Seudullinen yhteistyö Päijät-Hämeessä luvulla. Tallukka, Vääksy kehitysjohtaja José Valanta Lahden kaupunki

Transkriptio

1 Seudullinen yhteistyö Päijät-Hämeessä luvulla Tallukka, Vääksy kehitysjohtaja José Valanta Lahden kaupunki

2 Yhteistyön pitkä historia Lahden seudulla Kuntien välinen yhteistyö on ollut hyvin käytännönläheistä ja ulottunut hyvin monille yhteiskuntaelämän alueille itse maakunta-aate rantautui Päijät-Hämeeseen oman maakuntaliiton muodossa viimeisenä maassamme vasta 1968 Mutta alue yhdisti maakunta- ja seutukaavatoiminnan maassa ensimmäisenä 1980-luvun lopussa. Lakisääteisen maakuntahallinnon, pelastustoimen, erikoissairaanhoidon ja erityishuollon palveluiden lisäksi on seudullisesti organisoitu mm. ammatillinen toisen asteen koulutus, työpajatoiminta kuin ammattikorkeakoulutoiminta jo 1990-luvun puolivälistä lähtien. Osittain uudistusta on ajanut kuntien aito yhteistyöhalu, mutta ehkä suurempana ajurina olivat 1990 luvun kunnallistalouden ongelmat. Tuolloin perustettiin mm. Päijät-Hämeen koulutuskonserni ja Lahden Seudun Yrityskeskus Oy, seudullinen jätehuolto oli yhtiöitetty jo hieman tätä aiemmin. Viimeksi mainitussa pontimena yhteistyöhän oli jätelain kiristyminen

3 Yhteistyön pitkä historia Lahden seudulla Myös kuntayhtymien ulkopuolinen yhteistoiminta alkoi tiivistyä vuosituhannen vaiheessa ja siitä voi katsoa muotoutuneen jo vakiintunut toimintapa Lahden seudulla. Erityisesti viimeksi kulunut kymmenvuotiskausi on ollut hyvin tapahtumarikas jakso ja yhteistoiminnan intensiteetti on kasvanut melkoisesti, arviointiinpa asiaa tehtyjen selvitysten, toteutettujen organisointien tai muodostuneiden yhteistoimintaorganisaatioiden vuosibudjettien perusteella. Käytännön organisoinneista voidaan nostaa maakuntamme sosiaalija terveydenhuolto, joka uudelleenorganisoinnin vuonna Tuolloin toimintansa aloitti niin Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä sekä peruspalvelukeskukset Oiva ja Aava. Lisäksi alueen elinkeinopoliittinen kehittäminen organisoitiin uudelleen Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:ksi vuonna 2005 ympäristöteknologiaan painottuva uusi teknologiakeskus eli Lahden Tiede- ja yrityspuisto Oy:n oli syntynyt vuotta aikaisemmin.

4 Yhteistyön pitkä historia Lahden seudulla 2000 luvun vaiheessa seurasi ohjelmapoliittisten hankkeiden esiinmarssi. Meillä niistä toteutettiin kolmea eli Osaamiskeskustaohjelmaa, Aluekeskusohjelmaa sekä Seutukuntien tuki hanketta. Viimeksi mainittua toteuttamaan perustettiin myöhemmin Lahden kaupunkiseudun seutuhallinto niminen organisaatio. Seutuhallinnon muodostamisella kaupunkiseudun kunnat Asikkala, Hollola, Lahti, Nastola ja Orimattila halusivat luoda kiinteämmän ja konkreettisemman yhteistyöfoorumin maakuntaliiton rinnalle Sektorikohtaista yhteistyötä on tehty jo 1960-luvulta lähtien erityisesti yhdyskuntasuunnittelussa, jossa ensimmäinen rakennemallityö Sen jälkeen työ on uusittu vielä kolmesti, viimeksi vuonna 2004

5 Yhteistyön pitkä historia Lahden seudulla Löyhästi organisoitu yhteistoiminta alkoi 1973, jolloin perustettiin Lahden, Hollolan ja Nastolan kuntien johtavien viranhaltijoiden työvaliokunta (1977 mukaan hallitusten puheenjohtajat ) Tehtävinä alkuvaiheessa mm. yhdyskuntasuunnittelu, kuluttajaneuvonta, matkailu, tekninen huolto ja kaupalliset palvelut) 1980 luvulla toiminta ulottui kattamaan myös elinkeinotoimintaa, markkinointia ja edunvalvontaa. Vuonna 1989 yhteistoimintaan liittyivät myös Asikkala ja Orimattila ja toiminta laajeni näin koko kaupunkiseutuun. Kuntien välillä oli kuitenkin suuria keskinäisiä epäluuloja, yhteistyö kangerteli pahoin eivätkä konkreettiset yhteistyöhankkeet edenneet toivotusti. Kaikki muut syyttivät Lahtea sanelusta ja toisaalta kunnat vahtivat sitä ettei mikään kunta vain hyötyisi yhteistoiminnasta muita enemmän - Tässä on jotain tutun kuuloista Valmistelua ei oltu organisoitu kunnossa, toimintamalleja ei ollut vahvistettu eivätkä kunnat sitoutuneet toimintaan kovin syvällisesti

6 Lahden seutuhallinnon valmistelusta Yhteistyö astui uudelle tasolle vasta kun lahden seudun kunnat hakeutuivat mukaan SEUTU kokeiluun ja perustivat seutuhallintoorganisaation Seututoimistossa oli laajimmillaan 7 määräaikaista henkilöä, toimintamalli muistutti kuntayhtymää Hankevalmistelu tapahtui kuntien asiantuntijoista koostuvissa teemaryhmissä (vuosittain n erilaista) puheenjohtajuudet jakautuneet kuntien ja seutuhallinnon kesken, sihteeriydet pääasiassa seutuhallinnolla Yhteistyön kohteena koko kunnallinen toimintakenttä edunvalvonnasta ja yhdyskuntasuunnittelusta julkisen infrastruktuurin toteuttamiseen ja ylläpitoon sekä kunnallisen palvelutuotannon järjestämiseen. Kun myöskään kunnat eivät olleet vapaaehtoisesti delegoineet seutuhallinnolle varsinaisia toiminnallisia tehtäviään alkoi yhteistyön poliittista ohjausta varten luotu päätöksenteko- ja ohjausrakenne näyttää tehtäviinsä suhteutettuna vähintäänkin yliorganisoidulta.

7 Lahden seutuhallinto - organisointimalli Seutuvaltuusto (43 jäsentä) TARK LTK (7 jäsentä) Seutuhallitus (12 jäsentä) seututoimisto (7 hlö) Kuntatekniikan Johtokunta (6 jäsentä) Työvaliokunta (10 jäsentä) Lahden seudun Kuntatekniikka ( ma hlö)

8 Lahden seutuyhteistyön kehityksestä Toimintaa rahoittivat sekä kunnat että vähissä määrin valtio Vuoden 2007 seutuhallintoon mukaan viisi uutta kuntaa eli Heinola, Hämeenkoski, Kärkölä, Padasjoki ja Sysmä. Samalla seutuvaltuustoon 43 -jäsentä ja hallitukseen 12 Toiminnan laajentuminen lähes koko maakunnan alueelle voidaan tulkita luottamukseksi seutuhallinnolle Toisaalta laajeneminen oli jälkikäteen ajatellen eräänlainen kuoleman suudelma koko seutuhallinnon toiminnalle. Muodostunut uusi tilanne korosti vääjäämättä jo entisestään aavistuksen kilpailullista asetelmaa maakuntaliiton ja seutuhallinnon välillä rakenteellinen samankaltaisuus ja maakuntaliiton halu tehdä entistä vahvemmin kunnallisten palveluiden kehittämistyötä vahvisti osaltaan tätä vaikutelmaa

9 Lahden seudulla seudullisia organisointeja mm: Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy, PHKK ky (ammatillinen 2.aste) LADEC Oy, Lahden Seutu Lahti Region Oy, Päijät-Tili Oy, Lahden seudun kuntatekniikka OY seutulippu, joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelma, kirjastotietokannat, mittaus- ja paikkatieto, seudullinen rakennemallikaava, Lahden seudun hankintatoimi, tietohallinto, PHSOTEY, Wellamo kansalaisopisto, vesihuoltoyhteistyö ympäristönsuojelu (ltk ja vh-toimet), PäijätNeuvo, PalveluSantra, sijaishankintatietokannat Vellamo -kansalaisopisto Peruspalvelukeskukset OIVA ja AAVA sivistystoimen seutukehittäjä, seudullinen joukkoliikennelogistikko, koulukuljetussuunnittelija, lukioverkkoselvitys, sähköinen palvelualusta, rakennusvalvontayhteistyö, MPK, TTH Oy jne

10 Lahden seutuyhteistyön kehityksestä Osin edellä kuvattua kehitystä ajoi valtakunnallisen kunta- ja palvelurakenneuudistuksen organisointi maahamme keväällä 2005 Monissa osin maata PARAS hankkeella onnistuttiin saamaan kunnat hakemaan tosissaan yhteistyömahdollisuuksia, Lahden seudulla logiikkaa toimi nähdäkseni juuri päinvastoin Meillä hyvin edennyt seudullinen yhteistoiminta hetkellisesti loppui ja lähti ehkä osin jopa akanvirtaan kun alueen toimijoiden energia siirtyi PARAS hankkeeseen liittyvien yhteistyöselvitysten laadintaan. PARAS lainsäädännön myötä Lahden seutuhallinto erillisenä juridisena toimijana päätettiin lakkauttaa vuoden 2008 lopussa. Aika, maakuntaliiton kanssa koettu rakenteellinen päällekkäisyys ja ehkä tietynlainen PARAS hankkeen aiheuttama turnausväsymys olivat osaltaan ajaneet asetelmaa tähän suuntaan. Yhteistoiminta ei silti ole loppunut vaan sitä tehdään edelleen monilla eri rintamilla ->toivottavasti uskallus myös rakenteellisia uudistuksia kohtaan löytyy jatkossa.

11 KIITOS! José Valanta