Palveluverkkoselvitys ja palvelustrategia 2020 Hyväksytty Kaupunginvaltuustossa

Transkriptio

1 Palveluverkkoselvitys ja palvelustrategia 2020 Hyväksytty Kaupunginvaltuustossa

2 1 Sisällys 1. Johdanto Keskeiset käsitteet Kotka lukuina Keskeiset talouden tunnusluvut Palvelutuotannon jakautuminen omaan ja ostopalveluihin Kotkan kaupungin organisaatio Toimintaympäristön muutostekijät Haasteet Mahdollisuudet Väestökehitys Talouden tasapainottaminen Kotkan palvelustrategia - yhteinen suunta palveluiden järjestämisessä Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Yksityinen sektori Kolmas sektori Hyvinvointipalvelut Terveydenhuolto Vanhustenhuolto Sosiaalihuolto Hyvinvointineuvola Päivähoito ja varhaiskasvatus Opetustoimi Nuorisopalvelut Liikuntapalvelut Konsernipalvelut Kuntatekniikka Kaupunkikehitys ja kulttuuri Kaupunkisuunnittelu Ympäristö ja rakennusvalvonta Tilapalvelut Hallinto ja talous Kotka-konserni Liikelaitokset Liiketoimintayhtiöt Tuottoa tavoittelemattomat yhtiöt Kuntayhtymät, joissa Kotkan kaupunki on jäsenenä... 44

3 2 1. Johdanto Palveluverkkoselvitys ja palvelustrategia työn taustalla on vuonna 2010 hyväksytyssä kaupunkistrategiassa (KV ) oleva tavoite palveluverkkoselvityksen ja palvelustrategian laatimisesta. Raportin ensivaiheen työstäminen toteutettiin vuoden 2011 aikana ulkopuolisen konsultin toimesta ja Kotkan kaupunginjohtajan johtoryhmän ohjauksessa. Kaupunginvaltuusto käsitteli valmista palveluverkkoselvitystä ja palvelustrategiaa 2016 (KV ) ja päätti lähettää sen uudelleen valmisteltavaksi. Samalla valtuusto päätti, että valmistelulle nimetään ohjausryhmäksi valtuuston puheenjohtajisto sekä valtuustoryhmien puheenjohtajat. Kaupunginhallitus nimesi (KH ) palveluverkkoselvityksen (ml. palvelustrategia 2016) valmistelutyön ohjausryhmään valtuuston puheenjohtajiston ja valtuustoryhmien puheenjohtajat sekä palvelujohtajan ja sihteerin. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi valtuuston puheenjohtaja. Ryhmä kutsui kokouksiinsa aina tarvittavat vastuualueen viranhaltijat. Ohjausryhmä toimi myös päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen ja niin sanotun hyvinvointipuistoselvityksen ohjausryhmänä. Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys käsiteltiin kaupunginvaltuustossa (KV ) ja Kotkan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvointineuvoloiden toiminta- ja rakennevaihtoehdoista tulevaisuudessa (Hyvinvointipuistoselvitys) päätettiin kaupunginvaltuustossa (KV ). Lähtökohdat palveluiden järjestämisessä: Kuntalain mukaan Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Tehtävien hoidon edellyttämiä palveluja kunta voi hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta. Lain sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta /733 4 :n mukaan Kunta voi järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät: 1) hoitamalla toiminnan itse; 2) sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa; 3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä; 4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta; taikka 5) antamalla palvelunkäyttäjälle palvelusetelin, jolla kunta sitoutuu maksamaan palvelun käyttäjän kunnan hyväksymältä yksityiseltä palvelujen tuottajalta hankkimat palvelut kunnan päätöksellä asetettuun setelin arvoon asti Tämän raportin tavoite on kuvata Kotkan kaupungin palveluiden kokonaisuutta ja palveluiden järjestämistä tulevaisuudessa. Palveluverkkoselvitys ja palvelustrategia 2020 on toiminnan suuntaa ohjaava työkalu, jonka on tarkoitus antaa kuntalaisille, kunnan henkilöstölle sekä ulkopuolisille toimijoille tietoa tulevista muutostarpeista Kotka kaupungin järjestämissä palveluissa. Tavoitteena on tunnistaa toimintaympäristöä muuttavat tekijät ja linjata Kotkan kaupungin keinot palveluiden järjestämisestä jatkossakin parhaalla mahdollisella tavalla. Palveluverkkoselvitys ja -strategia sekä sen käytännön toteuttaminen ovat osa kaupunkistrategian toiminnallistamista. Kaupungille laadittavien tarkennettujen strategisten suunnitelmien (kuten palvelustrategia) on perustuttava kaupunkistrategiaan ja niiden toteuttaminen vastuutettava organisaatiolle tarvittavien toimielinten ohjauksessa. Palvelustrategiassa esitetyt vastuualuekohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet ohjaavat vastuualueiden toiminnan ja talouden suunnittelua. Tavoitteiden etenemisestä raportoidaan tulevalle palvelurakenteen ohjausryhmälle syksyisin vuoden toisen talousraportoinnin yhteydessä. Palveluverkkoselvitys ja -strategia kokonaisuutta päivitetään myöhemmin tarpeen mukaan.

4 3 Kotkan kaupunkistrategiassa ( ) on määritelty kaupungin toimintaa ohjaavat arvot, toimintaajatus sekä visio. Lisäksi siitä on johdettu neljä päämäärä, jotka käsittelevät toimivia ja laadukkaita palveluja ja osaavaa henkilöstöä, talouden tasapainoa, vireää elinkeinoelämää sekä ekologista elinympäristöä. Alla on esitetty kaupunkistrategian linjaukset palveluiden järjestämisestä (KV ): Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Asiakaslähtöiset palvelut toimivat laaja-alaisesti, laadukkaasti ja kustannusvaikuttavasti - Palvelut tuotetaan ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla. Palvelujen perustana on asiakaslähtöisyys. Kotka on toteuttanut palvelurakenteen uudistuksensa omaehtoisesti. Toiminnan luonteesta riippuen palvelutuotanto on jaoteltu kuntalaisten elinkaaren, palvelun saavutettavuuden tärkeyden ja palvelutarjonnan edellyttämän osaamisen ja muun resursoinnin mukaan. - Palveluverkko- ja palveluverkon tilaselvitys käynnistetään vuoden 2010 aikana. - Etelä-Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuus on järjestetty. Hyvinvointipuiston toteuttamisen valmistelu etenee suunnitelmallisesti. Palveluiden keskittäminen lisää palveluiden tuottamisen kustannustehokkuutta ja laatua. - Kaakkoisen Suomen korkeakouluyhteistyö on organisoitu. - Kotkan, sairaanhoitopiirin ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymän osalta Kuntamaisemaselvitys on tehty. Kaupunki on kilpailukykyinen työnantaja ja työhyvinvoinnin edelläkävijä - Henkilöstön osaamisen kasvattaminen ja työkyvyn parantaminen sekä ylläpitäminen ovat keskeisiä tavoitteita. Kotkan kaupunki on houkutteleva ja kilpailukykyinen työnantaja. Ammattitaitoinen johto ja henkilöstö tuottavat uusia ja innovatiivisia toimintatapoja läpi koko kaupungin organisaation. Sähköisen tiedonkulun ja vuorovaikutuksen kehittäminen - Sähköisten palvelujen kehittämisen tulee parantaa kuntalaisille tarjottavia palveluja. - Palvelut rakennetaan asiakaslähtöisiksi ja kustannustehokkaiksi sekä nimetään niin, että asiakas ymmärtää asian. - Edistetään sähköisen median palveluita ja kehitetään eri asiointikanavia kuten verkkopalveluita (Informaation jakaminen, Itsepalvelut, automatisoidut palvelut) sekä puhelinpalveluita (mm. tekstiviestipalvelut, puheentunnistus). Tavoitteena on sähköisten palvelujen vaikuttavuuden lisääminen sekä kuntalaisille että yrityksille, hallinnosta aiheutuvan kuorman vähentäminen ja tehokkuuden lisääminen kaupungin toiminnassa. Monipuoliset oppimis- ja koulutusmahdollisuudet sekä aktiivisen kansalaisuuden tukeminen - Kotkan kaupungin kasvatus- ja koulutuspalvelut kehittyvät laadukkaaksi kokonaisuudeksi, jolla on erinomaiset mahdollisuudet vastata elinikäisen oppimisen tavoitteisiin ja ympäröivän yhteiskunnan muutoksiin. Oppimisen jatkumo varhaiskasvatuksesta perusopetukseen toteutuu lapsia ja nuoria osallistavasti ja erilaiset oppijat huomioiden. Opetuksen laatua ylläpidetään ja kehitetään siten, että oppimistulokset ovat vähintään valtakunnallista keskitasoa. - Kaikki perusopetuksen suorittaneet sijoittuvat jatko-opintoihin. Yleissivistävä toisen asteen koulutus on laadukasta ja vetovoimaista (lukioiden erityispainotukset, Urheiluakatemia). Kehitetään yhteistyömuotoja työelämän, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulun ja yliopistojen kanssa. - Kaupunki tarjoaa kuntalaisille kehittäviä mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen tukemalla monipuolisesti kansalaistoimintaa. Seutustrategian mukaisen yhteistyön toteuttaminen - Kotka kehittää seudun vahvaa logistista asemaa Helsinki-Pietari kehityskäytävällä ja seutustrategian mukaisesti tukee seudun yhteisen sataman sekä seudullisen sosiaali- ja terveyspiirin perustamisen valmistelua. - Seudun väkiluku on strategiakaudella kasvu-uralla. Hallittu maankäyttö ja rakentaminen mahdollistavat Kotkan-Haminan seudun kasvun ja kehityksen. Seudullisesti luodaan monipuolisia ja viihtyisiä asumismahdollisuuksia ottaen huomioon myös elinkeinoelämän tarpeet. Kokonaisuus suunnitellaan avoimessa ja osallistuvassa vuorovaikutuksessa asukkaiden ja elinkeinoelämän kanssa. - Seutustrategiatyön toimeenpanon kautta syvennetään kuntien välistä yhteistyötä kohti suurempaa kuntayhteisöä. Pääosa palveluista tuotetaan seudullisesti, mutta maakunnalliset tai kunnalliset vaihtoehdot, oma toiminta tai ostopalvelut ovat jatkossakin käytettäviä palvelutuotannon järjestämistapoja.

5 4 2. Keskeiset käsitteet Palveluverkolla tarkoitetaan kaupunkilaisten arjessa palvelujen käyttöön liittyviä fyysisiä toimipisteitä sekä muita palvelujen käyttötapoja. Laajasti määritellen palveluverkkoon kuuluvat myös kunnallistekniset jakeluverkot (tie, sähkö, vesi, viemäri, kaukolämpö, kaasu, teleliikenne, jne.), joita ei ole sisällytetty tähän tarkasteluun. Palveluverkkoselvitys kuvaa kunnan palveluiden järjestämisen kokonaisuutta. Palveluverkko tuotannon näkökulmasta: osaavan henkilöstön saatavuus henkilöstö- ja toimitilakustannukset muut palvelun tuottamisesta aiheutuvat kustannukset palveluverkon johdettavuus ja mittarit Palveluverkko asioinnin näkökulmasta: fyysinen palveluverkon kattavuus palvelun laatu ja laajuus aukioloajat ja saavutettavuus vaihtoehtoiset palvelukanavat Toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset: asioinnissa tapahtuvat muutokset (käyttötarpeet ja -tavat) korvaavat ja täydentävät palvelut (3. ja yksityinen sektori) kansalliselta tasolta tulevat muutokset (lainsäädäntö, palvelutasovaatimukset, jne.) kaupunginosissa ja niiden välillä tapahtuvat muutokset Palvelustrategia määrittää kunnan periaatteet palveluiden järjestämiselle: mitä palveluja kunta järjestää, miten palvelut tuotetaan (palvelutuotanto) ja kenelle palvelut on kohdistettu. Palvelustrategiassa otetaan huomioon talouden ja henkilöstön kehitys ja ennakoidaan niissä tapahtuvia muutoksia. Palvelustrategiassa määritellään myös keskeiset palvelujen kehittämistoimenpiteet ja käytettävät palvelukanavat. Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät tulevaisuudessa palvelujen järjestäjänä erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista. Palvelutuotannolla tarkoitetaan erilaisia palveluiden järjestämisen tapoja tuottaa palvelu (oma tuotanto, ostopalvelu, palveluseteli, erilaiset kumppanuusmallit, jne.). Palvelumuodoilla/palvelukanavilla tarkoitetaan vaihtoehtoisia ja toisiaan täydentäviä tapoja tuottaa ja käyttää palveluita. Näitä ovat mm. itsepalvelu, automatisoidut sähköiset ja puhelinpalvelut sekä fyysiset palvelukanavat (esim. lähi/keskitetyt palvelut).

6 5 3. Kotka lukuina Kotkan pinta-ala on noin 750 km 2, josta maapinta-alaa noin 36 % Rantaviivaa kaupungissa on noin 170 km Kotkan asutus sijoittuu pääosin kaupungin eteläosiin Suomenlahden ja Kymijoen ranta-alueille ja Helsinki- Pietari ja Kotka-Kouvola valtateiden varsille. Kotkan pinta-alasta on asemakaavoitettu n. 17 % (etelässä). Pohjoisosissa on maaseutumaista kyläasutusta. Asemakaavojen ulkopuolisilla alueilla asuu noin asukasta. Kotkalaisista alle 1 % (438 henkilöä) on kirjoilla saaristossa (Kuutsalo, Haapasaari, Rankki-Kirkonmaa ja Tiutinen). Kesäasuntoja on Kotkan asukasluku vuoden 2011 lopussa oli Asukasluvun arvioidaan vuonna 2030 olevan asukasta (asukasmäärän hienoinen kasvu on johtunut lähinnä maahanmuutosta). Arvioiden mukaan Kotkaan muuttaa tulevina vuosina 350 maahanmuuttajaa vuodessa. Kotkan väkiluvusta oli vuoden 2011 lopussa ulkomaiden kansalaisia 5,33 % (2 919 henkilöä). 6,5 % kotkalaisista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (yht. n. 100 eri kieltä). Suurimmat kansallisuusryhmät ovat Venäjä (1355), Viro (371) ja Myanmar (Burma, 109). Maan sisällä kuntien välisessä muuttoliikkeessä Kotka on tappiollinen. Vuonna 2010 Kotkasta muutti muualle Suomeen 1947 henkilöä kun Kotkaan muutti 1811 henkeä. Kotkassa ns. luonnollinen väestönlisäys on negatiivista. Vuonna 2010 kuolleita oli 177 enemmän kuin syntyneitä. Toukokuun 2012 lopussa Kotkassa oli 3749 työtöntä työnhakijaa. Heistä 1057 oli ollut yli vuoden vailla työtä. 524 oli alle 25-vuotiaita. Henkilöstön määrä Kotkan kaupungilla (yht. 3637,7 vakituista ja määräaikaista) jakautui huhtikuussa 2012 seuraavasti: hyvinvointipalvelut 2569,7, konsernipalvelut 699,5, Kymenlaakson pelastuslaitos 270, Kymijoen Työterveys 98,5. Keskimääräisen eläkeiän (63,8 v.) saavuttavien määrä Kotkan kaupungin ja liikelaitosten henkilöstöstä vuosina on yhteensä n. 740 henkilöä. Kotkan kaupungin talouden vuoden 2011 tulos oli -0,7 miljoonaa euroa. Tilinpäätösjärjestelyjen jälkeen ylijäämäksi muodostui 0,5 miljoonaa euroa, jonka jälkeen kaupungin kumulatiivinen alijäämä jäi edelleen n. 4 miljoonaan euroon. Toimintakate oli vuonna ,5 miljoonaa euroa, joka oli talousarvioon (muutosten ja lisämäärärahojen jälkeen) verrattuna 3,6 miljoonaa euroa heikompi. Toimintakate kasvoi edellisvuodesta 20,7 miljoonaa euroa (+8,6 %). Toimintatulot vähenivät 2,0 miljoonaa euroa (-2,1 %), toimintamenojen kasvu oli 18,2 miljoonaa euroa (5,4 %). Henkilöstömenot vuonna 2011 olivat 150,4 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat edellisestä vuodesta 5,7 milj. euroa. Konsernituloslaskelman tulos oli vuonna ,5 miljoonaa euroa ja ylijäämä tilinpäätöserien jälkeen 3,1 miljoonaa euroa. Ylijäämistä suurin osa kertyi ammattikorkeakoulusta, satamasta, energiayhtiöistä, asuntoyhtiöstä sekä kuntayhtymiltä, alijäämää konserniin syntyi Cursorilta ja Ravintopalveluista.

7 Keskeiset talouden tunnusluvut Kaupunki ja liikelaitokset sekä vertailutietoa: Asukasluku Verotulot milj. euroa 190,8 186,3 184,8 Kunnallisvero 166,5 163,5 167,4 Yhteisövero 11,9 10,6 8,5 Kiinteistövero 12,4 12,2 9,0 Tasattu kunnallisvero/ vero-%/asukas, euroa Vuosikate milj. euroa 9,8 20,3 6,0 Vuosikate euroa/asukas Vuosikate % poistoista 53,5 110,7 35,7 Investoinnit milj. euroa, netto 5,9 14,3 37,2 Investoinnit yli vuosikatteen, euroa/asukas Lainakanta milj. euroa 229,4 234,8 228,4 Lainat euroa/asukas Taseen loppusumma milj. euroa 586,9 591,2 578,0 Konsernitulos 4,5 4,2 1,1 Konsernitase milj. euroa 1031,7 998,9 964,8 Konsernin lainakanta euroa/as

8 Palvelutuotannon jakautuminen omaan ja ostopalveluihin Oman palvelutuotannon osuus, palveluiden ostot ja avustukset eri toimialoilla vuonna 2011: Oma tuotanto Asiakaspalveluiden ostot Avustukset Yhteensä Bruttokustannukset Hyvinvointipalvelut Hyvinvointineuvola (99 %) 28 (1 %) Päivähoito ja varhaiskasvatus (78 %) (7 %) (15 %) Opetustoimi (97 %) (3 %) 113 (0 %) Nuorisopalvelut (97 %) 0 35 (3 %) Liikuntapalvelut (98 %) (2 %) Terveydenhuolto Suun terveydenhuolto (99,5 %) 20 (0,5 %) Avoterveydenhuolto (90,1 %) (9,9 %) Terveyskeskussairaala (96,1 %) 417 (3,9 %) Mielenterveystyö (24,2 %) (75,4 %) 55 (0,4 %) Erikoissairaanhoito (100 %) Vanhustenhuolto Hoivapalvelut (78,1 %) (21,9 %) Kotihoito (68,5 %) (17,8 %) (13,7 %) Sosiaalihuolto Työlllisyyspalvelut (51,7 %) 478 (6,7 %) (41,5 %) Sosiaalityö (32,8 %) (21,7 %) (45,6 %) Maahanmuuttajapalvelut (pl. valtion täyskustannuskorvaukset) 889 (99,6 %) 4 (0,4 %) Vammaistyö (17,8 %) (58,4 %) (23,7 %) Konsernipalvelut Kaupunkikehitys ja kulttuuri (97 %) (3 %) Kaupunkisuunnittelu Maanhankinta ja luovutus 874 (100 %) Kaavoitus 602 (95,3 %) 30 (4,7 %) Kaupunkimittaus (100 %) Oma tuotanto Ostetut palvelut Avustukset Yhteensä bruttokustannukset Kuntatekniikka Rakennustoimi (ulkopuolisilta laskutettavat yht ) (55,4 %) (44,6 %) Kunnossapitotoimi (77,7 %) (21,8 %) 38 (0,5 %) Puistotoimi (ulkopuolisilta laskutettavat yht. 255) (73,3 %) 926 (26,7 %) Joukkoliikenne 150 (5,8 %) 415 (16,2 %) (78 %) Jätehuolto 377 (22,9 %) (77,1 %) Suunnittelu 113 (44,1 %) 86 (33,6 %) 57 (22,3 %) 256 Ympäristökeskus 984 (95 %) 52 (5 %) Rakennusvalvonta 639 (100 %)

9 4. Kotkan kaupungin organisaatio 8

10 9

11 10 5. Toimintaympäristön muutostekijät Kuntien velvollisuuksien ja lain määräämien subjektiivisten oikeuksien lisääntyminen, työttömyys, väestörakenteen muutokset ja maahanmuutto ovat esimerkkejä muutostekijöistä, jotka vaikuttavat kuntien toimintaan ja palveluiden järjestämiseen. Kunnan palvelut kilpailevat muiden tuottajien (yksityinen ja kolmas sektori) ja kuntalaisten vaatimusten kanssa. Lisäksi palveluiden tuotannossa on otettava huomioon yhä enenevässä määrin ilmastonmuutoksen hillintä, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen sekä ympäristön ja kestävän kehityksen vaatimukset. Kuntakentällä on käynnissä jatkuva muutos. Euroopan talouskriisin aiheuttama epävarmuus vaikuttaa kuntatasolla. Kuntien tulot ovat alentuneet, pääasiassa verotulojen alenemisen myötä. Vaikutukset vaihtelevat johtuen muun muassa kuntien elinkeinorakenteesta ja työllisyyden kehityksestä. Suomen kunnat ovat kuitenkin selviytyneet talouskriisistä kohtuullisen hyvin. Kuntiemme tulot ovat talouskriisin aikanakin kasvaneet, mikä johtuu pitkälti valtion toimenpiteistä. Tosin myös kuntien menot ovat meillä kasvaneet. Suomessa kuntien toimiala on eurooppalaisittain hyvin laaja, joten meillä ei ole mahdollista tehdä samanlaisia menoleikkauksia kuin esimerkiksi maissa, joissa vastuu terveydenhuollosta ei kuulu kunnille. Kotkan kaupungin taloudellinen tilanne ja toimintaedellytykset ovat viime vuosina heikentyneet. Vuoden 2011 talouden toteutuman liike heikompaan suuntaan oli huomattava ja tuottaa ongelmia kuluvan vuoden talousarvion tulostavoitteiden saavuttamisen kannalta. Olennaisimmat muutokset olivat palvelujen ostoissa ja erityisesti erikoissairaanhoidossa. Työllisyystilanne ei ole kohentunut, mikä näkyy mm. kasvavina toimeentulotukimenoina. Tilanteesta selviytyminen ja muutostekijöihin sopeutuminen edellyttävät Kotkan kaupungilta tuottavuuden lisäämistä, palvelurakenteen muutoksia sekä menojen uudelleen kohdistamista. Toimintakatteen kasvu on sopeutettava tulopohjan kasvuun. Keskeinen näkökulma palveluiden tuotannon tulevaisuudessa on osaavan ja riittävän henkilöstön saatavuus. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla työvoiman riittävyydestä tulee haastavampaa työikäisen väestön vähentyessä. Joillakin aloilla ongelmaksi on muodostunut osaavan henkilökunnan löytäminen, kun työvoiman määrä ja tarve eivät kohtaa. Henkilöstön rekrytointi ja uusista palvelurakenteista ja toimintamalleista saatavat henkilöstöön liittyvät synergiaedut on otettava jatkossa yhä paremmin huomioon. Kuntarakenneuudistuksen linjaukset muuttavat kuntakarttaa lähivuosina. Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä hyväksyi 27. kesäkuuta 2012 kuntarakenteen uudistusta ohjaavat kriteerit. Kriteerien pohjalta kunnat voivat käynnistää tarvittavat selvitykset uusien kuntien muodostamisesta. Kriteerit toimivat pohjana hallituksen valmistelemalle rakennelaille, jonka on tarkoitus tulla voimaan viimeistään Kuntaliitosselvitystarvetta ohjaavat kriteerit koskevat väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäynti- ja yhdyskuntarakennetta sekä kuntataloutta. Ehdotuksen mukaan Kymenlaaksoon tulisi muodostaa kaksi kuntaa Kouvolan ja Iitin alueista, sekä Kotkan, Haminan, Pyhtään, Miehikkälän ja Virolahden alueista. Kuntauudistuksen tavoitteena on luoda elinvoimainen ja toimiva kuntarakenne, joka turvaisi nykyistä paremmin peruspalvelujen järjestämisen ja vastaisi ihmisten arjen rakenteita. Kuntaremontin lisäksi hallituspuolueet ovat sopineet sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteiden uudistamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman palvelurakennetyöryhmän ehdotuksen mukaan nykyiset 20 sairaanhoitopiiriä lakkautetaan ja tilalle tulee viisi yliopistosairaaloiden ympärille muodostettavaa erityisvastuualuetta. Uudistus edellyttää vahvoja peruskuntia, jotka voivat ottaa hoidettavakseen osan erikoissairaanhoidon piiriin kuuluvista palveluista. Tarkemmat määritelmät palveluiden muodostumisen kokonaisuuksista ovat vielä avoinna. Tavoitteena on purkaa liiallisia rakenteita ja hälventää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä rajaa. Kunnallisten palvelujen tila ei kohene yksin rakenteita muuttamalla. Muutosta tarvitaan myös palvelutuotantoon, palveluprosesseihin, työnjakoon, koulutukseen, johtamiseen ja asenteisiin. Myöhemmin esitettävät Kotkan kaupungin palvelustrategiset linjaukset pyrkivät vastaamaan edellä mainittuihin muutostekijöihin ja -tarpeisiin.

12 Haasteet - Kuntatalouden heikkeneminen - Korkea työttömyysaste varsinkin nuorten kohdalla - Huoltosuhteen heikkeneminen väestörakenteen muuttuessa (väestön ikääntyminen, eliniän nousu ja syntyvyyden laskeminen) - Työvoiman saatavuus ja osaaminen - Maahanmuuttajien määrän kasvaminen ja kotouttamisen onnistuminen - Mielenterveys- ja päihdeongelmien lisääntyminen - Väestöryhmien välisten tulo- ja hyvinvointierojen kasvaminen - Lainsäädännön muutokset ja niiden vaikutukset kunnan toimintaan - Väestön elintapojen muutokset (esim. lasten liikkumattomuus) - Nuorten syrjäytyminen - Kuntalaisten vaatimustason kasvaminen 5.2. Mahdollisuudet - Palvelujen järjestäminen seudullisesti yhteistyönä - Monikulttuurisuuden lisääntyminen - Työperäinen maahanmuutto - Sähköisten järjestelmien/tiedottamisen/palveluiden/työvälineiden kehittyminen - Koulutuksen kehittyminen ja aikuiskoulutuksen mahdollisuudet - E18 - tien valmistuminen ja sen vaikutus kaupungin elinvoimaisuuteen - Matkailun lisääntyminen (erityisesti venäläisten turistien lisääntyminen) - Merikaupungin nähtävyydet ja tapahtumat - Monipuolinen ja puhdas luonnonympäristö - Maantieteellinen sijainti Helsingin ja Pietarin välissä - Rantaradan suunnittelun käynnistäminen Helsingin ja kaakkoisen Suomen, edelleen Pietarin välille

13 Väestökehitys Kotkan kaupungin väestömäärä ja ikäryhmät tilastoalueittain kuvattuna: Lähde: Tilastokeskus Kotkan kokonaisväestömäärän on ennustettu hieman nousevan vuosina Väestömäärän kasvun arvioidaan syntyvän pääasiassa maahanmuuton seurauksena Lähde: Tilastokeskus

14 13 Huoltosuhteen arvioidaan tulevaisuudessa heikkenevän huomattavasti. Huoltosuhdetta kuvataan lasten ja vanhusten määrällä suhteessa 100 työikäistä kohden. Lähde: Tilastokeskus Ennuste väestön ikäjakauman muutoksesta tulevaisuudessa kuvaa työikäisten määrän vähenemistä ja yli 75-vuotiaiden määrän runsasta kasvua. Lähde: Tilastokeskus

15 Talouden tasapainottaminen Talouden kokonaisuus vuosina : Talouden tasapaino: Vuoden 2012 luvut ovat tilinpäätösennuste KH 27.8.

16 15 6. Kotkan palvelustrategia - yhteinen suunta palveluiden järjestämisessä Kotkan kaupungin palveluverkkoselvitys ja palvelustrategia raportissa lähestytään palvelukokonaisuuksien strategisia linjauksia myöhemmin luvuissa kahdeksan ja yhdeksän yksityiskohtaisemmin vastuualuekohtaisesti. Koko kaupungin organisaation palvelukokonaisuudelle voidaan nimetä myös yhteisiä strategisia suuntaviivoja. Seuraavassa esitetään keskeisimmät Kotkan kaupungin palvelustrategiset periaatteet: Lähtökohtana on asiakaslähtöinen palvelutuotanto. Palveluiden järjestäminen perustuu asiakkaiden tarpeisiin ja niissä tapahtuviin muutoksiin eli palvelutarve määrittelee palveluiden tuotannon. Palvelu-/ asiakasohjausta tehostetaan ja palveluita kohdennetaan tehokkaammin. Kuntalaisten osallistuminen nähdään keskeisenä palveluiden kehittämisen näkökulmasta. Ihmisten halutaan ottavan vastuuta omasta elämästään. Palveluiden painopiste siirretään ennaltaehkäisevään toimintaan (vahvistavat palvelut). Ikäihmisten sekä lasten ja nuorten ennaltaehkäisevien palvelujen kokonaisuudet selvitetään. Maahanmuuttajatyön kokonaisuus ja koordinointivastuu selvitetään (monikulttuurisuuden huomioiminen peruspalveluissa). Lähipalvelupisteiden ja liikkuvien palveluiden kokonaisuus määritetään ja toimintamalli kehitetään eri toimialojen yhteistyönä. Sähköisiä palveluita kehitetään. Kuntalaisille tarjotaan lisää sähköisen palvelun ja asioinnin mahdollisuuksia. Kaupungin kotisivuja kehitetään ja sähköistä tiedottamista lisätään. Prosessikuvausten laatiminen aloitetaan toiminnan ja johtamisen kehittämiseksi. Eri toimialojen yhteistyötä lisätään. Tilojen käyttöä suunnitellaan pitkäjänteisesti ja yhteiskäyttö maksimoidaan. Toimintojen päällekkäisyyksiä karsitaan (yksityinen ja 3. sektori, hankekoordinointi) ja keskitytään ydintoimintoihin. Palveluverkon tuottavuus- ja vaikuttavuusmittareita kehitetään sekä kustannustietoisuutta lisätään. Henkilöstön osaamista kasvatetaan. Työkyvyn parantaminen ja ylläpitäminen ovat keskeisiä tavoitteita. Uusien toimintamallien ja sähköisten palveluiden avulla halutaan tehostaa ja kohdentaa henkilöstöresurssien käyttöä

17 16 7. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Kotkan kaupunki pitää tärkeänä eri sektoreita edustavien toimijoiden yhteistyön lisäämisen ja kehittämisen keskeisenä keinona muuttuvaan palvelutarpeeseen vastaamiseen. Palveluja kaupungin asukkaille tuottavat kaupunkikonsernin lisäksi kolmas sektori, yksityiset yritykset ja seutukunnalliset toimijat. Lisäksi kuntien välisen yhteistyön lisääminen ja seudullisten palveluiden ja toimintamallien kehittäminen nähdään keskeisenä tulevaisuuden palveluntuotannon kannalta. Vastuu kunnallisten palvelujen laadusta on kunnalla, riippumatta kuka ne tuottaa. Myös tulevaisuudessa kaupunki tuottaa itse pääosan palveluistaan. Paikalliset järjestöt, yhdistykset sekä yksityinen sektori nähdään aktiivisina yhteistyökumppaneina ja kaupungin palveluvalikoiman täydentäjinä. Kotkan kaupunki tukee ja tekee yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa omien toimintojen kohdentamisen ja palvelutarjonnan linjausten mukaisesti. Kaupungin eiydintehtäviin kuuluvia palveluja voidaan siirtää niin yksityisen kuin kolmannen sektorin tuottamiksi. Tällöin yhteistyö kaupungin ja muiden toimijoiden välillä korostuu. Kuntalaisia ohjataan käyttämään myös muita kuin kaupungin itse tuottamia palveluja. Kolmannen tai yksityisen sektorin jo tarjoamaa toimintaa ei oteta kaupungin toiminnaksi Yksityinen sektori Yhteistyötä Kotkan kaupungin ja yksityisen sektorin toimijoiden välillä lisätään tilojen yhteiskäytön suunnittelulla ja aktiivisella vuorovaikutuksella. Kotkan kaupungin palvelutuotannon monipuolistumisella halutaan luoda paikallisille yrityksille kehittymismahdollisuuksia. Tämä tarkoittaa muun muassa palveluseteleiden käyttöönottoa. Palvelusetelit yleistyvät palvelujen järjestämismuotona etenkin terveydenhuollon ja vanhustenhuollon palveluissa. Palvelusetelien käyttöönotossa noudatetaan tapauskohtaista harkintaa ja vältetään julkisten palvelujen taloudellisen pohjan heikentymistä. Kunta myöntää palvelua tarvitsevalle asiakkaalle palvelusetelin, jolla tämä voi hankkia tarvitsemansa palvelun yksityiseltä palvelusetelituottajalta. Kunta varmistaa ja valvoo, että hyväksytyt palveluntarjoajat täyttävät vaaditut laatuvaatimukset. Palvelusetelijärjestelmä lisää palveluntarjoajien välistä kilpailua, palvelujen tehokkuutta, edullisuutta ja laatua. Kuntalaiselle asiakkaana monipuolisempi palvelutarjonta ja valinnanvapaus ovat etuja. Kaupungin laajempi palvelutarjonta on myös vetovoimatekijä. Yksityisen sektorin kehittämisessä merkittävässä roolissa on seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy, joka tuottaa lukuisia palveluja seudun yrityksille.

18 Kolmas sektori Yhteistyötä Kotkan kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden (järjestöt, seurat, yhdistykset, seurakunnat) välillä lisätään. Kolmannen sektorin rooli nähdään keskeisenä kaupungin oman toiminnan tehostajana etenkin ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämisessä ja hyvinvointierojen kaventamisessa. Vapaaehtoistyön rooli korostuu ihmisten hyvinvoinnin, aktiivisuuden ja yhteisöllisyyden edistämisessä. Kaupungin tehtävä on tukea kolmannen sektorin toimijoita palveluiden markkinoinnissa ja asiakasohjauksessa. Tavoite on luoda kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden välille toimivia kumppanuussuhteita ja samalla turvata ja kehittää kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä. Lisäksi kaupunki tukee kolmannen sektorin toimijoita erilaisilla avustuksilla muun muassa nuorisotyön, kulttuurin, liikunnan ja sosiaali- ja terveydenhuollon aloilla. Hyvinä esimerkkeinä kaupungin ja kolmannen sektorin yhteistyöstä ovat muun muassa seuraavat jo toteutuneet ja tulevaisuudessa toteutuvat yhteistyömuodot: - Järjestöjen talo - Maahanmuuttajatyön osa-alueiden siirtäminen kolmannen sektorin tuottamiksi - Aikuisten työpajatoiminnan siirtäminen Sotek-säätiölle - Uimahallien kahviotoimintojen siirtäminen kolmannen sektorin hoidettavaksi Tilojen yhteiskäyttöä lisätään myös kaupungin ja kolmannen sektorin, esimerkiksi seurakunnan välillä. Lisäksi kaupungin toimintatukea saavien kolmannen sektorin organisaatioiden toimitiloja (esimerkiksi musiikkiopisto) hyödynnetään aktiivisemmin. Kaupunki tehostaa toimintaansa vähentämällä päällekkäistä toimintaa kolmannen sektorin kanssa. Tavoitteena on luoda järjestö-/kolmannen sektorin strategia, johon sisältyy kartoitus nykytilasta ja linjaus kaupungin keinoista kolmannen sektorin toiminnan tukemiseksi. Lisäksi selvitetään minkälaisia muita yhteistyömahdollisuuksia kaupungin ja kolmannen sektorin välille halutaan luoda.

19 18 8. HYVINVOINTIPALVELUT 8.1. Terveydenhuolto Toimintaympäristön kuvaus Terveydenhuollon vastuualueen tehtävänä on ihmisarvoa kunnioittaen edistää väestön terveyttä kannustamalla väestöä ottamaan vastuuta terveydestään ja tarjoamalla keinoja sen edistämiseen. Lisäksi terveydenhuollon tehtävänä on järjestää sairauksien hoito tarpeenmukaisilla palveluilla yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen. Palvelutuotannon nykytila Avoterveydenhuollon palvelualueen toiminta sisältää kolmen terveysaseman lääkäri- ja hoitajavastaanotot Kotkansaarella, Karhulassa ja Länsi-Kotkassa, puhe- ja toimintaterapiayksikön, terveyden edistämisen yksikön, kuntoutuksen sekä terveyskioskin. Suun terveydenhuollon palvelualue tarjoaa hammaslääkärien, suuhygienistien ja hammashoitajien tarjoamaa suun ja hampaiden hoitoa koko väestölle. Mielenterveystyön palvelualueelle kuuluu sairaanhoitopiirin psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja kolmannen sektorin asumispalvelujen koordinointivastuu. Kotkan mielenterveyskeskus ja kuntoutustyöryhmä toimivat Karhulassa. Palvelualueelle kuuluu ympärivuorokautista tehostettua palveluasumista tarjoava asumispalveluyksikkö Mieku. Terveyskeskussairaalan palvelualueella (Karhulan sairaala) edistetään ja ylläpidetään potilaiden toimintakykyä, ensisijaisena tavoitteena on aina potilaan kuntoutuminen omaan kotiin, kotihoitoon tai hoivapalveluihin. Sairaalassa toimii sisätautien erikoispoliklinikka sekä muistipoliklinikka. Erikoissairaanhoidon palvelut ostetaan Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalveluiden kuntayhtymä Carealta. Palvelutuotannon tulevaisuus Terveydenhuollon palvelut tulevat organisoitumaan uudelleen vuosien välillä. Muutoksen tavoitteena on turvata kuntalaisten yhdenvertainen hoitoon pääsy sekä laadukkaat ja vaikuttavat julkiset terveydenhuollon palvelut. Päivystystoiminnan, terveysasemien, mielenterveyskeskuksen ja hammashoitoloiden on suunniteltu keskittyvän vaiheittain keskussairaalan yhteyteen. Kotkan tiettyihin kaupunginosiin jäävät lähipalvelupisteet, joiden toiminta perustuu pääsääntöisesti hoitajatasoisiin ennaltaehkäiseviin palveluihin, pieniin toimenpiteisiin, mittauksiin ja palveluohjaukseen. Kuntalaisten kynnys lähipalvelupisteeseen pidetään matalana. Työnjakoa erikoissairaanhoidon kanssa selkiytetään, muun muassa päivystystoiminnan ja kuntoutuksen osalta. Terveydenhuoltolakiin perustuen ensihoito siirtyy Carean vastuulle vuoden 2013 alusta. Toiminnan painopisteet ja kehittämiskohteet: - Terveydenhuollon terveyttä edistävä ja sairauksia ehkäisevä toiminta painottuu nykyistä enemmän. Kuntalaisia tuetaan kaikissa palvelupisteissä oman terveyden ylläpitämisessä ja matalan kynnyksen toimipisteet ja yhteistyö muiden sektorien kanssa ovat tässä merkittävässä roolissa. - Yhteydensaanti palveluihin ja hoitoon pääsy on yhdenvertainen kaikille kotkalaisille, asuinpaikasta riippumatta. Keinoina tähän ovat palveluista tiedottaminen, puhelin- ja sähköisten palveluiden edelleen kehittäminen, hoitoon pääsyn yhtenäistäminen ja julkisen liikenteen toimivuus. - Hoidon vaikuttavuutta lisätään näyttöön perustuvilla ja yhteisesti sovituilla tutkimus- ja hoitomenetelmillä ja -poluilla. Hyödynnetään kansallisia Käypä hoito -suosituksia ja työstetään niiden avulla Kotkaan sopivat toimintamallit. - Potilas on oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tarkistetaan ja hiotaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon hoitoketjut joustaviksi palvelupoluiksi (tarkoin suunniteltu ja toteutettu työnjako eri ammattiryhmien välillä).

20 19 Terveydenhuollon nykyinen ja tuleva palveluverkko: Muut selvitykset: Kotkan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvointineuvoloiden toiminta- ja rakennevaihtoehdot tulevaisuudessa (KV ) Terveydenhuollon, hyvinvointineuvoloiden ja sosiaalihuollon toteutustapavaihtoehtojen kustannusvertailu (KV ) Hyvinvointipuiston henkilöstö- ja vuokrakustannusten skenaariot (KV )

21 Vanhustenhuolto Toimintaympäristön kuvaus Vanhustenhuollon vastuualueen tarkoituksena on edistää asukkaiden hyvinvointia järjestämällä ja kehittämällä ikääntyneiden tarpeenmukaisia palveluja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Palvelutuotannon nykytila Kotihoidon palvelualueen tarkoituksena on auttaa asiakasta selviytymään päivittäisissä toiminnoissa yhdessä läheisten ja yhteistyötahojen kanssa. Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaiden omatoimisuutta, itsenäisyyttä, sosiaalisia kontakteja sekä ylläpitää ja edistää asiakkaiden terveyttä ja antaa sairaanhoidollisia palveluita. Kaikki palvelu perustuu toimintakykyä edistävään työtapaan. Kotihoitoon kuuluvat kolme alueellista kotihoidon aluetta ja keskitetty kotihoito (kotisairaala, SAS/kotiutustiimi, vammaistiimi, päiväsairaala, omaishoito, ostopalvelut, palvelusetelit ja sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut). Hoivapalveluiden palvelualueen tarkoituksena on tarjota ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa paljon apua tarvitseville asiakkaille, jotka eivät selviydy kotihoidossa ja olisivat muutoin laitoshoidon tarpeessa. Hoivapalveluihin kuuluvat pitkäaikaishoidon vanhainkodin, hoiva-asumisen ja lyhytaikaishoidon yksiköt sekä hoiva-asumisen ostopalvelut ja palvelusetelit. Valtuuston hyväksymä tavoite on, että kaupunki tuottaa itse vähintään puolet vanhusten hoivapalveluista. Palvelutuotannon tulevaisuus Vanhustenhuollon palvelujärjestelmää kehitetään systemaattisesti laatusuositusten mukaisesti hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistävään suuntaan niin kotihoidossa kuin hoivapalveluissa. Tavoitteena on, että kotkalainen ikäihminen elää omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Yksiportaista hoiva-asumisen toimintamallia edistetään luopumalla asteittain moniportaisesta pitkäaikaishoidosta vuoteen 2014 mennessä ja panostamalla kotihoidon tehokkuuteen. Tavoitteena on, että 75 vuotta täyttäneistä asukkaista: - 91 prosenttia asuu kotona - 66 prosenttia selviytyy ilman julkisia vanhustenhuollon palveluja - 5 prosenttia saa omaishoidon tukea prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa - 9 prosenttia on hoiva-asumisen piirissä prosenttia on lyhytaikais-, kuntoutus- ja toipilaspaikoilla Palvelut tuotetaan yhteistyössä julkisen, yksityisen, kolmannen sektorin ja seurakuntien kanssa, unohtamatta omaisten, läheisten ja vapaaehtoisten roolia. Vanhustenhuollossa on käytössä seutukunnallisesti yhteneväiset vanhustyön toimintamallit, joilla pyritään turvaamaan asiakkaiden tasavertaisuus, palveluiden saatavuus ja taloudellinen tehokkuus. Arvioidaan erityisryhmien ympärivuorokautisen hoidon järjestäminen omana tai seutukunnallisena palveluna (esim. psykogeriatriset ja päihdedementia-asiakkaat). Toiminnan painopisteet ja kehittämiskohteet: - Tuetaan ikäihmisten aktiivista osallistumista, kotona asumista ja vastuunottoa omasta hyvinvoinnista. - Tarkistetaan ja hiotaan erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon hoitoketjut joustaviksi palvelupoluiksi. - Kehitetään asiakaskohtaista palvelutarpeen arviointia ja palveluohjausta sekä oikeaaikaista palvelua ja hoitoa. - Lisätään lyhytaikais-, kuntoutus- ja toipilaspaikkoja. - Selvitetään ennaltaehkäisevien palveluiden kokonaisuus. - Kehitetään palveluja ennaltaehkäisevän toiminnan lisäämiseksi. - Tehostetaan palveluista tiedottamista. - Tarvitaan riittävä koulutettu ja työhön sitoutunut henkilökunta. - Otetaan huomioon sotaveteraanien palvelutarpeiden erityispiirteet. - Kehitetään kattava palvelulinjaliikenne vanhuksille ja liikuntarajoitteisille.

22 21 Vanhustenhuollon palveluverkko: Muut selvitykset: Vanhustenhuollon strategia (KV ) Kotkan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvointineuvoloiden toiminta- ja rakennevaihtoehdot tulevaisuudessa (KV ) Terveydenhuollon, hyvinvointineuvoloiden ja sosiaalihuollon toteutustapavaihtoehtojen kustannusvertailu (KV ) Hyvinvointipuiston henkilöstö- ja vuokrakustannusten skenaariot (KV )

23 Sosiaalihuolto Toimintaympäristön kuvaus Sosiaalihuollon vastuualueen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää väestön sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta tuottamalla ja kehittämällä palveluja sekä turvata riittävien sosiaalipalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja tarpeeseen perustuva kohdentaminen. Lisäksi sosiaalihuollon tulee torjua huono-osaisuutta, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Palvelutuotannon nykytila Sosiaalihuollon hallintoon kuuluvat työllisyyspalvelut. Vastuualue jakaantuu kolmeen palvelualueeseen. Sosiaalityön palvelualueelle kuuluvat sosiaalityö, sosiaalipäivystys, päihdehuolto, lastensuojelu, työvoiman palvelukeskus Väylä sekä talous- ja velkaneuvonta. Käytännössä tehtävät painottuvat korjaavaan työhön niin lastensuojelussa kuin toimeentulotuessa ja monissa muissakin palveluissa. Vammaispalvelujen tarkoituksena on vammaisten henkilöiden hyvinvoinnin edistäminen oikea-aikaisten ja tarpeiden mukaisten palveluiden ja tukitoimien avulla. Erityispalveluina toteutetaan tarpeen mukaan asumis-, apuväline-, kuljetuspalveluja sekä henkilökohtaista apua. Omia kehitysvammaisten asumisyksikköjä on kolme. Vaikeavammaisten asumispalvelut ostetaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti palvelun tuottajilta. Maahanmuuttajapalvelujen tarkoituksena on järjestää asiakkailleen kotoutumislain edellyttämät vastaanottovaiheen palvelut tehokkaasti ja taloudellisesti asiakkaan elämänhallintaa edistävästi sekä toimia maahanmuuttoasioiden koordinoijana, kehittäjänä ja asiantuntijana jatkossa seudullisesti. Palvelutuotannon tulevaisuus Sosiaalihuollon palveluista suuri osa on lailla säädeltyjä etuuksia ja palveluja. Lainsäädäntö näyttää kehittyvän asiakkaan asemaa korostavaan ja yksityiskohtaisempaa säätelyä sisältävään suuntaan (valmistelussa oleva uusi sosiaalihuoltolaki). Sosiaalihuoltoon sisältyy monia palveluja, jotka ovat viranomaistoimintaa. Palvelujen toteutuksessa voidaan lisätä eri toimijoiden osaamisen hyödyntämistä, ostopalveluja sekä palveluseteliä. Vammaispalveluissa avopalveluja monipuolistetaan. Vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten asumispalvelut muuttuvat laitoshoidon lakkauttamisen myötä. Sosiaalihuollon tehtäväalue painottuu edelleen ns. korjaaviin palveluihin ja toimeentulon turvaamiseen. Toiminnan painopisteet ja kehittämiskohteet: - Ennalta ehkäiseviä palveluja kehitetään systemaattisesti kaikkien seudullisten toimijoiden yhteistyönä ja palveluissa painotetaan syrjäytymisen ehkäisyä varhaisessa vaiheessa. - Palvelujen toteutuksessa lisätään moniammatillisten toimintamallien käyttöä. - Erityispalvelut tuotetaan aikaisempaa laajemmin seudullisesti yhteistyösopimuksin. - Laaditaan yhteisiä seudullisia toiminta- ja kehittämislinjauksia (maahanmuuttajien palvelut, lastensuojelun ja sijaishuollon palvelut, sosiaalihuollon erityisosaamisen asiantuntijatehtävät jne). - Tarkennetaan myytävien palvelujen tuotteistaminen ja oikea hinnoittelu sekä arvioidaan ostopalvelujen sekä palvelusetelin käytön lisäämisen mahdollisuuksia mm. vammaispalveluissa. - Työllisyyspalvelujen kehittäminen ja työttömyyden vähentämiseen tähtäävien toimien vastuutetaan koko kaupungin tehtäväksi (kaupungin kaikki toiminnot sekä yritykset). - Vuosina toteutettavan työllisyyden kuntakokeilun avulla etsitään ja arvioidaan keinoja vaikuttaa pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyteen. - Maahanmuuttajatyössä selkeytetään eri toimijoiden tehtäviä ja lisätään yhteistyötä järjestöjen, seurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Joitakin toimintoja siirretään kolmannen sektorin hoidettavaksi esim. ostopalvelusopimuksilla. - Maahanmuuttajatyö toteutetaan suurelta osin seudullisena palvelu.

24 23 Sosiaalihuollon palveluverkko: Muut selvitykset: Maahanmuuttotyön seudullinen suunnitelma (uudistaminen meneillään) Kymenlaakson alueellinen suunnitelma kehitysvammaisten ihmisten asumisratkaisuksi ja palvelujen järjestämiseksi suunnitelmakaudella Kotkan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvointineuvoloiden toiminta- ja rakennevaihtoehdot tulevaisuudessa (KV )

25 Hyvinvointineuvola Toimintaympäristön kuvaus Hyvinvointineuvola tarjoaa peruspalveluita ja tukea lasta odottaville perheille, lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen erilaisissa elämäntilanteissa mahdollisimman varhain muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on turvata lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia oikea-aikaisilla ja laadukkailla palveluilla. Palvelutuotannon nykytila Hyvinvointineuvolan palvelukokonaisuus koostuu neuvolatoiminnasta (äitiys- ja perhesuunnittelu- ja lastenneuvola ja neuvolan perhetyö), kouluterveydenhuollosta, opiskeluterveydenhuollosta ja perheneuvolasta. Hyvinvointineuvolan toiminta on vakiintunut neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon osalta valtioneuvoston asetuksen mukaiseksi vuosien aikana. Jo nyt voidaan todeta, että peruspalvelut ovat kohtuullisen hyvällä tasolla. Palvelutuotanto on omaa kaupungin ennaltaehkäisevää peruspalvelua. Palveluseteleitä ei ole käytössä. Hyvinvointineuvolan palvelut ovat maksuttomia kaikille niitä tarvitseville. Palvelutuotannon tulevaisuus Seuraavien vuosien aikana keskitetään toimintaa varhaisen tuen palveluissa. Varhaisen tuen palvelut jakautuvat monen vastuualueen alle ja yhteisiä käytäntöjä on vähän. Toimintaa tehostetaan ja lasten, nuorten ja perheiden palveluita arvioidaan ja kehitetään yhdessä yli sektorirajojen. Varhaisen tuen palveluille tulee luoda yhteiset toimintamallit ja uudenlainen työkulttuuri, määrittään palveluiden taso ja suunta tavoitteena poistaa päällekkäisyyksiä. Yhteisten linjausten avulla varmistetaan lasten, nuorten ja perheiden oikea-aikainen ja oikein kohdennettu tuki. Kouluverkkoselvityksen mukaisten muutosten toimeenpano vaikuttaa neuvolatyöhön ja kouluterveydenhuollon järjestämiseen. Suuret koulut/oppilasmäärät vähentävät kouluterveydenhuollon toimipisteitä ja toimintaa pystytään keskittämään tehokkaammin. Lisäksi kouluterveydenhuollon resurssit pystytään jakamaan oikeudenmukaisemmin koulujen kesken. Oppilasmäärältään suuren koulun yhdistäminen neuvolatyöhön ei jatkossa enää ole järkevää, vaan kouluterveydenhuolto pyritään erottamaan omaksi kokonaisuudekseen. Toiminnan painopisteet ja kehittämiskohteet: - Varhaisen tuen palvelut (perheiden/vanhemmuuden palvelut ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisy) sekä niiden koordinointi keskitetään hyvinvointineuvolaan. - Lasten, nuorten ja perheiden hankkeiden koordinointi keskitetään hyvinvointineuvolaan. - Neuvolatoiminta keskitetään hyvinvointipuistoon. - Kouluterveydenhuolto eriytetään omaksi kokonaisuudekseen.

26 25 Hyvinvointineuvolan nykyinen ja tuleva palveluverkko: Muut selvitykset: Kotkan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvointineuvoloiden toiminta- ja rakennevaihtoehdot tulevaisuudessa (KV ) Terveydenhuollon, hyvinvointineuvoloiden ja sosiaalihuollon toteutustapavaihtoehtojen kustannusvertailu (KV ) Hyvinvointipuiston henkilöstö- ja vuokrakustannusten skenaariot ( ) Kotkan lasten ja nuorten palveluiden strategia

27 Päivähoito ja varhaiskasvatus Toimintaympäristön kuvaus Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen vastuualue huolehtii lakisääteisten päivähoitopalvelujen, perusopetuslain mukaisen esiopetuksen sekä avointen varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisestä. Keskeistä toiminnassa on laadukkaan varhaiskasvatuksen ja opetuksen toteutuminen laadittujen suunnitelmien pohjalta sekä toiminnan ja henkilöstön osaamisen jatkuva kehittäminen. Vastuualue huolehtii myös päivähoitopalveluja korvaavista kotitalouksille maksettavista etuuksista. Kumppanuus lasten, vanhempien ja perheiden kanssa on toiminnalle välttämätön perusedellytys. Palvelutuotannon nykytila Lakisääteisen päivähoidon ja esiopetuksen piirissä on noin 2200 alle kouluikäistä lasta. Päiväkotitoimintaa järjestetään kolmella päivähoitoalueella 22 kunnallisessa päivähoitoyksikössä, joista monet koostuvat useasta eri rakennuksesta. Kolmessa yksikössä on myös avointa varhaiskasvatustoimintaa. Alle kouluikäisten lasten varhaista ja erityistä tukea toteuttaa ja koordinoi kuusi varhaiskasvatuksen erityisopettajaa. Esiopetus ja samalla esiopetusikäisten päivähoito toteutetaan pääsääntöisesti koulurakennuksissa tai niiden välittömässä yhteydessä. Vuoteen 2013 mennessä on jokaiselle päivähoitoalueelle valmistunut uudisrakennuksena yksi suuri päiväkoti. Kunnallisia perhepäivähoitajia on 27 ja yksityisiä valvottavia päiväkoteja yhdeksän. Päivähoidon vaihtoehtona maksettavan kotihoidontuen ja siihen liitetyn kuntalisän piirissä on noin 900 lasta. Käytössä olevien päiväkotipaikkojen kokonaismäärästä 12 % tuotetaan palvelusetelin avulla. Palvelutuotannon tulevaisuus Palvelutarpeiden ennakoinnissa on jatkuvasti seurattava syntyvyyden ja väestörakenteen kehittymistä. Myös yhteiskunnallisten muutosten, elinkeinorakenteen ja työllisyyden vaikutusten ennakointia tarvitaan. Tiedossa olevan väestöennusteen ja nyt arvioitavissa olevan palvelujen käytön kasvun (76 % 0-6 vuotiaista vuonna 2018) perusteella on nykysuunnitelman mukainen päiväkotiverkko riittävä. Mikäli kuitenkin perhepäivähoito supistuu nykytasosta, joudutaan päiväkotitilojen tarvetta arvioimaan uudelleen. Koko vastuualueella lisätään tieto- ja viestintäteknologian käyttöä ja hyödyntämistä. Suoriteperusteinen budjetointi ja palvelujen tuotteistaminen aloitetaan Tällä parannetaan kustannustehokkuutta sekä kustannusten ja tuotteiden vertailtavuutta. Seudullinen yhteistyö ja palvelusetelin käytön laajentaminen edellyttävät tuotteistamista yhteisin kriteerein ja taloudellista samanvertaisuutta paikkojen ostamisessa ja myymisessä. Toiminnan painopisteet ja kehittämiskohteet: - Päiväkotitoimintaa keskitetään suurempiin, joustavasti toimiviin ja erilaisia palveluja sisältäviin yksiköihin. Tavoitteena ovat päiväkotiyksiköt, jotka tarjoavat palveluja vähintään sadalle lapselle - Perhepäivähoidon määrä pidetään nykyisellä tasolla - Palvelujen joustavuutta ja tavoitettavuutta parannetaan rakentamalla toimivaa seudullista yhteistyötä sekä palvelujen tarjoamista yli kuntarajojen. - Varhaiskasvatuksen kiinteämpää liittymistä perusopetukseen vahvistetaan rakenteellisilla ratkaisuilla ja opetuksellisella yhteistyöllä. - Varhaiskasvatuspalvelujen kehittymiseen ja monipuolisuuteen sekä samalla vetovoimaisuuteen vaikutetaan tuottamalla uudenlaista ja myös eri tavoin profiloitunutta varhaiskasvatusta. Muut selvitykset: Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys 2012 (KV ) Kotkan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma 2008 Kotkan lasten ja nuorten palveluiden strategia

28 27 Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen palveluverkko:

29 Opetustoimi Toimintaympäristön kuvaus Opetustoimen vastuualue huolehtii perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestämisestä. Perusopetus tukee lapsen ja nuoren kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä perheiden kanssa. Perusopetus on koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen lähtökohta. Lukiokoulutus antaa laajan yleissivistyksen sekä valmentaa ja antaa kelpoisuuden jatko-opintoihin. Yhteisenä tavoitteena on ohjata elinikäiseen oppimiseen. Kotkan opisto antaa mahdollisuudet elinikäiselle oppimiselle järjestämällä yleissivistävää vapaan sivistystyön ja taiteenperusopetuksen mukaista opetusta. Palvelutuotannon nykytila Perusopetuksen piirissä opiskelee n lasta 22 koulussa. Suurimmassa osassa alakouluja työskentelevät luokat 1-5 sekä esiopetus ja vastaavasti suurimmassa osassa yläkouluja työskentelevät luokat 6-9. Luontokoulu Haili tukee perusopetuksen antamaa ympäristökasvatusta. Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään osana koulun toimintaa. Tästä lähes puolet järjestetään kaupungin omana toimintana ja muu osa yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Lukiokoulutuksessa on yli tuhat (1000) opiskelijaa. Lukiokoulutusta antavat Karhulan lukio ja Kotkan lyseon lukio, jonka osana toimii myös aikuislukio. Ruotsinkielistä perusopetusta ja lukiokoulutusta antaa yksityisen kannatusyhdistyksen ylläpitämä Kotka Svenska Samskola. Kyseisessä koulussa opiskelee satakunta kotkalaista peruskoululaista ja lukiokoulutuksessa on parikymmentä kotkalaista nuorta. Kotkan opisto tarjoaa vuosittain yli opetustuntia taide- ja taitoaineissa, kielissä, tieto- ja viestintätekniikassa sekä terveyttä edistävissä oppiaineissa. Palvelutuotannon tulevaisuus Kouluverkkoa tullaan kehittämään jatkossa päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen linjausten mukaisesti. Toiminnan painopisteet ja kehittämiskohteet: - Vahvistetaan siirtymävaiheita, jolloin osa kouluista (2-3) toimii yhtenäiskouluna (esiopetus ja luokat 1-9), alakoulujen osana ovat esiopetus sekä iltapäivätoiminta ja yläkoulujen osana 6. luokat. - Oppimisen ja koulunkäynnin tuki järjestetään ensisijaisesti oppilaan omaan lähikouluun, jolloin erityisopetuksen osaamista vahvistetaan tuomalla luokkamuotoista erityisopetusta lähikouluihin ja tukemalla erityisopettajien pätevöitymistä. - Ohjataan opetusta erilaisiin joustaviin ryhmittelyihin yli luokkarajojen keskeisissä oppiaineissa. - Opetusryhmäkoko pidetään riittävän pienenä. - Monipuolisen kieliohjelman varmistamiseksi järjestetään venäjänkielinen opetus esiopetuksesta lukioon, jolloin venäjän kielen opiskeluryhmiä vähennetään (Itä-Suomen koulu). - Englanninkielisen perusopetuksen kehittäminen ja laajentaminen otetaan kehittämiskohteeksi. - Kouluverkkoa tiivistetään pedagogisin ja taloudellisin perustein. - Vahvistetaan lukion opiskelijahuoltoa kokoaikaisella psykologin ja erityisopettajan avulla. - Tuetaan työelämätaitojen, kuten tieto- ja viestintätekniikan, monipuolista osaamista. - Lisätään lukiokoulutuksen monipuolisuutta verkko-opetuksen avulla. - Tuetaan elinikäistä oppimista tarjoamalla Kotkan opiston toiminnan päälinjausten mukaista opetusta, jolloin opetus suunnataan kielten opiskeluun, liikuntaan, tietotekniikkaan ja kädentaitoihin. Muut selvitykset: Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys 2012 (KV ) Kotkan lasten ja nuorten palveluiden strategia

30 Opetustoimen nykyinen ja tuleva palveluverkko: 29

31 Nuorisopalvelut Toimintaympäristön kuvaus Nuorisotyön yksikön tavoitteena on: - varmistaa nuorten näkökulman esille tuomisen ja luo edellytyksiä lasten ja nuorten nonformaalille oppimiselle, osallisuudelle ja kansainvälisyydelle - tarjoaa lapsille ja nuorille turvallisen toimintaympäristön - tukee lasten ja nuorten myönteistä kasvua - Nuorisotoimintaan on käytössä riittävästi hyväkuntoisia, viihtyisiä ja ajanmukaisia tiloja, välineitä ja retki- ja leirialueita sekä muita nuorisopalveluita. - Lasten kulttuurikeskus järjestää ja kehittää lasten kulttuuritoimintaa ja laadukkaita festivaalitapahtumia Kotkan seudulla Palvelutuotannon nykytila Vastuualueen palvelukokonaisuudet ovat nuorisonohjaus, nuorisotila- ja leirialuepalvelut, tapahtumatuotanto ja kansalaistoiminnan tukeminen. Nuorisopalvelut tarjoavat nuorisonohjausta neljällä nuorisotalolla (kerhoja, avointa - ja ryhmätoimintaa), leireillä ja retkillä sekä koulujen kanssa tehtävässä yhteistyössä. Leirialueita vuokrataan nuorisoyhdistyksille, järjestöille, kouluille, päiväkodeille, työyhteisöille jne. Tapahtumatuotantoa järjestetään ympäri vuoden Kotkassa ja seutukunnalla (lasten kulttuurikeskus, nuorisotalot). Kansalaistoimintaa tuetaan tarjoamalla tiloja ja jakamalla avustuksia. Lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia tuetaan mm. ohjaamalla lasten parlamentin ja nuorisovaltuuston toimintaa. Kansainvälistä vaihtoa järjestetään nuorisoryhmien kanssa. Palvelutuotanto on suureksi osaksi omaa, vain leirialuepalveluissa ja tapahtumatuotannossa osa on ostopalvelua. Palvelutuotannon tulevaisuus Nuorisotilojen verkoston laajuus ja sijoittuminen selvitetään ja palvelutarjonta varmistetaan alueilla, jossa on suhteellisesti eniten nuoria ja jossa toiminta on taloudellisesti järkevästi sijoitettavissa kaupungin kiinteistöön. Lasten kulttuurikeskuksen tilatarpeet huomioidaan ratkaisuja tehtäessä. Kehitetään asiakaspalvelun näkökulmasta sähköisiä ratkaisuja tilapalveluissa sekä leirialueiden käytössä. Rakenteellinen yhteistyö opetustoimen kanssa tulee perustua yhdessä laadittuun toimintaohjelmaan, jossa määritellään vastuualueiden tehtävät ja mahdollistetaan nuorisotyöntekijöiden osallistuminen kouluyhteistyöhön. Nuorisonohjaustoiminnan vaikuttavuus varmistetaan laatukriteerien mukaisella työllä. Kolmannen sektorin toimintaedellytyksiä ja roolia vahvistetaan tiivistämällä yhteistyötä ja etsimällä ratkaisuja toiminnan taloudelliseen tukemiseen nykyistä enemmän. Lasten ja nuorten harrastuneisuus polarisoituu niin, että osa heistä harrastaa runsaasti ja osa on ilman mitään harrastusta. Harrastamattomuus on usein yhteiskunnasta syrjäytymisen pohjana. Toiminnassa huomioidaan erityisesti maahanmuuttajalapset ja -nuoret, jotta kaupungissamme vältytään segregaation kielteisiltä vaikutuksilta. Toiminnan painopisteet ja kehittämiskohteet: - Kaikkien tilojen käyttö läpivalaistaan ja nostetaan käyttökapasiteettia etsimällä uusia käyttäjäryhmiä erityisesti kaupungin toiminnoista. - Siirretään voimavaroja kiinteistökuluista toimintamäärärahoiksi. - Kehitetään lastenkulttuurin ja nuorisopalvelujen palvelutuotantoa Etelä-Kymenlaaksossa seudullisesti yhteistyössä, jotta voimavarat saadaan hyödynnetyiksi taloudellisesti ja tehokkaasti. - Yhdistysten toimintaedellytyksiä vahvistetaan nostamalla asteittain toiminta-avustusten tasoa.

32 31 Nuorisopalveluiden palveluverkko: Muut selvitykset: Nuorisotilaraportti 2011 Toimintaohjelma 2016 Kotkan lasten ja nuorten palveluiden strategia

33 Liikuntapalvelut Toimintaympäristön kuvaus Liikuntapalvelujen tarkoituksena on edistää kuntalaisten terveyttä, hyvinvointia ja viihtyvyyttä. Liikuntayksikkö vastaa kaupungin julkisista liikuntatiloista ja -palveluista sekä pyrkii liikuntatiloja ylläpitämällä / kehittämällä edistämään kotkalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Liikuntayksikkö luo hyvinvointia omaehtoisen liikunnanedistämisen ja terveysliikunnan kehittämisen keinoin yhteistyössä kolmannen sektorin (urheiluseurat) ja yritysten kanssa. Näitä palveluja on mm. liikuntatilojen ja -alueiden hoidosta ja kehittämistarpeista huolehtiminen, tilojen vuokraus, niiden suunnittelu sekä toteutus. Palvelutuotannon nykytila Liikuntapalvelut jaetaan karkeasti sisäliikunta- ja ulkoliikuntatilojen palveluihin, terveysliikuntaan, järjestöyhteistyöhön ja palvelujen hallinnollisiin palveluihin. Liikuntapalveluja tuotetaan yhteistyössä järjestöjen kanssa. Liikuntapaikkoina Kotkassa on mm. 11 liikuntahallia, 28 koulun liikuntatilaa, 9 kuntorataa, yhteensä 32 km valaistua sekä 60 km kunnossapidettävää latua sekä 18 urheilu- ja palloilukenttää. Kaikesta Kotkan liikuntatilojen käytöstä n. 70 % on seurojen juniorikäyttöä, joka on vuoden 1992 KH:n päätöksellä maksutonta. Valtakunnallisessa vertailussa (väestö, palvelujen määrä, välitön henkilöstö, käyttömenot) Kotkassa liikuntapalvelut tuotetaan keskimääräistä pienemmin henkilöstö- ja talousresurssein. Liikuntatoimen käyttökustannuksista kiinteistöjen ylläpito vie suuren osan (60 %). Kiinteistökustannusten jatkuva kasvu voi vaarantaa itse substanssipalvelujen toteuttamisen tulevaisuudessa. Palvelutuotannon tulevaisuus Liikuntapalvelujen painopiste muutetaan nykyisenkaltaisesta urheilujärjestöjä palvelevasta laji- ja kilpaurheilukeskeisestä palvelusta, terveyttä edistävien palveluiden suuntaan. Tämäntyyppistä painopisteen siirtoa tukee myös liikuntalaki, jonka tarkoituksena on mm. edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan alueella. Julkisten liikuntapalveluiden kehittäminen enemmän hyvinvointia tukevaksi toiminnaksi toteutetaan verkottumalla sekä järjestöjen kanssa että poikkihallinnollisesti nykyistä selkeämmin. Lisäksi parannetaan tilojen käytön kustannustehokkuutta esim. joidenkin kiinteistöjen omistuspohjaa laajentamalla tai ulkoistamalla niissä tuotettavia palveluja. Liikuntapalvelujen osalta palvelujen painopisteen siirtyminen ennaltaehkäisevään toimintaan tarkoittaa palveluresurssien kohdistamista erityisesti: - lapsiin ja lasten ylipainoon liittyvien ongelmien ennaltaehkäisyyn ja - kasvavaan joukkoon ikääntyviä kotkalaisia, joiden liikuntamahdollisuuksien lisäämisellä edistetään oman elämän hallintaa ja hyvinvointia Kilpaurheilun nykyisenkaltaiseen taloudelliseen tukemiseen Kotkan heikko taloudellinen tilanne ei anna mahdollisuutta. Tarvitaan uusien toimintatapojen omaksumista niin toimitilojen kuin palveluidenkin suhteen, jotta kilpaurheilun jatkuvasti kasvavien tarpeiden toteuttaminen olisi tulevaisuudessa mahdollista. Tämä edellyttää käytön ja kustannusten aiheuttamisperiaatteen korostumista esim. palvelu- tai käyttömaksuina kaikille liikuntatilojen käyttäjille. Toiminnan painopisteet ja kehittämiskohteet: - Selvitetään merkittävien liikuntakiinteistöjen osalta mahdollisuus seudulliseen yhteistyöhön (mm. Kotkan jäähallit, Karhuvuoren urheilutalo, Keilahalli, Kotkan urheiluhalli). - Lasten ja nuorten ylipainon ehkäisyssä liikuntapalveluiden keskittyminen vapaasti käytössä olevien liikuntamahdollisuuksien kehittämiseen (esim. lähiliikuntapaikat) kaupunginosien ja koulujen yhteydessä - Ikääntyvien kotkalaisten ennaltaehkäisevinä toimenpiteinä keskitytään liikuntamahdollisuuksien parantamiseen esim. uimahalleilla ja ryhmäliikunnassa - Liikuntatilojen maksujen selvittäminen niin, että lasten liikunta on maksutonta. - Ei-ydintoimintojen siirtäminen ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden hoidettavaksi

34 33 Liikuntapalveluiden palveluverkko: Muut selvitykset: Etelä-Kymenlaakson liikuntastrategia (2003)