Maahanmuuttajien työllistyminen Kansainväliset mallit työllistymispalveluiden kehittämisessä

Transkriptio

1 OPINTOMATKA RUOTSIIN Maahanmuuttajien työllistyminen (IN- TO) -hanke järjesti opintomatkan Kuopiosta Tukholmaan ja Solnaan. Matkan tarkoituksena oli tutustua ruotsalaisiin maahanmuuttajien työllistymisen edistämisen malleihin. Kesto: Osallistujat: Hannu Miettinen, Tukeva-työhönvalmennussäätiö Matti Leppänen, Kuopion TE-toimisto Jouko Kuittinen, Varkauden kaupunki Pirjo Oksanen, Kuopion kaupunki Johanna Jussila, Kuopion kansalaisopisto Matkaohjelma: Maanantai Tapaaminen lentokentällä Lento Kuopio Helsinki Tukholma Tiistai Lähtö hotellilta Etablering Stockholm Lounas Yrkeskompis Kahvitauko Rätt Steg Paluu hotellille Keskiviikko Check-out ja lähtö hotellilta

2 8.30 Solnan kaupunki ja työnantajatapaaminen Päivä päättyy Lento Tukholma Helsinki Kuopio Etablering Stockholm Etablering Stockholm on Tukholman kaupungin projekti, joka toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Tukholman työnvälitystoimistojen ja Punaisen Ristin kanssa. Projektin ensisijaisena tarkoituksena on lyhentää maahanmuuttajien etenemistä työmarkkinoille. Projkti perustui mm. tutukimukseen, jossa todettiin, että maahanmuuttajalla kesti keskimäärin seitsemän vuotta työllistyä Ruotsissa. Lisäksi tutukimuksessa todettiin, että maahanmuuttajille suunnatut palvelut eivät toimineet ja tämä osaltaan esti työllistymistä. Palvelujen toimimattomuuteen vaikutti viranomaisten huono yhteistyö sekä maahanmuuttajille annettujen ohjeistusten epäselvyydet. Etablering Stockholm -projektin keskeisenä toimintatapana on tiivis ja jo varhaisessa vaiheessa aloitettu yhteistyö työnantajien kanssa. Projektin yhteistyötahoihin kuuluu muun muassa IKEA. Yhteistyöllä pyritään siihen, että maahanmuuttajat saavat osaamistaan vastaavaa työtä ja työnantajat saavat puolestaan tarvitsemaansa osaavaa työvoimaa. Maahanmuuttajien osaamisen arvioinnissa ja yleensä toiminnan arvioinnissa käytetään OCN-menetelmää. OCN-menetelmä on laatujärjestelmä, jossa toimija on laatinut eri toiminnolleen toteutus- ja arviointikriteerit. Toimija käy läpi toimintatapansa ja arviointikriteerinsä ulkopuolisen työryhmän kanssa. Työryhmän jäseninä on toimijan ja sen toiminnan kannalta keskeisiä asiantuntijoita. Työnantajayhteistyössä nimenomaiseksi kohdaksi on havaittu maahanmuuttajan osaamisen todentaminen sekä mahdollisuuksien esillenostaminen. Työssä käytetään työhönvalmentajaa / työnetsijää, joka ensin maahanmuuttajan kanssa käy läpi niin hänen muodollinen ja epämuodollinen pätevyys sekä sosiaaliset ja yhteistyötaidot (formal -, informal competence, soft skills). Kaikki toiminta tähtää työllistymiseen. Kuten yksi työntekijöistä totesti: Tavoitteena ei ole tehdä työllistymissuunnitelma, cv tai yleensä työnhakuasiakirjat. Tavoitteena on työllistyminen. Työnantajille annetaan myös aktiivisesti tukea. Näin halutaan varmistaa työnteon sujuminen sekä työnantajan kiinnostus palkata uudestaan maahanmuuttaja. Tutkimusten mukaan 15% maahanmuuttajista löytää itse töitä. Etablering Stockholm selvittää mitkä työnantajat ovat palkanneet suoraan maahanmuuttajia. Tämä tieto auttaa heitä löytämään lisää potentiaalisia työnantajia. Yrykekompis Yrkeskompis on Punaisen Ristin toteuttama mentorointiprojekti maahanmuuttajille, jossa vapaaehtoiset auttavat maahanmuuttajia luomaan sekä sosiaalisia että ammatillisia verkostoja, jotka auttavat heitä työllistymisessä. Tutkimusten mukaan 7/10stä työpaikasta löytyy verkoston kautta ja 3/10 työpaikkailmoitusten kautta. Toiminnassa on mukana 200 vapaaehtoista. Mentoreille annetaan 10-

3 12 tunnin koulutus. Mentoritoimintaa tehdään yhteistyössä työvoimatoimiston kautta. Mentorointia annetaan puolenvuoden ajan kuusi tuntia kuussa Yrkeskompis-projektin tiloissa. Rättsteg Rätt Steg on Etablerig Stockholmin osaprojekti, joka tukee alhaisesti koulutettujen maahanmuuttajien ruotsin kielen oppimista. Projektin tavoitteena on kehittää ja kokeilla metodeja, joilla kielen omaksumista voidaan tehostaa. Kohderyhmänä ovat alle 45-vuotiaat maahanmuuttajat. Opettajien työkuvaan on sisällytetty kielenopetuksen lisäksi maahanmuuttajan edelleenohjaus ja ns. mentorointi yhteiskuntaan. Painopistealueet opetuksessa ovat: työelämätietous, kansalaisena toimiminen, terveys- ja hyvinvointi, vanhempana Ruotsissa ja tietotekniikan perusteiden hallinta. Opetusryhmät on jaettu kolmeen eri tasoon: vasta Ruotsiin tulleet eli alkeistaso (oman äidinkielen korostuminen opetuksessa) keskitaso, edistyneemmät. Opetuksessa käytetään myös vertaisohjaajia opettajan apuna ja myös tulkkeja. Tulkkien käyttöä perustellaan sillä, että jossakin kohdin vertaisohjaaja on jo liian läheisiä maahanmuuttajille ja tarvitaan täysin ulkopuolinen taho kertomaan asioista maahanmuuttajille. Kielen oppimisen seuraamisessa käytetään videointia, jonka avulla konkreettisesti voidaan maahanmuuttajalla havainnollistaa hänen kielellisten valmiuksien kehittyminen. Oppimisen ja toiminnan näkyväksitekemisessä käytetään myös kalentereita. Solna Solna sijaitsee Suur-Tukholman alueella ja on pinta-alaltaan Ruotsin komanneksi pienin kunta. Asukkaita on noin , joista maahanmuuttajataustaisia 33% ja joka viides on syntynyt muualla kuin Ruotsisssa. Yleinen työttömyysprosentti oli elokuussa ,3 %, ulkomaalaistaustaisten työötömyysprosentti oli 4 % ja nuorisotyöttömyys 2,6 %. Solnan mallin eri alueita esittelivät seuraavat henkilöt: Pehr Granfalk, Integraatiojohtaja (Mayor of Integration), Työ- ja sosiaalipalvelut, Solnan kaupungin poliittinen suuuntautuminen Ulla Johansson, Integraatiostrategisti, Katsaus Solnan kaupungin yleiseen maahanmuuttajien integraatiotyöhön sekä kaupungin, yksityisen sektorin ja yritysten yhteiskuntavastuu Ulrika Alm, Radisson SAS, Solnan kaupungin yritysyhteistyökumppani, Yritysten näkemyksiä maahanmuuttajien integraatiosta työelämään Solnan kunnan tavoitteena on, että työttömyysaste pysyisi mahdollisimman alhaisena. Kunnan asuikkaiden tulisi integroitua alueelle ja työelämään. Solnassa asuvien tulisi tuntea itsensä sonalaisiksi. Integroitumisen aktiivinen tukija on kunta. Jokaisen henkilölle tulisi tarjota joustava ja hänen työllistymistään todella tukeva koulutusmahdollisuus. Koulutukset suunnitellaan yksilöllisesti ja suunnitelmassa huomioidaan myös alueen työnantajien tarpeet. Toiminta perustuu kunnan sisäiseen yhteistyöhön sekä aktiiviseen yhteistyöhön yritysten kanssa. Sisäisessä yhteistyössä on nimenomaan huomioitu se, että sosiaalityö ja työllistyminen on yksikkötasolla erotettu toisistaan. TYöllis-

4 tymisyksikkö on pieni ja se kykenee reagoimaan nopeasti mm. alueen elinkeinorakenteissa tapahtuviin muutoksiin. Solnan malli perustuu tiiviiseen yhteistyöhön. Mukana ovat mm. kunnan sosiaalitoimi, työllisyys-/ ingetraatioyksikkö, oppilaitokset, työvoimahallinto, työnantajat. Asiakkaana ovat henkilöt, joilla on oikeus sosiaaliturvaan. Asiakkaaksi tullaan joko työhallinnon tai sosiaalitoimen kautta. Asiakkuuden alussa varmennetaan, että henkilö ymmärtää Solnan mallin toiminnan. Asiakas siirtyy tämän jälkeen työllisyysyksikön asiakkuuteen. Yksikkö koordinoi myös mahdolliset sosiaalitoimen asiat. Tällä varmennetaan, ettei resursseja mene hukkaan ja toisaalta myös työnjako on selvä: nyt tähdätään työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Henkilökohtaisen ohjauksen kautta maahanmuuttajaa osallistetaan työllistymisprosessiinsa. Maahanmuuttajien osaaminen tunnistetaan. Hänelle annetaan tietoutta työelämästä ja aktiivinen työnhaku aloitetaan. Työnhaku perustuu mätsäämiseen (ks.kuva). Työnantajien kanssa tehtävään yhteistyöhön on palkattu 4 henkilöä. He tekevät määrätietoista ja aktiivista työnantajayhteistyötä. Maahanmuuttajan työllistymisen tueksi voidaan hankkia hänelle ammatiliista koulutusta henkilökohtaisten koulutusohjelmien kautta. Lisäksi opetellaa tietotekniikkaa ja myös ruotsin kieltä. Ruotsin kielen kurssit ovat lyhyt kestoisia ja niitä järjestetään päivä- ja iltakursseista. Kielikursseihin on sisällytetty myös työharjoittelua eli puolet ajasta ruotsin kielen opisleua ja puolet työharjoittelua. Perusperiaate on, että ruotsin kielen harjoittelu tehdään ruotsalaisten parissa. Kieltä ei opetella luokassa. Tällainen koko päiväinen osallistuminen Solna malliin tarkoittaa 7-8 tunnin päiviä maahanmuuttajille. Solnan-mallin mukaisen toiminnan kautta taloudellista tukea saavien talouksien määrä on lähes puolittunut viidessä vuodessa (vuonna taloutta, ). Taloudellisen tuen saaminen on liittynyt 45 % talouksista työttömyyteen. Solnan-mallin toimintaa osallistuu vuosittain noin 150 henkilöä. Tällä hetkellä %:a Solnan mallin osallistujista ovat osallistuttuaan riippumattomia taloudellisista tuista. Kuva. Solnan mallissa käytetyn mätsäämisen periaate työhönvalmentajan näkökulmasta: Verkoston kokoaminen Ylläpidä kontakteja Identifioi työnhakija ja työpaikka, jotka mätsäävät Tee lista yrityksistä, joihin olet ollut yhteydessä Valitse yrityksistä sellaiset, joilla on kasvunäkymiä ja jotka suhtautuvat positiivisesti yhdenvertaisuuteen ja monimuotoisuuteen On tärkeää, että verkostoon kuuluu eri alojen yrityksiä Pidä ääntä itsestäsi Ole yksi askel edellä ja ajattele, että markkinat muuttuvat Ota huomioon vuodenajat, suhdanteet, suuret tapahtumat, muutokset ja poliittiset päätökset Pyri löytämään työnhakijoille sopivia työtehtäviä hyödyntäen sinun verkostoasi, työnhakijoiden verkostoja piilotyöpaikkoja Identifioi rekisteristä yritykset, jotka mätsäävät työnhakijoille Etsi työpaikkoja paikka pankista jotka mätsäävät työnhakijoiden muodolliseen ja epämuodolliseen ammattiosaamiseen Muodollinen ja epämuodollinen pätevyys on tasa-arvioinen riippumatta siitä missä maassa se on hankittu

5 Solnan malli työnantajan näkökulumasta: Radisson Sas- konferenssikeskuksen edustajan mukaan Solnan kunnan kanssa tehtävä yhteistyö on työnantajan näkökulmasta määrätietoista, joustavaa ja nopeaa. Maahanmuuttajan työllistyminen heille etenee esimerkiksi siten, että he ottavat yhteyttä työllisyysyksikköön puhelimitse, yksikkö tekee esivalinnan potentiaalisista työnhakijoista ja lähettävät noin 15 henkilöä haastatteluun. Haastattelun jälkeen he tekevät valinnan ja saavat tämän jälkeen työhönvalmentajan tuen työn aloittamiseen. Radisson Sas konferenssi keskuksessa on maahanmuuttajia töissä, työharjoittelussa, kielikoulutukseen yhdistetyssä harjoittelussa tai myös osa-aikaisena työntekijänä sekä lisäksi maahanmuuttajat tekevät ryhmissä tutustumiskäyntejä kielikoulutukseen liittyen. Mikäli työntekeminen ei suju esimerkiksi harjoittelijalta toivotulla tavalla, työllisyysyksikön työhönvalmentaja tulee välittömästi selvittämään tilanteen. Mikäli päädytään työharjoittelun keskeyttämiseen, se tehdään hyvässä ymmärryksessä mätsäämisen periaatteiden mukaisesti. Mätsäämisessä keskeytys nähdään siten, että työntekijän osaaminen ja työnantajan tarve eivät tässä tapauksessa kohdenneet eli mätsääminen ei onnistunut. Hyviä käytänteitä Solnan malli ruotsalaisuuden omaksuminen Matching Kalenterin käyttö opetuksessa Kaikissa kielikoulutuksissa on työllistymisen näkökulma on alusta alkaen mukana Kielikoulutus toteutettiin vahvasti sidoksissa yhteiskuntaan (vierailut, kulkemiset, kommunikaatio) Kielikoulutus ja työharjoittelu saman aikaan Kielikoulutus sidoksissa työhön