Helsinki No YS 245

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2005 Y No YS 245 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta koskien Kuusakoski Oy:n Karjaan palvelupisteen toiminnan olennaista muutosta. Ympäristölupapäätös sisältää myös ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitetun ratkaisun päätöksen noudattamisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Kuusakoski Oy PL Espoo LAITOS JA SEN SIJAINTI Kuusakoski Oy:n Karjaan palvelupiste Keräystie 20, Karjaa Kiinteistö: RN:o Kiinteistön omistaja: Kuusakoski Oy Liike ja yhteisötunnus: Toimialatunnus: 37100/37200 Ympäristövahinkovakuutus: nro 60172, If Vahinkovakuutusyhtiö Oy LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 12 d) ASIAN VIREILLETULO MAKSU A AT2048 Ympäristölupahakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen Asemapäällikönkatu 14 PL 36, Helsinki Asiakaspalvelu Stinsgatan 14 PB 36, FI Helsingfors, Finland Kundservice

2 2 (28) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt päätöksellään No YS 585/ ympäristöluvan Oy Keräyspiste Ab:n ja SER ROLL Oy:n toiminnalle ja toiminnan olennaiselle muuttamiselle. Kuusakoski Oy on ostanut Oy Keräyspiste Ab:n toiminnan vuonna SER ROLL Oy:n toiminta kiinteistöllä on loppunut. Uudenmaan ympäristökeskus antoi päätöksen No YS 1377/ Karjaan palvelupisteen alueen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. Karjaan palvelupisteen alue on Karjaan kaupunginvaltuuston hyväksymässä Karjaan haja asutusalueen yleiskaavassa merkitty teollisuusalueeksi, jolla ei saa vaarantaa pohjaveden laatua (T 1). Alue rajoittuu pohjoisessa ja luoteessa maa ja metsätalousvaltaisiin alueisiin (M), lounaassa kyläkeskuksen alueeseen (AT), kaakossa erityisalueeseen (E) ja koillisessa maankamaran ainesten ottoalueeseen (EO 2). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Maaperä Kuusakoski Oy:n Karjaan palvelupiste sijaitsee Meltolan kylässä, 5 km:n etäisyydellä koillisessa Karjaan keskustasta. Kiinteistöllä toimii Kuusakoski Oy:n lisäksi paperijätteen keräystoimintaa harjoittava Länsi Uudenmaan Keräyspaperi Oy. Laitoksen ympäristö on mäntyvaltaista metsää. Alueen koillispuolella on entinen soranottoalue ja kaakkoispuolella kulkee Valtatie 25. Lähellä tontin luoteisrajaa kulkee rautatie, jonka takana on soistunut alue. Meltolan sairaala sijaitsee koillisessa 1 km:n etäisyydellä laitoksesta. Lähin asutus sijaitsee länsi lounaassa 300 metrin etäisyydellä laitoksesta. Palvelupiste sijaitsee ensimmäisellä Salpausselällä, jonka maaperässä vuorottelevat hienot ja karkeammat hiekka ja silttikerrokset. Kallion päälliset irtomaakerrokset ovat paksuja, tontin kaakkoislaidalla jopa 27 metrin paksuisia. Tontin pohjoispuolella on vettä pidättävä hienoaineskerros, jonka päälle on muodostunut Gräsdavabackenin ja rautatien välinen suo. Alueen kallioperä muodostaa tontin kohdalla luode kaakkosuuntaisen harjanteen. Palvelupisteen maaperä on vuosina 1999, 2001 ja 2002 tehtyjen maaperätutkimusten perusteella todettu pilaantuneeksi. Keskeisimmät haittaaineet olivat lyijy, sinkki ja öljy, joiden pitoisuudet ylittivät ympäristöministeriön muistiossa 5/1994 ehdotetut Samase raja arvot suurimmillaan 5 kertaisesti.

3 3 (28) Palvelupisteen maaperän kunnostustyöt on aloitettu päätöksen No YS 1377/ mukaisesti vuonna 2003 ja on saatettu syksyn 2006 aikana loppuun. Kunnostuksesta on toimitettu loppuraportti Uudenmaan ympäristökeskukselle. Pohjavesi Palvelupiste sijaitsee Meltola Mustion ( A) I luokan pohjavesialueen muodostumisalueella. Meltolan ja Meltolan sairaalan vedenottamot sijaitsevat pohjoisessa 1 km:n etäisyydellä palvelupisteestä. Lähimmät talousvesikaivot sijaitsevat lounaassa 250 m:n etäisyydellä palvelupisteestä. Palvelupiste sijaitsee vedenjakajalla, joka kulkee luode kaakkosuuntaisesti arviolta Kuusakoski Oy:n rakennusten sekä tontin koillispuolella sijaitsevan entisen soranottoalueen välissä. Vedenjakajalta pohjavesi virtaa koilliseen Meltolan vedenottamon valuma alueelle sekä etelään, purkautuen todennäköisesti alueen eteläpuolella sijaitsevalta jätevedenpuhdistamolta alkavaan soiseen notkelmaan. Pohjaveden pinta alueella on 9 10 metrin syvyydellä maanpinnasta ja pohjavedellä kyllästyneen maakerroksen paksuus 18 metriä. Alueen pohjoispuolella heikosti vettä johtavan maakerroksen päälle on pidättynyt orsivesikerros. Alueella ei ole voimassa vesioikeuden vahvistamia vedenottamon suojaalueita tai määräyksiä. Suojelualueet Natura 2000 verkostoon kuuluva Mustionjoki (FI ) sijaitsee lähimmillään yli 2 km:n etäisyydellä palvelupisteestä koilliseen. Mustionjokilaakson kulttuurimaisemat kuuluvat myös valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema alueisiin. Natura 2000 verkostoon kuuluva Varvarinsuo (FI ) sijaitsee yli 2 km:n etäisyydellä palvelupisteestä koilliseen. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kuusakoski Oy:n Karjaan palvelupisteessä saa voimassa olevan ympäristöluvan mukaisesti vastaanottaa ja käsitellä vuosittain tonnia metalliromua, 200 tonnia akkuja ja tonnia sähkö ja elektroniikkaromua. Palvelupisteellä on myös erillinen viranomaisen lupa vastaanottaa ja välivarastoida pieni määrä romuajoneuvoja. Lisäksi palvelupisteessä harjoitetaan uuden teräksen kauppaa. Uusina toimintoina suunnitteilla on käytöstä poistettujen ajoneuvojen, renkaiden, sähkö ja elektroniikkalaitteiden, rakennusjätteiden, betoni ja kiviaineksen, puun, paperin, pahvin, muovin, lasin, energiajätteen, akkujen, paristojen ja ongelmajätteiden pienerien sekä muun teollisuudesta ja

