JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/2014 KUNNANHALLITUS SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/2014 SISÄLLYSLUETTELO 109 JUUPAJOEN KUNNAN OMAVELKAINEN TAKAUS JUUPAJOEN LÄMPÖ OY:N LAINALLE JUUPAJOEN KUNNAN HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTTAMINEN/HANKINNAN KESKEYTTÄMINEN POKO RY:N KEHITTÄMISSTRATEGIA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN MUODOSTAMINEN MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGIN JA JUUPAJOEN KUNNAN KESKEN LAUSUNTO POLIISIN LUPAPALVELUJEN VÄHENTÄMINEN SISÄ-SUOMESSA TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT TILAISUUDET JA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT KIRJELMÄT JUUPAJOEN KUNNANVIRASTON HENKILÖSTÖN TYÖKUORMITUKSEN SELVITTÄMINEN JUUPAJOEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN / PALVELUJEN ULKOISTAMINEN JA KILPAILUTTAMISTOIMET/HANKINTAPÄÄTÖS AJALLE JUUPAJOEN KUNNAN HYVINVOINTIKERTOMUS

2 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ KUNNANHALLITUS Kokouksen paikka ja aika Juupajoen kunnanvirasto, tiistaina klo Läsnäolevat jäsenet Muut läsnäolevat Hannu Hämylä Juha Soikka Tarja-Riitta Koskinen Anne Markkula Mirja Saarinen Janne Salomaa Heikki Sikiö Martta Lepistö Jani Jauhiainen Aarno Niemelä Antti Rahkonen Pirkko Lindström Pekka Maasilta Mervi Korhonen Lea Nurminen Sirkka Viiala Antti Pieviläinen puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kunnanjohtaja tekninen johtaja klo pöytäkirjanpitäjä sivistystoimenjohtaja perusturvajohtaja hallintosihteeri Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Anne Markkula ja Mirja Saarinen. Allekirjoitukset Puheenjohtaja Hannu Hämylä Pöytäkirjanpitäjä Mervi Korhonen Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Juupajoella Anne Markkula pöytäkirjantarkastaja Mirja Saarinen pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja pidetään nähtävillä kunnanvirastossa klo

3 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Puheenjohtajan esityksestä käsiteltiin ensimmäisenä :t 118 ja JUUPAJOEN KUNNAN OMAVELKAINEN TAKAUS JUUPAJOEN LÄMPÖ OY:N LAINALLE Kunnanhallitus Juupajoen Lämpö Oy on aluelämpöyhtiö, joka tuottaa lämpöä Korkeakosken taajaman kiinteistöihin ja JPJ Wood Oy:n tarpeisiin. Kunnan omistusosuus yhtiössä on 50 %. Juupajoen Lämpö Oy on valmistellut uutta 6 MW biolämpölaitoksen rakentamishanketta. Uudella laitoksella korvataan tällä hetkellä varakattilalaitoksena toimiva 3 MW öljykattila. Hankkeen myötä Juupajoen Lämpö pystyy lisäämään lämmön toimitusta ja myyntiä omistajien kasvaneeseen lämmön tarpeeseen. Uusi biolämpölaitos parantaa lämmön toimitusvarmuutta huomattavasti. Uusi lämpölaitos rakennetaan omana rakennuksena nykyisen lämpölaitoksen välittömään läheisyyteen. Uusi lämpölaitos tulee käyttämään polttoaineena ainoastaan uusiutuvia energiajakeita, enimmäkseen kuusen- ja männynkuorta, mahdollisuus on myös käyttää metsähaketta sekä kuoriketta. Nykyinen lämpökattila jää varakattilalaitokseksi vikatilanteiden ja huoltojen aikana erillisenä käytettäväksi. Lisäksi nykyistä laitosta voidaan ajaa uuden laitoksen kanssa rinnakkain, joka mahdollistaa laitosten käyttämisen aina optimaalisella kuormituksella. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on euroa. Hankkeeseen on haettu Ely-keskuksen energiatukea. Mahdollisen tuen määrä on n euroa. Ely-keskus edellyttää 25 % omarahoitusosuuden, joka toteutetaan yhtiön omin rahoitusjärjestelyin. Ulkopuolista rahoitusta on tarkoitus hakea euroa. Lämpölaitoksen rakentamishanke on tarkoitus toteuttaa siten, että laitos olisi toiminnassa marras-joulukuussa Juupajoen Lämpö Oy:n hallitus esittää Juupajoen kunnalle, että Juupajoen kunta myöntäisi omavelkaisen takauksen 40 %:lle lainan määrästä kuitenkin enintään euroa. Summa tarkentuu, kun Ely antaa avustuspäätöksensä. Hanketta esitellään tarkemmin kunnanhallituksen ja -valtuuston kokouksessa.

4 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että Juupajoen kunta myöntää enintään euron omavelkaisen takauksen Juupajoen Lämpö Oy:lle hankesuunnitelman mukaisen biolämpölaitoksen rakentamiseen. Lisäksi kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto valtuuttaa kunnanhallituksen päättämään takauspäätöksen yksityiskohdista sekä päätöksen täytäntöönpanosta. Valtuusto Juupajoen Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Manuel Luodelahti esitteli hanketta kokouksessa. Kunnanhallitus Pirkanmaan Ely -keskus on myöntänyt Juupajoen Lämpö Oy:lle energiatukea euroa (kuitenkin enintään 15 % kustannuksista, hankkeen arvioitu kustannusarvio euroa). Hankkeeseen on otettu erillinen euron laina aiemmin keväällä. Nyt otettavan lainan pääoma ,00 euroa, hinnoittelu EB12 kk + 2,95 %, lainaaika 11 vuotta, ensimmäinen vuosi lyhennysvapaa. Lyhennykset puolivuosittain. Yhteensä velan määrä on suunniteltu 2 milj. euroa. Vakuudeksi kiinteistökiinnitys sekä Juupajoen kunnan takaus. Takausta vastaan haetaan kunnalle vastavakuus. Juupajoen kunnanvaltuusto on päättänyt myöntää enintään euron omavelkaisen takauksen hankkeelle. Valtuuston päätöksen asiaselostuksessa on mainittu, että takaus olisi enintään 40 % lainan määrästä. Nyt suunnitellun rahoitusjärjestelyn mukaan kunnan takaus on valtuuston päätöksen mukainen enintään euroa lainan määrästä, mutta suhteellinen osuus on 45 %. Kunnan omistusosuus yhtiöstä on 50 %. Hyväksytään Oriveden seudun Osuuspankin lainan täytäntöönpano seuraavin ehdoin:

5 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Lainan määrä on enintään euroa, josta kunnan omavelkainen takaus on euroa (66,67 % lainan määrästä ja 45 % koko lainamäärästä 2 milj. euroa). 2. Juupajoen kunnalle haetaan kiinteistökiinnitys kunnan takauksen vakuudeksi heti pankille haettavan kiinteistökiinnityksen jälkeen. 3. Juupajoen kunta edellyttää, että kunnan antaman takauksen määrä pienenee samassa suhteessa niin, ettei takaus missään vaiheessa kata enempää kuin em. 66,67 % lainan määrästä ja 45 % koko hankkeen lainamäärästä. Pöytäkirjaan merkittiin, että Pekka Maasilta (yhteisöjäävi), Jani Jauhiainen (yhteisöjäävi) ja Antti Rahkonen (yhteisöjäävi) poistuivat esteellisinä asian käsittelyn ajaksi.

6 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ JUUPAJOEN KUNNAN HENKILÖKULJETUSTEN KILPAILUTTAMINEN/HANKINNAN KESKEYTTÄMINEN Valmistelijat: sivistystoimenjohtaja Lea Nurminen p ja perusturvajohtaja Sirkka Viiala p Juupajoen kunnan vuoden 2014 talousarvion luvussa 4 määritellään tavaroita ja palveluita koskevat hankintarajat, joiden mukaan yli euron hankinnasta päättää toimielin. Juupajoen kunnan henkilökuljetukset on kilpailutettu, sillä nykyiset hankintasopimukset päättyvät Kilpailutuksen kohteena ovat olleet koulukuljetukset, sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaiset kuljetukset sekä asiointireitti. Kunnanhallitus on päättänyt kilpailuttaa kunnan kuljetuspalvelut 2 3 vuoden mittaiselle sopimuskaudelle sekä varannut mahdollisuuden 2 vuoden optiolle. Kuljetuspalvelujen vuosikustannukseksi on arvioitu noin euroa, jolloin hankinnan kokonaisarvoksi muodostuu euroa (tarjouspyynnössä sopimuskaudeksi on ilmoitettu optio 2 vuotta), mikä ylittää hankintoja koskevan EU-kynnysarvon (Laki julkisista hankinnoista 348/ ). Kuljetuspalveluita koskevasta hankinnasta on julkaistu ennakkoilmoitus Hankintailmoitus lähetettiin HILMA-tietokantaan julkaistavaksi Lisäksi hankinnasta on ilmoitettu Oriveden Sanomissa sekä kunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla. Hankintamenettelynä on ollut avoin menettely. Hinnoitteluperusteena kunkin hankintakohteen osalta on tarjouspyynnössä esitetty euroa/kilometri. Hankinnan kohde on kuvattu tarjouspyynnön liitteissä. Koulukuljetukset jakautuvat neljään reittiin, joista kustakin on voinut jättää erillisen tarjouksen. Samoin asiointiliikenteen ja perusturvan kuljetuksista on voinut jättää kummastakin oman tarjouksensa. Tarjouspyynnön liitteen 2 kohdan 9.2 mukaan tarjouskilpailussa voidaan ottaa huomioon myös vaihtoehtoiset tarjoukset. Vaihtoehtoiset tarjoukset voivat koskea joko kuljetuskohteiden yhdistelmiä tai vaihtoehtoista hinnoittelua. Saman liitteen kohdan 10 mukaan kilpailuttaminen perustuu kunkin kohteen osalta tarjoajan ilmoittamaan hintaan. Kohdassa on lisäksi todettu, että ratkaisuperusteena käytetään kokonaistaloudellisuutta, mutta tarjouspyynnössä liitteineen ei ole ilmoitettu vertailussa käytettäviä laadun vertailukriteereitä. Hankintalain 47 :n mukaan hankintayksikön käyttäessä valintaperusteena kokonaistaloudellista edullisuutta se voi hyväksyä vaihtoehtoisia tarjouksia. Edellytyksenä on, että vaihtoehtoisten tarjousten esittäminen on hankintailmoituksessa ilmoitettu sallituksi. Edellytyksenä on lisäksi, että

