Södertäljen historia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Södertäljen historia"

Transkriptio

1 Södertäljen historia Tälje-nimellä on monimutkainen tausta. Asutusnimien tutkijat ovat sitä mieltä, että nimi tulee muinaisruotsalaisesta sanasta Talgh, joka merkitsee uurretta tai lahtea. Toiset taas ovat sitä mieltä, että sana on sukua verbille tälja (vuolla, veistää) tehdä uurre, viilto tai lovi. Kolmannen tulkinnan mukaan Tälje on peräisin muinaissaamenkielisestä sanasta, joka tarkoittaa kahden vesistön välistä kangasta tai niemeä. Södertäljen kohdalla on kangas, joka erottaa Mälaren-järven Saltsjönistä. On mahdollista nähdä, miten Mälaren tekee uurteen pohjoisesta ja Saltsjön (Itämeri) etelästä. Tälje-nimi kirjoitettiin alun perin monella eri tavalla. Monissa keskiajalta peräisin olevissa asiakirjoissa se on kirjoitettu latinasta vaikutteita saadulla tavalla Tælgia tai Tælghia luvulta lähtien parin vuosisadan ajan ruotsinkieliseksi nimeksi vakiintui Telge monessa eri kirjoitusasussa. Vuonna 1622 toinen Tälje perustettiin Roslageniin paikkaan, jossa Itämeri kaivertaa lahden. Näiden kahden Täljen erottamiseksi vanhempi, eteläinen Tälje sai prefiksin söder (etelä), mistä tuli Södertelge, kun taas koilliseen perustettu uusi paikkakunta sai nimekseen Norrtelge luvulla kirjoitettiin tavallisesti Södertelge, mutta joskus myös Södertelje. Uuden oikeinkirjoitusreformin myötä 1910-luvulla kaupunkimme viralliseksi nimeksi vakiintui Södertälje. Lyhyttä vaihtoehtoa Telge tai Tälje käytetään vielä tänäänkin, ja se näkyy esimerkiksi nimissä Telgekoncernen, Täljen kaupunginosa ja yliopiston haaraosastossa Campus Telgessä.

2 Keskiaikainen julkinen asiakirja. VALOKUVA: RIKSARKIVET Mälarenin ja Saltsjönin väliset luonnolliset vesitiet 700-luvulla. KUVITUS: KLAUS STAMPES PEDERSEN Täljen perustan myöhemmin muodostaneet alueen keskiosat tulivat asutetuiksi 700-luvun loppupuolella jkr. Käynnissä oleva maankohoaminen vaikeutti laivojen pääsyä Mälarenin ja Saltsjönin erottavan kapean salmen läpi. Toinen Täljen asutukseen vaikuttava tekijä oli Birkan perustaminen Mälaren-järvessä sijaitsevalle Björkön saarelle. Birkaa on tapana kutsua Ruotsin ensimmäiseksi kaupungiksi. Se muodostui kaupan keskukseksi, jonne tavarat tulivat usein etelästä, Täljen ohi. 800 Täljen ensimmäinen pieni asutus. Vuonna 1070 Tälje mainitaan ensimmäistä kertaa kirjoitetussa tekstissä. Se käsitteli Hampurin arkkihiippakunnan historiaa, latinan kielellä Gesta Hammaburgensis Ecclesiae Pontificum. Kirja kuvaa Ansgarin matkaa Skarasta Birkaan, jonka aikana hän ohitti Täljen luvulla alettiin pienessä Täljessä järjestää kirkolliskokouksia ja valtiopäiviä sen johdosta, että paikan sijainti kulkuyhteyksien näkökannasta katsottuna oli mainio. Tänne oli helppo päästä aluksilla ja talvisaikaan reellä. Virallisissa, diplomeiksi kutsutuissa keskiaikaisissa asiakirjoissa, joita säilytetään valtionarkistossa Tukholmassa, on todennettu joitakin näistä kokouksista. Kyseiset asiakirjat osoittavat, että Tälje sai ensimmäiset kaupunkioikeutensa 1300-luvun puolivälissä. Alkuperäinen yksinoikeus on poissa, mutta Södermanlandin Kaarle-herttua uusi sen vuonna luvun alussa Birkan kauppiaat järjestivät vartion Täljen tuntumaan. Sen tehtävänä oli suojella ja auttaa merenkulkijoita näiden vetäessä aluksiaan kannaksen yli. Paikalle asettuneista Veneiden veto Täljessä. ihmisistä tuli ensimmäiset Täljen asuk- kaat. Tulevasta Tukholmasta kulkeva maantie ohitti saman paikan. Siitä tuli yksinkertainen tulevan Täljen yhtymäkohta. Arkeologiset tutkimukset ovat osoittaneet Täljen olleen asutun. Kirjallisten lähteiden perusteella tiedämme, että Pohjolan apostoli Ansgar ohitti Täljen vuonna 829 matkallaan Birkaan. Ansgarin panokset esi-isiemme kristinuskoon käännyttämiseksi olivat tuskin havaittavia. Kesti vielä pari sataa vuotta ennen kuin esi-isämme kääntyivät aasauskosta kristinuskoon. Täljen asukkaat saivat elantonsa siihen aikaan metsästyksestä ja kalastuksesta, yksinkertaisesta maanviljelystä, johon kuului karjanhoitoa sekä kaupasta ja avustamalla ohittavia aluksia. Kun kangas Mälarenin ja Saltsjönin välillä kohosi lisää kauppiaiden oli pakko kuljettaa tavarat Marenin rannan satamasta Mälarenjärven puoleiseen satamaan. Kuljetuksista huolehtivat ajajat tai kuskit, joiden lukumäärä kasvoi samaa tahtia kuin tavaramäärä. Kaupungeilla on keskiajalta lähtien vaakunoissaan pyhimys, jonka tehtävänä on suojella kaupungin asukkaita. Täljessä luotettiin kuningatar Ragnhildiin, joka oli kuningas Inge nuoremman vaimo. Hän oli hurskas nainen, joka toimi nöyrästi kristillisessä hengessä. Hän eli luvulla, ja vieraili pyhiinvaeltajana sekä Roomassa että Jerusalemissa. Ragnhildin kuoltua hänet haudattiin kirkkoon, jonka hän tarun mukaan oli rakennuttanut itse. Ragnhildista on tullut kaupunkimme symboli, ja hänen hahmonsa on 1600-luvulta lähtien ollut Södertäljen kaupungin vaakunassa luvun lopulla Täljen pohjoispuolelle rakennettiin linna kaupungin suojelemiseksi ja veronkannon helpottamiseksi. Linna sai nimekseen Täljehus. Vuosina Täljehusin lääniä johdettiin sieltä käsin. Arkeologiset kaivaukset ovat osoittaneet, että linnaa ympäröi vallihauta ja paalueste. Valtionhoitaja Engelbrekt yritti vuonna 1435 rakennuttaa kanavan Mälarenin ja Saltsjönin välille. Se johti selkkaukseen, ja Täljehusin linna poltettiin maan tasalle. Engelbrekt murhattiin vuotta myöhemmin Örebron ulkopuolella sijaitsevassa Göksholmissa ja kanavaprojekti mitätöityi. Telgehus rakennettiin uudelleen 1470-luvulla, mutta se hylättiin 1520-luvulla ja raunioitui myöhemmin. Se kaivettiin esille vuonna 1937 ja on eräs harvoista Södertäljen keskiaikaisista muinaisjäännöksistä. Slottsholmenilla sijaitsevat Täljehusin linnan rauniot. Torgny Dufwan piirtämän keskiaikaisen linnan Täljehusin uudelleen rakennus. 4

3 Kustaa Vaasan hallituksen aikoihin maahan perustettiin joukko kuninkaankartanoita, ja myös Tälje sai sellaisen 1540-luvulla. Kaarle-herttuan, Kustaa Vaasan nuorimman pojan aikaan, Tälje koki ensimmäisen suuruudenaikansa. Herttua piti hyvää huolta pienestä Täljestä, jota hän kutsui kauppakaupungiksemme. Hän rakennutti 1580-luvulla lastauspaikan Igelstavikenin tuntumaan, kaupungin eteläpuolella. Se on sama paikka, jossa Uthamnen sijaitsee tänään. Kaarle-herttua huolehti siitä, että Bergslagenin rauta laivattiin Täljen lastauspaikalla. Se merkitsi suuria määriä, ja joinakin vuosina 1500-luvun lopulla neljännes ruotsalaisen raudan kokonaisviennistä kulki Täljen kautta. Herttua antoi verohuojennuksia ulkomaisille kauppiaille, jotka asettuivat asumaan Täljeen. Kauppa kasvoi sen kautta voimakkaasti ja loi hyvinvointia. Säilyneet veroluettelot, tullimuistiot sekä arkeologiset löydöt todistavat siitä. Tämä suuruudenaika päättyi lyhyesti Kaarle IX kuoleman jälkeen vuonna Kalastajia. OLAUS MAGNUS: POHJOISTEN KANSOJEN HISTORIA -KIRJASTA. Laivaliikenne. OLAUS MAGNUS: POHJOISTEN KANSOJEN HISTORIA -KIRJASTA. Ruotsi kasvoi 1600-luvulla suurvallaksi, jonka rajojen sisällä asui useita eri kansallisuuksia. Ulkomaiset kauppiaat ja käsityöläiset, jotka olivat pääosin saksalaisia, toivat mukanaan uusia tapoja ja aatteita Södertäljeen. Sivuelinkeinonaan he harjoittivat usein pienimuotoista maanviljelystä. Kaupungissa asui myös monia kalastajia, mutta ennen kaikkea ajureita, jotka kuljettivat tavaraa kaupungin pohjoisen ja eteläisen sataman välillä. Suuri kaupunginpalo vuonna luvun hyvinvoinnin vuosina Täljen hautausmaan koilliskulmaan perustettiin koulu. Siellä työskenteli Jacob Rondeletius -niminen koulumestari, joka kirjoitti näytelmän nimeltään Judas redivivus, henkiin herännyt Juudas. Koulu suljettiin ensimmäisen suurpalon yhteydessä Kirkko tuhoutui toisessa suurpalossa 1650, mutta pystyttiin suurin vaivoin ja kaupunkia ympäröivien kartanonherrojen taloudellisella avustuksella rakentamaan uudestaan Tälje 1600-luvulla. SUECIA ANTIQUA ET HODIERNA -KIRJAN KUVITUSTA. Kauppakaupunki Täljen vastoinkäymiset alkoivat 1630-luvulla. Ensimmäinen onnettomuus oli kaupungin tulipalo vuonna 1630, josta tiedämme hyvin vähän. Seuraava kuolinisku oli Pohjanlahden kauppapakko vuonna 1636, joka kielsi kaiken viennin Täljen kautta. Kaupungin hyvinvointi oli pääasiallisesti rakentunut ulkomaankaupalle. Kaupunkien avuksi otettiin vuonna 1622 käyttöön kaupungintulli, jonka tarkoituksena oli estää maaseudulla tapahtuva kaupankäynti. Södertälje sai kolme tulliporttia ulosmenoteiden varteen: Järnan tullin etelään, Turingen tullin länteen ja Tukholman tullin itään. Kaupunkitullit lakkautettiin Valtiovalta otti 1640-luvulla käyttöön kyyditysvelvollisuuden ja kestikievariasetuksen matkaa tekevien mukavuudeksi. Stora Torgetille perustettiin kestikievari. Seuraavana onnettomuutena oli uusi ja tuhoisa tulipalo Siinä tuhoutui paljon niistä rakennuksista, jotka oli pystytetty edellisen suurpalon jälkeen 20 vuotta aiemmin. Tulipalon takia suurin osa kaupunkia tuhoutui. Kaupungin insinööri Anders Torstensson sai tehtäväkseen asemakaavan laatimisen. Se korvasi aiemman keskiaikaisen kaavan epäsäännöllisesti kulkevine katuineen ja kortteleineen. Uusi asutus rakennettiin niin kutsutun ruutuverkon mukaan, johon kuului suorat kadut ja suorakulmaiset korttelit. Asemakaava oli periaatteessa voimassa vuoteen 1963, yli 300 vuotta. Suuri Pohjan sota 1600-luvun lopussa ja 1700-luvun alussa kohteli Södertäljeä kovin. Sotamiehenottojen ansiosta monet miehet lähtivät sotaan, eivätkä useimmat heistä palanneet koskaan. Vuonna 1709 iski rutto, joka johti monien ihmisten menehtymiseen. Vuosi sen jälkeen kaupungissa eli vain runsaat sata asukasta. Vuonna 1719 venäläiset tekivät tuhojaan kaupungissa, jonka suuri osa paloi taas. Kirkko säilyi vahingo ittumattomana. Sitkeähenkinen tarina kertoo venäläisten komentajan sanoneen, että jos joku ampujista kykenee osumaan kirkontornissa seisovaan kukkoon, kirkko säästettäisiin. Tuntematon ampuja astui esiin, tähtäsi kukkoon ja painoi liipaisinta. Luoti osui kukkoon, joka pyörähti akselinsa ympäri ja pelasti kirkon. Todennäköisesti ei kyseiselle tapahtumalle ollut aikaa sinä lyhyenä tuokiona, jona venäläiset olivat kaupungissa. Mutta kukossa on siitä huolimatta paikattu luodinreikä. Korjattu kirkonkukko. VALOKUVA: FRITZ PETTERSSON 5

4 Venäläisten tuhotöiden aikana kesällä 1719 kaupungin raatihuone poltettiin maan tasalle. Suuren köyhyyden johdosta uudelleenrakennus viivästyi, mutta vuonna 1735 södertäljeläiset saivat vihdoinkin uuden raatihuoneensa Stora Torgetin länsilaidalla. Sitä on vuosien mittaan laajennettu ja muutettu, mutta se on kuitenkin tallella, vaikkakin se 1980-luvulta lähtien sijaitsee Stora Torgetin itälaidalla. Sodan päätyttyä vuonna 1721 koviin rauhanehtoihin ihmiset halusivat omistautua rauhanomaisille toimille ja elvyttää kotimaisia elinkeinoaloja. Valtion avustuksella Södertäljessä käynnistettiin useita yrityksiä. Aika monet niistä valmistivat verkaa, toisin sanoen kankaita eri tarkoituksiin. Kaupungin laidoilla viljeltiin tupakkaa, ettei sitä tarvitsisi ostaa ulkomailta. Tupakanviljelyä harrastettiin 1740-luvulta lähtien aina 1830-luvulle saakka, ja tupakkalaatikot tupakanlehtien kuivaamista varten olivat tavallinen näky Täljessä. Kirkosta pohjoiseen sijaitseva Skoltorget. VALOKUVA: TORGNY DUFWA 1700-luku oli suuren elpymisen vuosisata. Kun suurin pula laantui, Södertäljessä pystyttiin miettimään paremman koulun järjestämistä. Pulavuosina lukkarin annettiin opettaa lapsia lukemaan ja kirjoittamaan luvun alussa kaupunki oli koonnut niin paljon rahaa, että uusi koulu pystyttiin rakentamaan Gamla Torgetin pohjoislaidalle, kirkosta heti pohjoiseen. Koulutalo valmistui vuonna 1782, ja tori muutti nimensä Skoltorgetiksi. Pieni Södertälje oli 1700-luvun toisella puoliskolla läpikulkukaupunki, ja joku tai jotkut odottelivat useimmiten kyytiä Stora Torgetilla, jossa kestikievari sijaitsi. Siitä huolimatta, että kaupungissa toimi monia ajureita, joiden oli pakko kyytiä matkustajia, oli kyydeistä miltei aina pulaa. Odotusaikana matkustajat kiertelivät kaupunkia, jossa ei ollut paljoakaan näkemistä. Talot olivat pieniä ja useimmiten huonossa kunnossa. Kirkossa ei ollut arvokkaampia esineitä, ja se oli muutenkin korjauksen tarpeessa. Voi ymmärtää hyvin, että matkustajat kuvasivat Södertäljeä syrjäkylänä Monia muita teollistumattomia yrityksiä käynnistettiin. Niistä tuli varhainen 1960-luvun vastine Työmarkkinahallituksen (AMS) hankkeille. Kun valtion varat tyrehtyivät, hiljattain käynnistyneet yritykset saivat tavallisesti lopettaa toimintansa. Eräs pienimmistä yrityksistä oli ruukkuja valmistava kiviastiatehdas. Pieni tehdas pärjäsi hyvin ja valmisti tuotteitaan vuodesta 1752 aina vuoteen Eräs vähemmän onnistuneista valtiollisista hankkeista oli Kustaa III:n viinanpolttimot. Kuningas laski sen päälle, että kansa joi viinaa, ja jos viinaa valmistettaisiin valtion ohjauksessa, siitä saataisiin hyvää tuottoa. Mutta hän ei ottanut huomioon kansan ynseyttä sen johdosta, että he menettivät vanhan oikeutensa polttaa omia väkijuomiaan. Kruunun viinanpolttimot epäonnistuivat ja lakkauttivat toimintansa muutaman vuosikymmenen jälkeen. Yksi niistä sijaitsi Södertäljessä, Mälarhamnissa, Kronstrandsgatanin läheisyydessä. Se aloitti toimintansa vuonna 1776 ja oli käynnissä vuoteen 1787 asti. Kun viinanpolttimo lakkautettiin, väestön lukumäärä laski luvulta alkaen valtio panosti paljon parempaan sairaanhoitoon. Serafiimiritarikunta sai valtion taloudellisella avustuksella vastuun maan kaikista sairaaloista. Arvion mukaan Tukholman lääni tarvitsi sairaalan Norrtäljeen, kun taas läänin eteläosa sai omansa Södertäljeen. Sairaala rakennettiin tontille numero 75 Storgatanista itään kummulle, jota myöhemmin alettiin kutsua Orionkulleniksi Orion-nimisen uuden korttelin mukaan. Sairaala valmistui vuonna Kumma kyllä sairaala suljettiin vuonna 1823, kun sairaanhoidollinen toiminta keskitettiin Danvikeniin Tukholmassa. Södertälje oli ilman sairaalaa vuoteen 1869 saakka. Orionkullenin sairaala. VALOKUVA: TORGNY DUFWA 1800-luvun alussa toiminta och elinkeinot kulkivat säästöliekillä Södertäljessä. Asukasluku oli noin 900 henkilöä ja kaupunki oli todellakin syrjäkulmanimensä arvoinen. Mutta tulisi toinenkin aika luvulta lähtien kaavailtu hanke käynnistyi vihdoinkin. Kysymyksessä oli kanavan rakentaminen Mälarenin ja Saltsjönin välille. Hanke oli useaan otteeseen kaivettu esille ja tomutettu, mutta pistetty taas syrjään. Vuonna 1806 Kustaa IV Aadolf antoi yksityisyritykselle yksinoikeuden kanavan rakentamiseen. Yhtiö sai itse hankkia pääoman, mutta saattoi luottaa sotaväen apuun niin kauan, kuin ei oltu sodassa. Investointiensa vastikkeeksi yhtiö sai luvan pitää itsellään kanavaa käyttävien alusten maksaman maksun. Töitten laskettiin vievän neljä vuotta, mutta sotien, teknisten ongelmien ja kustannusten kallistumisen johdosta se kesti kolmetoista vuotta. Suuri hanke merkitsi paljon pienelle, jonkin verran passiiviselle kaupungille. Työväki tarvitsi ruokaa, majoitusta ja huvituksia. Uutta tekniikkaa ja ideoita omaksuttiin muiden toimintamuotojen käyttöön. Töitten lopuksi työväki siivosi uutta kanavaa ympäröivän alueen ja auttoi myös kaupungin muiden paikkojen uudistuksessa ja putsauksessa. Kanava merkitsi lyhyesti sanottuna piristävää ruisketta. Vanhan sulun vihkimisestä vuonna 1819 kertova muistotaulu. 6

5 Bellman kirjoitti laulun nimeltä Tälje Tokar (Täljen hölmöläiset). Eräs Södertäljestä tätä vähemmän mairittelevaa kuvausta levittävistä henkilöistä oli runoilija Carl Michael Bellman. Hänellä oli hyviä yhteyksiä kaupungissa ja tiesi, miten kurja se oli. Hän kirjoitti tunnetun runonsa Vällovliga magistraten i Tälje. Se julkaistiin vuonna 1767 ja levisi nopeasti, kun se vuonna 1790 julkaistiin kokoelmassa Fredmanin epistolat. Hän kuvaa runossaan joitakin raatimiehiä sioiksi. Tästä kielteisestä julkisuudesta eroon pääseminen vei pitkän ajan. Vuonna 1849 Södertäljessä avattiin Kylmävesihoitola. Työtön apteekkari nimel tään Carl Petter Lidman keksi perinnetiedon mukaan Torekällan ihmeitä tekevän veden, jolla voitiin auttaa sairaita. Hänen onnistui saada pari henkilöä panostamaan rahaa yritykseen. He ostivat pari tonttia Södertäljen eteläosasta ja rakennuttivat paikalle hoitolaitoksen. Siitä tuli heti menestys. Monet hakeutuivat kaupunkiin saadakseen lievitystä, mutta mieluiten parantuakseen vaivoistaan. Potilaat, jotka usein toivat mukanaan perheensä, tarvitsivat ruokaa ja majoitusta Södertäljessä olonsa aikana. Hoitolalla ei ollut hotellia eikä ruokalaa, mutta se ohjasi potilaat yksityismajoitukseen. He merkitsivät taloudellista nous u kautta kaupungin asukkaille, ja kylpylävieraat olivat tervetulleita kaupunkiin. Uimala vuosilta VALOKUVA: YKSITYINEN Södertäljen kylpylä VALOKUVA: YKSITYINEN Kuningas Kaarle XIC Juhana vihki juhlallisesti uuden kanavan 7. lokakuuta Jatko ei ollut yhtä komeaa. Kanavaa ei käytetty odotetusti, ja osakkeenomistajat eivät saaneet osinkoa. He joutuivat pikemminkin antamaan yhtiölle lisävaroja, jottei se olisi mennyt konkurssiin. Mutta asiat muuttuivat, ja parin synkän vuosikymmenen jälkeen kanava alkoi antaa mukavaa voittoa luvun lopulla liikenne vilkastui entisestään, alusten koko kasvoi ja kanavaa oli parannettava, levennettävä ja syvennettävä luvun puolivälissä valtiopäivät päättivät rakennuttaa Ruotsiin rautatieverkoston. Päätöstä seurasi läntisen pääradan rakennuttaminen Tukholman ja Göteborgin välille. Se vihittiin 1862, jolloin Södertälje sai rautatieyhteyden Tukholmaan. Osuus vihittiin käyttöön 24. lokakuuta 1860, ja Södertäljellä on siitä lähtien ollut päivittäinen yhteys pääkaupungin kanssa. Liikenne kulki aluksi yksiraiteista rataa. Södertäljessä kävi niin onnettomasti, että päärata kulki Saltskogissa sijaitsevalle asemalle, josta lähti sivuraide kaupungin keskustaan. Saltskogin asema henkilöstöineen vuonna REPROKUVA: FRITZ PETTERSSON Vanhan kanavan pohjoisosa. MAISEMAKORTTI Södertelge Nedre. Södertäljen centrumin vanhempi nimi. Vanhan kanavan ylittävä maantiesilta. TERÄSKAIVERRUS: SVANTE HALLBECK 7

6 1850-luvun puolivälissä valtiopäivät päättivät, että Ruotsiin rakennettaisiin rautatieverkosto. Sen seurauksena Tukholman ja Göteborgin välille rakennettiin Läntinen päärata. Se valmistui 1862 ja toi Södertäljelle rautatieyhteyden Tukholmaan. Kolme matkustustapaa maantie, rautatie ja kanava tekivät Södertäljestä suotuisan solmukohdan. Sen johdosta puolestaan monet yritykset asettuivat kaupunkiin. Edellisen lisäksi Södertäljessä oli hyvää työväkeä ja paljon teollisuudelle sopivaa maata. Eräs vanhimmista yrityksistä, jotka hyödynsivät näitä etuja, oli Ekenbergska vagnfabriken. Se alkoi vuonna 1838 valmistaa hevosten vetämiä vaunuja, mutta rautatien tulon myötä se muutti tuotantoaan ja käynnisti rautatievaunujen valmistuksen. Kysyntä oli kovaa ja yritys kukoisti. Firma muutettiin yhtiöksi ja sai nimekseen D J Ekenbergs Söner. Yritys menestyi niin hyvin, että Tukholmassa vähän ennen käynnistetty AB Atlas osti sen vuonna Rautatievaunut ja muu rautatiemateriaali muodostivat edelleen yrityksen pääasialliset tuotteet Södra Oxbacksskolan -koulu. Norra Oxbacksskolan -koulu. Alkavan teollistumisen myötä paljon työväkeä ja heidän opetusta tarvitsevia lapsiaan muutti kaupunkiin. Vuodelta 1782 peräisin oleva koulutalo tuli sen johdosta riittämättömäksi. Vuonna 1869 kaupunki sai ensimmäisen tyttöjen kansakoulun. Heidän opetuksensa oli aiemmin ollut vähäistä. Seuraava kansakoulu Oxbackenille valmistui vuonna Aluetta oli aiemmin käytetty eläinten laitumena, markkinapaikkana ja muihin tilapäisiin tilaisuuksiin. Asukasluvun kasvu jatkui, ja vuonna 1898 Oxbacken sai aiemmasta etelään sijaitsevan uuden koulutalon. Muuttoliike lisäsi asuntojen tarvetta. Alussa sellaisia pystyttiin järjestämään Storgatanin varrella sijaitsevissa suurissa kartanoissa luvun puoliväliin saakka kaupunkilaiset olivat olleet osaaikaisia talonpoikia, jotka harjoittivat pienimuotoista maanviljelyä ja karjanhoitoa kaupunginporttien ulkopuolella. Tämän loppuessa monet kaupunkikartanoiden talousrakennukset vapautuivat. Nämä vajat ja ladot rakennettiin yksinkertaisiksi piharakennusasunnoiksi Södertäljen uusille asukkaille. Aika pian tämä mahdollisuus oli käytetty loppuun, minkä jälkeen uutta alettiin rakentaa vanhan kaupunkialueen ulkopuolelle. Sinne rakennettiin niin kutsuttuja asuntoja, joka merkitsi taloja alueelle, jolla ei ollut asemakaavaa, ja joka ei kuulunut kaupungin rakennussääntöjen piiriin. Nämä rakennukset olivat useimmiten yksinkertaisia, mutta ne täyttivät asuntojen tehtävän. Raatihuone Stora Torgetin laidalla tuli 1800-luvun alkupuolella liian ahtaaksi pystyäkseen antamaan tilaa raastuvanoikeudelle, viranomaisille, eri kunnan elimille ja kestikievarille. Sen johdosta sen taakse länteen päin rakennettiin 1840-luvun alussa siipi, jotta kestikievari ja kellari pystyisivät vastaanottamaan sekä paikallisia että matkustavia vieraita. Raastuvanoikeus ja maistraatti sekä joitakin kunnan elimistä muuttivat vuonna 1843 Södertäljen kaupungin ostamaan suljettuun sairaalaan. Samassa rakennuksessa toimi myös niin kutsuttu pedagogiikka, joka edusti jonkinlaista ylempää opetusta. Ensimmäinen kaupunginvaltuuston kokous vuonna Kaarle-herttuan aikaan 1500-luvun lopulla perustettiin jonkinlainen palovartiointi, jonka mukaan kaupunki jaettiin neljään kortteliin; kaksi niistä sijaitsi Storgatanin länsipuolella ja kaksi itäpuolella. Kirkontornissa oli ympärivuorokautinen vartija, jonka tehtävänä oli valvoa, ettei tuli päässyt irti. Jos näin tapahtui, hänen tehtävänään oli soittaa kirkonkelloja, jolloin asukkaiden tuli nopeasti siirtyä palopaikalle ja auttaa sammutuksessa luvun puolivälissä organisaatiota parannettiin sotilaallisen mallin mukaan päällystölinjoineen, ja se sai nykyaikaisempia välineitä. Södertäljellä ei ole milloinkaan ollut valtiollista tai kirkollista viranomaista, vaan se on ollut kauppa- ja käsityökaupunki, joka 1800-luvun lopussa kehittyi teollisuuskaupungiksi. Yritteliäät ihmiset alkoivat monissa Ruotsin kaupungeista 1800-luvulla julkaista lehtiä. Södertäljen ensimmäinen paikallislehti julkaistiin vuonna 1861 yksinkertaisesti nimellä Södertälje Tidning. Sen julkaisijana oli kauppias Justus Johansson. Lehti oli aluksi nelisivuinen. Siitä saattoi lukea paikallisia uutisia, mutta myös Aftonbladetista sekä Post & Inrikes Tidningar -lehdestä leikattuja artikkeleita. Suuri osa lehdestä sisälsi ilmoituksia aivan kuten tänäänkin. Johanssonin paikallislehdestä kulkee katkeamaton, joskin mutkikas linja tämänpäiväiseen Länstidningen-lehteen. 8

7 Kaupungin paikallishallinnosta huolehti entisaikaan raastupa, jossa kaikilla porvareilla oli äänioikeus. Vanhimpien neuvosto toimi jonkinlaisena hallituksena. Pormestari oli itseoikeutetusti sen puheenjohtaja. Yleinen raastupa oli tosin demokraattinen mutta aika kömpelö elin, joka kaupungin kasvaessa muuttui hankalaksi. Hallitus antoi sen johdosta vuonna 1862 säädöksen nimeltään Kong Maj.ts nådiga Förordning om kommunalstyrelse i stad (Hänen kuninkaallisen majesteettinsa armollinen kaupunginhallitusta koskeva säädös). Se astui voimaan vuoden 1863 alusta, ja sen kautta kaupungit, kuten Södertälje, saivat kaupunginvaltuuston. Sen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin tullitarkastaja Gustaf Gyllenram. Södertäljen hyvä sijainti, maan-, vesi ja rautatien risteyksessä houkutteli useita yrityksiä kaupunkiin. Vuonna 1860 Södertälje sai petrokemian teollisuuslaitoksen, kun Södertelge Oljebruk käynnisti toimintansa Igelstavikenissä. Vuonna 1871 perustettiin tulitikkutehdas, joka vuosien mittaan laajeni ja myi monia tunnettuja merkkejä kuten Skeppet ja Rosen melkein koko maailman laajuisesti. Vuonna 1908 se muutti Göteborgiin ja sulautui myöhemmin Svenska Tändsticks AB -konserniin. Svenska Jutevävsfabriken aloitti toimintansa vuonna Tehdas valmisti juuttia, josta valmistetut säkit olivat senaikainen pakkausaine. Vuonna 1891 Vagnfabriksaktiebolaget i Södertelge (Vabis) käynnisti rautatievaunujen valmistuksen. Vuonna 1896 Vabis sai kilpailijakseen Södertelge Verkstäder -yrityksen, joka myös tuotti pyörivää rautatiekalustoa. Niiden rinnalla toimi joukko pieniä firmoja. Södertäljestä oli tullut teollisuuskaupunki. Pyhän Ragnhildin kirkko tulipalon jälkeen vuonna VALOKUVA: YKSITYINEN Pitkään muistissa pysynyt tapahtuma oli kirkon tulipalo, joka syttyi 25. tammikuuta Tulipalo sai alkunsa Storgatanin länsilaidan taloista, joissa tänä päivänä sijaitsee Turingelunden. Palokunnalla oli suuria vaikeuksia saada vettä pakkasessa, ja voimakkaan tuulen ansiosta palo sai nopeasti jalansijaa kirkon pärekatosta. Sen jälkeen katastrofi oli tosiasia. Palanut kirkkosali rakennettiin aika pian uudelleen arkkitehti Åbomin piirustusten mukaan ja vihittiin uudelleen käyttöön vuonna Taloja, joista tulipalo sai alkunsa, ei enää rakennettu uudestaan, vaan tontit yhdistettiin, ja paikalle rakennettiin puisto. Sitä kutsuttiin 1940-luvulle saakka Brända tomteniksi (Palotontiksi), jolloin se sai nykyisen Turingelunden-nimensä. VALOKUVA: THORE BILLING Storgatanilla on aina ollut keskeinen rooli. Sata vuotta erottaa nämä kuvat toisistaan, ne on otettu vuosina 1862 ja Södertälje oli ilman sairaalaa vuosina Vasta sen jälkeen asukkaat saivat hoitoa uudessa sairaalassa, joka rakennettiin Oxbacksgatanille kaupungin länsiosaan. Se oli suuri edistysaskel terveydenhoidolle. Sairaalatontti oli aika pieni ja lisärakennusmahdollisuudet olemattomat. Uusi tontti ja uusi sairaala olivatkin toivelistan kärkipäässä. Maakäräjät näkivät tarpeen, ja ostivat 1900-luvun alussa osan kanavan itärannalla sijaitsevaa Rosenborgin kartanoa. Sinne rakennettiin uusi hoitolaitos, joka valmistui vuonna Vanhasta sairaalasta Oxbacksgatanilla tuli epidemiasairaala. Vuosien 1860 jälkeen, jolloin kaupungissa asui noin 1700 asukasta, väkiluku kasvoi tasaisesti ollen vuonna , vuonna , ja vuonna 1900 se oli kasvanut 8200 henkilöön. Väkiluvun kasvu 40 vuoden aikana 6500 henkilöllä jätti jälkensä. Vanhaa kauppa- ja käsityöläiskaupunkia oli nykyaikaistettava ja kehitettävä luvulla södertäljeläiset saivat nähdä uusien ja komeiden kivitalojen nousevan Storgatanin varrelle ja moniin muihin paikkoihin. Nykyään puretut kivitalot osoitteissa Storgatan 3 ja 10 olivat esimerkkejä sellaisista taloista. Kauppojen määrä ja tarjonta kasvoi. Lennätin avattiin vuonna 1858 ja puhelinyhdistys alkoi toimia vuonna Oxbacksgatanilla sijaitseva sairaala vuonna VALOKUVA: TORGNY DUFWA Puhelinkeskus talossa, jossa on linja-aita katolla. Nedre Torekällgatan. VALOKUVA: YKSITYINEN 9

8 1800-luvun toisella puoliskolla syntyi useita vapaakirkollisia yhteisöjä. Södertäljen baptistit, lähetysliittolaiset, metodistit, pelastusarmeijalaiset ja myöhemmin helluntailaiset perustivat omia seurakuntiaan ja rakennuttivat vapaakirkkosalejaan. Yhdessä he elvyttivät hengellistä elämää. Yleisesti lisääntyvä väkijuomien käyttö aiheutti vastareaktioita, ja raittiista elämästä tuli ihanne luvulla Södertäljeen perustettiin monia raittiusseuroja, joihin liittyi paljon jäseniä VALOKUVA: BERNHARD LUNDGREN 1900-luvun alku oli lupaavaa aikaa. Teollisuudella oli hyvät ajat ja se laajeni. Södertälje Bryggeri AB perustettiin vuonna 1896, ja se rakennutti komean rakennuksen Storgatanin pohjoisosaan. Yhtiöllä oli tarmokas johtaja, joka oli myös kemisti ja onnistui valmistamaan aineen, jonka avulla olut säilyi paremmin. Se johti myyntimenestykseen, ja Södertäljen pilsneristä tuli tunnettu koko Mälarinlaaksossa. Svenska Centrifugaktiebolaget käynnisti vuonna 1896 separaattoreiden valmistuksen tiloissa, jotka vapautuivat AB Atlaksen muutettua Tukholmaan vuonna Separaattoreiden myynnistä tuli niin menestyksekästä, että yhtiö panosti suureen uudisrakennukseen, joka valmistui vuonna Rakennus on edelleen tallella ja on jo muutaman vuoden sisältänyt Tom Tits Experiment -verstaan. Toinen menestyvä teollisuuslaitos oli AB Baltic, joka myös valmisti separaattoreita. Tehdas sijaitsi Uthamnenista etelään, ja sen verstaiden ympärille kasvoi pieni yhteiskunta. Svenska Tobaksmonopolet Bergviksgatanilla. VALOKUVA: FRITZ PETTERSSON Suurin piirtein samanaikaisesti Astran kanssa helsinkiläinen Tollander & Klärich aloitti savukkeiden valmistuksen kaupungissa. Kun Svenska Tobaksmonopolet astui voimaan vuonna 1917, valtio osti savuketehtaan. Toiminta siirrettiin uuteen tehtaaseen itäisessä Mälarhamnenissa. W Dan Bergman aloitti vuonna 1918 kevytmetallituotteiden valmistuksen itäisessä Mälarhamnenissa. Yhtiö muutti vuonna 1938 uusiin tiloihin Ekensbergin alueelle ja otti nimekseen Wedaverken. Se oli suuruuden päivinään kaupungin kolmanneksi suurin työnantaja, jonka palveluksessa oli 600 työntekijää. Wedaverken, sisänäkymä valimosta. VALOKUVA: FRITZ PETTERSSON Euroopan monet sodat lisäsivät puolustu stahtoa, ja Ruotsissa perustettiin vapaaehtoisia tarkka-ampujajoukkoja, jotka olivat senaikainen nykyisten Kodinturvajoukkojen edeltäjä. Näihin joukkoihin kuuluville oli tärkeää saada marssia ja ampua kiväärillä, mikä oli jonkinlaista sotaharjoitusta. Södertäljessä muodostettiin vuonna 1861 tarkka-ampujakilta. Killan harjoittelupaikkana oli Tältet, joka sijaitsee kantakaupungista kaakkoon. Nimensä paikka sai siitä, kun marssijoukot pystyttivät leirinsä suurelle avoimelle paikalle. Rautatien alkaessa toimia 1860-luvun alussa joukkoja alettiin kuljettaa junalla, ja Tältet vapautui muille toimille. Ryhmä ampujia irtautui Tarkka-ampujakillasta vuonna 1887 ja perusti Södertelge Skyttegillen. He olivat kyllästyneet sulkeisiin ja halusivat vain ampua. Ampujat olivat joitakin vuosia aiemmin siirretty Tältetistä, jonka katsottiin sijaitsevan liian lähellä yleisön käyttämiä paikkoja. Näin ollen Tältet vapautui taas, ja tällä kertaa urheilijat alkoivat harjoitella ja kilpailla siellä. Muutaman vuoden kuluttua he järjestäytyivät yhdistyksiin, joista ensimmäinen ja suurin oli jalkapalloon ja yleisurheiluun suuntautunut Södertälje Sportklubb (SSK), joka perustettiin vuonna Sitä seurasi vuonna 1907 Södertälje Idrottsförening (SIF). Molemmilla oli Tältetissä omat paviljonkinsa, joista Sportklubbenin oli suurin kooltaan. Työläiset yhdistyivät ammattiyhdistyksiin. Ensimmäinen työväen puolueen kunnallisjärjestö perustettiin Södertäljeen vuonna Se sai paljon jäseniä vastareaktiona teollistumisen mukanaan tuomiin työolosuhteisiin. Vapaakirkollinen, raittius-, työväen- ja urheiluliike olivat ne neljä voimaa, jotka veivät maatamme kohti demokraattisempaa 1900-lukua. I.F.K:n jalkapallojoukkue vuonna VALOKUVA: YKSITYINEN AB Keros Strängnäsvägenillä. VALOKUVA: ERHARD ERICSON Hehkusukkia valmistava AB Keros muutti Tukholmasta Södertäljeen vuonna Keksintö paransi huomattavasti petroli- ja karbidilamppujen valoa ennen sähkön läpimurtoa 1910-luvun loppupuolella. AB Keros myi tuotteittaan melkein ympäri koko maailmaa. Heidän tiloissaan alkoi vuonna 1913 sidostarvikkeiden ja joidenkin lääkkeiden valmistus. Yhtiön nimenä oli Astra, ja siitä tuli myöhemmin eräs Ruotsin suurimmista lääkealan yrityksistä. Astra alkoi valmistaa kemiallisesti puhdasta pumpulia ja laajensi toimintaansa. Ensimmäistä maailmansotaa seuraavat vuodet olivat rauhattomia, mutta yhtiö selviytyi taloudellisesti ja jatkoi toimintaansa. Astra keskittyi lääketuotteisiin ja menestyi alallaan. 10

9 Vuonna 1874 AB Atlas rakennutti tehtaalleen kaasulaitoksen. Laitos tuotti niin paljon kaasua, että yhtiö saattoi myydä energiaa Södertäljen kaupungille. Se johti siihen, että kaupunki pystyi asentamaan kaasuvalolamppuja kantakaupunkiin, mikä korvasi aiemmat heikot öljylamput. Södertäljestä tuli siten eräs Ruotsin ensimmäisistä kaupungeista, joka sai kaasuvalon. Valaistus toimi aina vuoteen 1928, jolloin Södertälje ensimmäisten Mälarhamnin kaasulaitos Storgatanilla. VALOKUVA: FRITZ PETTERSSON joukossa siirtyi sähköiseen katuvalaistukseen. Koska kaupunki sai hyvin kaasua, kesti aina vuoteen 1908, ennen kuin sähkövirta yhdistettiin kaupunkiin. Sähköä tuotti aluksi kaksi generaattoria, jotka sijaitsivat vesilaitoksen vanhoissa tiloissa Järnagatanilla. Kaksi dieselmoottoria pyöritti generaattoreita, jotka tuottivat ainoastaan valaistukseen riittävän, rajoitetun määrän sähkövirtaa. Vasta vuonna 1918, kun Södertälje yhdistettiin valtakunnalliseen sähköverkkoon, virtaa riitti myös koneiden käyttöön. Aika pian sen jälkeen yritykset ja verstaat siirtyivät sähkömoottoreihin käyttöön. Södertälje Elverk siirtyi tasavirrasta vaihtovirtaan, ja vuosina jännitettä nostettiin yleisesti 127 voltista 220:een. Grusåsenin vesitorni vuonna Västergårdin vesitorni vuonna VALOKUVA: SÖDERTÄLJE STAD Ennen vuotta 1896 södertäljeläiset hoitivat vedentarpeensa yksityisten kaivojen tai yleisen vedenottopaikan avulla. Kaupunki päätti vedensaannin järjestääkseen rakentaa kunnallisen kaivon kaupungin eteläosaan. Vettä pumpattaisiin siitä suureen Torekällbergetillä sijaitsevaan säiliöön, josta se johdettiin kiinteistöihin. Torekällbergetin säiliö sijaitsi 64 metriä merenpinnan yläpuolella, mikä takasi riittävän paineen johdoissa. Se toimi hyvin jonkin aikaa, mutta kaupungissa sijaitseva kaivo antoi liian vähän vettä. Kun vettä otettiin enemmän, suolavettä Maresta alkoi siivilöityä sekaan. Laajojen tutkimusten ja laskelmien tuloksena kaupunki alkoi ottaa vettä kaupungista länteen, Djupdalissa sijaitsevasta voimakkaasta lähdesuonesta. Torekällbergetin säiliötä laajennettiin samanaikaisesti, ja näin saatiin puhdasta ja hyvää vettä. Järjestelmä toimi hyvin toista maailmansotaa seuranneen Södertäljen kasvuun saakka Vanhasta, vuonna 1819 rakennetusta kanavasta sulkuineen tuli vuosien mittaan liian kapea, matala ja kiemurteleva. Alusten koko kasvoi, ja peruskorjaus tuli välttämättömäksi. Valtio osti vuonna 1912 yksityisomistuksessa olleen kanavayhtiön. Myös tällä kertaa rakennusajaksi kaavailtiin neljää vuotta. Ensimmäinen maailmansota ja lakko viivästyttivät työtä ja tekivät siitä huomattavasti kalliimman. Uudesta kanavasta tuli suorempi, sitä syvennettiin 3,6 metristä 5,6 metriin ja levitettiin 12 metristä 15 metriin. Uudesta sulusta tuli 135 metrin pituinen aiempiin 42 metriin verrattuna. Laajennus ja syvennys sallivat alusten, joiden kuollut paino oli tonnia, kulkea kanavaa, ja sulusta tuli Pohjolan suurin. Kuningas Kustaa V vihki kanavan käyttöön 17. marraskuuta luvun alussa alettiin vesi- javie - märi putkistoa kaivaa maahan Storgatanin varrella. Kunnalliset vesijohdot helpottivat huomattavasti talouksia ja olivat suuri etu palokunnalle. Viemärijohdot laskivat monien vuosien ajan sisältönsä puhdistamattomana suoraan Mälareniin ja Salt - sjöniin. Södertälje sai ensimmäisen kunnallisen puhdistamon vuonna 1958 Viksängeniin. Se oli toiminnassa vuoteen 1974 asti, jolloin kaupunki liitettiin alueelliseen viemäriverkostoon luvun puolivälin jälkeen johtoverkosto rakennettiin yhä laajemmalle, mutta vasta 1930-luvulla verkko peitti suurimman osan kaupungista. Teollisuus jatkoi kasvuaan 1900-luvun alussa. Se toi mukanaan sekä väestömäärän että elintason kasvun. Nämä myönteiset tekijät kiirehtivät rakentamista. Storgatanin ja Järnagatanin varrelle rakennettiin useita suuria ja vaikuttavia kivitaloja. Arkkitehti ja rakennusmestari Nils Ludvig Lundberg on piirtänyt talot Järnagatan 10 ja Storgatan 1. Talot tekevät vaikutuksen tänäänkin. Ympäri kaupunkia rakennettiin puisia kerrostaloja asuntopulaa lievittämään. Vuokratalorivejä rakennettiin ennen kaikkea kaupungin luoteisosiin pääasiallisesti Svenska Centrifug AB:n avustuksella. Yritys oli siihen aikaan kaupungin suurin työnantaja, ja monet sen työntekijöistä saivat asunnon sieltä. Rautatieliikenteessä päämääränä olivat laajennus ja uudet linjat. Södertälje sai sen johdosta uuden pääaseman, joka sijaitsi kolmen kilometrin päässä keskustasta. Asema sai nimekseen Södertälje Södra. Sieltä lähtee sivurata Södertälje Centraliin. Liikenteen uudelleenjärjestely tapahtui lokakuussa 1921, ja oli käynnissä oikeastaan vuoteen 1995, jolloin uusi kaukojuna-asema vihittiin nimellä Södertälje Syd. Södertälje Södra sai uudeksi nimekseen Södertälje hamn, ja sitä liikennöi vain SL:n, Storstockholms läns lokaltrafik paikallisjunat ja määrätty tavaraliikenne. Sähköjuna-asema kaupungin keskustassa sai samalla nimekseen Södertälje centrum. Storgatan 1. VALOKUVA: A LUNDIN Järnagatan 10. VALOKUVA: E LILIUS Södertälje Södran rautatieasema. MAISEMAKORTTI 11

10 Kansanpuisto Erik Dahlbergs vägenillä vuonna VALOKUVA: FRITZ PETTERSSON Oxbacksgatanin vanha Kansantalo vuonna VALOKUVA: FRITZ PETTERSSON Södertäljen työväenliike tarvitsi oman talon kokouksilleen ja kursseilleen. Kunnallisjärjestö ja ammattiyhdistykset keräsivät varoja rahastoon voidakseen rakentaa talon sopivalle tontille. Useita paikkoja tarkastettiin, ennen kuin Kansantalo-yhdistys päätyi Oxbacksgatanilla sijaitsevaan tonttiin. Se ei ollut ihanteellinen, mutta sen sijainti kaupungissa oli hyvä. Piirustuksia varten käännyttiin arkkitehti Tore Lindhbergin puoleen. Hän onnistui luomaan epäsäännölliselle tontille mahtavan klassista tyyliä olevan rakennuksen. Södertäljen ensimmäinen Kansantalo (Folkets Hus) valmistui vuonna VALOKUVA: FRITZ PETTERSSON Kaupan - ja käsityön kaupungissa avattiin Kauppahalli vuonna Tämän päivän vastaava halli on Lunan talossa. Suunniteltu Kansan- ja urheilupuisto Tältetissä jäi hankeasteelle, mutta kaupunki sai vuonna 1923 uuden urheilupuiston kanavan itärannalle sekä uuden kansanpuiston vuonna 1927 samalle alueelle. Urheilupuisto rakennettiin vanhalle Fågelkärretille, ja siitä muodostui urheilun keskus. Se on toiminnassa tänäänkin. Kansanpuistoa laajennettiin Kamphagenin alueelle urheilupuistosta etelään. Se oli monien vuosien ajan tärkeä kokoontumispaikka kesäisin. Kansanpuisto tarjosi vuosien mittaan monenlaista ohjelmaa kuten teatteriesityksiä, revyitä, esiintymisiä ja tanssia. Uudet vapaa-ajan tottumukset muuttivat myös kansanpuiston ehtoja, ja 1990-luvun alussa tämän kulttuuri-instituution oli pakko lakkauttaa toimintansa. Sen tilalle rakennettiin asuntoja Rinkelimummoja Saltskogin asemalla. MAISEMAKORTTI Teollisuudella oli hyvät ajat vuoteen 1917 saakka, jolloin ensimmäinen maailmansota aiheutti tuntuvan raaka-ainepulan. Svenska Jutevävsfabriken lakkautettiin, ja monet muut saivat ongelmia. Vabis, joka vuonna 1911 oli yhdistynyt Scaniaan Malmössä ja muuttunut Scania-Vabikseksi teki konkurssin yhdessä Södertelge Verkstäderin kanssa. Ne rekonstruoitiin kuitenkin nopeasti luvulla elinkeinoelämä oli vaihtelevaa luvusta tuli sekä monille yrityksille että yksityisille koettelemusten aikaa laman ja työttömyyden myötä. Arkkitehti Tore Lindhberg oli tuottelias ja piirsi monia Södertäljen rakennuksista. Hän antoi leimansa kaupunkiympäristöön luvuilla. Hänen luomuksiaan ovat Kansantalon lisäksi Centrumpalatset (Järnagatan 5-7), Castorhuset (Storgatan 2) ja Gamla församlingshemmet (Torekällgatan 16) sekä joukko huviloita. Kringlan (Rinkeli) on muodostunut Södertäljen symboliksi. Kaupunkia kutsutaan joskus Rinkelikaupungiksi, ja eräs tavarataloista on nimeltään Kringlan. Erityiset naisleipurit leipoivat rinkeleitä suuressa salassa, ja ammattimaiset rinkelimummot myivät niitä kanavalla ja rautatieasemilla luvulle saakka. Myöhemmin koulupojat myivät usein rinkeleitä Södertälje Södran asemalla. Myynti päättyi 1950-luvun lopulla, mutta se jatkuu edelleen Torekällbergetillä. Castorhuset, Storgatan 2. MAISEMAKORTTI Centrumpalatset, Järnagatan 5 7. MAISEMAKORTTI 12

11 VALOKUVA: HSB 1930-luvun alussa asuntojärjestö HSB alkoi rakentaa Södertäljessä. Sen mukana asumiseen tuli uusi ajattelutapa säästämisen ja asunto-oikeusyhdistysten myötä. Ensimmäiset HSB-talot rakennettiin osoitteeseen Järnagatan sekä Oxbackenille. HSB on myöhemmin rakentanut asuntoja monille eri puolille kaupunkia. Strindbergsvägen, Östra Rosenlund. VALOKUVA: HARRY ANDERSSON Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 pystyttiin käynnistämään joukko hankkeita, joita ei sotavuosina pantu alulle. Vuonna 1948 perustettiin kunnallinen asuntoyhtiö, joka sai nimekseen Telgebostäder. Sen ohjauksessa tuotettiin useita Södertäljen asuntoalueita kuten Östra Rosenlund, Viksängen ja Karlhov. Ne helpottivat osaltaan 1930-luvun lopulla syntynyttä asuntopulaa. Kolme suurta yritystä, Scania-Vabis, Astra ja Wedaverken rakensivat omalla johdollaan joukon asuntoja ennen kaikkea omille työntekijöilleen. Teollisuus kasvatti tuotantoaan ja tarvitsi lisää työvoimaa. Rekrytointi tapahtui aluksi maan sisällä luvun aikana yhtiöt siirtyivät värväyskampanjoihin, ja marraskuussa 1960 Scania-Vabikselle saapui ryhmä kreikkalaisia. He edustivat valittuja ammattilaisia. Jugoslaavit ja suomalaiset olivat muita värvättyjä kansallisuuksia. Heidän panoksellaan yritykset selvisivät tilauksistaan. Suomalaiset siirtolaiset tekivät kovaa työtä teollisuuden palveluksessa hankkiakseen pääomaa kotimaahan paluuta varten. Osa palasi Suomeen, kun taas toiset viihtyivät Södertäljessä ja asettuivat asumaan kaupunkiin. Suhdanne alkoi kääntyä nousuun vuoden 1936 tiimoilla. Elinkeinoelämä alkoi toimia tavalliseen tapaan ja yritykset saattoivat taas ottaa henkilöstöä työhön. Toinen maailmansota teki tuloaan, ja vuonna 1939 se sitten syttyi. Kaupungin kolme suurta yritystä, Scania-Vabis, Astra ja Wedaverken solmivat hyviä sopimuksia valtion kanssa, ja työskentelivät koko sodan ajan. Muilla oli raaka-aineja työvoimaongelmia sen johdosta, että suuri osa miestyövoimasta olivat suorittamassa asevelvollisuuttaan. Höyrylaiva Ejdern rakennettiin Göteborgissa vuonna 1880 ja löysi kotisatamansa Södertäljestä vuonna Ejdern liikennöi ammattimaisesti vuoteen 1958, jolloin omistajat, kapteeni Rickard Fredmarkin johdolla, myivät laivan Södertäljen kaupungille. Ejdern toimi joitakin vuosia kahvilalaivana, ennen kuin tarkoituksena oli upottaa se Landsortsdjupetiin. Kuin ihmeen kautta alus välttyi upottamiselta. Vaivalloinen entisöimistyö aloitettiin, ja 1970-luvun lopulta lähtien Ejdern liikennöi vanhoja kulkuvesiään museohöyrylaivana. Monien vapaaehtoisten työtuntien ansiosta Ejdern jatkaa matkaansa 130 vuoden jälkeenkin, ja on siten eräs maan vanhimmista hiilillä käyvistä höyrylaivoista. Rakentaminen ja muuttoliikenne asettivat suuria vaatimuksia kunnan eri toimialoille. Eräs ala, joka ei pysynyt mukana kehityksessä, oli kaupanala. Liiketilat oli tarkoitettu sotien välisten vuosien asiakaskannalle. Keskustan liike-elämälle oli pakko tehdä jotakin. Kaupungin valtaa pitävät tekivät päätöksen suuresta peruskorjauksesta, joka sai nimekseen Citysaneringen. Se suoritettiin vuosina ja oli eräs laajimmista samanaikaisista saneerauksista Ruotsissa. Storgatanin itäpuolelta purettiin kaikkiaan neljä korttelia, jotka korvattiin kahdella suurella kompleksilla, jotka saivat nimekseen Kringlan ja Tellus, jota kutsutaan usein Åhlénshusetiksi. Ympäröivissä kortteleissa tehtiin samanaikaisesti useita pistesaneerauksia. Näin syntyivät esimerkiksi Domus 1961 (Telgehuset), Metrohuset 1964 (Stadiumhuset) ja Nya Rådhuset 1965 (Tingshuset). Keskusta saneerausta ennen vuonna S/s Ejdernin monivuotinen kapteeni Rickard Fredmark. Keskusta citysaneerauksen aikoihin vuosina

12 Kristityt syyrialaiset, assyrialaiset ja kaldealaiset on ruotsalaisten viranomaisten Lähi-idästä tulevalle kristitylle kansanryhmälle antama nimitys. He tulevat alun perin Turkista, Syyriasta, Irakista, Iranista ja Libanonista. Ronnan asuntoalue. Genetan asuntoalue. Ensimmäinen 205 henkilön ryhmä saapui Ruotsiin vuoden 1967 alkupuolella. Suurin osa tätä etnistä ryhmää asuu Tukholman alueella, jossa se on keskittynyt Södertäljeen. Näillä ihmisillä oli useimmiten toisenlainen tausta, ja he työskentelivät etupäässä kaupan ja palvelusektorin alalla. Vuosina suuri ryhmä irakilaisia muutti Södertäljeen sodan aiheuttamien levottomuuksien johdosta. Tapahtuma on antanut paljon kaikua maailman medioissa. Kaikki eri siirtolaisryhmät ovat tehneet Södertäljestä monikulttuurisen kunnan, jossa eri tavat ja tottumukset, kulttuurikäsitykset ja uskonnot rikastuttavat, maapalloistavat ja vaikuttavat Södertäljen ainutlaatuiseen profiiliin. Brunnsängin asuntoalue. Koko 1960-luku oli hektistä rakennuskautta, jolloin perustettiin monia uusia kaupunginosia kuten Brunnsäng, Ronna, Geneta sekä Fornhöjden. Kaupunkiin muutti paljon uusia asukkaita, joista osa oli Välimerenalueelta tulevia maahanmuuttajia. Södertäljestä tuli monikulttuurinen kaupunki, jossa puhutaan montaa eri kieltä. Päästäkseen eroon melkein jatkuvasta asuntopulasta kaupunki panosti vaativaan hankkeeseen nimeltä Hovsjö. Södertäljen lounaispuolella sijaitsevalle rakentamattomalle kalliotasangolle rakennettiin täysin uusi kaupunginosa. Hovsjön rakentaminen 1970-luvun alussa sattui samaan aikaan kuin energiakriisi. Scania-Vabis veti hätäjarrusta, ja työmarkkinat viilenivät. Asuntopula muuttui asuntoylijäämäksi ja toi toisenlaisia ongelmia luvun puolivälissä suhdanne kääntyi taas ylöspäin, ja kunnan kasvu jatkui. Torekällbergetin museo, tuulimylly. VALOKUVA: FRITZ PETTERSSON Södertäljen kulttuurikehitys sai alkunsa Torekällbergetin ulkoilmamuseosta. Torekällberget on vapaaehtoisten, Itä- Södermanlandin kulttuurihistoriallisen yhdistyksen jäsenten tekemän työn tulosta vuonna He kokosivat esineitä ja siirsivät vanhempia rahvaan rakennuksia ympäröivältä seudulta. Mörkön Norasta, kaupungin eteläpuolelta peräisin olevasta tuulimyllystä tuli suuntamerkki ja vuonna 1963 kunnallistetun museon tunnusmerkki luvun suuren kaupunkikuvan muutoksen (Citysaneerauksen) alta pelastettiin kymmenisen vanhaa taloa, jotka muodostavat kaupunkikorttelin Torekällbergetillä. Yksinkertainen kahvitupa vuodelta 1931 on vuosien mittaan kehittynyt hyvin toimivaksi majataloksi Riksväg 1, E4, kulki kaupungin keskustan halki vuoteen 1965 saakka, jolloin ohikulkutie tai moottoritie avattiin liikenteelle. Se helpotti kaupungin sisäistä liikennettä huomattavasti. Oikeanpuoleiseen liikenteeseen siirtymisen yhteydessä vuonna 1967 Storgatanista tehtiin kävelykatu Stora Torgetin ja Torekällgatanin välillä. Vanha läppäsilta Södertäljen kanavan yli vaihdettiin kaksikaistaiseen Mälarbroniin vuonna Samalla kaupungin halki rakennettiin parempi läpiajoväylä Oxbacksleden. Vesiliikennettä parannettiin vuosina , jolloin kanavaa syvennettiin, suoristettiin, ja se varustettiin paremmalla tekniikalla. Mälarbron, Taiteen alalla kuntaan perustettiin vuonna 1945 Södertälje Konstförening, joka sai tiloja Vanhalta raatihuoneelta. Taideyhdistys seurasi Rådhusetin mukana kahdeksikymmeneksi vuodeksi Västra Kanalgatanille sekä lopulta takaisin Stora Torgetille vuonna Kiinnostus taidetta kohtaan sai Södertäljessä myönteisen piristeen, kun Eje Högestätt vuonna 1967 astui taideintendentin virkaan. Hänen ehdotuksestaan Järnagatanille perustettiin taidehalli. Hyvien kansainvälisten yhteyksiensä ansiosta hän pystyi esittelemään korkeatasoisia näyttelyitä, joihin osallistui tunnettuja taiteilijoita, kuten Magdalena Abakanovic ja Vladislav Hasior. Abakanovicsin taktiileja tekstiiliapplikointeja näytettiin ensin Södertäljen taidehallissa, ennen kuin näyttely siirtyi Tukholman kansallismuseoon. Vilkas näyttelytoiminta on jatkunut senkin jälkeen, kun taidehalli muutti Lunan kulttuuritalolle vuonna Vuonna 1923 vihitty Kansantalo tuli vuosien mittaan ahtaaksi, ja purettiin vuonna Uusista ja tarkoituksenmukaisista tiloista oli tarvetta. Kansantalo-yhdistys ja Södertäljen kaupunki tekivät yhteisen panostuksen, ja syksyllä 1970 uusi Kansantalo otettiin käyttöön. Se sijaitsi keskeisellä paikalla Järnagatanilla. Rakennus sai suuren, uuden näyttämön nimeltään Estrad, suuren kokoontumissalin Trombonin ja useita pienempiä tiloja ja ryhmähuoneita, tarjoilun ja ammattiyhdistyksen tiloja. Uudesta Kansantalosta tuli useiden vuosikymmenien aikana södertäljeläisten kiistaton kokoontumispaikka. Kun Söder täljen kunta 2000-luvun alussa näki tarpeelliseksi laajentaa tilojaan ja nykyaikaistaa organisaatiotaan, oli sopivaa rakentaa uutta ja laajentaa Kansantaloa Ajanmukaiseksi kaupungintaloksi, joka vihittiin 1. marraskuuta Ytterjärnan kulttuurikeskus on Järnasta etelään sijaitseva pieni keidas, johon kuuluu kaunis vuonna 1992 valmistunut kulttuuritalo. Talon näyttämöllä on esiintynyt monia kuuluisuuksia. Alueella on myös kouluja, kahviloita sekä Vidar-klinikka, joka on Pohjolan ainoa antroposofisesti suuntautunut sairaala. 14

13 Vuonna 1945 kaupunki otti vastuun kirjastosta, jota Föreningen för Södertälje stadsbibliotek oli aiemmin pyörittänyt Rådhusgatan 11 olevissa tiloissa. Käynnit ja lainat lisääntyivät asukasluvun myötä. Vuonna 1961 kaupunginkirjasto muutti uusiin ja parempiin tiloihin Domuksen yläkertaan Storgatanilla. Siellä se oli vuoteen 1978, jolloin se muutti Lunaan. Etuna oli, että kävijät pääsivät nyt kirjastoon suoraan katutasolta. Kanavan rannalla sijaitseva veistosryhmä nimeltään Solspann. Musiikkitoiminta oli pitkään täysin aatteellista. Södertäljen Orkesteriyhdistys (Täljesymfonikerna) aloitti toimintansa uudelleen vuonna 1933, ja on sen jälkeen muodostanut klassisen musiikin rungon. Se käytti konserttitiloinaan oppikoulun juhlasalia ja vuoden 1950 jälkeen Mariekällkoulun suurta salia. Vuonna 1970 otettiin askel eteenpäin, kun uusi Kansantalo valmis tui ja orkesteri pääsi soittamaan suurella Estrad-näyttämöllä. Musiikinopetus kouluissa käynnistyi 1930-luvulla, ja se muodollistettiin vuonna 1948 kunnallisen musiikkikoulun myötä. Se puolestaan muuttui vuonna 1989 Kulttuurikouluksi. Musiikkikoulu on kasvattanut monia, myöhemmin tunnetuksi tulleita muusikoita, jotka ovat menestyneet sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti. Kaupungissa toimii sen lisäksi monia musiikkiyhdistyksiä ja orkestereita, jotka ovat tehneet Södertäljestä hyvätasoisen musiikkikaupungin. Musiikkiteatteriryhmä Oktober sai vuonna 1978 verstaan ja näyttämön Södertäljestä. Kun elokuvateatteri Castor vuonna 1984 lakkautettiin, Oktober sai oman ympärivuotisen näyttämönsä. Månskensrinken-kaukalo Erik Dahlbergs vägenillä vuonna REPROKUVA KAUPUNKISI -NÄYTTELYSTÄ VUODELTA Södertäljen jalkapallokenttä Genetassa vuonna Axa Sports Center Genetassa vuonna Ensimmäinen tekojäärata Månskensrinken merkitsi piristysruisketta molemmille suurille urheiluseuroille SSK ja IFK Södertälje. Se otettiin käyttöön vuonna Nyt ei enää oltu riippuvaisia säästä ja kyettiin suunnittelemaan paremmin. Seuraava suuri askel otettiin vuonna 1970, kun Södertäljen ensimmäinen jäähalli Scaniarinken valmistui. Nimensä halli sai lahjoituksesta, jonka autoyritys antoi jäähallille. Muutosten ja uudelleenrakennuksen yhteydessä vuonna 2005 koko urheilulaitos sai nimekseen Axa Sports Center. Södertäljen urheiluelämä elpyi ja 1980-luvuilla. Södertälje Sportklubb (SSK) voitti vuonna 1985 seitsemännen jääkiekkoilun Ruotsinmestaruuden. Södertälje Idrottsförening (SIF) saavutti menestystä yleisurheilun alalla. Södertälje Basket Boll Klubb (SBBK) nousi uuden urheilulajin, koripallon, kärkeen sekä mies- että naispuolella. Enhörna Idrottsförening on menestynyt hyvin suunnistuksessa löytäen useampia rasteja kilpailijoitaan nopeammin. Myös kaksi södertäljeläistä jalkapallojoukkuetta, Assyriska FF ja Syrianska FC, ovat menestyneet lajissaan. Viimeksi mainitut voivat pelata edukseen Södertäljen ensiluokkaisella jalkapalloareenalla, joka valmistui vuonna Södertälje on pysytellyt kärkipaikoilla voimistelussa ja urheilussa. Södertälje Gymnastik & Simsällskap on saavuttanut menestystä. Osastot erosivat toisistaan ja ovat parantaneet taitojaan kumpikin sarallaan. Voimisteluyhdistys on hyötynyt urheiluhalleista, joita on rakennettu eri kaupunginosiin, ja uintiyhdistys sai hienot harjoittelu ja kilpailuradat Täljebadetissa, joka vuonna 1989 kehitettiin Sydpoolen-seikkailu-uimalaksi. Uimala sijaitsee Tältetissä ja toimii myös kunnallisena uimalana, jossa on kävijöitä koko Suur-Tukholman alueelta. Södertäljen menestys tenniksessä on vuosien mittaan ollut keskinkertainen luvulla kaupunki sai oman megatähtensä Björn Borgin hahmossa. Uutteran harjoittelunsa, pallovaistonsa mutta ehkä ennen kaikkea dokumentoidun itsepäisyytensä ansiosta hän saavutti loistavia voittoja myös kansainvälisesti. Hänen viisinkertainen Wimbledon-voittonsa kuuluu ehkä hänen uransa hienoimpiin. Sydpoolen Tältetissä sijaitseva seikkailu-uimala. VALOKUVA: FREDRIK STEHN/SYDPOOLEN AB VALOKUVA: JOAKIM SERRANDER Björn Borg vastaanottaa viidennen Wimbledonpokaalinsa heinäkuussa VALOKUVA: AFP/SCANPIX 15

14 AstraZeneca Astrabackenilla. Storgatanilla sijaitseva Tom Tits Experiment. VALOKUVA: THOMAS AZIZ Kaikki sai alkunsa vuonna 1985 Södertäljen taidehallissa järjestetystä näyttelystä, joka oli oikeastaan happening. Kysymys oli peda gogisesta leikistä, johon sisältyi sopivan vakavalla mielellä fysikaalisia kokeiluja. Yleisön suuren kiinnostuksen ansiosta näyttely vakinaistettiin, ja se muutti vanhaan Centrifugenin teollisuusrakennukseen Stor gatanin pohjoispäässä, jossa se jatkoi kasvuaan, kunnes se täytti jokaisen mahdollisen tilan. Näyttelystä tuli elämyskeskus, ja se sai nimekseen Tom Tits Experiment. Se on laajin laatuaan koko maassa luvulla käynnistettiin työ suurkunnan organisoimiseksi. Södertäljen suurkunta perustettiin vuosien vaihteessa, kun Södertäljen kaupunki, Järna-Vårdingen, Hölö-Mörkön ja Turingen sekä Taxingen kunnat yhdistyivät Södertäljeen, josta tuli uuden kunnan keskuspaikka. Uusi kuntamuodostuma toi mukanaan koordinointivoittoja, mutta loi samalla suurempia etäisyyksiä kansalaisten ja päättäjien välille. Etäisyyksien vähentämiseksi perustettiin vuonna 1989 useita kunnanosalautakuntia, joille annettiin päätäntävalta joissakin yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Tämä uudistus on suurimmaksi osaksi purettu. AB Scanian pääkonttori. Södertäljen suurkunnassa tapahtui hallinnollinen muutos, kun Turinge-Taxingen kunnanosa erosi ja perusti vuonna 1999 Nykvarnin kunnan. Suurkunta pieneni siten yhdellä kymmenesosalla. Södertäljessä sijaitsevien kahden suuryrityksen Scanian ja AstraZenecan kautta kunnalla on monista eri näkökulmista katsottuna hyvä potentiaali tulevaisuutta varten Enhörna tai Enhörnalandet on Mälaren-järven kaunis niemi Södertäljen taajamasta luoteeseen. Enhörna on elävää maanviljelyseutua, jossa toimii monia aktiivisia yhdistyksiä. Siellä harjoitetaan myös jonkin verran metsätaloutta. Työssä käyvät Enhörnan asukkaat sukkuloivat työpaikoilleen Södertäljessä tai Tukholmassa. Hölö-Mörkö on yksi Södertäljen eteläisistä kunnanosista. Sen väestö ja uudet asuinalueet kasvavat nopeasti. Se kattaa Hölön taajaman lisäksi Mörkön ja Oaxenin saaret. Järnassa yhdistyy pienen yhteiskunnan edut Tukholman ja Södertäljen läheisyyteen. Luonto ja meri ovat lähellä, ja ulkoilu- ja kulttuurimahdollisuudet ovat hyvät. Kulturhuset i Ytterjärna. Molstaberg Vårdingessa. Nykvarnin keskusta (itsenäinen kunta vuodesta 1999). Kyrksjönin rannalla sijaitseva Hölön pappila. VALOKUVA: FRITZ PETTERSSON Mölnbon posti- ja rautatieasema. MAISEMAKORTTI Oaxenin kalkkiuuni. Monet södertäljeläiset työskentelevät Suur- Tukholmassa ja sukkuloivat kaupunkien väliä autolla tai junalla. Vuonna 1960 valmistunutta moottoritietä on vähitellen laajennettu. Junamatkustajat saivat vuonna 1968 uuden ja vähän nopeamman yhteyden, kun SJ aloitti lähijunaliikenteen, joka muutamaa vuotta myöhemmin siirtyi SL:n, Suur-Tukholman Paikallisliikennelaitoksen alaisuuteen. Kaukojunaliikennettä on modernisoitu uusilla X2000-nuolijunilla. Matkustajien ja junien kasvava määrä aiheutti tungosta ja myöhästymisiä. Ratkaisuksi saatiin uudet rautatielinjat ja uusi kaukojuna-asema. Uusi Läntinen päärata kulkee Flemingsbergistä kaksi kilometriä pitkän korkean sillan, Igelsta-sillan kautta Hallsfjärdenin yli uudelle Södertälje Syd -nimiselle asemalle, joka valmistui Laivaliikenne parani vuosina tehtyjen Södertäljen kanavan parannustöiden ansiosta. Mutkien oikaisu, ruoppaus ja yleiset parannukset päättyivät kanavan uuteen vihkimistilaisuuteen 8. kesäkuuta Södertäljen taajamasta kaakkoon sijaitsee Vårdinge-Mölnbon kunnanosa, jonka keskuspaikkana toimii Mölnbo. Vårdinge-Mölnbo on ollut vuodesta 1989 oma kunnanosansa, jossa toimii oma kunnanosalautakunta. Överjärnan kirkolla sijaitseva riimukivi. Enhörnassa sijaitseva seitamänty. Igelstan rautatiesilta (Läntinen päärata). 16

15 Suurkunnan muodostaminen asetti suuria hallinnollisia vaatimuksia hoidettavien asioiden lisääntyessä. Ongelmaksi muodostui uusien tilojen järjestäminen. Pystyäkseen kokoamaan useimmat yksiköt saman katon alle, kunta päätti rakentaa uuden kaupungintalon. Valinta osui aiempaan Järnagatanilla sijaitsevaan Kansantaloon, joka uudistettiin radikaalisti ja mukautettiin uuteen aikaan ja tekniikkaan. Uudisrakennus valmistui vuonna Uudessa kaupungintalossa ei eteisaulan katto ole ainoastaan 36 metrin korkeudella konkreettisesti, vaan myös kuvaannollisesti, sananvapaudellisesti. Campusgatanilla sijaitseva Södertäljen kunnallistalo. VALOKUVA: JFS 17

16 Södertälje kommun Campusgatan 26, Södertälje Kuva-aineiston ja tietojen kokoaminen: Göran Gelotte. Art director: Olav Hans-Ols, Ryter kommunikationsbyrå AB. Paino: Trosa Tryckeri AB, 2011

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Tietoa Södertäljestä. Päivitetty kesäkuussa 2010

Tietoa Södertäljestä. Päivitetty kesäkuussa 2010 Tietoa Södertäljestä Päivitetty kesäkuussa 2010 Södertälje solmukohta Södertälje ei ole mikään tavallinen ruotsalainen kaupunki. Kaukana siitä. Jo ammoisista ajoista on Södertälje ollut tärkeä kauppapaikka,

Lisätiedot

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,

Lisätiedot

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016

ARVOJEN TIIVISTELMÄ. Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 HIEDANRANNAN IDEAKILPAILU 2016 Hiedanranta - kulttuurihistoriallisten aikakausien kerrostumat ARVOJEN TIIVISTELMÄ Tampereen kaupunki, kaupunkiympäristön kehittäminen, 15.4.2016 Hiedanranta - keskeisimmät

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla.

MUUTTUVA NASTOLA. Siunauskappeli 1960 - luvulla ja nykyaikana. Huomaa tiealueen nosto etualalla. Näyttely kertoo, kuinka Nastola on kehittynyt ja maisema muuttunut. Näyttelyssä on rinnan vanhoja ja uusia näkymiä samoista kohteista. Valitut kohteet ovat olleet tärkeitä paikkoja. Myös niiden merkitys

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön

Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön 1950 Hankkija toi Suomeen ensimmäisen itsekulkevan leikkuupuimurin. Tämä Massey-Harris puimuri aloitti merkittävän yhteistyön Massey-Ferguson yhtiön kanssa. Suosituimmaksi puimurimalliksi Suomessa tuli

Lisätiedot

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009

KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA. Veikko Syyrakki 26.11.2009 KOKEMUKSIA HÄMEENLINNASTA Veikko Syyrakki 26.11.2009 ALUE Linna ympäristöineen Koilliskulma Verkatehdas ja keskustan rannat Asema ja radanvarsialueet Aulanko Lähtökohdat Opastus Hoito ja käyttösuunnitelma

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS Naantalissa Luolalan kaupunginosassa on korttelissa 7 tontit 4, 5 ja 6 osoitettu liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi kaavamerkinnällä (K-1). Korttelialueelle

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä.

Pedagogio eli lastenkoulu aloittaa toimintansa Raatihuoneen alakerran tiloissa viimeistään vuoteen 1653 mennessä. Miska Eilola Raahen kouluhistorian ABC Kouluhistoriaa vuoden 1921 oppivelvollisuuteen asti 1600-luku 1620 Koko valtakuntaa koskeva koululaki. Laki vahvistetaan vuonna 1649 ja tunnetaan Kristiinakuningattaren

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula

Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007. Matti Talala& Jarkko Jakkula Vaihto-opiskelu Eindhoven Syksy 2007 Matti Talala& Jarkko Jakkula MIKSI? Hollannin menestyneet kamppailu-urheilijat saivat meidän kiinnostuksen heräämään Eindhovenia kohtaan. Olisihan se hienoa mennä opiskelijavaihtoon

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 1. Sisältö

Merisuo & Storm Lisää luettavaa 1. Sisältö Sisältö Opettajalle.................................... 3 Hölmöläistarinoita.............................. 5 Tyttö kotimiehenä (kansansatua mukaellen)........ 5 Rahakaapin oven vartiointi (kansansatua

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009 Muuttohaukan pesäpaikka: Kuva Tuomo Ollila 11.11.2009 Tuomo Ollila Metsähallitus Luontopalvelut

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

www.sunnycarcenter.fi

www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi www.sunnycarcenter.fi Sunny Car Center Oy Vankanlähde 7 13100 Hämeenlinna Tel +358 (0)10 322 3344 Fax +358 (0)10 322 3345 www.sunnycarcenter.fi Katariina Muukka Project Coordinator

Lisätiedot

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa

PELLAVA. toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa PELLAVA toimitilaa kansallismaisemassa Kaipaatko yrityksellesi uutta toimisto- tai liiketilaa. NYT sinulla on ainutlaatuinen tilaisuus saada modernit toimitilat historiallissa

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Savonlinnassa 1987. Sarin ja Pentin kotiin saapui vierailulle hyvä uskonystävä Anne. Illan mittaan keskustelu kääntyi uniin ja ilmestyksiin.

Savonlinnassa 1987. Sarin ja Pentin kotiin saapui vierailulle hyvä uskonystävä Anne. Illan mittaan keskustelu kääntyi uniin ja ilmestyksiin. Savonlinnassa 1987 Sarin ja Pentin kotiin saapui vierailulle hyvä uskonystävä Anne. Illan mittaan keskustelu kääntyi uniin ja ilmestyksiin. Pentti kertoi, kuinka jo vuosia hän oli unissa käynyt aina samassa

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011

Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga leiri Kroatiassa, 3-10.09.2011 Krav Maga Ry Turku ja Sunnea Oy järjestivat harjoitusleirin Kroatiassa syyskuussa 2011. Matkakohteena oli historiallinen Trogir. lensivät Norwegianilla ja myöhemmin

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA. Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3.

TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA. Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3. TYÖSSÄOPPIMASSA ACCOMM-PRAGUESSA Vaclavin aukio (Vaclavske namesti) Jenni Jämsä & Marjo Kukkohovi Ma05 Praha, Tsekki 04.01. 1.3.2008 Olimme työssäoppimassa Prahassa, jota kutsutaan kaikkien kaupunkien

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

Sijoitu Kempeleeseen

Sijoitu Kempeleeseen Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA

JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PARANTAA NAISEN JA MIEHEN SURKASTUNEEN KÄDEN SAPATTINA 1. Kertomuksen taustatietoja Nyt meillä on poikkeuksellisesti kaksi eri kertomusta. Ne eivät

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan!

Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Hämeenkoski kutsuu asumaan ja onnistumaan! Kangasala 12 Padasjoki 24 Heinola Hyvien yhteyksien varrella 53 Asikkala 10 54 Hämeenlinna Janakkala Riihimäki Hyvinkää 3 Lammi HÄMEENKOSKI Kärkölä 4 Hausjärvi

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015

KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 KOSKELAN KIRKKO JA KOSKELAN SAIRAALAN KAPPELI (12.6.2007) Päivitetty 23.2.2015 Helsingin kaupungin Koskelan sairaala-aluetta alettiin rakentaa vuosina 1912 1914. Opastaulusta näkyy, että siellä on monenlaisia

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla

Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Muutto Ruotsiin 1960-luvulla Suomen ja Ruotsin välinen muuttoliike 1945 2010 Ruotsiin n. 573 000, Suomeen n. 328 000 (virallisten tilastojen mukaan) Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, www.stat.fi; kuvio:

Lisätiedot

Suvilahti sota-aikana

Suvilahti sota-aikana Suvilahti sota-aikana Kaasulaitoksen uutta pukuhuone- ja ruokalarakennusta rakennetaan joulukuussa 1938. Näkymä itäjulkisivusta. Huomaa kaasuvalaisinpylväs ja rakennustyömaan ylittävä kaasuputki, joka

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Museoiden jaottelu pääpiirteissään

Museoiden jaottelu pääpiirteissään Suomen museot Suomessa on yli tuhat museota (yksi museo 5000 asukasta kohden) Pääosa museoista on kulttuurihistoriallisia museoita Suuri osa museoista on pieniä Ammatillisesti hoidettuja (museoammatillinen

Lisätiedot

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.

Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen. Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef. Viipuri 1940 2010-luvuilla: neuvostoliittolainen, suomalainen, venäläinen Yury Shikalov, Itä-Suomen yliopisto yury.shikalov@uef.fi Kaupunki-imago Mielikuva, imago = kuva, olemus, luonnekuva, maine, vaikutelma.

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 9 Kaavoituspalvelut 05.10.2011 ¹) Täydennetty 29.9.2015 PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN

Lisätiedot

PERUSTIETOJA KUNNASTA

PERUSTIETOJA KUNNASTA PERUSTIETOJA KUNNASTA Nimi Maaninka on saamenkieltä ja tarkoittaa siikaa. Suomenkielinen asutus on omaksunut nimen, vaikkakin alkuperäinen merkitys on unohtunut. Ensimmäistä kertaa nimi esiintyy jo 1500-luvun

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen

Lisätiedot

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.

Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10. Raportti TESP 2013 kurssista Sendaissa Elektroniikan ja sähkötekniikan koulutusohjelma Olli Törmänen, olli.tormanen@aalto.fi, 07.10.2013 Osallistuin Tohokun yliopiston järjestämälle TESP-kurssille (Tohoku

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus

Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Kiinteistökehityshankkeista uutta vetovoimaa Kiinteistöhankkeet ja keskustan elinvoimaisuus Apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo, Hämeenlinna SISÄLLYSLUETTELO 1. Hämeenlinna 3-7 2. Mitkä asiat tukevat/

Lisätiedot

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki Tikkurilan lähivuodet Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki 1932 Tikkurila 1942 Tikkurila Tikkurilan keskusta v. 2010 Tikkurilan keskusta v. 2015 (DIXIn eteläpää tuolloin

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 13.1.2015 Väestötilastot 2013 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys SÄÄNNÖT Satakissa ry Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Satakissa ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä yhdistys ja sen kotipaikka on Porin kaupunki ja toimialueena koko Suomi. Yhdistyksen

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA

Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Esikoulu on lastasi varten ESITE ESIKOULUN OPETUSSUUNNITELMASTA Sinä olet tärkeä Sinä olet lähimpänä omaa lastasi. Sen vuoksi sinun mielipiteelläsi on merkitystä esikoululle. Kertomalla oman mielipiteesi

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja:

Lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011. Valintakoekirja: Lapin yliopisto MATKAILUTUTKIMUKSEN VALINTAKOE 9.6.2011 Valintakoekirja: Kostiainen, Ahtola, Koivunen, Korpela & Syrjämaa: Matkailijan ihmeellinen maailma. Matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme.

Lisätiedot

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola.

Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. SÄÄNNÖT Nordic Power ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Nordic Power ja seuran kotipaikka on Kokkola. 2 Seuran tarkoitus ja toiminnan laatu Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot