ESITELMÄ TOIVASTEN JUURILLA - Hendrich Toifwain jälkipolvet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESITELMÄ TOIVASTEN JUURILLA - Hendrich Toifwain jälkipolvet"

Transkriptio

1 ESITELMÄ TOIVASTEN JUURILLA - Hendrich Toifwain jälkipolvet Markku K Toivanen Teemme pikaisen karttamatkan Eskon ansiokkaan esityksen tiimoilta. Jatkan sitten Kustaa Antti (Gustav Anders) Toivasen ja hänen jälkeläistensä vaiheista. Olemme pohtineet Viipurin ja Käkisalmen lääneissä asuneiden Toivasten suurta määrää. Genoksen Savopainos on mielenkiintoinen ja antaa osaltaan vastauksen. Kun katsotte Savosta tapahtunutta muuttoa siihen asutuksen määrään, niin muutto on ollut valtavaa asukasmäärään nähden. Karjalan Toivaset ovat todennäköisesti pääosaltaan Savolaista alkuperää.

2 Rantasalmi oli suuri pitäjä aina 1700 luvun loppuun asti. Sininen osoittaa nykyisen rajan. Ensimmäiset Toivasen talot on merkitty Soinisen historiikissa asuneen 1500 ja 1600 luvulla Kolkontaipaleelta ja Hiisimäestä. Vihreä rengas. Keltaset renkaat ovat Hendrichin jälkeläisten asuinsijoja. Mustat pisteet ovat taloja. Vanhimman tiedossa olevan esivanhemman, Hendrich Toifwain kotipaikka oli Savonlinnan ja Kerimäen puolessavälissä Niinimäessä. Tarkempaa paikkaa ei ole tiedossa.

3 Seuraavat pari sataa vuotta vierähtivät sitten Rantasalmella. Kuten huomaatte, ovat asuinpaikat kahta puolta Haukivettä. Vene lienee ollut paras kulkuväline tuohon aikaan. Johan Toivasen ensimmäinen lapsi syntyi Waahersalon kartanon torpassa 1761 vuoden päästä avioliiton solmimisen jälkeen. Pari vuotta meni Putkisalon Säterissä ja sen jälkeen paluu Waahersaloon, jossa hän asui kuolemaansa asti.

4 Hendrich Toivanen vietti perheineen koko elämänsä Hevonlahdessa ensin Kuvalan ja sitten Alapaikan torpassa. Erik Toivanen vietti paljon liikkuvampaa elämää. Hän asui ensin Säynetkoskella, sitten Palvalahdella, sen jälkeen Woinsalmella ja muutti sitten Rantasaloon Rantakartanon torppaan. Tämän jälkeen he ovat muuttaneet takaisin Palvalahteen jossa Eri kuoli 1872 ja Carolina 1894.

5 Gustaf Anders eli Kustaa Antti syntyi Rantasalmen Palvalahdessa Kustaa varmaan aloitti elämäntaipaleensa maanviljelyksen parissa, mutta oli esipolvistaan poiketen rautatietyöntekijä. Muistitietojen mukaan hänellä oli poikiensa Adamin ja Ferdinandin kanssa yhteisyritys, jolla oli useita hevosia. Parhaimmillaan niitä oli Savon radan rakennustöissä 18. Ratatyöt työllistivät paljon paikallista väkeä. Ne olivat tärkeitä sotilaiden kuljettamiseen. Tästä

6 ammatista oli Adamille hyötyä Amerikassa. Arvelin ensin että miehen toi karjalaan Elisenvaaran ratatyö mutta se alkoi vasta Naimisiin hän meni Ulrika Serafiina Malkin kanssa ja asui Rantasalossa, jossa syntyivät Anna Sofia 1870 ja Erika Puolison kuoleman 1875 jälkeen lapset tarvitsivat äitiä ja Kustaa avioitui Maria Mähösen kanssa. Heille syntyi 5 lasta Vaahersalossa. Ympyrä sulkeutui 100 vuoden aikajanalla kun Kustaa muutti Vaahersalon kartanoon. Kustaa muutti nuorempien lasten kanssa Kurkijoelle 1905 ja kuoli siellä kolme vuotta myöhemmin. Anna Sofia s muutti Sulkavalle 1887 ja avioitui Henrik Peteniuksen kanssa Erika s muutti Helsinkiin 1890 ja avioitui Johan Pirskasen kanssa Olga, s ja k.1878 vuoden ikäisenä. Kerron ukistani Adamista sisarussarjan viimeisenä. Ferdinand s muutti Sorjoon isänsä mukana. Hän osti isänsä ja veljensä kanssa tilan Sorjosta Ferdinand meni naimisiin Emma Sinkkosen kanssa Kurkijoen maat olivat multavia ja sadot olivat hyviä. Luovutetun karjalan alue tuotti 2/3 Suomen elintarviketuotannosta ennen sotia. Sitten tuli mutkia matkaan. Veljekset takasivat 20 - luvun lopulla sisarelleen Eeville lainan liiketoimintaa varten. Laina jäi maksamatta ja se perittiin veljeksiltä. Elettiin suuren laman aikaa. Ferdinandin tila meni pakkohuutokaupassa ja sen osti sukulaismies. Onneksi perhe sai jäädä asumaan kotitilalleen. Adam selviytyi metsän ja eläinten myynnillä, mutta laman aikaisen hintatason huomioiden oli se kova isku taloudellisesti.

7 Talvisota ajoi perheen evakkoon. Sijoituspaikaksi tuli Metsämaa Varsinais- Suomessa. Feerti setä ja Emma täti eivät palanneet Karjalaan, vaan jäivät asumaan Metsämaalle jonka kauniille hautausmaalle heidät on haudattu. Heille syntyi 10 lasta, jotka ovat löytäneet paikkansa ympäri suomea. Onni Helsinki, Vilho Lohja, Milka Orivesi, Unto Riihimäki, Aimo Turku, Maire Kotka, Pauli Vantaa, Mirjam Toijala, Toivo (Topi) Lahti ja Yrjö Vääksy. Meidän kanssamme on täällä Ferdinandin tyttären Mairen jälkikasvua, Seppo Vänskä sekä Marjatta ja Raimo Vänskä. Seppo oli kahteen eri otteeseen Japanissa lähetystyössä ja Raimo Tansaniassa. Sisarussarjasta kuuluisin on kapellimestarina tunnettu Osmo Vänskä. Ada Maria s muutti myös Sorjoon. Hän avioitui Kaarlo Nenosen kanssa, joka muutti nimensä Varjoksi 20 - luvulla. Näin kerrotaan tapahtumasta: Kaarlo Heikinpoika Nenonen oli ollut radanrakennustöissä jossakin Pieksämäen tienoilla luvulla. Samassa porukassa oli ollut kolme miestä, jotka olivat paljon yhdessä, ehkäpä hiukan ryyppäilleet porukassa. Silloin oli jollekin iskenyt mieleen ajatus sukunimen vaihtamisesta. Tuumasta toimeen. Miehet ottivat kukin keksimänsä nimen. Varjo, Vesa ja Pensas! Muiden miesten nimiä kertoja ei tiennyt, mutta Kaarlo Varjo oli sisukkaasti pitänyt ottamansa nimen. Äiti oli kuulema vaatinut muuttamaan takaisin, mutta Varjo säilyi! Kertojan mukaan asiaan ei liittynyt mitään laajempaa asiaa, periaatetta tms. Se oli vain miesten päähänpisto.

8 Ensimmäinen lapsi syntyi Kontiolahdella 1907, sitten Tohmajärvelle ja vihdoin Pieksämäelle, jossa perhe asui loppuelämänsä. Heille syntyi myös 10 lasta, joista osa käyttää Nenosen ja osa Varjon sukunimeä. Ada Maria Varjo Eevi s eli melkoisen vaiheikkaan elämän. Hän avioitui Juho Ovaskan kanssa ja he perustivat kangasliikkeen Viipuriin. Kauppa ei oikein käynyt ja he ottivat lainaa jonka takasivat veljet Adam ja Ferdinand. Liike asetettiin konkurssiin Juho Ovaskan vietyä pääoman. Erottuaan Juho Ovaskasta muutti Amerikkaan maksamatta lainoja takaisin. Katri Räikkönen- Zelenskaja, Eevin ottotyttö venäjältä, asuu nykyisin Kankaanpäässä, kertoo seuraavaa: Mummo karkasi ensin Kanadaan ja sen jälkeen Amerikkaan. Kanadaan tullessa mummo ei osannut muuta kun juu ja ei, englantia, hän oli siellä rikkaan talon sisäkkönä jonkin aikaa ja sitten lähti Amerikkaan. En tiedä missä hän siellä asui, tiedän vain, että tapasi siellä Pekka(Loginov) Vatsonin, joka oli syntynyt Vienan- karjalassa ja josta tulikin hänen puoliso, mummo kertoi, että he ajelivat omalla autolla ja "hoilasivat, nälkä meil" on aina vierahana, mutta kun me jouduimme sitten myöhemmin Neuvostoliittoon, sitten me vasta ymmärsimme mitä on nälkä. Käsittääkseni he tulivat Neuvostoliittoon v.1931.

9 Hän sanoi, että silloin Amerikassa värvättiin ihmisiä Venäjälle "rakentamaan sosialismia ja luvattiin, että on niin mahtavat olot, elää "mannaa putoaa taivaalta ja on yltäkylläisyys, niin mummo otti häkin, jossa oli kanarialintu ja hyppäsi miehensä kanssa laivaan (myöhemmin oli ollut lehdessä pilakuva, missä mummo loikkaa häkkinsä kanssa laivaan ja päällä luki, että "Sosialismia rakentamaan!") Sitten alkoi tapahtua, passit takavarikoitiin ja heidät vietiin Karjalaan, Petroskoihin ja pistettiin barakkeihin, jossa ei ollut seiniä, vaan hallin tapainen puurakennus, jossa oli tehty puiset lavitsat (penkit) ja ihmiset laittoivat niitten ympärille verhoja, että saivat vaikka jonkinlaista intimiteettiä. Jokaisessa barakissa asui jopa 40 perhettä hyvässä lykyssä ja sellaisia barakkeita oli muistaakseni 11. Alkuaikaan he saivat jonkinlaista avustusta, (iisnapin paketti ) (en tiedä onko oikein kirjoitettu) enkä tiedä miten kauan siellä asuttiin näin. Melkein joka yö tuli "mustamaija" ja joku vietiin teille tuntemattomille. Niin kävi mummoni miehellekin, hänet vietiin yöaikaan ja ei koskaan tullut mitään tietoa, miten hän menehtyi. Myöhemmin mummo vangittiin, ja häntä syytettiin vakoilusta, mummo kertoi, että tiesi silloin yhden sanan venäjäksi ja käytti sitä joka tilanteessa, se sana oli "ladno" mikä tarkoitti, olkoon menneeksi ja sen perusteella mummo sai "kutsumanimen", kun tuomio luettiin, niin joku oli kysynyt mummolta - no paljonko se "ladno" sai ja mummo vastasi - 10 vuotta! Toisen tiedon mukaan paikalliseen kauppaan oli tullut illalla tavaraa mutta aamulla jonottaessa selvisi että yön aikana olivat puolueen jäsenet vieneet elintarvikkeet. Eevi oli huomauttanut asiasta ja lähtö tuli seuraavana yönä. Vankila tietääkseni oli Siperiassa ja siellä mummo oli ompelemassa jotain toppatakkeja. Hän muisteli, että kun hihna liikkui, niin heistä tuntui, että toppahihat olivat buhankaleippiä (Venäjällä leipä muistutti isoa tiiltä) ja moni työnsi kätensä neuloen alle kun nälästä sekaisin yritti tavoitella sitä leipää. Nälkä oli niin julmaa, jopa niin, että kävivät ruokalan jätteitä hakemassa ja perunankuoret olivat kova sana, jos onnistui saamaan. Sen jälkeen alkoi karkotus. Mummo passitettiin Kazakstaniin, Karkaralinskin kaupunkiin. Siellä hän tapasi Moldavialaisen miehen Tchertesko Mikko(Mihail Vasiljevits) ja he asuivat yhdessä kunnes Stalin 1953v kuoli. Siellä mummo ja äitini tapasivat ja myöhemmin meistä tuli perhe. Karkotetut ihmiset saivat luvan lähteä n. v Siellä oli, suomalaisia, inkeriläisiä, saksalaisia ja gruusialaisia, helpommin sanoa ketä siellä ei ollut. Mummo, äitini ja minä, (olin silloin 4.v.) lähdettiin mummon vieminä Petroskoihin, koska mummolla oli siellä jotain sukulaisia (Nenoset) ja paljon tuttavia. Mummo oli jonkin aikaa vahtina kasvihuoneella Zaitsevin Suhosissa (n. 7km Petroskoista) ja äitini oli siellä lämmittäjänä. Mummo oli viisas, paljon lukeva, paljon tietävä ihminen, hänen ansiota oli, se, että minusta tuli Petroskoin Suomalaisen teatterin ammattinäyttelijä. Lapseni ja minä puhuimme joustavasti suomenkieltä. Mummo sairasti vakavasti n. puolivuotta ja hoidin ja hoivasin hänet loppuun asti. Hänet on haudattu Besovetskin hautausmaalle

10 n.15km. Petroskoista. Me muutimme Suomeen 1991, mieheni tuli vuotta aikaisemmin. Olin nelikymppinen ja opiskelin perushoitajaksi. Koskaan en ollut aikaisemmin opiskellut suomalaista kirjakieltä, mutta pärjäsin. Meillä on kaksi poikaa, ja vanhemmalla pojalla on poika, Antonio 7v. he asuvat Lappeenrannassa ja toinen poikamme asuu Oulussa. Eevi ja Katri 1970 Isoisäni Adam oli ratatyömies, kaivosmies ja maanviljelijä. Hän olisi joutunut kutsuntojen kautta Venäjän armeijaan, koska suomalaiset joukko- osastot oli lakkautettu. (- ratsurykmentit 1905) Aatu lähti Amerikkaan 1901 kutsuntoja karkuun ja teki Minnesotan Gloguetissa kaivos- ja ratatöitä.

11 Tienasi siellä sitten talorahat ja palasi Kurkijoelle Hän osti yhdessä isänsä ja veljensä Ferdinandin kanssa tilan Sorjosta ja asettui maanviljelijäksi. Kihlakunnanoikeus Kurkijoen pitäjän käräjäkunnassa Kurkijoen tuomiokuntaa tekee käsillä olevista lainhuudatuspöytäkirjoista tiettäväksi: ett Talolliset Adam Johan, Ferdinand ja Antti Toivanen, jotka kauppakirjalla 8 päivällä Heinäkuuta 1905 hinnasta 2250 markkaa Talolliselta Juha Tarkkoselta ja tämän vaimolta Anna Beata Tarkkoselta ovat ostaneet neljänneksen ¼ perintötilasta N 23 Lapinlahden kylässä, veroltansa 19/400 osaa manttaalia, ovat tälle maansaannillensa sittemmin saaneet kolme lainhuutoa, ensimmäisen josta on ilmoitus pantu oikeuden istuntohuoneen ovelle ja kuulutettu kihlakunnan kaikissa kirkoissa, 1905 vuoden syyskäräjissä 66 :n, toisen 1906 vuoden talvikäräjissä 17 :n ja kolmannen näissä käräjissä 38 :n, kohdalla lainhuudatuspöytäkirjaa; ja kun moitekannetta lainhuudatusta vastaan ei ole nostettu, annetaan tämä kiinnelaina todistukseksi siitä että edellä mainittu omistusoikeudensiirto on laillisesti huudatettu.

12 Oikealla alhaalla Sorjon asema ja siitä ylöspäin Toivasen talot.

13 Adam meni naimisiin Emilia Kronqvistin kanssa Emilia oli syntynyt Evijärvellä Emilia vanhempineen muutti Kurkijoelle luvun loppupuolella. Emilian vanhemmat olivat: Anders Hansinpoika Kronqvist, e.forsbacka, s Ähtävässä, k Kurkijoki ja Maria Erikintytär Elgbacka, s Evijärvellä. Hans (andersin isä), Anders ja Maria (sisko) Pohjanmaalla oli maat hallanarkoja, Kurkijoella ne olivat parempia. Muuttajat olivat Kokkolasta, Pietarsaaresta, Kruunupyystä, Teerijärveltä, Evijärveltä jne. Emilia ja hänen vanhempansa olivat täysin ruotsinkielisiä muuttaessaan Sorjoon. Anders Kronqvist oli pitkä ja vahva mies. Hän joutui Kurkijoen Sorjossa kerran karhunmetsästysreissullaan painimaan karhun kanssa. Seuraavassa juttu Kurkijokelaisesta: Tämä karhunkaato on tapahtunut noin vuonna Koetan kertoa tätä niin kuin muistan ja olen siitä kuullut puhuttavan, sillä itse en ole ollut tässä jahdissa. Niin, Sorjon ympäristön metsät olivat siihen aikaan vielä koskemattomia ja aikaisemmin siellä oli majaillut karhuja, ehkä useampiakin. Mutta sinne muuttaneet ruotsalaiset, Björklundit, Vuojärvet, Elbakat, Tölkit, Huutomäeltä Soikkelit ja Kronkvistit muodostivat silloisen kyläyhteisön. Nämä olivat olleet tässä karhujahdissa. En muista kenenkään kertoneen että karhu olisi tehnyt pahojaan, mutta pelkäsivät ainakin, jos se saa olla rauhassa ja lisääntyä niin karja ja lapset ovat vaarassa. Ja niin he päättivät pitää yhteisen jahdin karhun pään menoksi. Vaan heidän aseistuksensa olivat kovin alkeelliset. Muutama suusta ladattava linturihla, kirveen nysiä, joita miehet kantoivat vyössään metsäreissuillaan, ja näin varustautuneina he lähtivät etsimään mesikämmentä. Sinä päivänä oli satanut hienokseltaan. Miehet märkinä, siellä he samoilivat ja etsivät ja viimein se löytyikin aivan illan suussa. Joku ampui sitä linturihlalla, jossa luotikin oli vain puolen marjan suuruinen. Sekin luoti sattui takareiteen. Ja sitten tuli pimeä, ja niin oli jahti lopetettava siltä päivältä. Seuraavana päivänä he jatkoivat jahtiansa, ja karhu löytyikin pian, sillä yön se oli maannut lähellä sitä paikkaa, jossa sitä oli edellisenä iltana ammuttu. Karhu jalka oli tosin kankea ja kipeä, ja karhu oli pahalla tuulella. Se mörähteli ja piti pahaa elämää. Kronkvist oli se mies joka karhun ensiksi löysi, ja hänelle karhu oli vihainen. Kronkvist yritti ampua, mutta hänen pyssynsä ei syttynyt, sen ruudit olivat kostuneet eilisessä sateessa. Karhu tuli Kronkvistin päälle. Kronkvist yritti lyödä karhua päähän pyssyn piipulla. Karhu torjui lyönnin, ottaen kiinni pyssyn piipusta ja heitti pyssyn pois. Sitten alkoi käsipaini, jossa oli toinen ja välillä toinen alla. Kronkvist piti toisella kädellä korvasta ja toinen käsi oli joutunut karhun kurkkuun, että karhu meinasi tukehtua. Toisella kädellä hän kiersi korvasta

14 päätä. Siinä he kieriskelivät että tanner tömisi. Pölkki oli lähinnä. Hän juoksi paikalle se pieni kirveen nysä kädessä. Silloin oli Kronkvist alla. Pölkki kysyi: Lyönkö sitä? Lyö päähän, kehotti Kronkvist. Lyönkö terällä vai hamaralla? Lyö terällä, kehotti Kronkvist. Karhu katsoi ensiksi Pölkkiä ja samassa se aikoi Pölkin päälle. Silloin Pölkiltä putosi kirves, ja Pölkki juoksemaan. Mutta nyt olivat saapuneet jo toisetkin, kun kuulivat sen jytinän ja melun. Siinä se mesikämmen kärsi tappion, menettäen henkensä ja nahkansa. Kronkvistilla oli syviä haavoja käsivarressa ja reisilihaksissa. Niin oli viimeinen karhu saatu paikkakunnalta pois. Sorjon kylä oli siitä erikoinen, että siellä oli 1800 luvulla enemmistönä ruotsinkieliset. Se muuttui 1900 luvun alkupuolella vahvasti suomalaistua. Perheen lapsista puolet kävi suomenkielisen ja puolet ruotsinkielisen kansakoulun. Emilian ei tarvinnut nähdä sodan tuhoja. Hän kuoli 1939, 8 päivää ennen talvisodan alkamista. Aatu joutui evakkoon nuorimpien lapsien kanssa Karstulan kautta Metsämaalle, Varsinais- Suomeen. Sieltä he palasivat Sorjoon Vuonna 1944 keväällä hän sairastui keuhkokuumeeseen ja hevonen toi tajuttoman miehen Tyttären luokse Parikkalaan. Kun lääkäriä ei saatu paikalle, hän menehtyi Lapsia syntyi yhdeksän.

15

16 Väinö Juho s oli ratavahtina Sorjon asemalla ja hoiti tehtävää myös sodan aikana. Hän avioitui Siviä Saukkosen kanssa. He muuttivat sodan jälkeen Metsämaalle, jossa he viettivät lopun elämäänsä viljellen maatilaansa. Anja, Viljo ja meidän perheen lapset toimivat heille sijaislapsina. Siiri Maria s meni naimisiin Pekka Vavulin kanssa ja he muuttivat sodan jälkeen Jurvan ja Pöytyän kautta Paimioon missä hoitivat maatilaansa. Lapsia heille siunaantui yhdeksän.

17 Eevi s nai maanviljelijä Eino Parikan Parikkalasta. Tila jäi 2 kilometriä rajan sisäpuolelle rauhan tultua. Järvellä ei myöskään parantunut eksyä, koska raja kulki järven poikki. Heille tuli seitsemän lasta joista nuorinkin, Markku on luovuttanut tilan tyttärensä perheelle.

18 Isäni Kaarlo Hannes s ja nai 1938 Taimi Kammosen Jaakkimasta. He asuivat Lahdenpohjassa ennen talvisotaa ja sotien välillä Kärkölässä. Isä oli rintamalla sekä talvi- että jatkosodassa. Äiti asui jatkosodan aikana Lahdenpohjassa. Lapsia tuli 10, joista kaksi kuoli lapsena. Kaksi vanhinta syntyi Lahdenpohjassa ja muut Metsämaalla sodan jälkeen. Terveyden huonontuessa vanhemmat myivät tilan 1967 ja muuttivat Toijalaan. He jättivät maallisen vaelluksen kuukauden välein syksyllä 2002.

19 Sirkka Emilia s muutti Lahteen ja avioitui Lauri Birger Henrikssonin kanssa. He saivat kolme lasta, jotka kaikki asuvat edelleen Lahdessa. Lauri haavoittui vaikeasti päähän ja kuoli n. kymmenen vuoden kuluttua. Sirkka täti kasvatti lapset yksinhuoltajana ja toimi yksityisyrittäjänä. Otto Oskari s oli välirauhan ajan Metsämaalla isänsä kanssa. Kurkijoelle palattuaan hänet kutsuttiin palvelukseen. Otto haavoittui taistelussa. Sodan jälkeen hän muutti Kajaaniin ja asuu edelleen Vuokatissa sisaruksista viimeisenä elossa olevana. Otto avioitui kahdesti. Lapsia on neljä. Otto, Viljo, Hilkka, Anja ja Adam

20 Hilkka Lempi s muutti välirauhan jälkeen takaisin Karstulaan, jossa oli jo evakkomatkalla asunut. Siellä hän nai Heikki Muhosen jonka kanssa sai kolme lasta. Molemmat olivat postin palveluksessa. Heikki kuoli Hilkka meni toistamiseen naimisiin 1966 Uuno Poikosen kanssa. Liitosta syntyi yksi lapsi. Hilkka ja Mirjam Viljo Taisto s kulki isänsä mukana evakkoretken Metsämaalle ja lähti sitten Väinö veljen mukana Metsämaalle. Hän asui veljen taloudessa tehden maa- ja metsätöitä. Viljon toinen silmä sokeutui kun ruokapöydässä tapahtuneenriidan päätteeksi nuorempi sisar tökkäsi haarukalla silmään. Hän muutti Somerolle 70 luvulla ja kuoli siellä naimattomana Anja ja Viljo

21 Anja Sinikka s kävi ruotsinkielistä kansakoulua. Koska koulu siirrettiin Vähäkyröön, pyysi opettaja että Anja saisi asua hänen luonaan ja käydä koulunsa loppuun. Aatu suostui ja lähti muiden lasten kanssa Metsämaalle. Jatkosodan aikaan hän oli kesät Sorjossa maataloustöissä. Vuonna 1948 Anja meni Hyvinkäälle Vänskille hoitamaan Seppoa ja Osmoa ja jäi sille tielle liikeapulaiseksi. Siellä hän tapasi Lasse Haapalan jonka kanssa vietti häitä Metsämaalla Samalla tuli muutto Kyröön jossa he sitten asuivat ja saivat kaksi lasta. Anja kuoli Kaarlo, Siiri, Otto, Sirkka, Hilkka, Anja, Viljo ja Väinö Eevin hautajaisissa. Tämä Toivasten sukuhaara on elänyt varsin vaiherikkaan elämän. Siihen liittyi Rantasalmen aika, Kurkijoen rauhan vuodet sekä nuoruuden vienyt sota ja jälleenrakennus. Meidänkin sukumme on näiden tapahtumien johdosta levinnyt ympäri suomea.

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Esko Matinpoika Kalmin sukuhaara

Esko Matinpoika Kalmin sukuhaara Esko Matinpoika Kalmin sukuhaara Matti Juhonpoika Skalmin pojista myös Esko (Eskill) Kalmin jälkeläisistä muutamilla on edelleenkin sukunimenä Kalmi. Esko Kalmilla ja Eva Tuusalla oli kuusi tyttöä ja yksi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Kuljen muistojen tietä

Kuljen muistojen tietä Kuljen muistojen tietä Vanhempieni tarina Kerttu Kuotola - s. 5 Sotapäiväkirja Stm Kaino Järvinen - s. 37 Minun tarinani Kerttu Kuotola - s. 91 Kotijärvi Kerttu Kuotola - s. 191 z Janakkala 2007 Alkusanat

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori

Lasten huoltajuudesta eron jälkeen. Osmo Kontula Tutkimusprofessori Lasten huoltajuudesta eron jälkeen Osmo Kontula Tutkimusprofessori Osmo Kontula 16.5.214 Tutkimuksen aineisto Vuonna 25 avo- tai avioliiton solmineet: Lkm % Otos 1. Naimisissa olevat suomenkieliset 726

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 28.1.2015 / Arja Vainikainen HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 1500-luvulla alkanut Suomen sisämaan asutusprosessi

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne SUKUSELVITYKSEN KOHDE Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne ja hänen jälkeläisiään kolme sukupolvea yhteensä 36 taulua Tulostettu: 18.09.2011 Tekijä: Marja-Liisa Siikonen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1 SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900 Taulu 1 Matti Kosunen, sotamies, sittemmin torppari Polvijärven kylässä. * 1696 (rippikirjan mukaan) 1767 1777 Leppävirta, Polvijärvi (1) n. 1715 Leppävirta

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Carolina Pekantytär Hannikainen, Torpparin tytär, s. 20.7.1784 Sulkava Erikkala, k. 4.3.1809 Sulkava. Erikkala. Tauluun 6.

Carolina Pekantytär Hannikainen, Torpparin tytär, s. 20.7.1784 Sulkava Erikkala, k. 4.3.1809 Sulkava. Erikkala. Tauluun 6. TAULU 1 I Jöran Hannunpoika Kosonen, Talollinen, s. 1688 Kerimäki Haapaniemi Rantala, k. 15.9.1728 Kerimäki Lötjölä Mutajärvi. Jöran Hansinpojan pojista, Jöran ja Peter polveutuu Sulkavan Hannikaiset.

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar

c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Mooses, Aaron ja Mirjam sekä Aaronin poika, Eleasar Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VASKIKÄÄRME 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - Siinain erämaassa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Sen 40 vuoden aikana,

Lisätiedot

Äitini Inarin Koskisen (s. 1927) vanhemmat olivat Aino Salmiranta ja Ilmari Koskinen.

Äitini Inarin Koskisen (s. 1927) vanhemmat olivat Aino Salmiranta ja Ilmari Koskinen. Esipolvitutkimuksen tuloksia Tässä kirjoittaa Karkisen Katri (s. 1960). Laadin MyHeritage-nimiseen sukututkimusohjelmaan noin 250 henkilön taulukon esivanhemmistani. Tärkein mutta nuorin osa sitä ovat

Lisätiedot

Maija Takkinen muistelee perheensä ja sukunsa vaiheita Viisasten kerhot

Maija Takkinen muistelee perheensä ja sukunsa vaiheita Viisasten kerhot Maija Takkinen muistelee perheensä ja sukunsa vaiheita Viisasten kerhot Haastattelijana Simo Ahava Toimittanut Kai Peksujeff 2014 Maija Takkinen, o.s. Ahma Simo Ahava haastattelee Kuusamossa 2.6.2014 Maija

Lisätiedot

Saunavaaran Halosia 1 (6)

Saunavaaran Halosia 1 (6) Saunavaaran Halosia 1 (6) 1. Entbacka, Anna Magdalena, * Esse 5.2.1805 oo Petter Skutnabba 1 child of No. 1 Entbacka, Anna 2. Skutnabb, Maria Lovisa, * Juva (Kangais 4) 19.10.1832, + Kontiolahti 1.9.1882

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Anders Axel Forssin esipolvet. Taulu 3

Anders Axel Forssin esipolvet. Taulu 3 Anders Axel Forssin esipolvet Taulu 1. Anders Axel Forss. Syntynyt 20.03.1834 Karkussa. Kuollut 23.10.1921. Luotsivanhin. Mitali luotsityöstä. Äiti Taulu 3. Puoliso Maria Kristina Sandberg. Syntynyt 20.04.1841.

Lisätiedot

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille

Matt. 11:28-30. Väsyneille ja stressaantuneille Matt. 11:28-30 Väsyneille ja stressaantuneille Tulkaa minun luokseni.. ..kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.. Minä annan teille levon. Matt. 11:29-30..Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minusta:

Lisätiedot

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778.

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. Siilinjärvi_2 I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. TAULU 1 1. Lapsen äiti: Susanna Laakkonen, s. 1793 Kuopion msrk Rönä. (i) Lars P. Laakkonen, Tps.U.Torppari Rönä 3., s. 1761. (ä) Christina G. Hätinen,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla.

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla. Kreivi Gustaf Mannerheim on kuollut. 50-vuotias Mannerheim menehtyi pitkäaikaisen sairauden seurauksena sairaalassa 26. elokuuta, kertoo asiasta ensimmäisenä uutisoinut Svenska Yle. Gustaf Mannerheim oli

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Seurakunta vaikeuksissa

Seurakunta vaikeuksissa Nettiraamattu lapsille Seurakunta vaikeuksissa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Pöllönkankaan verkkokohina

Pöllönkankaan verkkokohina Pöllönkankaan verkkokohina 2011-2012 Ensimmäinen luokka Pöllöjä liikkeellä Pöllönkankaalla ... ihan joka puolella! Talvikaupunkeja Talvella Pipo päässä... lapaset kädessä! Lentävää grafiikkaa Kevättä

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders Pulkkila_1 TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo, Launolan kylä n:o 12 Laakko/Tossavainen, s. 18.4.1788, k. 16.1.1859. Puoliso: Carin Hatunen, s. 15.1.1795 Pulkkila, k. 29.1.1861. Olof Laakko,

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Kaavin sukuhaara 2. Ivari Laakkosen ja Anna Kettusen jälkeläisiä kotisivuversio 26.2.2006 TAULU 1 I Iivari Laakkonen Anna Kettunen

Kaavin sukuhaara 2.  Ivari Laakkosen ja Anna Kettusen jälkeläisiä kotisivuversio 26.2.2006 TAULU 1 I Iivari Laakkonen Anna Kettunen Kaavin sukuhaara 2. Ivari Laakkosen ja Anna Kettusen jälkeläisiä kotisivuversio 26.2.2006 TAULU 1 I Iivari Laakkonen, renki, torppari, s. n.1779, k. 16.11.1843 Renki, torppari. Syntynyt noin (12.2.1779

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Kurkijoki sivu 1 KURKIJOEN PITÄJÄ www.postileimat.com: Kurkijoki sivu 2 KUR02: 27.01.1913 Alho -> Herr Lektor K.Ruhanen, Mustiala Kurkijoen pitäjä (ruots. Kronoborg)

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Mistä henkilöt tai perheet ovat aikoinaan muuttaneet Suotniemeen ja koska?

Mistä henkilöt tai perheet ovat aikoinaan muuttaneet Suotniemeen ja koska? SUOTNIEMESSÄ ASUNEIDEN HENKILÖILLE KYSELY 18.5.2013 PERINNEKERÄYSTÄ JA MAHDOLLISEN SUOTNIEMIKIRJAN TEKEMISEEN - Täytä ne kohdat mistä sinulla on tietoja tai kysele sukulaisiltasi! Vastaajan nimi ja yhteystiedot:leena

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Ida... Tammisen......... os.... Partanen......... esipolvet..........................................................................

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Harvola PAIJAT. Joosepist etteepäi. Esityksen tietojen koostaminen Jouko & Riikka Paija 26.10.08 Paijan sukujuhla Ypäjällä

Harvola PAIJAT. Joosepist etteepäi. Esityksen tietojen koostaminen Jouko & Riikka Paija 26.10.08 Paijan sukujuhla Ypäjällä Harvola PAIJAT Joosepist etteepäi Esityksen tietojen koostaminen Jouko & Riikka Paija 26.10.08 Paijan sukujuhla Ypäjällä 1944 menetetty Karjala MUOLAA PAIJA Nimiasuja Paja Paija* Pajain Pajanen Paijainen

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Hollolassa on seitsemän kylän ryhmittymä Aikkala Hälvälä Jarvala Nokkola Untila Utula Vesala Vanhimmat

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Lönnmarkin sukuseuran tiedote 2/2014 11.10.2014 Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Taas on aikaa vierähtänyt kesäisestä sukukokouksemme Tuusulanjärven kauniissa maisemissa.

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

2(9) Mutta samalta isältä löytyy myös Matti, joka on syntynyt 18.08.1858 (milloin tämä Matti on kuollut?) sukuhaarakin

2(9) Mutta samalta isältä löytyy myös Matti, joka on syntynyt 18.08.1858 (milloin tämä Matti on kuollut?) sukuhaarakin 1(9) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Tiedostuslehti 02/2006 Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat 30.07.2005 alkaen: Tapio Pylkkänen Lahti (Puheenjohtaja)

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka.

ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka. Arno Forsius ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka. Taulun 11 aviopuolisot ovat Törnström-Hiidenheimon sukuseuran

Lisätiedot

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma

Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Kiperiä kysymyksiä Matt. 5: 21-48 Reino Saarelma Opetus Neljä jaksoa Vihasta ja riidasta (Matt. 5:21-26) Aviorikoksesta (5:27-32) Vannomisesta (5:33-37) Vihamiesten rakastamisesta (5:38-48) Matt.5:21-26

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Suosikkipojasta orjaksi

Suosikkipojasta orjaksi Nettiraamattu lapsille Suosikkipojasta orjaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) HESEKIEL 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Kaldean maassa (eli Babyloniassa) Kebar-joen varrella. b) Ajallinen yhteys muihin

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit!

Tärkeät paikat. Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! LUONNOS Sukumuistelupeli Tärkeät paikat Jaa muistoja yhdessä sukulaisen tai ystävän kanssa. Kerro lapsuutesi tärkeistä paikoista. Leikkaa tästä kysymyskortit! Voit myös keksiä itse lisää kysymyksiä! Jokainen

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara ennen sotia

Tapio Nikkari Elisenvaara ennen sotia Tapio Nikkari Elisenvaara ennen sotia Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Kerron seuraavassa Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista. Toisessa osassa Elisenvaara

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot