Pohjois-Suomi Toukokuu 2/2010

Transkriptio

1 Pohjois-Suomi Toukokuu 2/2010

2 2 YRITYSMAAILMA Moreenityö Mäcklin Oy Malminetsinnän kokenut ammattilainen Sodankyläläinen Moreenityö Mäcklin Oy tekee ammattitaitoisesti louhinnat, kaivonporaukset sekä malminetsintä ja maaperätutkimukset. RC-porauksiin erikoistunut yritys on tehnyt toistakymmentä vuotta tiivistä yhteistyötä maailman johtaviin kaivosyhtiöihin kuuluvan Anglo Americanin kanssa. Moreenityö Mäcklin Oy on vuonna 1988 perustettu yritys, jonka toimialueena on koko Suomi. Yrityksen palvelut ovat olleet koko ajan kysyttyjä. Olemme työskennelleet lähes kaikissa Suomen kaivoksissa. Erityisen paljon yritystä on työllistänyt malminetsintä. Esimerkiksi Suurikuusikon ja Pahtavaaran kaivoshankkeissa yritys on ollut mukana alkuvaiheista lähtien. Töitä on runsaasti lähiseudulla, mutta muuallekin päin riittää resursseja. Nytkin yksi koneyksikkömme on Huittisissa, kertoo Lenni Mäcklin, joka myi perustamansa yrityksen vuonna Olen hienosti sanottuna senior advisor, mutta tarkoituksena on pikkuhiljaa siirtyä sivuun. Toiminta laajentunut uusien omistajien myötä Uusien omistajien myötä toimintaa on Mäcklinin mukaan kehitetty voimakkaasti. Yrityksen vahvuuteen kuuluu nyt 23 henkilöä, ja konekanta on kattava ja monipuolinen. Tilauskanta on hyvä, ja tulevaisuudennäkymätkin ovat valoisat, sillä uusia kaivoshankkeita on vireillä. Tästä on hyvä jatkaa yrityksen laajentamista eteenpäin. RC-poraus Suomessa vähän käytetty menetelmä Moreenityö Mäcklin Oy:n kilpailuvaltteihin kuuluu RC-poraus, joka tarkoittaa malminetsintää käänteishuuhtelun avulla. RC-poraus on Suomessa vähän käytetty, maailmalla erittäin suosittu menetelmä, jolla saavutetaan hyviä tuloksia. RC-porauksella saadaan 133 millimetrin reikää, missä on iso ero tavanomaiseen 76 millin kairareikään verrattuna. Esimerkiksi kultakaivoksille menetelmä sopii erinomaisesti, sillä sen avulla antavuus on huomattavasti muita menetelmiä parempi ja tulokset ovat varmempia, Mäcklin valottaa. Anglo Americanin alihankkijana 12 vuotta Moreenityö Mäcklin Oy aloitti yhteistyön kaivosyhtiö Anglo Americanin kanssa12 vuotta sitten. Olemme olleet yhtiön alihankkijana siitä lähtien, kun se aloitti Pohjoismaissa toimintansa. Työkohteita on ollut niin Suomen, Ruotsin kuin Norjankin puolella. Sodankylässä Anglo Americanilla on isot valtaukset, joilla tehdään parhaillaan koeporauksia. Meiltä on näissä koeporauksissa mukana kolme konetta, Lenni Mäcklin selvittää. Kaivokset ja louhokset, maanalainen infra, vedenalaiset työt, tarvekivilouhinta Räjähdysaineasiantuntija Forcit tarjoaa kokonaisratkaisut monenlaisiin kohteisiin Hankolainen OY FORCIT AB on perinteikäs ja jatkuvasti kehittyvä kemianteollisuuden yritys, joka on erikoistunut korkealuokkaisten siviili- ja sotilasräjähteiden valmistamiseen. Tammikuussa 2010 Forcit nousi alansa markkinajohtajaksi Pohjoismaissa solmittuaan merkittävän louhintaräjähteiden toimitussopimuksen kaivosyhtiö Bolidenin kanssa. Forcit toimittaa viiden vuoden sopimusjakson aikana räjähteitä Bolidenin kahteen Pohjois-Ruotsissa sijaitsevaan maanpäälliseen kaivokseen arviolta 75 miljoonan euron arvosta. Tammikuussa 2009 Forcit voitti neljän vuoden tuotekehitysponnistuksen tuloksena kansainvälisen tarjouskilpailun ja sai puolustusvoimien viuhkapanostilauksen. Forcitin tuotteen valintaan vaikuttivat mm. tuotteen suorituskyky, IM-ominaisuudet ja hinta. IM-räjähdysaine on edelleen kehitetty räjähdysaineesta, josta Forcit sai Naton räjähdeturvallisuusorganisaation palkinnon vuonna Siihenastisen historiansa suurimman kaupan Forcit teki vuonna 2007 Talvivaaran kaivoksen kanssa. Tuolloin solmitun sopimuksen mukaan yhtiö toimittaa Talvivaaraan seitsemän vuoden aikana tonnia räjähteitä ja miljoona räjäytysnallia. Forcitin merkittäviin asiakkaisiin kuuluu myös Kemin kaivos, jonka kanssa yhtiö on tehnyt tiivistä yhteistyötä jo pitkään. Forcit on vahva toimija, jonka osuus pohjoismaisista markkinoista tulee olemaan noin 40 prosenttia. Suomen räjähde- OY FORCIT AB markkinoilla osuutemme on prosenttia, kertoo myyntipäällikkö Jorma Leinonen. Uuden sukupolven teknologiaosaajalla kokemusta yli 115 vuotta Forcitilla on jo yli 115 vuoden kokemus toimialaltaan. Yhtiö on uuden sukupolven teknologiaosaaja, joka kehittää toimintaansa koko ajan pystyäkseen vastaamaan asiakkaidensa muuttuviin tarpeisiin. Forcit ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon myös ympäristö- ja turvallisuusasiat. Yrityksen ympäristöjärjestelmä on auditoitu ja se on saanut ISO ympäristösertifikaatin, Leinonen sanoo. Räjähdysaineiden valmistus perustuu Forcitin omaan teknologiaan. Prosessit on räätälöity nimenomaan yhtiön omien tuotteiden valmistukseen. Yritys ole sitoutunut muiden valmistajien lisensseihin, mikä lisää osaltaan tuotannon joustavuutta. Esimerkkinä omasta teknologiasta ovat Kemiitti-panostusajoneuvot, jotka tehostavat räjäytystöiden suorittamista huomattavasti. Kemiitti-autoillamme - Yksityinen osakeyhtiö, jolla on pitkäaikainen ja vakaa omistusrakenne. - Yli 100 osakkeenomistajaa, suurin osa yksityisiä Suomen kansalaisia. - Noin 70 % äänistä on edustettuna hallituksessa. - Liikevaihto vuonna 2009 oli yli 51 miljoonaa euroa. - Viennin osuus myynnistä 2009 oli noin 15 %. - Konserniin kuuluvat Oy Finnrock Ab, Lapuan Räjähdysainepalvelu Oy ja Forcit Sweden Ab. - Forcitilla 206 työntekijää 14 paikkakunnalla Suomessa. - Koko konsernissa noin 250 työntekijää. voimme toimittaa kerralla suuriakin toimituksia, mikä alentaa tietysti myös urakoitsijoiden kokonaiskustannuksia, Leinonen toteaa. Forcitin Kemiitti-panostuskonseptiin kuuluvat Kemiitti 510 ja 610 ovat avolouhintaan tarkoitettuja emulsioräjähteitä, jotka toimitetaan reikiin pumpattuina. Kemiitti 510 valmistetaan panostusajoneuvossa ja Kemiitti 610 valmistetaan tehtaassa, mutta molemmat herkistetään räjähdysaineeksi vasta panostuksen yhteydessä. Kemiitti 810 on puolestaan maanalaiseen louhintaan tarkoitettu paikalla herkistettävä emulsioräjähdysaine, joka soveltuu tunneli- ja louhospanostukseen. Vedenalaisia louhintoja varten Forcit on kehittänyt Merikemiitin, joka on siihen tarkoitukseen rakennetulla laitteistolla panostettava emulsioräjähdysaine. Erilaisia siviiliräjähteitä Forcit valmistaa Hangon ja Vihtavuoren tuotantolaitoksilla sekä Kemiittiasemilla eri puolilla Suomea. Tuotevalikoimastamme löytyvät niin tarvekivilouhinnassa, avolouhinnassa kuin maanalaisessa louhinnassakin tarvittavat räjähteet ja putkipanokset, Fordyn-tuotteet, Kemix A patruunat ja putkipanokset, Redex-aloitepanokset ja Anfot- sekä Firexsähkönallit. Tarjolla on myös laaja kirjo maahantuotuja sytytysvälineitä, Leinonen