4 4 (28) Hyötyjätteiden vastaanotto kaupasta hyödynnettävän jätteen vastaanotto, käsittely ja välivarastointi. Vastaanotettavan jätteen suunniteltu vuosittainen määrä on yhteensä tonnia. Jätettä vastaanotetaan pääosin Lounais Suomen ja pääkaupunkiseudun alueilta. Materiaalin vastaanotto ja ulkona suoritettavat toiminnot tapahtuvat arkisin klo 6 22, lauantaisin klo 6 18 ja sunnuntaisin klo Puun haketusta suoritetaan arkisin klo 7 21 ja lauantaisin klo 7 18 ja betonin ja kiviaineksen murskausta suoritetaan arkisin klo Halleissa toimintaa harjoitetaan maanantaista sunnuntaihin 24 h/d. Vastaanottotoimintoihin kuuluvat vastaanottotarkastus, laadunmääritys, punnitus sekä materiaalien luokitus. Kierrätysmetallit Palvelupisteessä vastaanotetaan vuosittain tonnia kierrätysmetalleja. Metallit lajitellaan pääosin kouralla tai magneetilla varustetulla kahmarilla. Osa vastaanotettavista kierrätysmetalleista esikäsitellään leikkaamalla ja paalaamalla. Metallien leikkaus suoritetaan pääosin mekaanisella leikkurilla tai tarvittaessa polttoleikkaamalla. Palvelupisteessä on kiinteä leikkuriasema, jonka lisäksi voidaan käyttää liikuteltavia leikkureita. Metallit paalataan liikuteltavalla paalaimella. Kierrätysmetallien käsittely ja välivarastointi tapahtuu ulkona pinnoitetulla alueella. Suurin kerralla varastoitava kierrätysmetallien määrä on tonnia. Kierrätysmetallit toimitetaan teollisuuden raaka aineiksi tai jatkokäsittelyyn yhtiön muille laitoksille tai ulkopuolisille yrityksille. Rakennusjätteet Palvelupisteessä vastaanotetaan vuosittain tonnia uudis ja saneerausrakentamisessa sekä rakennusten purkamisessa muodostuvia rakennusjätteitä, jotka sisältävät mm. puuta, pakkausmateriaalia ja kiviainesta. Rakennusjäte lajitellaan kahmarilla tai käsin siten, että saadaan eroteltua metallit, mineraaliaines (kivi, hiekka), polttoon kelpaava jae, mahdollisesti hyödynnettävä muovijae sekä kaatopaikkajae. Rakennusjätteen käsittely ja välivarastointi tapahtuu ulkona pinnoitetulla alueella. Suurin kerralla varastoitava rakennusjätteen määrä on 500 tonnia. Rakennusjätteet toimitetaan jatkokäsittelyyn yhtiön muille toimipisteille tai muille rakennusjätteen hyödyntäjille. Betoni ja kiviaines Betonia ja kiviainesta vastaanotetaan vuosittain tonnia. Materiaalia varastoidaan ulkona pinnoitetulla alueella enintään tonnia kerralla. Betonin ja kiviaineksen murskaus tapahtuu noin tonnin erissä liikuteltavalla murskaimella. Valmis murske toimitetaan eteenpäin hyödynnettäväksi esim. maarakennuksessa.

5 5 (28) Paperi, pahvi, puu, muovi ja lasi Energiajäte Paperia, pahvia, puuta, muovia ja lasia vastaanotetaan vuosittain tonnia. Esikäsittelytoimintoihin kuuluvat lajittelu ja pakkaaminen sekä puun haketus. Paperi ja pahvi lajitellaan ja pakataan hallissa, mutta puun, muovin ja lasin esikäsittely voi tapahtua myös ulkona pinnoitetulla alueella. Puun haketusta suoritetaan noin 2 5 kertaa vuodessa liikutettavalla hakettimella. Vuosittain haketettavan puuaineksen määrä on arviolta tonnia. Puun, muovin ja lasin välivarastointi tapahtuu ulkona pinnoitetulla alueella ja paperin ja pahvin välivarastointi katetussa tilassa. Suurin kerralla varastoitavan jätteen määrä on yhteensä tonnia. Jätteet pyritään toimittamaan ensisijaisesti materiaalihyötykäyttöön ja toissijaisesti korvaavan polttoaineen valmistukseen. Palvelupisteessä vastaanotetaan vuosittain tonnia energiajätettä, joka on pääasiassa kaupasta, teollisuudesta sekä kotitalouksista muodostuvaa erilliskerättyä paperi, pahvi, pakkaus, muovijätettä, ym. Energiajätteen suurin kerralla varastoitava määrä on 500 tonnia. Jätteet toimitetaan eteenpäin energiantuotannon polttoaineeksi. Käytöstä poistetut renkaat Käytöstä poistettuja renkaita vastaanotetaan vuosittain tonnia. Renkaat vastaanotetaan pinnoitetulle alueelle tarkistettaviksi ja mikäli niiden joukossa havaitaan muuta materiaalia, toimitetaan se asianmukaiseen käsittelyyn. Renkaita välivarastoidaan pinnoitetulla alueella laareissa enintään 200 tonnia kerralla. Renkaat toimitetaan leikattaviksi yhtiön varsinaisiin käsittelyterminaaleihin, joista valmis rengasrouhe toimitetaan edelleen hyödynnettäväksi. Epäkurantit tuotteet Ongelmajätteiden vastaanotto Palvelupisteessä vastaanotetaan vuosittain tonnia muita teollisuudesta ja kaupasta hyödynnettäviä jätteitä. Tällaisia ovat mm. yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelon mukaiset epäkurantit tuotteiden valmistuserät ja käyttämättömät tuotteet. Jätteiden suurin kerralla varastoitava määrä on 100 tonnia. Ongelmajätteiden pienerät Palvelupisteessä vastaanotetaan vuosittain 500 tonnia akkuja ja ongelmajätteiden pieneriä, kuten jäteöljyjä, öljyisiä vesiseoksia ja emulsioita, kiinteää öljyistä jätettä, maaleja, liimoja, painovärijätettä, liuottimia, happoja ja emäksiä, loisteputkia, syanidipitoista jätettä, sekä kehitteitä ja kiinnitteitä. Akkuja välivarastoidaan VAK (vaarallisten aineiden kuljetus) hyväksytyissä varastoastioissa katoksen alla tai vesitiiviillä kannella varustetuissa astioissa ulkona. Muita ongelmajätteitä välivarastoidaan si

6 6 (28) sätiloissa asianmukaisissa varastoastioissa. Nestemäisiä ongelmajätteitä välivarastoidaan erityisissä, tiiviissä ja suljetuissa astioissa, katetussa ja valuma altaalla varustetussa tilassa. Ongelmajätteiden suurin kerralla varastoitava määrä on yhteensä 20 tonnia. Käytöstä poistetut sähkö ja elektroniikkalaitteet Palvelupisteessä vastaanotetaan vuosittain tonnia käytöstä poistettuja sähkö ja elektroniikkalaitteita. Näistä noin tonnia on ongelmajätteiksi luokiteltavia. Palvelupisteessä varaudutaan laitteiden esikäsittelyyn, joka suoritetaan hallissa käsityönä. Esikäsittelyssä laitteista poistetaan ongelmajätteet sekä hyödynnettäviksi kelpaavat muovit ja kuvaputket. Tietosuojamateriaali käsitellään niin, ettei tietosisältö joudu ulkopuolisen haltuun. Kylmälaitteiden esikäsittelyssä niiden jäähdytysjärjestelmistä poistetaan kylmäaineet ja muut haitalliset aineet, kuten kompressoriöljyt. Metallit, muovit ja eristepuru erotellaan ja toimitetaan mahdollisuuksien mukaan eteenpäin hyödynnettäviksi. Käytöstä poistettuja sähkö ja elektroniikkalaitteita välivarastoidaan kontissa tai katetussa tilassa ja tietosuojaa tarvitsevaa materiaalia välivarastoidaan lukitussa kontissa. Suurin kerralla varastoitava sähkö ja elektroniikkalaitteiden määrä on 200 tonnia, josta noin 100 tonnia on ongelmajätteiksi luokiteltavia laitteita. Esikäsitellyt sähkö ja elektroniikkalaitteet toimitetaan murskattaviksi yhtiön muille laitoksille ja kylmälaitteet toimitetaan asianmukaisen käsittelyluvan omaavalle jatkokäsittelijälle, joka murskaa laitteet ja käsittelee eristeessä olevan freonin. Käytöstä poistetut ajoneuvot Polttoaineet ja kemikaalit Raakaveden otto Palvelupisteessä vastaanotetaan vuosittain tonnia käytöstä poistettuja ajoneuvoja. Näistä noin tonnia on esikäsittelemättömiä. Ajoneuvoja välivarastoidaan ulkona nestetiiviiksi pinnoitetulla alueella. Suurin kerralla varastoitava ajoneuvojen määrä on 400 tonnia, josta noin 50 tonnia on esikäsittelemättömiä ajoneuvoja. Ajoneuvoja ei palvelupisteessä esikäsitellä, vaan ne toimitetaan esikäsiteltäviksi yhtiön muihin palvelupisteisiin. Työkoneissa käytettävien poltto, voitelu ja voimansiirtoaineiden vuosittainen varastointimäärä on arviolta 200 tonnia ja kerralla varastoitava määrä 8 tonnia. Polttoleikkauksessa käytettävää happea ja nestekaasua varastoidaan tarpeen mukaan. Polttonesteitä varastoidaan kaksoisvaippasäiliöissä tai katetussa tilassa valuma altaalla varustettuna. Polttoleikkauksessa tarvittavat kaasupullot varastoidaan tuettuina. Muut kemikaalit varastoidaan pääasiassa korjaamohallissa. Palvelupisteessä käytetään vettä pääasiassa konttori ja sosiaalitiloissa. Prosessivettä voidaan käyttää lisäksi puun haketuksessa sekä betonin ja kiviaineksen murskauksessa pölyämisen vähentämiseksi. Käytettävä vesi hankitaan kaupungin vesilaitokselta.

7 7 (28) Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Karjaan palvelupisteen toiminta edesauttaa valtakunnallisen jätesuunnitelman sekä siitä johdetun alueellisen jätesuunnitelman toteutumista. Kaikki hyödynnettävät jätteet pyritään ohjaamaan hyödynnettäviksi. Toiminta alue on pinnoitettu ja pohjarakenteet suunniteltu ja rakennettu kantaviksi ja kuormitusta kestäviksi. Mahdollisesti öljyä sisältävät materiaalit välivarastoidaan alueella, jonka valumavedet johdetaan öljynerotusjärjestelmään. Käytöstä poistettujen ajoneuvojen välivarastointi toteutetaan valtioneuvoston romuajoneuvoasetuksen mukaisesti ja käytöstä poistettujen sähkö ja elektroniikkalaitteiden välivarastointi sähkö ja elektroniikkalaiteromusta annetun asetuksen mukaisesti. Käytettävät koneet ja laitteet ovat tarkoitukseen erittäin hyvin soveltuvia ja hyväkuntoisia. Työkoneiden ja laitteiden suunnitelmallisella huollolla ehkäistään öljyvuodot ja muut poikkeavat tilanteet. Urakoitsijoiden koneille ja laitteille asetetaan samat toimintavaatimukset kuin yhtiön omille koneille. Monimetallipitoisen kierrätysmateriaalin käsittely suoritetaan tehokkaissa, valvotuissa olosuhteissa yhtiön omilla murskainlaitoksilla sekä monimetallimateriaalin käsittelytehtaassa. Kuusakoski Oy:n Suomen organisaatiolla on sertifioitu SFS EN ISO standardin mukainen ympäristöjärjestelmä, johon myös Karjaan palvelupiste on liitetty. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesistöön Palvelupisteen aluetta ei ole liitetty kunnalliseen viemäriverkostoon. Saniteettijätevedet johdetaan umpikaivoihin ja muut talousjätevedet sakokaivoihin, joista ne valuvat ylivuotoputkea pitkin rautatien reunaojaan. Kierrätysmateriaalien käsittely ja välivarastointi tapahtuu kokonaisuudessaan pinnoitetulla alueella jonka hulevedet johdetaan öljynerottimien kautta maastoon. Öljynerottimia on alueella kaksi. Näistä yksi sijaitsee kiinteistön pohjoispuolella, rautatien läheisyydessä. Tätä kautta tulevat hulevedet johdetaan rautatien varrella kulkevaan ojaan. Toisesta, kiinteistön eteläpuolella sijaitsevasta öljynerottimesta vedet kulkeutuvat alueen eteläpuoliseen rinnemaastoon. Kiinteistölle suunnitellaan asennettavaksi kolmas öljynerotin parkkialueen hulevesiä varten. Palvelupisteen hulevesissä on vuonna 2005 suoritetun tarkkailun perusteella todettu kohonneita pitoisuuksia mineraaliöljyä, johtuen luultavasti alueella aikaisemmin olleesta toiminnasta. Tarkkailutulosten perusteella pitoisuudet vaikuttavat olevan laskussa. Syksyn 2006 näytteenoton pe

8 8 (28) rusteella todettiin hulevesissä kuitenkin edelleen pieniä määriä öljyhiilivetyjä. Alueen hulevesissä on lisäksi todettu pieniä määriä muita haitta aineita, kuten liuottimia ja PCB:tä. Haitta aineiden vähentämiseksi on alueelle rakennettu katetut lastulaarit, joista valumavedet johdetaan umpikaivoihin. Tällöin haitalliset lastuamisemulsiot eivät joudu öljynerotuskaivoon. Palvelupisteen alueella ei enää suoriteta sellaisia työkoneiden pesuja, joissa tarvitaan liuottimia tai muita pesuaineita. Tarvittaessa voidaan työkoneita alueella vesipestä. Päästöt pohjaveteen ja maaperään Päästöt ilmaan Melu, liikenne ja tärinä Kierrätysmateriaalien käsittely ja välivarastointialue on pinnoitettu kaksinkertaisella asfaltilla. Vuonna 2005 suoritetun tarkkailun perusteella palvelupisteen kaivon K1 vedessä havaittiin pieni määrä mineraaliöljyä ja kaivon K2 veden ph alitti talousvedelle annetun laatusuosituksen. Pohjavesiputkien Hp1 ja Hp2 veden kemiallisen hapen kulutuksen arvo ylitti keväällä 2005 talousvedelle asetetun laatusuosituksen. Muilta tutkituilta osin pohjavesi täytti talousveden laatuvaatimukset ja suositukset. Vuonna 2006 suoritetun tarkkailun perusteella on pohjavedessä todettu vähäisiä määriä öljyhiilivetyjä. Toiminnasta ei normaaliolosuhteissa arvioida aiheutuvan päästöjä pohjaveteen ja maaperään. Päästöjä ilmaan aiheutuu materiaalin käsittelystä, koneiden, laitteiden ja liikenteen pakokaasuista sekä metallikappaleiden polttoleikkauksesta. Piha alueella tapahtuva kierrätysmateriaalien käsittely, varastokasojen siirtely, puun haketus, betonin ja kiviaineksen murskaus sekä liikenne aiheuttavat pölyämistä. Tätä vähennetään kastelulla sekä piha alueen harjaamisella. Toiminnassa muodostuvat ilmapäästöt ovat vähäisiä ja rajoittuvat palvelupisteen alueelle ja lähitieverkkoon. Palvelupisteen päivittäinen liikennemäärä on ajoneuvokäyntiä. Kierrätysmateriaalit toimitetaan palvelupisteelle pääosin kuormaautoilla. Lähtevästä materiaalista 25 % kuljetetaan rautateitse ja loput ajoneuvoyhdistelmillä. Toiminnassa aiheutuu melua kuormien purusta, varastokasojen siirtelystä, kierrätysmateriaalien käsittelystä ja lastauksesta sekä koneiden ja laitteiden käyntiäänistä. Ulkona tapahtuvasta metallien käsittelystä ja kuljetuskaluston siirroista aiheutuu kolahduksia.

9 9 (28) Vuonna 1997 palvelupisteen alueella suoritettiin ympäristömelumittaus. 300 metrin etäisyydellä sijaitsevan lähimmän asuintalon pihamaalla melutaso alitti selkeästi sekä päiväajan (55 dba) että yöajan (50 dba) ohjearvot ollen 34 dba häiriömelulähteet mukaan lukien. Palvelupisteen alueella olevalla hiekkakuopan puoleisella portilla melutaso oli 51,5 dba häiriömelulähteet mukaan lukien. Toiminnasta aiheutuvan melun ei arvioida jatkossakaan ylittävän mainittuja ohjearvoja lähimmässä asuintalossa. Betonin ja kiviaineksen murskauksesta aiheutuvaa melua vähennetään murskaimen koteloinneilla sekä varastokasojen sijoittelulla. Toiminnasta ei aiheudu tärinää. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Palvelupisteen toiminnassa muodostuvia jätteitä ovat sekalainen yhdyskuntajäte ( ), pihan siivousjäte ( ), jäteöljy ( ), kiinteä öljypitoinen jäte ( ), öljynerottimien jätteet ( , ), leikkuuemulsiot ( ), sakokaivoliete ( ), sekalainen kierrätykseen kelpaamaton jäte, rakennusjätteen lajittelussa muodostuva sekajäte ( ) sekä SER:n esikäsittelyn jätteet (16 02). Jätteitä muodostuu vuosittain yhteensä noin tonnia ja niiden kertavarastointimäärä on yhteensä arviolta alle 200 tonnia. Jätteet toimitetaan asianmukaisen luvan omaaviin jätteiden hyötykäyttö ja käsittelylaitoksiin tai loppusijoitukseen. Öljynerottimet tyhjennetään vähintään kerran vuodessa. Kuusakoski Oy on käynnistänyt vuonna 2003 tutkimusprojektin (Kierrätysteollisuuden metallien talteenottoprosessien ei metallisten jakeiden hyötykäyttötutkimus, RECYWASTE), jonka tavoitteena on löytää hyötykäyttökohteet kierrätysmateriaalien käsittelyssä syntyville suurimmille jätejakeille. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Pinta ja pohjavesitarkkailu Palvelupisteellä pidetään kirjaa vastaanotetuista ja käsitellyistä materiaaleista sekä niiden toimituspaikoista ja kuljettajista. Lisäksi varmistetaan, että materiaali täyttää yhtiön sille asettamat laatuvaatimukset. Öljynerotuskaivojen toiminta tarkastetaan säännöllisesti ja niiden kunto, huoltotoimenpiteet ja tyhjennykset kirjataan. Öljynerotuskaivojen hälyttimien toiminta tarkastetaan kuukausittain, pois lukien talvikuukaudet. Alueella suoritetaan pinta ja pohjaveden tarkkailua perustuen Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksiin No YS 585/ ja No YS 1377/ Hakemuksen liitteenä on päivitetty tarkkailuohjelma.

10 10 (28) Öljynerotusjärjestelmien kautta ojiin johdettavia sade ja hulevesiä tarkkaillaan kahdesta havaintopisteestä (HV1, HV2) kaksi kertaa vuodessa, huhti toukokuussa sekä syys lokakuussa. Näytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, sameus, COD Mn, mineraaliöljyt, haihtuvat liuottimet (myös halogenoidut), PCB, As, Hg, Cd, Cu, Pb ja Zn. Alueen pohjavettä tarkkaillaan kahdesta kaivosta (K1, K2) sekä kahdesta pohjaveden havaintoputkesta (Hp1, Hp2). Vesinäytteet otetaan kaksi kertaa vuodessa, huhti toukokuussa sekä syys lokakuussa. Näytteistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, sameus, COD Mn, mineraaliöljyt, haihtuvat liuottimet (myös halogenoidut), PCB, As, Hg, Cd, Cu, Pb, Zn, Cr, Ni ja V. Ennen näytteenottoa mitataan pohjaveden pinnankorkeus. Raportointi Palvelupisteen toiminnan yhteenvetotiedot raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille. Vuosiraportoinnin yhteydessä raportoidaan myös pinta ja pohjavesitarkkailutulokset. TOIMINNAN ALOITTAMINEN MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Kuusakoski Oy hakee ympäristönsuojelulain 101 :n mukaista lupaa aloittaa ympäristölupapäätöksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta. Uusien toimintojen aloittaminen viivytyksettä edesauttaa valtakunnallisen ja alueellisen jätesuunnitelman toteutumista ja Länsi Uudenmaan alueella on tarvetta uusien palvelujen tarjonnalle. Kuusakoski Oy:llä on kyseisellä alueella jo toimintaa ja yhtiö haluaa tarjota asiakkailleen uusia kierrätyspalveluita mahdollisimman pian. Toimintojen aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Riskiarviointi Palvelupisteen toimintaan liittyviä mahdollisia riskejä ovat työkoneiden ja laitteiden hydrauliikkaöljyvuodot sekä tulipalot, joita voi syttyä mm. kierrätysmetallien polttoleikkauksessa. Tulpatut, umpinaiset, höyrystyvää ainetta sisältävät putket voivat polttoleikattaessa aiheuttaa räjähdysvaaraa. Toimet onnettomuuksien estämiseksi Hydrauliikkaöljyvuotoja pyritään ehkäisemään koneiden ja laitteiden huollolla. Vuodon sattuessa öljy imeytetään asianmukaiseen imeytysmateriaaliin ja korjataan pois. Piha alueen sadevesiviemärit voidaan sulkea venttiileillä.

11 11 (28) Polttoleikkaukseen liittyviä riskejä vähennetään noudattamalla tarkoituksenmukaisia työskentelymenetelmiä. Työskentelyä ohjataan tulitöiden valvontasuunnitelmalla. Ennen polttoleikkaamisen aloittamista poistetaan palava materiaali työskentelyalueelta ja tarkistetaan, etteivät leikattavat kappaleet ole umpinaisia tai sisällä kemikaalijämiä. Tunnistetut riskikohteet käsitellään erityistä varovaisuutta noudattaen. Työskentelypisteen läheisyydessä on ensisammutusvälineistöä. Henkilöstöä on koulutettu tulipalon varalta. Paperin ja pahvin käsittelyhallissa on palopostit ja alkusammuttimet. Lisäksi alueella on siirrettävä 200 l:n vesisäiliö. Karjaan pelastuslaitos saapuu tarvittaessa paikalle 10 minuutissa. Kuusakoski Oy on laatinut ISO standardin mukaiseen ympäristöjärjestelmäänsä paikkakuntakohtaiset turvallisuussuunnitelmat, joiden viiteaineistona ovat käytettävien kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteet. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty , , , ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut hakemuksesta kuuluttamalla Karjaan kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla sekä sanomalehdissä Etelä Uusimaa ja Västra Nyland. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Alueella on suoritettu luvan käsittelyyn liittyvä tarkastus Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Karjaan kaupungin ympäristölautakunnalta ja Karjaan kaupunginhallitukselta. Karjaan kaupungin ympäristölautakunta toteaa päivätyssä lausunnossaan mm., että Kuusakoski Oy:n palvelupisteen alue vaikuttaa ahtaalta suunniteltujen lisätoimintojen kannalta. Lisäksi palvelupisteen sijainti harjulla pohjavesialueella 1 km:n etäisyydellä kaupungin pohjavedenottamosta ei ole sopiva. Hakemuksen mukaiselle toiminnalle olisikin löydettävä sijoituspaikka muualta kuin pohjavesialueelta. Kuusakoski Oy on velvoitettava liittymään kunnalliseen viemäriverkostoon heti kun se on mahdollista. Siihen saakka alueen hulevedet on johdettava pohjavesialueen ulkopuolelle.

12 12 (28) Muistutukset ja mielipiteet Ympäristötoimistoon on aikaisempina vuosina tullut valituksia lastausja paalausmelusta. Hakijan tulisi selvittää ennen lupakäsittelyä ympäristöön leviävä melu. Meluselvityksessä on huomioitava melun impulssimaisuus ja mittaustuloksen on oltava edustava ja luotettava. Ympäristölautakunta katsoo, että aloituslupa YSL:n 101 :n mukaisesti voidaan myöntää. S.J. ja Högbensjön hoitoyhdistys ry vaativat päivätyssä muistutuksessaan, että toiminnan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus ensisijaisesti hylätään. Perusteluina muistuttajat esittävät mm. seuraavaa: Palvelupiste sijaitsee I luokan pohjavesialueella ja lähistöllä on Karjaan kaupungin ja Meltolan sairaalan vedenottamoiden lisäksi yksityiskäytössä olevia talousvesikaivoja. Lupahakemuksen mukaiseen laajaan toimintaan sisältyy pohjaveden pilaantumisen riski ja näin ollen ympäristölupaa ei saa myöntää. Esim. tulipalotilanteessa tai runsaiden sateiden aikaan voi autoista ja muista ulkona käsiteltävistä jätejakeista valua haitallisia aineita alueen hiekan ja öljynerotusjärjestelmien ohi pohjaveteen. Muistuttajat viittaavat YSL 8 :ään pohjaveden pilaamiskiellosta sekä KHO:n ratkaisuun 1997:148, jossa pohjavesialueella sijaitsevalle poltonesteiden jakeluasemalle jätettiin myöntämättä ympäristölupa. Hakemuksesta ilmenee myös, että hakija on joutunut puhdistamaan palvelupisteen toiminnan pilaamaa maaperää. Hakemuksen mukainen toiminta aiheuttaa YSL 3 :n mukaista ympäristön pilaantumista mm. seuraavasti: Palvelupisteen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta Högbensjöjärvestä on kehittynyt vuosien kuluessa merkittävä lintujärvi, jolla esiintyy mm. haikaroita ja joutsenia ja joka toimii myös keväisin ja syksyisin merkittävänä muuttolintujen levähdyspaikkana. Hakemuksen mukaisesta toiminnasta aiheutuva melu vaikuttaisi mitä ilmeisemmin alueen linnustoon, etenkin pesimäaikana. Högbensjö järven rannalla on n. 50 loma asuntoa sekä jonkin verran pysyvää omakotiasutusta, minkä lisäksi lähes 50 taloudella on käyttöoikeus kyseiseen vesistöön. Järven länsirannalla sijaitsee kaupungin yleinen uimaranta ja lähialueella on virkistyskäyttöön soveltuvia metsäalueita. Lisäksi palvelupisteen rajanaapurissa sijaitsevassa Meltolan sairaalassa on erilaisia toimintoja, kuten kuntoutusta ja vanhainkoti. Kuusakoski Oy:n palvelupisteen toimintojen laajentaminen johtaisi jatkuvien meluhaittojen johdosta yleisen viihtyvyyden ja virkistyskäyttöön soveltuvuuden vähentymiseen. Yksi muistuttajista asuu 500 m:n etäisyydellä palvelupisteestä. Muistuttajan kiinteistö ulottuu Högbensjö järven rantaan, missä hänellä on käyttämätöntä rakennusoikeutta kahdelle loma asunnolle. Suunnitteilla on lisäksi hakea rakennuslupaa kolmelle omakotitalolle alueella, joka sijait

13 13 (28) see m:n etäisyydellä Kuusakoski Oy:n palvelupisteestä. Muistuttaja tarjoaa kiinteistöllään myös majoituspalveluita sekä ratsastus ja ulkoilumahdollisuutta lähialueen maastossa, jonne on tätä varten rakennettu ulkoilupolkuja. Jo nyt muistuttaja kokee Kuusakoski Oy:n palvelupisteen toiminnasta aiheutuvan melun häiritsevänä niin asumiselle kuin tarjoamilleen virkistyspalveluille. Meluhaittojen lisääntyminen johtaisi merkittäviin vahinkoihin muistuttajan elinkeinolle. Lisäksi palvelupisteen melualueella sijaitsevien kiinteistöjen arvo tulisi laskemaan. Haitta koskisi lähes 100 kiinteistöä Högbensjö järven rannalla tai sen läheisyydessä sekä lähialueen omakotiasutusta. Luvanhakija ei ole suorittanut melukartoitusta laajennetuista toiminnoista aiheutuvista meluhaitoista. Kuusakoski Oy:n palvelupiste sijaitsee Salpauselällä, muuta ympäristöä korkeammalla. Lisäksi Högbensjö järvi sijaitsee alle 1 km:n etäisyydellä palvelupisteestä. Näin ollen toiminnan aiheuttama melu kantautuu järven yli luvanhakijan arvioimaa laajemmalle alueelle. Toiminnasta aiheutuva melu kantautuu tällä hetkellä Högbensjö järven etelärannalle. Toimintojen laajentuessa meluhaitat lisääntyisivät ja hakijan ilmoittama melutaso 55 db ylittyisi lähialueilla. Kuusakoski Oy:n palvelupiste on yksittäinen teollisuuskiinteistö rauhallisella maaseutu ja loma asutusalueella, jolla myös pysyvä omakotiasutus jatkuvasti lisääntyy. Palvelupisteen toiminnasta aiheutuvaa meluhaittaa on siis arvioitava ankarammin verrattuna tilanteeseen, jossa toiminnot sijoittuisivat laajemmalle teollisuusalueelle, jolla ympäristöön aiheutuisi muutoinkin meluhaittaa. Lupahakemuksen mukaista laajamittaista ja jatkuvaa toimintaa ei voida pitää rasitukseltaan tavanomaisena eikä lähialueen voi edellyttää sitä sietävän. Muistuttaja viittaa KHO:n ratkaisuun 2004:100, jossa moottoriradan sijoittamisen rauhalliseen maaseutumaiseen ympäristöön katsottiin olevan NaapL 17 :ssä tarkoitettua kohtuutonta rasitusta aiheuttavaa toimintaa, eikä ympäristölupaa näin ollen myönnetty. Kuusakoski Oy harjoittaa Suomessa koko maan laajuudessa erilaisten jätejakeiden käsittelyä ja hyödyntämistä ja yrityksellä on Etelä Suomen alueella useita toimipisteitä. Karjaan palvelupisteen alue on varsin pieni laajennetun toiminnan mukaisille jätemäärille. Koska Kuusakoski Oy:n toiminnot oletettavasti laajenevat läntisen Uudenmaan alueella jatkossakin, olisi perusteltua jo tässä vaiheessa sijoittaa toimintoja sellaisille alueille, joilla niitä voitaisiin jatkossakin laajentaa. YSL 6 :n mukaan sijoituspaikan valinnalla on ensisijaisesti ehkäistävä toiminnasta aiheutuvia haitallisia seurauksia. Meluhaittoja ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa ehkäistäisiin laajennettujen toimintojen sijoittamisella muualle. Karjaan palvelupisteessä voitaisiin edelleen käsitellä sellaisia jätejakeita, joista ei aiheudu edellä mainittuja haittoja. Edellä esitetyn perusteella muistuttajat katsovat, että suunniteltu toiminta ei täytä ympäristönsuojelulain 42 :n edellytyksiä luvan myöntämiselle. Mikäli ympäristölupa kuitenkin myönnetään, on toiminnan ympäristövaikutuksista sitä ennen tehtävä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn mukainen selvitys. Lisäksi lupaa ei tulee myöntää melua ja pohjave

14 14 (28) Hakijan kuuleminen ja vastine den pilaantumisvaaraa aiheuttavien jätteiden, kuten käytöstä poistettujen autojen, rakennusjätteen, betoni ja kiviaineksen sekä melua aiheuttavien kierrätysmetallien ja muiden jakeiden käsittelylle. Hakijan tulisi tehdä kattava melukartoitus ennen ympäristöluvan myöntämistä. Lupaehdoissa on annettava määräykset säännöllisistä melumittauksista, jotka tulee suorittaa melua eniten aiheuttavien toimintojen ollessa käynnissä. Melurajat on asetettava siten, että melu ei ylitä 45 db:n (L Aeq ) melutasoa lähimmissä melulle alttiissa kohteissa. Melua aiheuttavia toimintoja on myös rajoitettava siten, että niitä ei suoriteta viikonloppuisin eikä aamulla ennen klo 9.00 eikä illalla klo jälkeen. Toiminnan laajennuksesta aiheutuvat haitat lähiympäristölle ovat niin merkittäviä, että toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ei ole perusteita myöntää lupaa. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta tekisi muutoksenhaun hyödyttömäksi. Uudenmaan ympäristökeskus varasi kirjeellään No YS 1696/ Kuusakoski Oy:lle tilaisuuden tulla kuulluksi ja esittää vastineensa annetuista lausunnoista ja muusta lupamenettelyssä kertyneestä aineistosta. Kuusakoski Oy toteaa päivätyssä vastineessaan mm., että myös uudet toiminnot tulevat mahtumaan palvelupisteen alueelle ympäristölupahakemuksessa esitetyn asemapiirroksen mukaisesti. Kerralla välivarastoitavien materiaalien määrät pyritään pitämään mahdollisimman pieninä mm. materiaalien kuljetuksia tehostamalla siten, että kerralla välivarastoitava materiaalimäärä on enintään tonnia. Mikäli alueella on voimassa oikeusvaikutteinen yleiskaava tai asemakaava, määräytyy alueen käyttötarkoitus tämän mukaan. Karjaan palvelupisteen alue on osoitettu voimassa olevassa yleiskaavassa teollisuusalueeksi, jolla oleva toiminta ei saa vaarantaa pohjaveden laatua (T 1). Karjaan palvelupisteen toiminta on ympäristölupahakemuksen mukaisesti toteutettuna kaavan mukaista, jolloin sijaintia voidaan pitää toiminnalle sopivana. Kierrätysmateriaalien välivarastointi ja käsittelyalue on kokonaisuudessaan pinnoitettu. Esikäsittelemättömien romuajoneuvojen varastointialueen rakenteet ovat valtioneuvoston romuajoneuvoasetuksen mukaiset. Varastointi ja käsittelyalueen hulevedet johdetaan hiekan ja öljynerotusjärjestelmän kautta. Hakemuksessa on esitetty toteutetut toimenpiteet hulevesien haitta ainepitoisuuksien vähentämiseksi. Palvelupisteen alueen poikki kulkee vedenjakaja, jolloin vain pieni osa toiminta alueesta sijoittuu muistutuksessa mainittujen vedenottamoiden valuma alueelle. Tämä on pinnoitettu alue, jonka hulevedet johdetaan vedenottamoiden valuma alueen ulkopuolelle. Palvelupisteen toiminta ei siis vaaranna vedenottamoiden toimintaa.

15 15 (28) Alueen hulevedet tullaan johtamaan pohjavesialueen ulkopuolelle, mikäli se on teknis taloudellisesti mahdollista. Vaihtoehtoisesti palvelupiste voidaan liittää kunnalliseen viemäriverkkoon heti kun se on mahdollista. Hakijan käsityksen mukaan on erittäin epätodennäköistä, että puhdistusjärjestelmien ohi kulkeutuu sadevesien mukana haitta aineita. Näin ollen ei palvelupisteen toiminta ympäristölupahakemuksen mukaisesti toteutettuna aiheuta pohjaveden pilaantumisvaaraa. Hakija katsoo, että toiminnan riskit pystytään hallitsemaan, viitaten hakemuksessa esitettyihin toimiin pohjavesiin ja maaperään kohdistuvien päästöjen ehkäisemiseksi sekä arvioon toimintaan liittyvistä ympäristöriskeistä, toimista onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja toimista häiriötilanteissa. Palvelupisteen alueen maaperä on pilaantunut entisen toiminnanharjoittajan aikana pinnoittamattomalla alueella harjoitetun toiminnan seurauksena. Alueen pilaantunutta maaperää on puhdistettu kahteen otteeseen ja pilaantuneet maamassat on pääosin poistettu alueelta. Koska palvelupisteen toiminta alue on nykyisin pinnoitettu, ei toiminnasta aiheudu maaperän pilaantumista. Karjaan palvelupisteen ja muistuttajan omistamien kiinteistöjen väliin jää melko vilkasliikenteinen valtatie 25. Lisäksi palvelupisteen alueella on toiminut romuterminaali vuodesta 1972, joten Karjaan palvelupisteen toiminnan laajentamisesta ei voida olettaa aiheutuvan NaapL 17 :n mukaista haittaa tai kiinteistön arvon alenemista. Luvanhakija toteaa myös, että muistuttaja suunnittelee uusien omakotitalojen ja loma asuntojen rakentamista alueelle täysin tietoisena palvelupisteen toiminnasta vaikutuksineen. Muistuttajan omistama alue on voimassa olevassa Karjaan hajaasutusalueen yleiskaavassa osoitettu maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Näin ollen aluetta ei ole kaavoituksen mukaan tarkoitettu virkistys tai loma asuntoalueeksi. Kuusakoski Oy:n toiminta sitä vastoin sijoittuu täysin kaavan mukaisesti teollisuus ja varastoalueelle (T) ja toiminnan rajoittaminen sillä perusteella, että siitä aiheutuisi haittaa muulle, alueelle kaavoittamattomalle toiminnalle, ei ole perusteltua. Högbensjö järvi sijaitsee lähimmilläänkin yli kilometrin päässä palvelupisteestä. Järveä ei ole yleiskaavassa merkitty luonnonsuojelu tai muuksi suojelualueeksi, joten sitä ei voida pitää linnustoltaan mitenkään erityisen merkittävänä. Palvelupisteen ja järven väliin jää lisäksi valtatie 25. Palvelupisteeltä järvelle kantautuvan melun ei voida olettaa vaikuttavan haitallisesti näin kaukana sijaitsevan järven linnustoon. Högbensjö järven rannalla sijaitsevat loma asunnot eivät kuulu toiminnan todellisten ympäristövaikutusten piiriin. Alueelle kantautuvasta Valtatie 25:n liikenteen melusta ja maatalouskoneiden äänistä ei Kuusakoski Oy luonnollisesti ole vastuussa. Meltolan sairaala sijaitsee noin 1 km:n etäisyydellä palvelupisteeltä. Kuusakoski Oy:n tietoon ei ole tullut, että toiminnasta kantautuva melu

16 16 (28) olisi häirinnyt sairaalan toimintoja. Näin ollen ei ole perusteita olettaa, että sairaalan toiminnat häiriintyisivät tulevaisuudessakaan. Vuonna 1997 suoritettujen melumittaustulosten sekä Kuusakoski Oy:n muilla palvelupisteillä tehtyjen melukartoitusten tulosten perusteella toiminnan aiheuttaman melutason ei oleteta ylittävän valtioneuvoston ohjearvoja lähimmissä melulle alttiissa kohteissa. Näin ollen ei toiminnan aiheuttamien melutasojen selvittäminen ennen lupakäsittelyä ole perusteltua. Säännöllisiä melumittauksia ei hakijan mukaan myöskään voida pitää perusteltuina, mikäli mittauksin voidaan todeta melutason ohjearvojen alittuvan lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Toiminta aikojen rajoittaminen ympäristölupahakemuksessa esitetyistä toiminta ajoista ei ole tarpeellista, vaan valtioneuvoston päätöksen mukaisten melurajojen määrääminen riittää ehkäisemään toiminnasta aiheutuvia kohtuuttomia haittoja lähialueille. Karjaan palvelupisteen lähialue on kaavoitettu voimassa olevassa yleiskaavassa pääosin maa ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (kaavamerkintä M tai MU). Palvelupisteen viereen on kaavassa merkitty kyläkeskuksen alue (AT) ja Meltolan sairaalan alue on kaavoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi (P). Högbensjö järven rannalle on kaavoitettu joitakin loma asuntoalueita (RA). Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (993/1992) on mm. asumiseen käytettävillä alueilla sekä hoito tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla määrätty melutason päiväajan (klo 7 22) ohjearvoksi 55 db(l Aeq ). 45 db(l Aeq ):n päiväajan ohjearvoa tulee soveltaa mm. loma asumiseen käytettävillä alueilla sekä taajamien ulkopuolella olevilla virkistysalueilla ja luonnonsuojelualueilla. Näin ollen lähimpien melulle alttiiden kohteiden osalta tulee soveltaa 55 db(l Aeq ):n ohjearvoa ja alempaa, 45 db(l Aeq ):n ohjearvoa sovelletaan ainoastaan Högbensjö järven rannalla olevien loma asuntoalueiksi kaavoitettujen alueiden kohdalla. Kun palvelupisteen toiminnot toteutetaan ympäristölupahakemuksessa esitetyllä tavalla, ei toiminnasta aiheudu merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, luonnonolosuhteiden huonontumista, yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä NaapL 17 :n mukaista kohtuutonta rasitusta. Hakijan toiminta ei myöskään ole YSL 8 :n pohjaveden pilaamiskiellon vastaista. Näin ollen ympäristönsuojelulain 42 :n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle on olemassa. Hakemuksen mukainen toiminta ei sisälly ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun asetuksen hankeluetteloon. Toiminnan ympäristövaikutuksia ei voida myöskään pitää niin merkittävinä, että siihen tulisi soveltaa ympäristövaikutuksen arviointimenettelyä. Toiminnan ympäristövaikutukset ja niiden hallinta ilmenevät riittävällä laajuudella ympäristölupahakemuksesta. Hakija katsoo, ettei palvelupisteen toimintaa tule rajoittaa ympäristölupahakemuksessa esitetystä. Uudenmaan ympäristökeskus on kirjeellään antanut luvan välivarastoida Karjaan palvelupisteellä romuajoneuvoja.

17 17 (28) Toiminnasta ei aiheudu pilaantumisvaaraa, joten olemassa olevien toimintojen rajoittamista ei voida pitää perusteltuna. Rakennusjätteen sekä betoni ja kiviaineksen käsittely ei myöskään aiheuta pilaantumisen vaaraa, eikä se poikkea merkittävästi palvelupisteen nykyisistä toiminnoista, joten näidenkään toimintojen rajoittamista ei voida pitää perusteltuna. Liittyen toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta hakija toteaa olevansa valmis asettamaan vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai muuttamisen varalle. Koska kyseessä on pääosin olemassa oleva toiminta, joka ei ympäristöluvan mukaisesti toteutettuna aiheuta merkittäviä haittoja lähiympäristölle, ei uusienkaan toimintojen aloittamisen voida katsoa tekevän muutoksenhakua hyödyttömäksi. VIRANOMAISEN RATKAISU Uudenmaan ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Kuusakoski Oy:n Karjaan palvelupisteen toiminnalle jäljempänä esitettävin määräyksin. Vastaukset lausuntoon ja muistutukseen Lausunnossa ja muistutuksessa esitetyt seikat on otettu huomioon lupamääräyksissä ja niiden perusteluissa. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminta (YSL 43, 45, JL 6, 9, 15, JA 8, NaapL 17, YMA 1129/2001) 1. Karjaan palvelupisteellä saa vuosittain vastaanottaa, varastoida, lajitella ja käsitellä leikkaamalla, paalaamalla, murskaamalla ja hakettamalla hakemuksen mukaisia ja tämän päätöksen sivuilla 4 6 esitettyjä jätteitä, lupamääräyksessä 2. esitetyin poikkeuksin, yhteensä enintään tonnia, joista ongelmajätteiksi luokiteltavien osuus saa olla enintään tonnia. Alueella saa varastoida kerralla enintään tonnia jätteitä, joista ongelmajätteiden osuus saa olla enintään 200 tonnia. 2. Palvelupisteellä ei saa vastaanottaa esikäsittelemättömiä romuajoneuvoja, PCB tai lyijypitoisia saumausmassoja sisältäviä betonielementtejä, eristeitä tai muita erityisen käsittelyn vaativia rakennusmateriaaleja tai pilaantunutta maata. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei alueella ole sallittu, on jäte viipymättä palautettava sen haltijalle tai toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on sallittu. 3. Materiaalin vastaanottoa ja ulkona suoritettavia toimintoja saa harjoittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo ja lauantaisin klo pois lukien arkipyhät. Murskausta ja haketus

