makaa kuin petaa, tiedoksi tämä porvaristolle. Myös yksityissektorilla on nähtävissä selvää lakkojen määrän kasvua, kun työläiset eivät enää suostu ottamaan kapitalismin taloudellista kriisiä maksettavakseen irtisanomisten ja lomautusten muodossa. Tänä vuonna pienempiä lakkoja on ollut jo useita ja lakkoihin osallistuneiden työntekijöiden määrä lasketaan useissa tuhansissa. Kasvava lakkojen määrä on merkittävä sikäli, että ne ovat kaikki ns. laittomia lakkoja eli voimassa olevien työehtosopimusten aikana järjestettyjä. Tämäkin osoittaa, että työläiset ovat saaneet tarpeekseen jatkuvasta työehtojen huonontamisesta, irtisanomisista ja tupopelleilystä. Suomen työläiset ottavat päivä päivältä uusia askelia kohti sitä samaa tietä, jolla Italian, Saksan ja Kreikan työläiset suurine lakkoineen jo ovat. Argentiina... jatkoa sivulta 7 syntynyt erittäin voimakas pooli sen laajan poliittisen kokemuksen seurauksena, jonka aikana kaikilla puolueilla ja järjestöillä oli mahdollisuus testata tehokkuutensa, ohjelmansa ja ehdottamansa ratkaisut kriisistä pois pääsemiseksi. Tämä poliittinen prosessi on päättynyt. Argentiina on tullut uudelle vallankumouksen kriisin tasolle, jonka pääroolia näyttelevät vasemmiston vallankumoukselliset puolueet ja jonka seuraukset tulevat olemaan välittömiä ja ulottuvat kauas maan ulkopuolelle. Peruuttamattomia prosesseja on jo alkanut niin Brasiliassa ja Uruguayssa kuin Espanjassa ja muualla Euroopassa. Toinen vaihtoehto on vallankaappausyritys. Porvariston ei ole mahdollista hallita enää parlamentaarisin menetelmin, se tarvitse Marxilaisen Työväenliiton Kapitalismin kriisin analyysissa maaliskuussa 2002 kirjoitimme ay-byrokraattien ja liittojen rivijäsenten välisestä ristiriidasta ja sen purkautumisesta seuraavasti: "Pettymys ammattiliittoihin voi lähitulevaisuudessa purkautua massiivisena liitoista eroamisena, etenkin sen jälkeen, kun ansiosidonnainen työttömyysturva romuttuu eivätkä työläiset ja työttömät enää pysty käyttämään liittoja vakuutusyhtiöinä. Tämä joukkoeroaminen on mielestämme väärä ratkaisu, sillä ratkaisun tulee olla se, että työläiset heittävät byrokraatit pois liittojen johdosta ja antavat ay-liikkeelle uuden sisällön. Meidän ei pidä laskea sen varaan, että tämä tapahtuisi itsestään, vaan meidän on agitoitava työläisten keskuudessa tämän ratkaisun puolesta." Metallin suurten ammattiosastojen protesti Tikkurilassa toisaalta osoittaa, että tuolloin esittämämme analyysi on kenties jopa liian pessimistinen. Työläisten taistelutahto ja periksiantamattomuus näyttääkin olevan suurempaa kuin mitä tuolloin osasimme arvata. Tosin meillä on tästä vasta yksi osoitus, mutta lisäesimerkkejä ei tarvinne kauaa odottaa. Sen sijaan, että Metallin työläiset olisivat eroamassa liitoistaan, Lisää työttömiä Porvooseen Ensto Parts Oy:n yt-neuvottelut ovat päättyneet, ja yhtiö irtisanoo Porvoosta 34 työntekijää. Irtisanotuille tarjottiin mahdollisuutta siirtyä yhtiön Salon tehtaalle, jonne yhtiön muovituotteiden tuotanto jatkossa keskitetään, mutta yksikään ei ollut valmis muuttamaan nykyisestä kotikaupungistaan. Pääluottamusmies Matti Eloranta on kuitenkin toiveikas. Hän odottaa talouden kääntyvän paremmaksi, jolloin yhtiö palkkaisi lisää henkilökuntaa, ja nyt irtisanotut ovat lainkin mukaan jonossa ensimmäisinä otettavaksi takaisin töihin. Yhtiön toimitusjohtaja Seppo Martikainen on hänkin luottavainen Ensto-konsernin tulevaisuuden suhteen. Tilanne kuulemma elää koko ajan, ja erityisesti kansainvälisillä markkinoilla, joilla Enstokin toimii. (Borgåbladet ) Tässähän se homman juju piileekin. Kansainvälisillä markkinoilla hallituksen, joka hallitsee presidentin ukaaseilla. he valmistautuvat toimintaan, joka haastaa liiton ylimmän byrokratian ja sen tupohakuisuuden: "Syksyllä käynnistyviä sopimusneuvotteluja aiotaan vauhdittaa myös eri työpaikoilla järjestettävillä työnseisauksilla syyskuun aikana" (Vaikuttava tietotoimisto ). Vaikka työläiset osoittautuvat olevan valmiimpia byrokraattien heittämiseen pois liitoistaan kuin mitä olemme osanneet odottaa, ei tämä vähennä meidän tehtävämme arvoa: edelleen tehtävänämme on agitoida työläisten keskuudessa byrokraattien sivuun sysäämisen ja militanttien ammattiliittojen puolesta. ei mene hyvin, eikä näköpiirissä ole, että jatkossakaan menisi paremmin. Irtisanotut enstolaiset saavat työpaikkansa takaisin, jos kansainvälinen talous kääntyy nousuun tällaisen viestin välittää Martikainen rivien välissä. Kuten kirjoitamme sivulla 2, talouskriisi syvenee edelleen maailmalla. Ensto-konsernin tehtailla on vuoden sisään käyty neljät yt-neuvottelut, joiden jälkeen työpaikkansa on menettänyt yhteensä noin 70 työntekijää. Käännettä parempaan ei taloudessa ole odotettavissa, ei Suomessa, ei Euroopassa eikä Yhdysvalloissa. Sen sijaan käännettä työttömyysluvuissa jo näkyy, mm. Helsingissä akateemisten työttömyys on kääntynyt nousuun. Nyt työnsä menettävät enstolaiset tuskin tulevat enää saamaan töitä entisestä yhtiöstään, vaan he siirtyvät rumentamaan Porvoon työttömyystilastoja. Armeija ei voi yrittää vallankaappausta, sillä upseeristo on siihen diktatuurin ja Falklandin sodan tappion jälkeen liian heikko. Tällä hetkellä olosuhteet eivät ole otolliset sotilaiden väliintulolle. Poliittisella vallankaappauksella tulee olemaan kuitenkin armeijan tuki. Jos tällainen mahdollinen vallankaappaus epäonnistuisi, sitä seuraisi uusi vallankumouksen aalto. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen on tuotettu tietoisesti mielialaa, että mikään tämän järjestelmän ulkopuolella ei ole mahdollista. Kriisi ja vallitseva tilanne pakottaa kansan rikkomaan rajoja, mutta se ei tarkoita, että ihmisillä olisi riittävästi itseluottamusta siihen. Joukot etenevät pakosta. Kriisi valmistelee maaperää suurelle harppaukselle ihmisten mielialoissa. Luokan tietoisuus on konservatiivista ja se edustaa mennyttä aikaa, mutta tämä on muuttumassa nopeasti. Perustuslaillisen kokouksen iskulause tähtää tähän. Se yhdistää menneen tulevaan. Kriittiset äänet vasemmalta korostavat, että tämä on menneisyyden lause. Oikeiston arvostelijat sanovat, että tämä kuuluu tulevaisuuteen, koska se tarkoittaa vallankumouksellista hallitusta, jolla on täydet valtuudet ja valta. Siinä piilee iskulauseen voima. Tämän yhteyden mennen ja tulevan välillä pitää tuottaa välttämätöntä kehitystä, siirtymistä vallankumouksellisen prosessin voitolle. Sen lisäksi iskulause perustuslaillisesta kokouksesta on välttämätön askel kaikkien kapitalismin kumoamiseksi taistelevien voimien koolle saamiseksi. DM Artikkeli julkaistaan hieman lyhennettynä. Lyhentämätön artikkeli on luettavissa internetissä osoitteessa _Argentiina.html.

