OSA I Yläaste- ja lukioikäisten nuorten terveyden edistäminen Materiaalikansio kouluterveydenhoitajalle

Transkriptio

1 OSA I Yläaste- ja lukioikäisten nuorten terveyden edistäminen Materiaalikansio kouluterveydenhoitajalle OSA II Yläkoulu- ja lukioikäisten nuorten terveyden edistäminen Materiaalikansio kouluterveydenhoitajalle Hoitotyön koulutusohjelma, Terveydenhoitaja Opinnäytetyö Anne Lång Tuire Suvanen

2 HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIA Sosiaali- ja terveysala Koulutusohjelma Hoitotyö Suuntautumisvaihtoehto Terveydenhoitaja Tekijä/Tekijät Anne Lång, Tuire Suvanen Työn nimi Yläaste- ja lukioikäisten nuorten terveyden edistäminen - Materiaalikansio terveydenhoitajalle Työn laji Opinnäyte TIIVISTELMÄ Aika Kevät 2007 Sivumäärä Liitettä Opinnäytetyön tarkoituksena oli koota materiaalikansio nuorten ravitsemuksesta, liikunnasta, unesta ja levosta sekä mielenterveydestä. Materiaalikansion tavoitteena oli valita, Koululaisten terveys- ja toimintakyky -hankkeeseen, vuoteen 2005 mennessä tehdyistä opinnäytetöiden ja oppimistehtävien tuotoksista, nuorten terveyden edistämiseen liittyvä aineisto. Tavoitteena oli tehdä materiaalikansiosta selkeä, käytäntöön sopiva, helppolukuinen ja että se sisältää konkreettisen terveyden edistämisen tavoitteen. Materiaalikansio on tarkoitettu kouluterveydenhoitajan käyttöön yläaste- ja lukioikäisten nuorten terveyden edistämisessä. Opinnäytetyön teoriaosuudessa tarkasteliin nuorten terveyttä, terveyden edistämistä, terveyden merkitystä nuorille, nuorten ravitsemusta ja ylipainoa, liikuntaa, unta ja lepoa, mielenterveyttä sekä kouluterveydenhoitajan roolia yläaste- ja lukioikäisten nuorten terveyden edistäjänä. Terveysviestintä nostettiin yhdeksi tärkeäksi osa-alueeksi. Koululaisten terveys- ja toimintakyky -hankkeeseen tehtyjä opinäytetöitä oli yhteensä 23 ja oppimistehtäviä 32 kappaletta. Näistä valittiin useimmin esille nousseet aihealueet ja materiaali rajattiin koskemaan ainoastaan yläaste- ja lukioikäisä nuoria. Stakesin kouluterveyskyselyn koulukohtaisissa kyselyissä, Koululaisten terveys- ja toimintakyky - hankkeen töissä ja tutkimuksissa esiin tulleet asiat hyödynnettiin tässä työssä. Materiaalikansion aineisto valittiin ja rajattiin koskemaan nuorten ravitsemusta, liikuntaa, unta ja lepoa sekä mielenterveyttä. Tutkimuksien mukaan nuoret kokivat saavansa koulussa parhaiten apua ongelmiinsa kouluterveydenhoitajalta ja tuotetun materiaalikansion tarkoituksena oli auttaa terveydenhoitajaa löytämään nopeasti sekä helposti materiaalia hyödynnettäväksi ja jaettavaksi eteenpäin. Koemme, että perinteiset terveyden edistämisessä käytetyt viestintätavat, ovat osittain vanhentuneita ja ne eivät toimi nykynuorille. Nuorisokulttuurin ja yhteiskunnassa vallitsevien olosuhteiden muutokset ja vaikuttavuus olisi huomioitava terveyden edistämisessä. Tiedon yleisluonteisuus sekä hajanainen tieto terveyden edistämisen toimivista menetelmistä, vaikeuttavat terveyttä edistävän toiminnan yhtenäisyyden ja kokonaisuuden hahmottamista. Terveydenedistämisen laadun kehittämisen ja parantamisen näkökulmasta, oman työskentelyn ja työn tulosten arviointi tulisi tehdä järjestelmällisesti tavoitteiden perusteella. Avainsanat nuorten terveys, nuorten terveydentila, nuorten terveyden edistäminen

3 HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIA HELSINKI POLYTECHNIC Health Care and Social Services Degree Programme in Nursing and Health Care Degree Bachelor of Health Care Author/Authors Anne Lång and Tuire Suvanen Title Material Folder for Young People s Health Promotion Type of Work Final Project ASTRACT Date Spring 2007 Pages Appendices The purpose of our final project was to plan and carry out a material folder.the sources of our project were the results of other final projects and learning activities based on The Project on the Health Status and Functional Capacity of School Children. The material folder was meant to be used for health promotion given by school nurse. The target groups are high school students. The aim of our work was to make a practical folder, which would be easy to use and read and include a concrete health promotion target for young people. Our final project focused on students health, their attitudes towards health and health promotion. We also focused on nutrition and obesity, physical exercise, sleep and rest as well as mental health. Moreover, we discussed the role of school nurse and how s/he could promote health among the high school students. The health communication was one of the important parts of our final project. Totally, there were 23 final projects and 32 learning activities. The material for our work was taken from the final projects and learning activities based on The Project on the Health Status and Functional Capacity of School Children. From the source material, we selected topics that appeared several times and concentrated on high school students. The Finnish Research and Development Centre for Welfare and Health, School Health Promotion Study and The Project on the Health Status and Functional Capacity of School Children as well as other results showed that the biggest problems among the high school students had, were related to mental health, nutrition, physical exercising, sleeping and resting. These problems, their importance and topicality had an effect on how we selected the material for our folder. The material rose from the following topics: young people s mental health, nutrition, physical exercising, sleeping and resting. The results showed that most of the students experienced the school nurse was the best person at school to help them, if they had problems. We believe this material folder we created will help the school nurse easily and quickly. The material folder consists of health promoting material for the youth and some of it can be given forward to the students and their parents. The traditional way to share information about health and health promotion is not working among young people. In our mind, the youth culture and the recent changes and effectiveness in the society must be paid attention to in health promotion. The health promotion information is spread out in different sources, which makes it hard to find the right methods to promote health. The health promotion and the results of it should be evaluated systematically and according to the targets. Keywords young people, health, health situation among young people, health promotion

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 KOULULAISTEN TERVEYS- JA TOIMINTAKYKY-HANKE 2 3 NUORTEN TERVEYS Terveyden merkitys nuorille Nuorten terveydentila Ravitsemus ja ylipaino Liikunta Uni ja lepo Mielenterveys 9 4 TERVEYDEN EDISTÄMINEN Nuorten terveyden edistäminen Kouluterveydenhoitaja terveydenedistäjänä Terveysviestinnän menetelmät 15 5 MATERIAALIKANSION TUOTTAMINEN Materiaalikansion suunnitelma Materiaalikansion toteutus 17 6 POHDINTA 19 LÄHTEET 21 LIITTEET 1-2

