Palvelujen järjestämissuunnitelma Sosiaali- ja terveyspalvelut

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Palvelujen järjestämissuunnitelma 2011-2013 Sosiaali- ja terveyspalvelut"

Transkriptio

1 OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄ Palvelujen järjestämissuunnitelma Sosiaali- ja terveyspalvelut Päivitetty

2 sivu 2 Tiivistelmä Oulunkaaren tehtävänä on toimia palvelukuntayhtymänä jäsenkuntien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa sekä seudullisen kuntapalvelutoimiston palvelujen ja kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen tuottamisessa tai järjestämisessä. Kuntayhtymä toimii myös alueiden kehittämisestä annetun lain ja muiden seutuyhteistyötä koskevien lakien tarkoittamana seutukunnan yhteistyöorganisaationa. Palvelujen järjestämissuunnitelma pohjautuu kuntayhtymän strategiaan ja siinä esitettyihin linjauksiin. Järjestämissuunnitelmassa tarkastellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen nykytilaa sekä kehittämistarpeita. Palvelujen järjestämissuunnitelma laaditaan valtuustokausittain yhteistyössä Oulunkaaren kuntayhtymän ja jäsenkuntien kanssa. Tavoitteena on, että palvelujen järjestämissuunnitelma toimii pitkän tähtäimen ohjaavana dokumenttina palvelurakennetta ja prosesseja kehitettäessä. Täsmennetyt toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kuvataan vuosittain laadittavissa järjestämissopimuksissa. Keskeiset toimintaympäristön haasteet palvelutuotannossa liittyvät ikääntyvään väestöön ja kiihtyvään eläköitymiseen. Haasteena on niukkenevin henkilöstö- ja taloudellisin resurssein pystyä vastaamaan kasvavaan palvelujen tarpeeseen. Tavoitteena on kehittää palveluja yhä kokonaistaloudellisempaan ja vaikuttavampaan suuntaan aito asiakaskeskeisyys huomioiden. Keskeistä on myös tukea asukkaiden aktiivista huolenpitoa omasta hyvinvoinnistaan sekä ottaa asiakkaat aiempaa tiiviimmin mukaan osaksi palvelutuotantoprosessia. Samoin uusien teknologisten palveluratkaisujen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen nousee tarkastelun keskiöön. Palvelujen järjestämissuunnitelmassa tarkastellaan Maisema-mallin pohjalta palvelutuotannon nykytilaa ja kehittämistarpeita. Maisema-mallin avulla kuntayhtymän toiminta ja palvelujen tuotanto saadaan kustannusten, suoritteiden ja laadun osalta läpinäkyväksi sekä vertailukelpoiseksi niin seudullisesti kuin valtakunnallisestikin. Järjestämissuunnitemassa on kootusti tuotu esiin myös palvelualueiden ja alojen keskeiset tunnuspiirteet ja toimintaluvut. Nykytilan kuvauksen lisäksi on kuvattu kehittämistarpeet mm. henkilöstöresurssien ja tilaratkaisujen osalta. Samoin on nostettu esiin johtamisjärjestelmän keskeiset elementit sekä seudullisesti että palvelualoittain ja alueittain. Keskeinen osa palvelujen järjestämissuunnitelmaa on kuvaus palvelujärjestelmän ja prosessien kehittämistarpeista. Strategiaan pohjautuen on linjattu palvelualoittain ja -alueittain keskeisimmät toimenpiteen kuluvaa ja osin seuraavaa valtuustokautta koskien. Kehittämistoimien konkreettiset toiminnalliset ja talousvaikutukset on kirjattu vuotuisesti laadittaviin järjestämissopimuksiin kuntayhtymän ja jäsenkuntien välillä. Perhepalveluissa keskeisinä kehittämislinjauksina ovat ennaltaehkäisevän lastensuojelun palvelujen kehittäminen esimerkkinä lapsiperheiden kotipalvelun saatavuus. Perhepalveluja kehitetään perhekeskustoimintamallin mukaisesti. Näin voidaan turvata erityisosaamisen mahdollisimman hyvä saatavuus koko alueella. Peruspalvelujen tueksi tarjotaan erityispalveluja pääsääntöisesti lasten luonnollisissa elin- ja kasvuyhteisöissä. Lastensuojelun sijaishuollon toimintatapoja kehitetään kohdentamalla työpanosta sijaishuollossa oleviin lapsiin ja nuoriin. Perheneuvolapalvelujen toimintamalli selkiinnyte-

3 sivu 3 tään. Vammaispalveluissa kehitetään toimintasisältöjä ja varmistetaan riittävä henkilöstömitoitus. Toiminta edellyttää myös asianmukaisia toimitiloja. Vammaisten henkilöiden ja muiden erityisryhmien asumispalveluja kehitetään siten, että asumisen tukipalveluja on saatavissa arjen sujuvuuden tueksi. Työllistämisen palvelujen kehittämistyötä jatketaan mm. erilaisten hankkeiden avulla ja erilaisia työttömyyden hoitoon ja asiakkaiden aktivointiin liittyviä toimenpiteitä koordinoidaan keskitetysti. Päihdehuollon palveluissa turvataan päihdehuollon avohuollon palvelujen saatavuus lähipalveluna. Terveyspalveluissa kehittämissuuntina ovat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajapintojen ja yhteistyön kehittäminen sekä asiakaslähtöisyyden korostaminen kehittämällä uusia toimintatapoja ja välineitä sekä hyödyntämällä teknologiaa yhä laajaalaisemmin. Lisäksi erikoisosaamisen varmistamisen haasteisiin tulee pystyä vastaamaan myös tulevaisuudessa. Samoin tulee pohtia strategisia kumppanuuksia ja yhteistyömahdollisuuksia julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Vanhuspalveluissa keskeisenä kehittämislinjauksina ovat kotona selviytymisen tukeminen, vaihtoehtoiset asumismahdollisuudet, kotihoidon kattavuus ja sen kohdentaminen, turvallinen lääkehoito ja kevythoidon toimintamallin kehittäminen sekä palvelusetelin käyttö ja yhtenäiset kriteerit Oulunkaarella. Palvelurakenneoikaisua jatketaan turvaten asumispalveluja ja hoivahoitoa tarvitseville asiakkaille hyvä hoito. Henkilöstömitoitukset saatetaan valtakunnallisten suositusten tasolle Kuntayhtymässä on käynnissä myös useita hankkeita, joiden toimenpiteet kohdistuvat läpileikkaavasti eri palvelualueille ja aloille. Keskeisimpinä hankekokonaisuuksina voidaan mainita Hucco-hanke, Terveempi Pohjois-Suomi-hanke, Pohjois-Pohjanmaan maakunnallinen hyvinvointiohjelma, Tukeva 2 -hanke sekä Kytke- ja Sujuva-hankkeet. Palvelujen järjestämissuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti sekä taloudellisten että toiminnallisten tavoitteiden osalta. Keskeinen taho seurannan ja arvioinnin toteuttajana on järjestämiskeskus yhteistyössä kuntapalvelutoimiston, palvelutuotannon johdon ja lähiesimiesten kanssa. Lisäksi järjestämissuunnitelman tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan aktiivisesti jäsenkunnille. Oulunkaaren kuntayhtymässä käytössä olevaa Maisema-mallia tullaan jatkossa hyödyntämän yhä laajemmassa määrin myös palvelujen järjestämissuunnitelmaan vaikuttavien kokonaisuuksien seurannassa ja arvioinnissa. Lisäksi arvioinnin kehittämiseksi kuntayhtymässä on käynnistetty prosessi palvelujen kokonaislaadun arviointijärjestelmän kehittämiseksi. Talous- ja suoritetunnuslukujen lisäksi tarkasteluun otetaan mm. asiakastyytyväisyyden, henkilöstön ja prosessien näkökulma.

4 sivu 4 Sisältö Tiivistelmä... 2 Sisältö Johdanto Palvelujen järjestämissuunnitelman laatiminen ja päivittäminen Toimintaympäristön haasteet ja niihin vastaaminen Väestörakenteen muutokset Henkilöstön saatavuus Niukkeneva talous ja uudet innovatiiviset toimintamallit Terveydenhuoltolakiesitys Yhteistyö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa Palvelujen analyysi ja kehittämistarpeet Maisema-mallin mukaan Maisema-malli Perhepalvelut Terveyspalvelut Vanhuspalvelut Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Palvelujen järjestämissuunnitelma Lähipalvelut, seudulliset palvelut ja ostettavat palvelut Perhepalvelut Palvelukokonaisuudet Palvelurakenteen ja prosessien kehittäminen: perhepalvelut Terveyspalvelut Palvelukokonaisuudet Palvelurakenteen ja prosessien kehittäminen: terveyspalvelut Vanhuspalvelut Palvelukokonaisuudet Palvelurakenteen ja prosessien kehittäminen: vanhuspalvelut Johtamisjärjestelmä Tilat ja tukipalvelut Vuosittainen järjestämissopimus Palvelujen järjestämissuunnitelman seuranta ja arviointi LIITEOSA Tilastotietoja Kehityshankkeet Hucco -hanke Terveempi Pohjois-Suomi -hanke Pohjois-Pohjanmaan maakunnallinen hyvinvointiohjelma Tukeva 2 -hanke KYTKE-hanke Sujuva-hanke... 77

