1 X Puolu stu svoimat Toimintakertomus 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 X Puolu stu svoimat Toimintakertomus 2007"

Transkriptio

1 Puolustusvoimat Toimintakertomus 2007

2 SISÄLLYS LUKIJALLE... 3 PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJAN KATSAUS... 4 UUSI SISÄISEN YHTEISTYÖN MALLI, ESIKUNNISTA JOINT-YHTEISÖJÄ SUORITUSKYKY EDELLYTTÄÄ USEIDEN OSATEKIJÖIDEN YHTEENSOVITTAMISTA HENKILÖSTÖ OSANA PUOLUSTUSVOIMIEN SUORITUSKYKYÄ LOGISTIIKKAJÄRJESTELMÄ JA MATERIAALINEN VALMIUS PUOLUSTUSVOIMIEN SUORITUSKYVYLLÄ TURVATAAN MONIPUOLISESTI YHTEISKUNNAN TOIMINTAA POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ TIIVISTYY SUOMEN KANSAINVÄLISEN KRIISINHALLINNAN VUOSI SISÄISISTÄ TUKITOIMINNOISTA PALVELUKESKUSMALLIIN... 36

3 SUOMEN SOTILAALLINEN PUOLUSTUS SUORITUSKYKY MUIDEN VIRANOMAISTEN TUKEMINEN HENKILÖSTÖ INTEGRAATIO MATERIAALI KRIISINHALLINTA KANSAINVÄLINEN Lukijalle TÄMÄN TOIMINTAKERTOMUKSEN tehtävänä on tuottaa konkreettinen käsitys siitä, millä tavoin puolustusvoimat on täydentänyt suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuskuvaa ja toteuttanut tehtäviään kuluneena vuonna. Siksi käsillä olevan julkaisun keskeinen, kokoava ajatus on kertoa, miten puolustusvoimien vuoden 2007 toimintaa sekä kotimaassa että maan rajojen ulkopuolella on leimannut entisestään kasvanut yhteistyö sekä rakennemuutos. Olemme keskittyneet suorituskykyyn ja vahvistaneet sen vuoksi yhteistoimintaa ja tehostaneet voimakkaasti verkottumista. Olemme uudistaneet organisaatiotamme ja muokanneet uusia, sisäistä yhteistoimintaa parantavia rakenteita. Puolustusvoimat on myös tarkasteltuaan olemassa olevia kokonaisuuksia toimivan suorituskyvyn ja resurssitasapainon näkökulmista purkanut vanhaa. Puolustusvoimat kuuluu yhteiskunnan peruspilareihin: sen lakiin perustuva tehtävä on tuottaa turvallisuutta jokaiselle suomalaiselle. Ilman toimivia yhteistyörakenteita tehtävän suorittaminen olisi entistä haastavampaa, minkä konkreettisena osoituksena on yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen merkityksen kasvu. Kaikki valtionhallinnon toimijat ovat osa yhteiskunnan elintärkeää verkostoa, ja siinä puolustusvoimilla on jo toimivia ja vakiintuneita käytäntöjä. Puolustusvoimat on luotettava yhteistyökumppani. Siitä kertovat monet tähän toimintakertomukseen sisältyvät kumppanien puheenvuorot. Sillä puolustusvoimatkaan ei voi toimia yksin. Mutta toisaalta mikään muu taho ei voi sen ainutlaatuista osaamista korvata, joten toiminta yhteistyökumppaneiden kanssa täydentää Suomen turvallisuuskuvan ehjäksi kokonaisuudeksi. Suunnittelupäällikkö, prikaatikenraali Raimo Jyväsjärvi 3

4 Suurin muutos on ohi marssi jatkuu SUOMEN TAVOITTEENA on ylläpitää kulloiseenkin turvallisuustilanteeseen ja turvallisuusympäristöön nähden riittävää puolustuskykyä. Päämääränämme on ennalta ehkäistä kriisien leviäminen Suomeen. Jos ennalta ehkäisyssä epäonnistutaan, maatamme ollaan valmiit puolustamaan kaikin mahdollisin yhteiskunnan käytettävissä olevin voimavaroin. Puolustusvoimien toimeenpanema rakennemuutos on ollut vastauksemme yhteiskunnan ja turvallisuusympäristön muutoksiin. Puolustusmäärärahojen tuntuvakaan lisäys ei olisi riittänyt patoamaan materiaalikustannusten, henkilöstömenojen ja tilavuokrien jatkuvasti kasvavia menopaineita. Toimintojen rationalisointi ja keskittäminen ovat antaneet kustannussäästöjen lisäksi mahdollisuuden suunnata voimavaroja tulevaisuuteen eli puolustusvoimien kehittämiseen. Puolustusvoimat toteutti viime vuonnakin hallituksen asettamat tuottavuus- ja alueellistamistavoitteet nurkumatta. Palkatun henkilöstön vähentäminen tapahtui hyvän työnantajan periaatteita noudattaen. Hallintoa ja johtamista tehostettiin uusia toimintatapoja ja tietojärjestelmiä käyttöön ottaen. Varusmieskoulutus järjestettiin säästövelvoitteista huolimatta normaalisti, mutta reserviläisten kertausharjoituksista jouduttiin tuntuvasti tinkimään. Erityisen huomattavaa hyötyä saavutettiin maavoimien keskittämisestä yhteen johtoon. Maavoimista muodostettiin itsenäinen puolustushaara ja alueellisten esikuntien määrä puolitettiin. Materiaalilaitos organisoitiin uuteen uskoon. Samalla supistettiin suunnitelmallisesti sodan ajan joukkoja ja poistettiin runsain määrin vanhentunutta kalustoa. Vahva kansalliseen puolustukseen keskittyminen ei estä käyttämästä samoja suorituskykyjä myös muiden viranomaisten tukena tai kansainvälisissä tehtävissä silloin kun ne niihin soveltuvat. Oman maan puolustus on kuitenkin aina määräävä tekijä uusia suorituskykyjä kehitettäessä. Vuosi 2008 merkitsee uuden organisaation vakiinnuttamista. On ilahduttavaa, että voimme samalla palauttaa puolustusvoimien perustoiminnot rakennemuutosta edeltäneelle tasolle. Tulemme jälleen kouluttamaan noin asevelvollista reserviin ja kutsumaan toiset asevelvollista reservin kertausharjoituksiin. Maavoimien sota- ja ampumaharjoitukset kyetään järjestämään koulutustarpeen mukaisesti, eikä meri- ja ilmavoimien normaalitoiminnoille tarvitse asettaa enää ylimääräisiä säästörajoituksia. Näillä puolustusvalmiuden kannalta myönteisillä terveisillä haluan kiittää puolustusvoimien uutteraa henkilöstöä kuluneesta vuodesta. Mittava rakennemuutos ei olisi voinut onnistua ilman hyvää yhteishenkeä, eikä aina ilman henkilökohtaisia uhrauksiakaan. Tästä on hyvä jatkaa. Puolustusvoimain komentaja, amiraali Juhani Kaskeala

5 5

6

7 Uusi sisäisen yhteistyön malli, esikunnista JOINTyhteisöjä PUOLUSTUSVOIMAT ELÄÄ tästä yhteiskunnasta ja tätä yhteiskuntaa varten. Tuotamme suomalaisille turvallisuutta huolehtimalla päätehtävänämme maan sotilaallisesta puolustusvalmiudesta, tukemalla muuta yhteiskuntaa myös normaalioloissa sillä osaamisella ja kalustolla, jota meillä on päätehtäväämme varten, sekä osallistumalla kansainväliseen kriisinhallintaan. Yhteiskunnan kehityskulut heijastuvat aina jossain kohdin puolustusvoimiin, ja se meidän on otettava toiminnassamme huomioon. Varusmiespalveluksessa ja reservin kertausharjoituksissa edessämme ovat suomalaisten ajattelu- ja elintapojen ilmentymät sekä työ- ja muun elämän tottumukset muutoksineen. Jokaisen varusmiesikäluokan tullessa palvelukseen tulee asevelvollisten myötä puolustusvoimiin yhteiskunnallisen kehityksen kuva edeltäneiden parin kymmenen vuoden ajalta. Maailman parhaimpiin kuuluvan koulujärjestelmän läpikäyneiden asevelvollisten korkea osaamistaso on hyvä pohja myös sotilaskoulutukselle nykyaikaisen armeijan monipuolisiin tehtäviin. Hankittaessa palveluja muulta yhteiskunnalta puolustusvoimat sopeuttaa toimintansa vallitsevaan palvelurakenteeseen. Rakenteiden isot linjamuutokset otetaan huomioon puolustusvoimien kehittämisessä, mikä on erityisen tärkeää ajatellen päätehtäväämme, toimintaa poikkeusoloissa, jolloin koko yhteiskunnan osallistuminen maanpuolustukseen on monin kerroin laajempaa kuin normaaliaikoina. Puolustusvoimat on tiiviisti verkottunut muuhun yhteiskuntaan. Palvelujen tuotannossa on järkevää jakaa työtä siviiliyhteisön kanssa. Voimme siirtyä osasta omien tukiorganisaatioidemme kiinteitä ylläpitokuluja itse säätelemiimme kuluihin, jotka aiheutuvat palvelujen tarpeen eikä niinkään oman palvelujen tuotantokapasiteetin ylläpidon pohjalta. Tämä parantaa mahdollisuuksiamme keskittyä ydintehtäviimme. Perustana on luonnollisesti se, että määrittelemme selvästi, mitkä ovat ydintehtäviämme tai niihin rinnastettavia tehtäviä. Verkottuminen ei ole vain tukipalvelujen jakoa. Sitä ovat myös puolustusvoimien ja muun yhteiskunnan toimintojen lomittuminen vaikkapa kansainvälisen kriisinhallinnan, henkilöstön koulutuksen, materiaalitoimintojen, tietojenkäsittelyn ja tiedonsiirron sekä poikkeusoloihin varautumisen alueilla. Vasta osaa mahdollisuuksista on hyödynnetty. VIRANOMAISTEN SOTILAALLINEN SUORITUSKYKY Niin ikään kansainvälinen verkottumisemme laajenee. Vuoden 2007 aikana on tehty alustavat selvitykset pohjoismaisen yhteistyön syventämiseksi. Puolustusmateriaalin alalla yhteistyötä pohjoismaiden välillä on ollut ennenkin. Nyt on uutta, että mahdollisuuksia haetaan myös jokapäiväisten toimintojen alueelta. Tavoitteena on saavuttaa kahden tai useamman maan välisiä win-win asetelmia, joissa kaikki osapuolet hyötyvät yhdistetyistä toiminnoista ja työnjaosta. Puolustusvoimien sisäinen verkottuminen syvenee. JOINTNESS ei ole vain pääesikunnan toimintaa puolustushaarojen vaikuttavuuden yhdistämiseksi ja toiminnan yhteensovittamiseksi. Se on puolustusvoimien organisaatioiden ja ihmisten kaikilla tasoilla tarvittava ajattelutapa eri osatekijöiden vaikutuksen kokoamiseksi yhteiseen päämäärään pääsemiseksi. Se on myös puolustusvoimien yhteisten suorituskykyjen tehokasta käyttöä ja yhteensopivuuden kehitystä. Vuoden 2008 alussa voimaan tullut uusi johtamisjärjestelmä selkiyttää puolustusvoimien johtamista ja parantaa mahdollisuuksia yhdistää puolustushaarojen toimintoja. Uudelleenjärjestelyn ansiosta on myös voitu siirtää osaamista tulevaisuuden vaatimille painopistealueille, muun muassa kehittämisohjelmiin. Uudessakin järjestelmässä huolehditaan yhteydenpidosta reserviin ja muuhun yhteiskuntaan. Yhteyspisteiden verkko laajenee ja tihenee valtakunnanlaajuisesti laskettuna. Aluetoimistot ovat paikka, jossa kansalaiset saavat yhteyden puolustusvoimien palveluihin ja joiden kautta hoidetaan myös asevelvollisuusasiat. Vuoden 2007 aikana viimeisteltiin puolustusvoimien uusi johtamisjärjestelmä, joka on noin viiden vuoden suunnittelu- ja valmistelutyön tulos. Koska ei ollut mahdollista, että uudistusprosessi olisi valmisteluvaiheen aikana vapauttanut voimavaroja erikseen muutoksen läpivientiin, on kaikki valmistelutyö ollut tehtävä olemassa olevan organisaation ihmisten voimin, ns. normaalityön ohessa. Henkilöstömme on tehnyt erinomaista työtä ja on kiitettävällä tavalla sopeutunut uudistukseen sisältyviin muutoksiin ja uusiin vaatimuksiin. PUOLUSTUS INTEGRAATIO HENKILÖSTÖ TUKEMINEN MATERIAALI KV. KRIISINHALLINTA Pääesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Ari Puheloinen 7