5 1 1 JOHDANTO Opinnäytetyömme on osa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmien sekä Helsingin Kaupungin opetusviraston ja Helsingin terveyskeskusten kanssa yhteistyössä toteutettavaa Koululaisten terveys ja toimintakyky - hanketta. Työmme tavoitteena on yläaste- sekä lukioikäisten nuorten terveyden edistäminen. Tarkoituksena oli tuottaa materiaalikansio, ravitsemuksesta, liikunnasta, unesta ja levosta sekä mielenterveydestä. Tavoitteena oli myös, että materiaalikansio vastaa nuorten tarpeita ja sopii heidän kulttuuriinsa. Kouluterveydenhoitajat voivat hyödyntää materiaalikansiota koululaisten terveyden edistämisessä. Sen avulla kouluikäisten nuorten kanssa työskentelevillä muillakin ammattilaisilla, on mahdollisuus saada lisää keinoja nuorten terveyden edistämisen työhön. Työn teoriaosuudessa käsitellään nuorten terveyttä, terveystottumuksia ja terveyden edistämistä. Materiaalikansion kokosimme, Koululaisten terveys- ja toimintakyky - hankkeeseen, syksyyn 2005 mennessä tuotetuista opinnäytetöiden (23) ja oppimistehtävien (32) materiaaleista. Työn rajaukseen vaikutti Koululaisten terveys- ja toimintakyky hankkeen töistä sekä Stakesin kouluterveyskyselyn koulukohtaisten tulosten pohjalta, esiin nousseet terveyden edistämiseen liittyvät tärkeimmät aiheet. Aiheet käsittelevät yläaste- ja lukioikäisten nuorten ravitsemuksen-, liikunnan, mielenterveyden- ja unen tarpeen ongelmia. Materiaalikansiossa on neljä osaa: ravitsemus, liikunta, uni ja lepo sekä mielenterveys. Osat sisältävät ravitsemustietoutta käsittelevän Ravitsemuskansion, niskahartiaseudun lihaksiston harjoitteluun, taukojumppaan ja rentoutumiseen tehdyn Notkea Niska - Hilpeät Hartiat -ohjevihkosen, Unesta energiaa -lehtisen, Unihygienia ohjeet, Tietovisan unesta ja Eläytymistarinan. Mielenterveyttä koskevassa osassa, on lehtinen Koululaisen Pahoinvoinnin tunnistamisesta sekä koululaisten mielialaa kartoittava teemahaastattelu. Nuorten terveyteen ja terveyden edistämiseen liittyvissä tutkimuksissa, esimerkiksi (Nummelin 2000), nuoret kaipaisivat vaihtelua terveyskasvatusaineistoihin niin, että he saisivat tietoa enemmän ja tieto olisi paremmin kohdennettu heidän ikäryhmänsä ongelmiin.

6 2 2 KOULULAISTEN TERVEYS- JA TOIMINTAKYKY-HANKE Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmat, tekivät yhteistyötä Koululaisten terveys ja toimintakyky-hankkeessa, Helsingin Kaupungin opetusviraston ja Helsingin terveyskeskusten kanssa. Hanke toteutettiin yhteistyössä edellä mainittujen toimijoiden kesken, hyödyntäen kouluterveyskyselyn tuottamaa informaatiota. Yhteistyöllä oli merkitystä koululaisten hyvinvointia koskevan keskustelun virittämiseksi ja konkreettisten parannusehdotusten käynnistämiseksi. (Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Liite 1.) Vuonna 2002 käynnistetyssä hankkeessa, peruskoulun alaluokilla paneuduttiin ennaltaehkäisevään toimintaan, yläluokilla ja lukioissa hyödynnettiin sekä syvennettiin Kouluterveyskyselyn koulukohtaisia tuloksia. Koululaisten terveys- ja toimintakykyhankkeen tavoitteena oli edistää koululaisten terveysosaamista, toimintakykyä ja koulujen terveellistä ja turvallista oppimis- ja työympäristöä sekä olemassa olevien resurssien tehokasta käyttöä, eri toimijoiden välisen yhteistyön avulla. (Konkola - Lassila - Aunola- Eräkorpi - Kyöstilä - Nummelin - Hakala 2004: Koululaisen terveys ja toimintakyky hanke.) Hankkeen pohjalta tehtiin yhteistyötä myös uusien työelämää ja koulutusta palvelevien pedagogisten ratkaisujen kehittämiseksi. Pedagogisten ratkaisujen kehittäminen, loi toimivia ja vastavuoroisia yhteistyömuotoja Stadian koulutusohjelmien ja työelämän välille. Se toi esiin kehitystarpeita yhteistyön kohteeksi ja rakensi jatkuvuutta harjoittelujaksojen ja opinnäytetöiden välille, sekä viritti mahdollisuuksia tutkimus- ja kehittämistyölle. Stadian hoitotyön ja kuntoutusalan opiskelijat tuottivat hankkeen avulla nuorten terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen opinnäytetöitä ja oppimistehtäviä sekä toteuttivat opiskeluun liittyviä harjoitteluja. (Konkola 2003: 5-7.) 3 NUORTEN TERVEYS 3.1 Terveyden merkitys nuorille Terveydellä tarkoitetaan joko yksilön, perheen, yhteisön tai yhteiskunnan terveyttä. Ihminen voi vaikuttaa terveyteen itse. Muita vaikuttavia tekijöitä, ovat hänen ympäristön-

7 3 sä sekä kulttuurissa vallitsevat normit ja arvot, jotka vaikuttavat terveyttä koskeviin yhteiskunnallisiin päätöksiin. Lasten vaikutusmahdollisuudet omaan terveyteensä, ovat aina rajallisemmat kuin aikuisten. (Okkonen 2004: 21.) Terveyteen sisältyy myös psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä toimintakyky. Terveys on vahvasti sidoksissa toimintakykyyn, joka auttaa jaksamaan ja selviytymään niin arkipäivän tehtävistä kuin sosiaalisista tilanteista. Terveyttä ei voida pitää ainoastaan päämääränä vaan se on myös tila, jonka avulla yksilön on mahdollista saavuttaa tavoittelemiaan asioita. Terveys on myös voimavara, ja yksilöillä on erilaisia voimavaroja käytettävissään. Terveyden saavuttaminen edellyttää elämän perustarpeiden tyydyttämistä sekä tietoa terveyteen vaikuttavista tekijöistä. (Jakonen 2005: ) Terveydelle annettuihin merkityksiin lapsuus- ja nuoruusiässä, liittyy monia fyysisiä sekä psykososiaalisia muutoksia. Terveyskäsitys muuttuu ja kehittyy iän myötä. Lapsen vanhetessa terveyteen liitetään enemmän erilaisia psyykkisiä, emotionaalisia, sosiaalisia sekä toimintakykyyn liittyviä elementtejä. Tällöin terveyden määrittelyyn tulee mukaan positiivisia asioita, jotka liittyvät esimerkiksi terveellisiin elämäntapoihin. Lapsille ja nuorille tärkeitä terveyden edellytyksiä ovat tyydyttävät perhesuhteet, hyvä sosiaalinen verkosto sekä elinolot ja ympäristö. (Terho Perheentupa 2003: ) Elämäntyyli on tärkeä tekijä identiteettiään etsiville nuorille. Elämäntyylin merkitys korostuu nuorten terveysvalinnoissa sekä arkielämässä. (Jakonen 2005: 24.) Terveyden taustalla vaikuttavia myönteisiä arvoja ja asenteita ovat vastuu itsestä, sosiaalinen vastuuntunto ja toisten kunnioittaminen. Nuorison ongelmat kytkeytyvät paljolti vastuullisuuden puuttumiseen. Vastuu antaa sisältöä ja tarkoitusta omalle olemiselle ja se lähentää suhdetta siihen ryhmään, johon nuori kuuluu. Sosiaalinen vastuuntunto ja vastuu itsestä, ovat esimerkiksi omista tehtävistä huolehtiminen, terveyttä edistävien valintojen tekeminen. Lisäksi sosiaaliseen vastuuntuntoon kuuluu toisten reilu ja rehellinen kohtaaminen, luotettavuus, omien tekojen seurausten kantaminen ja osallistuminen yhteisiin tehtäviin tasapuolisesti. (Peltonen Kannas 2005: 201.) Välimaa (2000) on tutkinut, miten lapsena ja nuorena omaksutut terveyttä koskevat tiedot muodostavat myöhempien elämänvaiheiden perustan. Identiteettiään etsiville nuorille elämäntyylillä sekä kaveripiirillä on suuri merkitys. Tämä heijastuu myös arjen terveysvalintoihin, sekä siihen miten asiat koetaan. Nuoruudessa usein omaksutaankin niin terveyttä edistävät kuin heikentävät asiat, kuten esimerkiksi päihteiden käyttö. Nuoret eivät kuitenkaan välttämättä pohdi, mitkä asiat heidän valintojaan ohjaavat tai millä tavoin valinnat vaikuttavat tulevaisuudessa. Nuorten terveyskäsitykset heijastavat myös