5 1 Johdanto sivu 5 Oulunkaaren kuntayhtymän toiminta muuttui vuoden 2010 alussa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain vuoksi. Kuntayhtymään kuuluu vuonna 2010 neljä kuntaa: Ii, Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaala. Simon kunta liittyy kuntayhtymän jäseneksi vuoden 2011 alusta. Oulunkaaren kuntayhtymän tehtävänä on toimia palvelukuntayhtymänä jäsenkuntien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa, seudullisen kuntapalvelutoimiston (talous-, henkilöstöja atk-) palvelujen sekä kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen tuottamisessa. Kuntayhtymä voi myydä toimialaansa kuuluvia palveluja sopimukseen perustuen myös muille kuin jäsenkunnille. Oulunkaarella perustettuun sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueeseen on otettu mukaan kaikki kansanterveyslain edellyttävät perusterveydenhuollon tasoiset terveydenhuollon palvelut ympäristöterveydenhuoltoa lukuun ottamatta. Ympäristöterveydenhuollon hallinnollisia vaihtoehtoja selvitetään vuoden aikana. Sosiaalihuollon palveluista mukana on kaikki sosiaalihuoltolain mukaiset toiminnot päivähoitoa lukuun ottamatta. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen hallinto on järjestetty erottamalla palvelujen järjestäminen ja palvelujen tuottaminen (vrt. tilaaja- tuottajamalli). Palvelujen järjestämisestä huolehtiva organisaatio, järjestämiskeskus aloitti toukokuussa Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiskeskuksen tehtävänä on järjestää palveluita sekä ohjata ja valvoa niiden tehokasta laadukasta toteuttamista. Järjestämiskeskus on kuntien tahdon toteuttaja, yhtymähallituksen asiantuntijaresurssi, joka neuvottelee ja laatii palvelujen järjestämissuunnitelmat ja kuntien taloudelliset raamit kuntayhtymälle niiden toteuttamiseksi. Järjestämiskeskus vastaa siitä, että kuntien järjestämissopimuksessa ilmaisema tahto toteutuu ja se tekee tarvittaessa omistajille esityksiä uusista palvelutarpeista ja tarvittavista rakennemuutoksista. Järjestämiskeskus seuraa ja raportoi omistajille palvelutuotannon toimivuudesta ja tehokkuudesta. Kuntakohtaisessa palvelujen järjestämissuunnitelmassa määritetään valtuustokausittain lähipalvelut palvelualueittain, seudulliset yhteiset palvelut sekä ostettavat palvelut seudullisesti ja palvelualueittain. Suunnitelmaan kirjataan palvelurakenteen ja -prosessien uudistamisen toimenpiteet ja niihin liittyvät kehityshankkeet sekä seudullinen että palvelualueen johtamisjärjestelmä. Henkilöstötarve arvioidaan henkilömitoituksina ja eläköitymisen kautta sekä esitetään rekrytointitarpeet valtuustokausittain. Tiloihin ja tukipalveluihin liittyvät sopimukset ja kehittämistarpeet ovat mukana suunnitelmassa. Palvelujen järjestämissuunnitelmassa arvioidaan suunnitelman toteuttamisen talousvaikutuksia vuosittain sekä valtuustokaudella. Maisema-mallin resurssi- ja tilaustaulukkojen avulla tehdään palvelutarpeen arviointi, palvelujen tilaaminen ja tuottaminen läpinäkyväksi. Lisäksi taulukoiden avulla parannetaan toiminnan ohjattavuutta ja seurantaa. Vuonna 2010 laadittu palvelujen järjestämissuunnitelma on tehty toteutuvaksi kuluvan valtuustokauden loppuun 2012 saakka. Suunnitelman kuntakohtaiset palvelujen järjestämisen linjaukset perustuvat kunnissa käytyihin neuvotteluihin. Palvelujen järjestämissuunnitelman kuntakohtainen käsittely on ennen yhtymävaltuuston päätöstä. Sen lisäksi tehdään kuntien kanssa vuosittainen järjestämissopimus kuntayhtymän toiminta- ja

6 sivu 6 talousarvion pohjaksi. Kuntakohtaisesta palvelujen järjestämissopimuksesta päättää kunkin jäsenkunnan kunnanvaltuusto. Simon sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy Oulunkaaren kuntayhtymälle Tähän liittyen Simon tiedot tullaan päivittämän palvelujen järjestämissuunnitelmaan syksyn/talven aikana. 2 Palvelujen järjestämissuunnitelman laatiminen ja päivittäminen Yhtymähallitus on hyväksynyt järjestämiskeskuksen työsuunnitelman vuodelle 2010, jossa on määritetty kuntakohtaisten neuvottelujen sisältö ja aikataulutus palvelujen järjestämissuunnitelman laatimiseksi. Kuntakohtaisissa neuvotteluissa käydään läpi mm. Maisema-mallin arviointi, kuntien kehittämistoiveet ja tarpeet sekä talouden raami ja toteuma. Kuntaneuvottelujen avulla tarkennetaan palvelujen järjestämissuunnitelma (valtuustokausi) ja palvelujen järjestämissopimus vuodelle 2011 ja tavoitesuunnitelma yhdessä järjestämiskeskuksen, palvelutuotanto-organisaation ja kuntien kanssa. Palvelujen järjestämissuunnitelman kokoamisesta vastaa kuntayhtymä. Suunnitelman sisältöä esitellään kuntaseminaareissa kuntien päättäjille ja siitä tiedotetaan aktiivisesti myös kuntalaisille. Mahdollisia kuntalaiskuulemistilaisuuksia pidetään tarpeen mukaan. 3 Toimintaympäristön haasteet ja niihin vastaaminen 3.1 Väestörakenteen muutokset Oulunkaarelle väestörakenteen muutoksessa keskeinen haaste tulevaisuudessa on voimakas ikääntyminen ja syntyvyyden väheneminen Iin kuntaa lukuun ottamatta. Vuoteen 2025 mennessä yli 75-vuotiainen määrä lisääntyy tilastokeskuksen ennusteen mukaan Oulunkaaren alueella 1068 hengellä. Se tarkoittaa 42 % lisäystä tässä ikäryhmässä ja vuositasolla nousua keskimäärin 2,8 %. Voidaan olettaa, että julkisten palvelujen tarve ei kuitenkaan kasva samassa suhteessa, koska vanhukset ovat myös terveempiä ja varakkaampia. Oulunkaarella kuitenkin yksityisiä palveluja on varsin niukasti tarjolla, joten palvelujen kysyntä kohdistuu pääosin julkisiin palveluihin. Jos oletetaan, että palvelujen tarve lisääntyy puolet siitä, mitkä on vanhusväestön kasvu, on palvelujen lisätarve 1,4 % vuosittain. Nykyisellään vanhusväestöön kohdistuu n. 300 hoitohenkilön työpanos. Tällöin 1,4 % nousu tarkoittaa 4,2 hoitohenkilön lisäystä vuodessa. Jos kysyntä tyydytetään lisähenkilökunnalla, vuoteen 2025 mennessä tarvintaan 63 hoitohenkilöä lisää. Kuntakohtainen vaihtelu väestön vanhenemisessa on suurta. Vuonna 2025 Iissä on yli 75-vuotiaita 41 % enemmän kuin nyt, Pudasjärvellä 46 %, Utajärvellä 24 %, Vaalassa

