Esitelmä Julkulan kaupunginosayhdistys ry:n 30-vuotisjuhlassa Julkulan sairaalan juhlasalissa Helena Riekki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Esitelmä Julkulan kaupunginosayhdistys ry:n 30-vuotisjuhlassa 7.5.2011 Julkulan sairaalan juhlasalissa Helena Riekki"

Transkriptio

1 JULKULAN HISTORIAN VAIHEITA Esitelmä Julkulan kaupunginosayhdistys ry:n 30-vuotisjuhlassa Julkulan sairaalan juhlasalissa Helena Riekki Kaupungin vanhimpiin kuuluvan Julkulan kaupunginosayhdistyksen viettäessä 30- vuotisjuhlaansa on tilaisuus tarkastella tämän alueen varhaisempia vaiheita, nostaa esiin joitakin merkkipaaluja ja käännekohtia, jotka ovat olleet muovaamassa Julkulan kaupunginosaa sellaiseksi, jollaisena me sen tänään tunnemme ja näemme ympärillämme. Vuosisatojen kuluessa syntyneellä aikajanalla on seuraavia otsikoita: Kuopion vanhinta asutusta, kappalaisen pappila, Suomen sodan juhannustaistelu, maaherran kesäresidenssi, Sortavalasta evakuoitu hoitokoti, pika-asutustiloja palstoitetaan, Puijonsarventie avattu liikenteelle, Julkulan sairaala valmis, vettä Reposaaresta, uusia alueita kaavoitetaan, rivitaloja rakennetaan, koulu valmistuu, päiväkoti avataan, oma venesatama, uimaranta odottaa uimareita jne. Julkulan leipomoa, Koivulan kauppaa, muita myymälöitä ja alueen toimijoita unohtamatta. Vaiheita havainnollistavat eriaikaiset kartat. Niistä uusin kartta vuodelta 1790 sisältyy viime vuonna ilmestyneeseen professori Jussi T. Lappalaisen Kuninkaan tiekartastoon. Se käsittää eteläisen Suomen mukaan lukien Kuopion ja ulottuen vielä Nilsiään ja Pielavedelle. Viimeisillä lehdillä on Kuopio. Siihen on Julkulasta merkitty Julkulanniemi, sen kautta järvelle ja siitä Räimän rantaan johtava reitti, asumuksia on puolenkymmentä ja lisäksi teksti Puckin peldo Paloahon vaiheilla. Tämä Puckin peldo ei näy enää kartoissa, mutta sen sijaan nykyisessä nimistössä on muutamia muita historian eri vaiheista nousevia nimiä. Julkulan ohella Julkulanniemi, joka on siellä asuneiden Karvosten mukaan tunnettu aiemmin Karvolanniemenä ja myöhemmin Tossavaisten mukaan Tossavalanniemenä. Kaupungiosan eteläreunassa on Pölkkypurontie, joka on saanut nimensä Niuvanniemen tilan Pölkkypuron mökistä. Pohjoisosassa näitä historianimiä ovat ainakin Miettiläntie, Saturannantie, Suviniementie ja Vanhanpaikantie. 1

2 Julkulan nimestä Nykyisistä nimistä Julkula on vanhin. Sen historia ulottuu 1500-luvulle Kuopion historiallisen ajan vanhimman tunnetun asutuksen juurille. Arvo M. Soininen on 50 vuoden takaisessa väitöskirjassaan Pohjois-Savon asuttaminen keski- ja uuden ajan vaihteessa kirjoittanut Kallaveden alueen asutuksesta ja todennut, että asutus oli Kallaveden rannoilla neljänä ryhmänä. Suurimmat ja tiheimmät taloryhmät olivat Vehmersalmella Ritoniemellä ja Soisalon pohjoiskärjessä sekä Kuopionniemellä nykyisen kaupungin paikalla. Pienemmät taloryhmät olivat Kuopionniemen tyvessä Haminalahden ja Hiltulanlahden tienoilla sekä Kehvolla Kallaveden pohjoisrannalla. Kallaveden länsiranta oli sen sijaan täysin asumaton. Kuopionniemen taloista kolme oli nykyisessä keskustassa Väinölänniemellä, Koljonniemellä ja Hatsalassa. Yhden paikkaa ei varmuudella tiedetä. Kuopionniemen länsisivulla olivat Savisaari, Niuvanniemi ja pohjoisimpana Julkula. Savon historian kirjoittaja, professori Veijo Saloheimo on kertonut, miten Karvolanniemessä eli nykyisessä Julkulanniemessä oli vuonna 1546 Pekka Julkusen talo. Vuonna 1620 kylässä asuivat Antti ja Pekka Julkunen. Antti piti majataloa. Antti-isännät jatkoivat talossa ehkä kolmenakin polvena vuoteen 1706 asti. Toista taloa asuivat Pekka Julkusen jälkeläiset lyhyttä välivaihetta lukuun ottamatta vuoteen 1703, jolloin tilalle tuli kappalainen Henrik Mechelin ja pian sen jälkeen liitettiin Antti Julkusiltakin jäänyt tila kappalaisen virkataloon. Virkataloksi oli vuonna 1702 määrätty Julkulanniemestä Risto Antinpoika Julkusen perintötila. Sitä asui Kuopion laajan kirkkopitäjän kappalaisena vuodesta 1696 toiminut Henrik Mechelin vuoteen Antti Julkuselta tullutta tilaa asui toinen kappalainen Johannes Mollerus Mutta isojaossa maanomistustilanne muuttui. Vuodesta 1804 Julkulanniemen pappilan maat ja toisen pappilan liikamaat ovat kuuluneet kaupungin omistukseen, Puijon kautta Päivärannan siirtolapuutarhaan ulottuvana leveänä kaistaleena. 2