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti

Talouden näkymät ja riskit. Reijo Heiskanen Pääekonomisti Talouden näkymät ja riskit Reijo Heiskanen Pääekonomisti Maailmantalouden kasvuennusteessa pientä laskupainetta, mutta iso kuva pitkälle ennallaan Maailmantalouden kasvu uhkaa jäädä hieman aiempia arvioita

Lisätiedot

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015*

LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 1 LYHYEN ELPYMISEN PÄÄLLE UUSI TAANTUMA BKT:n vuosimuutokset 1989-1997 ja 2007-2015* 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% 0% -1% -2% -3% -4% -5% -6% -7% -8% -9% 1989/2007 1990/2008 1991/2009 1992/2010 1993/2011 1994/2012

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010

Irlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen

Lisätiedot

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät

Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Euroopan Unionin talouskriisi ja Suomen talouden näkymät Sixten Korkman ETLA Suuryritysten riskienhallintapäivä, Finlandia talo 25.1.2012 If Vahinkovakuutusyhtiö Globaalinen talouskehitys Iso murros: muuttuva

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 8: Eurojärjestelmän perusteista ja euron kriisistä 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: http://www.ecb.int/home/html/index.en.html

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi

Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Euroopan kärjistyvä talouskriisi ja Suomi Pohdintaa Syyskuu 2012 Reijo Vuorento Apulaisjohtaja, kuntatalous Suuralueiden väestö 1975-2050, keskiennuste 2 Teollisuustuotannon kehitys maailmassa alueittain

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta

Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Erkki Liikanen Suomen Pankki Ajankohtaista rahoitusmarkkinoilta Kesäkuu 2015 Eduskunnan talousvaliokunta 30.6.2015 Julkinen 1 Sisällys Keveä rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä EU:n tuomioistuimen

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla

Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Kriisin uhkien vähentäminen rahoitusmarkkinasäätelyn avulla Tieteiden yö Rahamuseo 10.1.2013 Esa Jokivuolle Suomen Pankki Sisältö Rahoituskriisit - uhka vai mahdollisuus? Miksi rahoitusjärjestelmä joutuu

Lisätiedot

OECD 2OO4 TUKEVA POHJA PÄÄTÖKSENTEOLLE JA VÄLINE GLOBALISAATIOKEHITYKSEN ANALYYSIIN JA HALLINTAAN JORMA JULIN 5.5.2004 OECD! 30 JÄSENTÄ - SLOVAKIA HYVÄKSYTTIIN VIIMEISENÄ JOULUKUUSSA 2000! LÄHES PARIKYMMENTÄ

Lisätiedot

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista

Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Eurokriisin vaikutukset esimerkkinä taloudellisesta katastrofista Author : albert John Maynard Keynes luonnehti eräässä kirjoituksessaan 1930-luvun lamaa nykyajan suurimmaksi sellaiseksi katastrofiksi,

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI?

Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? Palkansaajan ostovoima ja verotus 2013 ja 2014 MITÄ TULI PÄÄTETTYÄ? ENTÄ SEURAAVAKSI? 1 VERO- JA TALOUSLINJAUSTEN NÄKYMISTÄ 1) Mitä tuli päätettyä? palkansaajan ostovoima raamisopimuksen ja hallituksen

Lisätiedot

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen

Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Pankkikriisit ja niiden ehkäiseminen Matti Estola Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Luento 3: Suomen pankkikriisi 1990-92 1 1 Tämän luennon tekstit on poimittu lähteistä: Ruuskanen, Osmo: Pankkikriisi

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI

HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI HE 57/2010 vp HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE VUODEN 2010 TOISEKSI LISÄTALOUSARVIOKSI Viitaten tämän esityksen yleisperusteluihin ja yksityiskohtaisten perustelujen selvitysosiin ehdotetaan, että Eduskunta

Lisätiedot

***I MIETINTÖLUONNOS

***I MIETINTÖLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 12.7.2010 2010/0137(COD) ***I MIETINTÖLUONNOS ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon

Lisätiedot

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät?

Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? Kuinka pitkälle ja nopeasti asuntomarkkinat yhdentyvät? OP -kiinteistökeskusten 60-vuotisjuhlaseminaari 9.8.2006 Pentti Hakkarainen, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki Asuntomarkkinoilla vahvoja kansallisia

Lisätiedot

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen?

- mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? The Economist ERVV, EVM, EVVK? - mistä EU:n kriisijärjestelmissä on kyse? - miten ne vaikuttavat Suomeen? Martti Salmi Kansainvälisten asioiden sihteeristö Valtiovarainministeriö Kriisin eteneminen EU-maissa

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa

Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Lehdistötiedote 6.3.2015 Grant Thorntonin tuore Women in Business -tutkimus: Naisten määrä johtotehtävissä laskenut selvästi myös Suomessa Naisjohtajien määrässä on ollut havaittavissa hidasta laskua viimeisen

Lisätiedot

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta

KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta JULKAISTAVISSA 13.. KLO 01.00 JÄLKEEN KANSALAISET: EI LISÄÄ LAINAA KUNNILLE -Kuntien lainakatolle kannatusta Kunnan lainanoton lisääminen sai vähiten kannatusta keinona tasapainottaa taloutta. Tämä käy

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto

Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto Rahoitusmarkkinoiden vakauttaminen Lauri Holappa Ratkaisuja maailmantalouden kriisiin 10.9. 8.10.2012 Helsingin suomenkielinen työväenopisto 1 Luennon sisältö 1. Spekulaatio ja epävakaisuus rahoitusmarkkinoilla

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA SUOMEKSI TILASTOTIETOJA Virolle 14,1 miljardin kruunun matkailutulot! Matkailu on merkittävä tulonlähde Virolle. Vuonna 2004 Viroon tuli matkailukruunuja 14,1 miljardin kruunun edestä, 15 prosenttia enemmän

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011

Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa. Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Kansainvälinen sijoitusstrategia Ylös, alas vai vaakalentoa Investment Strategy and Advice Syyskuu 2011 Markkinat reippaassa pudotuksessa Omaisuuslajien kehitys, viimeiset 12 kk 2 Osakkeet eivät saavuttaneet

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014

Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Venäjä: Kuka muistaisi kuluttajaa? Sanna Kurronen Joulukuu 2014 Siperian talvi jatkuu koko vuoden 2015 Sanktiot eivät poistu vuoden 2015 aikana ja öljyn hinta jää 70-80 dollariin, minkä seurauksena: Venäjän

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009

Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne ja julkisen talouden haasteet Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Tiedotustilaisuus 23.1.2009 Taloudellinen tilanne 1 Kansainväliset talousongelmat alkoivat rahoitusmarkkinoilta

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015

Markkinakatsaus. Kesäkuu 2015 Markkinakatsaus Kesäkuu 2015 Talouskehitys EK:n luottamusindikaattorit edelleen toukokuussa pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, rakentamisessa ja kaupan alalla kuitenkin merkkejä paremmasta Euroalueen

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti

Talouden suunta. Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013. Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Talouden suunta Reaalitalous nousee nytkähdellen, korot pysyvät alhaalla 4.9.2013 Pasi Kuoppamäki Pääekonomisti Ostopäälliköiden odotukset Odotukset nousseet euroalueella 2 25-09-2013 3 Kuluttajien luottamus

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Äänestäjien liitto ry

Äänestäjien liitto ry Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013

Rahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto

TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille. Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto TTIP mahdollisuus harvoille, uhka kaikille muille Rauhanpäivät 18.1.2015 Marissa Varmavuori TTIP-verkosto Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP) Sopimuksen odotetaan lisäävän kauppaa,

Lisätiedot

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010

Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Eurooppa-neuvoston jälkilöylyt, kommentteja 21.12.2010 Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 I. Julkisen talouden velkakriisi 2 Julkisen talouden alijäämä 10 Espanja Irlanti Italia Kreikka Portugali Saksa Ranska

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy.

Suomalaisista puolueista. Ulla-Riitta Mikkonen /Arffman Consulting oy. Suomalaisista puolueista Suomen ruotsalainen kansanpuolue perustettiin vuonna 1906. syntyi reaktiona äänioikeuden laajenemiseen ja oli vastavoima radikaalille fennomanialle (=suomalaisuudelle) halusi koota

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto

SUOMEKSI. Tietoa Unionenista. Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto SUOMEKSI Tietoa Unionenista Ruotsin suurin yksityisen sektorin ammattiliitto Jäsenistöömme kuuluu muun muassa projektipäälliköitä, insinöörejä, toimihenkilöitä, ekonomisteja, IT-asiantuntijoita, teknisiä

Lisätiedot

MYYRAS VIIRILÄN OMAKOTIYHDISTYS RY/MYRAS VIIRILÄ EGNAHEMSFÖRENING RF

MYYRAS VIIRILÄN OMAKOTIYHDISTYS RY/MYRAS VIIRILÄ EGNAHEMSFÖRENING RF Säännöt MYYRAS VIIRILÄN OMAKOTIYHDISTYS RY/MYRAS VIIRILÄ EGNAHEMSFÖRENING RF 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA KIELI Yhdistyksen nimi on Myyras - Viirilän Omakotiyhdistys ry/myras Viirilä Egnahemsförening rf. Yhdistyksen

Lisätiedot

Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat. Pasi Sorjonen 17/02/2014

Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat. Pasi Sorjonen 17/02/2014 Keskuspankkien kokouspöytäkirjat aukeavat Pasi Sorjonen 17/02/2014 Keskuspankkien pähkäilyä ja luottamuksen mittausta Viime viikon antia: Euroalueen nousu jatkuu BoE korjasi linjaansa Suomesta karmeat