7 sivu 7 37 % ja Simossa peräti 63% enemmän. Absoluuttisesti luvut kasvavat erityisesti Iissä (367 henkilöä), Pudasjärvellä (313 henkilöä) ja Simossa (97 henkilöä). Kokonaisväestö lisääntyy määrällisesti vain Iissä, jossa nousua on vuoteen 2025 mennessä 1338 henkeä. Kyseisessä ajassa Pudasjärvellä laskua on 11 %, Utajärvellä 11 %, Vaalassa 12 % ja Simossa 4 %. Vanhusten lisäksi toinen paljon palveluja tarvitseva ikäryhmä ovat 0-16-vuotiaat. Heidän määränsä lisääntyy Iissä 23 % ja laskee Pudasjärvellä 13 %, Utajärven ja Vaalan alueella 20 % ja Simossa 2 %, Nämä muutokset tarkoittavat Iissä vuoteen 2025 mennessä noin 2 terveydenhoitajan lisätarvetta ja Simoa lukuun ottamatta muilla alueilla 1-2 työntekijän vähentämismahdollisuutta. Väestön ikääntymisen lisäksi huomioon tulee ottaa kuntien välinen muuttoliike. Tällöin keskeistä on mm. vuokra-asuntopolitiikka. Palvelutuotannon järjestämisen kannalta on myös suuri merkitys sillä, asuvatko vanhukset tiiviisti kuntakeskuksessa, missä keskeiset palvelut ovat, vai kaukana syrjäkylillä. Viime mainitussa tilanteessa kotihoidon järjestäminen voi vaatia moninkertaiset resurssit taajamassa asumiseen verrattuna. Sekä kustannusten, että henkilöstön saatavuuden näkökulmasta olisi tärkeää kaikissa kunnissa tehdä selkeät suunnitelmat vanhusten tarkoituksenmukaisen asuntopolitiikan toteuttamiseksi unohtamatta vanhusten asuntosäätiöiden tärkeää osuutta. Näiden asuntojen ohjaaminen niitä eniten tarvitseville vaatii säätiöiltä kiinteää yhteistyötä vanhustenhuollosta vastaavan henkilöstön kanssa. 3.2 Henkilöstön saatavuus Jotta palvelujen kysynnän kasvuun voidaan tulevaisuudessakin vastata, tulee Oulunkaaressa pyrkiä vahvistamaan sekä toimialan, työnantajamielikuvan että alueen ja yritysten vetovoimaisuutta. Kasvava palvelujen tarve, ikääntyvät asiakkaat yhdessä eläköityvän henkilöstön kanssa asettavat Oulunkaarelle tulevaisuudessa yhä kasvavia haasteita. Myös korkeat sairaslomien määrät erityisesti vuodeosastolla ja kotihoidossa tulee huomioida. Hoitohenkilöstön vakinaisiin työsuhteisiin on toistaiseksi saatu kohtuullisesti tekijöitä. Haastava tilanne korostuu kuitenkin erityisesti sijaisten saatavuudessa. Kunnissa onkin pyritty reagoimaan tilanteeseen mm. panostamalla rekrytointiin ja kehittämällä myönteistä mielikuvaa alueesta. Tulevaisuudessa tulee olemaan erittäin suuri ongelma turvata riittävä hoitohenkilöstön määrä. Jo nykyisellään rekrytointi, erityisesti lyhytaikaisten sijaisten osalta, vaatii paljon lähiesimiesten työaikaa. Se mitoitettiin organisaatiouudistuksen yhteydessä muutenkin varsin niukaksi. Palveluesimiehet ovat keskeisen tärkeitä toimintojen kehittämisessä ja panos prosessien uudistamisessa uhkaa jäädä riittämättömäksi. Yllämainittuun haasteeseen vastaamiseksi voidaan harkita mm. seuraavia toimia: sijaisten rekrytoinnin keskittäminen, palveluesimiesten koulutus, varahenkilöjärjestelmä, alueen omien työttömien tai koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten ohjaaminen

8 sivu 8 koulutukseen, maahanmuuttajaresurssin hyödyntäminen sote:n työntekijöinä, koulutusmallien kehittäminen. Pudasjärven Harva-hankkeessa on yhdeksi ratkaisuksi mietitty henkilöstön saatavuuden ongelmaan ns. kevyt hoidon -mallia ikääntyneiden kotona selviytymisen tukemiseksi haja-asutusalueilla. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa sitä, että hyödynnetään kylällä luonnollisesti liikkuvien kaikkien palvelujen tarjoajien (esim. srk, posti, maatalouslomittajat jne.) mahdollisuutta monipuolisesti auttaa arjen askareissa. Tästä hyvänä esimerkkinä on Itellan hoitama ruoanjakelu. Myös kyläläisillä olisi mahdollisuus antaa naapuriapua korvausta vastaan ilman byrokratiaa ja pelkoa etuisuuksien menettämisestä. Yhtenä mahdollisuutena voisi tulevaisuudessa olla hoitohenkilöstön rinnalla ns. koulutettuja kylätyöntekijöitä, jotka pystyisivät monipuolisesti avustamaan erilaisia perheitä myös haja-asutusalueilla. Sosiaali- ja terveydenhuollon vastuuna olisi koordinoida kokonaisuutta. Tällaista koulutusohjelmaa ollaan rakentamassa yhteistyössä VM:n ja Pudasjärven kaupungin kanssa. 3.3 Niukkeneva talous ja uudet innovatiiviset toimintamallit Kuntien ja sitä myöten kuntayhtymän taloudelliset resurssit niukkenevat lähivuosina. Palvelutuotantoa ja prosesseja tarkastellessa tulee kiinnittää huomiota läpileikkaaviin palveluihin sekä prosessien toimivuuteen. Seurantaan käytettävien laadullisten ja määrällisten mittareiden käytön avulla tehostetaan palvelutuotantoa ja poistatetaan päällekkäistä resursointia. Kokonaistaloudellisuuden tarkastelussa ja eri palvelukonsepteja harkitessa tulee vaikuttavuuden arviointi sekä strategiset linjaukset säilyttää keskiössä osaoptimoinnin sijaan. Oulunkaaren maantieteellinen laajuus ja alueelliset erityispiirteet asettavat vaatimuksia uudentyyppisille palvelumuodoille ja rakenteille. Aito asiakaslähtöisyys ja yhdenvertaisuus tulee varmistaa seudullisia ja lähipalveluja kehitettäessä. Samoin teknologisten ratkaisujen tarjoamat mahdollisuudet tulee hyödyntää palvelutuotannossa. 3.4 Terveydenhuoltolakiesitys Eduskunnalle kesäkuussa 2010 annetussa terveydenhuoltolakiesityksessä ehdotetaan yhdistettäväksi kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain toiminnan ja palvelujen sisältöä koskevat säännökset uudeksi terveydenhuoltolaiksi. Uudessa terveydenhuoltolaissa säädettäisiin terveydenhuollon toiminnoista ja tehtävistä sekä terveyspalvelujen sisällöistä. Terveydenhuollon rakenteita koskevat säännökset jäisivät ennalleen kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, palvelutarpeiden kasvu ja terveydenhuollon kustannusten hallinta edellyttävät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon entistä tiiviimpää yhteistyötä ja raja-aitojen madaltamista. Myös terveydenhuollon asianmukaiseen toimeenpanoon liittyvät sosiaalihuollon palvelut pitäisi entistä paremmin integroida eheäksi palvelukokonaisuudeksi. Terveydenhuoltolaki lisäisi mahdollisuuksia valita terveydenhuollon palveluja yli kuntarajojen. Potilas tai asiakas voisi nykyistä vapaammin valita sen terveydenhuollon toimintayksikön, jossa häntä hoidetaan. Potilaalla olisi mahdollisuus valita ensivaiheessa kuntansa terveysasema ja kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikkö erityisvas-

9 sivu 9 tuualueella. Lisäksi jos henkilö asuu tai oleskelee säännönmukaisesti tai pitempiaikaisesti kotikuntansa ulkopuolella työn, opiskelun, vapaa-ajan vieton, lähiomaisen tai muun läheisen asumisen tai muun vastaavan syyn vuoksi, hän voisi käyttää hoitosuunnitelmansa mukaisen hoidon toteuttamiseen muuta terveyskeskusta tai kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikköä. Vuonna 2014 sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon valinnan mahdollisuus laajenisi valtakunnalliseksi. Erikoissairaanhoidossa valinnanmahdollisuus tapahtuisi yhteisymmärryksessä lääkärin kanssa. Palvelujen käyttö yli kuntarajojen on myös palvelu- ja kuntarakennehankkeen tavoite. Potilaan tai asiakkaan asemaa vahvistaisi lisäksi mahdollisuus valita hoitava laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö. Erikoissairaanhoidon palvelut tuotaisiin lähemmäs potilaan asuinpaikkakuntaa yhdistämällä samoihin yksiköihin - esimerkiksi terveyskeskuksiin - perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoidon perustason toiminta. Ehdotukseen sisältyy myös potilasturvallisuutta ja terveydenhuollon palvelujen laatua vahvistavia säännöksiä. Ehdotuksessa korostuu terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveysongelmien ennaltaehkäisy. Ehdotukseen sisältyy velvoite asettaa kunnan strategisessa suunnittelussa tavoitteita kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistävistä ja ongelmia ehkäisevistä toimenpiteistä ja palveluista sekä niihin varattavista voimavaroista. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämis- ja rahoitusvastuu ovat pääsääntöisesti kunnalla. Terveydenhuoltolaissa palvelujen ja toiminnan sisältöä koskevat uudistukset toteutettaisiin siten, että ne tukisivat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä ja mahdollistaisivat myös raja-aitojen madaltumisen, vaikka varsinaisiin palvelurakenteisiin ei vielä tässä esityksessä ole mahdollista puuttua. Sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus on vielä kesken, joten kunnan terveydenhuollon palvelurakenteista ja järjestämisvastuusta säädettäisiin edelleen kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. Terveydenhuoltolaki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä toukokuuta Uutta järjestämisvastuulainsäädäntöä kaavaillaan voimaan vuoden 2013 alusta. Erillisellä lailla mahdollistetaan määräaikainen kokeilu, jossa kunnasta tai kuntayhtymästä muodostuva sosiaali- ja terveysalue vastaisi sosiaalipalveluista, perusterveydenhuollosta ja perustason erikoissairaanhoidosta. Lainsäädännön vaikutukset Oulunkaaren kuntayhtymän toimintaan Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-aluetta valmisteltaessa vuosien aikana huomioitiin mahdolliset tulevat lainsäädännölliset muutokset. Oulunkaarella kuntayhtymän tehtävänä on järjestää ja tuottaa kaikki lakisääteiset sosiaalija terveyspalvelut päivähoitoa ja ympäristöterveydenhuoltoa lukuun ottamatta. Laissa esitetyt sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään yhtenä kokonaisuutena. Ympäristöterveydenhuollon järjestämisessä seudullinen yhteistyö käynnistyi jo vuoden 2006 aikana Pudasjärven ollessa isäntäkunta. Oulun seudun monikuntaliitoksen vuoksi vuoden 2013 alusta valmistellaan ympäristöterveydenhuollon yhteistyön tiivistämistä ja järjestämisvastuun laajentamista yhteistyössä uuden Oulun kanssa. Oulunkaaren terveyskeskuksen asiakkaalla on jo nyt valinvapaus asioida kaikissa Oulunkaaren palvelupisteissä. Pitkien etäisyyksien vuoksi tämä on parhaiten käytännössä toteutunut Utajärven ja Vaalan alueella. Jatkossa yhteistyö tiivistynee Simon ja Kuivaniemen toimipisteiden välillä. Vuoden 2014 alusta asiakkaan valinvapaus laajenee koskemaan koko Suomea.