18 18 (28) ta saa suorittaa arkisin maanantaista perjantaihin klo pois lukien arkipyhät. Jätteiden varastointi ja edelleen toimittaminen (YSL 7, 43, 45, JL 4, 6, 8, 9, 15, JA 3 a, 5, 6, 8, VNp 659/1996, VNp 101/1997) 4. Hyödyntämiskelpoiset jätejakeet sekä jätteiden pienerät on vastaanotettaessa lajiteltava jätejaekohtaisesti ja eri jätejakeet on pidettävä erillään toisistaan kaikissa käsittelyn vaiheissa. Vastaanotto ja varastointi on järjestettävä siten, ettei jätteistä aiheudu roskaantumista tai muuta ympäristö tai terveyshaittaa. 5. Ongelmajätteet on varastoitava suljetuissa, asianmukaisesti merkityissä, kullekin ongelmajätetyypille suunnitelluissa ja tarkoitetuissa astioissa, säiliöissä tai pakkauksissa siten, etteivät ongelmajätteet sekoitu keskenään ja ettei niihin pääse sekoittumaan muita aineita. Nestemäisten ongelmajätteiden säiliöiden kunto on tarkastutettava säännöllisesti. Ongelmajätteiden vastaanotto, kuormaus ja varastointi on tehtävä sisätilassa, jonka lattia on pinnoitettu tiiviillä materiaalilla ja joka on varustettu kynnyksellä, suoja altaalla tai joka muutoin on rakennettu siten, ettei varastoastioista mahdollisesti vuotava neste pääse muihin tiloihin tai maaperään. Ongelmajätteiden varastotilojen on oltava rakennettu ja varustettu ongelmajätteiden ja palavien nesteiden varastoinnista annettujen ohjeiden mukaisesti. Ongelmajätteiden varastotilan ilmanvaihdon on oltava riittävä. Ongelmajätteiden vastaanottoa ei saa aloittaa ennen, kuin viranomainen on suorittanut alueella tarkastuksen ja hyväksynyt ongelmajätteiden varastotilojen käyttöönoton. Palvelupisteellä vastaanotettuja romuajoneuvoja on varastoitava tiiviillä, nesteitä läpäisemättömällä ja reunakorokkein ympäröidyllä alustalla siten, että mahdolliset nestevuodot saadaan kerättyä talteen. 6. Palvelupisteellä vastaanotetut ja toiminnassa muodostuneet jätteet on toimitettava jätteen hyödyntäjälle tai käsittelijälle riittävän usein, jotta alueelle ei muodostu jätevarastoja, eikä toiminnasta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Hyödyntämiskelpoiset jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine, ja toissijaisesti laitokseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Ongelmajätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät ongelmajätteiden tiedot valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaisesti.

19 19 (28) Betoni ja kiviainesjätteen sekä puupitoisen jätteen käsittely (YSL 43, 45, 46, JL 4, 6, 51, 52, JA 8 ) 7. Vastaanotettavien betoni, kiviaines ja puujätejakeiden joukosta on poistettava ennen välivarastointia ja käsittelyä muu sekalainen rakennusjäte. Vastaanotossa ja käsittelyssä erotetut hyödyntämiskelpoiset jätejakeet, kuten metallit, on toimitettava hyötykäyttöön. Vain hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle. 8. Betoni, kiviaines ja puujätettä on käsittelyn ja välivarastoinnin aikana tarvittaessa kostutettava pölyämisen estämiseksi. Murskainta ja haketinta käytettäessä kastelujärjestelmän tai muun pölyntorjuntajärjestelmän on oltava toiminnassa. Pölyntorjuntajärjestelmän rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa tai tilanteissa, joissa pölyntorjuntajärjestelmää ei voida käyttää normaalilla teholla, on toiminta keskeytettävä. 9. Betoni ja kiviainesmurskeen laatu on selvitettävä säännöllisesti vähintään standardin SFS 5884 "Betonimurskeen maarakennuskäytön laadunhallintajärjestelmä" mukaisesti. Mikäli betonimursketta halutaan hyödyntää maarakentamisessa ilman ympäristölupaa, on betonijätteen käsittelyssä ja laadunvarmistuksessa noudatettava valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) liitteissä 1 ja 2 esitettyjä vaatimuksia. Mikäli puuhake toimitetaan polttoaineeksi, on sen laatu selvitettävä standardin SFS 5875 "Jätteen jalostaminen kiinteäksi polttoaineeksi. Laadunvalvontajärjestelmä" mukaisesti, vähintään kerran jokaisen haketusjakson aikana. Murskaus ja haketusjaksokohtaiset laadunvalvontatulokset on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Karjaan ympäristönsuojeluviranomaiselle ko. vuotta koskevan vuosiraportin yhteydessä. Tiedot murskeen ja hakkeen ympäristökelpoisuuksista on annettava pyydettäessä murskeen ja hakkeen vastaanottajille. 10. Hyötykäyttöön kelpaamaton betoni, kiviaines ja puujäte on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. Alueen hoito ja järjestys (YSL 7, 8, 43, 46, JL 6, 19, JA 7, 8, 10, NaapL 17 ) 11. Palvelupisteen toiminta on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pilaantumisvaaraa maaperälle, pintatai pohjavesien pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle tai alueella työskenteleville. Alueita, joilla työkoneet liikkuvat, on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi.

20 20 (28) 12. Palvelupisteen toiminnasta, liikenne mukaan lukien, aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle alttiissa kohteissa aamulla klo ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ) eikä päivällä klo ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ), ottaen huomioon melun ajoittaisesta iskumaisesta luonteesta aiheutuva 5 db:n lisäys mittaustulokseen ennen sen vertaamista raja arvoon. Murskaus ja haketuslaitteistot on sijoitettava niin, että voimakkain ääni ei lähde lähimpien asuinrakennusten suuntaan. 13. Palvelupisteen rakenteiden kuntoa, kuten pinnoitteiden halkeilua, on tarkkailtava säännöllisesti ja havaitut viat korjattava viipymättä. 14. Kuljetettaessa jätteitä palvelupisteelle ja edelleen muualle hyödynnettäviksi tai käsiteltäviksi on varmistuttava siitä, ettei jätteitä pääse ympäristöön kuljetuksen aikana. Kuljetuskaluston puhtaudesta on huolehdittava. Ympäristön ja kulkutien varsien roskaantumista on seurattava ja roskaantuneet alueet siivottava. Jätteiden kuljettamisessa on käytettävä yrityksiä, joilla on alueellisen ympäristökeskuksen päätös jätetiedostoon merkitsemisestä. Jätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. 15. Palvelupisteen alue on aidattava niin, ettei ulkopuolisille aiheuteta vaaraa. Aita on pidettävä kunnossa. Alueen portit on pidettävä lukittuina muina kuin palvelupisteen aukioloaikoina. Palvelupisteen aukioloaikoina on alueella oltava valvoja, joka tarkastaa kuormat ja niitä koskevat asiakirjat, osoittaa jätteelle sijoituspaikan sekä vastaa siitä, että laadunvalvontajärjestelmää noudatetaan. 16. Piha alueen hulevedet on kerättävä yhteen ja käsiteltävä sulkuventtiileillä ja hälyttimillä varustetuissa öljynerottimissa niin, että pois johdettavan veden mineraaliöljypitoisuus saa olla enintään 5 mg/l. Öljynerottimet on mitoitettava siten, että asetettu raja arvo ei häiriötilanteissakaan ylity. Öljynerottimien kuntoa ja toimivuutta on tarkkailtava säännöllisesti. Käsitellyt hulevedet saa johtaa maastoon enintään saakka. Suunnitelma siitä, miten hulevesien imeytyminen pohjavesialueelle estetään, on toteutusaikatauluineen toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Karjaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mennessä ja suunnitelmassa esitetyt toimenpiteet on suoritettava mennessä. Alueen saniteettijätevesien ja muiden talousjätevesien pääsy maastoon on estettävä johtamalla ne umpikaivoon tai käsittelemällä ne muulla vastaavalla tavalla.