ITÄ-SUOMEN ALUERAKENTEEN SUUNTAVIIVAT
|
|
- Maija-Leena Sami Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LUONNOS ITÄ-SUOMEN ALUERAKENTEEN SUUNTAVIIVAT Kuva: Itä-Suomi Pohjois-Euroopassa (lähde: Genimap). ITÄ-SUOMEN MAAKUNTIEN LIITOT
2 Sisältö: 1. JOHDANTO ITÄ-SUOMI -OHJELMAN KESKEISET PAINOTUKSET ALUERAKENNETYÖN KYTKEYTYMINEN ITÄ-SUOMI -OHJELMAAN ITÄ-SUOMI IDÄN JA LÄNNEN RAJALLA ITÄ-SUOMEN YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITYSLINJAT ITÄ-SUOMEN ERITYISPIIRTEET ITÄ-SUOMEN PROFIILI - VERTAILU MUUHUN SUOMEEN VÄESTÖ TYÖPAIKAT, ELINKEINOT JA OSAAMISALUEET RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LIIKENNEVERKOSTO Tieliikenne Rautatieliikenne Lentoliikenne Vesiliikenne Tietoliikenne LUONTO JA KULTTUURI ALUERAKENTEEN KEHITYKSEN SUUNTAVIIVOJA ERIKOISTUVAT KESKUKSET HARVAN ALUERAKENTEEN VETUREINA ELINKEINORAKENTEET - MAHDOLLISUUKSIEN POLUT, TOIMIALOJEN RISKIT ITÄ-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ Tieliikenne Rautatieliikenne Lentoliikenne Vesiliikenne Tietoliikenne Liikennevision kriittiset tekijät LUONNON- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN KEHITYSNÄKYMÄT KOHTI KILPAILUKYKYISTÄ ALUERAKENNETTA VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MONIKESKUKSISUUS ALUERAKENTEEN TAVOITTEELLINEN KEHITTÄMINEN TULEVAISUUDEN SUUNTAVIIVOJA ITÄ-SUOMEN ALUERAKENTEELLE...54 Lähteet Liitteet 2
3 1. JOHDANTO Työprosessi Itä-Suomen aluerakenteen suuntaviivat -tarkastelu toteutettiin vuoden aikana Spatial North -hankkeen puitteissa. Hankkeen työohjelma hyväksyttiin Itä-Suomen neuvottelukunnassa Sen jälkeen Itä-Suomen aluerakennetyötä on valmisteltu maakuntien liittojen aluesuunnitteluhenkilöstön sisäisissä ja välisissä työseminaareissa, sekä Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitokseen (ESPON -ohjelma) kuuluvien tahojen yhteistyönä. Luonnos asiakirjasta käsiteltiin Itä-Suomen neuvottelukunnassa, jonka jälkeen Maaliskuussa Huhtikuussa 2006 työtä esiteltiin maakunnittain tilaisuuksissa, johon sidosryhmät oli kutsuttu paikalle. Aluerakenneraportti käsitellään Itä-Suomen huippukokouksessa ja asiakirja on lausunnoilla syksyllä Projektisuunnittelija Timo Korkalainen palkattiin Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon elokuussa 2005 tekemään Itä-Suomen aluerakenteen suuntaviivat -asiakirja. Asiakirjan valmisteluorganisaatio koostui projektisuunnittelijan lisäksi ohjausryhmästä, johon kuuluivat: Risto Poutiainen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto; Paula Qvick, Pohjois-Savon liitto; Hannu Heikkinen, Kainuun maakunta -kuntayhtymä; Jarmo Vauhkonen, Etelä-Savon maakuntaliitto; Marjo Wallenius, Etelä- Karjalan liitto; Heikki Eskelinen, Joensuun yliopisto - Karjalan tutkimuslaitos ja Timo Turunen, Ympäristöministeriö. Heidän lisäkseen työprosessissa on ollut mukana Itä-Suomi -ohjelman ohjelmajohtaja Pentti Malinen. Työseminaareissa Itä-Suomen aluerakennetyötä ovat työstäneet em. henkilöiden lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta Laura Halonen, Kari Riikonen, Mikko Ruoppa ja Pasi Pitkänen. Pohjois-Savon liitosta mukana ovat olleet Marko Tanttu, Jouko Kohvakka, Seppo Laitila ja Suvi Räisänen sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymästä Martti Juntunen. Etelä-Savon maakuntaliiton edustajat olivat Janne Nulpponen, Heikki Rintamäki ja Sanna Poutamo. Etelä- Karjalan liitosta mukana olivat Arto Hämäläinen ja Urpo Moisio. Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen edustajat olivat Timo Hirvonen ja Matti Fritsch. Tavoite ja työn merkitys Tässä itäsuomalaisessa tarkastelussa pyritään hahmottamaan Itä-Suomen aluerakenteen puitteita vuoteen 2030 esittämällä yhteinen näkemys keskeisistä Itä-Suomen aluerakenteeseen vaikuttavista tekijöistä, niihin liittyvistä tavoitteista ja yhteisistä kehittämistoimenpiteistä kaikille viidelle mukana olevalle maakunnalle (Kainuu, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Etelä-Karjala). Maakuntien yhteistyön tärkeyttä ja koko Itä-Suomen valtakunnallista roolia ja kehittämispotentiaalia osana valtakunnallista aluerakennetta ei tässä suhteessa voida ylikorostaa, koska monet keskeisistä aluerakennetekijöistä ovat ylimaakunnallisia. Lisäksi aluekehityksen ja keskittymisen päävirrassa Itä-suomen ulkoinen kehityskuva on muovautunut pikemminkin keskipakoiseksi, kuin keskihakuiseksi. Itä-Suomella ei ole yhtä selvää keskusta ja eurooppalaisessa vertailussa koko itäsuomi näyttäytyy usean kaupungin maaseutuna, jolla on useita alueen ulkopuolisia pääkaupunkeja (Helsinki, Oulu, Pietari) ja muita merkittäviä keskuksia (Lahti, Jyväskylä). Esimerkiksi Kainuun maakunta on vahvasti Oulun vaikutuspiirissä, Etelä-Savo ja Etelä-Karjala pääkaupunkiseudun ja Etelä-Suomen. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat taas muodostavat omat itsenäiset vaikutusalueensa. Kaikkia alueita yhdistäviä tekijöitä ovat väestökehityksen ja keskittymisen päävirran lisäksi vesistöisyys ja osin siihen perustuva hajanainen aluerakenne, ilmasto-olosuhteet sekä sijainti rajaalueella. Venäjän läheisyys on eräs Itä-Suomen tärkeimmistä erityispiirteistä ja sillä on täten myös merkittävä vaikutus Itä-Suomen aluerakenteeseen. Itä-Suomi suuntautuu vahvasti myös Keski- Eurooppaan Itämeri -yhteyden kautta. Tämän vuoksi Itä-Suomi Euroopassa ja Itä-Suomen kansainvälinen asema luovat ESPON -ohjelman kautta mielenkiintoiset puitteet aluerakennetarkastelulle myös maamme rajojen ulkopuolella (Eskelinen ja Hirvonen, 2005). 3
4 Ehkä tärkeimpänä tekijänä on pidetty näkemystä siitä, että aluerakennetta ei voida tarkastella paikallaan pysyvänä olotilana vaan se on pikemminkin hitaasti muuttuva ja visioiden tekeminen tulevaisuuteen on välttämätöntä. Tulevaisuuden suunnitelmia tehdessä ei voida myöskään olettaa että nykyinen tila ja nykyinen tietämys antaisivat edellytykset hypätä suoraan tavoitevisioon jossain tulevaisuudessa. Aluerakenteelle on luotava visioita siitä miten, millä tavoin ja millä aikataululla halutut prosessit tapahtuvat. Lisäksi alueiden heikkoudet ja vahvuudet olisi kyettävä kartoittamaan, jotta realistisia visioita voitaisiin luoda. Vain tällaisella ajattelutavalla Itä-Suomea kyetään markkinoimaan vetovoimaisena alueena ulkopuolisille tahoille. Tulevaisuudessa Venäjän tilanteella on yhä merkittävämpi vaikutus Itä-Suomen aluerakenteeseen ja sen luotettava ennustaminen tulevaisuuteen on hankalaa. Muun muassa tästä johtuen tässä työssä ei ole lähdetty varsinaiseen skenaariotarkasteluun vaan työn tulokset on purettu makrohankkeiksi, joiden toteuttaminen tuo lisätietoa Itä-Suomen aluerakenteen kehittymisestä tulevaisuudessa. Aineiston kuvaus Raportti perustuu pitkälti paikkatietopohjaisiin YKR (Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä) -aineistojen käsittelyyn sekä niistä johdettujen tuloksien analysointiin. YKR -aineistot ovat 250 m 250 m ruutuaineistoja, jotka kattavat Itä-Suomen maakuntien alueet. Työssä on käytetty ainoastaan koordinaatillisia tietoja, jotka käsittävät noin 95 98% kaikista tiedoista. Tiedot perustuvat väestön osalta vuoden 2002 tietoihin, työpaikkatiedot ovat vuodelta 2000 ja loma-asuntotiedot vuodelta Tässä esitetyt kartat on esitetty 5 km ruutukoolla (karkea rajaus) sekä 1 km ja 250 m ruutukoolla (tarkempi rajaus). Paikkatietoaineistojen lisäksi työhön on koottu kirjallisuusmateriaalia ja erilaisia tilastoaineistoja. Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella on valmistumassa raportti, jossa Itä-Suomen aluerakenteen peruspiirteitä ja muutostrendejä tarkastellaan eurooppalaisesta näkökulmasta (Eskelinen ym. 2006). Raportissa esitetään arvioita siitä, miten eurooppalaiset vaikutteet ovat heijastumassa aluesuunnittelun kentällä ja miten sijainniltaan syrjäinen ja useissa suhteissa EU-alueen keskiarvoista huomattavasti poikkeava Itä-Suomi asemoituu EU-Euroopassa. Raportti täydentää tätä asiakirjaa väestön ja yhdyskuntarakenteen kehityksen analyysin osalta ja sitä on myös käytetty tämän asiakirjan tausta-aineistona. 2. ITÄ-SUOMI -OHJELMAN KESKEISET PAINOTUKSET Itä-Suomi -ohjelma on itäisen Suomen suuret tulevaisuuden kysymykset -projektin loppuraportti, joka valmistui vuonna 2005 ja käsitti viiden itäsuomalaisen maakunnan alueen. Hankkeen tavoitteena oli hakea Itä-Suomen myönteistä kehitystä vauhdittavia makrohankkeita ja toimintamalleja. Ohjelman puitteissa kehitettiin 14 makrohanketta (Itä-Suomi -ohjelma, 2005). Itä-Suomi työryhmän visiona on, että Itä-Suomi on globaalisti kilpailukykyinen ja avautunut osaamisen, yrittämisen ja elämisen ympäristö, jolle Venäjän läheisyys on vahvuus. Itä-Suomi - ohjelmalla on kolme keskeistä painotusta: I Kansainvälisesti kilpailukykyinen elinkeinoelämä ja innovaatiojärjestelmä II Vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri III Uudistumiskykyinen hyvinvointiyhteiskunta. Keskeisenä tehtävänä kansainvälistymisen kehittämisessä ovat yliopistot ja niiden kehittäminen, jolloin saavutetaan kansainvälisen tason huippuosaamista. Korkeakoulujen kilpailukyky kuitenkin edellyttää niiden entistä vahvempaa profiloitumista, yhteistyötä sekä monipuolisten osaamiskeskittymien syntymistä niiden ympärille. Suomen metsäsektorilla, mikä on vahvasti painottunut Itä-Suomeen, on merkittävä rooli kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässä. Ohjelman toisena keskeisenä painotuksena nähdään vetovoimainen elinympäristö ja infrastruktuurin toimivuus. Itä-Suomen vahvuus on yhdyskunnissa, erityisesti sen kaupungeissa ja kylis- 4
5 sä, joissa yhdistyvät kaupunkimaisuuden, maaseutumaisuuden sekä luonnonläheisyyden edut. Toisaalta aluekeskuksilla on merkittävä rooli, koska ne tarjoavat vetovoimaisia elinympäristöjä ja mahdollisuuksia kansainvälisen huipputason osaajille ja yhä lisääntyvässä määrin ulkomaalaisille. Ympäröivän maaseudun asemaa pyritään kuitenkin parantamaan muun muassa lisäämällä työllistymismahdollisuuksia tukemalla etä- ja joustotyötä. Erityisesti yliopistopaikkakuntien työssäkäyntialueet nähdään korkean osaamisen työpaikoille vetovoimaisina alueina. Kolmas painoala on hyvinvointiyhteiskunnan uudistumiskyky. Kriittisenä tekijänä mainitaan, että Itä-Suomi ei kykene nykyisellään tuottamaan väestönsä tarvitsemaa hyvinvointipalvelujen rahoitusperustaa. Ensisijaisina kehittämiskohteina nähdään tietoyhteiskunnan osaamisvaatimukset, liiketoimintaosaaminen ja työvoiman täydennyskoulutus. Muuhun Suomeen verrattuna Itä-Suomea koettelevat voimakkaammin sekä väestöllisen että taloudellisen huoltosuhteen heikkeneminen, mikä johtuu väestörakenteen vanhenemisesta. Näin ollen pyrkimys väestörakenteen tasapainottamiseen on merkittävä tekijä Itä-Suomen kehittämisessä. 2.1 ALUERAKENNETYÖN KYTKEYTYMINEN ITÄ-SUOMI -OHJELMAAN Itä-Suomen aluerakenteen suuntaviivat -hanke on jatkotyötä Itä-Suomi-ohjelmalle, erityisesti sen toisen painopisteen "vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri" osalta. Käsillä olevassa työssä vahvistettiin ja täsmennettiin Itä-Suomen maakuntien näkemyksiä ja tahtotilaa aluerakenteen ja aluesuunnittelun osalta. Tämä valmistelu tuki suoraan Itä-Suomi -ohjelmaan kuuluvan makrohankkeen (M7) Itä-Suomen strategiset liikennehankkeet valmistelua, jota toteutettiin samanaikaisesti. Itä-Suomen aluerakenteen suuntaviivat -asiakirja antaa tavoitteet ja suuntaviivat Itä- Suomen neuvottelukunnan ja Itä-Suomen maakuntien yhteistyölle aluerakenteen kehittämisessä ja strategisten liikenne- ja infrahankkeiden edistämisessä. Kansainvälistymisen osalta Itä-Suomen aluerakennetarkastelu tuo yhä lähemmin esille Venäjälähtöisen näkökulman, mikä näkyy Itä-Suomessa erityisesti yhteistyönä ja yhteysverkostojen kehittämisenä. Näiden lisäksi yhä vahvempi Eurooppa-suuntautuneisuus lisää Itä-Suomen kansainvälistä asemaa ja kilpailukykyä. Itä-Suomen aluerakennetarkastelussa työssäkäyntialueet ovat erityisen käsittelyn kohteena elinvoimaisina elinympäristöinä, sillä nämä alueet esiintyvät kaikkien neljän käsitellyn perusteeman kautta. Lisäksi työssäkäyntialueet ovat merkittävimpiä osaamiskeskusalueita, jotka nähdään nykyisten ja tulevaisuuden avainyritysten sijaintipaikkoina. Toisaalta, aluerakennetarkastelussa otetaan huomioon Itä-Suomen vahva maaseudun asema merkittävinä luonnon- ja kulttuuriympäristön kehittämisalueina, mutta myös raaka-aineiden lähtöalueina. Maaseutu on muun muassa tärkeää bioenergian hankinta-aluetta Itä-Suomessa. Bioenergia nähdäänkin tulevaisuuden energiavarana Itä- Suomessa. Lisäksi, koska aika etäisyys kutistuu liikenneyhteyksien parantumisen myötä ja työpaikat keskittyvät yhä enemmän aluekeskuksiin niin maaseutualueet liittyvät yhä kiinteämmin kaupunkiseutujen työssäkäyntialueisiin. Aluerakennetyössä harvaan asutun maaseudun tärkeää asemaa korostavat myös monipuoliset matkailuvetovoimaa lisäävät tekijät. Itä-Suomessa on runsaasti kansallispuistoja, retkeilyalueita sekä historiallisesti tunnettuja kohteita, kuten Salpalinjan tukikohdat. Lakeland imagon kohottaminen: Saimaa-Pielinen maailmanperintökohteeksi on yksi Itä-Suomi -ohjelman makrohankkeista (M6). Makrohankkeen toteuttamissuunnittelu on tehty osana Spatial North -hanketta kuten Itä- Suomen aluerakennetarkastelukin. 5
6 3. ITÄ-SUOMI IDÄN JA LÄNNEN RAJALLA Itä-Suomi sijoittuu EU:n rajalle, Suomen ja Venäjän rajalle, Itämeren ja Barentsin vaikutusalueiden rajalle sekä luonto- ja kulttuurirajalle. Itä-Suomesta on kansallisesti tarkasteltuna hyvät verkostolliset yhteydet Etelä-, Länsi- ja Pohjois-Suomeen sekä Venäjälle (kuvat 1 ja 2). Monipuolisten liikenneverkostojen ansiosta Itä-Suomi kytkeytyy hyvin muun muassa etelärannikon, Oulun sekä muihin Perämeren satamiin ja näin ollen vahvistaa aluerakenteellista kilpailukykyä. Valtatiet 5 ja 6 ovat tärkeimmät pohjois etelä -suuntaiset liikenneväylät. Myös itä länsi -yhteydet ovat suhteellisen kattavat (kuva 1). Raideliikenneverkko on Itä-Suomessa kohtuullisen hyvä, mutta kaipaa kunnostamista, että tavara- ja henkilöliikenteen edelleen kehittäminen mahdollistuu ja nykytilanteen ruuhkat voidaan purkaa. Itä-Suomen kuusi kansainvälistä lentokenttää toimivat hyvin, mutta lentoliikenteen edelleen kehittäminen on ajankohtaista paremman kansallisen että kansainvälisen toimintaympäristön edellytyksien saavuttamiseksi. Itä-Suomen syväväyläverkosto yhdistyy Saimaan kanavaan, mikä on merkittävä väylä Suomenlahden ja Venäjän suuntaan. Liikenneverkoston kytkeminen muuhun Suomeen edistää myös Itä-Suomen ja muiden maakuntien yhteistoimintaa. Liikenneverkostolla ja logistiikalla on tärkeä merkitys alueiden kehittymiselle. Venäjän, ja erityisesti Pietarin, mutta myös Karjalan sekä Barentsin alueen läheisyys on erityinen vahvuus Itä-Suomelle, johon panostetaan kaikilla yhteistyön osaamisalueilla. Itä-Suomen maakunnilla on useita yhteistyöhankkeita Venäjän lähialueiden, kuten Pietarin, Euregio Kareliaalueen sekä Barentsin alueen kanssa (liite 1). Lisäksi useat näistä lähialue- ja edunvalvontahankkeista koskevat useaa Itä-Suomen maakuntaa, mikä nähdään vahvuutena Itä-Suomen kehittämiselle. Tavoitteena onkin, että tätä kautta maakunnat saataisiin yhä enemmän tukemaan toisiaan, millä on edelleen positiivinen vaikutus tehokkaamman sisäisen ja ulkoisen kilpailukyvyn saavuttamiselle. Venäjän lähialueilta on myös tehty aluerakennetarkasteluja (Euregio Karelia - aluerakenne, 2000; Euregio Karelia - aluerakenne 2000+, 2005), joiden hyödyntäminen ja vertailu Itä-Suomen kanssa edistää rajan molemminpuolisia alueita. 6
