Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille

Transkriptio

1 Työraportti Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille Jari Jakonen Hannu Lehto Matti Raekallio Seppo Terävä Ris1:o Pi1:känen Antti Kuisma Seppo Kähkönen Jouko Santala Heinäkuu 1998 POSIVA OY Mikonkatu 15 A, FIN HELSINKI Puhelin (09) Fax (09)

2 IILT I:J 1:f11J5jil POSIVAOy Nils-Christian Wikström Mikonkatu 15 A Helsinki /JJa Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille TYÖRAPORTIN TARKASTUS JA HYVÄKSYNTÄ Pasivan työraportin "Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille" käsikirjoituksen on tarkistanut Sakari Grönlund ja hyväksyneet Jari Jakonen ja Hannu Lehto julkaistavaksi L T-Konsultit Oy:n laatujärjestelmän mukaisena. LT-Konsultit Oy Jari Jakonen dipl.ins. LIITE Raportin tarkastajan ja raportin vastuullisten tekijöiden allekirjoitukset TIEDOKSI Sakari Grönlund L T-Konsultit Oy L T-Konsultit Oy Melkonkatu Helsinki puh fax telex LTDEV LT-Jyväskylä Oy Yliopistonkatu Jyväskylä puh fax LT-Kuopio Oy Hyrräkatu Kuopio puh fax

3 Työraportti Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille.jari.jakonen Hannu Lehto Matti Raekallio Seppo Terävä Risto Pitkänen Antti Kuisma Seppo Kähkönen.Jouko Santala Heinäkuu 1998

4 TEKIJÄ ORGANISAATIO: L T-Konsultit Oy Melkonkatu HELSINKI TILAAJA: Posiva Oy Mikonkatu 15 A HELSINKI TILAUSNUMERO: TILAAJAN YHDYSHENKILÖ: KONSULTIN YHDYSHENKILÖ: 9751/97/NW Ins. Nils-Christian Wikström Dl Jari Jakonen w 1 TYÖRAPORTTI KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEENKULJETUSVAIHTOEHDOT MAHDOLLISILLE LOPPUSIJOITUSPAIKOILLE TEKIJÄT: Jari Jakonen Dl Hannu Lehto Tutkija TARKASTAJA: :,/ Sakari Grönlund FM

5 Työ r a p o r t t i Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille Jari Jakonen Hannu Lehto LT-Konsultit Oy Matti Raekallio Seppo Terävä Tielaitos Risto Pitkänen Antti Kuisma Seppo Kähkönen ANSERI-Konsultit Oy Jouko Santala Heinäkuu 1998 Pesivan työraporteissa käsitellään käynnissä olevaa tai keskeneräistä työtä. Esitetyt tulokset ovat alustavia. Raportissa esitetyt johtopäätökset ja näkökannat ovat kirjoittajien omia, eivätkä välttämättä vastaa Posiva Oy:n kantaa.

6 -- TIIVISTELMÄ KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN KULJETUS VAIHTO EHDOT MAHDOLLISILLE LOPPUSIJOITUSPAIKOILLE Tämä selvitys liittyy Suomen käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan maantie-, rautatie- ja merikuljetuksia esimerkkireittien avulla. Näin saadaan käsitys kuljetusten ympäristövaikutuksista ja niiden merkittävyydestä. Lopullinen kuljetustapa ja -reitit valitaan vasta lähempänä kuljetusten aloittamisajankohtaa, viimeistään vuonna Valinnassa otetaan huomioon mm. liikenne- ja ympäristönäkökohdat, sosiaaliset seikat sekä teknistaloudellinen tarkoituksenmukaisuus. Kuljetusten lähtöpaikat ovat ydinvoimalaitokset Eurajoella ja Loviisassa. Käytetyn polttoaineen kuljetusten vaihtoehtoiset määräpaikat ovat Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmen ja Äänekosken Kivetty. Nykyiset voimalaitosalueet saattavat siis olla myös loppusijoituspaikkoja. Painorajoitteiset sillat ja alikulkua rajoittavat esteet ovat maantiekuljetusten reittejä teknisesti rajaavat tekijät. Rautatiekuljetusten 22,5 tonnin akselipaino merkitsee nykyisellä rataverkolla sitä, että rataosuudet Äänekoskelta Haapajärvelle sekä Joensuusta Kontiomäelle eivät ole käyttökelpoisia. Nykyisellä rataverkolla ei ole muita rajoituksia. Merikuljetusten erityispiirre on talvimerenkulku. Suomessa on leutoinakin talvina noin neljän kuukauden ajan rannikosta noin 20 mpk etäisyydelle ulottuva liikennettä rajoittava jääalue. Kovina talvina jääalueen raja voi siirtyä pitkälle Itämerelle ja pidentää talvikautta Etelä-Suomessakin noin kuukaudella. Olkiluodon satamien väyläsyvyys ei riitä nykyisille jäänmurtajille, mikä on huomioon otettava reunaehto. Olkiluodon ja Loviisan voimaloiden käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksille löytyy teknisesti käyttökelpoisia reittejä sekä maantie- että rautatiekuljetuksena kaikille vaihtoehtoisille loppusij oituspaikkakunnille. Eurajoen Olkiluotoon ja Loviisaan Hästholmeniin käytetty polttoaine voidaan kuljettaa myös meritse. Kuhmon Romuvaaraan voidaan kuljettaa meritse Raaheen ja loppumatka maanteitse tai rautateitse. Äänekosken Kivettyyn merikuljetusvaihtoehto ei ole tarkoituksenmukainen.

7 ABSTRACT TRANSPORT ALTERNATIVES OF SPENT NUCLEAR FUEL TO POSSIBLE LOCATIONS FOR FINAL DISPOSAL This report deals with the Environmental Impact Assessment Procedure for the disposal of Finland's spent nuclear fuel. Assessment of the environmental impacts of transfers hy road, rail and sea is done using example routes in order to evaluate the extent and significance of these impacts. The final mode and routes of transport to the repository will he decided closer to the time of transport, no later than the year The decision will take account of impacts on traffic and the environment, socio-political aspects and techno-economic feasihility. Points of departure of transport are the nuclear power plants in Eurajoki and Loviisa. Altemative destinations for spent fuel are Hästholmen in Loviisa, Kivetty at Äänekoski, Olkiluoto at Eurajoki and Romuvaara at Kuhmo. The present nuclear power plants are therefore also possihle candidates for final disposal. W eight limited hridges and the ohstacles restricting underpasses are factors which constrain possihle routes of road transfer. The current axle load of 22.5 tons on the rail network makes the track sections from Joensuu to Kontiomäki and from Äänekoski to Haapajärvi ineffectual. There are no other restrictions on the existing rail network. The special characteristic of sea transport in Finland is winter seafaring. Even in mild winters a restricting ice area reaches from the coast to a distance of roughly 20 nautical miles for ahout four months. In severe winters the area can extend the entire length of the Baltic Sea and prolong the winter season hy ahout a month in Southern Finland. Sea routes to the harhours of Olkiluoto are not deep enough for current icehrakers, a fact which must he taken into account. For the transport of spent nuclear fuel from the power plants in Olkiluoto and Loviisa, technically applicahle routes can he found either hy road or hy rail to all the altemative destinations for final disposal. Spent fuel could also he transported to Olkiluoto at Eurajoki and Hästholmen in Loviisa hy sea. Transfers to Romuvaara at Kuhmo could he made hy sea to Raahe and the rest of the joumey hy road or rail. For transfer to Kivetty at Äänekoski the sea transport altemative is not appropriate.

8 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ ABSTRACT ESIPUHE 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Ydinjätehuollon organisointi 1.2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely 1.3 Kuljetusselvitykset 1.4 Työn tavoitteet MAHDOLLISET REITIT 2.1 Kuljetusten lähtö- ja määräpaikat 2.2 Kuljetussäiliöt 2.3 Kuljetukset tieliikenneväylillä Tarkastellut tieliikenneväylät Teknisten reunaehtojen selvittäminen Väestöä välttävien reittien selvittäminen 2.4 Rautatiekuljetukset Tarkastellut radat Kalusto Rautatiekuljetusten reitit 2.5 Merikuljetukset Merikuljetusten erityispiirteet Kalusto Meriväylät JOHTOPÄÄTÖKSET 4 LÄHDELUETTELO LIITTEET 1. Yleisten teiden siltojen kantavuustietojen poiminta ERIKU-järjestelmästä 2. ERIKU-järjestelmän kuormakaaviotyypit 3. Maantiereittien kuvaukset

9 ESIPUHE Selvitys on laadittu Posiva Oy:n toimeksiannosta. Tilaajan yhdyshenkilönä on toiminut projekti-insinööri Nils-Christian Wikström. L T -Konsultit Oy:ssä projektipäällikkönä on toiminut FM Sakari Grönlund, vastuullisena pääsuunnittelijana dipl.ins. Jari Jakonen ja merikuljetusten reittiselvityksestä on vastannut tutkija Hannu Lehto. Maantiereittien suunnitteluun ovat osallistuneet Tielaitoksen asiantuntijoina toimineet dipl.ins. Matti Raekallio ja tarkastaja Seppo Terävä. Lisäksi L T -Konsultit Oy:n erityisasiantuntijoina rautatiekuljetuksiin liittyvissä kysymyksissä ovat toimineet ANSERI-Konsultit Oy:stä diplomi-insinöörit Antti Kuisma, Seppo Kähkönen ja Risto Pitkänen. Merikuljetuksiin liittyvissä kysymyksissä asiantuntijana on toiminut merikapteeni, KTM Jouko Santala.

10 6 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Ydinjätehuollon organisointi Teollisuuden Voima Oy (TVO) ja Imatran Voima Oy (IVO) huolehtivat itse vähä- ja keskiaktiivisten voimalaitosjätteiden käsittelystä ja loppusijoituksesta sekä laitosten käytöstäpoistoon liittyvistä toimenpiteistä samoin kuin käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnista voimalaitosalueilla. Posiva Oy huolehtii käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta Suomessa. Posiva Oy on vuonna 1996 toimintansa aloittanut jätehuollon asiantuntijayhtiö, joka suunnittelee ja toteuttaa välivarastoinnin jälkeisen runsasaktiivisen jätteen loppusijoituksen. Posiva Oy huolehtii tällä hetkellä käynnissä olevista loppusijoitustutkimuksista sekä myöhemmin loppusijoituslaitoksen rakentamisesta ja käytöstä. Posivan omistavat ydinjätehuoltovelvolliset yhtiöt, TVO (60%) ja IVO (40%). 1.2 Ympäristövaikutusten arviointimenettely Ydinenergialaissa säädetään, että Suomessa ydinenergian käytön yhteydessä tai seurauksena syntyneet ydinjätteet on käsiteltävä, varastaitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla (loppusijoittaminen) Suomeen siten, että ydinjäte ei tämän jälkeen vaadi minkäänlaista huolenpitoa. Tämä selvitys liittyy käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan maantie-, rautatie- ja merikuljetuksia esimerkkireittien avulla. Näin saadaan käsitys kuljetusten ympäristövaikutuksista ja niiden merkittävyydestä. Lopullinen kuljetustapa- ja reitit valitaan vasta lähempänä kuljetusten aloittamisajankohtaa, viimeistään vuonna Valinnassa otetaan huomioon mm. liikenne- ja ympäristönäkökohdat, sosiaaliset seikat sekä teknistaloudellinen tarkoituksenmukaisuus. 1.3 Kuljetusselvitykset Valtioneuvoston vuonna 1983 asettaman tavoiteaikataulun mukaisesti suomalaisten ydinvoimalaitosten käytetty polttoaine valmistaudutaan loppusijoittamaan syvälle Suomen kallioperään. Loppusijoituspaikka valitaan vuonna 2000 ja tarvittavat tilat rakennetaan luvulla.varsinaisen loppusijoitustoiminnan on määrä alkaa noin vuonna Loppusijoitusvaihe sisältää käytetyn polttoaineen kuljetukset kapselointilaitokseen, kapseloinnin ja kallioperään sijoittamisen. Loppusijoituksen osana ovat siis kuljetukset ydinpolttoaineen välivarastointipaikoilta (nykyiset ydinvoimalat) johonkin neljästä loppusijoituksen ehdokaspaikasta. Vuonna 1988 selvitettiin Teollisuuden Voima Oy:n toimeksiannosta Olkiluodon voimalan käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusta neljälle paikkakunnalle, joita tutkittiin loppusijoituslaitoksen sijoituspaikkoina. Tuolloin tutkitut sijoituspaikkavaihtoehdot olivat Konginkangas (nykyisin Äänekoski), Sievi, Hyrynsalmi ja Kuhmo. Tätä kuljetustarkastelua täydennettiin erillisellä selvityksellä, jossa sijoituspaikkakuntana tutkittiin Kannonkosken kunnan itäosaa. Vuonna 1996 laadittiin Posiva Oy:n toimeksiannosta käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusselvitys (1), jossa tutkittiin maantie- ja rautatiekuljetusten menetelmiä, reittejä ja kustannuksia. Sekä maantie- että rautatiekuljetuksille muodostettiin selvityksessä yksi reitti kullekin vaihtoehtoiselle loppusijoituspaikalle. Reittien valintakriteereinä pidettiin sekä tek-

11 7 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille nistaloudellisia seikkoja että suurten taajamien välttämistä. Tämän työn lähtökohtana on aikaisemmin laadittu Pasivan työraportti (1 ), jota on soveltuvin osin suoraan hyödynnetty tässä työssä. Aiemmin kartoitetun yhden voimalaitos/loppusijoituspaikkakunta reittivaihtoehdon lisäksi on päätetty tarkastella asiaa laajemmin teknisesti mahdollisten ja väestöä välttävien reittien näkökulmasta. Siten kuljetuksista on käytettävissä riittävät tiedot ympäristövaikutusten arviointia varten. 1.4 Työn tavoitteet Työ käsittää Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitosten käytetyn polttoaineen kuljetusreittien selvittämisen vaihtoehtoisille loppusijoituspaikoille Eurajoen Olkiluotoon, Kuhmon Romuvaaraan, Loviisan Hästholmeniin ja Äänekosken Kivettyyn. Työn tavoitteena on ollut selvittää teknisesti mahdolliset ja teknistaloudelliset kuljetusreitit eri kuljetusmuodoille sekä niiden yhdistelmille ja toisaalta tunnistaa sellaiset reitit, jotka välttävät mahdollisimman hyvin väestötihentymät. Tämän työn näkökulma eri kuljetusmuodoille mahdollisiin reitteihin on verkollinen: kuljetusten tarkempi suunnittelu vaihtoehtoisilla loppusijoituspaikkakunnilla tehdään myöhemmän suunnittelun aikana erikseen. Työn tavoitteena on ollut aluksi tunnistaa ja läpikäydä ne tekijät, jotka ovat johtaneet aiemmin tarkasteltujen reittien valintaan. Seuraavassa on jatkettu työtä tarkastelemalla "herkkyysanalyysin" tapaan teknisesti toteutuskelpoisten kuljetusreittien muodostumista siten, että kuljetustekniikkaa rajaaviatekijöitä vaihdellaan. Näin menetellen tavoitteena on ollut tunnistaa teknisesti mahdolliset reitit eri kuljetusmuodoille ja niiden yhdistelmille.

12 8 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille 2 MAHDOLLISET REITIT 2.1 Kuljetusten lähtö- ja määräpaikat Kuljetusten lähtöpaikat ovat nykyiset ydinvoimalaitokset Eurajoella ja Loviisassa. Käytetyn polttoaineen kuljetusten vaihtoehtoiset määräpaikat ovat Eurajoen Olkiluoto, Kuhmon Romuvaara, Loviisan Hästholmen ja Äänekosken Kivetty. Nykyiset voimalaitosalueet saattavat siis olla myös loppusijoituspaikkoja. Käytetyn polttoaineen pääkuljetusmuotona loppusijoituspaikalle voivat tulla kyseeseen maantie-, rautatie- tai merikuljetukset Voimaloiden ja vaihtoehtoisten loppusijoitusalueiden sijainti nykyiseen rautatieverkkoon sekä valta-, kanta- seututieverkkoon nähden on esitetty kuvassa 1. Kuvassa on esitetty myös mahdolliseen merikuljetukseen käytettävän meriväylän pääpiirteinen sijainti. 2.2 Kuljetussäiliöt Käytetyn polttoaineen kuljettamiseen käytetään tähän tarkoitukseen rakennettuja kuljetussäiliöitä. Olkiluodon ja Loviisan voimaloissa käytetään muodoltaan ja kooltaan erilaisia polttoainenippuja. Tässä työssä kuljetusten suunnittelun lähtökohtana on ollut Olkiluodon kuljetuksissa Castor-TVO-säiliö (kuva 2) ja Loviisan kuljetuksissa Castor-VVER-säiliö (kuva 3). Olkiluodon kuljetuksissa käytettävän Castor-TVO-säiliön pituus on 5,2 m, läpimitta 2,0 m ja paino kuljetuskunnossa 100 tonnia. Loviisan Castor-VVER säiliön pituus on 4,1 m, läpimitta 2, 7 m ja paino kuljetuskunnossa 140 tonnia. Tarkasteluissa käytetyt säiliöt ovat tällä hetkellä yleisesti käytössä olevia kuljetussäiliöitä. 2.3 Kuljetukset tieliikenneväylillä Tarkastellut tieliikenneväylät Tässä työssä on kartoitettu teknisesti mahdolliset maantiereitit valta-, kanta- ja seututeillä, jotka ovat yleisiä teitä. Yhdysteitä on tarkasteltu yksittäisissä kohteissa, jolloin on tullut kysymykseen taajaman välttäminen tai reitti vaihtoehtoisten loppusijoituspaikkojen läheisyydessä. Valta-, kanta- ja seututieverkko on esitetty kuvassa 1. Tieliikenneväylät voidaan luokitella eri käyttötarkoituksia varten toiminnallisiin, hallinnollisiin ja teknisiin luokkiin. Tieliikenneväylät jaetaan hallinnollisesti neljään luokkaan: Yleisillä teillä tarkoitetaan sellaisia teitä, jotka on luovutettu yleiseen liikenteeseen ja joiden tienpidosta huolehditaan julkisena tehtävänä tielain mukaisesti. Yleisistä teistä vastaa Tielaitos. Asemakaavassa voidaan määrätä alueita kaduiksi. Katujen rakentaminen ja ylläpito kuuluu kaupungeille. Rakennuskaavatie on rakennuskaava-alueilla yleiseen käyttöön luovutettu tie, joka ei ole yleisistä teistä annetun lain mukainen tie. Rakennuskaavatien toteuttaminen ja ylläpito kuuluu kunnalle. Yksityiset tiet ovat sellaisia teitä, joihin sovelletaan lakia yksityisistä teistä tai sellaisia teitä, joita vain asianomaisen kiinteistön omistajalla tai haltijalla on oikeus käyttää ja joihin ei lakia yksityisistä teistä sovelleta.

13 II:::III:II Valtatie Kantatie Seututie Rautatie Meriväylä 3CJ ;., :., a ,. :: o' o,.(): o.. _;.ll.. Q. t?' () (). "... Kuva 1. Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusten lähtöpaikat ( Hästholmen ja Olkiluoto) ja vaihtoehtoiset määräpaikat (Hästholmen, Kivetty, Olkiluoto ja Romuvaara). Nykyinen rautatieverkko sekä valta-, kanta- ja seututieverkko. Meriväylän pääpiirteinen sijainti.

14 10 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille Kuva 2. Olkiluodon voimalan kuljetustarkasteluissa käytetty Castor-TVO-säiliö, jonka paino kuljetuskunnossa on noin 100 tonnia. Kuva 3. Loviisan voimalan kuljetustarkasteluissa käytetty Castor-VVER-säiliö, jonka paino kuljetuskunnossa on noin 140 tonnia.

15 11 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille Yleiset tiet voidaan jakaa tien toiminnallisen luokan perusteella valta-, kanta-, seutu- ja yhdysteihin. Yleisten teiden tieverkon pituus on noin km, joista valtateitä on 8 420, kantateitä 4 350, seututeitä ja yhdysteitä kilometriä loppupituuden muodostuessa rampeista ja!autoista. Toiminnallinen tieluokitus osoittaa tien asemaa tieverkon osana liikenteen luonteen mukaisesti: tie voi palvella pitkämatkaista/paikallista tai liikkumista/liittymistä: Valtatiet yhdistävät maakunta- ja ylempiluokkaisia keskuksia toisiinsa muodostaen maantieverkon rungon. Ne välittävät kaukoliikennettä ja seudullista liikennettä. Kantatiet yhdistävät kaupunkikeskuksia tärkeimpiin liikennetarvesuuntiinsa ja täydentävät valtatieverkkoa. Ne välittävät seudullista liikennettä ja kaukoliikennettä. Seututiet yhdistävät kuntakeskuksia tärkeimpiin liikennetarvesuuntiinsa. Ne välittävät seudullista ja paikallista liikennettä. Yhdystiet yhdistävät paikalliskeskuksia, kyläkeskuksia ja haja-asutusalueita tärkeimpiin liikennetarvesuuntiinsa. Ne välittävät paikallista liikennettä Teknisten reunaehtojen selvittäminen Painorajoitteiset sillat ja alikulkua rajoittavat esteet ovat maantiekuljetusten reittejä teknisesti rajaavat tekijät. Valta- kanta- ja seututiet (tienumeroltaan 3-numeroiset) määriteltiin muilta teknisiltä ominaisuuksiltaan riittävän laadukkaiksi käytetyn polttoaineen kuljetusten vaatimuksia silmälläpitäen. Teknisiä reunaehtoja on tarkasteltu tierekisteritilanteen mukaisina. Määritelmät Mahdollisten maantiereittien selvittämisessä on hyödynnetty tierekisteriä, jota Tielaitos ylläpitää tienpidon suunnittelun tarpeita varten. Tierekisteri sisältää tietoja yleisten teiden ominaisuuksista, sijainnista, liikenteestä ja liikenneonnettomuuksista. Rekisteristä voidaan muodostaa navigoitava verkko kuljetusten suunnittelua varten, johon ominaisuuteen perustuu myös ERIKU-ohjelmisto. Erikoiskuljetusten reitinsuunnittelu-ja kuljetuslupajärjestelmä ERIKU on erikoiskuljetusten reitinoptimointijärjestelmä. ERIKU pohjautuu tie- ja siltarekisterin tietoihin, joita on täydennetty erikoiskuljetusten tarpeita silmälläpitäen. ERIKUssa silloille on määritelty ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien viisitoista yleisintä kuormakaaviota kantavuusarvoineen. Yksittäiselle sillalle ERIKUssa on erikoiskuljetuksille määritetty toisaalta yleisesti sallittu kantavuusarvo ja toisaalta valvotulle kuljetukselle sallittu kantavuusarvo. Yleisesti sallittu sillan kantavuusarvo tarkoittaa sillan ylitystä normaalia ajolinjaa käyttäen, jolloin sillan ylitystä ei tarvitse valvoa. Valvotun kuljetuksen kantavuusarvo tarkoittaa sillan ylitystä kestävintä ajolinjaa käyttäen, yleensä sillan keskellä ajaen. Tällöin sillalla ei sallita muuta liikennettä ja Tielaitoksen edustaja pitää silmällä sillan ylitystä. Erikoiskuljetuksella tarkoitetaan kuormaamattoman tai jakamattomalla esineellä kuormatun ajoneuvon kuljetusta, jossa ylitetään ainakin yksi tielle yleisesti sallittu mitta- tai massa-arvo. Täten käytetyn polttoaineen kuljetukset ovat erikoiskuljetuksia sekä Castor-TV0- (100 t) että Castor-VVER-säiliöllä (140 t). Painorajoitetut tiejaksot Painorajoitettujen tiejaksojen selvittämiseksi tilattiin tiejaksojen kantavuustiedot ERIKUjärjestelmästä erillisenä tietokanta-ajona Suomen kaikilta yleisiltä teiltä. ERIKUjärjestelmä saa siltojen kantavuutta koskevat perustietonsa Tielaitoksen siltarekisteristä, mutta kantavuustietoja päivitetään erikoiskuljetusten tarpeita silmälläpitäen ERIKUun.

16 12 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille Järjestelmässä on siten ajankohtaisimmat tiedot yleisten teiden siltojen painorajoituksista. ERIKU-järjestelmä sisältää tiedot Suomen yleisten teiden noin sillasta. ERIKU-ohjelmisto on suunniteltu löytämään yksi erikoiskuljetuksille sopiva reitti lähtöpaikasta määränpäähän. Ohjelmalla ei voida suoraan tarkastella kaikkia muita vaihtoehtoisia reittejä. Koska tässä työssä tarkasteltiin vaihtoehtoisten reittien ohella asutusta välttäviä reittejä, palveli ERIKUn tietokanta-ajo tämän työn tarpeita. Koska yksittäisten siltatietojen julkisuus on rajoitettu, tehtiin kantavuustietojen poiminta tiejaksottain, jolloin kuljetusten suunnittelua varten saatiin käyttöön tiejakson (yleisten teiden liittymäväli) kantavuustieto. Poiminnassa tiejakson kantavuutta edusti kunkin jakson kantavuudeltaan heikoimman sillan kantavuusluokka-arvo. Liitteessä 1 on esitetty ERI KUsta tehty kantavuustietojen poimintatapa ja kantavuusvaatimukset kummallekin kuljetussäiliötyypille. Sillan painorajoitukseen vaikuttavat monet tekijät, mm. jänneväli, sillan tyyppi, ikä, ylittävän ajoneuvon kuormakaavio ja kokonaispaino. Yksittäisen sillan painorajoituksen määrittävä tekijä vaihtelee siltakohtaisesti. Koska siltojen kantavuuden mitoittava tekijä vaihtelee siltakohtaisesti, vertailtiin yleisten teiden siltojen kantavuutta erilaisilla kuormakaavioilla, jotka edustavat erilaisia ajoneuvotyyppejä. Työvaiheen tarkoituksena oli löytää sellainen ajoneuvoyhdistelmän toteuttamistapa, jolla painorajoitettujen siltojen määrä jäisi mahdollisimman vähäiseksi ja siten vaihtoehtoisten kuljetusreittien määrä mahdollisimman suureksi. Liitteessä 2 on esitetty ERIKU -järjestelmän kuormakaaviotyypi t. ERIKU-järjestelmästä poimitut kuormakaaviot on esitetty taulukossa 1. Taulukkoon 2 on kirjattu ylityskelpoisten valta-, kanta- ja seututeiden tiejaksojen suhteelliset osuudet niistä tiejaksoista, joilla on jokin painorajoitus. Tarkastelussa mukana olleiden painorajoitetuttujen tiejakson määrä oli 3 900, kun tarkasteltujen valta- kanta- ja seututeiden jaksojen kokonaismäärä oli Taulukko 1. Tutkitut kuormakaaviot. Kuormakaaviot T7 T8 Y10 Y 13 Ajoneuvoyhdistelmän muodostamistapa Perävaunu on jaettu kahden 3+ 7 akseliryhmän osaan käyttäen kuormausalustana ns. kehto-osaa Perävaunu on jaettu kahden 5+8 akseliryhmän osaan käyttäen kuormausalustana ns. kehto-osaa Perävaunu on yhdessä 10 akselin osassa Perävaunu on yhdessä 13 akselin osassa Vaihtoehtoisten tiejaksojen määrä on selvästi suurin T8-tyyppisellä kuormakaaviolla, jossa perävaunu on jaettu kahden 5+8 akseliryhmän osaan käyttäen kuormausalustana ns. kehtoosaa. T8-tyyppisen ajoneuvoyhdistelmän edullisuus korostuu erityisesti silloin, kun sillat ylitetään ilman valvontaa raskaammalla Castor-VVER-säiliöllä varustettuna. Tämän tarkastelun perusteella jatkossa esitetyt reittioptimoinnit on tehty T8-tyyppiselle kuormakaaviolle.

17 13 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille Taulukko 2. Tiejaksottaiset läpäisyprosentit kuormakaavioiden T7, T8, Yl 0 ja Y13 suhteen niillä Suomen valta-, kanta- ja seututeillä, joilla on jokin painorajoitus. Castor-TVO-säiliön ( 100 t) kuljetukset Toiminnallinen Valvottuna Valvomattornana tieluokka T7 T8 YlO Y13 T7 T8 YlO Y13 Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhteensä Castor-VVER-säiliön (140 t) kuljetukset Toiminnallinen Valvottuna Valvomattornana tieluokka T7 T8 YlO Y13 T7 T8 YlO Y13 Valtatiet Kantatiet Seututiet Yhteensä Alikulkua rajoittavat esteet Käytetyn polttoaineen kuljetuksissa on syytä käyttää T8-tyyppiseen kuormakaavioon perustuvaa ajoneuvoyhdistelmää. Tällaisen kaluston korkeus on n. 4,5 m Castor-VVERsäiliöllä varustettuna ja n. 4,0 m Castor-TVO-säiliöllä varustettuna. Koska Suomessa suurin sallittu ajoneuvokorkeus on 4,2 m, muodostuu alikulkua rajoittavista esteistä painorajoitteisten siltojen ohella maantiekuljetusten vaihtoehtoisia reittejä teknisesti rajaava tekijä. Tierekisteriin on viety yleisillä teillä olevat alikulkukorkeutta rajoittavat esteet. Tässä tarkastelussa tierekisteristä on poimittu tiejaksottainen käytetyn polttoaineen kuljetusten alin sallittu alikulkukorkeus. Castor-VVER-säiliön (140 t) kuljetuksille tierekisterin alikulkukorkeuden tulee olla vähintään 4,4 m ja Castor-TVO-säiliön (100 t) säiliön kuljetuksille vastaavan luvun tulee olla vähintään 3,9 m. Näitä lukuja pienemmät tierekisterin alikulkukorkeudet on tulkittu esteiksi käytetyn polttoaineen kuljetuksille. Tierekisterissä alikulkukorkeus on määritelty siten, että alikulkua rajoittavan esteen ja ajoradan pinnan pienimmästä etäisyydestä vähennetään 20 cm. Kun otetaan huomioon tierekisterin alikulkukorkeuden 20 cm:n "pelivara" ja käytännön kuljetusyhdistelmän hydrauliset mahdollisuudet alentaa yhdistelmän korkeutta tilapäisesti, on päädytty tierekisterin 4,4 ja 3,9 metrin korkeusvaatimuksiin. Alikulkupaikkojen ominaisuudet on rekisteröity tierekisteriä tarkemmin ERIKUjärjestelmään: kun tiejaksolla on alikulkua rajoittava este, on ERIKU-ohjelmistossa tieto mahdollisesta esteen kiertomahdollisuudesta. Työssä on erikseen tarkistettu esiintulleiden mahdollisilla käytetyn polttoaineen kuljetusreiteillä sijainneiden alikulkua rajoittaneiden esteiden kiertomahdollisuus. Alikulkua rajoittavien esteiden merkitys on kuljetusten suunnittelun kannalta huomattavasti pienempi kuin painorajoitteisten siltojen: Suomen valta-, kanta- ja seututeillä oli tierekisteritilanteessa 92 paikkaa, joissa Castor-VVER (140 t) tyyppisen säiliön kuljetuksella ei ole alitusmahdollisuutta. Osa näistäkin paikoista voidaan ohittaa kiertotietä. Castor-TVO-säiliölle (1 00 t) vastaava lukema oli 6.

18 14 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille Reittioptimointi ERIKU-poiminnan tulokset siirrettiin edelleen paikkatietojärjestelmään, jossa kohteet on paikannettu karttakoordinaatein. Näin eri tahoilla kerätyt tiedot voitiin sijainnin avulla yhdistää ja havainnollistaa karttapohjalla. Paikkatietopohjaisessa lähestymistavassa hyödynnettiin paikkatietojen analysointiin ja graafiseen esittämiseen soveltuvaa Maplnfo-ohjelmistoa. Reittisuunnittelussa käytettiin GraafiServeri-ohjelmistoa, joka on reittien suunnittelu- ja saavutettavuusalueiden analysointisovellus Maplnfoon. Lyhyimmät (teknistaloudelliset) reitit on tuotettu myös Graafi Serveri -ohjelmistolla Väestöä välttävien reittien selvittäminen Väestöä välttävien reittien tuottamisessa on hyödynnetty Tilastokeskuksen ruutuaineistoa ja taajamarajoja. Ruutuaineisto kattaa (lkm * 1km) koko maan vuodelta Asukkaiden osalta on salattu ikäryhmittäiset luokittelutiedot niissä ruuduissa, joiden asukasmäärä on alle 10. Taajamina (ns. tilastolliset taajamat) pidetään kaikkia vähintään 200 asukkaan rakennusryhmiä, joissa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 metriä suurempi. Etäisyys voi kuitenkin ylittää 200 metriä, jos kysymyksessä on rakennusryhmä, joka kuuluu suurehkon taajaman vaikutusalueeseen. Toisaalta rakennusten välisen etäisyyden tulee olla pienempi kuin 200 metriä, jos asutuksen luonne sitä edellyttää. Näin on esimerkiksi silloin, kun taajaman ja haja-asutuksen välinen raja on epäselvä, ts. kun taajama-asutus ei ole huomattavasti tiheämpi kuin sitä ympäröivän alueen asutus (2). Taajamarajaukseen liittyy lisäksi eräitä yksityiskohtaisia määreitä, jotka täydentävät yo määritelmää. Varsinaisessa GraafiServeri-ohjelmistolla tehdyssä reittioptimoinnissa käytettiin ruutuaineistoa siten, että teknisesti mahdollisiin reitteihin liitettiin niiden ruutujen asukkaiden määrä, jota reittiviiva kosketti. Kussakin arvioidussa tapauksessa optimoitiin se reitti, joka matemaattisesti tarkasteltuna välttää väestöä parhaiten. Tämän jälkeen näin optimoituja reittejä tarkasteltiin karttapohjalla taajamarajojen suhteen. Koska eräiden reittivaihtoehtojen ero väestön välttämisen suhteen saattoi olla käytännössä merkityksetön, muutettiin kartta-analyysin avulla eräitä tällaisia reittejä suuria taajamia paremmin välttäväksi. Maantiereitit nykyisiltä voimalailta mahdollisille loppusijoituspaikoille on esitetty kuvissa 4-8. Maantiereittien yksityiskohtaiset kuvaukset on esitetty liitteessä 3.

19 Maantiekuljetukset Olkiluodosta Kuormakaavio T8, akselipainoluokka t, tierekisterin alikulkukorkeus väh m, sillat eivät valvottuja Tilastokeskuksen taajama on väh. 200 as. rakennusryhmä, jossa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 m suurempi " Tilastokeskuksen taajaman koko Väestön määrä >= < Teknistaloudellinen reitti Väestöä välttävä reitti Teknisesti mahdollinen reitti f \... - 'c :!\,. vaara '.. "... '. "' tl Kilometriä Kuva 4. Castor-TVO-säiliön (JOO t) säiliön kuljetusten teknisesti mahdolliset, teknistaloudelliset ja väestöä välttävät reitit valta-, kanta- ja seututeillä, kun sillat ylitetään ilman valvontaa.

20 Maantiekuljetukset Olkiluodosta Kuormakaavio T8, akselipainoluokka t, tierekisterin alikulkukorkeus väh m, sillat tarvittaessa valvottuja Tilastokeskuksen taajama on väh. 200 as. rakennusryhmä, jossa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole200m suurempi Tilastokeskuksen taajaman koko Väestön määrä >= <Alle 5 000, Rov r enu Teknistaloudellinen reitti Väestöä välttävä reitti Teknisesti mahdollinen reitti ,..._ Kilometriä Kuva 5. Castor-TVO-säiliön (JOO t) kuljetusten teknisesti mahdolliset, teknistaloudellisetja väestöä välttävät reitit valta-, kanta- ja seututeillä, kun sillat ylitetään tarvittaessa valvottuna.

21 Maantiekuljetukset Loviisasta sekä merikuljetuksen liityntäkuljetuksen maantiereiti Raahesta Kuormakaavio T8, akselipainoluokka 12.0 t, tierekisterin alikulkukorkeus väh m, sillat tarvittaessa valvottuja Tilastokeskuksen taajama on väh. 200 as. rakennusryhmä, jossa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 m suurempi Tilastokeskuksen taajaman koko Väestön määrä >= <Alle Teknistaloudellinen reitti Väestöä välttävä reitti Teknisesti mahdollinen reitti.. "... '.. sf Kilometriä Kuva 6. Castor-WER-säiliön ( 140 t) kuljetusten teknisesti mahdolliset, teknistaloudelliset ja väestöä välttävät reitit sekä merikuljetuksen liityntäreitit Raahesta Romuvaaraan valta-, kanta- ja seututeillä, kun sillat ylitetään tarvittaessa valvottuna.

22 Maantiekuljetukset Loviisasta sekä merikuljetuksen liityntäkuljetuksen maantiereitit Raahesta Kuormakaavio TB, akselipainoluokka t, tierekisterin alikulkukorkeus väh m, sillat eivät valvottuja Tilastokeskuksen taajama on väh. 200 as. rakennusryhmä, jossa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 m suurempi Tilastokeskuksen taajaman koko Väestön määrä >= < Teknistaloudellinen reitti Väestöä välttävä reitti Teknisesti mahdollinen reitti vaara Kilometriä Kuva 7. Castor-TVO-säiliön ( 100 t) kuljetusten teknisesti mahdolliset, teknistaloudelliset ja väestöä välttävät reitit sekä merikuljetuksen liityntäreitit Raahesta Romuvaaraan valta-, kanta- ja seututeillä, kun sillat ylitetään ilman valvontaa.

23 Maantiekuljetukset Loviisasta sekä merikuljetuksen liityntäkuljetuksen maantiereitit Raahesta Kuormakaavio TB, akselipainoluokka t, tierekisterin alikulkukorkeus väh m, sillat tarvittaessa valvottuja Tilastokeskuksen taajama on väh. 200 as. rakennusryhmä, jossa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 m suurempi Tilastokeskuksen taajaman koko Väestön määrä >= < Teknistaloudellinen reitti --- Väestöä välttävä reitti Teknisesti mahdollinen reitti Kilometriä Kuva 8. Castor-TVO-säiliön ( 100 t) kuljetusten teknisesti mahdolliset, teknistaloudelliset ja väestöä välttävät reitit sekä merikuljetuksen liityntäreitit Raahesta Romuvaaraan valta-, kanta- ja seututeillä, kun sillat ylitetään tarvittaessa valvottuna.

24 20 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille 2.4 Rautatiekuljetukset Tarkastellut radat Tässä työssä on selvitetty teknisesti mahdolliset käytetyn polttoaineen rautatiereitit Suomen rataverkolla. Rataverkon ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä rautatieliikenteen turvallisuudesta ja muista radanpitoon liittyvistä viranomaistehtävistä vastaa Suomessa Ratahallintokeskus. Ratapituus yhteensä on km, josta pääratoja km ja sähköistettyä rataa km ( ). Rataverkko on esitetty kuvassa Kalusto Käytetyn polttoaineen kuljetuksen erikoisjunan kokoonpanona on aiemmassa selvityksessä (1) ollut Neuvostoliittoon suuntautuneissa kuljetuksissa käytetty kokoonpano: Kaksi veturia, kytkin- ja suojavaunu, kaksi saattovaunua, kaksi kuljetusvaunua, kytkinja suojavaunu ja konduktööri vaunu. Tämä on ollut lähinnä IVO:n ja venäläisten keskenään sopima käytäntö, jota VR on kuljetuksen suorittajana noudattanut. Junakokoonpanoksi ehdotetaan käytyjen keskustelujen (3) perusteella: Yksi veturi, sitten 1-2 suojavaunua, kuljetusvaunut, 1-2 suojavaunua ja konduktöörivaunu. Pääradoilla junan maksiminopeutena voidaan käyttää vähintään 60 km/h junan ollessa kuormattuna ja 80 km/h tyhjänä. Loviisa- Lahti-osuudella maksiminopeus on 30 km/h junan ollessa kuormattuna ja 60 km/h tyhjänä Rautatiekuljetusten reitit Käytetyn polttoaineen rautatiekuljetukset voidaan kummallakin säiliötyypillä hoitaa 8- akselisella syväkuormausvaunulla. Rautatiekuljetuksia rajaava tekninen tekijä on tällöin akselipaino 22,5 t. Muut tekniset niin rataverkkoon tai liikennöintiin liittyvät seikat eivät rajoita kuljetuksia rataverkolla. Lyhyimmät (teknistaloudelliset) reitit on selvitetty karttatarkastelun avulla. Väestöä välttävien reittien tuottamisessa on käytetty samaa Tilastokeskuksen ruutuaineistoa kuin maantiekuljetuksissa. Teknisesti mahdollisiin reitteihin liitettiin niiden ruutujen asukkaiden määrä, jota reittiviiva kosketti. Tämän jälkeen voitiin vertailla reittivaihtoehtoja asukasmääriin. Kuvissa 9 ja 10 on esitetty teknisesti mahdolliset, teknistaloudelliset ja väestöä välttävät reitit Eurajoen Olkiluodosta ja Loviisan Hästholmenista sekä merikuljetuksen liityntäreitti Raahesta Romuvaaraan. Käytetyn ydinpolttoaineen rautatiekuljetusten 22,5 tonnin akselipaino merkitsee nykyisellä rataverkolla sitä, että rataosat Äänekoskelta Haapajärvelle sekä Nurmeksesta Vuokattiin eivät ole teknisesti käyttökelpoisia. Nykyisellä rataverkolla ei ole muita teknisiä rajoituksia käytetyn polttoaineen rautatiekuljetuksissa. Tässä selvityksessä oletetaan, että Nurmeksen ja Vuokatin välisen rataosuuden teknisesti puutteellinen kunnon vuoksi rataosuus Joensuusta Kontiomäelle ei nykytilanteessa ole käytettävissä kuljetuksiin.

25 Rautatiekuljetukset Loviisasta sekä merikuljetuksen liityntäkuljetuksen rautatiereitti Raahesta Tilastokeskuksen taajama on väh. 200 as. rakennusryhmä, jossa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole 200 m suurempi Tilastokeskuksen taajaman koko Väestön määrä >= <Alle Teknistaloudellinen reitti Väestöä välttävä reitti Teknisesti mahdollinen reitti ' Rovaniemf "...,. ' Kivett \"io.., Ra Kilometriä Kuva 9. Rautatiekuljetusten teknisesti mahdolliset, teknistaloudelliset ja väestöä välttävät reitit Loviisasta käsin sekä merikuljetuksen liityntäreitti Raahesta Romuvaaraan.

26 Rautatiekuljetukset Olkiluodosta Tilastokeskuksen taajama on väh. 200 as. rakennusryhmä, jossa rakennusten välinen etäisyys ei yleensä ole200m suurempi Tilastokeskuksen taajaman koko Väestön määrä >= < Teknistaloudellinen reitti Väestöä välttävä reitti Teknisesti mahdollinen reitti.t,.. ',. \'..... q t - r "-< '.. II.., \,. ) Ra Kilometriä Kuva 10. Rautatiekuljetusten teknisesti mahdolliset, teknistaloudelliset ja väestöä välttävät reitit Olkiluodosta.

27 23 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille 2.5 Merikuljetukset Merikuljetusvaihtoehtoa on selvitetty Eurajoen Olkiluodon, Kuhmon Romuvaaran ja Loviisan Hästholmenin loppusijoituspaikkojen osalta. Äänekosken Kivetyn kohdalla merikuljetusvaihtoehto ei ole tarkoituksenmukainen. Molemmat voimalaitospaikkakunnat soveltuvat hyvin loppusijoituspaikoiksi, koska merikuljetus koskisi vain toisen voimalan kuljetuksia ja toisen voimalan säiliöiden kuljetus olisi tällöin vain lyhyt maantiekuljetus. Kuhmon Romuvaaraan voidaan kuljettaa meritse Raaheen ja loppumatka maanteitse tai rautateitse Merikuljetusten erityispiirteet Merikuljetusten erityispiirre on talvimerenkulku. Suomessa leutoinakin talvina on noin neljän talvikuukauden ajan tammikuusta huhtikuuhun rannikosta noin 20 mpk etäisyydelle ulottuva liikennettä rajoittava jääalue. Kovina talvina jääalueen raja voi siirtyä pitkälle Itämerelle ja pidentää talvikautta kummasta tahansa päästä Etelä-Suomessakin noin puolella kuukaudella. Suomen talvisatamiin on merenkulku turvattu ympärivuotisesti. Talvisatamia ovat 23 Merenkulkulaitoksen nimeämää pääkauppasatamaa, joihin vie jäänmurtajille riittävän syvä väylä. Talviliikennettä koskevat eräätaluskoko-ja jääluokkarajoitukset talven ankaruudesta riippuen. Tavanomaiset jäänmurtajapalvelut ovat rajoitusehdot täyttäville aluksille ilmaiset. Jos merikuljetukset talvella vaativat poikkeuksia normaaliin talvimerenkulun käytäntöön, on oltava yhteydessä Merenkulkulaitoksen liikenneosastoon. Keväisin yleisestä jäätilanteesta ja tuulen suunnasta riippuen voi meriväylille rannikon läheisyyteen syntyä suuria ahtojääkasautumia, jotka voivat haitata ja hidastaa liikennettä Kalusto Kansainväliset määräykset täyttävä alus saa periaatteessa toimia kaikilla maailman merillä. Tästä poikkeuksena on kabotaasimääräys, mikä merkitsee sitä, että Suomen satamien välisessä liikenteessä ilman erikoislupaa voivat liikennöidä vain EU- ja ETA-maiden alukset. Ruotsalainen M/S Sigyn on rakennettu käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksia varten. M/S Sigyn on käytettävissä sovittavassa määrin myös Suomen kuljetuksiin. M/S Sigyn on käynyt sekä Olkiluodossa että Loviisan Valkossa ja tarjoutunut viemään niihin lastia. Maailmassa löytyy muutamia vastaavat määräykset täyttäviä aluksia, joista osa on myös EDmaihin rekisteröityjä. Taulukossa 3 on esitetty päätiedot ( 4) M/S Sigynistä: Taulukko 3. Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksia varten rakennetun ruotsalaisen MISSigynin päätiedot (4). Kuollut paino Pituus Syväys Rekisteröinti: Matkanopeus Hyötylasti Uppouma Miehistö Nykyiset käyttöpäivät 2044 dwt 90,33 m 4,0m Lloyd's, 100 A 1 Iee Class Northem Baltic I A 12 solmua 1400 t n m3 n. 12 henkilöä 200 vuodessa, joista INF -määräysten alaista

28 24 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille M/S Sigyn täyttää siis mahdolliset talven ankaruudesta riippuvat talvimerenkulun aluskoko- ja j ääluokkavaatimukset Meriväylät Suomessa merikarttoihin merkittyjen väylien ylläpidosta ja uusien väylien rakentamisesta vastaa Merenkulkulaitos. Yli neljän metrin kauppamerenkulun väyliä on Suomen rannikolla km. Käytetyn ydinpolttoaineen merikuljetuksissa kyseeseen tulevat väylät ovat korkeatasoisia kauppamerenkulun käyttämiä väyliä. Meriväylät ja päämeriväylä, jota voidaan käyttää myös talvisin, on esitetty kuvassa 11. Loviisan Valkon satamaan on 8,5 metrin väylä, jota Merenkulkulaitoksen väyläohjelman mukaan ollaan syventämässä 9,5 metriin. Satama on talvisatama. Valko on kunnallinen yleinen satama, jonka toimintaa säätelevät kunnallislain satamamaksuja ja -järjestystä koskevat pykälät. Valkon satamaa käytettäessä täytyy käytetty polttoaine ja tyhjät säiliöt kuljettaa maanteitse 21 kilometrin matka. Mikäli alus halutaan lastata ja purkaa Loviisan Hästholmenissa, edellyttää se peräporttipaikan ja lyhyehkön yhdysväylän rakentamista. Olkiluodon voimalaitoksen satama on yksityinen teollisuussatama, johon avomereltä johtaa 5,0 metrin väylä. Lisäksi Olkiluodon Marjakarinnokkaan on 6,0 metrin yksityinen väylä, jonka kulkusyvyyden palauttamista 6,5 metrin syvyyteen on harkittu. Olkiluodon satamat eivät ole talvisatamia. Olkiluodon satamien väyläsyvyys ei riitä nykyisille jäänmurtajille, mikä on merikuljetusvaihtoehdossa huomioon otettava reunaehto. Satamat ovat keskimäärin kiinni 2-4 kuukautta talvisin. Satamalainsäädäntö ei koske Olkiluodon satamia ( em. kunnallislaki js laki yleisistä yksityisistä satamista), koska satamat luokitellaan yksityisiksi teollisuus- tms. satamiksi, joita ei käytetä yleisinä satamina. Raahessa on kaksi satamaa, joihin molempiin on 8 metrin väylä. Satamat ovat talvisatamia. Valtaosa liikenteestä kulkee Rautaruukki Oy:n sataman kautta. Käytetyn polttoaineen kuljetus tapahtuisi kuitenkin Lapaluodon satamaosaan rakennettavan ro-ro -laiturin kautta. Raahe on Perämeren satamana vaikeina talvina pitkään talvirajoitusten alaisena, mutta vilkkaan liikenteen ansiosta väylä on liikennöintikelpoinen myös talviaikana. Merikuljetusreitiltä voidaan mainita Suomenlahden normaalin vilkkaan meriliikenteen lisäksi seuraavat erityiskohdat: -Porvoon kohdalla pääväylään yhtyy Suomen suurimman sataman Kilpilahden raakaöljy- ja öljytuoteliikenne, noin 9 Mt/a, -Helsingin kohdalla väylä risteää erityisesti kesällä vilkkaan Tallinnan matkustaja-alusja huvialusliikenteen kanssa, - Ahvenanmaan kierto on tehtävä osittain Suomen merialueen ulkopuolella, - saaristoreitti Turunmaan saariston läpi risteää Turun ja Naantalin satamien liikenteen kanssa (matkustaja- ja tavaraliikennettä).

29 . D 0 () 0 oo Q Kuva 11. Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusten meriväylät. Päämeriväylä, jota voidaan käyttää myös talvisin, on esitetty paksulla sinisellä ja väyläsyvyydet metreinä.

30 26 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille 3 JOHTOPÄÄTÖKSET Olkiluodon ja Loviisan voimaloiden käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksille löytyy teknisesti käyttökelpoisia reittejä sekä maantie- että rautatiekuljetuksena kaikille vaihtoehtoisille loppusijoituspaikkakunnille. Eurajoen Olkiluotoon ja Loviisaan Hästholmeniin käytetty polttoaine voidaan kuljettaa myös meritse. Kuhmon Romuvaaraan voidaan kuljettaa meritse Raaheen ja loppumatka maanteitse tai rautateitse. Äänekosken Kivetyn kohdalla merikuljetusvaihtoehto ei ole tarkoituksenmukainen. Maantiekuljetuksissa Castor-TVO-säiliölle (100 t) löytyy reitit sekä Olkiluodosta että Loviisasta siten, että siltoja ei tarvitse ylittää ns. valvottuna kuljetuksena. Castor-VVERsäiliön (140 t) kuljetuksille ei löydy sellaisia maantiereittejä, että sillat voitaisiin ylittää ilman valvontaa. Siltojen kantavuuden kannalta edullisin ajoneuvoyhdistelmä on jaettu kahden 5+8 akseliryhmän osaan käyttäen kuormausalustana ns. kehto-osaa. Maantiekuljetusten suunnittelussa on jatkossa otettava huomioon, että maantieverkon tekniset reunaehdot muuttuvat vähitellen ajan kuluessa: voidaan esimerkiksi rakentaa uusi tieyhteys, jonka vaikutuksesta aikaisemmin käyttökelpoinen maantiereitti ei enää ole mahdollinen alikulkua rajoittavan esteen vaikutuksesta. Myös siltojen sallitut kantavuusarvot muuttuvat riippuen siltojen elinkaaren vaiheesta. Rataverkkoa koskevien suunnitelmien perusteella päärataverkon liikennöinnin edellytykset paranevat jatkossa, koska tasoristeysten määrä pienenee, turvavarustus paranee, ratojen kiskotusta uusitaan ja ratojen sähköistys laajenee. Merikuljetusten suunnittelussa on otettava huomioon, että Olkiluodon satamien väyläsyvyys ei riitä nykyisille jäänmurtajille. Satamat ovat siten keskimäärin kiinni 2-4 kuukautta talvisin.

31 27 Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusvaihtoehdot mahdollisille loppusijoituspaikoille 4 LÄHDELUETTELO 1. Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetusselvitys. Posiva Oy:n työraportti TEKA Teuvo Leskinen ja Marko Vihervuori, Suunnittelukeskus Oy. Helsinki Taajamat Väestölaskenta 1995, osa 4. SVT. Tilastokeskus. Helsinki ANSERI-Konsultit Oy:n käymät keskustelut Ratahallintokeskuksen ja VR:n edustajien kanssa talvella SKB esite: M/S Sigyn, fartyg för transport av Sveriges radioaktiva avfall.

32 Yleisten teiden siltojen kantavuustietojen poiminta tielaitoksen ERIKU-järjestelmästä Kuormakaaviot: Y13, Y1 0, T8, T7 Silta valvottu/vaivamaton (esim. kuormakaavio Y13: v_ Y13/k_ Y13) v_y13 v_y10 v_t8 v_t7 k_y13 k_y10 k_t8 k_t7 Luokka Akselipainoluokat (t) < 8.5 < 11.0 < 8.5 < 11.0 < 8.5 < 11.0 < > 12.5 > 15.0 > 12.0 > 15.0 > 12.5 > 15.0 > 12.0 Ei raj Ei raj Ei raj Ei raj Ei raj Ei raj Ei raj < > Ei raj 6 ERIKU on erikoiskuljetusten reitinsuunnittelu-ja kuljetuslupajärjestelmä. Siltojen kantavuutta tarkastellaan ERIKUssa kuormakaavioiden avulla, jotka edustavat erilaisia ajoneuvotyyppejä. ERIKU-järjestelmän kuormakaaviot on esitetty liitteessä 2. Työtä varten saatiin ERIKU-järjestelmästä jaksottainen (yleisten teiden liittymäväli) luokkatieto, joka edusti jakson heikoimman sillan kantavuutta. Castor-WER-säiliön (140 t) kuljetusyhdistelmän tulee täyttää luokan 5 vaatimustaso. Castor-TVO-säiliön (100 t) kuljetusyhdistelmän tulee täyttää luokan 3 vaatimustaso. c. ;::::::;: CD

33 Liite 2 ERIKU-järjestelmän kuormakaaviotyypit Sillan painorajoitukseen vaikuttavat monet tekijät, mm. jänneväli, sillan tyyppi, ikä ylittävän ajoneuvon kokonaispaino ja sen kuormakaavio. Yksittäisen sillan kantavuuden määrittävä tekijä vaihtelee siltakohtaisesti. Siltojen kantavuutta tarkastellaan ERIKUssa kuormakaavioiden avulla, jotka edustavat erilaisia ajoneuvotyyppejä. MÄÄRÄTYN SILLAN YLI SALUTTAVAN.KULJETUKSEN MÄÄRÄMUOTOISEN 'KUORMAKAAVION X=LLÄ MERKITTY MAKS. AKSELIPAINO TONNEINA. SILLAN SIJAINTI ( Risteysväli) -+ 1 E1L 1fq=L4.A,I + KUORMAKAAVIO"" SILLAN NUMEt.RO 4 f? N 1 N2 X X 1._l_ 3.5 XX x x il! l ''' l!l Z X Zxl3 1 lllll N3 XXX XXX fl_oo N5 X X X X. X X :206 z.a 4xl.7 N:; K2 K xx xxxxxl 1!-!!lll_ XI.6 X xx XX l ll 1! )( XX XX 3 1! 1 II 3.5 l3 9 ZXI.3 go K4 X XX Jxxx i 1 li lll x 1.3 X XX XXXXXX K6 1 l!!1!! XI.4 T X X)( XX '\!!l!1 tlil (, z XI.3 T "1'5" X X X XXX X XXXX {0 1 II lll lllll KI.3 9 4x ll 1 l l lllllll T7 X XX X X X xxxixxx treo 3.5 l3 4 2xl x 1.4 \ ra X XX X X X X X xxxxxxxx f:i-0 y y 1 1 l J ll1l II llllllll II ll L5 10 7XI.5 X XX XXXXXXXXX X 10 1 II l l l l l l l 1 l l xl.5 ' 170 X XX XXXXXXXXX XX XX :Jo (3 'l ll!! l l l l l l l 1 l l l xl5. Tie n=o 1 /1-:-v l 1 z4 >'L4 >{;_...::>( Lo-o 176 {f5ö -l '0 f50 1LLQ 4+0.f4ö 12Q 140.-:>'-. > -id -tc..o izo 13a 1GO f {/JO 136! i t:z.(j t f2f). 11<J D- -( 1'0 l{to 1.2f;' :'f).:).:10 1 i

34 Liite 3 Castor-TVO-säiliön (100t) kuljetukset Sillat eivät valvottuja Hästholmenista käsin Teknistaloudellinen reitti Kivettyyn Olkiluotoon Romuvaaraan Väestöä välttävä reitti Kivettyyn Olkiluotoon Romuvaaraan Olkiluodosta Teknistaloudellinen reitti Hästholmeniin Kivettyyn Romuvaaraan Väestöä välttävä reitti Hästholmeniin Kivettyyn Romuvaaraan Merikuljetuksen liityntäreitti Raahesta Teknistaloudellinen reitti Romuvaaraan Väestöä välttävä reitti Romuvaaraan Sillat tarvittaessa valvottuja Hästhol men ista Teknistaloudellinen reitti Kivettyyn Olkiluotoon Romuvaaraan Väestöä välttävä reitti Kivettyyn Olkiluotoon Romuvaaraan Olkiluodosta Teknistaloudellinen reitti Hästholmeniin Kivettyyn Romuvaaraan Väestöä välttävä reitti Hästholmeniin Kivettyyn Romuvaaraan Merikuljetuksen liityntäreitti Raahesta Teknistaloudellinen reitti Romuvaaraan Väestöä välttävä reitti Romuvaaraan Castor-WER-säiliön (140t) kuljetukset Hästholmenista Sillat tarvittaessa valvottuja Teknistaloudellinen reitti Kivettyyn Olkiluotoon Romuvaaraan Väestöä välttävä reitti Kivettyyn Olkiluotoon Romuvaaraan Merikuljetuksen liityntäreitti Raahesta Teknistaloudellinen reitti Romuvaaraan Väestöä välttävä reitti Romuvaaraan Liite nro

35 Castor-TVO-säiliön (100 t) kuljetuksen teknistaloudellinen reitti Hästholmenista Kivettyyn Kuormakaavio T8, akselipainoluokka 9,6-11,0 t, tierekisterin alikulkukorkeus väh. 3,90 m, sillat eivät valvottuja Reitin pituus 385 km Liite 3.1 Heinävesi Puumala Ruokola Valtatie Kilometriä Tr5

36 Castor-TVO-säiliön ( 100 t) kuljetuksen teknistaloudellinen reitti Hästholmenista Olkiluotoon Kuormakaavio T8, akselipainoluokka 9,6-11,0 t, tierekisterin alikulkukorkeus väh. 3,90 m, sillat eivät valvottu ja Reitin pituus 354 km \;( \ Hartola t Z 4ertunmaa Sy= j,sa, ö il1) 1 d Valtatie Kilometriä 50 (!) w N

37 Castor-TVO-säiliön (100 t) kuljetuksen teknistaloudellinen reitti Hästholmenista Romuvaaraakiite 3 3 Kuormakaavio T8, akselipainoluokka 9,6-11,0 t, tierekisterin alikulkukorkeus väh. 3,90 m, sillat eivät valvottuja Reitin pituus 729 km Lieksa Ilomantsi Valtatie Kilometriä Tr7