7 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ vaihtoehtoinen tarjous täyttää tarjouspyynnössä esitetyt, hankinnan kohteelta edellytetyt vähimmäisvaatimukset sekä vaatimukset vaihtoehtojen esittämiselle. Vaihtoehtoisten tarjousten pyytäminen on siten sallittua ainoastaan silloin, kun valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Kuljetuspalveluiden tarjouspyynnössä ei ole määritelty kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteita, joten vaihtoehtoisten tarjousten pyytäminen ei ole tässä tapauksessa sallittua. Tarjouspyyntö on siten ollut tältä osin virheellinen. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään tarkemmin määritelty sitä, millä tavoin tarjousten vertailussa tullaan vaihtoehtoisia tarjouksia arvioimaan suhteessa ns. perustarjouksiin, jotka annetaan tarjouspyynnön mukaisesti kilometri veloitukseen perustuen. Näin ollen tarjouskilpailussa ei ole saatu vertailukelpoisia tarjouksia eikä tarjoajilla ole ollut tarjousten laatimishetkellä tiedossa, mihin seikkoihin tarjousten vertailu tulee perustumaan. Tarjouspyyntö ei edellä mainituilta osin täytä hankintalain vaatimuksia ja erityisesti tarjousten vertailukelvottomuus on vallitsevassa tilanteessa merkittävä ongelma. Näiden hankintamenettelyssä esille tulleiden puutteiden vuoksi on päädytty esittämään hankinnan keskeyttämistä. Oikeuskäytännön mukaan tarjouspyynnön virheellisyys on hankinnan keskeytysperuste. Kunnanhallitus päättää keskeyttää HILMA-tietokannassa julkaistun kuljetuspalvelujen hankinnan. Hankinnan keskeyttäminen perustuu tarjouspyynnössä ja sen liitteissä havaittuihin puutteisiin, mistä johtuen perustarjousten ja vaihtoehtoisten tarjousten vertailu on ollut mahdotonta. Saapuneet tarjoukset ovat ei-julkisia siihen asti, kunnes uusi kilpailutus on toteutettu. Kunnanhallitus päättää käynnistää po. kuljetusten uuden hankintamenettelyn mahdollisimman pian. Lisäksi kunnanhallitus valtuuttaa sivistystoimenjohtaja Lea Nurmisen päättämään hankinnan kohteena olevien kuljetusten väliaikaisesta järjestämisestä siihen asti kunnes uusi kilpailutusprosessi on toteutettu kuitenkin enintään asti.

8 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ POKO RY:N KEHITTÄMISSTRATEGIA Alueellisen toimintaryhmä PoKo ry:n strategia on valmistunut ja se hyväksyttiin yhdistyksen hallituksen kokouksessa Juupavaarassa Poko ry hakee alueensa Leader -ryhmäksi myös alkavalle ohjelmakaudelle. Uusi strategia on toimitettu Maa- ja Metsätalousministeriöön PoKo ry tavoittelee uudella ohjelmakaudella kuuden miljoonan euron ohjelmakokonaisuutta. Leader -ryhmien valinta ja rahoituskehykset vahvistuvat tulevan syksyn aikana. Hankehaun käynnistymisen ajankohdasta tiedotetaan asioiden edetessä. Esityslistan liitteenä n:o 2 on Poko ry:n kehittämisstrategia Navigaattori. Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi Poko ry:n kehittämisstrategian.