8 4 aikaansa. Terveyden vaaliminen ja vartalon muokkaaminen, näkyy myös nuorten tavassa ajatella terveyttä. Esimerkiksi laihuuden ihannointi on johtanut syömishäiriöiden lisääntymiseen. (Välimaa 2000: ) Perheellä sekä ystävillä on nuoren elämässä tärkeä tehtävä hyvän itseluottamuksen, terveiden elämäntapojen ja sosiaalisten suhteiden rakentumisessa. Hyvät ja läheiset ihmissuhteet, ammatinvalinnan ja koulutuksen tukeminen, sekä mielenkiintoisen harrastuksen löytyminen esimerkiksi liikunnan parista, edistävät parhaiten nuorten tasapainoista kehitystä ja terveyttä. (Salmela 2006: ) Nuoret pitävät itse terveyteensä vaikuttavina tärkeinä tekijöinä päihteettömyyttä, monipuolista ja terveellistä ruokavaliota, levon ja liikunnan tasapainoa sekä hygieniasta huolehtimista. Nuorten terveyskäyttäytymistä ja esimerkiksi tupakoimattomuutta, ohjaa eniten, heidän itse tekemänsä päätökset ja näistä päätöksistä he ovat myös ylpeitä. Tällöin terveyttä edistävän käyttäytymisen ylläpitämisessä, on erittäin tärkeää vahvistaa ja tukea terveyden kannalta myönteistä ja tavoiteltavaa käyttäytymistä. (Tossavainen Tupala Turunen - Larjomaa 2002: 23.) Terveys on tutkimuksien mukaan ihmiselle tärkeä arvo. Sukupuolien välillä esiintyy terveyteen vaikuttavien tekijöiden eroja. Nuoret tytöt ratkaisevat eteensä tulevia ongelmia ja huolia eri tavoilla kuin pojat, ja ero korostuu murrosiässä. Huomattava osa tytöistä pyrkii keskustelemaan ongelmistaan, kun taas pojat yrittävät selvitä niistä itse. (Vertio 2003: 42.) 3.2 Nuorten terveydentila WHO:n koululaistutkimusta, joka on käynnistetty v. 1984, on tehty lähes 40 eri maassa. Sen pohjana on kansainvälisen tutkimusryhmän kehittämä standardoitu kyselylomake, jolla kartoitetaan nuorten terveyskäyttäytymistä. Tutkimusaineisto kerätään joka neljäs vuosi ja Suomessa aineiston keräämisestä huolehtii Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskus. Otokset on valittu siihen joko kouluittain tai luokittain, ja oppilaat täyttävät tutkimuksen kyselyn valvotusti oppitunnin aikana. Vuonna 2006 tehtiin aineistonkeruu, johon osallistui 38 Euroopan maata sekä Yhdysvallat ja Kanada (yhteensä yli koululaista). Tämän aineiston mukaan nuorison terveys on kehittynyt parempaan suuntaan, mutta samanaikaisesti väestöryhmien väliset terveyserot ovat lisääntyneet sekä maiden sisällä että eri maiden välillä. (WHO:n koululaistutkimus 2006.)

9 5 Stakesin Kouluterveyskysely tuottaa valtakunnallisesti yhtenäisellä ja vertailukelpoisella menetelmällä tietoa vuotiaiden elinoloista, koulukokemuksista, terveydestä ja terveystottumuksista. Kouluterveyskyselyllä saatujen tulosten perusteella voidaan analysoida koulujen toimintaan liittyviä tekijöitä tarkemmin ja laatia analyyseihin perustuvia toimenpidesuosituksia ja parannusohjelmia. (Ojajärvi Sinkkonen Jokela Luopa - Räsänen 2004: 5; Rimpelä 2002.) Kyselyt toteutetaan opettajan ohjaamina luokkakyselyinä, kunnan kaikkien peruskoulujen 8. ja 9. luokilla sekä lukioiden 1. ja 2. luokilla. Tällä tavalla saadaan riittävästi aineistoa koulukohtaisiin tuloksiin. (Jokela Luopa - Rimpelä 2003: Kouluterveys 2002 no: 19. Ilmestynyt ) Vuoden 2006 kouluterveyskysely toteutettiin Etelä- ja Itä-Suomen sekä Lapin lääneissä ja siihen osallistui peruskoulun ja lukion oppilasta. Kyselyn mukaan nuorten elinolot ja terveystottumukset ovat kehittyneet positiiviseen suuntaan, mutta nuorten terveys ei ole kehittynyt halutulla tavalla. (Kouluterveyskysely 2006.) Koululaisten mielenterveysongelmat, riittämätön uni ja yleinen väsymys, nuorten huumeiden- ja alkoholin käyttö, tupakointi, lihavuus ja syömishäiriöt ovat lisääntyneet. Yleistyvät allergiasairaudet, sukupuolitaudit ja liian nuorena raskaaksi tuleminen ovat merkkejä siitä, että kouluikäisillä ilmenee terveysongelmia. (Peltonen ym. 2005:11.) Ravitsemus ja ylipaino Yläasteen 8. ja 9. luokkalaisilta nuorilta kysyttiin Lapin, Itä-Suomen ja Etelä-Suomen alueella toteutetussa Kouluterveyskyselyssä vuonna 2006 (n=90 000, yläasteen ja lukion oppilasta), kuinka moni oppilas jätti syömättä kouluateriasta: pääruoan, salaatin, leivän ja juomatta maidon tai piimän. Lisäksi kiinnitettiin huomiota, kuinka monta välipalaa oppilas syö koulupäivänsä aikana. Jopa 75 %:lla 8. ja 9. luokkalaiselta oppilaalta jäi syömättä jokin ateriaosa. Epäterveellisten välipalojen syönti oli näiden oppilaiden keskuudessa vähentynyt. Vastaavasti kaksi kolmesta lukiolaisesta, jätti syömättä jonkin osan kouluateriasta ja lukiolaisilla epäterveellisten välipalojen syönti oli vähentynyt huomattavasti. (Kouluterveyskysely 2006.) Terveystapatutkimusten mukaan vuotiaiden nuorten paino on noussut ja ylipainoisuus on yleistynyt. Tilanne on kansanterveydellisesti huolestuttavaa, sillä merkittävä osa nuorista on nyt ylipainoisia. Ylipainoisilla on riski saada sydän- ja verisuonitauti samoin kuin aikuisiän diabetes. Jos lasten ja nuorten lihavuuden lisääntymistä ei saada pysähtymään, kansanterveyden parantuminen pysähtyy tai kääntyy jopa laskuun. (Nuorten lihominen tulevaisuuden kansanterveysriski, STM -tiedote 300/2004.)