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen

Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen Matti Sarvimäki (yhdessä Laura Ansalan, Essi Eerolan, Kari Hämäläisen, Ulla Hämäläisen, Hanna Pesolan ja Marja Riihelän kanssa) Viesti Maahanmuutto voi parantaa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011

Velkakriisi-illuusio. Jussi Ahokas. Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisi-illuusio Jussi Ahokas Oulun sosiaalifoorumissa 10.9. ja Rovaniemellä 15.9.2011 Velkakriisin syövereissä Julkisen sektorin velkaantuminen nopeutunut kaikissa länsimaissa Julkinen velkaantuminen

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA

JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA Verot, menot ja velka JULKINEN TALOUS ENSI VAALIKAUDELLA - VALTION MENOT 2012-2015 - VEROTUKSEN TASO 1 Ruotsi Bulgaria Suomi Viro Malta Luxemburg Unkari Itävalta Saksa Tanska Italia Belgia Alankomaat Slovenia

Lisätiedot

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012 OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ Aamukahvit 2012 Talouskehitystä hallitsee finanssikriisi Useat maat ovat jo pitkään rahoittaneet julkista taloutta velalla. Velan määrässä on saavutettu katto. Kreikassa velkakatto

Lisätiedot

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi

Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Kansainvälisen talouden näkymät ja Suomi Suomen Kauppakeskusyhdistyksen vuosiseminaari Kansallismuseon auditorio Helsinki 25.10.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Eräiden maiden kokonaistuotanto

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Työllisyys

Toimintaympäristö: Työllisyys Toimintaympäristö: Työllisyys Tampere 24.3.2009 Jenni Kallio Prosenttia 31.12. 14,0-19,4 (13) 11,0-13,9 (25) 8,0-10,9 (32) 6,0-7,9 (20) 3,6-5,9 (13) Työllisyys 2008 % 25,0 22,5 Työttömyys kääntyi nousuun

Lisätiedot

Valtion lainanotto 1800-luvulta nykypäivään. Mika Arola 21.4.2015

Valtion lainanotto 1800-luvulta nykypäivään. Mika Arola 21.4.2015 Valtion lainanotto 1800-luvulta nykypäivään Mika Arola 21.4.2015 Valtionvelka 0 10 20 30 40 50 60 70 80 1860 1864 1868 1872 1876 1880 1884 1888 1892 1896 1900 1904 1908 1912 1916 1920 1924 1928 1932 1936

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007

Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 AVAIMESI VAHVAAN VARAINHOITOON Helsingin pörssin lupaavimmat osakkeet 2007 Markus Salin Salkunhoitaja Elina Pankkiiriliike Oy www.elinavh.fi Elina Pankkiiriliike Oy Elina on sitoutumaton kotimainen varainhoitoyhtiö

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 126 127 SISÄLLYS N:o Sivu 126 Laki Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja

Lisätiedot

Tasavallan presidentin vaali

Tasavallan presidentin vaali Tasavallan presidentin vaali 2012 Selkoesite Presidentinvaali Tämä esite kertoo presidentinvaalista, joka järjestetään Suomessa vuonna 2012. Presidentin tehtävät Presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA

PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA 012 Peruste #1 2 2015 väki ja valta PUOLUEIDEN JÄSENMÄÄRÄT LASKEVAT EUROOPASSA UUDELLEEN- ARVIOINNIN PAIKKA Puoluejäsenyyksien määrä vaihtelee suuresti Euroopan maissa. Vaihtelusta huolimatta luvut ovat

Lisätiedot

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä.

Hallintaanottomenettelystä säädetään asunto-osakeyhtiölain 8 luvussa, ja sitä voidaan soveltaa automaattisesti kaikissa asunto-osakeyhtiöissä. 3 Huoneiston hallintaanotto 3.1 Hallintaanotto lyhyesti Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan sitä, että taloyhtiö ottaa osakkaan huoneiston hallintaansa määräajaksi osakkaan tai esimerkiksi tämän vuokralaisen

Lisätiedot

Kansanedustajat, syksy 2015

Kansanedustajat, syksy 2015 Kansanedustajat, syksy 215 1. Puolue 1 2 4 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen kansanpuolue Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät 4 2. Vastaajan sukupuoli 1 2 Nainen

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

Euroopan talousnäkymät

Euroopan talousnäkymät Sixten Korkman, ETLA TAF-seminaari Suomi vuonna 2025, Helsingin Messukeskus, 27.1.2012 Euroopan talousnäkymät 1. Missä mennään? 2. Mistä lähdettiin liikkeelle? 3. Mikä meni pieleen? 4. Minkälaisen rahaliiton

Lisätiedot