9 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN MUODOSTAMINEN MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNGIN JA JUUPAJOEN KUNNAN KESKEN Juupajoen kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan tiedustella Mänttä-Vilppulan kaupungilta, onko Mänttä-Vilppulan kaupungin mahdollista ottaa järjestämisvastuu Juupajoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista nopealla aikataululla vuoden 2014 osalta ja mikäli Juupajoen kunta päättää jatkaa itsenäisenä, myös vuodesta 2015 eteenpäin. Juupajoen kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan hylätä Juupajoki- Orivesi kuntaliitosesityksen ja kunta jatkaa itsenäisenä. Mänttä-Vilppulan kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan (14 ) ilmoittaa Juupajoen kunnalle, että Mänttä-Vilppulan kaupunki on valmis ottamaan järjestämisvastuun Juupajoen kunnan sosiaali- ja terveyspalveluista nopealla aikataululla vuoden 2014 osalta, ja mikäli Juupajoen kunta päättää jatkaa itsenäisenä, myös vuodesta 2015 eteenpäin. Lisäksi kaupunginvaltuusto ohjeisti kaupunginhallitusta aloittamaan välittömästi neuvottelut yhteistyön käytännön järjestelyistä Juupajoen kunnan kanssa. Juupajoen kunnanhallitus on nimennyt kunnan edustajiksi yhteistyöneuvotteluihin kunnanvaltuuston puheenjohtaja Jani Jauhiaisen, kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannu Hämylän, kunnanjohtaja Pirkko Lindströmin ja perusturvajohtaja Sirkka Viialan. Kaupunginhallitus on nimennyt yhteistyöneuvotteluihin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arto Pirttilahden, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo Tukian, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja Riitta Tuomisen, kaupunginjohtaja Esa Sirviön ja tilaajajohtaja Saara Rauhalan. Neuvottelutyöryhmä on kokoontunut kolme kertaa 29.4., ja Työryhmässä on valmisteltu sopimus sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintaalueen muodostamisesta. Sopimuksen tarkoituksena on sopia lainsäädännössä kuntien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä ja sopijakuntien yhteisesti hyväksymien muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä. Sosiaali- ja terveyspalveluihin ei lueta tässä yhteydessä varhaiskasvatuspalveluita ja ympäristöterveydenhuoltoa. Sopimuksella kunnat muodostavat kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 5 :ssä tarkoitetun yhteistoiminta-alueen.

10 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta /169 5 ( /384) / Kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostaminen "Kuntien yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuvan 3 5 momentissa tarkoitetun yhteistoiminta-alueen. Kunnat voivat sopia, että yhteistoiminta-alueen tehtävät annetaan kuntalain (365/1995) 76 :n 2 momentin mukaisesti alueen yhden kunnan hoidettaviksi, jolloin tehtävien hoitamista varten perustetaan kuntalain 77 :ssä tarkoitettu alueen kuntien yhteinen toimielin, tai että yhteistoiminta-alueen tehtävät hoitaa kuntayhtymä. Sopimus on kuntalain 76 :n 2 momentin tarkoittama yhteistoimintasopimus, jolla Mänttä-Vilppulan kaupunki ja Juupajoen kunta muodostavat yhteistoiminta-alueen siten, että sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu on Mänttä-Vilppulan kaupungilla. Kuntalaki 10 luku / Kuntien yhteistoiminta / 76 Yhteistoiminnan muodot: "Kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa tehtäviään yhdessä. Kunnat voivat sopia, että tehtävä annetaan toisen kunnan hoidettavaksi yhden tai useamman kunnan puolesta taikka että tehtävän hoitaa kuntayhtymä." Yhteistoiminta-aluetta koskevan sopimuksen tekohetkellä Mänttä-Vilppula järjestää palvelut siten, että Pihlajalinna Oy tuottaa sopimuksen mukaiset sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut. Palvelusopimukseen sisältyy kustannusvastuu erikoissairaanhoidon palveluiden osalta edellä mainitun sopimuksen ehtojen mukaisesti. Sopimus on tällä hetkellä väliaikainen, ja se on voimassa siihen asti, kunnes Mänttä-Vilppulan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita koskeva hankintamenettely on saatettu loppuun ja varsinainen palvelusopimus voidaan allekirjoittaa (Väliaikainen sopimus sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta Mänttä-Vilppulan kaupunginhallitus ). Juupajoen kunnalle tuotettavista palveluista laaditaan palvelusopimuksen liitteeksi erillinen palvelukuvaus. Neuvotteluissa on sovittu, että yhteistoiminta-alueen aloittaessa toimintansa Juupajoen alueen sosiaali- ja terveystoimen asiakaspalveluyksiköiden toiminta jatkuu nykymuodossaan. Sopijakunnat neuvottelevat yhdessä palveluntuottajan kanssa toiminnan laajentumisen aiheuttamien kustannusten korvaamisesta palveluntuottajalle palvelusopimuksen periaatteiden mukaisesti. Yhteistoiminta-alueen palvelutuotannon sisällöstä, laajentamisesta tai supistamisesta neuvotellaan sopijakuntien kesken.