8 Uudet maavoimat vanhan hallintojärjestelmän alasajo MAAVOIMIEN TOIMINTAVUOTTA 2007 leimasi valmistautuminen puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmän muutokseen. Samaan aikaan, kun valmistauduttiin lakkauttamaan vuonna 1993 perustetut maanpuolustusalueet ja sotilasläänit, maavoimat rakennettiin kykeneväksi toimimaan itsenäisenä puolustushaarana vuoden 2008 alusta. Ympäröivän yhteiskunnan suuntaan näkyvin muutos tulee olemaan asevelvollisten palveluverkon laajeneminen käsittämään 19 maakunnallista aluetoimistoa. Maavoimien sodan ajan päätehtävänä on torjua maahyökkäys. Maavoimat rakentaa toimintansa osaavan henkilöstön, tarkoituksenmukaisen kaluston, kansalaisten vahvan maanpuolustustahdon ja vahvojen perinteiden varaan, veteraanien perintöä unohtamatta. Vuonna 2007 maavoimat on ylläpitänyt turvallisuusympäristöön nähden tarkoituksenmukaista ja uskottavaa valmiutta kouluttamalla varusmiehiä ja reserviläisiä. Toteutetuista sodan ajan joukkojen vähentämisestä ja merkittävistä kaluston poistoista huolimatta maavoimilla säilyi kyky hallita uhat lakisääteisten tehtävien mukaisesti. Maavoimat on kyennyt korvaamaan poistunutta suorituskykyä kehittämällä organisaatiotaan, toimintatapojaan ja taktiikkaansa. Maavoimien kehitystyö on viime vuosina kohdentunut kolmen valmiusyhtymän kehittämiseen ja varustamiseen. Ne saadaan valmiiksi vuonna Erikoisjoukkojen suorituskykyä on kehitetty ja erikoisjääkäreitä on käytetty viranomaisten tukena suurissa valtakunnallisissa tilaisuuksissa. Uusia helikoptereita ei saatu käyttöön vuonna 2007 valmistajalla ilmenneiden ongelmien vuoksi, minkä vuoksi kaksi Mi-8 helikopteria päätettiin peruskorjata. Peruskorjauksen jälkeen maavoimien kyky tukea viranomaisia säilyy. Maavoimissa sai kuljettajakoulutuksen v noin varusmiestä, joista suurella osalla on mahdollisuus muuttaa ajokortti varusmiespalveluksen jälkeen siviilikortiksi. Näin varusmiehenä saatu koulutus siirtyy sellaisenaan hyödyntämään paitsi varusmiestä itseään myös yhteiskunnan logistiikkapalveluja. Varusmiesten fyysistä kuntoa kohennettiin, ja evääksi siviiliin annettiin tarvittavat tiedot sen jatkuvalle ylläpidolle. Jokaiselle varusmiehelle annettiin myös ensiaputaidot. Vuonna 2007 maavoimat osallistui kriisinhallintaan Afganistanissa, Kosovossa, Bosniassa ja Libanonissa. Tšadin operaatioon valmistauduttiin osallistumaan vuodesta Ulkomaanpalveluksessa olleiden reserviläisten osaaminen ja kokemus kyettiin hyödyntämään sijoittamalla heidät maavoimien sodan ajan joukkojen kokoonpanoihin. alkaen. Maavoimien rooli kansainvälisissä kriisinhallintaoperaatioissa on jatkossakin keskeinen. Vuoden 2008 alusta Maavoimien Esikunta vastaa kansainvälisen kriisinhallinnan joukkojen johtamisesta. Vuoden 2007 aikana maavoimat on organisoitu tuloskuntoon ja tulevina vuosina sillä on näytön paikka puolustusvoimien uusimpana puolustushaarana. Maavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Ilkka Aspara

9 Merivoimat osana Puolustusvoimien suorituskykyjä KAIKEN AIKAA LISÄÄNTYVÄ JA NOPEUTUVA globaali kauppa on kasvattanut voimakkaasti meriliikennemääriä niin Itämeren kuin koko Euroopankin merialueilla. Suomen kansallinen huoltovarmuus ja omavaraisuus, talouden kehitys ja nykyaikaisen elintason ylläpitäminen edellyttävät näissäkin oloissa häiriötöntä meriliikennettä. Tämän vuoksi merivoimien päätehtäväksi ja ensisijaiseksi suorituskykyalueeksi on painottunut turvata Suomen meriliikenteen häiriötön kulku kiinteässä yhteistyössä muiden puolustushaarojen ja merellisten viranomaisten kanssa. Vuonna 2007 merivoimat on osallistunut meritilanteen ja meriliikenteen tilannetietoisuuden kehittämiseen myös kansainvälisillä foorumeilla. Itämerellä on yhdistetty Suomen ja Ruotsin meritilannekuvaa (SUCFIS) ja Suomi on johtanut EDA: ssa (European Defence Agency) eurooppalaisen meritilannekuvan määrittelytyöryhmää (MARSUR). Suomalaista huippuosaamista on testattu ja esitelty erilaisissa kansainvälisissä harjoituksissa. Näissä yhteyksissä on havaittu, että Suomen merellisten viranomaisten yhteistyömalli (METO) on kansainvälisesti lähes ainutlaatuinen. Tunnustuksena yhteistyöstä ko. viranomaiset, Merivoimat, Merenkulkulaitos ja Rajavartiolaitos, saivat vastaanottaa merenkulun turvallisuuden Sea Sunday -palkinnon vuonna Suorituskykyä luodaan strategisissa kehitysohjelmissa Puolustusteknologinen kehitys merkitsee myös merellä yhä kasvavia taisteluetäisyyksiä, entistä laajempia operaatioalueita sekä tehokkaampia asejärjestelmiä. Asejärjestelmien lukumäärä vähenee, hinta kallistuu ja laatu paranee. Merivoimien suorituskyvyssä on aina ollut strategisen tason asejärjestelmiä, joiden kehittämisestä ja mahdollisesta käyttämisestä on ensisijaisesti päättänyt valtakunnan ylin johto. Vuoden 2008 alusta puolustusvoimien uusi johtamisjärjestelmä ja pääesikunnan rooli JOINT -esikuntana mahdollistavat näidenkin järjestelmien entistä tehokkaamman kehittämisen, käyttöperiaatteiden suunnittelun ja johtamisen, mihin on valmistauduttu jo vuoden 2007 aikana. Valtakunnan meriyhteyksien turvaamisen kehittämisohjelman keskeisin hanke on merivoimien uusi miinatorjunta-alusten sarja. Ensimmäinen kolmesta aluksesta toimitetaan vuonna Tällä hankkeella varmistetaan meriteiden turvallisuus miinauhkaa vastaan. Samaan kehittämisohjelmaan liittyen on vuonna 2007 modernisoitu kaksi Hämeenmaa-luokan miinalaivaa sekä nostettu miinalaiva Pohjanmaan valmius kansainvälisen toiminnan edellyttämälle tasolle. Kaikki kolme alusta soveltuvat myös kansainvälisiin tehtäviin. Tämän lisäksi saimme päätökseen vuonna 1996 alkaneen Laivue 2000-hankkeen, jonka tuottaman neljän nykyaikaisen Hamina-luokan ohjusveneen operatiivinen käyttöönotto on aloitettu. Merivoimien materiaalinen kehittäminen kytkettiin vuoden 2007 aikana entistä kiinteämmin osaksi puolustusvoimien suorituskykyjen kehittämistä. Tutkimuksella, yhteisillä teknologiaohjelmilla ja hankintaprosesseilla varmistetaan, että kaikki hankittava uusi suorituskyky soveltuu saumattomasti niin kansallisen puolustuksen tehtäviin, muiden viranomaisten tukemiseen kuin myös kansainvälisiin tehtäviin. Rakennemuutosta toiminnassa ja hallinnossa: tuottavaa voimavarojen hallintaa Merivoimien rakennemuutoksessa on jatkettu vanhoista suorituskyvyistä luopumista sekä organisaatioiden ja hallintorakenteen kehittämistä. Osana rakennemuutosta Merivoimien Esikunta siirrettiin Helsingistä Turkuun , jossa se aloitti toiminnan peruskorjatussa ja perinteikkäässä Heikkilän kasarmissa. Näin kohdennettiin henkilöstö- ja ylläpitovoimavaroja sekä merivoimien uusiin että puolustusvoimien yhteisiin suorituskykyihin. Tämän ohella kehitettiin edelleen suunnitelmallisesti merellisten viranomaisten yhteistoimintaa sekä integroiduttiin entistä tiiviimmin kansainväliseen merivoimatoimintaan. Kansainväliset merivoimat Merivoimien kansainvälistä toimintaa on leimannut se, että Euroopan unioni on aktivoitunut merellisissä asioissa. Merivoimat on osallistunut merivoimatoiminnan konseptien ja meristrategian turvallisuusosion kehittämiseen sekä merivalvontatyöryhmiin. Merivoimien kansainvälisen toiminnan valmiutta on kehitetty osallistumalla monikansallisiin harjoituksiin sekä alusyksiköillä että rannikkojoukkoyksiköillä. Kahdenvälistä merivoimayhteistyötä on toteutettu mm. Ruotsin, Viron, Saksan, Ranskan, Ison-Britannian ja Yhdysvaltojen Euroopan merivoimien kanssa. Merivoimien henkilöstöä on osallistunut on suhteellisen laajasti kriisinhallintaoperaatioihin mm. Afganistanissa, Kosovossa, Bosniassa sekä Libanonissa. Myös Tšadin osaston johtaja on asetettu merivoimista. Merivoimien komentaja, vara-amiraali Hans Holmström 9