10 sivu 10 Lakiluonnoksessa on esitys ensihoidon järjestämisen vastuun siirtäminen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa. Kuntien kuulemisen jälkeen tehdään palvelutasopäätös ja sairaanhoitopiiri voi järjestää joko ensihoitopalvelun itse, yhteistyössä alueen pelastustoimen kanssa tai hankkimalla muulta julkiselta tai yksityiseltä tuottajalta. Todennäköisen muutos meidän alueen sairaankuljetuspalveluissa tulee aikaisintaan 2012 alusta. 3.5 Yhteistyö Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa Terveydenhuoltolain pykälässä 34 edellytetään samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntayhtymän kuntien laativan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman, joka perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Suunnitelma on laadittava valtuustokausittain ja hyväksyttävä sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä. Kuntien ja kuntayhtymän on yhdessä arvioitava suunnitelman toteutumista vuosittain sekä tehtävä siihen tarvittaessa muutokset. Oulunkaarella palvelujen järjestämissuunnitelmia on laadittu kunnittain eri vaiheessa vuodesta 2003 lähtien koko sosiaali- ja terveystoimeen. Tämän vuoden 2010 päätöksenteossa oleva palvelujen järjestämissuunnitelma vastaa monelta osin ensi vuonna voimaan tulevaan lainsäädäntömuutokseen. Yhteistyökysymyksiä ja jatkossa sovittavia asioita yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa ovat peruserikoissairaanhoidon järjestämistapa ja käytänteet erityisesti Oulu pohjoisen alueella (Kuusamo, Oulunkaari, uusi Oulu ja Lakeus), tietojärjestelmien ja sairaanhoidollisten tukipalvelujen (laboratorio, röntgen, lääkehuolto, apuvälinehuolto, hoitotarvikkeet) yhteistyö. Oulunkaarella ollaan päivittämässä seudullista hyvinvointikertomusta vuoden 2011 aikana. Hyvinvoinnin seurantatiedot laaditaan ja analysoidaan yhdessä Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen linjaukset ovat sisällytetty valmisteilla olevaa kuntayhtymän strategiaan vuosille ja osa toimenpiteistä on kuvattu tässä palvelujen järjestämissuunnitelmassa. Vuoden 2011 alusta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä terveyden edistämisen yksikkö ja yleislääketieteen yksikkö yhdistyvät. Uusi yksikkö vastaa terveydenhuoltolakiesitykseen sisältyvää perusterveydenhuollon yksikköä. Lainsäädännössä edellytetään, että terveydenhuollon yksikössä on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja se tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista 34 :n mukaisesti. Perusterveydenhuollon yksikkö antaa lisäksi asiantuntemusta ja sovittaa yhteen alueellaan perusterveydenhuollossa tehtävää tutkimusta, kehittämistä, hoito- ja kuntoutusketjujen laatimista, täydennyskoulutusta ja huolehtii henkilöstötarpeen ennakoinnista sekä erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovittamisesta. Oulunkaaren kuntayhtymän mielestä perusterveydenhuollon yksikön keskeinen tehtävä on klinikkakohtaisten palveluprosessien työnjako ja yhteensovittamisen koordinointi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä ja tähän liittyvän tutkimuksen organisointi.

11 sivu 11 Sairaanhoitopiirin omistajastrategia Vuonna 2009 laadittiin Oulun seutuhallituksen ( ) aloitteesta Paras-lain 6 :n mukaisten laajaa väestöpohjaa edellyttävien palveluiden järjestämistä ja muun yhteistyön kehittämistä varten Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriä koskeva omistajastrategiaselvitys. Omistajastrategian laatimisen selvityshenkilönä oli Oulunkaaren kuntayhtymän johtaja Kirsti Ylitalo. Omistajastrategian lähtökohtana oli tarkastella omistajaohjauksen näkökulmasta sairaanhoitopiirin perustehtävää ydin- ja tukitoimintoineen sekä hahmottaa yhteistyöalueet ja omistajaohjauksen painopisteet kuntien kanssa. Esityksessä on huomioitu ehdotus uudeksi terveydenhuoltolaiksi ja siinä korostuu yhteistyö sairaanhoitopiirin ja kuntien/yhteistoiminta-alueiden välillä. Omistajastrategiavalmistelu sovitettiin yhteen konsernistrategian aikataulutuksen kanssa. Strategiassa omistajaohjauksen linjaukset on jaoteltu: 1) perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen työnjako ja kumppanuus, 2) tietojärjestelmät, 3) sairaanhoidolliset ja muut tukipalvelut, 4) kiinteistöt ja investoinnit, 5) EVO-tutkimustoiminta ja 6) omistajaohjauksen malli. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen työnjaon muuttaminen edellyttää palvelujen järjestämissuunnitelman laatimisen käynnistämisen erityisesti sopimalla peruserikoissairaanhoidon työnjaosta yhteistoiminta-alueittain sekä ohjausmallin rakentaminen koko palveluketjun (sos-pth-esh) hallintaan. Tietohallinnon näkökulmasta omistajastrategian keskeisiksi alueiksi tulee ottaa tietojärjestelmien yhtenäistäminen ja yhteiskäyttö sekä tiedonsiirron parantaminen. Tietojärjestelmien yhteensovittaminen, siihen liittyvä selvitys ja toimeenpanosuunnitelma Pohjois- Pohjanmaalla ja Erva-alueella tulee käynnistää pikaisesti. Sairaanhoidon ja muilta tukipalveluilta edellytetään omistajien näkökulmasta toimivuutta, läpinäkyvyyttä ja kustannustehokkuutta. Palvelutoiminnalle tulee hakea uusia innovatiivisia vaihtoehtoja. Synergiaedut kuntien ja yhteistoiminta-alueiden välillä tulee selvittää. Toimivuuden ja kustannustehokkuuden arvioimiseksi liiketoimintasuunnitelmien laatiminen, jonka perusteella määritetään palvelujen organisointivaihtoehdot. Sairaanhoidon ja muille tukipalveluille voi olla erilaisia hallinnollisia ratkaisuja. Omistajaohjauksen linjauksena on selvittää sairaanhoitopiirin strategia kiinteistöjen omistamisessa, eri rahoitus- ja omistusmuotojen määrittäminen, tarpeettomista kiinteistöistä luopuminen sekä kiinteistöjen yhtiöittämisen jatkaminen. Tutkimusyksikön perustaminen koordinoimaan tutkimustoimintaa, haku/menettelyprosessiin selkeä ohjeistus myös perusterveydenhuollon käytettäväksi ja uusien tutkimus- ja hoitomenetelmien arviointia varten perustettava tarvittaessa erillinen työryhmä, jossa kuntien ja perusterveydenhuollon edustus nähtiin omistajien linjauksena tärkeinä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle halutaan rakentaa oma omistajaohjausmalli. Omistajastrategian linjaukset ja toimenpiteet sisältyvät sairaanhoitopiirin ja kuntien välisessä sopimusohjauksessa sekä kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin talous- ja toimintasuunnitelmissa. Sopimusmenettely uudistetaan kunti-

