ESITELMÄ TOIVASTEN JUURILLA - Hendrich Toifwain jälkipolvet
|
|
- Ida Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ESITELMÄ TOIVASTEN JUURILLA - Hendrich Toifwain jälkipolvet Markku K Toivanen Teemme pikaisen karttamatkan Eskon ansiokkaan esityksen tiimoilta. Jatkan sitten Kustaa Antti (Gustav Anders) Toivasen ja hänen jälkeläistensä vaiheista. Olemme pohtineet Viipurin ja Käkisalmen lääneissä asuneiden Toivasten suurta määrää. Genoksen Savopainos on mielenkiintoinen ja antaa osaltaan vastauksen. Kun katsotte Savosta tapahtunutta muuttoa siihen asutuksen määrään, niin muutto on ollut valtavaa asukasmäärään nähden. Karjalan Toivaset ovat todennäköisesti pääosaltaan Savolaista alkuperää.
2 Rantasalmi oli suuri pitäjä aina 1700 luvun loppuun asti. Sininen osoittaa nykyisen rajan. Ensimmäiset Toivasen talot on merkitty Soinisen historiikissa asuneen 1500 ja 1600 luvulla Kolkontaipaleelta ja Hiisimäestä. Vihreä rengas. Keltaset renkaat ovat Hendrichin jälkeläisten asuinsijoja. Mustat pisteet ovat taloja. Vanhimman tiedossa olevan esivanhemman, Hendrich Toifwain kotipaikka oli Savonlinnan ja Kerimäen puolessavälissä Niinimäessä. Tarkempaa paikkaa ei ole tiedossa.
3 Seuraavat pari sataa vuotta vierähtivät sitten Rantasalmella. Kuten huomaatte, ovat asuinpaikat kahta puolta Haukivettä. Vene lienee ollut paras kulkuväline tuohon aikaan. Johan Toivasen ensimmäinen lapsi syntyi Waahersalon kartanon torpassa 1761 vuoden päästä avioliiton solmimisen jälkeen. Pari vuotta meni Putkisalon Säterissä ja sen jälkeen paluu Waahersaloon, jossa hän asui kuolemaansa asti.
4 Hendrich Toivanen vietti perheineen koko elämänsä Hevonlahdessa ensin Kuvalan ja sitten Alapaikan torpassa. Erik Toivanen vietti paljon liikkuvampaa elämää. Hän asui ensin Säynetkoskella, sitten Palvalahdella, sen jälkeen Woinsalmella ja muutti sitten Rantasaloon Rantakartanon torppaan. Tämän jälkeen he ovat muuttaneet takaisin Palvalahteen jossa Eri kuoli 1872 ja Carolina 1894.
5 Gustaf Anders eli Kustaa Antti syntyi Rantasalmen Palvalahdessa Kustaa varmaan aloitti elämäntaipaleensa maanviljelyksen parissa, mutta oli esipolvistaan poiketen rautatietyöntekijä. Muistitietojen mukaan hänellä oli poikiensa Adamin ja Ferdinandin kanssa yhteisyritys, jolla oli useita hevosia. Parhaimmillaan niitä oli Savon radan rakennustöissä 18. Ratatyöt työllistivät paljon paikallista väkeä. Ne olivat tärkeitä sotilaiden kuljettamiseen. Tästä
6 ammatista oli Adamille hyötyä Amerikassa. Arvelin ensin että miehen toi karjalaan Elisenvaaran ratatyö mutta se alkoi vasta Naimisiin hän meni Ulrika Serafiina Malkin kanssa ja asui Rantasalossa, jossa syntyivät Anna Sofia 1870 ja Erika Puolison kuoleman 1875 jälkeen lapset tarvitsivat äitiä ja Kustaa avioitui Maria Mähösen kanssa. Heille syntyi 5 lasta Vaahersalossa. Ympyrä sulkeutui 100 vuoden aikajanalla kun Kustaa muutti Vaahersalon kartanoon. Kustaa muutti nuorempien lasten kanssa Kurkijoelle 1905 ja kuoli siellä kolme vuotta myöhemmin. Anna Sofia s muutti Sulkavalle 1887 ja avioitui Henrik Peteniuksen kanssa Erika s muutti Helsinkiin 1890 ja avioitui Johan Pirskasen kanssa Olga, s ja k.1878 vuoden ikäisenä. Kerron ukistani Adamista sisarussarjan viimeisenä. Ferdinand s muutti Sorjoon isänsä mukana. Hän osti isänsä ja veljensä kanssa tilan Sorjosta Ferdinand meni naimisiin Emma Sinkkosen kanssa Kurkijoen maat olivat multavia ja sadot olivat hyviä. Luovutetun karjalan alue tuotti 2/3 Suomen elintarviketuotannosta ennen sotia. Sitten tuli mutkia matkaan. Veljekset takasivat 20 - luvun lopulla sisarelleen Eeville lainan liiketoimintaa varten. Laina jäi maksamatta ja se perittiin veljeksiltä. Elettiin suuren laman aikaa. Ferdinandin tila meni pakkohuutokaupassa ja sen osti sukulaismies. Onneksi perhe sai jäädä asumaan kotitilalleen. Adam selviytyi metsän ja eläinten myynnillä, mutta laman aikaisen hintatason huomioiden oli se kova isku taloudellisesti.
7 Talvisota ajoi perheen evakkoon. Sijoituspaikaksi tuli Metsämaa Varsinais- Suomessa. Feerti setä ja Emma täti eivät palanneet Karjalaan, vaan jäivät asumaan Metsämaalle jonka kauniille hautausmaalle heidät on haudattu. Heille syntyi 10 lasta, jotka ovat löytäneet paikkansa ympäri suomea. Onni Helsinki, Vilho Lohja, Milka Orivesi, Unto Riihimäki, Aimo Turku, Maire Kotka, Pauli Vantaa, Mirjam Toijala, Toivo (Topi) Lahti ja Yrjö Vääksy. Meidän kanssamme on täällä Ferdinandin tyttären Mairen jälkikasvua, Seppo Vänskä sekä Marjatta ja Raimo Vänskä. Seppo oli kahteen eri otteeseen Japanissa lähetystyössä ja Raimo Tansaniassa. Sisarussarjasta kuuluisin on kapellimestarina tunnettu Osmo Vänskä. Ada Maria s muutti myös Sorjoon. Hän avioitui Kaarlo Nenosen kanssa, joka muutti nimensä Varjoksi 20 - luvulla. Näin kerrotaan tapahtumasta: Kaarlo Heikinpoika Nenonen oli ollut radanrakennustöissä jossakin Pieksämäen tienoilla luvulla. Samassa porukassa oli ollut kolme miestä, jotka olivat paljon yhdessä, ehkäpä hiukan ryyppäilleet porukassa. Silloin oli jollekin iskenyt mieleen ajatus sukunimen vaihtamisesta. Tuumasta toimeen. Miehet ottivat kukin keksimänsä nimen. Varjo, Vesa ja Pensas! Muiden miesten nimiä kertoja ei tiennyt, mutta Kaarlo Varjo oli sisukkaasti pitänyt ottamansa nimen. Äiti oli kuulema vaatinut muuttamaan takaisin, mutta Varjo säilyi! Kertojan mukaan asiaan ei liittynyt mitään laajempaa asiaa, periaatetta tms. Se oli vain miesten päähänpisto.
8 Ensimmäinen lapsi syntyi Kontiolahdella 1907, sitten Tohmajärvelle ja vihdoin Pieksämäelle, jossa perhe asui loppuelämänsä. Heille syntyi myös 10 lasta, joista osa käyttää Nenosen ja osa Varjon sukunimeä. Ada Maria Varjo Eevi s eli melkoisen vaiheikkaan elämän. Hän avioitui Juho Ovaskan kanssa ja he perustivat kangasliikkeen Viipuriin. Kauppa ei oikein käynyt ja he ottivat lainaa jonka takasivat veljet Adam ja Ferdinand. Liike asetettiin konkurssiin Juho Ovaskan vietyä pääoman. Erottuaan Juho Ovaskasta muutti Amerikkaan maksamatta lainoja takaisin. Katri Räikkönen- Zelenskaja, Eevin ottotyttö venäjältä, asuu nykyisin Kankaanpäässä, kertoo seuraavaa: Mummo karkasi ensin Kanadaan ja sen jälkeen Amerikkaan. Kanadaan tullessa mummo ei osannut muuta kun juu ja ei, englantia, hän oli siellä rikkaan talon sisäkkönä jonkin aikaa ja sitten lähti Amerikkaan. En tiedä missä hän siellä asui, tiedän vain, että tapasi siellä Pekka(Loginov) Vatsonin, joka oli syntynyt Vienan- karjalassa ja josta tulikin hänen puoliso, mummo kertoi, että he ajelivat omalla autolla ja "hoilasivat, nälkä meil" on aina vierahana, mutta kun me jouduimme sitten myöhemmin Neuvostoliittoon, sitten me vasta ymmärsimme mitä on nälkä. Käsittääkseni he tulivat Neuvostoliittoon v.1931.
9 Hän sanoi, että silloin Amerikassa värvättiin ihmisiä Venäjälle "rakentamaan sosialismia ja luvattiin, että on niin mahtavat olot, elää "mannaa putoaa taivaalta ja on yltäkylläisyys, niin mummo otti häkin, jossa oli kanarialintu ja hyppäsi miehensä kanssa laivaan (myöhemmin oli ollut lehdessä pilakuva, missä mummo loikkaa häkkinsä kanssa laivaan ja päällä luki, että "Sosialismia rakentamaan!") Sitten alkoi tapahtua, passit takavarikoitiin ja heidät vietiin Karjalaan, Petroskoihin ja pistettiin barakkeihin, jossa ei ollut seiniä, vaan hallin tapainen puurakennus, jossa oli tehty puiset lavitsat (penkit) ja ihmiset laittoivat niitten ympärille verhoja, että saivat vaikka jonkinlaista intimiteettiä. Jokaisessa barakissa asui jopa 40 perhettä hyvässä lykyssä ja sellaisia barakkeita oli muistaakseni 11. Alkuaikaan he saivat jonkinlaista avustusta, (iisnapin paketti ) (en tiedä onko oikein kirjoitettu) enkä tiedä miten kauan siellä asuttiin näin. Melkein joka yö tuli "mustamaija" ja joku vietiin teille tuntemattomille. Niin kävi mummoni miehellekin, hänet vietiin yöaikaan ja ei koskaan tullut mitään tietoa, miten hän menehtyi. Myöhemmin mummo vangittiin, ja häntä syytettiin vakoilusta, mummo kertoi, että tiesi silloin yhden sanan venäjäksi ja käytti sitä joka tilanteessa, se sana oli "ladno" mikä tarkoitti, olkoon menneeksi ja sen perusteella mummo sai "kutsumanimen", kun tuomio luettiin, niin joku oli kysynyt mummolta - no paljonko se "ladno" sai ja mummo vastasi - 10 vuotta! Toisen tiedon mukaan paikalliseen kauppaan oli tullut illalla tavaraa mutta aamulla jonottaessa selvisi että yön aikana olivat puolueen jäsenet vieneet elintarvikkeet. Eevi oli huomauttanut asiasta ja lähtö tuli seuraavana yönä. Vankila tietääkseni oli Siperiassa ja siellä mummo oli ompelemassa jotain toppatakkeja. Hän muisteli, että kun hihna liikkui, niin heistä tuntui, että toppahihat olivat buhankaleippiä (Venäjällä leipä muistutti isoa tiiltä) ja moni työnsi kätensä neuloen alle kun nälästä sekaisin yritti tavoitella sitä leipää. Nälkä oli niin julmaa, jopa niin, että kävivät ruokalan jätteitä hakemassa ja perunankuoret olivat kova sana, jos onnistui saamaan. Sen jälkeen alkoi karkotus. Mummo passitettiin Kazakstaniin, Karkaralinskin kaupunkiin. Siellä hän tapasi Moldavialaisen miehen Tchertesko Mikko(Mihail Vasiljevits) ja he asuivat yhdessä kunnes Stalin 1953v kuoli. Siellä mummo ja äitini tapasivat ja myöhemmin meistä tuli perhe. Karkotetut ihmiset saivat luvan lähteä n. v Siellä oli, suomalaisia, inkeriläisiä, saksalaisia ja gruusialaisia, helpommin sanoa ketä siellä ei ollut. Mummo, äitini ja minä, (olin silloin 4.v.) lähdettiin mummon vieminä Petroskoihin, koska mummolla oli siellä jotain sukulaisia (Nenoset) ja paljon tuttavia. Mummo oli jonkin aikaa vahtina kasvihuoneella Zaitsevin Suhosissa (n. 7km Petroskoista) ja äitini oli siellä lämmittäjänä. Mummo oli viisas, paljon lukeva, paljon tietävä ihminen, hänen ansiota oli, se, että minusta tuli Petroskoin Suomalaisen teatterin ammattinäyttelijä. Lapseni ja minä puhuimme joustavasti suomenkieltä. Mummo sairasti vakavasti n. puolivuotta ja hoidin ja hoivasin hänet loppuun asti. Hänet on haudattu Besovetskin hautausmaalle
10 n.15km. Petroskoista. Me muutimme Suomeen 1991, mieheni tuli vuotta aikaisemmin. Olin nelikymppinen ja opiskelin perushoitajaksi. Koskaan en ollut aikaisemmin opiskellut suomalaista kirjakieltä, mutta pärjäsin. Meillä on kaksi poikaa, ja vanhemmalla pojalla on poika, Antonio 7v. he asuvat Lappeenrannassa ja toinen poikamme asuu Oulussa. Eevi ja Katri 1970 Isoisäni Adam oli ratatyömies, kaivosmies ja maanviljelijä. Hän olisi joutunut kutsuntojen kautta Venäjän armeijaan, koska suomalaiset joukko- osastot oli lakkautettu. (- ratsurykmentit 1905) Aatu lähti Amerikkaan 1901 kutsuntoja karkuun ja teki Minnesotan Gloguetissa kaivos- ja ratatöitä.
11 Tienasi siellä sitten talorahat ja palasi Kurkijoelle Hän osti yhdessä isänsä ja veljensä Ferdinandin kanssa tilan Sorjosta ja asettui maanviljelijäksi. Kihlakunnanoikeus Kurkijoen pitäjän käräjäkunnassa Kurkijoen tuomiokuntaa tekee käsillä olevista lainhuudatuspöytäkirjoista tiettäväksi: ett Talolliset Adam Johan, Ferdinand ja Antti Toivanen, jotka kauppakirjalla 8 päivällä Heinäkuuta 1905 hinnasta 2250 markkaa Talolliselta Juha Tarkkoselta ja tämän vaimolta Anna Beata Tarkkoselta ovat ostaneet neljänneksen ¼ perintötilasta N 23 Lapinlahden kylässä, veroltansa 19/400 osaa manttaalia, ovat tälle maansaannillensa sittemmin saaneet kolme lainhuutoa, ensimmäisen josta on ilmoitus pantu oikeuden istuntohuoneen ovelle ja kuulutettu kihlakunnan kaikissa kirkoissa, 1905 vuoden syyskäräjissä 66 :n, toisen 1906 vuoden talvikäräjissä 17 :n ja kolmannen näissä käräjissä 38 :n, kohdalla lainhuudatuspöytäkirjaa; ja kun moitekannetta lainhuudatusta vastaan ei ole nostettu, annetaan tämä kiinnelaina todistukseksi siitä että edellä mainittu omistusoikeudensiirto on laillisesti huudatettu.
12 Oikealla alhaalla Sorjon asema ja siitä ylöspäin Toivasen talot.
13 Adam meni naimisiin Emilia Kronqvistin kanssa Emilia oli syntynyt Evijärvellä Emilia vanhempineen muutti Kurkijoelle luvun loppupuolella. Emilian vanhemmat olivat: Anders Hansinpoika Kronqvist, e.forsbacka, s Ähtävässä, k Kurkijoki ja Maria Erikintytär Elgbacka, s Evijärvellä. Hans (andersin isä), Anders ja Maria (sisko) Pohjanmaalla oli maat hallanarkoja, Kurkijoella ne olivat parempia. Muuttajat olivat Kokkolasta, Pietarsaaresta, Kruunupyystä, Teerijärveltä, Evijärveltä jne. Emilia ja hänen vanhempansa olivat täysin ruotsinkielisiä muuttaessaan Sorjoon. Anders Kronqvist oli pitkä ja vahva mies. Hän joutui Kurkijoen Sorjossa kerran karhunmetsästysreissullaan painimaan karhun kanssa. Seuraavassa juttu Kurkijokelaisesta: Tämä karhunkaato on tapahtunut noin vuonna Koetan kertoa tätä niin kuin muistan ja olen siitä kuullut puhuttavan, sillä itse en ole ollut tässä jahdissa. Niin, Sorjon ympäristön metsät olivat siihen aikaan vielä koskemattomia ja aikaisemmin siellä oli majaillut karhuja, ehkä useampiakin. Mutta sinne muuttaneet ruotsalaiset, Björklundit, Vuojärvet, Elbakat, Tölkit, Huutomäeltä Soikkelit ja Kronkvistit muodostivat silloisen kyläyhteisön. Nämä olivat olleet tässä karhujahdissa. En muista kenenkään kertoneen että karhu olisi tehnyt pahojaan, mutta pelkäsivät ainakin, jos se saa olla rauhassa ja lisääntyä niin karja ja lapset ovat vaarassa. Ja niin he päättivät pitää yhteisen jahdin karhun pään menoksi. Vaan heidän aseistuksensa olivat kovin alkeelliset. Muutama suusta ladattava linturihla, kirveen nysiä, joita miehet kantoivat vyössään metsäreissuillaan, ja näin varustautuneina he lähtivät etsimään mesikämmentä. Sinä päivänä oli satanut hienokseltaan. Miehet märkinä, siellä he samoilivat ja etsivät ja viimein se löytyikin aivan illan suussa. Joku ampui sitä linturihlalla, jossa luotikin oli vain puolen marjan suuruinen. Sekin luoti sattui takareiteen. Ja sitten tuli pimeä, ja niin oli jahti lopetettava siltä päivältä. Seuraavana päivänä he jatkoivat jahtiansa, ja karhu löytyikin pian, sillä yön se oli maannut lähellä sitä paikkaa, jossa sitä oli edellisenä iltana ammuttu. Karhu jalka oli tosin kankea ja kipeä, ja karhu oli pahalla tuulella. Se mörähteli ja piti pahaa elämää. Kronkvist oli se mies joka karhun ensiksi löysi, ja hänelle karhu oli vihainen. Kronkvist yritti ampua, mutta hänen pyssynsä ei syttynyt, sen ruudit olivat kostuneet eilisessä sateessa. Karhu tuli Kronkvistin päälle. Kronkvist yritti lyödä karhua päähän pyssyn piipulla. Karhu torjui lyönnin, ottaen kiinni pyssyn piipusta ja heitti pyssyn pois. Sitten alkoi käsipaini, jossa oli toinen ja välillä toinen alla. Kronkvist piti toisella kädellä korvasta ja toinen käsi oli joutunut karhun kurkkuun, että karhu meinasi tukehtua. Toisella kädellä hän kiersi korvasta
14 päätä. Siinä he kieriskelivät että tanner tömisi. Pölkki oli lähinnä. Hän juoksi paikalle se pieni kirveen nysä kädessä. Silloin oli Kronkvist alla. Pölkki kysyi: Lyönkö sitä? Lyö päähän, kehotti Kronkvist. Lyönkö terällä vai hamaralla? Lyö terällä, kehotti Kronkvist. Karhu katsoi ensiksi Pölkkiä ja samassa se aikoi Pölkin päälle. Silloin Pölkiltä putosi kirves, ja Pölkki juoksemaan. Mutta nyt olivat saapuneet jo toisetkin, kun kuulivat sen jytinän ja melun. Siinä se mesikämmen kärsi tappion, menettäen henkensä ja nahkansa. Kronkvistilla oli syviä haavoja käsivarressa ja reisilihaksissa. Niin oli viimeinen karhu saatu paikkakunnalta pois. Sorjon kylä oli siitä erikoinen, että siellä oli 1800 luvulla enemmistönä ruotsinkieliset. Se muuttui 1900 luvun alkupuolella vahvasti suomalaistua. Perheen lapsista puolet kävi suomenkielisen ja puolet ruotsinkielisen kansakoulun. Emilian ei tarvinnut nähdä sodan tuhoja. Hän kuoli 1939, 8 päivää ennen talvisodan alkamista. Aatu joutui evakkoon nuorimpien lapsien kanssa Karstulan kautta Metsämaalle, Varsinais- Suomeen. Sieltä he palasivat Sorjoon Vuonna 1944 keväällä hän sairastui keuhkokuumeeseen ja hevonen toi tajuttoman miehen Tyttären luokse Parikkalaan. Kun lääkäriä ei saatu paikalle, hän menehtyi Lapsia syntyi yhdeksän.
15
16 Väinö Juho s oli ratavahtina Sorjon asemalla ja hoiti tehtävää myös sodan aikana. Hän avioitui Siviä Saukkosen kanssa. He muuttivat sodan jälkeen Metsämaalle, jossa he viettivät lopun elämäänsä viljellen maatilaansa. Anja, Viljo ja meidän perheen lapset toimivat heille sijaislapsina. Siiri Maria s meni naimisiin Pekka Vavulin kanssa ja he muuttivat sodan jälkeen Jurvan ja Pöytyän kautta Paimioon missä hoitivat maatilaansa. Lapsia heille siunaantui yhdeksän.
17 Eevi s nai maanviljelijä Eino Parikan Parikkalasta. Tila jäi 2 kilometriä rajan sisäpuolelle rauhan tultua. Järvellä ei myöskään parantunut eksyä, koska raja kulki järven poikki. Heille tuli seitsemän lasta joista nuorinkin, Markku on luovuttanut tilan tyttärensä perheelle.
18 Isäni Kaarlo Hannes s ja nai 1938 Taimi Kammosen Jaakkimasta. He asuivat Lahdenpohjassa ennen talvisotaa ja sotien välillä Kärkölässä. Isä oli rintamalla sekä talvi- että jatkosodassa. Äiti asui jatkosodan aikana Lahdenpohjassa. Lapsia tuli 10, joista kaksi kuoli lapsena. Kaksi vanhinta syntyi Lahdenpohjassa ja muut Metsämaalla sodan jälkeen. Terveyden huonontuessa vanhemmat myivät tilan 1967 ja muuttivat Toijalaan. He jättivät maallisen vaelluksen kuukauden välein syksyllä 2002.
19 Sirkka Emilia s muutti Lahteen ja avioitui Lauri Birger Henrikssonin kanssa. He saivat kolme lasta, jotka kaikki asuvat edelleen Lahdessa. Lauri haavoittui vaikeasti päähän ja kuoli n. kymmenen vuoden kuluttua. Sirkka täti kasvatti lapset yksinhuoltajana ja toimi yksityisyrittäjänä. Otto Oskari s oli välirauhan ajan Metsämaalla isänsä kanssa. Kurkijoelle palattuaan hänet kutsuttiin palvelukseen. Otto haavoittui taistelussa. Sodan jälkeen hän muutti Kajaaniin ja asuu edelleen Vuokatissa sisaruksista viimeisenä elossa olevana. Otto avioitui kahdesti. Lapsia on neljä. Otto, Viljo, Hilkka, Anja ja Adam
20 Hilkka Lempi s muutti välirauhan jälkeen takaisin Karstulaan, jossa oli jo evakkomatkalla asunut. Siellä hän nai Heikki Muhosen jonka kanssa sai kolme lasta. Molemmat olivat postin palveluksessa. Heikki kuoli Hilkka meni toistamiseen naimisiin 1966 Uuno Poikosen kanssa. Liitosta syntyi yksi lapsi. Hilkka ja Mirjam Viljo Taisto s kulki isänsä mukana evakkoretken Metsämaalle ja lähti sitten Väinö veljen mukana Metsämaalle. Hän asui veljen taloudessa tehden maa- ja metsätöitä. Viljon toinen silmä sokeutui kun ruokapöydässä tapahtuneenriidan päätteeksi nuorempi sisar tökkäsi haarukalla silmään. Hän muutti Somerolle 70 luvulla ja kuoli siellä naimattomana Anja ja Viljo
21 Anja Sinikka s kävi ruotsinkielistä kansakoulua. Koska koulu siirrettiin Vähäkyröön, pyysi opettaja että Anja saisi asua hänen luonaan ja käydä koulunsa loppuun. Aatu suostui ja lähti muiden lasten kanssa Metsämaalle. Jatkosodan aikaan hän oli kesät Sorjossa maataloustöissä. Vuonna 1948 Anja meni Hyvinkäälle Vänskille hoitamaan Seppoa ja Osmoa ja jäi sille tielle liikeapulaiseksi. Siellä hän tapasi Lasse Haapalan jonka kanssa vietti häitä Metsämaalla Samalla tuli muutto Kyröön jossa he sitten asuivat ja saivat kaksi lasta. Anja kuoli Kaarlo, Siiri, Otto, Sirkka, Hilkka, Anja, Viljo ja Väinö Eevin hautajaisissa. Tämä Toivasten sukuhaara on elänyt varsin vaiherikkaan elämän. Siihen liittyi Rantasalmen aika, Kurkijoen rauhan vuodet sekä nuoruuden vienyt sota ja jälleenrakennus. Meidänkin sukumme on näiden tapahtumien johdosta levinnyt ympäri suomea.
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotMatti Leinon sukuhaara
Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904
LisätiedotEila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola
Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene
LisätiedotTaustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:
Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa
LisätiedotLiperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.
Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri
LisätiedotAntti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1
Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta
Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotSUVUN TILALLISET KULKKILA
SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta
Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotOnnin elämän merkkipaaluja...
Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä
LisätiedotAdolf Erik Nordenskiöld
P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik
LisätiedotMinun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017
Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun
LisätiedotJumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotBob käy saunassa. Lomamatka
Bob käy saunassa 1 Mitä sauna merkitsee suomalaiselle? 2 Mitä tehtäviä saunalla on? 3 Missä kertoja saunoi ensimmäisen kerran? 4 Kuka oli Leena? 5 Millainen Leena oli? 6 Mitä Leena teki saunassa? 7 Mitä
LisätiedotTaikinan kylän asukkaat
Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo
LisätiedotKalle Kallenpoika Sorri
1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti
LisätiedotEsko Matinpoika Kalmin sukuhaara
Esko Matinpoika Kalmin sukuhaara Matti Juhonpoika Skalmin pojista myös Esko (Eskill) Kalmin jälkeläisistä muutamilla on edelleenkin sukunimenä Kalmi. Esko Kalmilla ja Eva Tuusalla oli kuusi tyttöä ja yksi
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotNimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla
Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotMajakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net
Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan
LisätiedotLasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori
Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726
LisätiedotOtto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen
Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi
Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible
LisätiedotJumala koettelee Abrahamin rakkautta
Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotSuomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )
2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi
LisätiedotTEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin
LisätiedotPrinssistä paimeneksi
Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotSimo Sivusaari. Nuori puutarhuri
Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan
LisätiedotMatt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille
Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for
LisätiedotValitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:
Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon
LisätiedotKinnulan humanoidi 5.2.1971.
Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan
LisätiedotKomea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Lyn Doerksen Suomi Kertomus 18/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
LisätiedotNiilo Pekanpoika Käyhkö asui perheineen Kuokkalassa Sairalanmäellä tilalla nro 4 tilallisena.
Taulu 31 Pekka Niilonpoika Käyhkö (taulusta 12), synt. 7.8.1762 Alakuonassa, kuoli 27.1.1828 Sairalanmäellä Kuokkalassa 66-vuotiaana tilan isäntänä ja leskenä kuumeeseen. Vihittiin 29.5.1793, puoliso Kuokkalasta
LisätiedotPAPERITTOMAT -Passiopolku
PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.
LisätiedotTAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)
TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)
LisätiedotKuningas Daavid (2. osa)
Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotIhmisen toivottomuuden alku
Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Rikas mies, köyhä mies
Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
Lisätiedot9.1. Mikä sinulla on?
9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
Lisätiedotistä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.
M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja
LisätiedotSAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA.
MISSÄ? MISTÄ? MIHIN? SAMU ON TYÖSSÄ KOULUSSA. LAPSET JUOKSEVAT METSÄÄN. POJAT TULEVAT KAUPASTA. MISSÄ? Missä laiva on? Missä sinun paperit ovat? Missä sinun kansio on? Missä rikas nainen istuu? Missä ruoat
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Tyttö, joka eli kahdesti
Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible
LisätiedotPreesens, imperfekti ja perfekti
Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka
LisätiedotRuut: Rakkauskertomus
Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotMatt. 5: 21-48 Reino Saarelma
Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26
LisätiedotJEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Ruut: Rakkauskertomus
Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotDAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) DAAVID VOIDELLAAN KUNINKAAKSI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät
LisätiedotJeesus parantaa sokean
Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3
LisätiedotKuljen muistojen tietä
Kuljen muistojen tietä Vanhempieni tarina Kerttu Kuotola - s. 5 Sotapäiväkirja Stm Kaino Järvinen - s. 37 Minun tarinani Kerttu Kuotola - s. 91 Kotijärvi Kerttu Kuotola - s. 191 z Janakkala 2007 Alkusanat
LisätiedotJeesus ruokkii 5000 ihmistä
Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO
LisätiedotLenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi
Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika
Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,
LisätiedotVERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ
VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota
Lisätiedot1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015
1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta
LisätiedotLAUSETREENEJÄ. Kysymykset:
LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?
LisätiedotLAUSESANAT KONJUNKTIOT
LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo
Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,
LisätiedotMinä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti
Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen
LisätiedotANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY
Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo
LisätiedotJurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ
SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla
LisätiedotSeurakunta vaikeuksissa
Nettiraamattu lapsille Seurakunta vaikeuksissa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box
LisätiedotSUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne
SUKUSELVITYKSEN KOHDE Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne ja hänen jälkeläisiään kolme sukupolvea yhteensä 36 taulua Tulostettu: 18.09.2011 Tekijä: Marja-Liisa Siikonen
LisätiedotPöllönkankaan verkkokohina
Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä
LisätiedotGideonin pieni armeija
Nettiraamattu lapsille Gideonin pieni armeija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotLAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.
LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Gideonin pieni armeija
Nettiraamattu lapsille Gideonin pieni armeija Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for
LisätiedotKaija Jokinen - Kaupantäti
Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee
LisätiedotLucia-päivä 13.12.2013
Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.
LisätiedotHISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA
28.1.2015 / Arja Vainikainen HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 1500-luvulla alkanut Suomen sisämaan asutusprosessi
LisätiedotCopylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe
Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.
LisätiedotMaija Takkinen muistelee perheensä ja sukunsa vaiheita Viisasten kerhot
Maija Takkinen muistelee perheensä ja sukunsa vaiheita Viisasten kerhot Haastattelijana Simo Ahava Toimittanut Kai Peksujeff 2014 Maija Takkinen, o.s. Ahma Simo Ahava haastattelee Kuusamossa 2.6.2014 Maija
LisätiedotJeremia, kyynelten mies
Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible
LisätiedotSUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ
SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös
LisätiedotHyvät Saara Saarikiven omaiset ja ystävät. Saara Saarikivessä, jonka poismenoa tässä. muistelemme, meillä oli hyvä esimerkki onnellisesta
Hyvät Saara Saarikiven omaiset ja ystävät Saara Saarikivessä, jonka poismenoa tässä muistelemme, meillä oli hyvä esimerkki onnellisesta ihroi1363'^, joka ei tarvinnut onnentunteeseensä maail 'p^ux^l^t.
LisätiedotJacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915
Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen
LisätiedotLASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus
1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
Lisätiedot2. kappale ( toinen kappale) P ERHE. sisko. Hän on 13 vuotta.
2. kappale ( toinen kappale) P ERHE 2.1. Fereshte ja Anna katsovat kuvaa. Fereshte: Tämä on minun perhe. Anna: Kuka hän on? Fereshte: Hän on minun äiti. Äidin nimi on Samiya. Tämä olen minä. Tämä on minun
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi
Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotKomea mutta tyhmä kuningas
Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible
LisätiedotParitreenejä. Lausetyypit
Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on
LisätiedotVEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA
VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA Taulu 1 I. Simo Paakkinen. Syntynyt 26.10.1785 Raudussa (Porkku). Talollinen. Kuollut 01.04.1824 Raudussa (Porkku). Puoliso Maria Miina. Syntynyt 31.01.1783 Raudussa.
LisätiedotOmistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.
Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo
LisätiedotKenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6
Kenguru Benjamin (6. ja 7. luokka) ratkaisut sivu 1 / 6 3 pisteen tehtävät 1) Mikä on pienin? A) 2 + 0 + 0 + 8 B) 200 : 8 C) 2 0 0 8 D) 200 8 E) 8 + 0 + 0 2 2) Millä voidaan korvata, jotta seuraava yhtälö
LisätiedotMITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?
MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN? 1. MILLOIN? KOSKA? 2. MIHIN AIKAAN? 3. MINÄ PÄIVÄNÄ? 4. MILLÄ VIIKOLLA? 5. MISSÄ KUUSSA? 6. MINÄ VUONNA? 7. MILLÄ VUOSIKYMMENELLÄ? 8. MILLÄ
LisätiedotMinun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry
Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,
LisätiedotNettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa
Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,
LisätiedotHän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme
Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua
LisätiedotSuomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku
Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku
Lisätiedot