10 Kehittyvä ilmapuolustus takaa turvallisuuden ILMAVOIMIEN PÄÄTEHTÄVÄNÄ niin rauhan kuin kriisienkin aikana on valvoa Suomen ilmatilaa ja turvata maan alueellinen koskemattomuus. Tätä vaativaa työtä ilmavoimat tekee 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Vuonna 2007 ilmavoimat reagoi oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti kahteen alueloukkaukseen. Sen lisäksi se teki kaikkiaan lähes 60 operatiivista lentoa rajanläheisen lentotoiminnan valvomiseksi ja ilmailurikkomusten selvittämiseksi. Myös ilmavoimissa valmistauduttiin puolustusvoimien uuteen johtamis- ja hallintojärjestelmään. Näissä merkeissä laadittiin sodan ajan uusien tehtävien ja kokoonpanojen edellyttämät ilmapuolustuksen operatiiviset suunnitelmat, ja niitä testattiin onnistuneesti ilmapuolustusharjoituksissa, teemana toteuttaa perinteisen ilmavoimien ja ilmatorjunnan yhteistoiminnan lisäksi kaikkien puolustushaarojen yhteisoperaatioita. Hyvän maalitilannekuvan ja perustan johtamiselle tarjosi eri puolustushaarojen sensoritiedoilla täydennetty ilmatilannekuva. Harjoituskokemukset olivat rohkaisevia, ja ilmavoimissa ollaan tuloksiin tyytyväisiä. Ilmavoimat lentää siis mukavassa myötätuulessa, mutta hyvän suorituskyvyn ylläpitäminen edellyttää jatkuvaa kehittämistä. Reaaliaikaisen ilma- ja maalitilannekuvan varmistami- seksi myös tulevaisuudessa käynnistettiin vuonna 2007 uuden taistelunkestävän, liikkuvan ja häirintää sietävän tutkajärjestelmän hankinnat. Hornet-kaluston suorituskyvyn parantamiseksi koneille tehdään kaksi niin sanottua eliniän päivitystä, joista ensimmäinen oli vuoden 2007 loppuun mennessä sarja-asennusvaiheessa. Uusi ilmataisteluohjus, kypärätähtäin ja omasuojajärjestelmien kehittäminen takaavat, että Hornet säilyy ensilinjan hävittäjänä myös ensi vuosikymmenellä. Päivitysten toisessa vaiheessa hävittäjään luodaan ilmasta maahan -torjuntakyky, hankitaan kansainvälisesti yhteensopiva tietovuojärjestelmä ja kehitetään Hornetin taistelunkestävyyttä. Tavoitteena on taata korkeatasoinen suorituskyky aina 2020-luvulle asti. Ilmavoimille hankittiin vuonna hieman käytettyä Hawk-suihkuharjoituskonetta Sveitsistä. Tämä takaa, että korkeatasoinen hävittäjäohjaajien peruskoulutus säilyy omissa käsissämme aina vuoteen 2025 asti. Samalla Kauhavan Lentosotakoulusta muodostuu varteenotettava tekijä, kun eurooppalaisista hävittäjäohjaajien perus- ja jatkokoulutusta antavista

11 koulutuskeskuksista tulevaisuudessa päätetään. Hankinta sisältää lentokoneiden lisäksi usean vuoden varaosat sekä noin 30 koneen modernisoinnin vastaamaan nykyaikaista suihkuharjoituskonetta. Ilmavoimat sai vastaanottaa viime vuonna uudet CASA-295 -kuljetuskoneet, joiden suorituskyky mahdollistaa kansainvälisiin operaatioihin ja harjoituksiin osallistuvien suomalaisten joukkojen monipuoliset huolto- ja rotaatiolennot, erikoisjoukkojen kouluttamisen, humanitaariset evakuoinnit ja monet muut tehtävät. Ilmatorjuntakoulun liittäminen Ilmasotakouluun käynnistettiin vuonna 2007, jotta uuden organisaation mukainen toiminta saattoi käynnistyä vuoden 2008 alusta. Uudistus toteutui mallikkaasti ja vaikuttaa siltä, että kaikki osapuolet ovat ratkaisuun tyytyväisiä. Vihdoinkin ilmapuolustuksen ammattilaiset koulutetaan saman katon alla. Kiistatonta on, että synergiaedut tuottavat puolustusvoimille entistä ammattitaitoisempaa ja motivoituneempaa henkilöstöä. Yhteistoiminta muiden viranomaisten kanssa erilaisissa virka-aputilanteissa sujui vuonna 2007 hyvin. Puolustusvoimien antama virka-apu Nokian kaupungin vesihuollon järjestelyissä joulukuun 2007 ongelmien aikana oli ratkaisevaa. Paikalla oli ensimmäisenä Satakunnan Lennoston virka-apuosasto, ja muutenkin lennostolla oli merkittävä rooli avunannossa. llmavoimat osallistui vuonna 2007 aktiivisesti kansainvälisiin lentotoimintaharjoituksiin, joista on tullut vähitellen osa arkipäivää ja luonnollinen osa henkilökunnan koulutusta. Ilmavoimien kansainvälisen valmiusyksikön muodostamista jatkettiin. Samoin päätettiin osallistua Nato-vetoiseen TACE- VAL-arviointiohjelmaan. Olen varma, että korkean suorituskyvyn omaava yksikkömme selviytyy kunnialla arviointiprosessista ja on sen jälkeen lähtövalmis kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin, jos eduskunta erikseen niin päättää. Vuosi 2007 oli haasteellinen ja säästövelvoitteista huolimatta Ilmavoimat saavutti erinomaisen tuloksen. Tämä oli mahdollista vain motivoituneen, ammattitaitoisen ja yhteen hiileen puhaltavan henkilöstön ansiosta, mistä kiitokset jokaiselle. Ilmavoimien komentaja, kenraaliluutnantti Heikki Lyytinen 11

12 Suorituskyky edellyttää useiden osatekijöiden yhteensovittamista VUONNA 2007 puolustusvoimien toiminnassa korostui valtioneuvoston vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon toimeenpanon ohella tulevaisuuden toimintaedellytysten suunnittelu. Rakennemuutos tarjosi mahdollisuuden kehittää johtamista ja hallintoa puolustusvoimien suorituskyvyn suunnittelun, ylläpidon, kehittämisen ja käytön optimoinnin näkökulmasta. VIRANOMAISTEN SOTILAALLINEN SUORITUSKYKY TUKEMINEN Perustana Kenttäohjesääntö Puolustusvoimien toiminnan perusta kuvataan Kenttäohjesäännössä, joka on päivitetty vastaamaan vuoden 2008 alusta vallitsevaa tilannetta. Kenttäohjesääntö määrittelee puolustusvoimien suorituskyvyn elementit uudella tavalla perustuen yhteistoimintaa ja yhteensopivuutta korostavaan näkökulmaan. Valtioneuvoston valmisteilla olevan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon taustasuunnittelu on toteutettu uuden Kenttäohjesäännön määrittämällä tavalla. Ilmapuolustus on aina muodostunut ilmavoimien ja ilmatorjunnan yhteensovittamisesta. Vuonna 2007 mukaan tulivat myös ne muut toimijat, jotka osaltaan tukevat ilmapuolustuksen tehtävien toteuttamista, Vastaavalla periaatteella rakentuu PUOLUSTUS INTEGRAATIO HENKILÖSTÖ MATERIAALI KV. KRIISINHALLINTA

13 13

14 meripuolustus ja vuoden 2008 alusta myös maapuolustus. Nämä kolme puolustushaaraa muodostavat niin sanotut tuettavat suorituskyvyt, joiden operatiivinen käyttö on asianomaisen puolustushaarakomentajan vastuulla. Maa-, meri- ja ilmapuolustusta tukeviksi suorituskyvyiksi on määritetty puolustusvoimien johtaminen, tiedustelu, valvonta ja maalittaminen, vaikuttaminen sekä logistiikka. Tukevien suorituskykyjen kehittäminen ja operatiivinen käyttö ovat valtakunnallisella tasolla Pääesikunnan vastuulla. Täten muodostuvat puolustusvoimien selkeitä linjaorganisaatiovastuita tukevat konsernirakenteet. Tällä tavalla voidaan optimoida sekä resurssien käyttöä normaaliaikana että suorituskyvyn yhteisvaikutusta kriisitilanteessa. Uudistuva tulosjohtaminen Tulosjohtamismallia alettiin uusia vuonna Ensimmäiset uusimuotoiset tulosneuvottelut on toteutettu ylimmällä tasolla. Noin 400 puolustusvoimien toimintaa kuvaavan tunnusluvun asemesta tulosta tarkastellaan kymmenellä alueella, jotka vastaavat puolustusvoimien konsernirakenteita ja suorituskyvyn osatekijöitä. Tahtoa, osaamista, tilannekuvaa, valmiutta, materiaalia ja infrastruktuuria arvioidaan nyt yhdenaikaisesti ja toisiinsa vaikuttavina. Vahvuuksien ja kehittämisalueiden läpinäkyvä käsittely tukee päätöksentekoa ja resurssien kohdentamista. Tulosjohtamismallia kehitetään edelleen ja sitä sovitetaan jatkossa myös tulos- ja hallintoyksiköiden sisäisen johtamisen tarpeisiin. Puolustusvoimien toiminnan ohjausta kehitetään edelleen vuonna 2007 käynnistetyllä TOIMO-hankkeella. Vuoden 2007 kuluessa hanke jaettiin kahteen toisiaan tukevaan alahankkeeseen. Ensimmäisellä etsitään puolustusvoimille mahdollisuuksia toteuttaa laaja tietotekninen integraatio tukemaan sekä operatiivisen johtamisen että hallinnon alati kasvavia tietojen yhteensovittamisen tarpeita. Toisella alahankkeella hahmotetaan uusia johtamisen toimintamalleja hyödyntämään tietointegraation tarjoamaa lisäarvoa. Hankkeet ovat vuonna 2003 käynnistetyn puolustusvoimien tietohallinnon rationalisoinnin (TIERA) johdannaisia. Yhteensopivuus paranee Puolustusvoimien tietohallinnon suurremontti on edennyt puoleenväliin. Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus aloitti keskitetysti johdetun toimintansa vuoden 2007 alusta. Keskuksen toimintaa ovat sävyttäneet uusien arkkitehtuurien soveltaminen, henkilöstön siirrot, optimoitujen tuotanto- ja palvelumallien käyttöönotto sekä jokapäiväisiä työtehtäviä tukevan tekniikan suuret muutokset Merkittävimmät haasteet liittyvät osaamisen kehittämiseen ja mahdollisuuksiin kohdentaa henkilöstöä hallinnollisesta tietotekniikkatuesta operatiiviseen johtamisjärjestelmäympäristöön. Edellytykset saavuttaa asetetut kustannustehokkuusvaatimukset näyttävät edelleen hyviltä. Puolustusvoimien toiminnallista yhteensopivuutta kehitettiin edelleen sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Työtä tehtiin vuonna 2007 kansallisilla foorumeilla valtion ittoiminnan ylimmästä johdosta Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan työryhmiin. Viranomaisyhteistyö erityisesti eri turvallisuusviranomaisten välillä tiivistyi. Tietohallintoyhteistoimintaa harjaannutettiin menestyksellisesti liikenne- ja viestintäministeriön kanssa yhdessä toimeenpannussa valtakunnallisessa TIETO harjoituksessa. Viranomaisyhteistyön edellytyksiä edistettiin muun muassa laajentamalla tilannekuvajärjestelmän (SHIFT) käytettävyyttä Barents Rescue harjoituksessa. Meritilannekuvan kokoaminen kansallisena viranomaisyhteistyönä (METO) ja meritilannetietojen vaihto Ruotsin kanssa (SUCFIS) ovat vakiintuneet kansainvälisestikin esimerkilliselle tasolle. Kansainvälisen yhteensopivuuden muut kahden- ja monenväliset hallinto- ja testausympäristöt saavuttivat puolustusvoimien kannalta tarvittavan valmiuden. Tuottavuuslisä integraatiolla Puolustusvoimien tuottavuutta kyettiin parantamaan vuoden 2007 aikana tehdyillä rakenteellisilla, teknisillä ja toiminnallisilla muutoksilla. Tästä huolimatta tuottavuusvaatimukset lisääntyvät, sillä koko valtionhallintoon kohdistuu edelleen paineita. Puolustusvoimien keino vastata haasteisiin on yhä syvempi integraatio, mikä tarkoittaa yleistäen sanottuna yhteistoimintaa ja yhteensopivuutta. Niihin soveltuvien tekijöiden ennakkoluuloton, perinteiset rajat ylittävä tunnistaminen luo mahdollisuuksia saavuttaa lisähyötyä myös jo nyt olemassa olevassa toiminnassa. Samasta asiasta on kyse suorituskykyjen kehittämisessä, niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, kenraalimajuri Markku Koli

15 Tilannekuvasta tilannetietoisuuteen MAHDOLLISIMMAN REAALIAIKAISELLA ja totuudenmukaisella tilannekuvalla on ratkaiseva merkitys Puolustusvoimien suorituskykyjen oikea-aikaisessa ja viiveettömässä operatiivisessa johtamisessa. Tietoisuus omaan operatiiviseen toimintaan vaikuttavasta ympäröivästä tilanteesta ja sen kehityksen arviointi ovat avainasemassa, kun puolustusvoimien operaatioita pannaan toimeen joko kotimaassa tai kansainvälisissä kriisinhallintatehtävissä. Perinteisesti tilannekuvaa on puolustusvoimissa tuotettu ja tarkasteltu puolustushaaroittain ja jopa aselajeittain eriytettynä ja vielä hieman eri muodossakin eri organisaatiotasoilla. Tilannekuvaa on lisäksi muodostettu toisistaan erillään olevilla puolustushaarojen sekä toimialojen omilla tietojärjestelmillä. Tämän vuoksi puolustusvoimissa on 2000-luvulla panostettu voimakkaasti tilannetietoisuuden kehittämiseen. Vuoden 2004 turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon ohjaamana puolustusvoimille kehitetään integroitua tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmää (ITVJ), jonka pitäisi olla valmiina 2010-luvulle tultaessa. Järjestelmän avulla luodaan kaikille puolustushaaroille maa-, meri- ja ilmavoimille yhteinen operatiivinen tilannekuva. Yhteinen tilannekuva mahdollistaa entistä paremman tilannetietoisuuden, helpottaa operatiivisen tasan tilanteenarviointia, nopeuttaa päätöksentekoa ja operaatioiden toimeenpanoa sekä mahdollistaa puolustushaarojen yhteisoperaatiot. Tietoisuus omien sotilaallisten suorituskykyjen kuten joukkojen, asejärjestelmien ja sensorien jokahetkisestä käytettävyydestä korostuu entisestään. Suorituskykyjen käytettävyyden tilannekuvalla esitetään puolustusjärjestelmän käytettävyyttä ja valmiutta täyttää puolustussuunnitelmassa, muiden viranomaisten tukemissuunnitelmassa (yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia, YETTS) ja kansainvälisessä kriisinhallintasuunnitelmassa asetetut vaatimukset. Kansallinen ja kansainvälinen tilannekuvayhteistyö Meri- ja ilmavalvonnan on kyettävä tunnistamaan maan rajoja tai ilmatilaa uhkaavat kohteet. Sen on myös kyettävä antamaan perustelut tarvittavien toimenpiteiden käynnistämiselle. Valvontaan liittyy kiinteästi kyky turvata Suomen alueellinen koskemattomuus. Suomen aluevalvonta on kehittynyt viime vuosikymmenien aikana yksittäisen valvonta-aseman, tutkan tai aluksen rajallisesta maalitilannekuvasta koko merialueen ja ilmatilan kattavaksi, yksittäisten sensoreiden tuottamien tietojen yhdistetyksi maalitilannekuvaksi ja eri valvontaviranomaisten käyttöön. Suomessa kansallisen merivalvonnan kehittäminen ja merellisten toimijoiden METO-yhteistyö ovat muodostaneet vahvan perustan arvostetulle ja halutulle merivalvontaosaamiselle. Vuodesta 1994 alkaen merelliset viranomaiset (Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja Merenkulkulaitos) ovat yhdistäneet resurssinsa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi, maalitilannekuvan parantamiseksi ja resurssien säästämiseksi. Yhteistyössä on muodostettu hyvin toimiva merivalvontajärjestely. Yhteistyön onnistumista on arvostettu myös kansainvälisesti kymmenen yhteistoimintavuotta on tuottanut tulosta. Merivalvonta kansainvälistyy, keskittyy ja yhdistää eri sensorien ja viranomaisten tuottaman tiedon olemme siirtymässä merialueen tapahtumia ja olosuhteita koskevasta kansallisesta meritilannekuvasta kansainväliseen tilannetietoisuuteen. Ruotsin ja Suomen välinen yhteinen meritilannekuva on ollut operatiivisessa käytössä vuodesta 2006 alkaen, ja yhteistoimintaa laajennetaan edelleen. Euroopan unionilla puolestaan on tavoitteena muodostaa yhteiseurooppalainen meritilannekuvajärjestelmä. Se, että Suomi on valittu hankkeen puheenjohtajamaaksi, on osoitus puolustusvoiminen korkeasta tilannekuvaosaamisesta. Selvitystyötä ilmatilannekuvan ja tilannetietojen kansainvälisestä vaihtamisesta on niin ikään jatkettu. Uskotaan, että tilannetietojen vaihdolla olisi oma selkeä lisäarvonsa sotilasja muiden valvontaviranomaisten toiminnalle kansainvälisissä lentoharjoituksissa ja kriisinhallintaoperaatioissa sekä erilaisissa häiriötilanteissa. Omaa vastuualuetta laajempi tilannekuva parantaisi myös lentoturvallisuutta. Suomen hyväksymien rauhankumppanuustavoitteiden mukaisesti ilmatilannekuvan vaihtoa Naton kanssa voidaan harjoitella kansainvälisissä harjoituksissa. Tavoitteena on tehostaa ilmatilan turvallista käyttöä sekä kumppanimaan yhteistoimintakykyä. Suomen liittymistä Naton kumppanuusmailleen tarjoamaan ilmatilannekuvan vaihto-ohjelmaan on valmisteltu, mutta lopullista liittymispäätöstä ei ole tehty. Selvitystyö ilmatilannekuvan vaihtamisesta myös Ruotsin kanssa on käynnissä. Pääesikunnan suunnitteluosasto kommodori Markus Aarnio ja eversti Harri Leppälaakso 15

16 Henkilöstö osana puolustusvoimien suorituskykyä TEHTÄVIENSÄ MUKAISESTI puolustusvoimien henkilöstötoimiala vastasi vuonna 2007 sa ja kehittämisessä muodostivat johtamishaasteen palkatun henkilöstön osaamisen ylläpidos- ja normaali- ja poikkeusolojen henkilöstön määrällisestä ja laadullisesta suorituskyvystä. Toimintavuotta leimasivat toisaalta sodan ajan joukkojen henkilöstöjärjestelyt, toisaalta rauhan ajan henkilöstömuutosten toimeenpano osana puolustusvoimien rakennemuutosta ja valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa. Lisäksi VIRANOMAISTEN henkilöstöjohdon vastuulle siirtyi vuoden alussa uutena tehtäväalueena puolustusvoimien taloushallinnon ohjaaminen. SOTILAALLINEN SUORITUSKYKY PUOLUSTUS INTEGRAATIO HENKILÖSTÖ TUKEMINEN MATERIAALI KV. KRIISINHALLINTA hallintojärjestelmäuudistus sekä vuoden alussa perustettu uusi henkilöstöryhmä, aliupseeristo. Muutokset merkitsivät usean tuhannen työntekijän työnkuvan osittaista tai täydellistä muuttumista tai sen valmistelua ja muutosten edellyttämää koulutusta. Tuottavuustoimenpiteiden osana alettiin uudistaa myös henkilöstöalan tietojärjestelmiä ja siirtää niitä yhteiselle tietojärjestelmäalustalle. Vuoden 2007 alussa toteutettua aliupseeristouudistus- Pääesikunnan muuttuneen sisäisen tehtäväjaon mukaisesti henkilöstöala sai vastuulleen sodan ajan joukkojen sijoittamistoiminnan suunnittelun ja ohjaamisen. Samassa yhteydessä uudistettiin maavoimien sodan ajan joukkotuotantosuunnitelmat. ta jatkettiin suunnittelemalla ja vakioimalla työssä oppimista sekä näyttöihin perustuvan osaamista. Kurssitarjonnan merkittävänä täydentäjänä aloitettiin kokeneen kouluttajahenkilöstön avulla niin sanotun hiljaisen tiedon siirtäminen uusille Rauhan ajan palkatun henkilöstön määrän kehittymistä ohjasivat aliupseereille. Henkilöstörakenteen yksinkertaistamisessa puolustusvoimien rakennemuutoksen kehittämislinjauk- set sekä valtioneuvoston tuottavuusohjelman puolustusvoimille asettamat velvoitteet. Rauhan ajan henkilöstömäärän vähentämistä jatkettiin. Vuonna 2007 puolustusvoimilla oli käytössään noin henkilötyövuotta. Ikäviltäkään päätöksiltä ei vältytty, sillä puolustusvoimista jouduttiin irtisanomaan tarkasteluvuoden kuluessa 96 työntekijää. Rakentavalla yhteistoiminnalla henkilöstöjärjestöjen kanssa ja irtisanottujen omatoimisuuteen perustuen suurimmalle osalle irtisanotuista onnistuttiin löytämään selviytymispolku, joissakin tapauksissa opiskelun myötä jopa kokonaan uusi ammatti. Vuonna 2005 alkaneen rakennemuutoksen aikana irtisanotuista 298 henkilöstä oli vuoden 2007 lopussa ilman työtä 25 henkilöä. Tuottavuusohjelman mukaisesti korvattiin suorituskyvyn ylläpidossa määrän vähenemistä henkilöstön osaamisen ja tuottavuuden muulla merkittävällä kehittämisellä. Erityisen siirryttiin uudistuksen toiseen vaiheeseen luonnostelemalla yhtenäisen upseeriston muodostamisperiaatteita. Eräitä yhdistämiseen tähtääviä säädösmuutoksia otettiin huomioon jo rakennemuutosta tukevien uusien lakien ja asetusten sisällöissä. Uuteen johtamis- ja hallintojärjestelmään siirtyminen merkitsi muutoksen valmistelua ja sen läpivientiä erityisesti pääesikunnalle sekä maa- ja merivoimille. Vuoden aikana uusittiin henkilöstöalan normiperustaa, päivitettiin pysyväisohjeistusta, laadittiin kuvauksia muuttuvista prosesseista sekä perehdytettiin työpisteiden henkilöstöä uusiin tehtäviin ja muuttuneisiin toimintatapoihin. Muutosjohtamisen onnistumisen voimanlähteiksi osoittautuivat palkatun henkilöstön rakentava, motivoitunut ja vaikeidenkin muutosten taustat ymmärtävä suhtautuminen sekä ihmiskeskeinen johtamis- ja esimiestyö. Muutosten kokonaisvaltaisuudesta ja laajuudesta huolimatta lisääntyneet työtehtävät, muutosten tuoma epävarmuus ja kiire heijastuivat

17 17

18 työilmapiirissä ennakko-odotuksia vähemmän. Vain motivaatiotasossa ja tiedottamisessa tapahtui 0,1 pisteen lasku, mutta siitä huolimatta työilmapiiri-indeksit olivat muuhun valtionhallintoon verrattuna kaikilta osin yli valtakunnallisten keskiarvojen. Puolustusvoimien me-henki oli viisiportaisella asteikolla 4,0, mikä oli 0,5 pistettä yli valtakunnallisen keskiarvon. Varusmieskoulutus toteutettiin joukkotuotantojärjestelmän ja vakiintuneiden koulutusprosessien mukaisesti. Koulutusalalla vuoden erityisteemana oli palvelusturvallisuus ja sen kehittäminen, minkä lisäksi jatkettiin niin sanotun simputuksen vastaisten toimenpiteiden tehostettua toteuttamista. Varusmiehille tehdyn loppukyselyn mukaan kotiutuvat olivat edelleen tyytyväisiä saamansa koulutuksen laatuun (3,5) ja esimiehiinsä (n. 3,8). Kertausharjoitusten vähäinen määrä aiheutti tilapäisen notkahduksen reservin osaamisessa, mutta vapautti osaltaan palkatun henkilöstön työpanosta rakennemuutoksen valmisteluihin kaikissa johtoportaissa. Samalla kuitenkin valmistauduttiin palauttamaan harjoitusten volyymi ennalleen vuonna Vuoden 2007 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla puolustusvoimat aloitti yhteistoimintajärjestelyjen suunnittelun ja sopimisen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa. Suunnittelun yhteydessä tarkasteltiin koulutuksen laatukriteereitä sekä molempien osapuolten rooleja ja tehtäviä tulevassa koulutusyhteistyössä. Henkilöstö- ja taloushallinnon siirtämistä valtion KIEKUhankkeen (Valtion henkilöstö- ja taloushallinnon palvelukyvyn ja tuottavuuden parantamishanke) linjaamalle palvelukeskusperiaatteelle jatkettiin vakioimalla tilaaja/tuottaja-mallin edellyttämät palkkahallinnon prosessit ja siirtämällä taloushallinnon osatoimintoja Hämeenlinnaan perustetun palkka- ja taloushallinnon palvelukeskuksen vastuulle. Suunnitelmat ja valmistelut keskuksen siirtämisestä puolustusministeriön alaisuuteen saatettiin loppuun, ja keskus muutti joulukuussa uusiin toimitiloihinsa Suomen kasarmin alueella. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Hannu Herranen

19 Selviytyjän tarina TULIN KOKKOLAN SOTILASPIIRIN ESIKUNTAAN konekirjoittajaksi lokakuussa Jo työhaastattelussa kerrottiin sotilaspiirin mahdollisesta lakkauttamisesta, joka toteutuikin sitten vuonna Sain kuitenkin jatkoa ja uuden tehtävän Kokkolasta varasto-osastolta, joka oli hallinnollisesti Vaasan Sotilasläänin Esikunnan alainen yksikkö. Hoidin aluksi varastoalueen toimistosihteerin tehtäviä; konekirjoitusta, käytin tietokoneen piirrosohjelmia, laadin rahtikirjoja, tein työaikakirjanpitoa ja hoidin myöhemmin asiakaspalvelupistettä, jossa tehtäviini kuului myös kutsuntoihin liittyviä tehtäviä. Tuona aikana kouluttauduin erilaisin iltaopinnoin periaatteella kurssi vuodessa, minkä avulla yritin pysyä mukana kehityksen kelkassa. Kaikki näytti olevan hyvin lintukodossamme. Kertausharjoitukset sujuivat ja asiakaspalaute oli aina positiivista. Vuonna 2006 saimme tiedon yksikön lakkauttamisesta ja työpaikan menetyksestä. Henkilökohtaisesti pelkäsin, että siviilimaailma ei arvostaisi mitenkään lojaalisuuttani, yli 20 vuoden palvelusta puolustusvoimilla, kun olin lisäksi ilman ammattikoulutusta ja 50-vuotias. Missään vaiheessa en kuitenkaan lamaantunut tämän raskaan prosessin edessä, vaan mietin kaikki mahdollisuudet, joita voisin uuden työpaikan etsimisessä hyödyntää. Koulutus, sitähän minulla ei periaatteessa ollut, joten hakeuduin koulutukseen. Aloitin työvoimatoimiston kautta ja menin irtisanomisuhan alaisille henkilöille tarkoitettuun toimistoalan koulutukseen. Samalla hain oma-aloitteisesti työpaikkoja, sähköpostitse tai soittamalla. Aktiivisuus palkittiin, ja kesken koulutuksen sain tiedon kahdesta uudesta työpaikasta. Siirryin uuden työnantajan palvelukseen, puolustusvoimat solmi yhteistyösopimuksen, jonka mukaan se maksoi minun vuoden palkkaukseni ja ProAgria -niminen yksityinen työnantaja puolestaan sitoutui palkkaamaan minut seuraavaksi vuodeksi. Työni alkoi tiedottajan sijaisuutena ja muuttui sittemmin järjestösihteerin tehtäväksi. Työsuhteesta on nyt tullut pysyvä, työnkuva muuttuu ja elää enemmän kuin valtion leivissä. Jatkuvuutta ei ehkä pystytä enää takaamaan missään, mutta olen kiitollinen siitä, että vaikka olen aloittanut työelämässä jo vuonna 1971, en ole joutunut olemaan päivääkään työttömänä. Muistelen lämmöllä vuosiani puolustusvoimien palveluksessa ja katson tulevaisuuteen optimisesti. Irma Leppälä 19

20 Logistiikkajärjestelmä ja materiaalinen valmius PUOLUSTUSVOIMIEN SUORITUSKYKYJÄ rakennetaan kehittämisohjelmien hankkeilla. Jokainen hanke edellyttää elinjaksosuunnittelua, joka erityisesti materiaalihankkeiden osalta on keskeisin materiaalisen valmiuden suunnittelun työkalu. Elinjaksosuunnitelman perusteet tarkistetaan jokaisen hankkeen osalta Pääesikunnan suorittamilla hankeauditoinneilla, joilla varmistetaan hankkeiden toteuttamiskypsyys. Puolustusmateriaalin elinjakso on pitkä, tyypillisesti suunnittelu- ja hankintavaiheen kesto on noin kymmenen vuotta sekä käyttövaihe vuotta, mihin sisältyy ainakin yksi modernisointi. Elinjaksosuunnittelu antaa materiaalin ajatellun käyttöprofiilin mukaisesti perusteita logistiikkajärjestelmän suunnittelulle. Materiaalin elinjakson aikainen varaosien tarve ja niiden saatavuus on myös osa materiaalista valmiutta. Tältä osin tilanne on heikentynyt viime vuosina kaikkien puolustushaarojen kohdalla, mutta tilannetta korjaavat toimenpiteet saatiin alulle vuoden 2007 aikana. Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä luo edellytykset varustaa perustettavat joukot sekä ylläpitää joukkojen taistelukelpoisuutta ja toimintakykyä kaikissa valmiustiloissa, toisin sanoen se luo ja ylläpitää myös materiaalista valmiutta. Tämän johdosta logistiikkajärjestelmää tulee kehittää kokonaisuutena eikä erillisten toimialojen osaoptimointina. Osaoptimoinnilla voidaan heikentää merkittävästi sen suorituskyvyn käytettävyyttä, jota logistiikan suorituskyvyllä on tarkoitus tukea. Valmiuden kannalta on olennaista, ettei normaaliolojen logistiikkajärjestelmän rakenteita tarvitse kriisitilanteessa muuttaa Muutokset puolustusvoimien sodanajan joukkojen vahvuuksissa, rauhanajan organisaatiossa, ympäröivän yhteiskunnan palveluissa VIRANOMAISTEN SOTILAALLINEN SUORITUSKYKY TUKEMINEN PUOLUSTUS INTEGRAATIO HENKILÖSTÖ MATERIAALI KV. KRIISINHALLINTA

21 21

22 samoin kuin valtioneuvoston asettamat tuottavuustavoitteet ovat johtaneet siihen, että puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän osajärjestelmiä on keskitetty voimakkaasti. Materiaali Jo aiemmin käynnistetty Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen rationalisointi ja hallinnon keskittäminen yhdessä maavoimien rakennemuutoksen kanssa johtivat päätökseen perustaa neljä huoltorykmenttiä. Vuoden 2007 aikana huoltorykmenttejä rakennettiin niin, että toiminta oli mahdollista käynnistää vuoden 2008 alussa. Huoltorykmenttien esikunnat kuuluvat Maavoimien Materiaalilaitoksen alaisuuteen. Ne ovat kaikista huollon järjestelyistä vastaavia johtoportaita, ja osalla on valtakunnallisia järjestelmävastuita. Ne muodostavat puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän rungon, johon myös meri- ja ilmavoimat tukeutuvat. Huoltorykmentit tulevat toimimaan joukko-osastojen tarvitsemien palvelujen tuottajina, ja jos palveluja ei tuoteta itse, myös tilaajina. Joukko-osasto saa siis kaikki tarvitsemansa huoltopalvelut yhden pisteen kautta. Huoltorykmenttien kautta Maavoimien Materiaalilaitos vastaa jatkossa keskistetysti pääosasta puolustusvoimien materiaalin varastointia. Tällä vastuun selkeyttämisellä yhdessä uusitun varastoinnin perusajatuksen ja nopeutetun vanhenevasta materiaalista luopumisen kanssa päästään jäljelle jääviä varastoja tulevaisuudessa käyttämään entistä tehokkaammin. Näillä toimenpiteillä kyetään myös uusien varastojen rakentamiseen suunnitellut investoinnit kohdistamaan oikein mitoitettuina sopiville varastoalueille. Näillä järjestelyillä varmistetaan myös käyttöön jäävälle materiaalille sen käyttökunnon takaavat, ohjeiden mukaiset varastointiolosuhteet. Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus on vuoden 2006 alusta lukien tuottanut keskitetysti ruokahuollon palvelut. Toimintamalli ei kaikilta osin ole vielä asetettujen tavoitteiden mukainen, mutta kustannustehokkuutta on silti kyetty parantamaan. Erikoissairaanhoidossa siirryttiin kumppanuuteen vuoden 2006 alussa ja samalla perustettiin Sotilaslääketieteen Keskus vastaamaan kenttälääkinnän tutkimuksesta, kehittämisestä ja koulutuksesta. Vuoden 2007 alussa keskukseen liitettiin Lääkintävarikko. ja vuoden aikana on valmisteltu myös joukkoosastojen terveysasemien liittämistä siihen. Lääkintähuollon kehittämisellä on saavutettu merkittäviä kustannussäästöjä. Vuoden 2007 aikana myös Sodankylän Vaatetuskorjaamo alkoi toimia puolustusvoimien strategisena kumppanina. Pääesikunta on esittänyt puolustusministeriölle, että maavoimien materiaalin varikkotasoinen kunnossapito siirrettäisiin niin ikään strategiselle kumppanille. Edellä kuvatut uudet toimintamallit edellyttävät, toimiakseen tehokkaasti, että kaikki osapuolet luopuvat vanhoista käytännöistä ja opettelevat uudet. Se vaatii avointa ja kehittävää asennetta. Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö, kontra-amiraali Juha Rannikko Kumppanuuksia ja yhteistyötä Strateginen kumppanuus on yksi keino integroitua ympäröivään yhteiskuntaan jo rauhan aikana ja varmistaa poikkeusoloissa väistämättä tarvittava yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tuki ja osaaminen. Kumppanuudella on myös mahdollista toteuttaa puolustushallinnolle asetettuja tuottavuustavoitteita. Puolustusvoimat on jo vuosia sitten siirtynyt monella lohkolla ostopalvelujen käyttöön ja hankkinut strategisia kumppaneita jotka vastaavat muun muassa toimitiloista ilmavoimien lentoteknisen huollosta, maakuljetusten ja ajoneuvojen huollosta.

23 Patria strategisena kumppanina STRATEGISEEN KUMPPANUUTEEN liitetään usein sellaisia määreitä kuin luottamus, avoimuus, pitkäjännitteinen yhteistyö ja yhteiset tavoitteet. Patrian Veli-Matti Kohtamäen mukaan strategista kumppanuutta voi lähestyä monella tavalla: Lähtökohtana ovat ennalta sovitut roolit ja selkeä työnjako sekä molemminpuolinen luottamus. Työnjaossa kumppanit keskittyvät omaan erityisosaamiseensa, mikä takaa myös kustannustehokkaan toiminnan. Puolustusvoimat rakentaa tiiviissä yhteistyössä strategisen kumppanin kanssa puolustusvoimien suorituskykyä osana kokonaismaanpuolustusta. Strateginen kumppanuus ei synny hetkessä, vaan se vaatii pitkää yhteistyötä, yhdessä tekemistä ja molemminpuolista oppimista. Strateginen kumppanuus tarkoittaa kumppanuutta myös mahdollisen kriisin aikana. Tämän päivän järjestelmät edellyttävät todella mittavia investointeja, ja järjestelmät myös monimutkaistuvat. Kaikkea ei voida eikä ole järkevääkään hallita pelkästään kotimaisin voimin. Se, että luodaan uutta osaamista ja valmistaudutaan tulevaisuuden järjestelmien ylläpitoon ja siihen, että kyetään korjaamaan vaurioita myös kriisien aikana, edellyttää pitkäjännitteistä suunnittelua ja yhteisiä tavoitteita. Onnistumisen edellytyksenä on, että kumppani on mukana uudessa hankkeessa sen alkuvaiheesta asti. Näin voidaan yhdessä määritellä tavoitteet ja ne alueet, joilla tarvittava osaaminen halutaan pitää kotimaassa ja joilla kumppanin halutaan edelleen kehittyvän, arvioi Kohtamäki. Patrian ja puolustusvoimien kumppanuudessa kulunut vuosi on merkinnyt monenlaista yhteistä kehittämistyötä. Maavoimissa on meneillään isoja ajoneuvo- ja asejärjestelmähankkeita, joista voidaan mainita mm. liikkeenedistämishanke, jossa Patria toimii silta- ja raivaamiskaluston integraattorina ja kokonaisvastuullisena toimittajana. Hankkeessa noudatetaan uutta toimintamallia, jossa toimittajan ja asiakkaan projektiryhmät ovat tehneet erittäin tiivistä ja hyvää yhteistyötä sen alkumetreiltä lähtien. Ilmavoimien kanssa yhteistyö on pitkälle hiottua: hävittäjäkaluston ylläpidon lisäksi Patria sai vastuulleen ilmavoimien peruslentokoulutuksen sekä siihen liittyvän lentokaluston ylläpidon vuonna Saamamme positiivisen palautteen perusteella olemme valmistelleet tiiviissä yhteistyössä ilmavoimien kanssa kansainvälistä lentokoulutuskeskusta Kauhavalle. Merivoimien kanssa Patrialla on pitkäaikainen ja hyvä yhteistyösuhde moottorihuollon ja vedenalaisten valvontajärjestelmien alueella. Kuluneena vuonna tehtiin konseptitutkimus Patria Nemo-kranaatinheitinjärjestelmän käytöstä Jurmo-luokan aluksella sekä valmisteltiin uuden liikuteltavan valvontajärjestelmän toteutusta, kiittelee Kohtamäki. Yhteistyötä voidaan kuitenkin kehittää edelleen. Joissakin tapauksissa aikaisemmat toimintamallit eivät Kohtamäen arvion mukaan ole riittävän joustavia eivätkä tue yhteistyötä niin, että avoin kommunikointi olisi mahdollista heti hankkeen alusta alkaen. Asiassa on kuitenkin menty koko ajan parempaan suuntaan, ja kesällä 2007 julkaistu puolustus- ja turvallisuusteollisuusstrategia tulee myös varmasti toteutuessaan viemään kehitystä eteenpäin. Osoituksena pitkän yhteistyön sujuvuudesta ja strategisen kumppanuuden aikana kehitetyn osaamisen hyödyntämisestä Kohtamäki mainitsee meneillään olevan vaurioituneen F-18 Hornetin korjausprojektin. Yhteentörmäyksessä etupäästä vaurioituneesta yksipaikkaisesta hävittäjästä hyödynnetään takarunko, johon liitetään ilmavoimien käytettynä Kanadasta hankkiman kaksipaikkaisen rungon etuosa. Näin ilmavoimat kasvattaa kaksipaikkaisten koulutuskoneittensa määrää koneella, jonkalaista ei muuten ole saatavissa. Tällainen ei olisi mahdollista ilman pitkäaikaista strategista kumppanuutta. Patrian myynti- ja markkinointijohtaja Veli-Matti Kohtamäki jota haastatteli kehityspäällikkö Minna Branders 23

24 Puolustusvoimien suorituskyvyllä turvataan monipuolisesti yhteiskunnan toimintaa VIRANOMAISTEN SOTILAALLINEN SUORITUSKYKY PUOLUSTUSVOIMIEN lakisääteiset tehtävät ovat Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen sekä kansainväliseen kriisinhallintaan osallistuminen. Toiminta on mahdollista samalla kalustolla ja henkilöstöllä, jonka ydintehtävä on sotilaallinen maanpuolustus. Ydintehtävää varten kehitettävä suorituskyky hyödyttää myös muita viranomaisia ja poistaa tarpeen luoda päällekkäisiä suorituskykyjä. Poliisi voi pyytää puolustusvoimilta virka-apua niiden poliisitehtävien suorittamiseksi, jotka on lueteltu puolustusvoimien virka-avusta poliisille säädetyssä laissa. Sen mukaan puolustusvoimien on annettava poliisille virka-apua henkilön etsimiseksi ja kiinni ottamiseksi, paikan tai alueen eristämiseksi ja tutkimiseksi, liikenteen ohjaamiseksi, henkilöiden ja omaisuuden tilapäiseksi suojaamiseksi, räjähteiden raivaamiseksi sekä muuhun sellaiseen tehtävään, jonka suorittamiseksi tarvitaan puolustusvoimien erityishenkilöstöä tai -välineistöä. Asevelvollisten osallistumista tiettyihin, erityisen vaaralliseksi luokiteltaviin virka-aputehtäviin on rajoitettu puolustusvoimien sisäisin määräyksin. Erityyppisiä vanhojen sotilasräjähteiden raivaustehtäviä on vuosittain satoja. Vuonna 2005 voimaan tulleen virka-apulain muutos mahdollistaa sen, että puolustusvoimat voi käyttää poliisin johtamana myös sotilaallisia voimakeinoja terroririkoksen ehkäisyyn tai estämiseen, kun kysymyksessä on yhteiskunnallisesti vakava uhka tai vaara. Sama toimintatapa on kirjattuna uuteen puolustusvoimalakiin. Lain mukaan puolustusvoimat on velvollinen osallistumaan pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja. Samoin yhteiskunnan turvaamiseksi puolustusvoimat voi antaa virka-apua siten kuin maa-alueilla tapahtuvien öljyvahinkojen torjumisesta annetussa laissa, aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä annetussa laissa tai muussa laissa säädetään. Joskus puolustusvoimien virka-apu saattaa olla kansallisellakin tasolla mittavaa. Esimerkiksi vuoden 2006 EU-puheenjohtajuuteen annettiin tukea kaikkiaan henkilötyöpäivää. Puolustusvoimien hallussa on kapasiteettia, joka voidaan edellä mainituin edellytyksin osoittaa pyydettäessä muiden viranomaisten tukemiseen joko henkilösuorituksina tai materiaalitukena. Koko kapasiteetti on kartoitettu yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategian (YETTS) uhkamallien mukaisesti. Yleismateriaalia ja kykyjä on olemassa tasaisesti kautta maan, eikä materiaali ole ongelma. Omat rajoituksensa sen sijaan seuraa siitä, että erikoiskalusto vaatii oman käyttöhenkilöstönsä, materiaalin käyttövalmiuteen saattaminen vie aikansa, ja kaikella muullakin toiminnalla on vasteajat. Lakisääteisellä virka-aputoiminnalla on pitkät perinteet ja jäsentyneet menettelytavat. Virka-avun lisäksi valmistaudutaan antamaan myös muuta tukea sitä tarvitseville viranomaisille. Puolustusvoimien suorituskyvyn kehittäminen tähtää kuitenkin ensi sijassa kansalliseen puolustukseen. Suorituskykyjä luotaessa tarkastellaan kuitenkin myös muiden viranomaisten tukemismahdollisuudet sekä sotilaallisen kriisinhallinnan tarpeet. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa mainittujen uhkamallien mukaisiin erityistilanteisiin varautuminen vaatii ensi sijassa ennakoivan päätöksenteon tueksi vallitsevasta tilanteesta muodostetun yhteisen ymmärryksen. Puolustusvoimien näkökulmasta on tärkeää, että kaikki informaatio sellaisista uhkaavista tilanteista, jotka saattavat vaatia resursseja virka-avun antamiseen, saatetaan riittävän ajoissa puolustusvoimien tietoon. Tällä tavalla toimien uhka voidaan hallita oikeaan aikaan, parhaalla mahdollisella kalustolla ja osaavalla henkilöstöllä. PUOLUSTUS INTEGRAATIO HENKILÖSTÖ TUKEMINEN MATERIAALI KV. KRIISINHALLINTA Valmiuspäällikkö, prikaatikenraali Jarmo Lindberg

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston

Lisätiedot

Pääesikunta, logistiikkaosasto

Pääesikunta, logistiikkaosasto Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan

Lisätiedot

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Puolustusvaliokunta 11.10.2016 Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry IA:n edustama teollisuus Suomessa

Lisätiedot

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto 13.10.2016 Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet Tavoitteena : 1. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen 2. Pysyvät kustannussäästöt Kiinteistömenot Henkilöstökulut Materiaalihankinnat

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN POLIISIN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA 2017 2019 POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA Toimintaympäristön muutostekijät Keskeisiä muutostekijöitä

Lisätiedot

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020

Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Keskeiset muutokset varautumisen vastuissa 2020 Sisältö 1. Maakunnan varautumistehtävät; toimialojen varautuminen ja konsernin varautumisen yhteensovittaminen 2. Alueellinen yhteinen varautuminen 3. Maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus

Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus 15.11.2018 Kotka AGENDA 1. Merivoimat 2. Toimintaympäristö ja sen vaikutukset 3. Merivoimien kehittäminen 4. Kansainvälinen

Lisätiedot

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta 9.9.2016 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström HE 72/2016 vp: laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta;

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistushanke

Pelastustoimen uudistushanke Pelastustoimen uudistushanke - Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä - Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 13.10.2016, Jyväskylä

Lisätiedot

Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta

Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Luonnos - VAHTI-ohje 2/2016 Toiminnan jatkuvuuden hallinta Johdanto Kommentit ja huomiot - Johdanto Tiivistäisin alkuun jatkuvuuden määritelmän esim. seuraavasti:

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi Pelastustoimen strategia 2025 Pelastusylijohtaja Esko Koskinen 25.5.2016 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 26.5.2016 2 Toiminta-ajatus:

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe

Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Puolustusvoimauudistus henkilöstösuunnittelun ensimmäinen vaihe Pääesikunnan päällikkö, vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö, kenraalimajuri Sakari Honkamaa EK Puolustusvoimauudistuksen aikataulu

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva

Kansallinen varautuminen kriiseihin. Yleissihteeri, Jari Kielenniva Kansallinen varautuminen kriiseihin Yleissihteeri, Jari Kielenniva 24.1.2019 www.turvallisuuskomitea.fi 1 www.turvallisuuskomitea.fi UHKAMALLIT 2018 Globaali Yhteiskunta Terveysturvallisuuden häiriöt Terrorismi

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet

MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA. Info-tilaisuus Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet MPK:N OSUUS ÖLJYNTORJUNNASSA Info-tilaisuus 20.8.2015 Henrik Nysten Piiripäällikkö/Distriktschef Meripuolustuspiiri/Sjöförsvarsdistriktet 7 Tehtävät Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen julkisena hallintotehtävänä

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 YHTEISKUNNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010 Pääsihteeri Aapo Cederberg 1 PERUSTANA KOKONAISMAANPUOLUSTUS Kokonaismaanpuolustuksella tarkoitetaan kaikkia niitä sotilaallisia ja siviilialojen toimia, joilla

Lisätiedot

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma

Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma Pelastustoimen ja siviilivalmiuden hallitusohjelmatavoitteet - Sisäministeriön näkökulma Turvallinen Suomi 26.3.2019 Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka Pelastustoimen ja siviilivalmiuden tavoitteet lainsäädännöstä

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA Patrian esitys Puolustusvaliokunnalle 8.10.2015 / Jukka Holkeri

Lisätiedot

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Hallintovaliokunta 10.2.2017 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström Laki puolustusvoimista 2 Puolustusvoimien tehtävät Puolustusvoimien tehtävänä on: 1) Suomen

Lisätiedot

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo

Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen. Vesa-Pekka Tervo Suunnitellut alueellisen varautumisen rakenteet - katsaus valmistelutilanteeseen Vesa-Pekka Tervo Valmius- ja varautumistehtävien organisoinnin valmisteluryhmä Tehtävät:» laatia ehdotukset yhteiskunnan

Lisätiedot

Suomalainen asevelvollisuus

Suomalainen asevelvollisuus Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017

Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Rovaniemen kaupungin Tilaliikelaitoksen strategia 2017 Tilannekatsaus Johtokunta 26.4.2017 Arvot Strategian toteuttaminen perustuu Rovaniemen kaupungin yhteisiin arvoihin Osallisuus Luovuus Turvallisuus

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen

Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee. Varautuminen Pelastustoimen uudistaminen jatkuu - maakuntauudistus etenee Varautuminen Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 22.11.2018 Varautumisjohtaja Jussi Korhonen, SM Varautuminen: pelastustoimen uudistus ja maakuntauudistuksen

Lisätiedot

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Puolustusvoimat Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Toimintaympäristö EU:n jäsen NATO:n jäsen Molempien jäsen SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 1 Miksi Puolustusvoimat? Sodat ja kriisit Euroopassa

Lisätiedot

Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus

Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus Puolustusvaliokunta, PLM:n kuuleminen 4.4.2017 Puolustusselonteko ja sotilaallinen huoltovarmuus Sotilaallinen huoltovarmuus puolustusselonteossa Puolustusselonteossa esitetty sotilaallisen huoltovarmuuden

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

VRK strategia

VRK strategia VRK strategia 2016-2020 Digitalisoimme yhteiskuntaa yhdessä onnistumme Visio 2020 Toimintaympäristön muutostekijöitä (1/3) Pääministeri Juha Sipilän hallitus aloitti toimintansa keväällä 2015. Uuden hallitusohjelman

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019

Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 Muistio 1 (5) Puolustusvaliokunta 22.10.2015 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 ja Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2016 2019 1 Puolustusvoimien

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Yhtymähallitus 23.11.2017 Yhtymävaltuusto 1.12.2017 Siun sote - kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 2(5) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala...

Lisätiedot

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa!

Tredun strateginen ohjelma. Tilaisuus yhteistyökumppaneille Tervetuloa! Tredun strateginen ohjelma Tilaisuus yhteistyökumppaneille 18.1.2019 Tervetuloa! AMMATILLISTA ETUMATKAA ROHKEE, RETEE JA REILU TREDU TAUSTAA STRATEGISESTA OHJELMASTA Ohjelma luo suunnan Tredun toiminnalle,

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat

Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat Asevelvollisuusjärjestelmän säilyttäminen nykyisellään Puolustusvoimauudistuksen lähtökohdat Asevelvollisuusjärjestelmä Valikoivuuden lisääminen varusmieskoulutuksessa Vapaaehtoiseen varusmiespalvelukseen

Lisätiedot

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos

10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa. Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos 10 vuotta varautumista ja väestönsuojelua alueellisessa pelastustoimessa Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitos Kuntien valmiussuunnittelun ja toiminnan tukeminen Etelä-Savon valmius ja turvallisuustyöryhmä

Lisätiedot

Yhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella. Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo

Yhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella. Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo Yhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo 11.12.2018 12.12.2018 VN.FI 5 Tiedolla johtaminen Tiedolla johtaminen mahdollistaa sen,

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT

TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT TYÖELÄKE- KUNTOUTUKSEN SUUNTAVIIVAT 2020 Työeläkekuntoutus Työntekijän eläkelain mukaan vakuutetulla on oikeus ammatilliseen kuntoutukseen, jos sairaus aiheuttaa hänelle uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus 1

Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä Satakunnan maakuntauudistus  1 Maakuntauudistuksen esivalmistelu Satakunnassa Ohjausryhmä 20.6.2017 Satakunnan maakuntauudistus www.satakunta2019.fi 1 Valmisteluryhmän tehtävä ja keskeiset tavoitteet - Yhteiskunnan turvallisuusympäristö

Lisätiedot

Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 27 PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Puolustuspolitiikka ja hallinto 19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 4 423 000 euroa.

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus 2016

Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus 2016 Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus 2016 Puolustusvaliokunta 7.10.2015 Mrd. euroa PLM:n hallinnonalan määrärahat 2014-2019 3 500 3 000 2,67 2,66 2,89 2,85 2,82 3,08 2 500 2 000 1 500

Lisätiedot

AVAK-malli Keski-Uudellamaalla. Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta

AVAK-malli Keski-Uudellamaalla. Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta AVAK-malli Keski-Uudellamaalla Palveluesimies Kati Aaltio, Nurmijärven kunta Kunnan alueellinen valmiuskeskus Kunnan alueellinen valmiuskeskus on paikka/kiinteistö, jonne kunta on varannut tilat häiriötilanteiden

Lisätiedot

Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM

Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM Virva Juurikkala ja Lasse Ilkka STM SOTE-VALMIUS YHTEISTYÖALUEILLA Soten uudet rakenteet 2020- Yhteistyöalueen tehtäviä lainsäädännössä Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon päivystys ja yhteistyöalueet

Lisätiedot

Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari

Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi. Varautumisjohtaja Jussi Korhonen Maakuntien kriisiviestintäseminaari Maakuntien varautumisen kehittäminen - Riskien arviointi Varautumisjohtaja Jussi Korhonen 4.12.2018 Maakuntien kriisiviestintäseminaari Varautumisen alueellinen koordinaatiotehtävä maakunnille Yhteensovittamiselle

Lisätiedot

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus SARI M I ET T I NEN PÄÄSIHTEER I, KUNTOUTUKSEN UUDISTA M I SKOMITEA Työn lähtökohdat /komitean asettamispäätös * Kuntoutusjärjestelmä on hajanainen ja kuntoutuksen

Lisätiedot

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013

RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA. Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA Tiedotustilaisuus 23.1.2013 RAJAVARTIOLAITOKSEN TALOUDEN SOPEUTTAMISOHJELMA 2013 2017 Säästöpäätös 28,0 milj. ~19 milj. palkoista ~ 9 milj. muista tnta.menoista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma

Lisätiedot

IT/ Logistiikkac. iikkajärje - Kuljetuks. Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen. tel

IT/ Logistiikkac. iikkajärje - Kuljetuks. Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen. tel PA Logistiikkac IT/ isto Lo iikkajärje - Kuljetuks tel Pi lier stiikkajärje nä i /t - joht jhteet ja tukeutuminen Ohjaa Pääesikunta sotetali^^ääistmu Logistiikkaosasto Y Materiaaliosasto Sotilaslääketieteen

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KUNNOSSAPIDON JA RUOKAHUOLLON STRATEGISET KUMPPANUUDET

KUNNOSSAPIDON JA RUOKAHUOLLON STRATEGISET KUMPPANUUDET KUNNOSSAPIDON JA RUOKAHUOLLON STRATEGISET KUMPPANUUDET Esittely Puolustusvaliokunnalle 5.11.2015 4.11.2015 1 Maa- ja merivoimien materiaalin kunnossapidon strateginen kumppanuus Millog Oy:n kanssa Millog-kumppanuus

Lisätiedot

Puolustusvoimien teknologiatoiminta

Puolustusvoimien teknologiatoiminta Pääesikunta Puolustusvoimien teknologiatoiminta AFCEA Helsinki Chapter Tulevaisuuden Taistelija 0 4.11. MPKK STRATL Esityksen sisältö Puolustusvoimien teknologiatoiminta Tavoitteet ja menetelmät Nykyvolyymi

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020

Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat. Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Yhtenäisempi henkilöstöhallinto, tehokkaat toimintatavat Valtion henkilöstöjohtamisen iso kuva 2020 Miksi tämä työ tehtiin? Henkilöstöhallinto on osa henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Valtion henkilöstöjohtamisessa

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012

Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Havaintoja varusmiesten loppukyselyistä 2011-2012 Esityksen sisältö Merkinnät 1-10, 2-10, 1-11 ja 2-11 tarkoittavat seuraavaa: 1-10 = vuoden 2010 heinäkuussa kotiutuneiden varusmiesten vastaukset = kesä

Lisätiedot

AMEO-strategia

AMEO-strategia AMEO-strategia 2022 9.10.2018 AMEOn missio ja visio AMEO-missio Ammatillisen erityisopetuksen tulevaisuuden rakentaja AMEO-visio Kaikille yhdenvertainen, saavutettava ja osallistava ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013. Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Hyväksytty liittokokouksessa 17.10.2013 Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry:n toimintastrategia 2014 2017 Visio Vahva, itsenäinen ja osaava toimija Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA

Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA Usein kuultu väite on, ettei ammattitaitoisia koneistajia ole riittävästi Osaamista on mahdollista parantaa asiantuntevalla koulutuksella. Koulutamme koneistajista

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS. Maakuntauudistuksen johtoryhmä

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS. Maakuntauudistuksen johtoryhmä POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS Maakuntauudistuksen johtoryhmä 21.12.2017 Valmiuspäällikkö Tapani Rossi Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus MAAKUNTALAKILUONNOS HE 15/2017,

Lisätiedot