12 sivu 12 en, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin välillä. Sopimusohjaus perustuu yhteistoiminta-alueittain laadittuihin ja yhteen sovitettuun palvelujen järjestämissuunnitelmaan. Kunnat määrittelevät yhteisesti sopimuksen sitovuuden ja ajallisen ulottuvuuden (3 vuotta). Sopimuksessa sovitaan myös kannustejärjestelmästä kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta, uudistetaan suoritteet ja mittarit, jotka vertailukelpoisia myös valtakunnan tasolla. Sopimuksessa sovitaan arviointi- ja palautejärjestelmästä. Uusi toimintamalli otetaan käyttöön vaiheittain tämän valtuustokauden aikana. Yhteistyön koordinointiin, palvelujen järjestämissuunnitelman yhteensovittamiseen, seurantaan ja arviointiin sekä yhteistoimintamenettelyn kehittämiseen perustetaan sairaanhoitopiirin valtuuston ja hallituksen tueksi kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin asiantuntijoista muodostuva virkamiestyöryhmä, joka on sairaanhoitopiirin hallituksen nimeämä. Sairaanhoitopiirin omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmä Joulukuussa 2009 päätetyn Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omistajastrategian linjausten mukaisesti on sairaanhoitopiirin hallitus nimennyt ( ) omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmän. Työryhmän tehtävänä on 1. Toimia sairaanhoitopiirin hallituksen apuna omistajakuntien näkemyksen huomioon ottamisessa sairaanhoitopiirin toiminnassa. Tähän liittyy omistajaohjausmallin rakentaminen sisältäen sopimusohjauksen periaatteiden, menetelmien sekä talousarvioon liittyvät neuvottelut sairaanhoitopiirin kanssa. Ohjausmalli pitää sisällään myös rahoitus- ja kehyssopimuksen ja mahdollisten kannusteiden määrittämisen. 2. Palvelujen järjestämissuunnitelman yhteen sovittaminen, seuranta ja arviointi sekä koko palveluketjun hallinnan kehittäminen. Erityishuomio on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjaossa, tukipalvelujen sekä yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin roolin tarkastelussa (näiden rooli palvelujen tuottajana) kuntien/yhteistoiminta-alueiden palvelustrategioiden linjausten mukaisesti. Tehtävään sisältyy sekä kuntien ja yhteistoiminta-alueiden että yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin välisen työnjaon ja yhteistyön tarkastelu. 3. Seurata sairaanhoitopiirin talouden kehitystä ja tuottavuuden kasvua sekä tehdä ehdotuksia niistä mittareista ja palautejärjestelmästä, joilla toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan sekä arvioida tavoitteiden toteutumista omistajaohjauksen näkökulmasta yhteistyössä sairaanhoitopiirin johdon kanssa. Toimintatapa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin omistajaohjauksen koordinaatiotyöryhmän toiminta on säännöllistä ja sen toimintaa ohjaa vuosittain laadittu työsuunnitelma. Lisäksi on tarpeen ylläpitää säännöllistä vuoropuhelua jäsenkuntien kanssa kaksi kertaa vuodessa järjestettävällä (keväällä ja syksyllä) kuntaneuvottelutapahtumalla, jotka voidaan pitää joko maakunnallisena tai alueellisena tilaisuutena (Oulu pohjoinen ja Oulu eteläinen). Työryhmän kokoonpano ja nimittäminen Työryhmän nimittää sairaanhoitopiirin hallitus. Jäseniksi nimitetään kuntien, yhteistoiminta-alueiden ja sairaanhoitopiirin johdon asiantuntijoita. Kuntien ja yhteistoimintaalueen jäseniä on noin 10 ja sairaanhoitopiiri nimeää omat edustajansa työryhmään. Kokoonpanolla olisi hyvä olla monipuolinen kunta-, talous- ja sosiaali- ja terveyspalvelu-

13 sivu 13 jen osaaminen. Työryhmän jäsenet nimitetään valtuustokaudeksi ja puheenjohtajuus on alueittain kiertävä. Työryhmän esittelijä(t) on sairaanhoitopiirin hallintokeskuksen johtava(t) viranhaltija(t). Myös sihteerin tehtävään nimetään henkilö sairaanhoitopiirin hallintokeskuksesta. Sairaanhoitopiirin johtaja koordinoi yhdessä työryhmän puheenjohtajan kanssa käsittelyyn tulevat asiat. Myös työryhmän jäsenet voivat esittää asioita valmisteluun ja käsittelyyn. Työryhmän jäsenet ovat - Sinikka Salo, Oulun kaupunki, työryhmän puheenjohtaja - Keijo Koski, Oulun kaupunki - Jari Parkkonen, Oulun kaupunki - Sirkku Pikkujämsä, Haukipudas - Pekka Rajala, Liminka - Kirsti Ylitalo, Oulunkaari - Timo Halonen, Kuusamo - Hannu Kallunki, Raahe - Anne Knaapi-Lamminen, Kallio - Jouko Luukkonen, Helmi - Johanna Kiiskilä, Selänne - Anne Mäki-Leppilampi, Kalajoki - Esa Sippola, Oulainen - Hannu Leskinen, PPSHP - Aino-Liisa Oukka, PPSHP - Pasi Parkkila, PPSHP, työryhmän sihteeri Työryhmän toiminta on käynnistynyt syksyllä Työryhmän näkemyksen mukaan palvelujen järjestämissuunnitelmassa keskitytään vuoden 2010 syksyn työskentelyssä erityisesti seuraaviin kokonaisuuksiin: - Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjako, peruserikoissairaanhoidon palvelut. - Tietojärjestelmien (erityisesti potilastietojärjestelmät) tuleva kehitys. - Yhteistyö muiden tukipalvelujen kohdalla. Sairaanhoitopiiritasoinen palvelujen järjestämissuunnitelman koordinointi ja jatkotyöstäminen jäsentyy vuoden 2011 aikana.

14 sivu 14 4 Palvelujen analyysi ja kehittämistarpeet Maisema-mallin mukaan 4.1 Maisema-malli Maisema-malli on Kuntamaisema Oy:n tarjoama työkalu palvelutuotannon arviointiin, seurantaan, ohjaukseen ja vertailtavuuteen. Maisema-mallin käyttöä tullaan kuntayhtymässä kehittämään jatkossa edelleen ja hyödyntämään systemaattisesti esim. toimintaperusteisessa budjetoinnissa ja tuotteistamisessa. Kuntamaisema Oy:stä saadaan vuosittain myös analyysiraportti, jossa palvelutuotantoa on kunnittain vertailtu suhteessa Oulunkaaren kokonaistilanteeseen ja muihin Maisema-mallin hyödyntäviin kuntiin. Maisema-mallin avulla kuntayhtymän toiminta ja palvelujen tuotanto saadaan kustannusten, suoritteiden ja laadun osalta läpinäkyväksi sekä vertailukelpoiseksi niin seudullisesti kuin valtakunnallisestikin. 4.2 Perhepalvelut Maisema-mallin tarkastelun perusteella Oulunkaaren perhepalvelujen palvelurakenteet eroavat toisistaan erityisesti kehitysvammapalveluissa. Muidenkin palveluprosessien osalta toimintakäytännöt eroavat huomattavasti. Maisema-mallin avulla voidaan Oulunkaaren alueella etsiä hyviä toimintamalleja laajemminkin käytettäväksi sekä yhtenäistää palveluja ja prosesseja tarkoituksenmukaisesti alueelliset erityispiirteet huomioiden. Oulunkaaren kuntien ikärakenne on kunnittain vaihteleva. Vaala on ikärakenteeltaan vanhin ja Ii nuorin. Vaala on ikärakenteeltaan vertailukuntien vanhusvoittoisempia kuntia. Iissä etenkin alle 14-vuotiaiden osuus väestöstä on korkeahko. Vaalassa ja Pudasjärvellä sosiaalityön asiakkaiden määrä on suuri. Lastensuojelun sijoituksia on paljon erityisesti Pudasjärvellä ja Vaalassa. Sijaishuolto on koko Oulunkaaren alueella melko laitosvaltaista. Iissä ja Vaalassa mielenterveyskuntoutujia on paljon asumispalvelujen piirissä, eikä palvelutarjonta kaikilta osin tue asiakkaiden palvelutarpeita. Kehitysvammaisten määrä on korkea erityisesti Vaalassa. Osana Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen valmistelutyötä on tehty Oulunkaaren mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen selvitystyötä, jonka pohjalta työstetään Oulunkaarelle soveltuva mielenterveyskuntoutujien asumispalvelumalli. Pitkäaikaistyöttömien eläke-edellytysten selvittämiseen liittyen on tehty keskitettyä eläke-edellytysten arviointia ns. Taipaleen mallilla. Eläke-edellytysten arvioinnin tulee olla jatkossa jatkuva prosessi osana työllistämisen ja aikuissosiaalityön palveluprosessia. Yhteiskunnallinen tilanne työttömyyden kasvun myötä lisää haasteita yksilöiden ja perheiden voimavarojen tukemiseksi. Sosiaalipalveluiden osalta asiakaspalvelujen ostot muodostavat ison kuluerän. Palvelurakennetta tulee tarkastella tavoitteena optimaalinen palvelurakenne: mitä palveluja on järkevää tuottaa itse ja mitä ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Ostopalveluiden osuus palvelutuotannossa on oltava suunnitelmallista ja keskitettyä. Asiakkaiden palvelutarpeen moniammatillinen arviointi ja palveluohjaus ovat sosiaalipalvelujen järjestämisessä keskeisessä asemassa asiakaspalvelujen laadun varmistamiseksi sekä kustan-

15 sivu 15 nusten hillitsemiseksi. Palvelujärjestelmää on jatkuvasti kehitettävä avohuoltopainotteisemmaksi ja palveluketjujen on toimittava saumattomasti. Terveysneuvonnan osalta Maisema-raportissa todetaan, että Oulunkaaren kuntien alueella terveysneuvontaan panostetaan runsaasti. Neuvolatoimintaa suositellaan yhdistettäväksi niin, että koko aluetta palvelee yksi lastenneuvolayksikkö, yksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yksikkö ja yksi äitiysneuvolayksikkö ilman kuntarajoja. Maisema-raportin tulokset ovat tarkentuneet edellisestä yhteenvedosta, mutta edelleen käsitteiden yhdenmukaistamisen puute vaikeuttaa tulosten vertailtavuutta esim. vammaispalvelujen osalta. Tältä osin Maisema-työskentelyä tulee edelleen kehittää mm. vastuuhenkilöiden kouluttamisen kautta. Aikuisten palvelujen osalta Maisema-raportin tulos on, että avopalvelujen ja asumispalvelujen vaikutus erikoissairaanhoitoon on heikompi kuin panostus antaisi olettaa. Erityisesti asumispalvelujen vaikuttavuutta laitoshoitoa vähentävänä tekijänä ei edelleenkään näy. Päihdepalvelujen osalta Oulunkaaren kuntien panostus päihdepalveluihin on vähäistä. Päihdepalvelujen avohuoltopainotteisuutta tulee lisätä, kuitenkin niin, että resurssi tähän irrotetaan laitosvaltaisuutta purkamalla. Pitkäaikaisten mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palvelutarpeen arvio suositellaan tehtäväksi moniammatillisesti. Perhepalvelujen osalta Oulunkaaren kustannukset ovat korkeat Iitä lukuun ottamatta. Iin kuntaa lukuun ottamatta alueen kuntien perhepalvelujen kustannukset ovat maaseutukunnista korkeimpia. Kustannuksia nostaa lastensuojelun sijaishuollon laitosvaltainen rakenne. Lasten ja nuorten psykiatrian käyttö on vähäistä. Raportissa suositellaan perhesijoitusten prosessin kehittämistä ja avohuollon palvelujärjestelmän kehittämistä. Sosiaalityöhön panostus näyttää pienentävän perhepalvelujen kustannuksia Iissä. Perhepalveluista suositellaan tehtäväksi yksi yhtenäinen yksikkö Oulunkaaren alueelle yli kuntarajojen. Lisäksi suositellaan perheneuvolatoiminnan selkiinnyttämistä. Iin perhepalveluissa lastensuojelu perustuu vahvaan yhteistyöhön kunnan eri toimijoiden kanssa. Kunnassa on suhteellisen hyvät verkostot, jotka tukevat toiminnallaan perhepalveluissa tehtävää lastensuojelun avopalvelujärjestelmää. Utajärvellä ja Vaalassa on panostettu lapsiperheiden kotipalveluun hyvin. Pudasjärvellä puolestaan on perheneuvola ja neuvopalveluja kehitetty perhelähtöisellä mallilla. Päteviä sosiaalityöntekijöitä on nyt saatu melko hyvin. Pudasjärvellä ja Iissä tulee tarkkailla lastensuojelun sosiaalityön resurssia. Myös koulukuraattori- ja koulupsykologityön resursointia tulee tarkkailla. Perhepalvelujen eri työryhmät työstävät mm. perhetyön kriteeristöjä ja perhesijoitusprosessin kehittämistä. Lisäksi Oulunkaaren perheneuvolamallin kehittäminen on työn alla. Aikuissosiaalityössä toimeentulotukea on myönnetty tukiperhettä kohden paljon erityisesti Pudasjärvellä. Aktivointiaste vaihtelee kunnittain. Iissä aktivointiaste on korkein. Raportissa suositellaan toimeentulotuen myöntämiskriteereiden tarkistamista ja myöntämiskriteereiden toteutumisen seurantaa. Työllistämistoiminnan vastuita ja koordinointia tulee selkeyttää ja painottaa konkreettista työllistymiseen tähtäävää toimintaa. Palvelutuotantolautakunta on hyväksynyt yhtenäiset toimeentulotukiohjeet vuonna Työllistämistoiminnan vastuita ja koordinointia on käyty läpi kuntien ja Oulunkaaren edustajista koostuvassa työllistämisen koordinaatiotyöryhmän työskentelyssä. Vammaispalveluissa on Maisema-raportin perusteella suuret kuntakohtaiset erot. Kehitysvammahuollon kustannukset asukasta kohden ovat korkeat sekä avo-, että laitos-

16 sivu 16 palvelujen osalta. Tämä on yhteydessä kehitysvammaisten suureen määrään alueella. Palvelujen laitosvaltaisuutta tulisi kuitenkin edelleen vähentää. Kehitysvammaisten palvelujärjestelmä näyttäisi raportin perusteella olevan tarkoituksenmukaisin Utajärvellä ja Iissä. Vammaispalvelujen palvelujärjestelmä näyttäisi Pudasjärvellä olevan hiukan yläkantissa. Raportissa suositellaan yhdenmukaisia vammaispalvelujen kriteeristöjä Oulunkaaren alueelle ja yhden vammaispalvelujen toimintayksikön muodostamista Oulunkaaren alueelle kehitysvammahuolto mukaan lukien. Oulunkaaren vammaispalvelujen käsikirja on hyväksytty vuonna Perhepalvelujen haasteiden hallinta Työttömien aktivointiastetta tulee tehostaa edelleen koko kuntayhtymän alueella kuntien ja kuntayhtymän sekä järjestöjen yhteistyöllä. Tärkeä painopistealue tässä on kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen (laki kuntouttavasta työtoiminnasta) sekä saumaton yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Erilaiset hankkeet tukevat toiminnan kehittämistä asiakkaiden kuntoutumisen ja työllistymisen tavoitteen toteutumisen suuntaan. Jotta tuloksia saavutetaan, tulee työllistymisen toiminnoilla olla riittävät henkilöstöresurssit. Henkilöstöresurssin tarvetta vähentää eri asiantuntijatahojen yhteisen työn osuus mm. sosiaaliohjaajien työpanoksen kohdentaminen tähän työhön. Päihteiden käyttö on merkittävä tekijä sairastavuudessa ja erilaisten sosiaalisten ongelmien ilmenemisessä. Päihteiden käytön haitat näkyvät mm. vuodeosastohoidon ja lastensuojeluasiakkuuksien määrässä. Palvelujärjestelmää tulee kehittä erilaisilla puheeksiottamisen, palvelutarpeen arvioinnin, palvelusuunnitelmien, palveluohjauksen ja palveluketjun toimivuutta (asiakkaan motivointi päihdeongelman hoitamiseen, päihdetyön alkuarviointi, laitoskuntoutuksen arviointi, avohuolto laitoshoidon jatkumona, testit jne.) kehittämällä. Työssä tulee ottaa huomioon myös päihteitä käyttävien äitien ja perheiden tukeminen. Koko maassa toimeentulotuen euromääräinen kasvu on ollut vuonna %, ja vastaavasti toimeentulotukea saavien kotitalouksien kasvu on ollut 10 %. Kasvu on ollut merkittävintä kaupungeissa, joissa tukea on myönnetty keskimäärin 134 /asukas, kun taas maaseutumaisissa kunnissa tuen suuruus on ollut keskimäärin 68 asukasta kohden. Toimeentulotuen tilastointia liitteessä. Koko Oulunkaaren kuntayhtymän alueella, Utajärveä lukuun ottamatta on toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvanut merkittävästi. Pudasjärven, Vaalan ja Simon kohdalla, vuotiainen osuus toimeentulotukea saavista, on noussut prosentuaalisesti noin 2 % suhteessa vastaavanikäiseen väestöön Suomessa. Erityisen huolestuttava tilanne on Pudasjärven ja Vaalan osalta, joissa toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden nuorten osuus on seutukunnassa korkein. Tähän täytyy kiinnittää huomioita toimeentulotukiprosessin laadun varmistamisella. Pakolaisille, paluumuuttajille ja turvapaikan hakijoille annettu toimeentulotuki jää kustannustarkastelun osalta tilaston ulkopuolelle siltä osin, kuin se korvataan kokonaan valtion varoista. Maisema-raportti on hyödyllinen väline sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan ohjaukseen ensisijaisesti talouden ja organisaation tehokkuuden näkökulmasta. Tulosten soveltamisessa käytäntöön tulee kuitenkin huomioida myös muita kuin taloudellisia näkö-