10 6 Viime vuosina lisääntynyt diabetes, allergiat ja ylipaino ovat tuoneet uusia haasteita lasten ravitsemukseen. Lapset omaksuvat jo varhain ruokailutottumukset. Niiden kehittymiseen vaikuttavat perheen ruokavalinnat, ruokailutilanteet, ruokapöytä keskustelut ja asenteet ruokaan. Perheen elämäntilanne heijastuu myös ravitsemukseen. Kiire, työpaineet, elämän rytmittömyys, taloudellinen niukkuus ja kaupallinen ruokamainonta ovat asioita, jotka näkyvät lapsiperheiden elämäntavoissa ja ravitsemuksessa. Ravitsemus saattaa vaikuttaa sairauksien lisääntymiseen esimerkiksi diabetekseen, allergioihin ja ylipainon kehittymiseen. (Lasten ja nuorten ravitsemus. Kansanterveyslaitos 2006.) Lapselle itselleen siirtyy vastuu ruokailusta jo ensimmäisinä kouluvuosina. Monesti aikuiset yliarvioivat lapsen kykyä, selviytyä itse uudesta tilanteesta. Aikuisten tulisi kuitenkin antaa tukea lapsen riittävään ja tasapainoiseen syömiseen. Murrosikäisen nuoren ruokailutottumuksiin vaikuttavat osaltaan, myös yhteiskunnassa ja kaveripiirissä vallitseva ruoka- ja juomakulttuuri. Monesti nuoruuteen liittyy erilaisia aikuistumisriittejä, jolloin kiinnostus ruokaan voi olla jopa välinpitämätöntä tai liiallista. Nuoruusikä voi myös olla hyvinkin otollinen vaihe myönteisille muutoksille ravitsemuksessa. Tämän vuoksi nuoret tarvitsevat tietoa sopivasta, riittävästä ja tasapainoisesta ruokailusta. (Terve kouluympäristö -koululaisten ravitsemus ja suun terveys 2003:15 18.) Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ylipaino on lisääntynyt huomattavasti ja toisaalta myös syömishäiriöistä anoreksia on lisääntynyt kaikissa länsimaissa. Etenkin tytöt kokevat usein tarvetta laihduttamiseen ja ovat huolissaan painostaan. Nuorten kanssa olisi hyvä keskustella ruokailun säännöllisyyden ja monipuolisuuden tärkeydestä ja erityisesti tulisi tunnistaa ne nuoret, joilla on paino-ongelmia tai jotka suhtautuvat painoonsa ylihuolehtivasti. (Tossavainen ym. 2002: 24.) Ongelmat ravitsemuksessa ovat tavallisia ja niihin tulisi puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Laihduttaminen ilman tarvetta, ruokailun ajoittainen laiminlyönti ja valikoiva ruokailu ovat nuorten ravitsemuksen ongelmia. Toisaalta lasten ja nuorten ylipainoisuus on yleistymässä, joka on johtanut siihen, että ravitsemuskasvatuksen ydintavoitteena on ehkäistä nuorten liikapainon kehittymistä. (Terve kouluympäristö -koululaisten ravitsemus ja suun terveys, 2003:15 18.) Liiallisen painonnousun ehkäisyn keskeisiä välineitä ovat perheen arkiruokailu, arkiliikunnan lisääminen ja vanhemmuuden tukeminen. Ympäristö mahdollistaa lapselle hyvät ruokailutottumukset. Monen koululaisen ravitsemuksen perusta on päivittäinen kouluruokailu, joka on myös osa koulun ravitsemuskasvatusta. Kouluruokailun tavoitteena

11 7 on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä sekä ylläpitää ja edistää oppilaan terveyttä ja hyvinvointia sekä lisätä työ- ja opiskelumotivaatiota. (Terve kouluympäristö -koululaisten ravitsemus ja suun terveys, 2003:15 18.) Liikunta Suomalainen elinympäristö ja elämäntapa antavat lapsille ja nuorille virikkeitä ja hyvät mahdollisuudet päivittäiseen fyysiseen aktiivisuuteen. Pääkaupunkiseudulla on runsaasti mahdollisuuksia liikunnan harrastamiseen, muun muassa pyörätiet, lenkkipolut, urheilukentät ja uimahallit. Tyypillistä nuorten liikunnalle, on urheilu ja urheiluharrastuksiin osallistuminen. Koululiikunta muodostaa vain pienen osan nuorten kokonaisaktiivisuudesta. Kerran viikossa tai harvemmin urheilua harrastavilla lapsilla ja nuorilla, harrastusmäärä ei riitä terveyttä edistävän liikunnan tarpeen tyydyttämiseen. (Vuori 2005: ) Vuoden 2006 Kouluterveyskyselyyn osallistuneiden pääkaupunkiseudun yläaste- ja lukioikäisten oppilaiden (n=27 639) keskuudessa, niska-hartiakivut sekä päänsärky olivat yleisiä. Viikoittain esiintyvää päänsärkyä ilmoitti n. 27 % näistä oppilaista ja 29 % ilmoitti niska-hartiaseudun kivuista. (Luopa Sinkkonen Jokela Puusnilkka Pietarinen. Kouluterveys 2006:20 22.) Näihin oireisiin vaikuttavat liikunnan harrastamisen ja koululiikunnan vähäisyys sekä oppituntien tauotuksien puute. Koko Suomen kattava Kansallinen liikuntatutkimus toteutettiin maaliskuun 2005 ja helmikuun 2006 välisenä aikana puhelinhaastatteluna lapselle ja nuorelle. Tutkimuksen mukaan 3 18-vuotiaista suomalaisista 91 prosenttia, ilmoittaa harrastavansa urheilua ja liikuntaa. Suosituimpia liikuntalajeja ovat jalkapallo, uinti, juoksulenkkeily, pyöräily ja hiihto. Suuria sukupuolten välisiä eroja ei esiinny, mutta aktiivisimpia seuraharrastajia ovat vuotiaat pojat. Lasten liikunta on muuttunut pysyvästi päivittäisestä piha- ja lähialueilla leikkimisestä ja pelaamisesta enemmän määrätyin ajoin, 1-2 harjoituskertaa kertaa viikossa tapahtuvaksi lajien harrastamiseksi. (Kansallisen liikuntatutkimus : 7.) Kansainvälisissä tutkimuksissa suomalaisten liikunnanharrastus on runsasta ja näyttää lisääntyvän koko ajan. Liian vähäinen liikunta on yleisin kansansairauksien vaaratekijä, johon voidaan vaikuttaa parantamalla mahdollisuuksia väestön fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Tieto liikuntamuodoista on tarkentunut ja näyttö sen terveyshyödyistä vahvistunut. Väestön asenteet ja päätöksentekijöiden sekä asiantuntijoiden käsitykset liikunnan merkityksestä ovat myönteisiä. Tämän osoittavat uusi liikuntalaki, valtioneu-

12 voston hyväksymä periaatepäätös terveysliikunnan edistämiseksi ja mittavan terveysliikuntaohjelman toteuttaminen. (Vuori 2005: ) 8 Liikunnan lisäämiseksi tarvitaan kattava strategia ja terveyttä edistävän liikunnan ominaisuudet on käytettävä hyödyksi. Liikunnalla on merkitystä toimintakyvylle ja terveydelle. Sen myönteisten vaikutusten tuottamat taloudelliset hyödyt on viestittävä muun muassa poliittisille päättäjille, asiantuntijoille sekä väestölle ja kaikki merkitykset on dokumentoitava perusteellisesti. Lisäksi suunnittelemalla ja rakentamalla sekä muuttamalla asuin-, koulu-, ja vapaa-ajanviettoympäristöjä, ne olisivat fyysisesti, psyykkisesti ja henkisesti liikuntaa ja liikkumista suosivia sekä parantaisivat päivittäistä liikuntaa ja liikunnan harrastamista. (Vuori 2005: ) Uni ja lepo Suomalaiset koululaiset kärsivät väsymyksestä ja unettomuudesta. Maailman terveysjärjestön koululaistutkimuksessa vertailtiin Norjan, Suomen, Itävallan, Ruotsin, Israelin, Skotlannin, Walesin, Belgian, Unkarin ja Espanjan vuotiaita koululaisia. Tämän tutkimuksen mukaan, suomalaiset koululaiset nukkuvat keskimäärin puoli tuntia vähemmän kuin sveitsiläiset saman ikäluokan koululaiset ja aamuväsymys on selvästi yleisempää kuin muissa tutkimuksessa mukana olleissa maissa, lukuun ottamatta Norjaa. Lisääntyneen väsymyksen syitä ovat yöunen lyheneminen, nukkumaanmenoajan myöhentyminen, koulutyön muutokset esimerkiksi kurssimuotoinen opetus, liikunnan vähäinen määrä ja taukojen toteutuminen kouluissa. Maaseudulla asuvilla nuorilla ei esiinny vastaavia ongelmia yhtä paljon, koska maaseudulla asuvat koululaiset nukkuvat hieman pidempään kuin kaupunkilaiset. Lasten ja nuorten nukkuminen, univaje ja unihäiriöt liittyvät itsetuntoon, kodin ilmapiiriin ja vapaa-ajan viettoon. Hyvä itsetunto, kodin hyvä ilmapiiri ja terveyttä edistävä elämäntapa ovat esimerkiksi 15-vuotiaiden poikien ja tyttöjen tärkeimmät hyvän unen taustatekijät. (Hyyppä Kronholm 2005: 90, Rimpelä 2005: 314.) Jokaisella nuorella on yksilöllinen unen tarve. Kuitenkin riittävä ja säännöllinen uni vaikuttaa nuoren oppimiseen, muistiin, kasvuun ja tunne-elämän kehittymiseen. Murrosikäinen nuori tarvitsee unta, keskimäärin yhdeksän tuntia yössä. Nuori on levoton, rauhaton ja hänellä on vaikeuksia keskittäytymisessä, jos yöuni ei ole ollut riittävä. Vuoden 2006 Kouluterveyskyselyn mukaan, nuoret menevät liian myöhään nukkumaan. Lyhyt yöuni vaikuttaa nuoren jaksamiseen koulupäivänä ja heikentää myös nuoren yleiskuntoa. (Unen merkitys. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2006.)

13 9 Unta tarvitsevat kehon lisäksi myös aivot. Uni on merkittävää terveydelle ja yleiskunnolle. Riittämätön yöuni heikentää elimistön puolustuskykyä ja altistaa erilaisille sairauksille, kuten esimerkiksi tulehdustaudeille. Vähäinen uni vaikuttaa myös autonomisen hermoston säätelemiin perustoimintoihin. Se voi muuttaa hormonitasapainoa ja altistaa verenpaineen ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöille. Erityisesti kasvuiässä oleville lapsille ja nuorille uni on tärkeää, syvän unen aikana erittyvän kasvuhormonin takia, sillä riittämätön uni voi vaikuttaa nuoren kasvuun hidastuttavasti. (Unen merkitys. Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2006.) Unen aikana opitut asiat kertaantuvat ja näin muistaminen tehostuu. Riittävä uni edistää tietojen ja taitojen oppimista sekä auttaa keskittymään ja muistamaan asioita paremmin. Tietojen oppimista edistää alkuyön uni ja vastaavasti taitojen oppimista edistää loppuyön uni. Unen kesto vaikuttaa oppimiseen ja mitä pidempi yöuni, sen parempi on oppiminen. Hyvään uneen on yhteydessä myös luovuus ja luova toiminta, sillä väsynyt ihminen tekee rutiininomaisia ratkaisuja. (Härmä Sallinen 2004: ) Riittävän unen ja levon tasapaino, tukee lasten ja nuorten psyykkistä sekä fyysistä tasapainoa. Nukkumistapoja ja väsymystä tarkasteltaessa tulisi huomioida koulupäivien sisältö ja kesto, koulumatkojen pituus ja niihin käytetty aika sekä kodin kasvatusperiaatteet. Jatkuvasti lisääntynyt tv:n katselu, internetin käyttö, tietokonepelien ja muiden pelien pelaaminen ovat vaikuttaneet häiritsevästi nuorten nukkumistapoihin. (Tossavainen ym. 2002: 24.) Terveyttä edistävät elämäntavat kuten riittävä liikunta, terveellinen ja monipuolinen ravinto ja hyvät ihmissuhteet edistävät myös unta. Sopiva annos liikuntaa ja oikein valittu ravinto auttavat nukahtamaan. Hyvät ihmissuhteet ja sosiaalinen tuki ovat avainasemassa stressinkäsittelyssä, joka puolestaan vaikuttaa uneen. Tutkimuksissa on havaittu, että ne ihmiset jotka nukkuivat hyvin raportoivat useammin tyydyttävistä ihmissuhteista kuin ne jotka nukkuivat huonosti. (Härmä ym. 2004: ) Mielenterveys Nuoren mielenterveydelle tärkeimmät suojaelementit rakentuvat perheyhteisöstä, perheen ulkopuolisesta yhteisöstä ja siihen liittyvistä aikuissuhteista, kouluyhteisöstä ja mahdollisuudesta käsitellä tunteitaan. Toimivat vuorovaikutussuhteet perheen sisällä vaikuttavat nuoren mielenterveyteen parantavasti. Kouluyhteisössä opettajan persoona sekä hänen käyttämä yhteistyöhön perustuva opetustapa, muodostavat nuorelle kouluyhteisön mielenterveyden suojaelementit. Nuoren harrastustoiminta ja siellä olevat ai-

14 10 kuiset ihmiset edistävät nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia, sekä terveitä elämäntapoja. Nuorten mahdollisuus käsitellä tunteitaan olivatpa ne myönteisiä tai kielteisiä suojaa heidän mielenterveyttään. (Kainulainen 2002: 34.) Mielenterveyttä haavoittavia asioita ovat erityisesti vaikeudet perheessä, kouluyhteisön ongelmat sekä päihteet. Vaikeudet perheissä voivat olla perheväkivalta, toimimaton vanhemmuus ja yleinen turvattomuuden tunne. Kouluyhteisössä ongelmaksi muodostuu koulukiusaaminen, joka vaikuttaa nuoren mielenterveyteen ja lisäksi koulusta tulevat opiskelupaineet saattavat aiheuttaa nuorelle liiallista stressintunnetta. Päihteistä tupakka ja alkoholi ovat asioita, jotka voivat saada nuoren elämän sekaisin. (Kainulainen 2002: 42.) Ahdistuneisuus on yleistä nuorten keskuudessa. Sitä esiintyy 3 16 prosentilla nuorista, aiheuttaen huomattavaa toiminnallista haittaa sekä lisäten aikuisiän ahdistuneisuushäiriön riskiä. Tytöt ovat poikia alttiimpia ahdistuneisuuteen. Sosiaalisten tilanteiden pelko ja pakko-oireisen häiriön riski kasvaa nuoruusiässä. (Peltonen ym. 2005: 112.) Nuorten mielenterveyteen vaikuttaa kouluissa tapahtuva koulukiusaaminen. Monet lapset ja nuoret kärsivät kiusaamisesta joka vuosi. Kaikkein pahiten nuoren mielenterveyteen vaikuttaa kiusaamisesta johtuva itsetunnon romahtaminen. Kiusattujen koulumenestys kärsii, ilo katoaa koulupäivästä pelon ja ahdistuksen vallatessa mielen. Kiusattu leimautuu, on epäsuosittu oppilas muiden keskuudessa ja ajautuu erilleen luokan sosiaalisesta elämästä. Käsitys kiusatusta muuttuu vähitellen kielteisemmäksi, hänet nähdään vähempiarvoisena ja erilaisena kuin muut ja hänet koetaan niin, että hän ansaitsee kiusaamisen. Vaikka osa oppilaista ei hyväksy kiusaamista, he joutuvat ryhmässä muodostuneen paineen vuoksi myötäilemään sitä. Luokassa saatetaan edellyttää, että kiusatun kanssa ei saa olla edes kaveri tai häntä ei saa kohdella ystävällisesti. Tällöin nuori oppilas ei saa tukea muilta ryhmän jäseniltä. Kiusatuksi joutumisen on todettu olevan yhteydessä yleiseen ahdistukseen, sosiaaliseen ahdistukseen, huonoon itsetuntoon, kielteiseen minäkuvaan, yksinäisyyteen, itsetuhoajatuksiin ja masentuneisuuteen. (Salmivalli 2003: 11-12, ) Kouluikäisen masennuksen merkkejä ovat esimerkiksi ikävystyminen, rauhattomuus, epäasiallinen käyttäytyminen, väsymys ja myöhästely koulusta. Jotkut ottavat pellen roolin peittääkseen omaa surkeuttaan. Karkailu, vaeltelu, epäsosiaalinen käyttäytyminen, tapaturma-alttius ja kouluvaikeudet voivat olla masennuksen ilmenemismuotoja. Nuorilla on runsaasti myös erilaisia psykosomaattisia oireita, vatsakipuja ja migreenityyppistä päänsärkyä. Masentuneilla lapsilla on todettu olevan vääristynyt kuva itsestään ja tulevaisuudesta sekä keskittymisvaikeuksien, levottomuuden, väsymyksen

15 ja muiden tekijöiden aiheuttamaa koulumenestyksen heikentymistä. (Peltonen ym. 2005: 131.) 11 Kouluterveyskyselyssä 2006 pääkaupunkiseudun 8. ja 9. luokan oppilaista 13 % (n=17 078) koki keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta ja 11 % (n=10 561) lukion 1. ja 2. luokan oppilaista. Vuoden 2006 Kouluterveyskyselyssä kartoitettiin ensimmäistä kertaa koulu-uupumusta ja sen mukaan 8. ja 9. luokan oppilaista 12 % ja lukion 1. ja 2. luokan oppilaista (n=27 639), ilmoitti kokeneensa koulu-uupumusta. (Luopa ym. Kouluterveyskysely 2006:20 22.) Hyvä mielenterveys on kokemus hyvästä olosta ja kyky nauttia ja toimia, tehdä työtä, oppia sekä pärjätä ihmissuhteissa. Se ei ole täydellisyyttä, ei jatkuvaa tyytyväisyyttäkään eikä pysyvä olotila, vaan ennemminkin se on vuoristorata, jossa meno on välillä hyvinkin vauhdikasta. Sille on kuitenkin ominaista toistuvat elämänilon kokemukset. (Peltonen ym. 2005: 112.) 4 TERVEYDEN EDISTÄMINEN Terveys kansanterveysohjelman tavoitteet ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääntyminen, terveydentilan paraneminen ja turvattomuuteen liittyvien oireiden ja sairauksien merkittävä väheneminen. (Terveys kansanterveysohjelma.) Terveyden edistäminen määritellään toimintana, jonka tavoitteena on elämänlaadun lisääminen yksilön ja ympäristön välisessä vuorovaikutuksessa. Terveyttä edistävän työskentelyn avainteemoja, ovat kehittyminen asiantuntijalähtöisyydestä asiakaslähtöisyyteen. Yksilön tietoisten valintojen tukemiseen annettavat ohjeet sekä erilaiset syyseuraussuhteet vuorovaikutussuhteiden tarkastelussa, kuuluvat asiakaslähtöiseen työskentelyyn yksilön terveyden edistämisessä. Terveyden edistämisessä ovatkin keskeisessä asemassa käsitteet itsehoito ja voimavarojen tukeminen. (Parviainen Pelkonen 1998: ) Terveyden edistäminen on mahdollisuuksien parantamista, eikä edistämisen välittömänä tarkoituksena ole muuttaa ihmisen käyttäytymistä. Kysymyksessä on yksilön terveydestä, mutta myös hänen mahdollisuudestaan vaikuttaa ympäristöön. Ympäristö käsittää sekä sosiaalisen että fyysisen ympäristön. Terveyden edistäminen lähestyy yksilöä kahdesta, yksilön itsensä ja hänen yhteisönsä näkökulmasta. (Vertio 2003: 29.)

16 12 Terveyden edistäminen nähdään laajana yläkäsitteenä, johon kiinteästi liittyy yksilöä, yhteisöä ja yhteiskuntaa koskevat terveyteen liittyvät tekijät. Terveyden edistämiseen kuuluvat käsitteet preventiivinen (ennaltaehkäisy) ja promotiivinen (edistäminen). Prevention tavoitteeksi on määritelty yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen elämänlaadun edistäminen, esimerkiksi tukemalla ja tunnistamalla yksilön, perheen ja yhteisön voimavaroja. Promotiivinen käsite liitetään usein voimaantumiseen (enpowerment). Kummankin käsitteen sisällössä on kysymys terveyttä edistävästä toiminnasta, jonka tavoitteena on ihmisten ja yhteisöjen voimavarojen vahvistaminen. (Okkonen 2004: 25.) 4.1 Nuorten terveyden edistäminen Terveyden edistämisessä ja terveyskasvatuksessa voidaan pitää lähtökohtana koululaisen omakohtaisia terveyskokemuksia. Ne muodostavat nuorelle perustan, jonka pohjalta hän voi tarkastella ja käsitellä uusia asioita, jotka koskevat hänen omaa terveyttään. Asioiden pohtiminen auttaa koululaista ymmärtämään itseänsä, omia tarpeitaan, arvojaan ja tavoitteittaan. (Välimaa 2000:154.) Terveyden merkitystä voidaan korostaa ohjaamalla nuoria pohtimaan omaa terveyttään heidän jokapäiväisessä elämässään, tulevaisuudessaan sekä terveysvalintojen tekemisessä. Nuoria voidaan ohjata selvittämään omaa tyytyväisyyttä lisääviä tekijöitä, arvokkaita asioita terveydessä ja miten nuoret motivoituvat terveyttä edistäviin valintoihin omalla kohdallaan. Tärkeää olisi pohtia nuorien elämäntilannetta kokonaisuutena, eikä vain yksittäisten terveyden riskitekijöiden vähentämistä. Myös yhteisön, yksilön, itsehoidon ja voimavarojen tukeminen sekä niiden vaikutus terveyteen tulisi huomioida. Muodostaessaan maailmankuvaansa, nuoret etsivät myönteisiä arvoja vanhempien kokemuksesta. Nuoret haluavat osallistua ja ovat innokkaita keskustelemaan niiden aikuisten kanssa, jotka haluavat toimia nuorten kanssa, jotka tiedostavat nuorten toiveet ja ovat aidosti kiinnostuneita heistä. (Marttila - Pekkonen 1999: ) Edistämällä koululaisten terveyttä, terveysosaamista ja terveyden kannalta hyödyllistä käyttäytymistä saadaan aikaan taloudellisia säästöjä sairaanhoitokuluissa. Nuoruudessa saavutetulla terveysosaamisella voi olla pysyvää merkitystä myöhemmin aikuisuudessa. Taloudelliset merkitykset ovat huomattavia, jos kansanterveys ja ihmisten työja toimintakyky paranee. (Peltonen ym. 2005: 12) Nuorten näkemykset omasta terveyden edistämisestä jakautuvat neljään osaan: terveyttä suojaaviin elämäntapoihin, yleiseen huolenpitoon itsestään, psykososiaalisiin val-

17 13 miuksiin ja ongelmanratkaisuihin sekä päätöksentekotaitoihin. Näissä osissa kuvastuu nuoren tietoisuus omasta vastuustaan ja mahdollisuuksistaan ylläpitää terveyttään ja siitä, miten edistää omaa terveyttään. Terveyttä suojaaviin elämäntapoihin kuuluvat terveellinen ravinto ja ruokailutavat, liikunta, tupakoimattomuus ja päihteettömyys. Huolenpito itsestä tarkoittaa niitä asioita, joilla on merkitystä nuoren omaan yleiseen hyvinvointiin. Niitä ovat mm. terveyspalvelujen tarkoituksen mukainen käyttäminen, ulkonäöstä ja hygieniasta huolehtiminen, riittävä uni ja lepo, säänmukainen pukeutuminen ja monipuoliset harrastukset. Psykososiaalisia valmiuksia ovat ihmissuhteiden hoitaminen, myönteinen ajattelu ja luottamukselliset perhesuhteet. Ongelmanratkaisu- ja päätöksentekotaitoihin kuuluvat nuoren itsenäisyys, terveellisen elämäntavan tietoinen valinta ja terveysriskien välttäminen. (Jakonen 2005: 117.) Salmelan (2006) tutkimuksen mukaan itsensä päteväksi kokeminen jollakin elämän alueella, tyytyväisyys itseensä, sosiaaliset suhteet ja liikunta vaikuttavat nuoren kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Vanhempien ja muiden aikuisten neuvoa ja tukea tarvitaan tärkeissä tulevaisuutta koskevissa koulutukseen, ammatinvalintaan, ihmissuhteisiin ja elämäntapaan liittyvissä ratkaisuissa. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää niiden nuorten tukemiseen, joilla on vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa, koulussa ja työssä. Yleensä nuoren kehitykseen liittyvillä keskeisillä alueilla ilmenevät ongelmat kertovat myös heikosta itsearvostuksesta. Itsensä väheksyntä taas lisää masentuneisuutta ja häiriöitä sosiaalisissa suhteissa sekä edistää muuta syrjäytymiseen liittyvää käyttäytymistä. (Salmela 2006: ) 4.2 Kouluterveydenhoitaja terveydenedistäjänä Vuoden 2006 Kouluterveyskyselyn tulosten (n=90 000) mukaan oppilaat eivät koe saavansa koulunkäynnin ja opiskelun vaikeuksiin tukea. He tarvitsisivat tukea läksyjen tekemiseen, kokeisiin valmistautumiseen ja sopivan opiskelutavan löytämiseen. Oppilaiden mielestä, terveydenhoitajalta saatiin parhaiten apua koulunkäyntiin ja opiskeluun liittyvissä ongelmissa, vaikka kouluterveydenhoitajan ja koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeaksi. Huonommin apua koettiin saatavan koulupsykologilta, koulukuraattorilta tai opettajalta. Oppilaat kokivat, etteivät saa apua edellä mainituilta ammattilaisilta silloin, kun kysymyksessä olivat muut kuin varsinaisesti opiskeluun liittyvät asiat. (Stakes. Kouluterveyskysely 2006.) Kouluterveydenhuolto on määritelty kansanterveyslaissa ja se on keskeisessä asemassa koululaisten terveyden edistämisessä. Lain tavoitteena on kouluyhteisön ja op-

18 14 pilaiden terveyden edistäminen ja terveen kasvun ja kehityksen tukeminen. Tämä tapahtuu yhteistyössä oppilaiden, oppilashuollon henkilöstön, opettajien ja vanhempien kanssa. (Terho - Ala-Laurila - Laakso - Krogius - Pietikäinen 2002: ) Kouluterveydenhuolto jaetaan usein neljään eri alueeseen. Näitä ovat osallistuminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kouluyhteisössä, koulun työolojen ja koulutyön terveellisyyden ja turvallisuuden valvonnan edistäminen, oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin seuraaminen, arviointi ja edistäminen sekä oppimisen, tunne-elämän sekä käyttäytymisen ongelmien tunnistaminen ja yhteistyö muun oppilashuoltohenkilöstön ja opetushenkilöstön kanssa. (Terho ym. 2002: ) Kouluissa voidaan asettaa omia koulukohtaisia tavoitteita terveyden edistämiselle. Tavoitteet voivat olla täsmällisiä ja mitattavissa olevia toiminnallisia tavoitteita ja terveystavoitteita. Tavoitteena on, että kouluterveydenhoitaja tapaa jokaisen oppilaan henkilökohtaisesti ainakin kerran lukuvuodessa. Kun terveydenhoitaja huomaa oppilaan olemuksessa ja käyttäytymisessä seikkoja, jotka viestittävät terveen kasvun ja kehityksen häiriintymisestä, hän sopii yhteistyöstä opettajien, oppilashuollon ja vanhempien kanssa, oppilaan tilanteen korjaamiseksi. (Terho ym. 2002: 30.) Jakonen mainitsee tutkimuksessaan kouluterveydenhoitajan edustavan oppilaille henkilöä, joka on koulun ulkopuolinen luotettava tukihenkilö ja terveysvaikuttaja. Kouluterveydenhuollon toimintakäytäntöihin voisi tuoda uudeksi näkökulmaksi kokonaisvaltaisen terveyden oppimisen mallin, jota sovellettaisiin terveystapaamisissa oppilaiden kanssa. Tapaamisten yhteydessä pidettäisiin tärkeänä, että otetaan selvää oppilaan toimintakyvystä ja arkiselviytymisestä. Lisäksi tapaamisissa toiminnan tulisi lähteä liikkeelle oppilaiden eritystarpeista ja perinteisen yksilötapaamisten rinnalle tulisi kehittää ryhmämuotoista toimintaa. (Jakonen 2005: 179.) Terveyden edistämisessä ja terveyskasvatuksessa voidaan pitää lähtökohtana koululaisen omakohtaisia terveyskokemuksia. Ne muodostavat nuorelle perustan, jonka pohjalta hän voi tarkastella ja käsitellä uusia asioita, jotka koskevat hänen omaa terveyttään. Asioiden pohtiminen auttaa koululaista ymmärtämään itseänsä. (Välimaa 2000:154.)

19 Terveysviestinnän menetelmät Terveysviestinnän tavoitteena on oppia arvioimaan ympäristön, elämäntavan, kulttuurin sekä median merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta. Terveysviestinnässä käytetään terveyteen ja sairauteen liittyviä tiedonhankintamenetelmiä sekä käsitteitä ja hyödynnetään niitä terveyden edistämisessä. Viestinnän avulla opitaan elämänhallintaa, tekemään terveyteen vaikuttavia valintoja ja päätöksiä sekä omaksumaan terveystietoa ja terveyttä edistäviä toimintamalleja. Viestinnän avulla ymmärretään, että omalla aktiivisuudella on merkitystä terveyden edistämisessä ja opitaan myös hyödyntämään sekä suhtautumaan kriittisesti terveyteen liittyviin tietolähteisiin. (Ewless - Simnett 1995: 159.) Terveydenhuollon näkökulmasta terveysviestintä on tiedon välittämistä, informaation siirtoa lähettäjältä vastaanottajalle eikä esimerkiksi sairauden ja terveyden merkityksellistämistä. Kulttuurin kannalta katsottuna, viestinnässä ei ole kyse vain tiedon siirtämisestä vaan viestintä voi olla informaation siirtoa sekä merkityksenantoa ja yhteisyyden tuottamista. Terveysviestinnässä ja terveysjournalismissa voi olla samanaikaisesti kyse terveystiedon välittämisestä, terveyteen liittyvästä sosiaalisesta vuorovaikutuksesta ja terveyden sekä sairauden merkityksellistämistä. (Torkkola 2002: 73.) Tehokkain viestintäkeino on henkilöltä toiselle tapahtuva suora viestintä. Lisäksi voidaan käyttää muita välineitä, esimerkiksi lehtiä, esitteitä ja videoita. Oikealla viestintävälineen valinnalla voidaan vaikuttaa tehokkuuteen, ymmärrettävyyteen ja viestin oikea-aikaiseen toimintaan. Lisäksi tiedontarpeen määrittelyssä on tarpeellista harkita, miten paljon on riittävästi tietoa. (Ikävalko 1999: 25 26, 113.) Esitteitä voi käyttää yksilöohjauksen tukena. Ryhmäohjaustilanteissa on hyvä käyttää apuna videoita tai kalvosarjoja ja sellaiset kohderyhmät pitäisi huomioida myös, joille kirjallinen materiaali ei sovellu. Tehokasta viestintää voidaan käyttää kampanjoissa ja yksikertaisen viestin välittämisessä. (Ewles - Simnett 1995:244, 227.) Terveyttä ja sairautta koskevaa tietoa annetaan paljon eri mediasta. Tätä ilmiötä selittävät monet syyt ja ehkä tärkein niistä on se, että terveysaiheet kiinnostavat ihmisiä. Useilla tiedotusvälineillä on omat terveyspalstat ja ohjelmat. Terveydenhuolto on myös kiinnostunut yhteistyöstä median kanssa enemmän kuin ennen. Terveydenhuolto haluaa esimerkiksi vaikuttaa tiedotuksen avulla ihmisten terveyskäyttäytymiseen ja terveyspoliittiseen päätöksentekoon. (Torkkola 2002: 72.)

20 16 5 MATERIAALIKANSION TUOTTAMINEN Opinnäytetyömme materiaalikansion tuottamisesta, on toiminnallinen opinnäytetyö. Se tavoittelee ammatillisesti käytännön toiminnan opastamista, toiminnan järkeistämistä tai järjestämistä. Toiminnallisen opinnäytetyön toteutustapana voi olla kohderyhmän mukaan vihko, kansio, kirja, opas, cd-rom, portfolio, kotisivut tai johonkin tilaan järjestetty tapahtuma tai näyttely. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä on tärkeää, että siinä yhdistyvät käytännönläheisyys ja sen raportointi toteutuu tutkimusviestinnän keinoin. Opinnäytetyön tulee olla työelämälähtöinen, käytäntöön sopiva, tutkimuksellisella asenteella toteutettu ja riittävällä tasolla alan taitojen ja tietojen hallintaa osoittava. (Vilkka Airaksinen 2003:9 10.) Materiaalikansio on kohdennettu kouluterveydenhoitajalle. Kouluterveydenhoitaja voi halutessaan käyttää kokoamaamme materiaalia terveydenhoitajan työssään nuorten terveyden edistämisessä. Kansion tarkoituksena on olla yksi apuväline nuorten terveyden edistämisessä kouluterveydenhoitajan vastaanotolla. Se sisältää myös materiaalia, jota voi antaa eteenpäin nuorelle luettavaksi sekä kysymyslomakkeita, joita voi täyttää vastaanotolla yhdessä tai itsenäisesti myöhemmin. Materiaalikansio on myös viestinnän väline, ja materiaalikansion tarkoitus on täyttää hyvän terveysaineiston kriteerit nuorten terveyden edistämisen viestinnässä. Nummelinin (2000) tutkimuksen mukaan, nuoret kaipaisivat terveyskasvatusaineistoihin vaihtelua, koska heidän mielestään samat asiat toistuivat liikaa, tietoa oli liian vähän ja he eivät saaneet uutta tietoa niiden välityksellä. Materiaalikansioon sisältyvän terveysaineiston laatukriteereiksi tulisi määritellä konkreettinen terveystavoite, selkeä sisältö, helppolukuisuus, sekä virheetön ja määrältään sopiva tieto. Materiaalikansion aineistossa nuoret on määritelty kohderyhmänä selvästi, kuvitus tukee tekstiä, aineisto herättää huomiota ja luo hyvän vaikutelman. Materiaalikansion aineistoa tulisi voida hyödyntää kouluterveydenhoitajan vastaanotolla henkilökohtaisessa neuvonnassa ja keskusteluissa. (Nummelin 2000: 135.) 5.1 Materiaalikansion suunnitelma Materiaalikansion aineistolla tulee olla konkreettinen terveys- ja terveydenedistämisen tavoite. Hyvästä aineistosta lukija hahmottaa helposti, mihin aineistolla pyritään ja mihin terveysasiaan tai ongelmaan aineisto liittyy. Aineistossa olevan tiedon tulee perus-

21 17 tua tutkittuun tietoon. Aineiston kerjääjien on ratkaistava, haluavatko he tarjota aineistossa mahdollisimman kattavat perustiedot aiheesta vai keskeiset asiat ytimekkäästi. Tarkoituksena materiaalissa on tarjota käyttäjille tietoa, joka on tärkeää ja ajankohtaista. Materiaalikansion sisältö tulisi esittää mahdollisimman positiivisesti. (Parkkunen - Vertio - Koskinen-Ollenqvist 2001: ) Materiaalikansion laadinnassa on huomioitu kohderyhmänä nuoret ja kouluterveydenhoitaja. Materiaalikansion käyttötarkoituksena on toimia välineenä nuorten terveyden edistämisessä. Materiaalikansion terveyden edistämisen aineiston valinnassa asetimme seuraavia kriteereitä materiaalille: sen sisältämä viestintä soveltuu yläaste- ja lukioikäisten terveyden edistämiseen kouluterveydenhoitajan työssä, materiaali sopii nuorille, nuoret pystyvät ymmärtämään sitä ja materiaali perustuu tosiasioihin. (Ewles - Simnett 1995:227,228.) 5.2 Materiaalikansion toteutus Prosessi eteni Koululaisten terveys- ja toimintakykyhankkeen pohjalta tehtyjen opinnäytetöiden (23) ja oppimistehtävien (32) lukemisen jälkeen, teoriaosuuden kirjoittamiseen ja materiaalikansion sisällön suunnitteluun. Materiaalikansioon sisältyvän terveysaineiston laatukriteereiksi määrittelimme konkreettisen terveystavoitteen, selkeän sisällön, helppolukuisuuden, virheettömyyden ja määrältään sopivan tiedon. Lopuksi kokosimme näistä töistä, liitteenä olevat ravitsemukseen, liikuntaan, unen ja lepoon sekä mielenterveyteen liittyvät materiaalit yhteen. Halusimme myös kohdentaa keräämämme materiaalin yläaste- ja lukioikäisille sekä valita vain heidän ikäluokilleen sopivaa aineistoa. Opinnäytetyötämme varten olemme lukeneet Koululaisten terveys ja toimintakykyhankkeen pohjalta, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa tehtyjä opinnäytetöitä ja oppimistehtäviä. Näistä edellä mainituista töistä valitsimme Koululaisten terveys ja toimintakyky-hankkeen sekä Kouluterveyskyselyn koulukohtaisista tuloksista esiin nousseita, asiasisällöltään tärkeitä ja nuorten terveyden edistämiseen liittyviä aiheita. Lisäksi huomioimme niiden merkityksen terveydenhoitajan terveyden edistämistyön toteuttamisessa. Valintakriteereiksi nostimme asiakokonaisuuden ja sisällön selkeyden. Aineisto sisältää selkeän terveystavoitteen, joka on suunnattu yläaste- ja lukioikäisille nuorille ja aineisto sisältää sopivan määrän tietoa. Lisäksi valintaamme vaikuttivat opinnäytetöissä ja op-

22 18 pimistehtävissä olevan tuotetun materiaalin ja sen tiedon ajankohtaisuus, sivujen käytön helppous ja käytettyjen lähteiden asiantuntevuus. Aineisto oli näissä töissä kohdennettu positiivisella tavalla koskemaan nuoria. Se oli sisällöltään ajatuksia herättävää ja terveyden edistämisen tavoitteita tukevaa. Koululaisten terveys- ja toimintakykyhankkeen pohjalta tehtyjen opinnäytetöiden ja oppimistehtävien liitteenä olevien materiaalien runsauden takia, jouduimme karsimaan materiaalikansion sisältöä. Tähän opinnäytetyöhömme liittyen teemme jatko-osana toisen, terveydenhoitajaopintoihin liittyvän opinnäytetyön, jonka toteutamme syksyllä 2007 ja johon liitämme nyt poisjätetyt aihealueet. Nämä aiheet ovat päihteet ja seksuaaliterveys. Materiaalikansion aiheet ovat ravitsemus, liikunta, uni ja lepo sekä mielenterveys. Kansiossa esittelemme näistä aihealueista tehtyihin opinnäytetöihin ja oppimistehtäviin sisältyvät materiaalit. Ravitsemusosio käsittää, nuorten ravintotietoutta ja ruokailutottumuksia ohjaavaa tietoa sisältävän ravitsemuskansion. Liikuntaosiossa esittelemme, fysioterapian koulutusohjelman opiskelijoiden tekemän Notkea niska, hilpeät hartiat - esitteen. Uni ja lepo -osioon liitimme tietoa unen ja levon merkityksestä nuorille sekä tuntiaineistomateriaalin että opaslehtisen. Mielenterveysosiossa on koululaisten mielialaa kartoittava teemahaastattelu ja koululaisen pahoinvoinnin tunnistamisen opaslehtinen. Oheisessa taulukossa 1, esittelemme valitsemamme opinnäytetyöt ja oppimistehtävän sekä niistä esiin nousseet aiheet. Olemme eritelleet taulukkoon tekijät, vuosiluvun, teoksen nimen ja keskeiset avainsanat, joita käytimme tehdessämme materiaalikansioita. Materiaalikansio rakentuu välilehdillä eroteltujen avainsanojen avulla. (Liite 2) TAULUKKO 1. Opinnäytetyöt, oppimistehtävän ja niistä esille nousseet aiheet. Tekijät Vuosi Opinnäytetyö/Oppimistehtävä Aiheet Backman, Linda Osa 1, Lukiolaisen terveys ja Ravitsemus, ravitsemusneuvonta, Vaaja, Hanna hyvinvointi ja Osa 2, Lukiolaisen ravitsemusneuvonta terveys ja hyvinvointi Hiipakka, Johanna - Mäkelä, Minna 2004 Notkea niska, hilpeät hartiat Liikunta, työskentelyasennot, lihastyö, venyttely