7 Kuva 1. Itä-Suomelle tärkeät sisäiset yhteydet suhteessa muihin kansallisiin liikenneverkostoihin (lähde: Genimap). Kansallisten yhteyksien lisäksi myös alueen kannalta tärkeitä ulkoisia yhteyksiä (kuva 2) pyritään vahvistamaan ja hyödyntämään tehokkaammin. Liikenneyhteyksien parantaminen Venäjän suuntaan nähdään tarpeellisena matkailun, mitä suurimmassa määrin tavaraliikenteen, mutta myös muun saavutettavuuden näkökulmasta (taulukko 1). Venäjälähtöisesti tämä tarkoittaa yhä kasvavaa markkinoiden avautumista, kun Venäjän/Pietarin alueen ennustettu taloudellinen kasvu voimistuu. Venäjän asukasta kohden lasketun BKT:n ennustetaan kasvavan 2,8 -kertaiseksi ja Suomen viennin ja tuonnin arvioidaan kasvavan yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Suomen ja Venäjän yhteistyöllä liikenneyhteyksien parantaminen on jo tehostunut muun muassa Pietarin ja Suomen rajan välisen maantieyhteyden kehittämisen (Corridor 9A) muodossa. Myös EU:n pohjoinen ulottuvuus ja Barentsin alueen yhteistyön kehittäminen edellyttää liikenneyhteyksien parantamista. Lisäksi, liikenneyhteyksien vahvistaminen Etelä-Suomeen avaa nykyistä enemmän 7
8 tärkeitä yhteyksiä myös Itämerelle ja Keski-Eurooppaan. Tähän päästään edelleen kehittämällä tärkeitä Itä-Suomen maakuntien kautta kulkevia liikenneyhteyksiä, kuten VT 5 ja VT 6:tta sekä niiden lähialueita mukaan lukien ratayhteyksien ja lentoliikenteen parantaminen. Kuva 2. Itä-Suomen asema suhteessa tärkeimpiin muihin keskuksiin ja alueisiin (lähde: Genimap). Liitteessä 2 on esitetty Itämeren alueen bruttokansantuotetta kuvaava kartta, josta ilmenee millainen talouskuilu vallitsee eri alueiden välillä. Suomen tasolla mitattuna Helsingin seutu erottuu selkeästi muusta maasta Itä-Suomen BKT:n ollessa suhteellisen pieni. Pietarin asema korostuu Venäjän lähialueilla. Tässä suhteessa, Itä-Suomella on potentiaalia ja mahdollisuuksia, jotka täytyy hyödyntää suuntautuessa Etelä-Suomeen ja Pietarin suuntaan ja tätä kautta edelleen muualle Keski- Eurooppaan. Liitteessä 3 on esitetty väestömäärän jakautuminen Itämeren alueella. Itä-Suomessa on nähtävillä vähenevä väestömäärä suhteessa Etelä-Suomeen. Muissa pohjoismaissa näkyy myös, että kasvukeskuksissa sekä väestömäärä että BKT kasvaa, kun taas syrjäiset alueet ovat väestötappion ja alhaisen BKT:n omaavia alueita. Pietari, lähes 5 miljoonaan asukkaan metropolina, on Itä-Suomelle tärkein lähellä oleva ulkomainen kaupunki (ks. liitteet 2 ja 3). Pietarin vaikutus näkyy laajasti Itä- Suomessa sekä taloudellisen toiminnan, liikenneverkostojen sekä yhteisten lähialuehankkeiden muodossa. Pietarin lisäksi myös muut Venäjän lähialueet, kuten Petroskoi ja Kostamus ovat lähellä. Näiden lisäksi myös Barentsin alueen kehittäminen lisää Itä-Suomen innovatiivista kehittämistä (liite 4). Barentsin alueella onkin kehitteillä useita alueita vahvistavia hankkeita ja useita eri teolli- 8
9 suuden ja matkailun alalle suuntautuvia klustereita, joiden suora vaikutus Itä-Suomeen ennustetaan tulevaisuudessa olevan merkittävä. Itä-Suomen sijainti on Euroopan tasolla mitattuna periferiaa, jossa saavutettavuus erityisesti Keski-Eurooppaan nähdään haasteena. Suomen sisällä Itä-Suomen saavutettavuus pääkaupunkiseudulle on matka-aikoina huonompi kuin sen etäisyyksien perusteella kuuluisi olla. Itä-Suomi ei ole vielä kokonaan pystynyt hyödyntämään omaa suhteellista sijaintietuaan, vaikka tilanne on tieliikenteen osalta osittain korjautunut mm. Lahden moottoritien valmistuttua ja raideliikenteen osalta paranemassa Kerava-Lahti oikoradan ja Savonradan parannustöiden edetessä. Pääliikenneväylien lisäksi saavutettavuuteen ja matka-aikoihin vaikuttaa merkittävästi Itä-Suomelle tyypillisen laajan alemman tieverkon kunto ja toimivuus. Valtakunnallisesti, ja lähialueet huomioiden, aika etäisyys -saavutettavuus on kuitenkin suhteellisen hyvä (taulukko 1) muutoin paitsi rautateitse tapahtuvassa henkilöliikenteessä. Lisäksi rajanylityspaikkojen toimivuutta on toistaiseksi vaikea ennustaa. Saavutettavuutta Keski-Eurooppaan pyritään jatkuvasti parantamaan, mutta tällä hetkellä Euroopan keskitasoon nähden Itä-Suomen saavutettavuus on suhteellisen heikko (liite 5). Taulukko 1. Itä-Suomen maakuntakeskuksien sekä Venäjän lähialueiden väliset aika etäisyydet. ETÄISYYKSIÄ; linnuntietä pitkin (km) / tietä pitkin (km) / ajoaika nopeudella 80km/h (h;min) Kajaani Kuopio Joensuu Mikkeli Lappeenranta Kajaani Kuopio 146 / 169 / 2;06 Joensuu 206 / 230 / 2; / 136 / 1;42 Mikkeli 283 / 332 / 4; / 164 / 2; / 209 / 2;36 Lappeenranta 350 / 446 / 5; / 277 / 3; / 235 / 2;56 88 / 118 / 1;28 Helsinki 472 / 551 / 6; / 382 / 4; / 437 / 5; / 228 / 2; / 221 / 2;45 Pietari* 490 / 650 / 8; / 483 / 6; / 447 / 5; / 321 / 4; / 213 / 2;40 Petroskoi* 432 / 631 / 7; / 537 / 6; / 401 / 5; / 654 / 8; / 537 / 6;40 Kostamus* 160 / 171 / 2; / 319 / 3; / 317 / 3; / 482 / 6; / 550 / 6;52 * rajalla vietettyä aikaa ei ole huomioitu. 3.1 ITÄ-SUOMEN YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITYSLINJAT Itä-Suomen aluerakenteen kehitysviivat voidaan jakaa historiallisessa tarkastelussa neljään päävaiheeseen: Ensimmäistä vaihetta, erämaan valloituksen ja katolisen kirkon aikaa ( ) kuvastavat idän ja lännen kohtaaminen Novgorodin ja Ruotsin kauppaintressien sekä itäisen ja läntisen kirkon käännytystyön myötä. Pähkinäsaaren rauhassa alue sidottiin osaksi länttä, Ruotsia ja katolista kirkkoa. Viipuri perustettiin kehityksen tueksi. Alueprofiililtaan Itä-Suomi oli tällöin erämaata ja rajaseutua, jossa harjoitettiin turkiskauppaa sekä kaskitaloutta. Liikenteen valtaväylinä toimivat vesitiet sekä muut luontaiset kulkuyhteydet. Toisessa vaiheessa, Kruunun vallan ja luterilaisen kirkon vakiinnuttamisen aikana ( ) Itä-Suomi oli kaskirukiin ja tervan tuottaja-aluetta sekä Ruotsin suurvaltasotien sotamiesten rekrytointialuetta luvulla alkoi myös voimakas muuttoliike Itä-Suomen eteläosista Kainuun ja Oulun suuntaan luvun kuluessa tervasta tuli tärkein vientituote. Saavutettavuus kaupan keskuksesta eli Viipurista oli edelleen pääosin luontaisten kulkuyhteyksien varassa, mutta säilyi avoimena vuoteen 1721 saakka, jolloin Uudenkaupungin rauhan raja katkaisi kauppareitit Viipuriin. Ruotsin itäraja oli ollut vuodesta 1617 saakka kaukana Karjalassa, Inkerinmaalla ja Baltiassa. Talvija vesitiet olivat edelleen liikennejärjestelmän perusta. Alueprofiilin avainsanoja olivat tällöin Suurvalta Ruotsi, suurvaltasodat sekä muuttoliikkeen voimistuminen. 9