17 sivu 17 kohtia ja huomioon tulee ottaa myös paikallisten olosuhteiden erilaisuus. Väline tarjoaa kuitenkin tarpeellisen lisän mm. kuntien kanssa käytäviin neuvotteluihin. Määritteleväthän peruskunnat Oulunkaaren toimintamallissa omille kuntalaisille ostettavien palvelujen laajuuden. Kuntien taloudelliset voimavarat vaikuttavat palvelujen järjestämiseen. Kuntien tulee kuitenkin noudattaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimeenpanoa koskevaa lainsäädäntöä. Palveluprosessien läpikäymisen kautta on löydettävissä yhtenäisiä työkäytäntöjä ja Oulunkaarelle soveltuva malli lähipalvelujen, palvelujen keskittämisen sekä erityisosaamisen kehittämisessä. Perhepalvelujen palvelujärjestelmää on tarpeen kehittää. 4.3 Terveyspalvelut Oulunkaaressa väestövastuupalvelut näyttäytyvät hintavina johtuen mm. kuntien ikärakenteesta ja suhteellisen korkeasta sairastavuudesta. Maisema-mallin mukaan perusterveydenhuollon palvelut vaikuttavat toimivilta, jolloin myös erikoissairaanhoidon avopalveluihin tulee asiakaskäyntejä keskiarvoa vähemmän. Seudullisesti Oulunkaaren alueella on panostettu taloudellisesti ja toiminnallisesti terveysneuvonnan palveluihin. Maatieteellisistä etäisyyksistä johtuen sairaankuljetuskustannukset nousevat hintaviksi ja Maisema-malli suosittaakin yhteisen järjestämistavan tarkastelua. Maisema-malli osoittaa myös, että Oulunkaaren kunnissa mielenterveyspalvelujen käyttö ja kustannukset ovat korkealla tasolla. Havaittavissa on merkittävää nousua vuodesta 2008 vuoteen Samoin avo- ja asumispalvelujen vaikutus erikoissairaanhoidon käyttöön on toistaiseksi ollut oletettua vähäisempää. Suun terveydenhuollon osalta resursoinnissa, tehokkuudessa ja toimintamalleissa on seudullisesti suurta vaihtelua. Tavoitteena onkin harmonisoida palvelutarjontaa ja kustannusrakenteita Oulunkaaren alueella. Hammaslääkäritilannetta voidaan seudulla pitää verrattain hyvänä. Kuitenkin henkilöstörakenteen kehittäminen suuhygienistipainotteisemmaksi on Maisema-mallin mukainen tavoite. Erikoissairaanhoidon korkeat kustannukset ja niiden hallinta Vertailtaessa Maisema-mallin kautta erikoissairaanhoidon asukaskohtaisia menoja muihin vertailukuntiin, ovat Oulunkaaren kuntien menot varsin korkeat, kuitenkin väestörakenteeltaan nuoressa Iissä keskitasolla. Erityisesti Vaalan ja myös Pudasjärven korkeita lukuja selittävät vanhusvoittoinen ikärakenne ja korkea sairastavuus, molemmissa lisäksi korkea alkoholisairauksien ja -vammojen osuus. Tarkasteltaessa yli 75-vuotiaan väestön erikoissairaanhoidon menoja henkeä kohti tilanne muuttuu täysin päinvastaiseksi. Menot jäävät alle keskitason, mikä kertoo, että vuodeosastojen toiminta on tehokasta. Pitää huomata, että kaikissa vertailukunnissa ei ole lainkaan vuodeosastoja ja vanhuksia hoidetaan paljon erikoissairaanhoidon paikoilla. Sama seikka on osaltaan taustalla siinä, että hoitopäivien määrät ovat alle keskimääräisen, mutta yksikköhinnat nousevat korkeiksi. Siis Oulunkaarelta OYS:ssa hoidetaan vaikeita, kalliita toimenpiteitä vaativia potilaita ja lievemmät hoidetaan omilla vuodeosastoilla. Toinen korkeita kustannuksia selittävä seikka on OYS:n varsin korkeat yk-

18 sivu 18 sikkökustannukset, joissa on lisäkustannusta opetuksesta ja tutkimuksesta, joita ei tavallisilla keskussairaaloilla ole samassa määrin. Tarkasteltaessa pelkästään psykiatrista hoitoa ovat käytöt sekä kustannukset Oulunkaarella edelleen varsin korkeita maan laajuisessa vertailussa. Tosin osittain tilanne on takavuosista korjaantunut. Perimmäinen syy on OYS:n piirin varsin laitospainotteinen rakenne, siis kun sairaalapaikkoja on tarjolla, ne myös täyttyvät. Jotta tilannetta voitaisiin radikaalisti muuttaa, pitäisi sairaalapaikkoja vähentää, mutta sitä ei voida tehdä Oulunkaaren sisäisillä päätöksillä vaan vaaditaan yhteistyötä sairaanhoitopiirin ja muiden yhteistoiminta-alueiden kanssa. Lisäksi vaaditaan huomattavaa panostusta avohoidon kehittämiseen ja tämä pitää tehokkaasti synkronoida paikkojen vähentämisen kanssa. Somaattisen sairaanhoidon puolella kustannusten hillintä vaatii vielä vaativampia toimenpiteitä kuin psykiatrisella puolella ja Oulunkaaren mahdollisuudet hoitoprosessien kehittämiseksi ilman tiivistä yhteistyötä muiden alueen toimijoiden kanssa ovat kovin rajalliset. Kuntakohtaisessa menojen seurannassa on muistettava, että pienillä väestöpohjilla satunnaisvaihtelu tekee vuositasoisenkin vertailun vaikeaksi. Erikoissairaanhoidon palvelujen ostot muodostavat kustannustekijän, jonka hallintaan on ollut hyvin vähän keinoja. Jossain määrin näyttäisi omien mielenterveystyön avopalvelujen vahvistamisella olevan mahdollisuus vaikuttaa psykiatrian klinikan kustannuksiin. Näyttää ilmeiseltä, että uudet yhteistoiminta-alueet ovat lähteneet etsimään keinoja rajoittaa omia erikoissairaanhoidon menojaan ja tämä tarkoittaa koko sairaanhoitopiirin tasolla työnajon selventämistä terveyskeskusten, aluesairaaloiden, yliopistosairaalan ja Erva-alueen välillä. Asiasta on käyty keskustelu kaikkien kuntien kanssa kuntaneuvottelujen yhteydessä ja kaikki kunnat ovat hyväksyneet sen, että lähdetään selvittämään mahdollisuutta siirtää joitakin ns. peruserikoissairaanhoidon toimintoja kuntayhtymän omaksi toiminnaksi. selvitystyö tältä osin on aloitettu, mutta onko mahdollisuutta saada aikaan konkreettisia ratkaisuja, on vielä epäselvää. Suunnitelluista toimenpiteistä huolimatta Oulunkaaren kuntayhtymällä ei ole sellaisia keinoja käytettävissään, joilla voitaisiin poistaa kuntien pienistä väestöpohjista johtuva erikoissairaanhoidon palvelujen ostojen satunnaisvaihtelu. Koska tämän toiminnon kustannukset ovat lähes puolet terveydenhuollon kustannuksista ja voivat poiketa taloussuunnitelmasta yksittäisen kunnan kohdalla jopa yli miljoona euroa vuodessa, ei kuntayhtymällä mahdollisuutta kompensoida mahdollisesti syntyvää talousarvion ylitystä muiden sektorien säästöillä. Vastaanottopalvelut Vertailtaessa Oulunkaaren asukaskohtaisia kustannuksia vastaanottopalveluissa ovat kustannukset korkeat. On kuitenkin muistettava, että sekä sairastavuus, että ikärakenne ovat aivan vertailukuntien raskaimmasta päästä ja Vaala tässä mielessä jopa vaikein. Näin ollen kyseinen vertailu ei ole kovinkaan informatiivinen ja paljon käyttökelpoisempaa on tarkastella kuntayhtymän kuntia keskenään. Tässä vertailussa Utajärvi ja Ii ovat selvästi kalleimpia. Vaikka Utajärvellä kyseisen toimintalohkon kustannukset ovat korkeat pärjää Utajärvi tarve- ja ikäindeksivertailussa erinomaisesti, eli on lähes maan tehokkain kunta. Voidaankin kysyä, saavutetaanko paras kokonaistaloudellisuus

19 sivu 19 terveys- ja vanhustenlaitospalveluiden kokonaisuudessa nimenomaan satsaamalla vahvasti hyvin resursoituun ja toimivaan vastaanottopalveluun. Kuntien lääkäriresursointia mietittäessä pitää myös ottaa huomioon millainen on kunnan sisäinen palvelurakenne eli onko omaa vuodeosastoa, joka vaatii lääkäriresurssia. Utajärven tapauksessa osa tästä kuluu myös ulkokuntalaisten hoitoon, koska heitä hoidetaan vuodeosastolla merkittäviä määriä. Edelleen pitää huomioida yksityislääkäripalvelujen määrä kunnassa ja niitä on Oulunkaarella varsin vähän erityisesti kaupunkikuntiin verrattuna. Terveyspalvelujen haasteiden hallinta Iissä lääkärimäärä on varsin korkea ja kertoo osittain siitä, että työnjakoa hoitajien ja lääkärien kesken ei ole ollut mahdollista toteuttaa riittävästi paljolti liian ahtaista toimitiloista johtuen. Iissä tuleekin pikaisesti lähteä suunnittelemaan uusia tilaratkaisuja ja väliaikana pyrittävä löytämään väliaikaisia ratkaisuja, joilla vastaanottopalvelut saadaan toimimaan tehokkaammin. Kokonaisuutena vastaanottopalvelut ovat koko sote-palvelusektorin osalta näkyvin ja määrällisesti eniten palvelutapahtumia tuottava toimintalohko. Siksi sen hyvä, asiakaslähtöinen toimivuus on keskeisen tärkeä. Koska vastaanottoaikojen saatavuudessa on kaikilla terveysasemilla parantamisen varaa, tullaan jo vuoden 2010 aikana käynnistämään aktiivisia toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi käyttäen apuna ns. hyvä vastaanotto -toimintamallia. Monilla yhteiskunnan lohkoilla ovat verkkopalvelut korvanneet perinteiset henkilökohtaiseen kontaktiin perustuneet palvelut. Terveydenhuollossa verkkopalveluiden käyttö julkisella puolella on vielä hyvin vähäistä, eikä niitä Oulunkaarellakaan ole oikeastaan lainkaan. Niiden kehittämien on tärkeää kustannustehokkuuden parantamiseksi ja palvelujen monipuolistamiseksi. Tähän pyritään hankkeiden kautta niin, että vuoden 2012 alussa esimerkiksi tiettyjen vastaanottoaikojen varaaminen tai laboratoriokokeiden tulosten näkeminen tulee mahdolliseksi verkkoyhteyden kautta. Kuntoutus Kuntoutuksen vastuualueen osalta Maisema-malli ei anna merkittävää hyödyllistä tietoa, koska alue koostuu useista pienistä, erillisistä osa-alueista (fysioterapia, lääkinnällinen kuntoutus, puheterapia ja toimintaterapia) ja kirjaamiskäytännöt sekä kirjanpidossa että suoritteissa eivät ole olleet yhtenäisiä. Osittain kuntien välillä on erittäin suurta vaihtelua eri osioiden resursoinneissa. Tämän alueen kehitystyö tulee perustumaan tälle vastuualueelle valitun palveluesimiehen tekemiin yksityiskohtaisiin selvityksiin ja niiden pohjalta tehtäviin suunnitelmiin.

20 sivu Vanhuspalvelut Palvelujärjestelmätarkastelun perusteella suurimmat muutostarpeet ovat vanhuspalvelujen hoito- ja hoivapalveluissa. Maisema mallin tarkastelun perusteella yhteistoiminta-alueen kunnista Pudasjärvi ja Ii eivät ole avopainotteisella palvelurakenteella saavuttaneet vielä säästöjä laitoshoidosta. Kuntien kotihoitoon on panostettu runsaasti ja sillä on ollut oletettua vähemmän vaikutusta pitkäaikaishoitoon. Ikäihmisten hoitoisuus ei selitä korkeita kustannuksia, koska hoitoisuus ei poikkea vertailutasosta. Raportin perusteella on havaittavissa, että palvelujen myöntämisen kriteeristöjä tulee tarkastella. Vaalan ja Utajärven osalta puolestaan on tarkasteltava kotihoidon resursointia ja palvelun laatua. Päiväkeskustoiminta tulisi suositusten mukaan aloittaa kaikissa kunnissa, kunhan sisältö ja asiakkaat on määritelty niin, että vaikuttavuutta muiden palvelujen käytön vähentymisenä varmasti saadaan. Iin osalta päiväkeskustoiminnan asiakastyytyväisyys on hyvä. Omaishoidon tukeen on satsattu hyvin. Vaalassa eniten ja ilmeisen hyvin kohdennettuna. Akuuttikuntoutus ja lyhytaikaishoitopaikkoihin on panostettu runsaasti ja sillä on saatu vähennettyä ikäihmisten erikoissairaanhoidon käyttöä. Potilaat on saatu pois erikoissairaanhoidosta nopeasti. Tästä kertoo erikoissairaanhoitojaksojen lyhyt kesto ja hoitopäivien vähäinen määrä. Panostus akuuttihoitoon on jo hieman korkeahko. Hoitopaikkojen hoitopäivien hinnat ovat keskimäärin kalliimpia kuin vertailukunnissa. Vanhuspalvelujen haasteiden hallinta Säästöjä on mahdollista saada huomattavasti palvelurakenteen toiminnan perustaa tutkimalla ja vertailemalla toiminnan eroja jo pelkästään seudun sisällä. Seudulta löytyy hyviä toimintamalleja levitettäväksi. Seudulle on luotava yhteiset kriteerit kaikkien palvelujen osalta. Palvelutarpeen arviointiprosessi on tehtävä yhtenäiseksi alueella. Palveluasumisen ja hoivahoidon keskittäminen isompiin yksiköihin tulee tutkia, samoin kuntien yhteiskäytön lisääminen. Kustannusten näkökulmasta on tärkeää saada vähennettyä yöhoidon määrää yksikköjen sijaintia keskittämällä. Ostopalvelujen suunnitelmallisuus ja hallinta on oleellinen osa vanhuspalvelujen kustannusten hillitsemistä.

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa

Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Kyläyhdistysseminaari 12.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Tätä haluamme olla Edistämme kokonaisvaltaisesti ja ennakoivasti ihmisten terveyttä, toimintakykyä

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA

ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA ETÄPALVELUT SOSIAALI- JA TERVEYDENHOIDOSSA NYT JA TULEVAISUUDESSA HARVAAN ASUTUN MAASEUDUN MAHDOLLISUUTENA 14.9.2010 Kuntayhtymän johtaja, TtL Kirsti Ylitalo 2010 Case: Oulunkaari Kuntien väkiluku 31.12.2009

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto Seudullisen sosiaali- ja terveystoimen tehtävänä on edistää yhteistoiminta-alueen asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä huolehtia siitä, että yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA:

Tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan www.pohjanmaahanke.fi Ajankohtaista>Arkisto> Hankkeessa tehdyt selvitykset TUTKIMUKSEN TAUSTAA: Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavia asumispalveluja koskeva kyselytutkimus toteutettiin kolmen maakunnan alueella 2007 2008, Länsi-Suomen lääninhallituksen ja Pohjanmaa-hankeen yhteistyönä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Alueellinen ja valtakunnallinen kehittämistoiminta ja hankkeet Oulunkaaren kehittämistoiminta Perustuu Oulunkaaren strategiaan, palvelujen järjestämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus PPSHP:n KUNTAJOHDON TAPAAMINEN Sote -palvelurakenne Oulu 16.1.2013 Kuntauudistuksen kokonaisuus Kuntarakenteen uudistaminen (kuntarakennelaki) Kuntalain

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016

PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 ptltk 28.10.2015 PERUSTURVAPALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2016 Toimintaympäristöanalyysi Suunnitelmakaudella perusturvapalvelujen toimintaan tulee voimakkaasti vaikuttamaan valtakunnan tason päätökset

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015

ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Paikalliset erityispiirteet ja sote Liisa Heinämäki,STM Etunimi Sukunimi 21.5.2015 Väestö 1970 Väestö 2007 Asukkaita neliökilometrillä Asukkaita neliökilometrillä Asuttamaton alue Asuttamaton alue 14.10.2014

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ERILAISISSA KUNNISSA. Sosiaali- ja terveystoimi huomenna -seminaari 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali-

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014

Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014 Kalasataman terveys- ja hyvinvointikeskus Fiksu Kalasatama-seminaari 11.12.2014 Kalasataman terveys ja hyvinvointikeskus-projekti Lars Rosengren /Projektipäällikkö (lars.rosengren@hel.fi) Hilkka Kulmala

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Suun terveydenhuolto

Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuoltoon kuuluvat kunnalliset hammashuoltopalvelut. Osana analyysiä tarkastellaan myös yksityisiä ostopalveluita sekä erikoishammashoitoa. SUUN TERVEYDENHUOLLON YHTEENVETO

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi

Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011. Virpi Kölhi Itä-Suomen huippukokous 30.8.2011 Virpi Kölhi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano

Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Kehitysvammaisten asumisen ohjelman toimeenpano Asumisen lähipalvelujen kehittämisen teemapäivä Yhteistyöseminaari, Kongressihotelli Linnasmäki Turku 16.11.2012 Jaana Huhta, STM Näkökulmia palvelujen kehittämiseen

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 1. Sopimuksen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 10.2.2015 Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014 Oulunkaaren ja kuntien, kuntien johtoryhmät Kyselyn aihealueet Kuntayhtymän toiminnan ja omistajaohjauksen toteutuminen Kuntapalvelutoimisto

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN?

ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? ONKO SOSIAALITYÖN ARKI KUNNOSSA? MITEN VOISIMME JÄRJESTÄÄ SOSIAALITYÖN JA PALVELUT PAREMMIN? SOSIAALIPALVELUIDEN MAHDOLLISUUDET SOTE- UUDISTUKSESSA SOSIAALITYÖN JA YLEENSÄ SOSIAALIPALVELUIDEN SUURIMPANA

Lisätiedot

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012

Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Oulunkaaren kuntayhtymä Palvelutuotannon raportointi, tammi-maaliskuu 2012 Simon kunta Hyvinvointia ihmistä lähellä Sisältö 1 Järjestämissopimusten toimeenpano palvelualoittain... 3 1.1 Perhepalvelut...

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015

Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015 Perusturvalautakunta 24 20.02.2014 Lumijoen kunnan talouden tasapainottamisohjelma vuosille 2014-2015 Ptltk 24 Talouspäällikkö Anna-Liisa Vesa on laatinut seuraavansisältöisen Lumijoen kunnan talouden

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sote-hanke

Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Kari Haavisto 11.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen Uuden terveydenhuoltolain mukainen laadunseurannan velvoite ja aluevastuu laboratoriotoiminnassa Labquality-päivät Helsinki 9.2.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Kuntauudistuksen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa. POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL:n rooli sote-muutoksen toimeenpanossa POHJOIS-SUOMEN SOTE-KUNTAKOKOUS 5.2.2015, OULU Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut.

Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammaispalvelut. Sosiaalilautakunta 18.2.2016 1 liite 1 Toimintakertomus 2015 Sosiaalitoimeen kuuluu neljä sitovuustasoa; sosiaalitoimen hallinto, sosiaalityö, vanhustyö/kotipalvelu sekä vammais. Talousarviota ja toimintasuunnitelmaa

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot