Suomi vastaanotti ensimmäiset pakolaiset 1970-luvun alussa. Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä ja Vietnamista.

Transkriptio

1 Erilaisuuden arvostaminen ja kansainvälisyys Maahanmuuttajatietoutta Suomessa Yleisimmät syyt muuttaa Suomeen ovat paluumuutto, avioituminen ja muut perhesyyt, pakolaisuus ja turvapaikan hakeminen. Suomi vastaanotti ensimmäiset pakolaiset 1970-luvun alussa. Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä ja Vietnamista luvun alkuvaiheessa maahanmuutto voimistui huomattavasti. Maahanmuuttoon on vaikuttanut esimerkiksi Somalian valtion hajoamisen jälkeinen sisällissota, joka on pakottanut tuhannet ihmiset pakenemaan kotimaastaan. Myös Jugoslavian valtion hajoaminen sai aikaan suuren muuttoliikkeen. Tapahtumien vaikutus näkyi Suomessa suurina turvapaikanhakijoiden määrinä. Vuonna 2004 Suomessa asui ulkomaalaista. Vuonna 2002 turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten määrä oli Suomessa yhteensä Suomeen on muuttanut ihmisiä yli 150:sta eri maasta. Suurimmat ulkomaalaisryhmät ovat venäläiset, virolaiset, ruotsalaiset ja somalialaiset. Maahanmuuttajaväestön ikärakenteessa korostuu alle 20-vuotiaiden osuus. Esimerkiksi somalialaisten, entisen Jugoslavian alueelta tulleiden, irakilaisten ja vietnamilaisten keskuudessa yli 40% on alle 20-vuotiaita. Vuonna 2002 Suomessa asui vuotiasta ja vuotiasta ulkomaalaista. Vuonna 2002 Suomen peruskouluissa opiskeli maahanmuuttajaoppilasta. Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta astui voimaan vuonna Lain tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tasa-arvoa ja valinnan vapautta toimenpiteillä, jotka tukevat yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamista. Koonnut: Heli Tulander Lähteet: Räty, M Maahanmuuttaja asiakkaana. Tilastokeskus 2004 Ulkomaalaisvirasto

2 Alta löydät aineistoa erilaisuuden käsittelemiseen seuraavien ryhmien kanssa Kasvattajille alakoulun oppilaiden kanssa (mm. toimintaideoita oppitunneille) yläkoulun oppilaiden kanssa (esim. "Mistä onkaan Fazer kotoisin?") sekä erilaisuuteen liittyvien käsitteiden määrittelyä Kasvattajille Lapset kasvavat ristiriitaisten vaatimusten paineessa. On oltava vahva yksilö, riippumaton ja sosiaalisesti taitava. On erotuttava joukosta erityslahjakkuuden ansiosta ja sopeuduttava nopeasti vaihtuviin vaatimuksiin ja ympäristöihin. Yksilöllisyyden korostamisen vastakohtana on lasten arjessa suuri yhdenmukaisuuden paine. Jokaisella lapsella on myös tarpeita, jotka eivät sovi yhteiskunnassa vallalla oleviin vaatimuksiin. Näitä ovat esimerkiksi tarve tulla hoivatuksi, olla tarvitseva ja tulla hyväksytyksi kokonaisena, omana itsenään, vailla jatkuvaa painetta tulla jotenkin toisenlaiseksi. Miten kasvattajina voisimme tukea lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja auttaa häntä näkemään ominaislaatunsa ja erilaisuutensa arvokkaana, sillä oman itsensä ja haavoittuvaisuutensa hyväksynyt on kykenevä hyväksymään myös muiden erilaisuuden sekä erilaiset tavat toimia ja oppia? Historiasta ja omasta arjestamme löytyvät tarinat kulttuurien välisestä myönteisestä vuorovaikutuksesta ovat yksi lähtökohta tarkastella erilaisuutta voimavarana ja kehityksen lähtökohtana. Seuraavien harjoitusten tavoitteena on kiinnittää huomio ihmisiä yhdistäviin asioihin ja sitä kautta lisätä ymmärrystä eri maissa asuvia ihmisiä ja muita kulttuureita kohtaan. Tavoitteena on myös itsetuntemuksen lisääntyminen. Materiaalista löytyy lisäksi pari vinkkiä vanhempainiltoihin siltojen rakentamiseksi erilaisten perheiden ja ihmisten välille. 1. Näin on ollut tapana meidän perheessä - entä teillä? - Vinkki vanhempainiltaan Tämän tehtävän erityisenä tavoitteena on ymmärtää muistojen ja muistelemisen merkitys sekä löytää arkisiin asioihin uusia näkökulmia. Viritelkää vanhempainillassa keskustelua oman perheen kulttuurista historiallisesta näkökulmasta: millaiset asiat ovat kussakin perheessä tärkeitä siirrettäväksi seuraaville sukupolville? Minkälaisista tavoista eri perheissä pidetään kiinni? Millaisia lempiruokia perheissä on ja millaisia juhlia vietetään? Keskustelu voidaan aloittaa muistelmalla omia isovanhempia. Muistavatko oppilaiden vanhemmat omasta lapsuudestaan esimerkiksi isovanhempien toistamia sanontoja tai tapoja? Ovatko ne siirtyneet omaan perheeseen? Asiat voivat olla hyvin arkisia ja pieniä. Tätä kautta johdatellaan keskustelua nykyhetkeen: mitä vanhemmat haluaisivat opettaa omille lapsilleen ja mitä asioita he haluaisivat säilyttää tuleville sukupolville? 2

3 Keskustelussa on tärkeää on nostaa esille myönteisiä asioita ja arvoja. Keskustelua voi johdatella siihen, että kulttuuri vaihtelee paitsi eri maiden myös perheiden ja yksilöiden välillä. Kulttuurieroissa on aina kysymys opituista tavoista ja arvoista. Vanhempainillassa voidaan lisäksi tarkastella lasten tekemiä karttoja ja selvityksiä liittyen ruokiin, tuotemerkkeihin, siirtolaisuuteen ja keksintöihin. (Katso vinkit alakouluille/yläkouluille) 2. Mikä meitä yhdistää? Tutustumismenetelmä vanhempainiltaan tai koulun yhteisiin tilaisuuksiin. Menetelmän tavoitteena on toimia jäänsärkijänä vanhempainillassa ja sen avulla voidaan löytää yllättäviä yhtäläisyyksiä toisilleen tuntemattomien ihmisten elämästä. Aluksi etsitään pariksi joku, jota ei kovin hyvin ennestään tunne. Pareittain keskustellen etsitään ensin kolme paria yhdistävää/samanlaista asiaa ja sen jälkeen kolme erottavaa asiaa. Keskustelulle voi varata tilanteesta riippuen n. 5 minuuttia. Pienehkössä ryhmässä voidaan parikeskustelun jälkeen esitellä oma pari nimeltä ja mainita jokin yhdistävä asia. Koulun yhteisissä tilaisuuksissa voidaan keskustella pareittain jonkin lähellä istuvan kanssa ja jättää esittäytyminen väliin. Lopuksi voidaan yhteisesti keskustella siitä, oliko helppoa löytää yhdistäviä ja erottavia asioita ja minkälaisia ajatuksia harjoitus herätti. 3. Meidän koulun aarrekartta Opettajanhuoneessa voidaan tehdä aarrekartta koulusta, jossa kaikilla opettajilla ja erilaisilla oppilailla olisi hyvä olla. Tavoitteena on tiedostaa ja kirjata niitä asioita, jotka koetaan tärkeänä hyvän ilmapiirin ja yhteistyön kannalta. Tehtävä voidaan toteuttaa kolmessa osassa, ensin henkilökohtaisena aarrekarttana, sitten pienryhmissä (3-4 henkilöä) ja lopuksi valmistetaan työyhteisön yhteinen aarrekartta. Aluksi jokainen kirjaa ylös asioita, joita pitää tärkeänä ja tarvitsee työskennelläkseen koulussa tyytyväisenä ja onnellisena. Seuraavaksi pienryhmissä valitaan 3-4 tärkeintä asiaa ryhmän aarrekarttaan ja kirjataan ne paperille. Lopuksi ryhmien työn tulokset kirjataan työyhteisön yhteiseen aarrekarttaan esimerkiksi fläppitaululle. Aarrekartta nimetään ja laitetaan seinälle. Sitä voidaan kuvittaa ja lisätä siihen esimerkiksi runoja tai aforismeja. Jokainen voi rikastuttaa aarrekarttaa omien kiinnostustensa ja vahvuuksiensa mukaan. Harjoitus puretaan tarkastelemalla karttaa yhteisesti ja nostamalla esiin niitä asioita, joita työyhteisössä jo on. Yksilötyöskentelyyn voi varata n. 5 minuuttia ja pienryhmätyöskentelyyn n. 15 minuuttia. Koko työyhteisön aarrekartan kokoamiseen ja purkuun olisi hyvä varata minuuttia, mielellään 45 min. Jatkotyöskentelynä voidaan aarrekarttaan palata ja pohtia keinoja, miten kartan asiat voisivat pikkuhiljaa toteutua omassa koulussa. Aarrekartta menetelmää voidaan käyttää myös luokassa. 3

4 4. Harjoitusta Kenen joukossa seisot voidaan myös tehdä opettajainhuoneessa tai vanhempainillassa. (Katso vinkit yläkouluille.) Kaikissa edellä mainittujen harjoitusten loppukeskusteluissa on tärkeää nostaa esille se, että tärkeintä on kohdata ihminen yksilönä ja omana itsenään, eikä vain oman kulttuurinsa tai taustansa edustajana. Monikulttuurisuudesta löytyy lisätietoja, tilastoja ja toimintavinkkejä mm.: - Monikulttuurinen nuorisotyö Oikopolut Kouluille tai Lapsille Verkkomateriaalit Lapset ja nuoret Koulurauha Lukuvuoden aineisto - Maahanmuuttoasiat - Tilastoja - Aineistot - Kehitysyhteistyö - Toimintavinkkejä Aineistopankki Opetusaineistot - Kansainvälisyyskasvatus Koulut Oppimateriaali Tiedotus, valistus, julkaisut ja kirjastopalvelut Aineistoa maailman väestökehityksestä Aineistot Kansainvälisyyskasvatus Alakoulut Moni meistä on matkoillaan maailmalla tarkkaillut paikallisia lapsia potkimassa palloa, juoksemassa toisiaan kiinni ja virittelemässä majoja takapihoille, puihin ja pusikoihin. Leikki ja elämänilo yhdistävät kaikkia lapsia ilmastoon ja olosuhteisiin katsomatta. Lapsia yhdistää myös uteliaisuus toisiaan kohtaan; ihonväriä tai vierasta kieltä saatetaan aluksi hämmästellä, mutta leikin tuoksinassa se ei enää ole tärkeää. Kuitenkin myös lapset tekevät rajoja ja asettavat toisiaan leikin ulkopuolelle. Uteliaisuus ja leikki ovat niitä asioita, jotka houkuttelevat ylittämään näitä, usein meiltä aikuisilta opittuja esteitä. Seuraavien tehtävien ja vinkkien tavoitteena on nostaa esille kaikkia ihmisiä yhdistäviä asioita ja sitä kautta lisätä ymmärrystä eri maiden ihmisiä kohtaan luokat 1. Sujuvasti sovussa -toiminnallisessa tuokiossa pienille koululaisille pohditaan ystävyyttä ja suvaitsevaisuutta. Toiminnallisen tuokion aiheina ovat erilaisuus ja suvaitsevaisuus, ja se on suunniteltu toteutettavaksi 1-2 -luokkien oppilaiden kanssa. Tuokion tavoitteena on saada lapset ajattelemaan erilaisuuden merkitystä ja auttaa heitä ymmärtämään, että erilaisuudesta huolimatta ihmisillä on paljon yhteistä. Tarkoituksena on myös purkaa mahdollisia kielteisiä käsityksiä ja ennakkoluuloja ulkonäöltään tai kulttuuritaustaltaan erilaisia ihmisiä kohtaan. Toiminnallisen tuokion on suunnitellut vuonna 2004 opinnäytetyönään Helsingin Diakoniaammattikorkeakoulun sosionomiopiskelija Heli Tulander yhteistyössä Mannerheimin Lastensuoje- 4

5 luliiton Kotoutuva Perhe-projektin kanssa. Tuokiota voi käyttää esimerkiksi iltapäiväkerhossa tai koulussa omana toiminnallisena tuntina, ja se soveltuu hyvin myös osaksi laajempaa kokonaisuutta, kuten teemapäivää tai viikkoa. Tuokioon sisältyy tarinan lukeminen sekä viisi tehtävää, jotka lapset tekevät pareittain. Aikuinen lukee tarinan ja lapset tekevät tehtävät joko pareittain rastitehtävänä siirtymällä tehtävältä toiselle ohjaajan antamasta merkistä tai pareittain omilla paikoilla istuen, jolloin parit voivat suorittaa tehtäviä omaan tahtiinsa. Tehtävien tekoon ja loppukeskusteluun kuluu aikaa noin tunti. Ohjeita voi soveltaa vapaasti ja pelkkiä tarinoita käyttää keskustelun virittäjänä. Ohjeet tuokion toteuttamista varten 1. Valitse jokin neljästä tarinasta ja tulosta lapsen kuva. Jos tulostusmahdollisuutta ei ole, voit etsiä kuvan esim. lehdestä. (Kuvat ja tarinat löytyvät erillisistä pdf tiedostoista). 2. Mikäli toteutat tuokion rastitehtävänä, niin tulosta seinälle kiinnitettävät rastitehtävät tai kirjoita ne viidelle A4-paperille. Lisäksi tulosta ja leikkaa tai kirjoita lapuille tehtävissä 2, 3 ja 4 tarvittava materiaali. Sijoita materiaali rastitehtävien läheisyyteen. Mikäli lapset tekevät tehtävät pareittain paikoillaan istuen, niin tulosta tai kopioi jokaiselle lapselle oma henkilökohtainen tehtäväpaperi. 3. Jaa lapset pareiksi. 4. Kerro lapsille, että luet heille ensin tarinan, jonka jälkeen he tekevät viisi erilaista tehtävää pareittain.tehtävissä ei ole oikeita vastauksia, vaan tarkoituksena on saada lapset miettimään erilaisuutta ja moninaisuutta. Kerro, että tarinan päähenkilö on kahdeksan -vuotias ulkomaalaistaustainen tyttö/poika, joka asuu Suomessa perheensä kanssa. Kerro mistä maasta tarinan päähenkilö on lähtöisin. Näytä kuva tytöstä/pojasta ja pyydä lapsia keksimään hänelle nimi. 5. Lue tarina. 6. Mikäli toteutat tuokion rastitehtävänä, niin ohjaa parit tehtäville niin, että jokaisella tehtävällä on tasaisesti yksi pari tai pareja. Kehota lapsia lukemaan tehtävien ohjeet huolellisesti ennen sen suorittamista. Mikäli lapset tekevät tehtävät pareittain paikoillaan istuen, toteutetaan tuokio henkilökohtaisten tehtäväpapereiden avulla. Tällöin on muistettava jakaa tehtävän 1 teon aikana tehtävässä 2. tarvittava materiaali (pantomiimin aiheet). 7. Pyydä lapsia tekemään ensimmäinen tehtävä. Aikaa yhdelle tehtävälle on noin viisi minuuttia, jonka jälkeen pyydät pareja siirtymään seuraavaan tehtävään. Jos lapsille tulee ongelmia, kerro, että he voivat pyytää apua sinulta. 5

6 Loppukeskustelu: Käy tehtävät läpi lasten kanssa. Voit tehdä joko niin, että keräät mahdolliset vastauspaperit ja luet itse lasten kirjoittamia vastauksia tai pyydät lapsia itse kertomaan vastauksensa. Loppukeskusteluun jää aikaa noin 15 minuuttia. Tehtävä 1. Palauta lasten mieleen tarinan pääkohdat. Käymällä läpi lasten kommentteja erilaisuudesta ja samanlaisuudesta huomaavat he, kuinka ulkonäön ja kulttuuritaustan erilaisuudesta huolimatta, ihmisillä on paljon yhteistä. Voit kertoa tämän lapsille. Tehtävä 2. Tämän tehtävän tarkoituksena on asettua maahanmuuttajan asemaan. Millaista on ilmaista jokin asia, kun yhteistä kieltä ei löydy. Voit kertoa tämän lapsille ja kysyä miltä se heistä tuntui? Tehtävä 3. Tehtävän tavuista muodostuvat sanat erilainen ja ystävä. Kysy lapsilta keksivätkö he oikeat vastaukset. Voit myös kysyä, mitä he ajattelevat näistä sanoista. Miten sanat liittyvät toisiinsa? Tehtävän ajatuksena on se, että ihmiset voivat olla ystäviä keskenään erilaisuudesta huolimatta. Tehtävä 4. Tehtävän tarkoituksena on, että lapset miettivät,mitä mieltä he ovat lauseissa ilmenevistä asioista. Lapset myös perustelevat mielipiteensä. Voit käydä läpi kaikki tai osan lauseista. Pyydä lapsia perustelemaan vastauksensa. Tehtävä 5. Piirrostehtävän tarkoituksena on saada lapset ajattelemaan, millaista on olla ulkomaalaisena toisessa maassa. Kysy voisiko joku lapsista kertoa omasta piirustuksestaan. Kysy mitä erilaista siinä maassa oli, jos sitä vertaa Suomeen. 2. Sveitsiläiset pyykkipojat. Oppilaat jaetaan kahteen joukkueeseen tai jos leikkijöitä on vähän, kisa käydään henkilökohtaisesti. Jokaiselle oppilaalle annetaan kolme pyykkipoikaa. Kun leikinjohtaja antaa alkumerkin, kisa alkaa ja leikkijät yrittävät kiinnittää toisen joukkueen jäsenten vaatteisiin pyykkipoikia. Samalla luonnollisesti yritetään estää, etteivät toisen joukkueen jäsenet kiinnitä pyykkipoikaa omiin vaatteisiin. Kun leikinjohtaja antaa kisan loppumerkin, lasketaan, kumman joukkueen vaatteissa on enemmän pyykkipoikia. Tappion on kärsinyt se joukkue, joka jäsenten vaatteissa on enemmän pyykkipoikia. Tässä kisassa on luonnollisesti väkivalta kielletty, mutta oveluus sallittu! Leikin jälkeen voidaan miettiä, mikä tuttu leikki lähinnä vastaa Sveitsiläisiä pyykkipoikia ja kysellä, mitä muita leikkejä maailmalta oppilaat tietävät luokat: Tehtäviin 1-3 tietoa voi hakea internetistä, historian- ja tietokirjoista. 1 Pyttipannu. Selvittäkää, minkälaisia pyttipannuja tehdään eri puolilla maailmaa. ( Pyttipannu on ruoka, joka tehdään edelliseltä aterialta jääneistä ruuantähteistä.) 2. Suomalaisia maailmalla. Tehkää kartta suomalaisesta siirtolaisuudesta maailmalla. Voitte myös tehdä listan niistä syistä, joiden vuoksi suomalaiset ovat maailmalle lähteneet. Esimerkiksi 6

7 Titanicilla matkustaneet suomalaiset voi olla virittävä lähtökohta keskustelulle; keitä Titanicilla matkusti ja miksi he lähtivät matkalle? 3. Mistä ruuti on tullut? Tehkää kartta keksintöjen ja/tai elintarvikkeiden historiallisista kulkureiteistä. Esimerkkeinä pyörä, ruuti, vinssi, sähkö, lasi, peruna, kaakao ja kahvi. 4. Juhlakalenteri. Jos luokassanne on maahanmuuttajataustaisia tai muita uskontoja edustavia lapsia, tehkää luokan seinälle juhlakalenteri, jossa on kaikki mahdolliset uskontoon ja kulttuuriperintöön liittyvät juhlat merkattuna ja lyhyesti esiteltyinä. 5. Kansainvälinen teemaviikko / -kuukausi. Jaa oppilaat viiteen ryhmään, joille annetaan maanosien nimet. Tuottakaa eri oppitunneilla koululaisen elämään liittyviä kuvia, esitelmiä, karttoja, ym. materiaalia teema-ajan lopulla pidettävää esittelyä varten. Jokainen ryhmä voi vielä keskuudessaan valita maanosastaan vaikka kaksi maata, jotka edustavat maanosan erilaisuutta. Maanosan esittelyä voi valmistella näiden kahden maan kautta (lippu, rahayksikkö, ilmasto, ruoka, eläimet, musiikki, harrastukset ym.). pyytäkää kouluruokalaa tarjoilemaan kullekin maanosalle tyypillistä ruokaa teemaviikon / - viikkojen aikana hakekaa netistä maanosatietoa eri oppitunteja varten sekä kuvia eri maista ja niiden ihmisistä historian tunnilla tutustukaa maanosien historiaan ja valmistakaa esimerkiksi aikajana historian tärkeistä tapahtumista kielten tunneilla piirtäkää kartta, jossa näkyy ko. oppitunnilla (englannin, ruotsin, saksan, arabian jne.) harjoitetun kielen levinneisyys kuvaamataidontunnilla piirtäkää eri maiden lippuja käsityötunnilla valmistakaa ko. maanosalle tyypillinen käsityö (koriste-esine, vaate, työkalu, käyttöesine, lippu tms.). Valmistakaa maanosasta kertovaa näytelmää varten tarvittavaa rekvisiittaa liikuntatunnilla opetelkaa jokin ko. maanosalle tyypillinen leikki, peli tai tanssi matematiikan tunnilla kerätkää / piirtäkää ko. maanosassa käytettäviä kolikoita musiikkitunnilla harjoitelkaa jokin ko. maanosassa esitetty kansallislaulu, kerätkää tietoa / materiaalia eri maanosien musiikki-instrumenteista uskontotunnilla pyytäkää oman luokan tai koulun oppilasta tai hänen vanhempaansa kertomaan omasta uskonnostaan ja siihen liittyvistä tavoista. Piirtäkää maanosakartalle eri uskontojen levinneisyysalueet ympäristöopin tunnilla suunnitelkaa posteri maanosastanne, missä kerrotaan alueen etnisistä ryhmistä, asutuksesta, elintasoeroista jne. äidinkielen tunnilla tuottakaa maanosanne johonkin maahan liittyvä näytelmä, joka liittyy koulumaailmaan. Käyttäkää näytelmässä hyväksi muilla oppitunneilla haettua tietoa ja materiaalia 6. Haastattelu. Kutsukaa vastaanottokeskuksen asukkaita tai kansainvälisen kohtaamispaikan kävijöitä vieraaksenne ja pyytäkää heitä kertomaan oma elämäntarinansa. Voitte myös etukäteen valmistella kysymyksiä ja haastatella vierastanne. Voitte myös haastatella koulun maahanmuuttajataustaistahenkilökuntaa: opettajaa, keittäjää, siivoojaa tai talonmiestä. 7

8 Kirjoja: Hugh Lupton: Tarinatie Hukkanen, Pakkanen, Toiviainen: Ollaan ystäviä, Ahmed. Nettiaineistoa: Minun perheeni -korttisarja Yläkouluille Mitä sanat monikulttuurisuus tai kulttuurien välinen vuorovaikutus merkitsevät yläkouluikäisille nuorille? Moni heistä elää arjessaan näitä asioita todeksi, kuten myös ilmiön kääntöpuolta, rasismia. Toisaalta suurimmalle osalle nuorista nämä käsitteet saattavat jäädä helposti etäisiksi ja mitään sanomattomiksi iskulauseiksi. Kouluissa rasismia olisi hyvä tarkastella tavallisten arjen tilanteiden kautta ja puuttua siihen välittömästi. Pelkkä suvaitsevaisuuskampanjointi ei riitä. Seuraavien vinkkien avulla pyritään edellä mainitut käsitteet liittämään arkielämään ja huomaamaan, että kulttuurien välistä vuorovaikutusta on aina ollut ja että suomalainen kulttuuri, teollisuus ja muotoilu ovat pitkälti kehittyneet juuri kulttuurien välisessä vuorovaikutuksessa. Vinkkien avulla pyritään myös kiinnittämään huomiota ihmisten samankaltaisiin arvoihin ja perustarpeisiin kaikkialla maailmassa. Tehtäviin 1 ja 2 tietoa voi hakea esim. Internetistä sekä uskonnon ja historian tietosanakirjoista 1. Selvittäkää, mistä seuraavien suomalaisten yritysten ja tuotemerkkien perustajat ovat syntyisin: Fazer, Finlayson, Fiskars, Nuutajärvi, Iittala, Hackman, Arabia. Tuotemerkeistä voisi tehdä sukupuun, sillä eri lähtökohdista huolimatta useat näistä tuotemerkeistä ovat nykyisin sidoksissa toisiinsa. Keskustelua voisi tämän kautta johdatella kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen sekä erilaisuuteen kehityksen lähtökohtana ja käynnistäjänä. 2. Selvittäkää, mitä eri uskonnoissa sanotaan a. omaisuuden kunnioittamisesta b. väkivallasta ja toisten koskemattomuudesta c. seksuaalisuuden rajoittamisesta. Vertailtavia uskontoja voivat olla esim. kristinusko, islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus. Käskyjä voi tarkastella rinnakkain kristinuskon kymmenen käskyn kanssa esimerkiksi siten, että ne sijoitetaan rinnakkain suurelle paperille piirrettyyn matriisiin. Selvitystyö toimii johdantona keskustelulle, jossa tarkastellaan kaikkien yhteiskuntien tarvetta ottaa kantaa näihin yhteiselämää sääteleviin asioihin. Tätä kautta voidaan myös keskustella arvoista sekä kulttuurien välisistä eroista ja vuorovaikutuksesta. 3.Tukioppilaiden käyttöön löytyy hyviä harjoituksia osoitteesta: Tässä esimerkkinä harjoitus Kenen joukoissa seisot, jonka tavoitteena on kyseenalaistaa omia käsityksiä rasismista ja syrjinnästä sekä lisätä osallistujien tietoisuutta itsestään ja roolistaan yhteis- 8

9 kunnassa. Ryhmän koko: henkilöä Kesto: 45 min (vaihdellen myös tilanteen mukaan) Valmistelut: Luettelo, johon on kerätty erilaisia väitteitä Esimerkkejä väitteistä: Miehet ovat rasistisempia kuin naiset. Pakolaiset vievät kotimme ja työpaikkamme. Rakkaus voi ratkaista kaikki ongelmat. Muslimit eivät voi aidosti integroitua Eurooppaan. Ketään ei saa kutsua neekeriksi. Nuoret ovat rasismin eturintamassa. Nationalismi merkitsee sotaa. Ohjeet Kehota osallistujia kuvittelemaan, että huoneen toisessa päädyssä on plus-merkki, toisessa miinus-merkki. Kerro, että luet nyt eräitä väitteitä. Henkilöt, jotka ovat eri mieltä, menkööt miinuspäätyyn, samaa mieltä olevat puolestaan pluspäätyyn. Henkilöt, joilla ei ole mielipidettä, voivat pysyä huoneen keskellä, mutta heillä ei ole puheoikeutta. Lue nyt ensimmäinen väite. Kun kaikki ovat valinneet paikkansa, pyydä huoneen päädyissä seisovia perustelemaan mielipiteensä. Heidän pitäisi yrittää perusteluillaan saada toiset vaihtamaan puolta. Anna perusteluja varten n. 5 minuuttia aikaa. Kun kaikki halukkaat ovat esittäneet puheenvuoronsa, halukkailla on mahdollisuus vaihtaa paikkaa huoneessa. Lue nyt toinen väite, jonka jälkeen kaikki taas hakevat paikkansa ja perustelevat mielipiteensä. Kun kaikki väitteet on luettu, siirtykää palautekeskusteluun. Palautekeskustelu Millaisia tunteita harjoitus herätti? Olivatko valinnat vaikeita? Miksi? Oliko vaikeaa olla huoneen keskellä, josta ei saanut puhua? Perustuivatko keskustelussa käytetyt argumentit tosiasioihin vai tunteisiin? Kummanlaiset argumentit tehosivat paremmin? Ovatko harjoituksen tapahtumat verrattavissa tosielämän tilanteisiin? 9

10 o o o Voiko kuka tahansa tulla toimintaamme mukaan? Mitä esteitä? Miten itse omalla toiminnallani voin näitä esteitä kumota? Olivatko esitetyt väitteet mielekkäitä? Oliko harjoituksesta hyötyä? Vinkkejä ohjaajalle: Kannattaa rohkaista ujoja ryhmän jäseniä ilmaisemaan mielipiteensä. Kovin äänekkäitä ryhmäläisiä voi joskus olla tarpeen hillitä. Väitteiden on tarkoituskin olla ristiriitaisia. Tämä on tärkeää mainita palautekeskustelussa. Väitteiden moniselitteisyydestä huolimatta niissä on aina mukana myös ripaus totuutta. Selitä ryhmälle, että kaikessa vuorovaikutuksessa eri ihmiset voivat ymmärtää saman asian eri tavoilla. On myös täysin normaalia, että ihmiset ajattelevat eri tavoin ja pitävät tärkeinä erilaisia asioita. Ei ole välttämättä oikeaa tai väärää mielipidettä, ja siksi onkin tärkeää yrittää ymmärtää mielipiteiden syitä ja taustoja. 4. Järjestäkää Rasismin vastainen koulupäivä YK:n kansainvälisenä rasismin vastaisena päivänä 21. maaliskuuta. Käsitelkää koulussanne rasismiin liittyviä aiheita. Keskustelua voi virittää esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: Keitä rasismi koskettaa? Mitä seurauksia rasistisella käyttäytymisellä, toiminnalla ja puhetavoilla voi olla? Miten kukin meistä voi puuttua rasismiin? Miten voimme vastustaa rasismia? Miten voimme auttaa rasismin uhreja ja niitä, jotka käyttäytyvät rasistisesti? Keskustelussa voi tuoda esiin myös seuraavia näkökulmia: Rasismi koskettaa eri tavoin eri ihmisiä ja näin ollen ihmisillä on myös hyvin erilaista tietoa rasismista. Uhrien näkökulmaa ei tulisi koskaan vähätellä tai kyseenalaistaa, koska heitä rasismi koskettaa eniten. Rasismi ei ole aina tietoista tai tarkoituksellista toimintaa. Se voi olla esimerkiksi erilaisia puhetapoja, joita itse kukin olemme oppineet. Rasismin tunnistaminen, saati määritteleminen, ei siksi aina ole helppoa. Kuten muuhunkin koulukiusaamiseen, rasistisiin tekoihin pitää puuttua heti. Lapsen kannalta on tärkeää, ettei hän jää yksin. Opettajien ja koulutovereiden toiminnalla on merkitystä paitsi uhrille, myös rasismia ennalta ehkäisevän ilmapiirin syntymiselle. Kirjoja: Banana Yoshimoto: Kitchen Ranya Elramly: Auringon asema Riitta Vartti, toim: Tulikärpänen. Filippiiniläisiä novelleja Arundhati Roy: Joutavuuksien jumala Zadie Smith: Valkoiset hampaat Videolinkkejä: Nuorisotiedon kirjasto Erikoisluetteloita: Monikulttuurisuus Aineistot 10

11 Erilaisuuteen liittyviä käsitteitä Pakolainen Pakolainen on henkilö, jolla on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rotunsa, uskontonsa, kansalaisuutensa tai tiettyyn sosiaaliryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteensä vuoksi. Turvapaikanhakija Turvapaikanhakija on henkilö, joka pyytää suojaa tai oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikanhakijalla ei ole pakolaisstatusta, vaan pakolaisuus todetaan vasta turvapaikkahakemuksesta annetussa päätöksessä. Paluumuuttaja Paluumuuttaja on ulkomailla asunut henkilö, joka muuttaa takaisin synnyinmaahansa. Siirtolainen Siirtolainen on henkilö, joka muuttaa pois omasta maastaan vapaaehtoisesti, esimerkiksi avioliiton, työn tai opiskelun takia. Stereotypiat Stereotypiassa on kyse yhteisestä uskomuksesta tai tiedosta, joka koskee tiettyä ihmisryhmää. Ne ovat luonteenpiirteiden keräytymiä ryhmän käytöksestä, elintavoista yms. Meillä voi olla stereotypioita kuten kaikki somalimiehet ovat vaimojaan alistavia joutilaita, kaikki amerikkalaiset ovat omahyväisiä ja itsekkäitä ym. Stereotypioita voi lisäksi olla siitä, millainen on homoseksuaali, opettaja jne. Ennakkoluulot Ennakkoluulo on mielessämme muodostunut arvio toisesta henkilöstä, jota emme tunne kunnolla. Monien ennakkoluulojen taustalla on oletus, että oma tapa elää ovat ainoa oikea. Jos toinen ihminen ei niitä noudata, hänet leimataan poikkeavaksi tai tyhmäksi. Koska ennakkoluuloja on vaikea muokata, on tärkeää tiedostaa, että meillä on ennakkoluuloja. Ennakkoluulot ja stereotypiat auttavat meitä ymmärtämään ja hallitsemaan todellisuutta usein väärin perustein. Ne toimivat puolustusmekanismeina vaikeissa tilanteissa, kun kohtaamme itsellemme vierasta. Silti se, että ihmisessä elää tarve pyrkiä luokittelemaan ihmisiä, helpottaa elämäämme ja on joskus välttämätön työkalu jäsentäessämme ympäröivää maailmaa. Ilman luokittelua maailma tuntuisi varmasti kaoottisemmalta paikalta elää. Ennakkoluulot ovat inhimillisiä. Jokaisessa meissä on hyvää ja pahaa, joka on hyvä oppia tunnistamaan ja hyväksymään. Toisiin kulttuureihin liittyvät ennakkoluulot ja stereotypiat Otamme usein sulattelematta vastaan toisiin kulttuureihin liittyviä ennakkoluuloja ja stereotypioita ilman, että edes huomaamme sitä. Ne auttavat arvioimaan, kohtaamaan ja vertailemaan omia kulttuureitamme ja toisaalta toisten kulttuureita ja elämäntapoja. Lisäksi ne auttavat perustelemaan toisista kulttuureista kotoisin olevien ihmisten kohtelua ja syrjintää. 11

12 Syrjintä Kun ennakkoluulot toteutetaan käytännössä, puhutaan syrjinnästä. Syrjintää voi tapahtua eri elämänaloilla kuten työelämässä. Suvaitsemattomuus Kun joku ei voi sallia toisen ihmisen käyttäytyvän eri tavalla, puhutaan suvaitsemattomuudesta. Suvaitsemattomuus ilmenee toisen ihmisen torjumisena ja hylkäämisenä. Taustalla voi olla erilainen uskonnollinen vakaumus, seksuaalinen suuntautuneisuus tai erilainen vaatetyyli. Suvaitsemattomuus on muiden kuin omien tapojen, arvojen ja uskomusten kunnioituksen puutetta. Rasismi Rasismia ei ole helppo määritellä, mutta se perustuu uskomukseen, jonka mukaan ihmisen erottuvat luonteenpiirteet ja ominaisuudet ovat rodun määrittämiä ja että on olemassa parempia ja huonompia rotuja. Kulttuuri-identiteetti Oman kulttuurin oppiminen on yhtä luonnollista kuin hengittäminen. Jokainen kulttuuri siirtää jäseniinsä sen arvojärjestelmän, joka kulttuurissa vallitsee. Lapset omaksuvat merkkien ja symbolien käytön, joiden merkitykset muuttuvat kunkin kulttuurin piirissä ajan ja historiallisen tilanteen mukana. Ilman tätä sosialisaation prosessia lapsi ei kykenisi olemaan oman kulttuurinsa jäsen. Sosialisaatioon osallistuvat sosiaalisessa ympäristössä vaikuttavat ihmiset ja tahot kuten vanhemmat, koulu, ystävät ja tiedotusvälineet. Jokainen on oman kulttuurinsa ja henkilökohtaisten luonteenpiirteidensä sekoitus. Miten kohdata erilaisuus? Nykyiset monikulttuuriset yhteiskunnat ovat pitkälti poliittisten ja taloudellisten prosessien seuraamusta. Euroopassa monikulttuuristen yhteiskuntien kehitys nopeutui ratkaisevasti toisen maailmansodan jälkeen, ja edelleen kun ideologiat jakautuivat itä-länsi -suunnassa. Kulttuurien välinen vuoropuhelu vaatii paljon aikaa ja kokemusta. Avoimen ja vastaanottavan mielen lisäksi tarvitaan poliitikkojen päätöksiä ja toimenpiteitä, jotta vuoropuhelu olisi mahdollinen. Kohtaamme paljon kommunikaatiotapoja, joihin emme ole tottuneet. Suuri haasteemme on ymmärtää se, miten elää ja toimia luovasti yhdessä erilaisuuden kanssa. Erilaisuus elinympäristössämme tekee siinä toimimisen haasteellisemmaksi, jännittävämmäksi sekä monimutkaisemmaksi. Ihmisten välisiä eroja ei arvosteta, vaan ne johtavat yleensä epäluuloon ja torjumiseen. Yksilön on oltava tietoinen omasta kulttuurisidonnaisuudestaan, kyettävä ymmärtämään erilaisuutta ja sitä kautta hyväksymään ja kunnioittamaan sitä. Tämä edellyttää oman stereotyyppisen ajattelun kyseenalaistamista. Jokainen pystyy omilla valinnoillaan ja toimintatavoillaan vaikuttamaan suvaitsevaisuuden ilmapiirin luomiseen: 12

13 Hyväksymme, että jokainen on samanarvoinen ja että jokaisen oikeudet, arvot ja kyvyt ovat samalla tasolla. Erilaisuus ei merkitse huonommuutta eikä toinen kulttuuri ole toista parempi. Pyrimme tutustumaan toisiimme paremmin ja lisäämään tietoa toisista kulttuureista tutustumalla toisiin todellisuuksiin. Tekemällä asioita yhdessä auttaen toinen toisiamme. Kuvitella itsensä ulkopuoliseksi. Kokea erilaisuus myönteisenä voimavarana. Suosia positiivisia asenteita, arvoja ja käyttäytymistä. Pohdittavaksi: Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joista identiteettisi muodostuu? 1. Oma kulttuuri - mitä se on ja miten sitä edustan? 2. Miten ennakkoluulot syntyvät, miten ne näkyvät toiminnassamme ja miten niihin voi vaikuttaa? 3. Milloin omasta mielestäsi on syytä olla suvaitsematon? 4. Voimmeko elää ilman stereotypioita? Mihin niitä oikeastaan tarvitsemme? 5. Mikä on tärkein erilaisuutta aiheuttava tekijä? (Ikä, sukupuoli, kulttuuri, maailmankuva, sairaus, asuinpaikka, koulutus.) 6. Mihin ryhmään kuulumisesta olet ylpeä, mitä häpeät? Minkälaista erilaisuutta on maailmassasi? Onko sinulla ystäväpiirissäsi eri kansalaisuuksia olevia henkilöitä tai eri tavoin vammautuneita? Lähteet: sekä Alitolppa-Niitamo, A Kun kulttuurit kohtaavat. Räty, M Maahanmuuttaja asiakkaana. Tilastokeskus 2004 Ulkomaalaisvirasto