3 Pappila Nyt Julkula-talona tunnettu pappila rakennettiin vuonna Tämä alkuaan taitekattoinen rakennus on muutettu nykymuotoonsa ja 1900-luvun taitteessa, kun se oli sittemmin Viipurin tuomiorovastina toimineella K. R. Jauhiaisella. Hän kertoo muistelmissaan, miten he sen ajan asuivat tuparakennuksessa. Hän kertoo, miten he muuttivat Julkulaan viimeisellä rekikelillä. Sinne tultua täytyi meidän sopia asumaan tuparakennuksen päässä olevaan saliin, pieneen kamariin ja nyrkinkokoiseen keittiöön, vaikka meitä oli silloin yhdeksän henkeä. Palvelijat asuivat tuvassa. Hän kertoo, miten vanhasta pappilarakennuksesta säästettiin seinät, suurennettiin ikkunat ja ovet, rakennettiin lisää ruokasali, lastenhuone ja keittiö. Vanhoja piharakennuksia korjattiin ja rakennettiin uusia lisäksi. Hän kertoo myös Pajulahden viljelyksistä ja karjanhoidosta. Hauskana yksityiskohtana hän kertoo lähisaarissa tapahtuneesta karjan laiduntamisesta. Kesän tultua lehmät vietiin lautalla 1½ kilometrin päässä olevaan Kumpusaareen. Tuskin saatiin 3-4 lehmää lautalle, kun jo kaikki muut olivat järvessä menossa uimalla. Toiset välillä leväten Peltosaaressa, toiset uiden perille. Sieltä sitten heinäkuun lopussa siirrettiin ulompana olevaan Ilvekseen. Pappila oli järviliikenteen aikana pitäjille mentäessä edullisessa paikassa, mutta se oli hankalan matkan päässä kaupungista ja niinpä kappalainen asui kaupungissa vuodesta 1928 lähtien. Vuonna 1940 pappila siirtyi Sortavalasta evakuoidulle Suomen Kirkon Sisälähetysseuralle. 3

4 Vaalijalan hoitokoti Sortavalassa vuonna 1905 perustettu Suomen Kirkon Sisälähetysseura toimi ennen siirtymistään Pieksämäelle muutaman vuoden myös Kuopiossa. Vaalijalan keskuslaitoksen tyttöjen hoitokoti sai kesäkuussa 1940 Kurikan evakkoajan jälkeen tilat Julkulan pappilasta. Se oli juuri jäänyt tyhjilleen, kun vuonna 1939 toimintansa aloittanut Kuopion hiippakunnan ensimmäinen piispa Eino Sormunen oli muuttanut tästä väliaikaisesta residenssistään sittemmin Piispaintalona tunnettuun Suokadun ja Ajurinkadun kulman uuteen kerrostaloon. Pappila siirtyi Sisälähetysseuran omistukseen maineen ja metsineen pian tänne muuton jälkeen. Samalla käynnistyi lisätilojen suunnittelu pappilan pihapiiriin. Eteläsivulle rakennettiin käsityörakennus kutomoineen ja ompelimoineen. Pohjoissivulle kohosi Kumpulana tunnettu kaksikerroksinen koulu- ja asuinrakennus. Julkulassa toimi Vaalijalan koulu- ja työkoti sen jälkeen kun varsinainen hoitokoti 1950-luvun alussa siirtyi Pieksämäen maalaiskuntaan Nenonpeltoon rakennettuihin uusiin tiloihin. Vuosikymmenen lopulla Julkulan toimipaikka siirtyi Sisälähetysseuralta kaupungin omistukseen, ensin asunnoiksi ja myöhemmin kokoontumistiloiksi. Vanhoista rakennuksista on jäljellä pappilan päärakennuksen lisäksi vain punamullattu hirsiaitta ja maakellari. 4

5 Savola / Miettilä Pappilan pohjoispuolella oli pappilan torppa, Savola, jonka nimi vakiintui myöhemmin Miettiläksi siinä asuneiden Miettisten mukaan. Tätä taloa ei enää ole, jäljellä on vain aitta. Mutta Miettilän nimi on säilynyt vielä kadun ja puiston nimenä. K.R. Jauhiainen kertoo siinä asuneesta Ville Miettisestä ja hänen aivan erityisestä palvelevaisuudestaan. Aina oli vastaus: Joo kyllä minä lähden. Se koski myös Kehvolle ennen Kallansiltoja tapahtuvaa ylisoutua. Näin hän usein syysyönäkin kyyditsi kehvolaisia kotiinsa; oli ilma millainen tahansa luvulla torpasta tilaksi itsenäistyneen Miettilän maat ulottuivat laajalle alueelle. Osa Päivärannasta on rakennettu Miettilän maille, samoin kuin nykyinen Puijonlaakson pesäpallostadion. Aiemmin paikka tunnettiin Miettisen niittynä, kuten Matti Hanski on kertonut. Miettilä liittyy myös maamme kirjallisuuden historiaan. Se oli Maria Jotunin äidin kotitalo. Siellä asui kesänvietossa 1800-luvun lopulla runoilija Jooseppi Mustakallio. Siirrytään torpasta huvilaan, Miettilästä Saturantaan. 5

6 Maaherran kesäresidenssi - Saturanta Julkulaan 1800-luvun alussa kaavailtu valtion omistama latokartano, maatila maaherralle ei toteutunut, mutta paljon myöhemmin syntyi maaherran kesäresidenssi, kesähuvila, ja aivan toisella tavalla. Se syntyi yksityisten kansalaisten lahjoitusten turvin. Maaherra Gustaf Ignatius sai sen kansalaislahjana Kuopion läänin asukkailta 60-vuotispäivänsä johdosta kesällä Kansallisromanttiseen tyyliin rakennettu korkeaharjainen hirsihuvila sai nimen Saturanta. Huvilaa ympäröi puutarha nurmikenttineen ja istutuksineen. Portilta huvilaan johti kukkaistutusten reunustama leveä hiekkakäytävä, toinen kapeampi vei saunarantaan. Siinä oli lähellä Puijonsarven laivalaituri. Siihen tultiin laivalla Kuopiosta ja siitä lähdettiin takaisin, jollei kuljettu maitse mutkittelevaa ajotietä. Huvilan kesään kuuluivat sukulaisten ja ystävien vierailut. Merkkitapaus oli tasavallan presidentti P.E. Svinhufvudin ja rouva Ellen Svinhufvudin vierailu kesällä Muistoksi käynnistään he istuttivat puutarhaan kaksi lehtikuusta. Muutettuaan virkakauden päätyttyä Helsinkiin Ignatiukset päättivät luopua Saturannasta. Elokuussa 1941 huvila siirtyi piispa Eino Sormuselle, mutta vielä kahtena sotakesänä he palasivat rakkaaseen Saturantaansa. Nyt Saturannan huvilaa ei enää ole. Sen on tuli hävittänyt. Eikä ole kaunista puutarhaakaan hyvin hoidettuine hiekkakäytävineen. On vain villiintynyt ranta-alue vanhoine pihapuineen. Valokuvat kertovat kerran olleesta. Siitä kertovat myös lukuisat päiväkirjamerkinnät Heikki Ignatiuksen kokoamissa Gustaf Ignatiuksen Muistelmissa. Luovuttuaan Saturannasta Gustaf Ignatius kirjoitti päiväkirjaansa : Läksimme Saturannasta klo 10 ajurissa; tavarat vietiin Miettilän hevosella ja kuormarattailla; seurasimme puoli tuntia myöhemmin Ihalaisen trillassa. Ignatiusta vielä lainaten: Saturanta oli kaunis satu. Huvilasta on muistona Saturannantie. Samaa tietä on laivaliikenteen päätyttyä kuljettu myös muihin Puijonsarven huviloihin. Niistä vanhimmat ovat 1800-luvun lopulla rakennettu Hulténin huvila ja sen läheisyyteen 1900-luvun alussa nousseet Suviniemi, Sylvilä ja Länsiranta. 6

7 Asuinalueita kaavoitetaan Ympärivuotisesti asuttuja rakennuksia ei ennen talvisotaa ollut vielä kovinkaan monta. Uusi vaihe alkoi talvisodan jälkeen, kun kaupunki kaavoitti omistamalleen Julkulan tilalle 28 uuden pika-asutuslain mukaista tonttia siirtoväelle. Asemakaavan laati professori Otto-I. Meurman elokuussa Hän sijoitti tilat kahdeksi nauhaksi Puijonsarventien ja Viljelijäntien varteen. Puijonsarventien ja Julkulanniementien kulmaukseen Meurman varasi paikan kaksikerroksiselle kaupparakennukselle. Siihen syntyi uuden asuinalueen sydän, Julkulan talouskauppa. Asutus laajeni jatkosodan jälkeen ja alueelle muutti lisää siirtoväkeä. Savo-lehti kertoi vuonna Mutkittelevan maantien molemmilla puolilla seisoo punaisia, keltaisia tai maalaamattomia yhden perheen taloja. Pieniä yhdenperheen taloja ympäröi peltotilkku, jolla asukkaat kasvattavat juurikasveja ja perunaa". Tilalla saattoi pienestä maa-alasta huolimatta pitää lehmää tai hevosta, kun sen alkuaikoina saattoi laskea tontin takana olevaan metsään. Jälleenrakennuskauden päätyttyä 1½-kerroksisisten omakotitalojen rinnalle alkoi tulla matalampaa rakennuskantaa. Puijonsarventien yläpuoliseen rinteeseen Paloahontien molemmin puolin rakennettiin aivan 1960-luvun alkuvuosina tiivis yksikerroksisten omakotitalojen alue. Puijonsarventien molemmin puolin levittäytyvät tiiviit pientalo- ja rivitaloalueet on rakennettu pääosin ja 1990-luvulla. Siihen asti siellä oli entistä pappilaa ja sairaalaa lukuun ottamatta lähinnä vain sotien jälkeen rakennettuja 1½-kerroksisia omakotitaloja, niitäkin useina pienempinä saarekkeina. Pappilan ja Hulténin huvilan ohella 1800-lukua ja sitä vanhempaa rakennuskantaa edustaa vain Tossavala Julkulanniemessä. Kaupunginosan maamerkki on Julkulan sairaala. Se rakennettiin 1950-luvun lopussa heti keskussairaalan valmistuttua. 7

8 Puijon ja Kallaveden välissä Julkulan juuret ovat ajassa, jolloin Savon eräsijojen tilalle alkoi muodostua ensimmäistä kiinteää asutusta. Alueen vanhin tunnettu asukas vuonna 1541 eli 470 vuotta sitten oli Rantasalmen Kolkontaipaleelta muuttanut Salomo Pöyhönen ja nuorin on niin kuka mahtaakaan tänään olla nuorin? Tähän väliin mahtuvia kymmeniä sukupolvia yhdistää tämä paikka, tämä alue: kaunis sijainti Kuopionniemen luoteisella kulmalla Puijon ja Kallaveden välissä. Julkulan kautta kulkee edelleen yksi kaupungin hienoimpia reittejä, Puijonsarven kautta Puijon ympäri kiertävä ajotie Pohjois-Kallavedelle avautuvine maisemineen ja komeimmalla näköalapaikalla olevine Kallavesj-laulun muistomerkkeineen. Kallavesj-laulun kirjoittajan ohella avautuvat näkymät ovat inspiroineet myös muita runoilijoita, niin Miettilässä kesiään viettänyttä Jooseppi Mustakalliota kuin Granitin aikana pappilassa kotiopettajana toiminutta August Ahlqvistiäkin. Runossaan Eräs nuorukaismuisto Ahlqvist muistelee kesää, jonka vietti 18-vuotiaana näissä maisemissa. Runo sisältyy hänen A. Oksanen nimellä julkaisemaan kokoelmaan Säkeniä. Tässä samassa kokoelmassa on myös Savolaisen laulu, josta hänet runoilijana parhaiten tunnetaan. Päätän esitykseni näihin August Ahlqvistin Julkulan pappilassa kirjoittamiin säkeniin: Ne kaikki vielä muistan: sen tyynen lahdekkeen, Ne sadat saaret, salmet ja seljän sotkineen, Ja Neulamäen jylhän ja Puijon korkean Molemmin puolin lahta kuin vahdit seisovan; Ja muistan Kalmonsaaren rastaineen, ruusuineen, Ja auringon sen taakse kullaisna laskeneen. 8

9 Lähdekirjallisuutta J. M Salenius. Kuopion kaupunki Ruotsin ylivallan aikana. Kuopion kaupungin historia I. Kuopion kaupunki, J. Benj. ja K.R. Jauhiainen. Muistelmia vanhemmistamme ja vähän muustakin II. Omakustanne. Viipuri Arvo M. Soininen. Pohjois-Savon asuttaminen keski- ja uudenajan vaihteessa. Historiallisia tutkimuksia IX. Suomen historiallinen seura, Kuopion pitäjän kirja. Jyy:n kotiseutusarja 10. Toimittanut Antti Rytkönen, Kuopion kaupunki, Veijo Saloheimo. Savon historia II:2. Savo suurvallan valjaissa Savon Säätiö, Gustaf Ignatius. Muistelmat. Muistiinpanoja ja päiväkirjamerkintöjä. Toimittanut Heikki Ignatius. Omakustanne. Jyväskylä Helena Riekki. Kuopion kaupungin rakennushistoria. Kaupungin rakentamisvaiheita vuodesta Kuopion kaupunki, Pirjo Jantunen. Karl Granit ( ), kulkija maisemassa. Valokuvia. Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, Jussi T. Lappalainen, Lars Ericson Wolke, Ali Pylkkänen. Suomen sodan historia Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Karttakeskus, Erkki-Sakari Harju, Jussi T. Lappalainen. Kuninkaan tiekartasto Suomesta Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Atlas Art,

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen

Velkaperää. ennen ja nyt. Opaskurssi 2005 Satu Halonen Velkaperää ennen ja nyt Opaskurssi 2005 Velkaperää ennen ja nyt Arkkitehti Birger Brunilan piirtämän ja vuonna 1930 vahvistetun asemakaavan mukaan kaupungin osiin XII XIV kaavoitettiin uusia omakotitontteja.

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 28.1.2015 / Arja Vainikainen HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 1500-luvulla alkanut Suomen sisämaan asutusprosessi

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen

Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen Plassi Kalajoen vanha kaupunki on vierailun arvoinen kohde kylämiljöineen ja museoineen. Plassilla vierailija voi sukeltaa vanhan Kalajoen keskukseen markkinatoreineen, jokirantoineen ja puutaloidylleineen.

Lisätiedot

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin

Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Tapio Nikkari Elisenvaara nykyisin Vietin elämäni ensimmäisen vuosikymmenen Elisenvaaran asemanseudulla. Ensimmäisessä osassa kerroin Elisenvaaran kylästä ja lapsuuteni maisemista ennen sotia. Toisessa

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen

Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin. Kalhonkylä, Hartola. Kyläajelu 13.6.2013. Auli hirvonen KYLÄKÄVELYRAPORTTI 2013 Löytöretkiä Päijät-Hämeen kyliin Kalhonkylä, Hartola Kyläajelu 13.6.2013 Auli hirvonen Kalhon kyläajelu toteutettiin 13.6.2013. Ajelulle oli ennakkoilmoittautuminen. Mukaan mahtui

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli

3. Paikallista, missä on nykyinen Laivanrakentajien muistomerkki! b. T:mi Matti Tolvanen ja K:ni, Viljam Holopainen. c. 1920-1936 Keskus Hotelli Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Taulumäen ja Leunanmäen alueet (vastaukset) Tehtäviä alakoulun 5.-6. luokkalaisille Johdantokuva 1. Etsi kuvasta nykyinen Teatteritalo. 2. Päättele,

Lisätiedot

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina 10.3.2016 klo 18 20 Norra Korsholms skolassa Kooste mielipiteistä: Virkistys Karperönjärvi on virkistyksen kannalta

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Paavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 3. kymmenkunta, sivu 51 Pekka Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 5. kymmenkunta, sivu 99v

Paavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 3. kymmenkunta, sivu 51 Pekka Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, 5. kymmenkunta, sivu 99v 3.12.2001 Aulis Tenkanen ARKISTOTIETOJA JOROISTEN SEUDUN LUKKARISISTA 1500-LUVULTA Keskeneräinen! 1541 verokirja VA 6133, mf ES 941, Joroisten historia Paavali Lukkarinen, Vesikansan neljänneskunta, x.

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

L a u t t a s a a r i - S e u r a

L a u t t a s a a r i - S e u r a L a u t t a s a a r i - S e u r a ESITYS NIMISTÖNMUUTOKSIKSI LAUTTASAARESSA Lauttasaari-Seura ry. Lauttasaari-Seura esittää seuraavia nimistönmuutoksia Lauttasaaren alueella. Muutokset koskevat katuja,

Lisätiedot

ETELÄ KARJALAN KUNNAT

ETELÄ KARJALAN KUNNAT ETELÄ KARJALAN KUNNAT www.postileimat.com: Kurkijoki sivu 1 KURKIJOEN PITÄJÄ www.postileimat.com: Kurkijoki sivu 2 KUR02: 27.01.1913 Alho -> Herr Lektor K.Ruhanen, Mustiala Kurkijoen pitäjä (ruots. Kronoborg)

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 282 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 283 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen Juupajoki Ylöjärvi

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna

Asunto Oy Törninpyörä Satamakatu 11 57130 Savonlinna :n tontti ja naapurit kuva vuodelta 1936. Seurahuone paloi 1949 ja uusi rakennus valmistui 1956. Riitta Rautiainen :n tontin ja rakennukset omisti kauppias Willian Järviö. Vuosina 1889-1016 ranennuksessa

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

49 ap Uimaranta. 48 ap. Telttailualue

49 ap Uimaranta. 48 ap. Telttailualue 100 ap 49 ap Uimaranta Kasvimaa- / Viljelysalue 48 ap Toimintametsä Päärakennus Rantapaviljonki Uimaranta Aurinkokello Telttailualue Minigolfkenttä ILOLAN KYLÄ Ilolan kylästä löytyy oivaltamisen iloa,

Lisätiedot

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6.

Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta. Tehtäviä alakoulun 5.-6. Tehtäviä Kerroksien kaupunki -verkkonäyttelyyn liittyen: Tehtaan rakennusvuodet ja rakennustoiminta Tehtäviä alakoulun 5.-6. -luokkalaisille Voima-asema 1. Mitä koneita tai työvälineitä näet kuvassa? 2.

Lisätiedot

Liitteet: Valokuvat kulkuväylästä vuosilta 2009 ja 2011.

Liitteet: Valokuvat kulkuväylästä vuosilta 2009 ja 2011. 2 Vuonna 1990 vahvistetussa asemakaavassa Pekosenpuiston alue on merkitty puistoksi, Pekosen polku on poistettu ja muilta osin katuverkosto on säilynyt entisellään (asemakaavan muutoksen selostus). Vanhaa

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi

Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Suomen Asutusmuseo - Tietopaketti ja kysymykset museovierailun tueksi Oheiset kysymykset on tarkoitettu museovierailun yhteyteen tai museovierailun jälkeiseen tuntityöskentelyyn. Tietopaketti toimii opettajanmateriaalina,

Lisätiedot

Pohjois-Viro 16. 19.5.2013.

Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Pohjois-Viro 16. 19.5.2013. Torstai 16.5. klo 6.30 lähtö Lahdesta, kuljetuksista vastaan tuttu Reissu-Ruoti ja luottokuskimme Jukka Ruoti klo 9.15 laiva lähtee. Matkalla meribrunssi (kuuluu matkan hintaan)

Lisätiedot

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä 1 Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä Ruotsin ja Venäjän raja kulki vuoden 1595 rauhan jälkeen Ohtaansalmelta Pisalle Savon tienoilla. Rajamerkki sijaitsee Ohtaansalmen sillan kohdalla noin 12

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541)

EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden tarkastelu, (AK, 8541) Tampereen kaupunki, maankäytön suunnittelu, asemakaavoitus projektiarkkitehti Jouko Seppänen 22.4.2015 1 EPILÄ-1140-6 koskeva alueen vaiheiden

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

JOROISTEN KUNTA Mutalantie 2 79600 JOROINEN Puh. (017) 578 440 Fax. (017) 572 555 joroinen.kunta@joroinen.fi Joroinen Keskellä kauneinta Suomea. Niin kaunis on maa Joroinen on Luojan suosikki, se on saanut

Lisätiedot

Lapponia Saunamökit. Paras paikka kesäihmisille

Lapponia Saunamökit. Paras paikka kesäihmisille Lapponia Saunamökit Paras paikka kesäihmisille 1 Maailman paras paikka! Oma kesäpaikka: vapaa-ajanasunto, huvila tai saunamökki on suomalaisille suvantopaikka arjen keskellä. Piilopirtti metsän keskellä

Lisätiedot

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS

TUUSULAN PERHETUKIKESKUS TUUSULAN PERHETUKIKESKUS Päärakennus Koivukujan vastaanottokoti Kotorannan lastenkoti NÄKYMÄ TUUSULANJÄRVEN PUOLELTA RAKENTAMISEN JÄLKEEN Kotorannankuja 2 00430 Tuusula Nykyiset rakennukset: Päärakennus

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20

135 21.10.2014 158 09.12.2014. Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta 135 21.10.2014 158 09.12.2014 Lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle poikkeamisasiassa 14-43-POY / Österby 498-3-20 Rakennus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Koulu Puhelin Sähköposti Faksi

Koulu Puhelin Sähköposti Faksi PERUSKOULUJEN REHTORIEN JA KOULUSIHTEERIEN YHTEYSTIEDOT LV. 2013-2014 Päivitetty 30.1.2014 Luokka-asteet 1-6 Koulu Puhelin Sähköposti Faksi Aurinkorinteen koulu rehtori Esa Miettinen 044 718 4771 esa.miettinen@kuopio.fi

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Postimäki. historiasta nykypäivään!

Postimäki. historiasta nykypäivään! Postimäki historiasta nykypäivään! Postimäki on museo- ja kulttuurialue Ilolan kylässä, 9 km Porvoosta koilliseen. Mäellä sijaitsee yksi Suomen parhaiten säilyneistä aidoista mäkitupalaisalueista. Vanhimmat

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

Tehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004)

Tehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004) PATSASKÄVELY PIEKSÄMÄELLÄ Tehtävät laatinut Harjun kotiseutukasvatuksen työryhmä (2003-2004) Taustatietoa 1. Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkki, Vesitorninmäki Patsaassa on teksti: Vakaumuksensa

Lisätiedot

Kuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan

Kuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan Kuvat 125-126. Helsinki/Käpylä/Pohjolankatu (Lahti 2001). Alue on pääosin 1920-luvulla rakennettu. Kyseessä ovat ehkä nykymääritelmien mukaan pienkerrostalot, koska rakennuksissa on porrashuoneet, joista

Lisätiedot

Kodin kaunein jugend (1992). Jugend-tyylin historiaa. Runsas kuvitus. 26 s. ISBN 952-9525-05-2. 5,90.

Kodin kaunein jugend (1992). Jugend-tyylin historiaa. Runsas kuvitus. 26 s. ISBN 952-9525-05-2. 5,90. MUSEON JULKAISUJA Myynnissä Behind the bars - Insights for visitors to the Prison Museum (1999). Kalterimaisema -kirjan englanninkielinen versio. 79 s. ISBN 952-9525-14-1. 2,50. Eteläisen Hämeen ammattikutojat

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011

Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 1 Lempäälä Maisenranta, tila 2:11 koekuopitus 2011 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Muistokivi Oy M. Kaila 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Tutkimus... 3 Tutkimuskartat... 5 Vanhat kartat...

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki

Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas. Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki Hämeenlinnan kasvusuuntia MaaS Verkatehdas Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki 1.6.2015 HÄMEENLINNA pitkä historia lyhyesti Asuttua aluetta jo rautakaudesta lähtien Maamerkkinä Hämeen vanha linna,

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja

Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Virtuaalipoluilla edistämään nuorten informaatio- ja medialukutaitoja Maija Saraste Suomalais-venäläisen kulttuurifoorumin kirjastotapaaminen Saransk 7.10.2011 1 Hämeenlinnan kaupunginkirjasto Hämeenlinna

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15.

1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Sagalundin museo, Sagalunds museum * Sijainti: Kemiönsaari Omistaja: Sagalundin museosäätiö Aukioloajat: 1.6. 31.8. ma-su 11 17, klo 17 päivän viimeinen opastus museoalueelle, talviaikaan ma-pe 9-15. Aikuiset

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla.

Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. 15 Toinen suuri linja: pohjoismainen puukaupunkiperinne Pohjoismaisten ns. puukaupunkialueiden ehjimmät ja näyttävimmät kokonaisuudet löytyvät Suomessa Vanhan Rauman ja Porvoon alueilla. Kuvat 11-12. Porvoon

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

TOIVO JA ALMA KUULAN YKSITYISARKISTO COLL. 310

TOIVO JA ALMA KUULAN YKSITYISARKISTO COLL. 310 LUETTELO NRO. 305 TOIVO JA ALMA KUULAN YKSITYISARKISTO COLL. 310 Kansalliskirjasto Käsikirjoituskokoelmat TOIVO JA ALMA KUULAN YKSITYISARKISTO (1907-1968) COLL. 310 Toivo ja Alma Kuulan yksityisarkiston

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä

KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE. Tiivistelmä KUOPION KAUPUNKIRAKENNE (KARA) 2030-LUVULLE Tiivistelmä Strategisen maankäytön palvelut 8.6.2015 Kuopion strategia vuoteen 2020 Kuopion kasvusopimus Kuopion väestöennuste vuoteen 2030 Kaupunkirakennesuunnitelma

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio

Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio LIITE 7 Talo Osakeyhtiö Kuopion Tulliportinkatu 27, 70100 Kuopio Kohdeinventointi Laatija: Kiinteistökehitys Ko-Va Oy / Väinö Korhonen Pvm: 9.4.2014 KOHDEINVENTOINTILOMAKE ITÄ-SUOMI KUOPIO Kaupunginosa:

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

Hirviniemi HIRVINIEMI

Hirviniemi HIRVINIEMI Hirviniemi HIRVINIEMI 62 09,3' N 29 09,5' E Kaunis niemenkärki pitkän ja kapean järvenselän etelärannalla. Kallioiden vieressä pieni ja viihtyisä lahden poukama. Lisäksi kalliossa on kiinnityslenkit. Satamaan

Lisätiedot

Lapponia-saunamökit 06-07. Paras paikka kesäihmisille

Lapponia-saunamökit 06-07. Paras paikka kesäihmisille Lapponia-saunamökit 06-07 Paras paikka kesäihmisille 1 Maailman paras paikka! Oma kesäpaikka: vapaa-ajanasunto, huvila tai saunamökki on suomalaisille suvantopaikka arjen keskellä. Piilopirtti metsän keskellä

Lisätiedot

AGILITY- HARJOITUS- KENTTÄ KOIRAPUISTO PUU - VOIMALA OMAKOTI- TALOT. n. 1 660 m 2. 2 krs. n. 1 700 m 2 OMAKOTI- TALOT n. 2 440 m 2. n.

AGILITY- HARJOITUS- KENTTÄ KOIRAPUISTO PUU - VOIMALA OMAKOTI- TALOT. n. 1 660 m 2. 2 krs. n. 1 700 m 2 OMAKOTI- TALOT n. 2 440 m 2. n. HAVAINNEKUVA 1 : 1 500 Sauvonmäen moderni puukylä Loppuseminaari 14.01.2011 Arkkitehti yo. Janne Tolppanen UIMA- KOPIT UIMA- RANTA P TANSSI- LAVA RANTA- SAUNA GRILLI- KATOS n. 1 720 m 2 12 ap VENE- RANTA

Lisätiedot

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden

511 Hepola Asuntoalueen kehitys on pohjautunut pääosaltaan Veitsiluodon saaren teollisuuden 5 HEPOLAN SUURALUE 51 HEPOLAN TILASTOALUE 64 Suuralueeseen kuuluvat Ajoksen, Veitsiluodon, Rytikarin ja Hepolan kaupunginosat sekä Iso-Ruonaojan eteläpuoliset maaseutualueet. Hepolan suuralueeseen kuuluvat

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visbyn risteily Silja Europalla Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visby on kaupunki ja maineensa veroinen. Täällä kävijän hurmaavat sen matalat, ruusuihin peittyvät talot, sen korkeat tornit, varjoisat

Lisätiedot

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta

Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta Kuvia Kauniaisten keskusta-alueen muutoksesta 1900-luvun alusta vuoteen 2010. Muuttuva keskusta GRANKULLA GRANKULLA KAUNIAINEN 1900-1910 (KAUNIAINEN) 1900-luvun alku - noin 1920-luvulle Thurmanin puistotie

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan

VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan 1 VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan muutosalueella 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Insinööritoimisto Poutanen Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998

Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 1998 Vuonna 1998 Kuhmon kiinteiden muinaisjäännösten inventointi keskittyi Änättijärven rantoihin. Kyseessä oli jatko vuonna 1987 alkaneelle inventointityölle.

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot