Esitelmä Julkulan kaupunginosayhdistys ry:n 30-vuotisjuhlassa Julkulan sairaalan juhlasalissa Helena Riekki
|
|
- Jorma Seppälä
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 JULKULAN HISTORIAN VAIHEITA Esitelmä Julkulan kaupunginosayhdistys ry:n 30-vuotisjuhlassa Julkulan sairaalan juhlasalissa Helena Riekki Kaupungin vanhimpiin kuuluvan Julkulan kaupunginosayhdistyksen viettäessä 30- vuotisjuhlaansa on tilaisuus tarkastella tämän alueen varhaisempia vaiheita, nostaa esiin joitakin merkkipaaluja ja käännekohtia, jotka ovat olleet muovaamassa Julkulan kaupunginosaa sellaiseksi, jollaisena me sen tänään tunnemme ja näemme ympärillämme. Vuosisatojen kuluessa syntyneellä aikajanalla on seuraavia otsikoita: Kuopion vanhinta asutusta, kappalaisen pappila, Suomen sodan juhannustaistelu, maaherran kesäresidenssi, Sortavalasta evakuoitu hoitokoti, pika-asutustiloja palstoitetaan, Puijonsarventie avattu liikenteelle, Julkulan sairaala valmis, vettä Reposaaresta, uusia alueita kaavoitetaan, rivitaloja rakennetaan, koulu valmistuu, päiväkoti avataan, oma venesatama, uimaranta odottaa uimareita jne. Julkulan leipomoa, Koivulan kauppaa, muita myymälöitä ja alueen toimijoita unohtamatta. Vaiheita havainnollistavat eriaikaiset kartat. Niistä uusin kartta vuodelta 1790 sisältyy viime vuonna ilmestyneeseen professori Jussi T. Lappalaisen Kuninkaan tiekartastoon. Se käsittää eteläisen Suomen mukaan lukien Kuopion ja ulottuen vielä Nilsiään ja Pielavedelle. Viimeisillä lehdillä on Kuopio. Siihen on Julkulasta merkitty Julkulanniemi, sen kautta järvelle ja siitä Räimän rantaan johtava reitti, asumuksia on puolenkymmentä ja lisäksi teksti Puckin peldo Paloahon vaiheilla. Tämä Puckin peldo ei näy enää kartoissa, mutta sen sijaan nykyisessä nimistössä on muutamia muita historian eri vaiheista nousevia nimiä. Julkulan ohella Julkulanniemi, joka on siellä asuneiden Karvosten mukaan tunnettu aiemmin Karvolanniemenä ja myöhemmin Tossavaisten mukaan Tossavalanniemenä. Kaupungiosan eteläreunassa on Pölkkypurontie, joka on saanut nimensä Niuvanniemen tilan Pölkkypuron mökistä. Pohjoisosassa näitä historianimiä ovat ainakin Miettiläntie, Saturannantie, Suviniementie ja Vanhanpaikantie. 1
2 Julkulan nimestä Nykyisistä nimistä Julkula on vanhin. Sen historia ulottuu 1500-luvulle Kuopion historiallisen ajan vanhimman tunnetun asutuksen juurille. Arvo M. Soininen on 50 vuoden takaisessa väitöskirjassaan Pohjois-Savon asuttaminen keski- ja uuden ajan vaihteessa kirjoittanut Kallaveden alueen asutuksesta ja todennut, että asutus oli Kallaveden rannoilla neljänä ryhmänä. Suurimmat ja tiheimmät taloryhmät olivat Vehmersalmella Ritoniemellä ja Soisalon pohjoiskärjessä sekä Kuopionniemellä nykyisen kaupungin paikalla. Pienemmät taloryhmät olivat Kuopionniemen tyvessä Haminalahden ja Hiltulanlahden tienoilla sekä Kehvolla Kallaveden pohjoisrannalla. Kallaveden länsiranta oli sen sijaan täysin asumaton. Kuopionniemen taloista kolme oli nykyisessä keskustassa Väinölänniemellä, Koljonniemellä ja Hatsalassa. Yhden paikkaa ei varmuudella tiedetä. Kuopionniemen länsisivulla olivat Savisaari, Niuvanniemi ja pohjoisimpana Julkula. Savon historian kirjoittaja, professori Veijo Saloheimo on kertonut, miten Karvolanniemessä eli nykyisessä Julkulanniemessä oli vuonna 1546 Pekka Julkusen talo. Vuonna 1620 kylässä asuivat Antti ja Pekka Julkunen. Antti piti majataloa. Antti-isännät jatkoivat talossa ehkä kolmenakin polvena vuoteen 1706 asti. Toista taloa asuivat Pekka Julkusen jälkeläiset lyhyttä välivaihetta lukuun ottamatta vuoteen 1703, jolloin tilalle tuli kappalainen Henrik Mechelin ja pian sen jälkeen liitettiin Antti Julkusiltakin jäänyt tila kappalaisen virkataloon. Virkataloksi oli vuonna 1702 määrätty Julkulanniemestä Risto Antinpoika Julkusen perintötila. Sitä asui Kuopion laajan kirkkopitäjän kappalaisena vuodesta 1696 toiminut Henrik Mechelin vuoteen Antti Julkuselta tullutta tilaa asui toinen kappalainen Johannes Mollerus Mutta isojaossa maanomistustilanne muuttui. Vuodesta 1804 Julkulanniemen pappilan maat ja toisen pappilan liikamaat ovat kuuluneet kaupungin omistukseen, Puijon kautta Päivärannan siirtolapuutarhaan ulottuvana leveänä kaistaleena. 2
3 Pappila Nyt Julkula-talona tunnettu pappila rakennettiin vuonna Tämä alkuaan taitekattoinen rakennus on muutettu nykymuotoonsa ja 1900-luvun taitteessa, kun se oli sittemmin Viipurin tuomiorovastina toimineella K. R. Jauhiaisella. Hän kertoo muistelmissaan, miten he sen ajan asuivat tuparakennuksessa. Hän kertoo, miten he muuttivat Julkulaan viimeisellä rekikelillä. Sinne tultua täytyi meidän sopia asumaan tuparakennuksen päässä olevaan saliin, pieneen kamariin ja nyrkinkokoiseen keittiöön, vaikka meitä oli silloin yhdeksän henkeä. Palvelijat asuivat tuvassa. Hän kertoo, miten vanhasta pappilarakennuksesta säästettiin seinät, suurennettiin ikkunat ja ovet, rakennettiin lisää ruokasali, lastenhuone ja keittiö. Vanhoja piharakennuksia korjattiin ja rakennettiin uusia lisäksi. Hän kertoo myös Pajulahden viljelyksistä ja karjanhoidosta. Hauskana yksityiskohtana hän kertoo lähisaarissa tapahtuneesta karjan laiduntamisesta. Kesän tultua lehmät vietiin lautalla 1½ kilometrin päässä olevaan Kumpusaareen. Tuskin saatiin 3-4 lehmää lautalle, kun jo kaikki muut olivat järvessä menossa uimalla. Toiset välillä leväten Peltosaaressa, toiset uiden perille. Sieltä sitten heinäkuun lopussa siirrettiin ulompana olevaan Ilvekseen. Pappila oli järviliikenteen aikana pitäjille mentäessä edullisessa paikassa, mutta se oli hankalan matkan päässä kaupungista ja niinpä kappalainen asui kaupungissa vuodesta 1928 lähtien. Vuonna 1940 pappila siirtyi Sortavalasta evakuoidulle Suomen Kirkon Sisälähetysseuralle. 3
4 Vaalijalan hoitokoti Sortavalassa vuonna 1905 perustettu Suomen Kirkon Sisälähetysseura toimi ennen siirtymistään Pieksämäelle muutaman vuoden myös Kuopiossa. Vaalijalan keskuslaitoksen tyttöjen hoitokoti sai kesäkuussa 1940 Kurikan evakkoajan jälkeen tilat Julkulan pappilasta. Se oli juuri jäänyt tyhjilleen, kun vuonna 1939 toimintansa aloittanut Kuopion hiippakunnan ensimmäinen piispa Eino Sormunen oli muuttanut tästä väliaikaisesta residenssistään sittemmin Piispaintalona tunnettuun Suokadun ja Ajurinkadun kulman uuteen kerrostaloon. Pappila siirtyi Sisälähetysseuran omistukseen maineen ja metsineen pian tänne muuton jälkeen. Samalla käynnistyi lisätilojen suunnittelu pappilan pihapiiriin. Eteläsivulle rakennettiin käsityörakennus kutomoineen ja ompelimoineen. Pohjoissivulle kohosi Kumpulana tunnettu kaksikerroksinen koulu- ja asuinrakennus. Julkulassa toimi Vaalijalan koulu- ja työkoti sen jälkeen kun varsinainen hoitokoti 1950-luvun alussa siirtyi Pieksämäen maalaiskuntaan Nenonpeltoon rakennettuihin uusiin tiloihin. Vuosikymmenen lopulla Julkulan toimipaikka siirtyi Sisälähetysseuralta kaupungin omistukseen, ensin asunnoiksi ja myöhemmin kokoontumistiloiksi. Vanhoista rakennuksista on jäljellä pappilan päärakennuksen lisäksi vain punamullattu hirsiaitta ja maakellari. 4
5 Savola / Miettilä Pappilan pohjoispuolella oli pappilan torppa, Savola, jonka nimi vakiintui myöhemmin Miettiläksi siinä asuneiden Miettisten mukaan. Tätä taloa ei enää ole, jäljellä on vain aitta. Mutta Miettilän nimi on säilynyt vielä kadun ja puiston nimenä. K.R. Jauhiainen kertoo siinä asuneesta Ville Miettisestä ja hänen aivan erityisestä palvelevaisuudestaan. Aina oli vastaus: Joo kyllä minä lähden. Se koski myös Kehvolle ennen Kallansiltoja tapahtuvaa ylisoutua. Näin hän usein syysyönäkin kyyditsi kehvolaisia kotiinsa; oli ilma millainen tahansa luvulla torpasta tilaksi itsenäistyneen Miettilän maat ulottuivat laajalle alueelle. Osa Päivärannasta on rakennettu Miettilän maille, samoin kuin nykyinen Puijonlaakson pesäpallostadion. Aiemmin paikka tunnettiin Miettisen niittynä, kuten Matti Hanski on kertonut. Miettilä liittyy myös maamme kirjallisuuden historiaan. Se oli Maria Jotunin äidin kotitalo. Siellä asui kesänvietossa 1800-luvun lopulla runoilija Jooseppi Mustakallio. Siirrytään torpasta huvilaan, Miettilästä Saturantaan. 5
6 Maaherran kesäresidenssi - Saturanta Julkulaan 1800-luvun alussa kaavailtu valtion omistama latokartano, maatila maaherralle ei toteutunut, mutta paljon myöhemmin syntyi maaherran kesäresidenssi, kesähuvila, ja aivan toisella tavalla. Se syntyi yksityisten kansalaisten lahjoitusten turvin. Maaherra Gustaf Ignatius sai sen kansalaislahjana Kuopion läänin asukkailta 60-vuotispäivänsä johdosta kesällä Kansallisromanttiseen tyyliin rakennettu korkeaharjainen hirsihuvila sai nimen Saturanta. Huvilaa ympäröi puutarha nurmikenttineen ja istutuksineen. Portilta huvilaan johti kukkaistutusten reunustama leveä hiekkakäytävä, toinen kapeampi vei saunarantaan. Siinä oli lähellä Puijonsarven laivalaituri. Siihen tultiin laivalla Kuopiosta ja siitä lähdettiin takaisin, jollei kuljettu maitse mutkittelevaa ajotietä. Huvilan kesään kuuluivat sukulaisten ja ystävien vierailut. Merkkitapaus oli tasavallan presidentti P.E. Svinhufvudin ja rouva Ellen Svinhufvudin vierailu kesällä Muistoksi käynnistään he istuttivat puutarhaan kaksi lehtikuusta. Muutettuaan virkakauden päätyttyä Helsinkiin Ignatiukset päättivät luopua Saturannasta. Elokuussa 1941 huvila siirtyi piispa Eino Sormuselle, mutta vielä kahtena sotakesänä he palasivat rakkaaseen Saturantaansa. Nyt Saturannan huvilaa ei enää ole. Sen on tuli hävittänyt. Eikä ole kaunista puutarhaakaan hyvin hoidettuine hiekkakäytävineen. On vain villiintynyt ranta-alue vanhoine pihapuineen. Valokuvat kertovat kerran olleesta. Siitä kertovat myös lukuisat päiväkirjamerkinnät Heikki Ignatiuksen kokoamissa Gustaf Ignatiuksen Muistelmissa. Luovuttuaan Saturannasta Gustaf Ignatius kirjoitti päiväkirjaansa : Läksimme Saturannasta klo 10 ajurissa; tavarat vietiin Miettilän hevosella ja kuormarattailla; seurasimme puoli tuntia myöhemmin Ihalaisen trillassa. Ignatiusta vielä lainaten: Saturanta oli kaunis satu. Huvilasta on muistona Saturannantie. Samaa tietä on laivaliikenteen päätyttyä kuljettu myös muihin Puijonsarven huviloihin. Niistä vanhimmat ovat 1800-luvun lopulla rakennettu Hulténin huvila ja sen läheisyyteen 1900-luvun alussa nousseet Suviniemi, Sylvilä ja Länsiranta. 6
7 Asuinalueita kaavoitetaan Ympärivuotisesti asuttuja rakennuksia ei ennen talvisotaa ollut vielä kovinkaan monta. Uusi vaihe alkoi talvisodan jälkeen, kun kaupunki kaavoitti omistamalleen Julkulan tilalle 28 uuden pika-asutuslain mukaista tonttia siirtoväelle. Asemakaavan laati professori Otto-I. Meurman elokuussa Hän sijoitti tilat kahdeksi nauhaksi Puijonsarventien ja Viljelijäntien varteen. Puijonsarventien ja Julkulanniementien kulmaukseen Meurman varasi paikan kaksikerroksiselle kaupparakennukselle. Siihen syntyi uuden asuinalueen sydän, Julkulan talouskauppa. Asutus laajeni jatkosodan jälkeen ja alueelle muutti lisää siirtoväkeä. Savo-lehti kertoi vuonna Mutkittelevan maantien molemmilla puolilla seisoo punaisia, keltaisia tai maalaamattomia yhden perheen taloja. Pieniä yhdenperheen taloja ympäröi peltotilkku, jolla asukkaat kasvattavat juurikasveja ja perunaa". Tilalla saattoi pienestä maa-alasta huolimatta pitää lehmää tai hevosta, kun sen alkuaikoina saattoi laskea tontin takana olevaan metsään. Jälleenrakennuskauden päätyttyä 1½-kerroksisisten omakotitalojen rinnalle alkoi tulla matalampaa rakennuskantaa. Puijonsarventien yläpuoliseen rinteeseen Paloahontien molemmin puolin rakennettiin aivan 1960-luvun alkuvuosina tiivis yksikerroksisten omakotitalojen alue. Puijonsarventien molemmin puolin levittäytyvät tiiviit pientalo- ja rivitaloalueet on rakennettu pääosin ja 1990-luvulla. Siihen asti siellä oli entistä pappilaa ja sairaalaa lukuun ottamatta lähinnä vain sotien jälkeen rakennettuja 1½-kerroksisia omakotitaloja, niitäkin useina pienempinä saarekkeina. Pappilan ja Hulténin huvilan ohella 1800-lukua ja sitä vanhempaa rakennuskantaa edustaa vain Tossavala Julkulanniemessä. Kaupunginosan maamerkki on Julkulan sairaala. Se rakennettiin 1950-luvun lopussa heti keskussairaalan valmistuttua. 7
8 Puijon ja Kallaveden välissä Julkulan juuret ovat ajassa, jolloin Savon eräsijojen tilalle alkoi muodostua ensimmäistä kiinteää asutusta. Alueen vanhin tunnettu asukas vuonna 1541 eli 470 vuotta sitten oli Rantasalmen Kolkontaipaleelta muuttanut Salomo Pöyhönen ja nuorin on niin kuka mahtaakaan tänään olla nuorin? Tähän väliin mahtuvia kymmeniä sukupolvia yhdistää tämä paikka, tämä alue: kaunis sijainti Kuopionniemen luoteisella kulmalla Puijon ja Kallaveden välissä. Julkulan kautta kulkee edelleen yksi kaupungin hienoimpia reittejä, Puijonsarven kautta Puijon ympäri kiertävä ajotie Pohjois-Kallavedelle avautuvine maisemineen ja komeimmalla näköalapaikalla olevine Kallavesj-laulun muistomerkkeineen. Kallavesj-laulun kirjoittajan ohella avautuvat näkymät ovat inspiroineet myös muita runoilijoita, niin Miettilässä kesiään viettänyttä Jooseppi Mustakalliota kuin Granitin aikana pappilassa kotiopettajana toiminutta August Ahlqvistiäkin. Runossaan Eräs nuorukaismuisto Ahlqvist muistelee kesää, jonka vietti 18-vuotiaana näissä maisemissa. Runo sisältyy hänen A. Oksanen nimellä julkaisemaan kokoelmaan Säkeniä. Tässä samassa kokoelmassa on myös Savolaisen laulu, josta hänet runoilijana parhaiten tunnetaan. Päätän esitykseni näihin August Ahlqvistin Julkulan pappilassa kirjoittamiin säkeniin: Ne kaikki vielä muistan: sen tyynen lahdekkeen, Ne sadat saaret, salmet ja seljän sotkineen, Ja Neulamäen jylhän ja Puijon korkean Molemmin puolin lahta kuin vahdit seisovan; Ja muistan Kalmonsaaren rastaineen, ruusuineen, Ja auringon sen taakse kullaisna laskeneen. 8
9 Lähdekirjallisuutta J. M Salenius. Kuopion kaupunki Ruotsin ylivallan aikana. Kuopion kaupungin historia I. Kuopion kaupunki, J. Benj. ja K.R. Jauhiainen. Muistelmia vanhemmistamme ja vähän muustakin II. Omakustanne. Viipuri Arvo M. Soininen. Pohjois-Savon asuttaminen keski- ja uudenajan vaihteessa. Historiallisia tutkimuksia IX. Suomen historiallinen seura, Kuopion pitäjän kirja. Jyy:n kotiseutusarja 10. Toimittanut Antti Rytkönen, Kuopion kaupunki, Veijo Saloheimo. Savon historia II:2. Savo suurvallan valjaissa Savon Säätiö, Gustaf Ignatius. Muistelmat. Muistiinpanoja ja päiväkirjamerkintöjä. Toimittanut Heikki Ignatius. Omakustanne. Jyväskylä Helena Riekki. Kuopion kaupungin rakennushistoria. Kaupungin rakentamisvaiheita vuodesta Kuopion kaupunki, Pirjo Jantunen. Karl Granit ( ), kulkija maisemassa. Valokuvia. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Jussi T. Lappalainen, Lars Ericson Wolke, Ali Pylkkänen. Suomen sodan historia Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Karttakeskus, Erkki-Sakari Harju, Jussi T. Lappalainen. Kuninkaan tiekartasto Suomesta Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Atlas Art,
SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ
SUKUTUTKIMUKSEN KANTAPARI HENDERS WAINIKAINEN JA ANNA ROINITAR NYKYISEN KUOPION KAUPUNGIN KOLJOLANNIEMELLÄ Historian kirjoista on löytynyt myös tietoja näistä 1600-luvulla eläneistä esi-isistä ja myös
LisätiedotLIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22
LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,
LisätiedotIkaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009
1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...
LisätiedotTERVEISIÄ TARVAALASTA
TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta
LisätiedotVelkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen
Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
LisätiedotPlassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen
Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen
LisätiedotJuankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011
Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa
Lisätiedot2. Kohde Iisalmen sairaalan asuinrivitalo, R2. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 4. Kiinteistötunnus 140-1-36-1-3 6. Koordinaatit 7. Osoite 9. RAKENNUKSEN KUVAUS Riistakatu 23 2. Kohde Iisalmen
LisätiedotAsemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.
ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman
LisätiedotLaukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4
Lisätiedot12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA
12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,
LisätiedotSELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ
RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen
Lisätiedotp/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.
PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,
LisätiedotHISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA
28.1.2015 / Arja Vainikainen HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 1500-luvulla alkanut Suomen sisämaan asutusprosessi
LisätiedotTapio Nikkari Elisenvaara nykyisin
Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa
LisätiedotAINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA
AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot
LisätiedotPielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi
1 Pielavesi Kirkonkylän ranta-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösinventointi 2017 Arkistoinventointi Timo Jussila Tilaaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Lähteet...
Lisätiedot3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli
Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,
LisätiedotKarjalan Liiton pitäjä- ja kyläkirjakilpailu. Vuoden 2018 kirja Valinnan teki hallituksen jäsen Kirsi Mononen
Karjalan Liiton pitäjä- ja kyläkirjakilpailu Vuoden 2018 kirja Valinnan teki hallituksen jäsen Kirsi Mononen Karjalan Liiton pitäjä- ja kyläkirjakilpailu Kilpailun osallistujat: Kärkkäälä, Patjaala, Rikkola,
LisätiedotAlavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009
1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
274 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 275 Taivallahden-Löytänän kulttuurimaisema Järvenpää Paksula 1) Historiallisesti
Lisätiedot3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustassa rajautuen Ilkantiehen, Keskustiehen ja Kyrönjokeen. Suunnittelualueen pinta-ala
LisätiedotMARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN
MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.
LisätiedotKanneljärven Kuuterselkä
Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai
LisätiedotJokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy
ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää
LisätiedotTeemakysely: Kulttuuriviikko 2019
Teemakysely: Kulttuuriviikko 2019 Vastaajien kokonaismäärä: 39 1. Vastaajan ikä alle 20 2 5,13% 20-30 1 2,56% 30-40 5 12,82% 40-50 10 25,64% 50-60 9 23,08% yli 60 12 30,77% 2. Vastaajan sukupuoli nainen
LisätiedotSuunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.
Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun
Lisätiedothttps://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...
Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08
LisätiedotLöytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen
KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui
LisätiedotPIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA
PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA PAIKALLISESTI ARVOKKAIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN TARKISTUSINVENTOINTI 2018 Arvoluokitus Suositusten värikoodit R = rakennushistoriallinen = Suositellaan suojeltavan kaavassa
Lisätiedot1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
330 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 331 Sastamala Kihniö Parkano Ikaalinen Hämeenkyrö Nokia Virrat Mänttä-Vilppula
LisätiedotLIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015
SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien
LisätiedotTiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa
Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta
Lisätiedotkesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri
1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan
Lisätiedotkoivuranta-895-472-0007-0003 1/13
koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia
LisätiedotSävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast
Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa
LisätiedotPaavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 3. kymmenkunta, sivu 51 Pekka Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 5. kymmenkunta, sivu 99v
3.12.2001 Aulis Tenkanen ARKISTOTIETOJA JOROISTEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA Keskeneräinen! 1541 verokirja VA 6133, mf ES 941, Joroisten historia Paavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, x.
LisätiedotETELÄ KARJALAN KUNNAT
ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Kurkijoki sivu 1 KURKIJOEN PITÄJÄ www.postileimat.com: Kurkijoki sivu 2 KUR02: 27.01.1913 Alho -> Herr Lektor K.Ruhanen, Mustiala Kurkijoen pitäjä (ruots. Kronoborg)
LisätiedotTaustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:
Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa
LisätiedotTykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi
Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen
LisätiedotJanakkala, Sauvala, RATALAHTI
!jo / '1/2. 20/2.. Janakkala, Sauvala, RATALAHTI 26.9.2007, Kaija Kiiveri-Hakkarainen, Anu Laurila Yleiskuva Ratalahden torpasta 26.9.2007. Ratalahden sijainti Renko ja Janakkalan rajan tuntumassa. Kohde:
Lisätiedot2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Kunta Iisalmi 2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO 3. Numero 204 4. Kiinteistötunnus 140-407-18-339
LisätiedotL a u t t a s a a r i - S e u r a
L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,
LisätiedotKylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset
Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen
LisätiedotUNELMIESI KOTI PICKALAAN
UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.
LisätiedotRetki Panssariprikaatiin 10.5.2011
Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa
LisätiedotVEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI
VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET
LisätiedotOulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK
1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin
LisätiedotTehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.
Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.
LisätiedotVihti Hyötiönnummi muinaisjäännöksen arkistoselvitys 2013
1 Vihti Hyötiönnummi muinaisjäännöksen arkistoselvitys 2013 Johanna Stenberg Tilaaja: Vihdin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Lähtötiedot... 6 Arkistoselvitys... 7 Tulos... 7 Lähteet... 8 Muinaisjäännöstiedot...
LisätiedotPohjois-Viro 16. 19.5.2013.
Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Torstai 16.5. klo 6.30 lähtö Lahdesta, kuljetuksista vastaan tuttu Reissu-Ruoti ja luottokuskimme Jukka Ruoti klo 9.15 laiva lähtee. Matkalla meribrunssi (kuuluu matkan hintaan)
LisätiedotTapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan
Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään
LisätiedotAlbergan kartanolla kummittelee. Albergan kartano. Espoo-päivän Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry
lla kummittelee Albergan kartano Espoo-päivän 24.8.2018 Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry 1 1622 Kustaa II Adolf lahjoitti Albergan rälssisäterin majuri Gyldenärille juuret
LisätiedotLIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET
LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien
LisätiedotKalle Kallenpoika Sorri
1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti
LisätiedotKirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016
1 Kirkkonummi Öfvergård kiinteistöjen 2:94, 2:8 ja 3:34 muinaisjäännösinventointi 2016 Timo Jussila Tilaaja: TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Vanhat
Lisätiedot1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta
282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi
LisätiedotTUUSULAN PERHETUKIKESKUS
TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus
LisätiedotEPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)
EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden
LisätiedotVarkauden rakennettu kulttuuriperintö
Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo
LisätiedotKESKEISET PERIAATTEET
NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee
Lisätiedothttps://museosiiri.tampere.fi/objectspecifichtmlreport.do?uri=http://tampere.fi/kyy/12...
Sivu 1/7 Rakennetun ympäristön kohde Punainen tukkitie ( kohteella ei ole virallista osoitetta), 2009/0113, 2012/0046 Punaisen tukkitien uomaa Pispalan valtatieltä etelään. Miia Hinnerichsen 18.5.2009
LisätiedotAsunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna
:n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa
LisätiedotMatti Leinon sukuhaara
Matti Leinon sukuhaara 1900-1950 Toimittaja: Harri Leino Lähteet: Sukuseuran julkaisut ja Kalevi Leinon Juuret Pälttärissä, 2005 09.06.2012 Sukukokous 2012 1 Matti ja Maria Leino Henrik Leino 1840-1904
LisätiedotTEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.
TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin
LisätiedotVirtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja
Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna
Lisätiedotkansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19
kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista Ennakkokäsityksiä 1. Miksi on tärkeää, että rakentamista suunnitellaan tarkoin? 2. Mitä seikkoja pitää ottaa huomioon uuden koulun sijoittamisessa?
LisätiedotYlöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011
1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...
LisätiedotLaukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013
1 Laukaa Laajalahti asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 3 Yleiskartta...
LisätiedotLiitteet: Valokuvat kulkuväylästä vuosilta 2009 ja 2011.
2 Vuonna 1990 vahvistetussa asemakaavassa Pekosenpuiston alue on merkitty puistoksi, Pekosen polku on poistettu ja muilta osin katuverkosto on säilynyt entisellään (asemakaavan muutoksen selostus). Vanhaa
LisätiedotSuomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi
Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,
LisätiedotRAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.
SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo
LisätiedotÖrö yleiskatsaus
Örö yleiskatsaus 17.12.2018 Örön vierasvenesatama-alue Kolme vierasvenelaituria, 1910-luvulla valmistunut myymälä ja kahviorakennus, sekä käymälä- ja tiskausrakennus. Satamaalue on kivetty terassiksi.
LisätiedotMitä tämä vihko sisältää?
Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella
LisätiedotRakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi
LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin
LisätiedotKUTTILA. Kyläkeskiviikko Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine
KUTTILA Kyläkeskiviikko 14.10.2015 Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine Kartta: Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, Pitäjänkartasto, Loimaa (2111 08 Ia.* -/- -) Kylän
LisätiedotPostimäki. historiasta nykypäivään!
Postimäki historiasta nykypäivään! Postimäki on museo- ja kulttuurialue Ilolan kylässä, 9 km Porvoosta koilliseen. Mäellä sijaitsee yksi Suomen parhaiten säilyneistä aidoista mäkitupalaisalueista. Vanhimmat
LisätiedotLänsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi
Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen
LisätiedotEuroopan valtioista ensimmäisiä. sopusoinnuksi. sykkivä sydänl Se on melkein yhtä. kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin
on Euroopan sydän, voimakas, sykkivä sydänl Se on melkein yhtä kaukana myrskyisestä Noidkapista kuin Gibraltarin uhmailevista kallioista ja tarujen ympäröimästä Kreikasta. Se on, historialliselta näkökannalta
LisätiedotMäärlahden historiallinen käyttö
Ulrika Rosendahl, Loviisan kaupungin museo 27.5.2019 Määrlahden historiallinen käyttö Loviisan Määrlahden kaupunginosa, eli Loviisan lahden itäpuoli, näyttäytyy historiallisessa kartta-aineistossa asumattomana
LisätiedotKuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan
Kuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan pienkerrostalot, koska rakennuksissa on porrashuoneet, joista
LisätiedotLOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN
MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen
LisätiedotUusmäki Nybacka. Miljöön osa-alueet ja keskeisen osan rakentamisohjeet.
Uusmäki Nybacka Miljöön osa-alueet ja keskeisen osan rakentamisohjeet. 2 UUSMÄKI NYMACKA - alueen historia ja osa-aleet Uusmäen alue on rakentunut Vanhan Hämeenkyläntien varteen pitkän ajan kuluessa. Vanhimmat
LisätiedotVANHAT HAUTAUSMAAT KARJALASSA ARVOT, HOITO, SOPIMUKSET, KYSELY
VANHAT HAUTAUSMAAT KARJALASSA ARVOT, HOITO, SOPIMUKSET, KYSELY KARJALAN VANHAT HAUTAUSMAAT - seminaari Karjalan Liitto 16.3.2019. Arkkitehti Raija Seppänen SAFA MARK YKS raijamars@gmail.com KARJALAN SUOMALAISET
LisätiedotAJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3
AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotHankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014
1 Hankasalmi Revontulen ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Lomakeskus Revontuli Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5
LisätiedotKatsaus Lojerin historiaan (osa 1/2)
Verkkokauppa Menu Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2) 30.06.2017 Suomi viettää 100-vuotisjuhlaa! Juhlavuoden kunniaksi esittelemme Lojerin lähes satavuotisen historian merkittävimpiä etappeja. #Suomi100
Lisätiedot135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20
Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta
Lisätiedot49 ap Uimaranta. 48 ap. Telttailualue
100 ap 49 ap Uimaranta Kasvimaa- / Viljelysalue 48 ap Toimintametsä Päärakennus Rantapaviljonki Uimaranta Aurinkokello Telttailualue Minigolfkenttä ILOLAN KYLÄ Ilolan kylästä löytyy oivaltamisen iloa,
LisätiedotHapposia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä
1 Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä Ruotsin ja Venäjän raja kulki vuoden 1595 rauhan jälkeen Ohtaansalmelta Pisalle Savon tienoilla. Rajamerkki sijaitsee Ohtaansalmen sillan kohdalla noin 12
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotLapponia Saunamökit. Paras paikka kesäihmisille
Lapponia Saunamökit Paras paikka kesäihmisille 1 Maailman paras paikka! Oma kesäpaikka: vapaa-ajanasunto, huvila tai saunamökki on suomalaisille suvantopaikka arjen keskellä. Piilopirtti metsän keskellä
LisätiedotHämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki
Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,
LisätiedotKiuruvesi Taajaman osayleiskaava-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2017 Arkistoinventointi Timo Jussila
1 Kiuruvesi Taajaman osayleiskaava-alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten täydennysinventointi 2017 Arkistoinventointi Timo Jussila Tilaaja: Kiuruveden kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi...
LisätiedotALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness
ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä
LisätiedotRauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS
Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.
Lisätiedot