Liite 14 1 (21)

Transkriptio

1 Liite 14 1 (21) Koski Tl kunta ja Marttilan kunta Verhonkulman osayleiskaavaluonnos Lausunnot ja muistutukset sekä kaavan laatijan vastine näihin Sisällysluettelo Koski Tl:n ja Marttilan Verhonkulman tuulivoimapuiston toinen osayleiskaavaluonnos on ollut julkisesti nähtävillä luonnosvaiheen kuulemista varten välisen ajan (kuulutettu Koski Tl:ssä ja Marttilassa). Osayleiskaavaluonnoksesta on pyydetty Koski Tl:n kunnan ja Marttilan kunnan toimesta lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta, Varsinais-Suomen liitosta, Varsinais-Suomen maakuntamuseolta, Fortum Sähkönsiirto Oy:ltä, Fingrid Oy:ltä, Koski Tl:n ympäristönsuojelulautakunnalta, Koski Tl:n rakennus- ja tekniseltä lautakunnalta, Koski Tl:n sosiaalilautakunnalta, Koski Tl:n vapaa-ajan lautakunnalta, Marttilan kunnan tekniseltä lautakunnalta, Trafilta, Liedon ympäristöterveyslautakunnalta, Kosken aluelämpö Oy:ltä, Härkätien Puhelin Oy:ltä, Parravahan Vesi Oy:ltä, Auramaan Metsänhoitoyhdistykseltä, MTK Varsinais-Suomelta, tienhoitokunnilta, metsästysseura Eränkävijät ry:ltä ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. Luonnoksen nähtävilläolon aikana saatiin 3 lausuntoa ja 5 muistutusta. LAUSUNNOT... 2 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, , Anna-Leena Seppälä/ Pirjo Uusi-Uola... 2 Varsinais-Suomen pelastuslaitos, , Aki Toivanen Fingrid Oyj, , Mika Penttilä MUISTUTUKSET Marttilan Eräveikot ry, , Petri Rantalainen A, B ja C, D, E ja F, FCG Finnish Consulting Group Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 2 (21) LAUSUNNOT Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, , Anna-Leena Seppälä/ Pirjo Uusi-Uola Vastine Voimalapaikkojen oleellisimmat muutokset lisätään kaavaselostukseen. Kulttuuriympäristöt ja maisema-alueet Liite 16_ vastine.docx

3 3 (21) Merkitty tiedoksi. Luonnonsuojelu Merkitty tiedoksi. Liite 16_ vastine.docx

4 4 (21) Melu ja varjostus / välke Vaikutuksien arviointia täydennetään esityksen mukaisesti. Liite 16_ vastine.docx

5 5 (21) Merkitty tiedoksi. Melumallinnuksien tuloksien esittelyä selkeytetään kaavaselostukseen esityksen mukaisesti. Liite 16_ vastine.docx

6 6 (21) Selostuksessa ilmenevät ristiriidat korjataan. Suunnittelussa on huomioitu ensisijaisesti vain Ympäristöministeriön suunnitteluohjeistus. Kaavaselostuksen kappaleeseen 10 Seuranta lisätään huomio mallintamis- ja mittausohjeista. Merkitty tiedoksi. Liite 16_ vastine.docx

7 7 (21) Luonnosvaiheessa keskeneräinen lomarakennus (kohde AK) on ehdotusvaiheessa jätetty mallinnuksien ulkopuolelle, koska kiinteistön omistaja on päättänyt muuttaa rakennuksen talousrakennukseksi ja näin ollen varjostuksen määrään liittyvät vaatimukset (sekä myös melutaso) eivät ko. rakennusta enää koske. Selostusta täydennetään esityksen mukaisesti mallinnuksen oletuksista ja epävarmuustekijöistä. Liite 16_ vastine.docx

8 8 (21) Yhteisvaikutukset Pöytyän Kumisuon hanke lisätään kartalle. Vaikutuksien arviointia täydennetään esityksen mukaisesti. Suunnittelualueen rajaaminen ELY-keskuksen esityksen mukaisesti vastaamaan 35 db:n melualuetta muuttaisi kaavan luonnetta merkittävästi. Tämän osayleiskaavan perimmäisenä tarkoituksena on osoittaa tuulivoimaloiden sijoituspaikat, jonka perusteella niille voidaan myöntää rakennusluvat. Kaava-alueen kasvattamisen seurauksena olisi mm. asuinalueiden osoittaminen, eikä se ole Koski Tl:n kunnan tai Marttilan kunnan intressien mukaista. Todelliset meluvaikutukset voivat olla paikoin huomattavastikin pienemmät kuin mitä mallinnuksissa on osoitettu, mikäli rakennusvaiheessa valitaankin lähtömelutasoltaan alhaisempia voimalatyyppejä. Koska Liite 16_ vastine.docx

9 9 (21) kyseessä on oikeusvaikutteinen osayleiskaava, on myös sen osoittamien alueiden rakentamisrajoitukset sellaisia, joita ei tarpeettomasti tulisi osoittaa. Kaava-alueen kasvattaminen vastaamaan mallinnuksien 35 db:n melualuetta johtaisi huomattavasti suurempiin rakentamisen rajoituksiin, joka on maanomistajien näkökulmasta ongelmallista ja ehkäpä jopa kohtuutonta. Lisätään viittaus esityksen mukaisesti. Luonnosvaiheessa keskeneräinen lomarakennus (kohde AK) on ehdotusvaiheessa jätetty mallinnuksien ulkopuolelle, koska kiinteistön omistaja on päättänyt muuttaa rakennuksen talousrakennukseksi ja näin ollen melun ja varjostuksen määrään liittyvät vaatimukset eivät ko. rakennusta enää koske. Tuulivoimaloille 1 3 merkityt tv- 1 alueet eivät näin ollen ole myöskään tarpeellisia ja niiden merkintä muutetaan tv-merkinnäksi. Ristiriitaista määräystä selvennetään. Määräys lisätään esityksen mukaisesti. Liite 16_ vastine.docx

10 10 (21) Yksi luo-alue jää osittain tv-alueelle (voimala nro 2). Voimala ja sen vaatimat huoltotiet ja alueet on mahdollista toteuttaa ilman, että luo-alueella olevat luontoarvot kärsivät. Rakennusvaiheessa on kiinnitettävä huomiota luontoarvoja omaavan alueen säilymiseen ELY-keskuksen muistutuksen mukaisesti. Seuranta Merkitty tiedoksi. Liite 16_ vastine.docx

11 11 (21) Varsinais-Suomen pelastuslaitos, , Aki Toivanen Vastine Tuulivoimaloihin tehdään paloturvallisuussuunnitelma ennen niiden käyttöönottoa. Fingrid Oyj, , Mika Penttilä Fingridillä ei ole huomauttamista kaavaluonnoksesta. Vastine Merkitty tiedoksi. Liite 16_ vastine.docx

12 12 (21) MUISTUTUKSET Marttilan Eräveikot ry, , Petri Rantalainen Vastine Osayleiskaavassa osoitetaan pääosin maa- ja metsätalosvaltaista aluetta, jolla metsästys on mahdollista. Tuulivoimaloiden sijoittuminen alueelle ei estä tavanomaista riistanhoitoa. Muistutuksesta ei selviä varsinainen kannanotto maiseman muuttumiseen. Maisemaan kohdistuvia vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksessa. Liite 16_ vastine.docx

13 13 (21) A, Vastine Tuulivoimaloiden sopivuus maisemaan on hyvin pitkälti jokaisen ihmisen henkilökohtainen mielipide, joka vaihtelee hyvin positiivisesta hyvin negatiiviseen kokemukseen. Voimaloiden sopivuutta ympäristöön kaikkine siihen liittyvine näkökulmineen on otettu suunnitteluprosessissa huomioon, joka on alkanut jo vaihemaakuntakaavaa laatiessa. Kaikista vaikutuksista on eri suunnitelmatasoilla keskusteltu viranomaisten ja osallisten kanssa sekä arvioitu laajalti saadun palautteen ja selvityksien perusteella. Näiden seikkojen perusteella on tehty suunnitteluratkaisut, jotka on perusteltu kaavaselostuksessa. Tuulivoimaloiden vaikutuksesta lähialueen kiinteistöjen arvoon ei ole sellaista tutkimusnäyttöä, jonka perusteella voisi tehdä pitkälle vieviä johtopäätöksiä. Suomen lainsäädännön mukaan maisemallisesta haitasta ei makseta korvausta ja tuulivoimayhtiön mahdollisesti maksamat korvaukset perustuvat vapaaehtoisuuteen. Muistuttajan mainitsemalle omistaman kiinteistön kohdalla etäisyys tuulivoimaloihin on suunnittelun aikana voimalapaikkojen siirron myötä kasvanut. Kaavaprosessissa ei oteta kantaa tuulivoimapuiston liiketoimintamalliin. Osayleiskaavatyön yhteydessä on kattavasti selvitetty voimaloiden aiheuttamat vaikutukset ja niiden sijoittaminen osoitettuihin paikkoihin on perusteltu kaavaselostuksessa. Liite 16_ vastine.docx

14 14 (21) B ja C, Vastine Sähkönsiirtoreitti on muuttunut alustavasta luonnoksesta, mutta on edelleen merkitty ohjeellisena. Sähkönsiirron lopullinen sijainti päätetään omana lupaprosessina osayleiskaavatyön ulkopuolella. Vaihtoehtoista kaapelireittiä on myös selvitetty. Melumallinnukset ovat laskennallisia ja suoritettu täysin ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti. Toisessa, eri yhtiön tuulivoimapuistossa esiintyviin mahdollisiin haasteisiin ei tämän osayleiskaavatyön puitteissa voida ottaa kantaa. Suomen Terveysministeriön kannanotto tuulivoimaloiden suojaetäisyydeksi on laadittu vaihemaakuntakaavaa varten, joka jo mittakaavan vuoksi vaatii erilaisia tarkastelu- tai arviointitapoja kuin yleiskaava. STM on tarkentanut kantaansa ja toteaa, että lausunnoissa esitetyllä yli 2 kilometrin etäisyyksillä ympärivuotisiin asuinrakennuksiin, tuulivoimaloiden sijoittelu on mahdollista tehdä ns. vapaammin. STM ei kannanotossaan suinkaan tyrmää alle 2 km etäisyyksiä tuulivoimaloiden ja asutuksen välillä, vaan toteaa, että mikäli ko. etäisyys on alle 2 km, tulee syntyvistä vaikutuksista laatia kattavat selvitykset. Verhonkulman osayleiskaavassa on tehty kattavat selvitykset (mm. melumallinnus, varjostusmallinnus yms.), johon STM viittaa. Liite 16_ vastine.docx

15 15 (21) D, Kaavailtu tuulivoimapuistoalue sijoittuu osittain merkittävälle Hevonlinnanharjun ulkoilu- ja virkistys alueelle. Hevonlinnanharjun ulkoilualue on merkittävä maakunnallinen virkistysalue. Kesäisin luontopolut ja talvisin hiihtoladut houkuttelevat käyttäjiä maakunnan eri puolilta. Hevonlinnan ulkoilu- ja virkistysalue säilyy tuulivoimaloiden alueita lukuunottamatta entisellään ja sen käyttö on mahdollista entiseen tapaan. 2. Tuulivoimaloiden sijoittaminen Hevonlinnanharjun läheisyyteen pilaa luonnonmaiseman. 3. Mikäli tuulivoimaloita sijoitetaan Hevonlinnanharjun läheisyyteen, tulee se vaikuttamaan alueen eläimien ja lintujen elinolosuhteisiin negatiivisesti. 4. Mielestämme kaavoituksellisesti tulee turvata, että Hevonlinnan harjualue lähialueineen säilytetään lähes luonnonvaraisena ja näin turvataan tuleville sukupolville myös täällä etelässä luonnonmukainen maisema liikkua luonnossa. 5. Kaavailtu tuulivoimapuistoalue tulisi sijoittumaan historiallisesti merkittävien Huovintien ja Härkätien läheisyyteen. Huovintie ja Härkätie ovat Suomen vanhimpia maanteitä. Tuulivoimaloiden rakentaminen niiden läheisyyteen pilaisi kauniin maalaismaiseman Päivätyssä FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n tekemässä melumallinnuksessa Valtioneuvoston asetuksessa 993/1992 asetetut melurajat (yöohjearvo 40 db) ylittyvät raportin mukaan yhdessä loma-asunnossa. Lisäksi Ympäristö ministeriön ohjeessa 4/2012 Tuulivoiman rakentamisen suunnittelu mainitaan: Valtioneuvoston päätös Tuulivoimalan kokeminen luonnonympäristössä on uusi ja vieras asia useimmille ihmisille ja suhtautuminen siihen on henkilökohtaista. Eläimiin kohdistuvat vaikutukset on otettu huomioon ja niitä on arvioinut alan ammattilaiset (luontoselvittäjä, viranomaiset). Tuulivoimaloiden sijoittumisella Verhonkulman alueelle ei tule olemaan merkittäviä vaikutuksia eläimistöön. Ei voi kieltää, etteikö tuulivoimaloiden sijoittuminen alueelle muuttaisi alueen luonnetta. Vähättelemättä alueen arvoa luonnossa liikkumisen osalta, on todettava kuitenkin, että Koski Tl:n ja Marttilan alueilla on huomattavan paljon mahdollisuuksia kulkea ns. koskemattomassa luonnonympäristössä, vaikka Verhonkulmaan sijoitettaisiinkin tuulivoimaloita. Huovintie ja etenkin Härkätie ovat pitkiä seudullisia tieyhteyksiä, joiden suojeleminen kaukomaiseman osalta on käytännössä mahdotonta ja aluekehityksen kannalta mahdotonta. Kyseisiin tiealueisiin kohdistuvia vaikutuksia on myös arvioitu yhteistyössä viranomaisten kanssa. Lomarakennus, johon muistutuksessa viitataan, on saunarakennus ilman kiinteitä perustuksia. Rakennus on mahdollista kuljettaa eri paikkaan, mikäli tarve vaatii. Kyseinen rakennus on kaiken selvyyden vuoksi viranomaisten toiveesta merkitty melumallinnukseen. Liite 16_ vastine.docx

16 16 (21) melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Tuulivoimarakentamisesta saatujen kokemusten ja melun häiritsevyystutkimusten perusteella on todettu, että näiden melutason ohjearvojen käyttäminen suunnittelussa johtaa liian suureen meluhäiriöön. Tuulivoimarakentamisen suunnittelussa suositellaan käytettäväksi tässä oppaassa esitettäviä suunnitteluohjearvoja. Ne perustuvat pääosin muiden maiden kokemuksiin tuulivoimaloiden tuottaman äänen häiriövaikutuksista ja muissa maissa käytössä oleviin tuulivoimalamelulle annettuihin ohjearvoihin. Ympäristöministeriön ohjeessa on annettu tuulivoimalan suunnittelussa käytettävälle melulle Valtioneuvoston päätöstä 993/1992 matalammat suunnitteluarvot. Lisäksi Ympäristöministeriön ohjeessa Tuulivoimaloiden suunnittelusta mainitaan seuraava. Mikäli tuulivoimalan ääni on laadultaan erityisen häiritsevää eli ääni on tarkastelupisteessä soivaa (tonaalista), kapeakaistaista tai impulssimaista tai se on selvästi sykkivää (amplitudimoduloitua eli äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 desibeliä ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Melumallinnuksessa ei ole myöskään huomioitu amplitudimodulaatiota, jolloin laskentatulokseen pitää lisätä 5 desibeliä. Mallinnuksessa käytettävät lähtöarvot eivät myöskään täytä IEC standardia Kaavaluonnoksessa olevassa dokumentissa Tuulivoimaloiden matalataajuinen melu, jossa vertaillaan VNp 993/1992 ja ympäristöministeriön asetusta tuulivoimala rakentamiselle asetettuja melurajoja. Lainaus dokumentista Oikeuskäytännössä ne kuitenkin häviävät asetustasoisille määräyksille ohjearvoista. Tuulivoimalat on sijoitettu siten, että Ympäristöministeriön tuulivoiman rakentamisen ohjeistuksen mukaiset desibelirajat alittuisivat (yöohjearvo lomarakennukset 35 db(a) ja vakituiset asunnot 40 db(a)). Suunnitelmia tarkennetaan ja parannetaan vielä ehdotusvaiheessa, jotta päästään mahdollisimman suotuisaan tilanteeseen meluvaikutuksien osalta. Amplitudimodulaatioon liittyvä sanktio eli 5 desibelin lisääminen laskentatuloksiin koskee ainoastaan sellaisia voimalamalleja, joilla on todettu olevan tällaisia ominaisuuksia. Tämän tuulivoimaosayleiskaavan melumallinnuksissa käytetyllä voimalatyypillä (Nordex N131) ei ole sellaisia ominaispiirteitä, jotka vaatisivat kyseisen sanktion lisäämisen laskentatuloksiin. Liite 16_ vastine.docx

17 17 (21) Varmasti on totta, että oikeuskäytännössä Valtioneuvoston päätös on vahvemmilla, kuin ympäristöministeriön ohje. Kuitenkin Ympäristöministeriön ohjeessa todetaan, että mikäli käytetään Valtioneuvoston päätöksen mukaisia ohjearvoja, päädytään tuulivoimalan osalta meluarvoihin, jotka ovat haitallisia ja voivat vaarantaa ihmisten terveyden. Ympäristöministeriön ohjeessa vapaa-ajan asunnolle yöajan ohjearvo on 35 db, käytännössä mikäli ympäristöministeriön ohjetta noudatetaan tarkoittaa melumallinnuksen 30 db tulos 35 db käyrää. Tämä tarkoittaa noin 2 kilometrin luokassa olevaa suojaetäisyyttä vapaa-ajan asuntoihin. Valtioneuvoston asetuksen ja ympäristöministeriön ohjeen molempien mainitseminen materiaalissa aiheuttaa sekaannusta. Selostusta ja määräyksiä tarkennetaan siten, että niistä käy ilmi, että suunnittelun perustana on alusta saakka käytetty ympäristöministeriön ohjetta. Kunnan päättäjillä on nyt mahdollisuus vaikuttaa halutaanko osa kuntalaisista altistaa mahdollisesti terveyden vaarantavalle melulle. Samassa dokumentissa on myös teksti Tuulivoimaloiden melupäästötiedot saatiin valmistajalta. Saatu aineisto ei kuitenkaan kattanut alle 63 Hz taajuuksia ja se oli ainoastaan oktaavikaistoittain. Siksi ensin laskettiin meluspektrin arvot oktaaveittain ilman A-painotusta. Tämän avulla laskettiin interpoloimalla terssiarvot siten, että kunkin oktaavin kokonaistaso pysyi samana. Edelleen laskettiin ekstrapoloimalla taajuuksien Hz terssitasot. Ekstrapolointi voidaan tehdä, sillä painottamaton terssispektri noudattaa melko hyvin 1/fn jakaumaa, mikä on tyypillinen jaksoittaista pulssia synnyttävän lähteen aikaansaama spektri. Ympäristöministeriön VTT:ltä saamassa tutkimusraportissa Ehdotus tuulivoimamelun mallinnuksen laskentalogiikkaan ja parametrien valintaan (2013) mainitaan Tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen suunnitteluvaiheessa turbiinien äänitehotiedot (melupäästötiedot) ovat yleensä turbiinien suunnitellun toimittajan ilmoittamia tietoja. Mallinnuksessa on ehdottomasti käytettävä lähtötietoina standardin IEC [7] mukaisten mittausten perusteella määritettyjä ja valmistajan ilmoittamia tuuliturbiinien tunnus- tai takuuarvoja (valmista- Liite 16_ vastine.docx Mielipiteessä vedotaan VTT:n tutkimusraporttiin VTT-R , joka on ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 pohjana. Melumallinnukset on laadittu Ympäristöhallinnon ohjeen 2/2014 mukaisesti, jonka mukaan mallinnuksissa käytettävä tuulennopeus on 8 m/s 10 m korkeudessa. Kyseinen ohje on toimivaltaisen viranomaisen ohje ja sitä on noudatettava, ei yksittäistä tutkimusraporttia. Melulaskentojen teko on tehty ohjeen mukaisella tuulen nopeudella ja matalataajuisen melun arvioinnissa on käytetty sallittua menetelmää puutteellisten lähtötietojen täydentämiseksi. Lisäksi on

18 18 (21) jan ilmoittama declared value tai warranted level ) Äänitehotasot ilmoitetaan 1/3-oktaaveittain keskitaajuuksilla 20 Hz Hz 1. ja oktaaveittain keskitaajuuksilla 31,5 Hz Hz. Äänitehotasot tulee olla saatavilla 10 m:n referenssikorkeutta vastaavilla tuulen nopeuksilla 8 m/s ja 10 m/s. Melupäästötietojen saamisessa haasteena on usein tietojen saaminen melupäästön Melumallinnuksessa ei ole siis käytetty IEC mukaisia lähtöarvoja. Lisäksi melumallinnus on suoritettu ainoastaan 8 m/s tuulennopeudelle. Mallinnuksessa käytetty suurempi tuulennopeus (10m/s) oletettavasti kasvattaisi lähtömelutasoa ja samalla siirtäisi melukäyriä ulommas. Erilaiset välkkeet voivat aiheuttaa epileptisiä tai migreenikohtauksia. Näistä sairauksista kärsiville asuminen tai oleskelu välkealueella voi olla mahdotonta. Pyytäisinkin kunnan päättäjiä katsomaan esimerkiksi videopalvelu youtube:sta videoita tuulivoimaloiden välkevaikutukhuomioitava, että sama YM ohje määrää melumallinnukset tehtäväksi uudelleen, mikäli rakennuslupaa haetaan eri voimalamallille, kuin mitä on kaavoitusvaiheessa esitetty. Kaavoitusta varten tehtävät selvitykset tehdään vuosia ennen varsinaista rakentamista eikä lopulta rakennettavaa voimalamallia ole tällöin vielä välttämättä edes olemassa. Rakennuslupa taas haetaan tarkasti yksilöidylle mallille, joka usein on eri kuin kaavoituksessa käytetty. Tällöin on rakennusluvan hakijan kyettävä esittämään, että tämän voimalatyypin melu ei ylitä kaavapäätöksen pohjana olevan selvityksen melua. Tämä tehdään uusilla mallinnuksilla kyseisen voimalatyypin päästötietojen avulla. Tässä vaiheessa voidaan vaatia niiden olevan mainitun IEC nykyisen version mukaan määritettyjä. Rakentamisen jälkeen melu voidaan todentaa mittaamalla. 7. Tuulivoimalat aiheuttavat myös välke ja varjostus haittaa. Suomessa ei ole tuulivoimalle määritelty raja-arvoja varjostukselle. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan on käytettävä apuna muiden maiden suosituksia. Ruotsissa ja Saksassa välkevaikutus saa olla korkeintaan 30 h vuodessa teoreettisessa maksimitilanteessa. Lisäksi todellinen vilkkumisvaikutus saa olla korkeintaan 8 tuntia vuodessa ja 30 minuuttia päivässä. FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n päivätyssä varjostusmallinnuksessa ei ole ilmoitettu kiinteistöjen teoreettista maksimitilannetta. Teoreettisen maksimin laskenta perustuu ainoastaan auringon sijaintiin suhteessa tuulivoimalaan. Teoreettinen maksimi olisi voitu halutessa kuitenkin laskea helposti integroimalla koko välkeajan yli. Asuinrakennuksessa O, Huovintie 392 teoreettinen maksimi on noin 100 tuntia. Tätä laskelmaa ei ole esitetty välke mallinnuksessa. Mallinnuksissa käytetyn tuulivoimalan melupäästötiedot on saatu voimalan valmistajalta. Varjostusmallinnukissa ei käytetä teoreettista maksimitilannetta, koska se ei voi käytännössä koskaan toteutua. Teoreettisessa maksimitilanteessa aurinko paistaa aina pilvettömältä taivaalta ja tuulen suunta on sama (samalla tuulen suunnalla tarkoitetaan, että voimala olisi jokaiseen tarkasteltavaan rakennukseen nähden sellaisessa asennossa, jossa se aiheuttaa suurimman mahdollisen määrän varjostusta / välkettä). Nykyisessä globaalissa ympäristössä on saatavilla laidasta laitaan erilaisia tutkimustuloksia, yksityishenkilöiden mielipiteitä yms. Vaikkakin Suomalaisessa kaavoituksessa tukeudutaan pääasiassa kotimaiseen tai tunnettuihin eurooppalaisiin suunnitteluohjeisiin ja Liite 16_ vastine.docx

19 19 (21) sesta. Joko oheisesta linkistä tai hakusanoilla wind turbine shadow flicker. 8. Kunnat toivovat tuulivoimasta talouden pelastajaa. Kuitenkin siitä varmasti saatavat verotulot ovat ainoastaan kiinteistöverot, koska tuulivoimaloiden omistaja voi yhtiökaupoilla siirtää mahdollisen yhteisöveron muualle maksettavaksi. Tuulivoima ei myöskään työllistä paikallisesti kuin mahdollisesti rakennusaikana. Tuulivoimaloiden käyttö hoidetaan etäkäyttönä keskitetysti. Lisäksi huoltotoimenpiteet suoritetaan alalle erikoistuneen yrityksen toimesta. Tuulivoimaloiden käyttöikä on noin 20 vuotta. Tuulivoimasta saadut verotulot eivät pahimmassa tapauksessa kata tuulivoimaloista aiheutuvia purkukustannuksia, mikäli tuulivoimaloita operoinut yhtiö menee konkurssiin. Tältä voidaan suojautua, mikäli tuulivoimalat omistava yhtiö velvoitetaan rahastoimaan osa yhtiön tuotosta tuulivoimaloiden purkurahastoon. Tuulivoimaloiden läheisyydessä olevien kiinteistöjen arvo tulee laskemaan. Onko kunta valmis maksamaan kiinteistön omistajille korvauksia hintojen laskusta? Jotkut perheet saattavat jopa jäädä asunnon loukkuun, koska tuulivoimalan läheisyydessä olevaa kiinteistöä ei ole helppo myydä. käytäntöihin, todettakoon silti, että mielipiteessä mainitun videon kaltainen tilanne ei ole Suomessa mahdollinen. Kyseisessä videossa tuulivoimala sijaitsee n. 300 metrin etäisyydellä kuvauspaikalta. Tällaisten erittäin negatiivisten haittavaikutuksien välttämiseksi Suomalaisessa tuulivoimakaavoituksessa tehdään kattavat selvitykset ja mallinnukset, joita ohjaa mm. ympäristöministeriön ohjeet. Osayleiskaavassa osoitettujen tuulivoimaloiden perimmäinen tarkoitus on lisätä uusiutuvan energianlähteiden määrää Suomessa. Tuulivoimaloiden työllistäminen paikallisesti tulee suurelta osin keskittymään rakennusvaiheeseen. Osayleiskaavassa ei ratkaista siinä osoitettavien rakennelmien mahdolliseen purkamiseen liittyviä seikkoja. Tuulivoimaloiden vaikutuksesta positiivisesti tai negatiivisesti läheisten kiinteistöjen arvoon ei ole näyttöä. Tuulivoimaloiden lisääntyminen tulevina vuosina voi lieventää niiden aiheuttamia välillisiä vaikutuksia. On kuitenkin mahdollista, että tuulivoimalat vaikuttavat kiinteistöjen arvoon negatiivisesti, mutta myös positiivinen vaikutus on yhtälailla mahdollista. Tuulivoimaa on helppo myydä ihmisille vähäpäästöisenä energia muotona. Todellisuudessa tuulivoimalla ei ole niin pienet hiilidioksidipäästöt, kun on annettu ymmärtää. Sähköä pitää tuottaa sähköverkkoon jatkuvasti yhtä paljon, kuin on kulutus. Tuulisina päivinä tuulisähkö Tuulivoiman määrän lisääminen on valtion ja EU-tason ratkaisu. Osayleiskaavassa ei oteta periaatteellista kantaa tuulivoimaan. Liite 16_ vastine.docx

20 20 (21) on hyvin saatavina, mutta kylminä tuulettomina pakkaspäivinä tuulisähkö pitää korvata jollain muulla tuotantomuodolla, kuten hiililauhteella. Parempi vaihtoehto sähköntuotantoon on laitokset joilla on parempi käytettävyys, kuin tuulivoimalla. Näiden kohdalla voidaan ennustaa niiden kapasiteetti tuottaa sähköä. Nämä asiat eivät kuitenkaan kuulu kunnallispolitiikkaan. Meillä on kuitenkin mahdollisuus tehdä tuosta hölmöilystä loppu ja olla hyväksymättä kaavaa. Tuulivoima sähköntuotantomuotona ei olisi kannattavaa ilman valtion maksamaa syöttötariffia. Tämän syöttötariffin maksavat kaikki veronmaksajat. Kunnanvaltuustot tekevät lopullisen päätöksen osayleiskaavan hyväksymisestä. Kunta on tietysti hyvin kiinnostunut mahdollisista vero euroista. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa tuulivoimayhtiöiden maksamat kiinteistöverot ja mahdolliset yhteisöverot varmasti houkuttelevat. Näistä veroista kiinteistövero tulee ainoastaan varmasti kuntaan. Yhteisövero riippuu pelkästään ulkomaalaisomisteisen yhtiön hyväntahtoisuudesta. Heillä on mahdollista siirtää yhteisövero maksettavaksi paikkakunnalle, jossa pääkonttori sijaitsee. Ehkä osoitus tuulivoimayhtiön röyhkeydestä on kyseenalaistaa ympäristöministeriön ohje tuulivoimarakentamisesta. Mikäli tuulivoimaa halutaan rakentaa vastuullisesti, ympäristöministeriön ohjeita tuulivoiman rakentamisesta tulee noudattaa. Kaavaluonnoksessa nämä ohjeet on kyseenalaistettu. Tämä ei mielestäni ole vastuullista toimintaa, jollaisena tuulivoimaloita suunnitteleva yhtiö on itseään minulle kaupannut. Kaavaluonnos on laadittu ympäristöministeriön ohjeet huomioon ottaen. Tämä käy ilmi suunnitteluaineiston lisäksi ELY-keskuksen lausunnosta. Mikäli halutaan turvata meillä oleva kaunis maalaismaisema ja kuntalaisten terveys, kaavaehdotusta ei tule hyväksyä. Pyytäisinkin Kunnanhallituksen jäseniä miettimään tuulivoiman vaikutuksia omaa takapihaa kauemmaksi. Liite 16_ vastine.docx

21 21 (21) Muistutus E ja F, Ohessa nähtävillä oleva kaava, jossa tonttimme raja on merkitty virheellisesti ojaan päättyväksi. Ohessa maanmittauslaitoksen kiinteistökartta (rajat punaisella), jossa kiinteistömme oikeat rajat. Pyydämme oikaisemaan nähtävilläolokartan oikeilla rajoilla. Tuulimyllyn sijainti on juuri kyseisessä kohdassa ja ehdotuksen mukaan tulee tontillemme. Kiinteistöraja-aineisto on luonnoskarttaa laatiessa jäänyt pohjakartan alle eikä se ko. kartassa näy. Virhe korjataan ehdotusvaiheen karttaan. Muistutuksessa mainitut tilanrajat ovat käytössä olevassa kiinteistöraja-aineistossa oikein. (muistuksen mukana kaksi karttakuvaa) Liite 16_ vastine.docx