10 Kolmannessa vaiheessa, Pietarin imun ja vaikutuksen kaudella ( ) Itä-Suomen nykyisinkin jatkuva profiili metsäteollisuuden raaka-ainevarastona syntyi, kun sahatavaran vienti rajan yli Saimaalta Viipuriin sallittiin. Tällöin Saimaalle perustettiin ensimmäiset sahat ja 1800-luvun aikana koko Itä-Suomesta tuli Pietarin huoltoaluetta, josta vietiin mm. voita, halkoja ja työvoimaa kasvavan suurkaupungin markkinoille. Pietarin voimistumisen myötä myös Itä-Suomen saavutettavuus parani merkittävästi, kun lähelle syntyi metropoli luku oli voimakkaan väestönkasvun aikaa. Kainuussa tervantuotanto ja sen kauppaaminen jatkui 1900-luvun vaihteeseen asti vahvana ja sitoi alueen edelleen Oulun vaikutuspiiriin. Tällä aikajaksolla Itä-suomi profiloitui teollistumisen ja muuttoliikkeen myötä Pietarin huolto- ja raaka-ainevarastoksi. Tällöin myös nykyinen aluerakenne ja liikennejärjestelmä alkoivat muodostua. Neljättä vaihetta, itsenäisen Suomen alkuaikaa (1917 ) leimasi teknologian laaja käyttöönotto ihmisten toiminnan eri sektoreilla luvulla tekniset innovaatiot tehostivat tuotantoa ja helpottivat ihmisten arkielämää. Samalla tuotannosta vapautui voimavaroja palveluihin, joka edelleen monimuotoisti yhteiskuntaa. Puuraaka-aineeseen perustuva teollistuminen oli luonut koko Itä-Suomeen yhdyskuntarakenteen, johon kuului tehtäviltään erikoistuneita keskuksia Suomenlahden rannikon satamakaupungeista Saimaan vesistöalueen latvavesien metsätyömieskyliin saakka. Kehitys johti ensin agraariyhteiskunnan huippupisteeseen ja heti sen jälkeen kiintyvään kaupungistumiseen ja maaseudun taantumaan. Koko Itä-Suomen saavutettavuus heikkeni oleellisesti toisen maailmansodan jälkeen, jolloin Itä-Suomi koki raskaita aluemenetyksiä ja raja suljettiin. Siihen saakka Itä- Suomen ehdoton keskus Viipuri, johon koko alueen infrastruktuuri oli suuntautunut, jäi rajan taakse. Myös Saimaan kanava suljettiin. Tämän jälkeen 1950-luvulla Itä-Suomessa maaseudun kylien ja tilojen määrää kohosi huippuunsa muun muassa karjalaisten siirtolaisten asuttamistoiminnan johdosta. Pohjoismainen hyvinvointivaltio toteutui Suomessa 1970-luvulla ja globalisaation vahvaan virtaan Suomen talous kytkeytyi 1990-luvulla. Viime vuosikymmeninä Itä-Suomen ja koko maan väestömuutoksessa ja aluerakennekehityksessä tapahtuvat kolme pääprosessia ovat olleet maaseudun väestön väheneminen, väestön alueellinen keskittyminen ja kaupunkiseutujen asutuksen hajautuminen. Nykyisin Itä-Suomen väestö on likipitäen sama kuin sata vuotta sitten (Eskelinen ja Niiranen 2003). Viimeaikainen kehitys (autoistuminen ja IT -teknologia) on johtanut työn, asumisen ja vapaaajan sekoittumiseen, aika- ja paikkasidonnaisuuden murtumiseen, erilaisiin megatrendeihin ja marginaalisiin ilmiöihin. Perinteinen yhdyskunta- ja palvelurakenne sekä sen varaan rakentuneet hallinnolliset rajat ja aluejaot ovat menettäneet osin merkityksensä eivätkä vastaa ihmisten ja elinkeinoelämän toimintaympäristöä. Valtakunnallinen runkoverkosto parantaa liikenneyhteyksiä etenkin keskusten välillä. Media- ja tietoliikenne on tuonut maailman ja globaalin kaupan jokaiseen olohuoneeseen. Saavutettavuus, väestö- ja markkinapotentiaali sekä vetovoima- ja viihtyvyystekijät ovat aluerakenteen kilpailukyvyn avainsanoja - osaajat määrittävät tulevaisuuden aluerakenteen menestyjät. Globaalin talouden ja kilpailukyvyn seurauksena hidas ja kilpailukyvytön talousalue sekä palvelu- ja yhdyskuntarakenne pyritään ohittamaan. Liikennejärjestelmissä korostuu kansainvälinen lentoliikenne sekä globaalit viestintäyhteydet, Internet ja mobiiliviestintä. Globalisoituva kilpailu on samalla nostanut paikallisuuden merkitystä; erityisesti tietointensiivisen yritystoiminnan kehitysedellytykset ovat kasvavassa määrin riippuvaisia paikallisesta innovaatioympäristöstä ja sen toimivuudesta. Fyysisten tekijöiden ohella siinä korostuvat ihmisten vuorovaikutuksen ja osaamisen kehittämisen "infra". 10
11 4. ITÄ-SUOMEN ERITYISPIIRTEET 4.1 ITÄ-SUOMEN PROFIILI - VERTAILU MUUHUN SUOMEEN Itä-Suomen profiilitarkastelussa yhdistyvät erityispiirteet suhteutettuna muuhun Suomeen (kuva 3). Itä-Suomen väestönosuus Suomen kokonaismäärästä on 15,2 %, jota pidetään tasona, johon muita tunnuksia verrataan. Kuvasta nähdään, että metsätalouteen, rakentamiseen ja matkailuun on Itä-Suomessa panostettu ja niihin onkin hyvät edellytykset. Sen sijaan esimerkiksi työpaikkojen määrässä Itä-Suomi jää muuta maata jälkeen. Rajojen yli maahan tuotu puu (m3) Ves istöala Rantaviiva Puuta (m3) Vapaa-ajan asunnot Metsätalousmaata (m2) Maa-ja metsätalouden työpaikat Maa-ala Asuinrakennukset Raakapuun tarpeesta* Keskiasteen tutkinnon suorittaneet vuotiaat vuotiaat Autojen määrä AMK opiskelijoiden määrä Väestö Työllinen työvoima Työpaikat Toimivat yritykset Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet BKT Yliopisto-opiskelijoiden määrä Teollinen tuotanto Natura-alue Itä-Suomen profiili IS-aluerakenne luonnos % koko maasta *Itä-Suomen rajojen yli tuodusta koko maan vuosittaisesta metsäteollisuuden raakapuuntarpeesta. Kuva 3. Itä-Suomen profiilitarkastelu. 11
12 4.2 VÄESTÖ Itä-Suomen asukasluku on ( ), mikä on 15,2 % on maan väestöstä, asukastiheyden ollessa 10,6 as./km 2. Väestön ikärakenne on Itä-Suomessa painottunut keski-ikäisiin ja keskimääräisesti eniten on ikäluokkaa vuotta (kuva 4) 8,3 % -osuudella, kun koko Suomessa tämän ikäluokan osuus on 7,9 %. Väestön kokonaismuutos kaudella oli -2,2 %, kun keskimäärin koko Suomessa väestömäärä kasvoi 1,4 %:lla (liite 6). Tilastokeskuksen ikärakennetilastot osoittavat ikärakenteen selkeää vanhenemista (joka on yleinen trendi Suomessa ja Euroopassakin), mutta joka on tällä alueella muuta maata voimakkaampaa. Myös Itä-Suomi -ohjelma toi tätä voimakkaasti esille. Toisaalta (kuva 4) on nähtävillä, että tulevaisuudessa eläköityvän ikäluokan korvaava sukupolvi osittain täyttää tämän aukon. Tulevaisuudessa ikärakenteen vanhenemisella arvioidaan olevan suora vaikutus palvelutarpeiden muuttumiseen. Kokonaisväestö Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-savo Pohjois-karjala Kainuu Väestömäärä (hlöä) Ikäluokka (v.) Kuva 4. Väestömäärä ikäluokittain Itä-Suomessa vuonna Palkkien päällä on esitetty kokonaisväestömäärä ja viivoina maakuntien ikäluokittaiset osuudet (lähde: Tilastokeskus). Itä-Suomen väestömäärä on EU:n mittakaavassa alhainen ja väestö on painottunut pääasiassa maakuntien keskusalueille (kuva 5), jotka toimivat vetovoimina sekä maakunnan sisälle, mutta myös maakunnan ulkopuolelle. Huomioitavaa on, että asutus keskittyy maakuntakeskuksien lisäksi päätieverkoston (VT 5 ja VT 6) ympärille. Itä-Suomen harvaan asuttu käytävä ulottuu luode kaakko suunnassa Itä-Suomen halki kattaen alueet Koitereen pohjoispuolelta edelleen Maanselän halki Oulujärven eteläpuolelle. Liitteessä 7 on esitetty Itä-Suomen maakuntien ikä- ja sukupuolirakenteen jakautuminen vuonna 2005 verrattuna Suomen vastaaviin lukuihin. Nähdään, että työssäkäyvän ikäluokan osuus on Itä-Suomessa keskimäärin pienempi, kuin muualla maassa. Muutoin luvut näyttävät tukevan Suomen keskimääräisiä lukuja. 12
13 Kuva 5. Väestöntiheys 1 km ruudulla Itä-Suomessa sekä maakuntakeskuksien asukasmäärät (lähde: YKR, aineisto vuodelta 2002). 13
14 Tarkastellessa väestönmuutosta maakunnittain vuosien 1980 ja 2002 välillä (kuva 6) havaitaan, että erot maakuntien välillä eivät ole dramaattisen suuria. Kainuussa on vähiten väestöltään väheneviä ruutuja, mutta vastaavasti eniten niitä, jotka ovat tyhjiä jo ennestään. Vastaavasti miltei kauttaaltaan asutussa Etelä-Savossa on suhteellisesti eniten alueita, joiden asukasluku on pienentynyt. Pohjois- Savossa on eniten ruutuja, joiden väestömäärä on kasvanut (Eskelinen ym. 2006). 90 % 80 % 70 % Osuus ruuduista 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Etelä-Savo Pohjois- Karjala Pohjois- Savo Kainuu Etelä-Karjala Itä-Suomi Tyhjät ruudut Asukasluku kasvoi Ei muutosta Asukasluku vähentyi Kuva 6. Väestömuutos maakunnittain Itä-Suomessa : asukasluvultaan kasvavien, pienenevien, entisellään olevien ja tyhjien ruutujen (5 5 kilometriä) osuudet pinta-alasta vuosina Väestön alueellista keskittymistä havainnollistetaan kuvassa 7. Siinä esitetään (tiheimmin asutut) ruudut, joissa asui 70 prosenttia Itä-Suomen väestöstä aikajaksona Suunta on odotusten mukainen. Vuonna 1980 Itä-Suomen väestöstä 70 prosenttia asui 304 ruudussa, jotka kattoivat noin 7,3 prosenttia Itä-Suomen pinta-alasta. Vuonna 2002 näitä ruutuja oli enää 151 kappaletta, ja niiden osuus pinta-alasta oli 3,6 prosenttia. Maakuntien väliset erot ovat väestön alueellisen keskittymisen osalta varsin suuria. Vuonna 2002 väestö oli selvimmin alueellisesti keskittynyt Kainuussa ja vähiten Etelä-Karjalassa, jossa myös vuoden 1980 jälkeen tapahtunut muutos on varsin pieni. Kainuun ohella väestön alueellinen keskittyminen on ollut erityisen nopeaa Etelä-Savossa, jossa 70 prosenttia maakunnan asukasluvusta sisältävän alueen osuus maakunnan pinta-alasta on supistunut miltei 7 prosenttiyksikköä eli alle puoleen vuoden 1980 tilanteeseen verrattuna. Itä-Suomen maakunnista Kainuun yhdyskuntarakenne on selkeimmin muuttumassa kohti mallia, jossa miltei asumaton metsäalue saartaa joitakin asutuskeskittymiä, joista selvästi tärkeimmät ovat Kajaanin ja Sotkamon seutu. 14
15 14 % %-osuus kokonaispinta-alasta 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Etelä-Savo Pohjois- Karjala Pohjois- Savo Kainuu Etelä- Karjala Itä-Suomi Kuva 7. Itä-Suomen väestön alueellinen keskittyminen vuosina % maakunnan asukasluvusta sisältävän alueen osuus maakunnan pinta-alasta. Ulkomaalaisten osuus Itä-Suomessa näkyy varsinkin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa venäläisten suurena määränä ja kaikkialla Itä-Suomessa maahanmuuttajien määränä (taulukko 2). Ulkomaalaisten osuus Suomessa vuonna oli 2,1 prosenttia väestöstä, kun Itä-Suomessa vastaava luku oli 1,2 %. Lisäksi yliopistopaikkakunnilla vaihto-opiskelijoiden osuus on merkittävä; Joensuun yliopistossa opiskelevista on 6,5 % ulkomaalaisia. Vastaavat lukemat Kuopiossa ovat 2,3 % ja Lappeenrannassa 2,8 %. Taulukko 2. Ulkomaalaisten osuudet Itä-Suomen maakunnissa 2005 (lähde: Tilastokeskus). Maakunta Ulkomaalaisia % väestöstä Venäläiset % väestöstä Etelä-Karjala , ,3 Etelä-Savo , ,5 Pohjois-Savo , ,3 Pohjois-Karjala , ,8 Kainuu , ,5 Yhteensä , ,6 4.3 TYÖPAIKAT, ELINKEINOT JA OSAAMISALUEET Työpaikat Väestökeskittymät ja työssäkäyntialueet (kuvat 5 ja 8) noudattavat samoja suuntaviivoja, ts. siellä missä on väestöpotentiaalia ovat myös suurimmat työssäkäyntialueet. Myös nykyinen muuttoliike kohti aluekeskuksia korostuu Itä-Suomessa. Tässä suhteessa maakuntakeskuksilla on tärkeä merkitys kunnille ja kuntarajat ylittävälle toiminnalle. Ne toimivatkin ylikunnallisina vetovoimaalueina sekä pyrkivät houkuttelemaan maakuntaan ulkopuolista yrittäjyyttä ja pääomaa. 15
16 Itä-Suomen osuus maan työpaikoista ja työllisestä työvoimasta on 13,7 %. Työttömyysaste on 15,9 %, kun se on koko maassa keskimäärin 11,8 %. Elinkeinorakenne on painottunut alkutuotantoon, sillä maa- ja metsätalouden sekä kalatalouden osuus koko maan työllisestä työvoimasta on 25,6 %. Itä-Suomi onkin perinteisesti ollut vahva maa- ja metsätalousalue ja se on edelleen monin paikoin tärkein työllistäjä. Näiden osuus on 25,7 % koko maan maa- ja metsätalouden työpaikoista ja 7,8 % Itä-Suomen kaikkien toimialojen työpaikoista. Itä-Suomen metsät ovat monimuotoisia ja suurin osa puutavarasta saadaan omilta lähialueilta, mistä johtuen meillä on kansainvälisesti merkittävää metsäteollisuutta ja puuteknologiaosaamista. Itä-Suomessa on metsätalousmaata keskimäärin 8,8 ha/asukas ja puuta 913 m 3 /asukas (Etelä-Karjalan osuudessa on Kouvolan seutu mukana). Taulukossa 3 on esitetty Itä-Suomen maakuntien maatilatilasto. Suhteellisesti eniten maatiloja on Pohjois-Savossa 7,1 % osuudella. Maatilojen määrä Suomessa on vähentynyt 56 % vuoden 1990 jälkeen, kun taas Itä-Suomessa maatalouden työvoimaan nähden tilojen väheneminen ei ole ollut niin nopeaa. Taulukko 3. Maatilojen lukumäärä Itä-Suomessa vuonna 2004 (lähde: Maatilastollinen vuosikirja, 2006). MAATILAT yhteensä % Suomesta pinta-ala (ha) % Suomesta Kainuu , ,5 Pohjois-Savo , ,2 Pohjois-Karjala , ,2 Etelä-Savo , ,0 Etelä-Karjala , ,4 Suomi Kuvaan 8 on laskettu työssäkäyntialueet Suomen kuntaliiton (2005) määrittämille työssäkäyntikeskusalueille. Liitteessä 8 on lisäksi tarkemmin esitetty maakuntakeskuksien työssäkäyntialueet. Perinteisesti työssäkäyntialueet lasketaan kuntarajojen mukaan. Tässä työssäkäyntialueet on kuitenkin määritetty ruutuaineistoon perustuen käsittäen ne solut, josta käydään suoraan tai yhden kunnan kautta vähintään 10 % osuudella töissä taajaman keskusalueella. Työssäkäyntialueen rajaus on tehty sen mukaan miten laajasti 10 %:n työssäkäyntialue jakautuu keskustaajaman ympärille. Vaihettumisalueiksi on merkitty alueet (solut), josta käydään töissä kahdessa tai useammassa keskustaajamassa, mutta ei niin merkittävästi kuin selvästi toistensa päällä olevat työssäkäyntialueet. Kuvassa 8 esitettyjen työssäkäyntialueiden ulkopuolella asuu noin 10 % Itä-Suomen väestöstä. Nämä ovat ns. pieniä työmarkkina alueita, joissa pendelöinti tapahtuu pääsääntöisesti kunnanrajojen sisällä ja työssäkäyntikeskus on pieni. Esitettyjen työssäkäyntialueiden sisällä sijaitsevat merkittävimmät palveluiden tarjoajat, suurin väestömäärä ja tärkeimmät työpaikkakeskittymät (Saavutettavuuden mittarit, 2006). Nykyinen aika etäisyyden supistuminen liikenneyhteyksien parantumisen myötä lisää kuitenkin myös keskusten ulkopuolisten alueiden tärkeyttä. Tämä on nähtävissä jo nykyisin muun muassa työssäkäyntialueiden vaihettumisalueilla, jolloin keskusten ulkopuoliset alueet osittain limittyvät keskusalueiden joukkoon. On kuitenkin yleisesti tiedossa, että syrjäisimmät alueet, jotka ovat todellisia väestökatoalueita, ovat tämän ulkopuolella. 16
17 Kuva 8. Itä-Suomen merkittävimmät työssäkäyntialueet (lähde: YKR, aineisto vuodelta 2000). Työssäkäyntialueet on laskettu Suomen kuntaliiton (2005) määrittämille työssäkäyntikeskusalueille. 17
18 Elinkeinot Itä-Suomessa on monipuolista yritysosaamista (kuva 9) ja vahvoja yhteisiä elinkeinorakenteen tekijöitä on erityisesti raaka-aineperusteisilla tuotantoaloilla kuten metsä-, muovi-, metallisekä rakennuskivi- ja teollisuusmineraaliteollisuudessa (liite 9). Rakennuskiven ja teollisuusmineraalien hyödyntäminen on yhä kasvavassa määrin nousemassa tärkeäksi elinkeinorakenteiden tekijäksi Itä-Suomessa. Jo nykyisin Itä-Suomessa on useita rakennuskivilouhimoita sekä teollisuusmineraaliesiintymiä. Pääkön (2005) mukaan edellä mainitut sekä elintarvike, koulutus, hyvinvointi, ICT sekä matkailu vastaa 49 % itäisen Suomen arvonlisäyksestä ja 54 % työpaikoista. Hänen mukaan Itä-Suomen aluetalouden veturialoja ovat nimenomaan muovi-metalli, elintarviketeollisuus sekä koko metsäklusteri. Kuva 9. Itä-Suomen suurimmat yritykset työpaikkojen määrällä mitattuna vuonna
19 Puuntuotannossa Itä-Suomella on omat, kattavat raaka-ainevarastot. Näiden lisäksi puutavaraa tuodaan myös Venäjän lähialueilta (taulukko 4). Itä-Suomen rajojen yli tuodaan 72,6 % koko Suomen puutavaramäärästä ja se vastaa noin 16,8 % koko maan vuosittaisesta metsäteollisuuden raakapuuntarpeesta (Metsätilastollinen vuosikirja, 2005). Venäjällä on useita potentiaalisia yritys yhteistyömahdollisuuksia Itä-Suomen kanssa (liite 10). Täten tavaraliikenteen ja logistiikan kehittämisellä on tärkeä merkitys myös elinkeinorakenteiden kehittämisessä. Vaalimaan jälkeen Suomen tärkeimmät rajanylityspaikat sijaitsevat Itä-Suomessa, mikä edistää koko Suomen asemaa Venäjän kauppaalueena. Suomen viisi tärkeintä vientimaata tällä hetkellä ovat Saksa, Ruotsi, Venäjä, Iso-Britannia ja Yhdysvallat (noin 45 % Suomen viennistä). Kolme suurinta tuontimaata ovat Saksa, Ruotsi ja Venäjä. Em. maat ovat merkittävimpiä kauppakumppaneita myös Itä-Suomelle. Taulukko 4. Itä-Suomen raja-asemilta maahan saapuvat puumäärät, 1000m 3 (lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2005). Maantie Rautatie Vesitie Vartius 599 Inari 274 Niirala Parikkala 310 Imatra Saimaan kanava Nuijamaa 402 Vainikkala Osaaminen Itä-Suomessa on laadukas ja kattava koulutusjärjestelmä (kuva 10). Itä-Suomessa sijaitsee kolme tiedeyliopistoa, kaksi yliopistokeskusta ja 14 ammattikorkeakoulua. Joensuun yliopistossa on 6540 opiskelijaa, joista vaihto-oppilaita 500. Vastaavat luvut Kuopion yliopistolle ovat 6200 (140) ja Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle 500 (138). Näiden lisäksi pysyvää yliopistokoulutusta tarjotaan mm. opettajankoulutuksen ja matkailualalla Kajaanissa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Itä- Suomen koulutusorganisaatiot panostavat virtuaaliopetukseen ja esim. lukioiden ja ammattikorkeakoulujen verkkokurssien tuottamisessa on myös suuralueen kattavaa hankeyhteistyötä. Lisäksi Etelä-Karjalassa aloittaa uusi metsäteollisuuspainotteinen lukio, jossa metsäteollisuus ja yliopisto ovat mukana. Se kouluttaa lukiolaiset 2. luokalta metsäteollisuuteen (tiettyjä kursseja) ja teollisuus takaa oppilaille harjoittelupaikan. Ko. koulutusohjelmaan kuuluu myös yliopisto-opintoja. Koulutuksen, tutkimuksen ja t & k -toiminnan muodostamia tunnustettuja osaamiskeskittymiä alueella on mm. hyvinvointi-, matkailu-, elintarvike- ja korkean teknologian aloilla. Osaamiskeskittymien syntymistä on tuettu teknologiakeskusten, tiedepuistojen ja kehitysyhtiöiden toiminnalla, osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmilla sekä rakentamalla ns. innovatiivisia toimintaympäristöjä yritysten, oppilaitosten ja tutkimusyksiköiden käyttöön. Osaamiskeskittymiin on sijoittunut globaaleilla markkinoilla toimivien yritysten tutkimus- ja kehitysyksiköitä (kuva 10). Itä-Suomen yliopistoilla on vahva rooli Venäjän yliopistojen kanssa toteutettavassa yhteistyössä - Cross-border University -hankkeessa, jossa suunnitellaan ja toteutetaan kaksoistutkintoja tuottavia yhteisiä koulutusohjelmia. Itäsuomalaista erikoisosaamista on siirretty Lappeenrannan, Joensuun ja Imatran kaupunkien yhteistyönä Venäjälle perustamalla suomalais-venäläinen Itä- Suomi -koulu. Näiden ohella Itä-Suomessa on monipuolista Pohjoisen ulottuvuuden tutkimusta, Venäjän raja-aluetutkimusta sekä merkittävää tutkimusyhteistyötä metsäsektorin eri aloilla. Kajaanin yliopistokeskus vastaa osaltaan Oulun yliopiston Venäjä-osaamisen kehittämisestä ja Kuhmossa toimii Ystävyydenpuiston tutkimuskeskus. 19
20 Kuva 10. Itä-Suomelle vahvat osaamisalueet
21 Itä-Suomi tarjoaa monipuolista matkailuosaamista. Kansainvälisesti kiinnostavia matkailukeskuksia ovat esimerkiksi Tahko, Koli, Vuokatti, Imatran kylpylä ja Imatrankoski, joiden kehittäminen lisää Itä-Suomen tunnettavuutta ja kenties tulevaisuudessa lisää laajempaakin matkailullista kiinnostavuutta. Matkailukeskuksissa kehitetään monipuolisia ja ympärivuotisia matkailuyritysten keskittymiä, joilla on siis myös monipuolinen oheisohjelmatarjonta. Itä-Suomi on rakentumassa kansainvälisessä matkailussa omaleimaiseksi alueeksi Lakeland -brandin avulla. Lakeland imagon kohottaminen: Saimaa-Pielinen maailmanperintökohteeksi on yksi Itä-Suomi ohjelman ylimaakunnallisista makrohankkeista ja se hakee parhaillaan pysyvämpää ja tiiviimpää organisaatiomuotoa. Lakeland -yhteistyön keskeinen tavoite on matkailun kansainvälisen markkinoinnin toteuttaminen ja alueen matkailun kansainvälistäminen. Itä-Suomessa on vahvoja kansainvälisesti tunnettuja kulttuurifestivaaleja sekä runsaasti pienempiä tapahtumia. Näiden yhteistyöllä on rakennettavissa Itä-Suomeen kasvava ja kansainvälistyvä kulttuurimatkailu, joka tietyin osin voi myös profiloitua idän ja lännen kulttuurien kohtaamisen teemaan (mm. Itä-Suomi -ohjelman East Side Story -hanke). Kansainvälinen toimintaympäristö näkyy Itä-Suomen matkailussa monin tavoin. Erityisesti Venäjän suunnalta saapuvat turistit nähdään tärkeänä tekijänä, ja se ilmenee lomakohteissa merkittävinä investointeina. Lisäksi Savonlinnan matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos lisää omalta osaltaan matkailualan tunnettavuutta Itä-Suomessa. Kuvassa 11 (vasen) on esitetty kävijämäärien mukaan Itä-Suomen merkittävimmät matkailukeskukset ja kuvassa 11 (oikea) maakunnittaisia matkailijoiden yöpymismääriä vuodelta Vuodepaikkojen määrällä mitattuna merkittävimmät kohteet Itä-Suomessa ovat: Tahko (6 000 vuodepaikkaa), Sotkamo Vuokatti (5 000), Ukkohalla Paljakka (2 200) ja Koli (1 500). Ulkomaalaisten matkailijoiden osalta venäläisten yöpymiset olivat vuonna 2005 Imatralla Helsingin jälkeen suurimmat Suomessa. Kun matkailukeskukset kuvassa 11 kytketään Itä-Suomen tapahtumien ja nähtävyyksien (kuva 12) yhteyteen, niin voidaan todeta, että Itä- Suomessa on jo tällä hetkellä hyvät edellytykset olla matkailullisesti erittäin vetovoimaista aluetta. 21
22 Kuva 11. Keskeisiä matkailukohteita Itä-Suomessa (vasen) ja matkailijoiden yöpymismääriä vuodelta 2005 (oikea) (lähde: MEK, 2004 ja maakuntien liitot). 22
23 Kuva 12. Keskeisiä tapahtumia ja nähtävyyksiä Itä-Suomessa. 23
24 4.4 RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Itä-Suomen nykyistä, hajanaista ja melko kattavaa asuttua ympäristöä havainnollistaa kuva 5 sivulla 13. Itä-Suomessa on rakennuksia noin 20 % koko Suomen osuudesta (liite 11). Rakentamisen kokonaisvolyymi oli vuonna 2005 noin x k-m2. Uusia asuinrakennuksia rakennettiin yhteensä noin x kpl, joista omakotitaloja on noin x %. Pääosa rakennushankkeista on nykyisin ylläpito- ja täydennysrakentamista (Tilastokeskus/ympäristökeskusten rakentamistilastot). Itä-Suomen keskusverkko muodostuu maakuntakeskuksista, seutukeskuksista, nykyisistä kuntakeskuksista ja muista aluerakenteellisesti tärkeistä keskuksista mm. tärkeistä matkailukeskuksista sekä taajamista. Itä-Suomella ei ole yhtä selvää keskusta. Eurooppalaisessa vertailussa koko Itä- Suomi näyttäytyy usean kaupungin maaseutuna, jolla on omien maakuntakeskusten lisäksi useita alueen ulkopuolella sijaitsevia pääkaupunkeja (Helsinki, Oulu, Pietari) ja muita merkittäviä keskuksia (Lahti, Jyväskylä). Väestökehitys on ratkaisevan tärkeä rakennetun ympäristön ja yhdyskuntarakenteen muutostekijä. Kun väestökehitystä tarkastellaan 5 5 kilometrin ruutuaineiston perusteella, aikavälillä noin kolme neljäsosaa Itä-Suomen alueesta on menettänyt väestöä. Samalla Itä-Suomen väestö on keskittynyt yhä pienemmälle alueelle. Vuonna prosenttia väestöstä asui alueella, joka vastaa noin 8 prosenttia maakuntien pinta-alasta, mutta vuonna 2002 vastaava väestömäärä sijoittui jo puolet pienemmälle alueelle (Eskelinen ym. 2006). Tällä hetkellä kasvukeskuksia ovat pääasiassa maakuntakeskukset. Maaseudun aluerakenne on ohentunut. Kaupungit ja muut keskukset ovat suhteellisen pieniä ja sijaitsevat kaukana toisistaan, joten Itä-Suomen keskusverkko ei peitä likimainkaan koko aluetta. Pääliikenneväylät ovat elintärkeitä, mutta ne yhdistävät vain erillisiä keskuspaikkoja. Kehityskäytäviä eli keskusten välille rakentuneita tuotantotoiminnan ja asutuksen nauhoja alueella ei juuri ole, joten Itä-Suomen aluerakenne on muuttumassa pistemäiseksi. Vaikka asutus on kokonaisuutena keskittynyt, suurimpien keskusten asutus ja yhdyskuntarakenne näyttäisi hajautuneen. Kaupunkialueet ovat laajentuneet ja niiden keskustat ovat menettäneet asukkaita. Suurimpien keskusten reuna-alueet ovat houkutelleet lapsiperheitä ja se on ainoa yhdyskuntatyyppi, jossa lasten ja nuorten osuus väestöstä on kasvanut. Lisäksi joillakin pienemmillä keskuksilla, kuten matkailukeskuksilla, matkailukohteiden lähikunnilla, uusien yrityskeskittymien alueilla ja päätieverkon ulottuvilla olevilla asuntoalueilla näyttäsi olevan kasvupotentiaalia. Itä-Suomessa on yli vapaa-ajan asuntoa ja loma-asuntojen määrä kasvoi vuonna 2005 noin x loma-asunnolla (Tilastokeskus/ympäristökeskusten rakentamistilastot). Nykyinen lomaasuntojen määrä vastaa noin 28 % koko Suomen vapaa-ajan asuntojen määrästä. Etelä-Savo ja Etelä-Karjala ovat tiheimmin asuttuja loma-asuntoalueita (kuva 13). Itä-Suomessa tiheimmät lomaasuntokeskittymät sijaitsevat maakuntakeskuksien läheisillä vesistöalueilla. Lisääntyvä vapaa-ajan asutus ja rantarakentaminen vaikuttaa yhdyskuntarakenteeseen kahdella tavalla. Yhtäältä se on vastavoima keskittymiselle ja siten se osaltaan tasapainottaa yhdyskuntarakenteen ja asutuksen kasautumiskehitystä. Toisaalta se hallitsemattomana voi johtaa yhdyskuntarakenteen tarpeettomaan hajautumiseen. Loma-asutuksen muodostuminen on ollut pääasiassa yhden tai kahden sukupolven ilmiö ja merkittävä osa kiinteistöistä on peräisin luvuilta. Nykyisin kuntien rakennusvalvonnan lupamenettelyn pääpaino onkin olemassa olevien loma-asuntojen peruskorjaamisessa ja varustetason nostamisessa, ei niinkään uudisrakentamisessa. Tähän liittyvät myös kiinteistöjen käytössä (isovanhemmat ja lapset perheineen samalla mökillä, tilan tarve) ja omistuksessa tapahtuvat muutospaineet (mökit siirtyvät perikunnille tai kokonaan uusille omistajaryhmille). 24
25 Kuva 13. Taajamien ja loma-asuntojen jakautuminen Itä-Suomessa 5 km:n ja 250m:n YKR- ruuduittain. 25
26 4.5 LIIKENNEVERKOSTO Tieliikenne Itä-Suomen liikenneverkko on suhteellisen kattava (kuva 14) ja maakuntakeskuksien maantieliikenteen saavutettavuus on hyvä (kuva 15). Saavutettavuus 30 km:n vyöhykkeellä tai 0,5 h mukaan kuvaa melko hyvin työssäkäyntialueen rajoja. Itä-Suomessa on yleisiä teitä n km, mikä vastaa n. 29 % Suomen tieverkostosta. Jokaista Itäsuomalaista kohden on 29 m yleisiä teitä. Metsätiet mukaan lukien tiestöä on 88 m/asukas. Kuva 14. Itä-Suomen nykyiset liikenneyhteydet. Kuva 15. Tieliikenteen saavutettavuus maakuntakeskuksiin 80 km/h keskinopeudella. Liikennemäärien suhteen (liite 12) päätieverkon liikennemäärät vaihtelevat. Vilkkaimmin liikennöidyt tieosuudet ovat VT 5 Iisalmesta etelään ( ajon./vrk., Kuopion kohdalla), VT 6 Imatralta etelään ( ajon./vrk. Lappeenrannan kohdalla), VT 6 ja VT 17 ( ajon./vrk. Joensuun kohdalla). Samoin muut maakunta- sekä kaupunkikeskukset vilkastuttavat lähialueillaan liikennettä muuhun maakuntaan verrattuna. Keskimäärin Itä-Suomen pääteillä liikkuu noin autoa/vrk. Päätieverkon lisäksi myös alempiasteisella tieverkolla on suuri merkitys Itä- Suomen maaseutuelinkeinojen, raaka-ainekuljetusten, virkistyksen ja loma-asutuksen kannalta. Haasteena kuitenkin nähdään sen heikentynyt kunto sekä kelirikkoisuus. Venäjän läheisyydellä on merkittävä vaikutus Itä-Suomen liikennemääriin. Itä-Suomessa on useita vilkkaita kansainvälisiä 26
27 rajanylityspaikkoja (liite 13) pääasiassa maantie, mutta myös vesi- ja raideyhteyksinä sekä lentoyhteyksinä Rautatieliikenne Itä-Suomen rautateiden pääasiallinen matkustajaliikenne on pitkämatkaista liikennettä. Itä- Suomen nykyisen rataverkon pituus on 1948 km, joista 647 km on sähköistettyä. Kuvassa 16 on esitetty Suomen kaukoliikenteen matkustajamääriä ja kuvassa 17 on luvut tavaraliikenteen kuljetusmäärille. Tavaraliikenteellä on suuri merkitys Venäjän ja Suomen välisessä, mutta myös muussa kansainvälisessä liikenteessä. Erityisesti kansainvälistä tavaraliikennettä synnyttävät suurten teollisuuslaitosten raaka-aineiden ja teollisten tuotteiden kuljetukset. Itä-Suomessa on vähäliikenteisiä rataosuuksia (esim. Lieksa Vuokatti, Joensuu Ilomantsi, Suonenjoki Iisvesija Huutokoski Savonlinna), jotka ovat rahoituksen niukkuuden vuoksi menneet heikkoon kuntoon. Näillä rataosilla, kuten Itä-Suomen muillakin vähäliikenteisillä rataosilla, on kuitenkin alueiden kehittämisen ja kuljetusten kannalta suuri merkitys, minkä perusteella myös nämä radat olisi kunnostettava. Kuva 16. Kaukojunaliikenteen matkustajamääriä (v. 2004) tuhansina (lähde: Suomen rautatietilasto 2005). Kuva 17. Tavaraliikenteen kuljetusvirrat (v. 2004) nettotonneittain (lähde: Suomen rautatietilasto 2005) Aika etäisyyden suhteen (kuva 18 ja liite 14) on esitetty tilanne saavutettavuuden osalta Helsingistä vuosina 2005, syksyllä 2006 ja Kuvasta voidaan todeta, että rataparannushankkeiden myötä Itä-Suomen saavutettavuus Etelä-Suomeen paranee merkittävästi tulevaisuudessa. Aika etäisyys lyhenee ennusteiden mukaan Itä-Suomessa enemmän kuin muualla Keski-Suomessa. 27
KOHTI KILPAILUKYKYISTÄ JA OSAAVAA ITÄ-SUOMEA
Itä-Suomen aluerakenne 15.10.2007 KOHTI KILPAILUKYKYISTÄ JA OSAAVAA ITÄ-SUOMEA Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja Itä-Suomen maakuntien liitot Interreg IIIB Northern Periphery Programme Project part-financed
LisätiedotITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen
ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys
LisätiedotEtelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit
NOPEAT ITÄRADAT OSANA KESTÄVÄÄ ALUEKEHITYSTÄ Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit Timo Aro, MDI Rasmus Aro, MDI Timo
LisätiedotSuomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä
Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotKuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:
Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta
LisätiedotItä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto
Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen
LisätiedotSAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO. Paula Qvick MKV
SAAVUTETTAVUUDEN PARANTAMINEN JA TÄRKEIMMÄT LIIKENNEHANKKEET POHJOIS-SAVO Paula Qvick MKV 15.5.2017 SAAVUTETTAVUUS MILLISEKUNTI JA ÄLYKÄS EKOSYSTEEMI OVAT KILPAILUETUJA Suoraa yhteyttä hyödyntävä Northern
LisätiedotVenäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla
Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004
LisätiedotMUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA. Valtiotieteen tohtori Timo
MUUTTOLIIKE KAUPUNGISTUMISEN MUUTOSAJURINA Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 17.5.2017 KAUPUNGISTUMINEN NYKYISESSÄ HALIITUSOHJELMASSA? KESKITTYMIS- JA HARVENEMISKEHITYS Kaupunkialueiden väkiluku
LisätiedotPalveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa
Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla
LisätiedotALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA
ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen
LisätiedotEtelä Suomen näkökulmasta
Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö
LisätiedotYhdistää puoli Suomea
1 Yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA Itärata yhdistää puoli Suomea HANKKEELLA VAHVA TARVE JA TAHTOTILA #ITÄRATA 3 Itärata puoli Suomea liikkeellä Vetovoimaa ja elinvoimaa
LisätiedotALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo
ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT VTT Timo Aro @timoaro 26.7.2017 Jokaisen alueen menestyminen tai menestymättömyys perustuu vain ja ainoastaan kasvuun! Alue- ja väestörakenteen ISOT muutostrendit
LisätiedotLIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy KUVIA 1950-LUVULTA - MILLAINEN ON KUVA TULEVAISUUDESTA? http://suomenmuseotonline.fi/ ja Kuljetusliike
LisätiedotMiten väestöennuste toteutettiin?
Miten väestöennuste toteutettiin? Väestöennusteen laatiminen perustui kolmeen eri väestökehityksen osatekijään: 1) luonnollinen väestönlisäykseen (syntyvyys ja kuolleisuus, 2) kuntien väliseen nettomuuttoon
LisätiedotVaasan seudun viestinnän tavoitteet
Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.
LisätiedotVäestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla
Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus
LisätiedotLIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki
LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS
LisätiedotKuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018
Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20
LisätiedotUusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi
Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan
LisätiedotSaimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan
Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, Saimaalla, avautuu metsien rauha ja järviluonnon monet kasvot. Suomalaisuutta aidoimmillaan. Saimaa on ollut myötätuulessapaljon
LisätiedotItäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa
Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen
LisätiedotSaavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana
Saavutettavuus TEN-T ydinverkolle maakunnan elinvoiman perustana Pokat 2021 Maakuntaohjelman käynnistysseminaari 22.3.2018 Maakuntasuunnittelija Jyrki Suorsa Maakunnan saavutettavuus käsitteenä Sijainti
LisätiedotITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA. Paula Qvick, suunnittelujohtaja
ITÄ-SUOMI OSANA KEHITTYVÄÄ SUOMEA Paula Qvick, suunnittelujohtaja Itä-Suomen*) profiili (%-osuus koko maasta) Marjantuotanto Vesistöala (makeaa vettä) Puuston vuotuinen kasvu Naudanlihantuotanto Maidontuotanto
LisätiedotKAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?
KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa? Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Alue- ja väestönkehityksen muutostrendit vaikuttavat kaikkien alueiden kehitykseen
LisätiedotTampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo
Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,
LisätiedotSUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla
SUOMEN KASVUKOLMIO Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla 1 Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA
Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012
LisätiedotSaavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy
Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy Liikenne on johdettua kysyntää Kauppa Liikenne Teollisuus A Tie, rautatie, vesi, lento, tieto palvelu,
LisätiedotKilpailukykyä ja vetovoimaa. Mikko Helander Kesko Oyj, pääjohtaja
Kilpailukykyä ja vetovoimaa Mikko Helander Kesko Oyj, pääjohtaja Mikko Helander Syntynyt Kuopiossa 2.6.1960 Ylioppilaaksi Minna Canthin yhteiskoulusta 1979 Jalkapalloilua KuPS:ssa ja Etelä-Kuopion Ilveksessä
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014
Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet
LisätiedotPetri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus
Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki
LisätiedotKuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto
Kuntien kehittämiskeskustelut 2015 Rautavaara 22.4.2015 Ajankohtaispuheenvuoro Pohjois-Savon liitto Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakuntasuunnitelman 2030 ja -ohjelman 2014-2017 toimintalinjat Pohjois-Savon
LisätiedotBOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN
BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti
LisätiedotITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA
Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen kilpailukykyä
LisätiedotRDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014
RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet
LisätiedotLuonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne 28.8.2018, LVM/1436/03/2018 Luonnos liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta
LisätiedotLIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET
LIIKENNE-ENNUSTE JA SEN PERUSTEET Liikenne-ennuste on laadittu vuonna 2015 valmistuneen yleissuunnitelman Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla yhteydessä. Valtateiden 6 ja 15 suunnittelua varten
LisätiedotSuomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi
Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,
LisätiedotPORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA
PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen
LisätiedotKohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea
Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja TIIVISTELMÄ Itä-Suomen maakuntien liitot Interreg IIIB Northern Periphery Programme Project part-financed by the European
LisätiedotSUUNNITTELUPERIAATTEET
Uudenmaan liitto 10/2017 SUUNNITTELUPERIAATTEET Uusimaa-kaava 2050 Kaavan tärkeä raami: Tavoitteiden, suunnitteluperiaatteiden ja seutujen erityiskysymysten paketti Taustaselvitysten pohjalta Uusimaa-kaavalle
LisätiedotAluerakenne ja keskusverkko
Aluerakenne ja keskusverkko Maakuntakaavan (2011) ja 1. vaihemakuntakaavan (2015) toteutumisen seuranta Kuvissa on esitetty harvan ja tiheän taajaman (2016) sijoittuminen maakuntakaavayhdistelmän taajamatoimintojen
LisätiedotAluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia
Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän
LisätiedotEuregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu
Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue
LisätiedotVäestönlisäystä saaneet kaupunkiseudut (19/70) vuosina 2010-2017 + 31 949 + 23 591 + 141 361 + 7 090 + 4 305 + 19 087 + 12 293 + 3 340 + 2 165 + 2 009 + 1 631 + 1 393 + 1549 Lähde: Tilastokeskus, väestö;
LisätiedotVISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa
MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,
LisätiedotItäinen Suomi - arvoa koko Suomelle!
1 25.4.2019 LIITE 1 Itäinen Suomi - arvoa koko Suomelle! Panostukset Itäisen Suomen liikennejärjestelmän kehittämiseen ovat välttämättömiä koko maan kilpailukyvylle. Itäisen Suomen merkitys osana Suomen
LisätiedotKaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen
Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku
LisätiedotLiikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa
Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa
LisätiedotAjankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012
Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen
LisätiedotKESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI
KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET
LisätiedotLiikenneinfrastruktuuri 2040 ja järjestöjen yhteishanke
Liikenneinfrastruktuuri 2040 ja 2030 - järjestöjen yhteishanke Hankekokonaisuuden tarkoitus Tarkastella liikenneverkon kehittämistarpeita erityisesti talouden, elinkeinoelämän ja yhdyskuntarakenteen näkökulmista.
LisätiedotPohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus
Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012
Lisätiedotmaakuntakartalla kuntatalouden
Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa
LisätiedotTiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa
Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue
LisätiedotKaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen
Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015
LisätiedotKulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx
1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus
LisätiedotVipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa
Vipuvoimaa vyöhykkeistä? Toiminnalliset alueet ja kasvuvyöhykkeet Suomessa 11.5.2017 Citizen*ship - kaupunkikehittämisen foorumi Valtteri Laasonen RAJOJA RIKKOVAT TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET
LisätiedotALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotMetropoli Oulun horisontista
Metropoli Oulun horisontista Helsinki Etelä-Suomessa > maailman metropolien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa > Pohjoisen Euroopan metropoli Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Pohjoisen omat jutut: Pohjoinen
LisätiedotTyöryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi
Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään
LisätiedotEAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008
EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee
LisätiedotKAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA
KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä
LisätiedotKainuun liitto KAINUU-OHJELMA
Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion
LisätiedotPuhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2020 Sivu 12 1.10.2013 Puhtaiden luonnonvarojen energinen maakunta Pohjois-Karjalan maaseudun
LisätiedotKaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä
Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja
LisätiedotViitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori
Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien
LisätiedotEtelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017
Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva
LisätiedotPääkaupunkiseudun yritysraportti
Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja
LisätiedotSATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)
SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?
LisätiedotTulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat
Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien
LisätiedotPirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA
Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu
Lisätiedot12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040
12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
LisätiedotKatsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen
10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotPirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013
Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,
LisätiedotKANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto
KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto
MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos
LisätiedotAlueiden kilpailukyky 2011
Valtakunnalliset sekä taustamuuttujakohtaiset tulokset 1 Kuinka paljon seuraavat tekijät vaikuttivat/vaikuttavat yrityksenne sijaintiin ja toimintaedellytyksiin alueella? Kaikki vastaajat, n=1280 Yritykselle
LisätiedotMahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi
Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Etelä-Karjalan MYR Koulutustilaisuus 13.11.2017 Kaakkois-Suomen ELY-keskus Maaseudun kehittäminen Manner-Suomen
LisätiedotMUUTTOLIIKE. Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon. VTT, asiantuntija Timo Aro
MUUTTOLIIKE Suhteessa kaupungistumiseen, työn murrokseen ja digitalisaatioon VTT, asiantuntija Timo Aro 30.8.2018 @timoaro Maailma kaupungistuu, Suomi maakunnallistuu Alue- ja väestönkehityksen tilannekuva
LisätiedotITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus
ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-
LisätiedotKymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi. FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1.
Kymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1.2017 2.6.2017 Page 1 Sisältö 1. Taajamien luonne, vahvuudet
LisätiedotTehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen
Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä
Lisätiedotseminaari Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto
Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus seminaari 15.9.2010 Varatoimitusjohtaja Kari Nenonen, Kuntaliitto Väestönmuutosprosentti 2008 2009 kunnittain Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan Kuntajako
LisätiedotKeskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen
Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen
LisätiedotMaakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset
Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä
LisätiedotTOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen
TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008 Maakuntajohtaja Jussi Huttunen Itä-Suomen yhteydet Itä-Suomi rakentuu valtateiden 5 ja 6 sekä Savon ja Karjalan ratojen varaan. Ko. yhteyksien
LisätiedotMITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?
MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE? Liikenne Elinkeinolämä Palvelut Millä tavoin uusi maakuntakaava hyväksytyksi tultuaan vaikuttaa liikenneyhteyksiin, alueen palveluihin, elinvoimaisuuteen ja
LisätiedotHäme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina
Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen
LisätiedotNurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset
Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla
LisätiedotMaaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa
PUHTI-tilastomylly 1/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Maaseutu- ja kaupunkialueiden väestö Pohjois-Karjalassa Kuinka suuri osa pohjoiskarjalaisista asuu maaseudulla?
LisätiedotTimo Huhtikuu 2019
Timo Aro @timoaro Huhtikuu 2019 Koulutus ja osaamisrakenne Alue- ja väestökehitys LIIKENNE- JÄRJESTELMÄ (infra, väylät, investoinnit, yhteydet, saavutettavuus) Työllisyysja työpaikkakehitys ALUSTUKSEN
Lisätiedot