11 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Kuntien yhteistoimintalain (449/2007) 4 :n mukaan työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoimintamenettelyssä käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat mm. henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteistoiminnassa. Lain 5 :n mukaan ennen kuin työnantaja ratkaisee em. asian, hänen on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi valmisteilla olevan asian toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista ainakin niiden työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Laajakantoiset tai henkilöstöä yleisesti koskevat asiat käsitellään yhteistoimintaelimessä. Juupajoen ja Mänttä-Vilppulan sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen muodostamisen ja siihen liittyvän henkilöstön siirron yhteistoimintalain mukainen käsittely on toteutettu Juupajoen kunnan yhteistyötoimikunnan ja Mänttä-Vilppulan YT-ryhmän yhteisessä kokouksessa Juupajoen kunnan sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö siirtyy yhteistoiminta-alueen muodostuessa liikkeenluovutuksena Mänttä-Vilppulan kaupungin palvelukseen. Esityslistan liitteenä nro 3 on yhteistoimintasopimus ja liitteenä nro 4 on luonnos hallintosääntöön kirjattavasta peruspalvelulautakunnan ja yksilöjaoston ratkaisuvallasta sekä hallinto-organisaatiokaavioluonnos. Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että lukien muodostetaan sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alue, jonka isäntäkuntana toimii Mänttä-Vilppulan kaupunki ja yhteistyökuntana Juupajoen kunta ja 2. se hyväksyy esityslistan liitteen mukaisen sopimuksen edellä mainitun yhteistoiminnan järjestämisestä sekä siihen liittyvän henkilöstön siirtosopimuksen. Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

12 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ LAUSUNTO POLIISIN LUPAPALVELUJEN VÄHENTÄMINEN SISÄ-SUOMESSA Sisä-Suomen Poliisi on lähettänyt kuntaan seuraavan kirjeen: "Poliisilaitos pyytää jakelussa mainituilta kunnilta alueiden kehittämisestä annetun lain 30 :n nojalla lausuntoa poliisin lupapalvelujen vähentämisestä tai keskeyttämisestä alempana tarkemmin selostetulla tavalla. Poliisilaitoksella on käsiteltävänä suunnitelma, joka keskeyttäisi lupapalvelut tai vähentäisi niitä jakelussa mainittujen kuntien alueelta. Koska toimenpiteellä on vaikutuksia myös eräiden muiden kuntien asukkaiden saamiin palveluihin, poliisilaitos toimittaa lausuntopyynnön tiedoksi niihinkin, jotta suunnitelmista voidaan niin haluttaessa lausua. Poliisilaitos pyytää toimittamaan lausunnot mennessä. Poliisin lupapalvelujen nykytila Sisä-Suomen poliisilaitoksella tuotetaan lupapalveluja Tampereen pääpoliisiaseman lisäksi 18 poliisiasemalla ja 3 yhteispalvelupisteessä. Sen lisäksi lupapalveluauto kiertää Keski-Suomessa ja pysähtyy palvelemaan 9 paikkakunnalla. Poliisin lupapalvelussa työskentelee Sisä-Suomessa nyt noin 125 henkilöä ja erilaisia lupia myönnetään vuosittain noin kappaletta. Lupapalvelujen, etenkin passien, kysyntä on ollut viime vuodet voimakkaassa kasvussa ja kasvanee jonkin verran vielä tänäkin vuonna. Suuri osa ajokortti asioista siirtyy pois poliisilta tällä tietoa vuoden 2016 alussa. Poliisin lupapalvelujen sopeutuminen taloustilanteeseen Sisä-Suomen poliisilaitoksen tiukan taloustilanteen vuoksi lupapalvelusta tullaan vähentämään lukien 11 henkilöä. Kysymys on nyt määräaikaisessa virkasuhteessa olevista, joiden palvelussuhdetta ei enää jatketa. Kaikkiaan lupapalvelujen henkilöstö tulee vähentyneeksi vuoden alusta syyskuuhun mennessä 15 henkilöllä. Määräaikaisia virkailijoita, joihin vähennys kohdistuu, työskentelee lähinnä Tampereen pääpoliisiasemalla ja Jyväskylän poliisiasemalla. Nämä toimipisteet ovat myös kaikkein vilkkaimmat vastaten määrällisesti yli puolesta poliisilaitoksen koko lupapalvelusta. Tämän vuoksi vakinaista henkilöstöä on siirrettävä sinne muista toimi pisteistä tai tehtävistä, mikä johtaa puolestaan palvelujen vähentämisiin tai keskeyttämisiin muualla. Palvelujen vähentäminen tai keskeyttäminen

13 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Poliisilaitoksessa valmistellaan yllä olevan vuoksi toimenpidekokonaisuutta, joka koostuu useista erillisistä toimista. Kokonaisuus tulee muodostumaan alla olevista toimenpiteistä siten, että todennäköisesti aivan kaikkia lueteltuja ei ainakaan heti tarvitse toteuttaa. KESKI-SUOMI Äänekoski, Saarijärvi ja Viitasaari Lupapalvelujen aukioloaikoja vähintään rajoitetaan tai palvelut mahdollisesti jopa keskeytetään kokonaan siten, että lupapalveluun jää kaksi tai sitäkin vähemmän vakinaista toimipistettä. Äänekosken lupapalvelujen jatkoon vaikuttaa myös toimitilakysymyksen ratkaisu. Mänttä- Vilppula Lupapalvelut keskitetään lähtökohtaisesti Keuruun poliisiasemalle. Harkinnassa on kuitenkin aukioloajan ja lupalajien osalta rajoitetun lupapalvelun jatkaminen Mänttä- Vilppulassa. Lupa-auto Lupa-auton liikennöinti keskeytetään nykymuodossa ja palvelut loppuisivat ainakin toistaiseksi Hankasalmella, Joutsassa, Karstulassa, Kinnulassa, Konnevedellä, Korpilahdella, Laukaassa, Pihtiputaalla ja Uuraisilla. PIRKANMAA Lempäälä ja Ylöjärvi Lupapalveluja vähennetään Tampereen kaupunkiseudulla siten, että Lempäälän ja Ylöjärven lupapalvelujen keskeyttämistä harkitaan. Valmistelussa on tällä hetkellä, että toinen näistä toimipisteistä keskeyttäisi lupapalvelut. Parkano ja Urjala Lupapalvelut lopetetaan näissä toimipisteissä poliisin henkilöstön tuottamina kokonaan. Päätös perustuu poliisin toimipaikkaverkosta annettuun asetukseen. Orivesi Lupapalvelut keskeytetään poliisin henkilöstön tuottamina. Tulevaisuus

14 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Poliisilaitos korostaa, että kaikki poliisin lupapalvelun toimipisteet ovat asiakkaiden käytettävissä asuinkunnasta riippumatta. Ajanvarausta käyttämällä on mahdollista välttää toimipisteiden ruuhkaisuudesta aiheutuvat ongelmat. Passin hakeminen muuttuu nykyisten tietojen mukaan syksyllä 2014 siten, että ns. jatkopassi voidaan kertaalleen myöntää sähköisellä hakemuksella aiemman passin perusteella ilman, että passinhakija asioisi henkilökohtaisesti poliisiasemalla. Poliisilaitos arvioi, että uusi menettely saattaa aikaa myöten vähentää jopa noin viidenneksellä asiakaskäyntejä poliisiasemilla. Tämä voi puolestaan mahdollistaa sen, että ainakin muutamat toimipisteet, joissa lupa palvelu on jouduttu keskeyttämään, voidaan avata taas uudestaan. Tämä asia arvioidaan ja ratkaistaan kuitenkin erikseen. Sisä-Suomen poliisilaitos on jo tänä vuonna mukana Asiakaspalvelu2014-hankkeen pilotoinnissa Saarijärvellä. Arvioimme, että julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun käyttöönotto ei laajasti toteutuessaankaan vähennä merkittävästi käyntiasioinnin tarvetta poliisin lupapalvelussa. Poliisin henkilöstöä ei voida myöskään sijoittaa uusiin yhteispalvelupisteisiin. Poliisilaitos tukee kuitenkin nykylainsäädännön mukaisten yhteispalvelupisteiden perustamista tai niiden toimialan laajentamista niillä paikkakunnilla, joilla poliisin lupapalvelut joudutaan keskeyttämään tai lopettamaan. Annamme tukea mm. koulutuksen muodossa. Poliisin henkilöstöä ei kuitenkaan voida sijoittaa näihinkään yhteispalvelupisteisiin. Poliisipäällikkö Markku Luoma Apulaispoliisipäällikkö Antero Rytkölä Juupajoen kunnanhallitus antaa asiassa seuraavan lausunnon: Juupajoen kunta ei hyväksy Oriveden Poliisin lupapalvelujen suunniteltua keskeyttämistä. Perusteluna voidaan todeta, että keskeyttäminen käytännössä tulee tarkoittamaan palvelujen lopettamista, koska on epärealistista olettaa, että palvelutoiminto jossain vaiheessa palautettaisiin Orivedelle. Lupapalvelujen keskeyttäminen ei tuo taloudellista säästöä, koska tilakustannus sisältyy poliisiaseman vuokraan eikä ko. tilaa voi hyödyntää muuhun käyttöön. Keskeyttäminen ei myöskään tuo henkilöstösäästöä, koska ko. henkilö, joka hoitaa kansliapalveluja siirtyisi Tampereelle. Poliisiasema on kuitenkin voimassa olevien päätösten mukaan jäämässä Orivedelle.

15 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ Lupapalvelujen poistaminen seudulta heikentää alueen asukkaiden palveluja olennaisesti. Palvelujen keskittäminen jo ennestään ruuhkaiselle Tampereen poliisiasemalle heikentää palvelujen saatavuutta ja joustavaa hoitamista (etäisyys, matka + odotusaika, aselupien kohdalla useita henkilökohtaisia käyntikertoja, jne.). Kuntalaisten tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun kannalta on välttämätöntä, että palvelupiste säilytetään nykylaajuudessaan Orivedellä. Se on myös talouden kokonaiskustannusten kannalta edullisin ratkaisu. Lisäksi kunnanhallitus edellyttää, että Mänttä-Vilppulassa olevat poliisin lupapalvelut säilyvät nykylaajuudessaan.

16 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ TOIMIELINTEN PÖYTÄKIRJAT JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT 1) Kunnanjohtajan päätös Yksityisteiden kunnossapitoavustusten hyväksyminen. 2) Teknisen johtajan päätös Yksityisteiden kunnossapitoavustusten hyväksyminen. Kunnanhallitus merkitsee päätökset tiedoksi ja toteaa, että otto-oikeutta ei käytetä.

17 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ TILAISUUDET JA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT 1) Seuraava valtuuston kokous pidetään maanantaina ) Seuraava kunnanhallituksen kokous pidetään tiistaina Merkitään tiedoksi.

18 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ KIRJELMÄT 1) Kangasalan kunnan sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjanote , Ympäristöterveydenhuollon seudullisen yhteistoiminta-alueen perustaminen. 2) Valtiovarainministeriön kirje Kuntien harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen hakeminen vuonna ) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupapäätös Lylyn perinteinen kesälauantai opastaminen ja tilapäiset liikennejärjestelyt kantatiellä 58, Juupajoki. 4) Kuntaliiton yleiskirje Laki hallintolain muuttamisesta. 5) Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaoston pöytäkirja ) Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaoston pöytäkirjanote , Yhdyskuntalautakunnan jätehuoltojaoston päätösvallan siirtäminen jätelain 91 :n mukaisissa asioissa. 7) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston kirje Pirkka 14 kuntainfotilaisuudet viikolla 41, Wanaja 14 harjoitus lokakuussa. Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan kuntien mahdollisuus omaehtoiseen harjoitteluun viikolla 41. 8) Korkeakosken kyläyhdistyksen kirje. Entisten ja nykyisten korkeakoskelaisten tapaaminen Nummelassa ) Juupajoen kunta on saanut ELY-keskukselta poikkeusluvan tienvarsimainoksen sijoittamiseen kantatien 58 varteen. Merkitään tiedoksi.

19 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ JUUPAJOEN KUNNANVIRASTON HENKILÖSTÖN TYÖKUORMITUKSEN SELVITTÄMINEN Kunnanhallitus Juupajoen kunnan työsuojelupäällikkö on ilmoittanut työnantajalle, että kunnanviraston henkilöstön työkuormitus on huolestuttavalla tasolla. Työturvallisuuslain 25 :n mukaan, jos työntekijän todetaan työssään kuormittuvan hänen terveyttään vaarantavalla tavalla, työnantajan on asiasta tiedon saatuaan käytettävissään olevin keinoin ryhdyttävä toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran välttämiseksi tai vähentämiseksi. Kunnan kaikissa työyksiköissä on laadittu syksyllä 2013 työturvallisuuslain 10 :n mukainen riskien arviointi. Tuolloin ei noussut esiin mitään poikkeavaa henkilöstön kuormitustekijöissä. Menneellä talvikaudella toteutettu kuntaliitosselvitys sekä sosiaali- ja terveystoimen muutostilanteet ja epävarmuus ovat kuitenkin aiheuttaneet poikkeuksellista kuormitusta henkilöstössä sekä konkreettisena työmäärän kasvuna että psykososiaalisena kuormituksena. Kunnan henkilöstön työterveyshuolto siirtyi lukien Pihlajalinna Oy:lle. Työterveyshuollon kanssa on laadittu työterveyshuollon toimintasuunnitelma, jonka kunnanhallitus hyväksyi Työn kuormittavuus on laaja ja moniselitteinen ilmiö, johon liittyy työstä johtuvat psyykkiset ja fyysiset tekijät, henkilökohtaiset kyvyt ja ominaisuudet sekä tunteet ja tuntemukset. Yleisesti voidaan sanoa, että kuormittuneisuus liittyy: työn sisältöön työn laatuun ja määrään työyhteisön toimintatapoihin yksilön ja ympäristön vuorovaikutukseen yksilön ominaisuuksiin yhteiskunnallisiin tekijöihin. Työterveyshuoltolain mukaan työntekijällä on oikeus pyytää työterveyshuollolta selvitys työkuormituksestaan. Työn kuormitusta voidaan arvioida myös työyhteisön kannalta. Työnantajalla on oikeus saada työntekijää koskeva työkyky arviointi, jonka toteuttaa työterveyshuolto Työpaikan kuormitustekijät voidaan kattavimmin selvittää työterveyshuollon toteuttamalla työpaikkaselvityksellä. Työpaikkaselvityksellä tarkoitetaan työstä, työympäristöstä ja työyhteisöstä aiheutuvien terveysvaarojen ja -haittojen tunnistamista ja arviointia sekä ehdotusten tekemistä työympäristön ja työyhteisön jatkuvaksi kehittämiseksi, havaittujen terveysvaarojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työpaikan altisteet, työn fyysinen ja

20 JUUPAJOEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 9/ psykososiaalinen kuormittavuus, työjärjestelyt sekä tapaturma- ja väkivaltavaarat. (Valtioneuvoston asetus 1484/2001). Työpaikkaselvitystä varten työterveyshenkilöstö selvittää työnantajalta työpaikan taustatietoja, kuten henkilöstön ikärakennetta, sairauspoissaolotietoja, tapaturmatietoja ja työprosesseja, työmenetelmiä ja työaikoja. Työpaikkaselvitykseen kuuluu työterveyshenkilöstön suorittama työpaikkakäynti, joissa arvioidaan ja tarvittaessa mitataan työpaikan terveydellisiä vaaroja. Lisäksi kyselyillä ja kartoituksilla selvitetään työilmapiiri- ja kuormitustekijöitä. Kunnanvirastossa ei ole lähivuosina tehty työpaikkaselvitystä. Kunnan muissa toimipisteissä selvityksiä on tehty säännöllisesti työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaan. Työpaikkaselvitykseen liittyen voidaan toteuttaa myös työilmapiirikartoitus. Työpaikan henkilöstön kuormituksessa olennainen tekijä on työilmapiiri. Hyvä työkulttuuri luo pohjan hyvälle työilmapiirille. Työkulttuuri kertoo, miten työpaikalla on tapana toimia; millainen on työpaikan työmoraali, mitkä säännöt ja ehdot säätelevät työntekoa, miten työyhteisön vuorovaikutus toimii sekä miten kohdellaan asiakkaita ja muita sidosryhmiä. Työyhteisön ilmapiiri syntyy osana jokapäiväistä toimintaa. Ihmisten välinen yhteistyö ja vuorovaikutus vaikuttavat ratkaisevasti ilmapiiriin. Työyhteisön sisäinen toimivuus ja hyvä ilmapiiri tukevat niin työorganisaation menestymistä kuin sen jäsenten hyvinvointia. Työilmapiiri syntyy yhteisöllisesti. Sitä kehitetään osana työyhteisön muuta kehittämistoimintaa. Kehittämistyössä voidaan käyttää apuna työilmapiirin ja työyhteisön sisäisen toimivuuden kartoituksia. Kartoitus on mahdollista tehdä eri menetelmillä. Näitä ovat yksilöiden ja ryhmien haastattelut, kyselymenetelmä sekä havainnointi. Kartoituksen voi toteuttaa oma työterveyshuolto tai työ voidaan tilata ulkopuoliselta tutkijalta tai tutkimuslaitokselta. Kartoituksen suunnittelu ja valmistelu tulee tehdä yhdessä henkilöstön tai heidän edustajiensa kanssa ja tulokset pitää käsitellä yhdessä. Tulosten pohjalta tehdään tarvittavat toimet. Sovittuja kehittämistoimia toteutettaessa, tuloksia pitää myös seurata ja arvioida. Säännöllisesti määräajoin toteutetut työilmapiirin arvioinnit antavat kuvaa työyhteisön tilasta. (Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistyöstä). Kunnanhallitus päättää esittää työterveyshuollolle, että kunnanvirastossa toteutetaan mahdollisimman nopealla aikataululla kattava työpaikkaselvitys työpaikan kuormitustekijöiden selvittämiseksi. Selvitykseen sisällytetään myös ko.