valottaa. Defence-toimialan puolella Forcitilla on johtava tekniikka epäherkkien räjähteiden (IM) alalla. Päätuotteita ovat IM PBX taistelukärki, -panos ja räjäyttimet eri järjestelmille. Muita tuotteita ovat muovisidosteiset räjähteet, muoviräjähteet ja sytytysjärjestelmät. Tytäryhtiö Finnrock ensimmäinen räjäytysalan konsultointiyritys Suomessa Forcit kouluttaa alan ammattilaisia sekä konsultoi erilaisissa räjäytystöihin liittyvissä projekteissa. Forcitin omistama, vuonna 1970 perustettu Oy Finnrock Ab oli aikanaan ensimmäinen räjäytysalan konsultointiyritys Suomessa. Finnrockin tarjontaan kuuluvat ympäristöselvitykset, kiinteistökatselmukset, tärinä-, melu- ja ilmanpainemittaukset, valvontalaitteiden vuokraus, tärinäherkkien laitteiden vaimennukset, konsultointi ja koulutus sekä kasvumahdollisuuksien selvittäminen, Leinonen luettelee. Täyden palvelun sopimukset Kemin kaivoksen ja Talvivaaran kanssa Forcit palvelee asiakkaitaan kattavasti tuotteidensa koko elinkaaren ajan. Tarjoamme kokonaisratkaisuja monenlaisiin työkohteisiin, kuten kaivoksiin ja louhoksiin, maanalaisen infran rakentamiseen, vedenalaisiin hankkeisiin ja tarvekivilouhintaan. Eriasteisten panostuspalvelujen lisäksi tarjontaamme kuuluvat kuljetus-, varastointi- ja luvituspalvelut, tekninen neuvonta sekä huoltopalvelut, Leinonen selvittää. Ensimmäisen täyden palvelun sopimuksen Forcit solmi Kemin kaivoksen kanssa vuonna Myös Talvivaaran kanssa meillä on täyden palvelun sopimus. Vuonna 2001 nämä sopimukset työllistivät neljä henkilöä, nyt jo 25 henkilöä, Jorma Leinonen mainitsee.

3 YRITYSMAAILMA 3 Kanadalainen Agnico-Eagle Mines Limited rakensi Kittilän Suurikuusikkoon Euroopan suurimman kultakaivoksen Agnico-Eagle Mines Limited on kanadalainen yhtiö, joka on noteerattu Toronton ja New Yorkin pörsseissä. Yhtiö omistaa Kanadan laajimmat kultavarannot sekä Kittilän Suurikuusikossa sijaitsevan Euroopan suurimman yksinomaan kullan tuotantoon keskittyneen kultakaivoksen. Agnico-Eagle Mines Limited muodostettiin vuonna 1972, kun hopeakaivosyhtiö Agnico Mines Limited ja kullanetsintäyritys Eagle Gold Mines Limited yhdistyivät. Yhtiö toimi kauan etupäässä Kanadassa, kunnes vuosien aikana lähdettiin katsomaan mahdollisuuksia Kanadan ulkopuolella, kertoo- Agnico-Eagle Mines Limited:n Euroopan toimintojen johtaja ja yhtiön Suomen toimitusjohtaja Ingmar Haga. Nykyään myös Yhdysvalloissa ja Meksikossa toimiva ripeästi kansainvälistynyt kaivosyhtiö sai Suomessakin nopeasti vankan jalansijan. Vuonna 2004 yhtiö hankki osuuden Riddarhyttan Recources Ab:sta, jolla oli yksinoikeus Suurikuusikon kultaesiintymään. Geologinen tutkimuslaitos löysi ensimmäiset indikaattorit Suurikuusikon kultaesiintymästä vuonna 1986 ja tutki esiintymää vuoteen 1998, jolloin Riddarhyttan Resources otti esiintymän valtausoikeudet haltuunsa. Vuoden 2005 loppupuolella Agnico-Eagle Mines osti koko osakekannan. Kaivoksen rakennustyöt päästiin aloittamaan vuonna Toiminta avolouhoksella käynnistyi vuonna 2008 ja tammikuussa 2009 valettiin ensimmäinen kultaharkko. Nyt Suurikuusikon kultakaivoksessa louhitaan ja rikastetaan malmia noin 3000 tonnia päivässä eli noin miljoonaa tonnia vuodessa, Haga mainitsee. Ainutlaatuinen rikastusprosessi Kittilän kaivos tammikuussa Suurikuusikko on Suomen ensimmäinen kaivos, jossa kulta jalostetaan malmista kultaharkoiksi asti. Raakaharkot saadaan aikaan ainutlaatuisen rikastusprosessin avulla. Rikastusprosessi poikkeaa tavanomaisesta. Kullan talteenotossa käytetään autoklaavia, jonka korkeassa paineessa ja lämpötilassa kulta erotetaan tehokkaasti muista mineraaleista. Syanidiliuotuksen, sähkösaostuksen ja sulatusuunin jälkeen lopputuotteemme on noin 25 kiloa painava raakaharkko, jonka kultapitoisuus on noin prosenttia, Haga selvittää. Kittilän suurin työnantaja Kaivosyhtiön omaan vahvuuteen kuuluu Suurikuusikossa nyt noin 310 henkilöä. Kun ulkopuoliset urakoitsijat otetaan huomioon, työllistämme nyt noin 540 henkilöä. Olemme Kittilän suurin työnantaja, sillä omasta henkilökunnasta yli 50 prosenttia asuu Kittilässä. Pyrimme siihen, että mahdollisimman suuri osa työntekijöistämme olisi Keski-Lapin alueelta. Yli 80 prosenttia omasta väestämme tuleekin tältä alueelta, Haga toteaa. Haga toivoo, että myös naiset hakeutuisivat kaivosalan tehtäviin. Tällä hetkellä 15 prosenttia työntekijöistämme on naisia ja palkkaisimme heitä lisää, jos vain naiset kiinnostuisivat kaivostyöstä. Muualla maailmalla on huomattu, että esimerkiksi avolouhoksilla tarvittavien raskaiden kiviautojen kuljettajina naiset ovat parhaita. Heidän käsissään kalliit koneet kestävät kauemmin kuin nuorten miesten käsissä. Agnico-Eagle Mines on yhtiö, joka huolehtii siitä, että työolosuhteet ovat mahdollisimman turvalliset ja ympäristöasiat kunnossa. Uskon, että olemme Suomessa suunnannäyttäjiä kaivosalan turvallisuusasioissa. Pistämme suuren painon myös ympäristöasioihin, ja yritämme noudattaa kaikkia määräyksiä viimeisen päälle. Tuotannon tuplaaminen tavoitteena Agnico-Eagle Mines jatkaa aktiivisesti malmin etsintää. Uskomme, että alueelta löytyy lisää kultaa. Panostamme jatkuvasti malminetsintään, ja teemme parhaillaankin koekairauksia yhdellätoista kairakoneella pelkästään kaivospiirin alueella, Haga sanoo. Yhtiössä on jo aloitettu tutkimukset toiminnan laajentamisesta. Alustavat kannattavuustarkastelut on tehty, ja selvitykset ovat valmiina ensi vuoden alkupuolella. Jos tulokset ovat positiiviset, aloitamme laajennustyöt parin, kolmen vuoden päästä. Tavoitteenamme on tuplata tuotannon taso, Ingmar Haga valottaa. Geologian tutkimuskeskus kohta 125 vuotta - 40 vuotta Pohjois-Suomessa Geologian tutkimuskeskus (GTK) täyttää ensi vuonna 125 vuotta, mutta perinteet ulottuvat huomattavasti kauemmaksi. Koko olemassaolonsa ajan GTK:n päätehtävänä on ollut selvittää Suomen kallio- ja maaperän syntyä ja kehitystä ja niihin mahdollisesti liittyviä hyödynnettäviä luonnonvaroja. Pohjois-Suomen ja Lapin osalla tämä oli aluksi ultima thulessa tehtyä pioneerityötä, jonka tarkoituksena oli tunnistaa ja kartoittaa alueen kallioperän kivilajeja, raaka-aineita ja maaperämuodostumia. Selkeästi kohteellisempia töitä olivat tutkimukset Lapin kullan emäkallion löytämiseksi sekä Petsamon nikkelitutkimukset. Pohjois-Suomen geologian tutkimus sai voimakkaan sysäyksen 1970-luvun alussa, kun Rovaniemelle perustettiin GTK:n aluetoimisto, nykyinen Pohjois-Suomen Yksikkö (PSY). Työntekijämäärä kasvoi alun kolmesta henkilöstä vuoden 1988 maksimiin, 182 henkilöön. Nykyään PSY:n henkilömäärä on 85, minkä lisäksi Lapin alueella työskentelee vaihteleva määrä kenttähenkilöstöä luvun puolivälissä toteutettu kallioperätutkimuksen ja malminetsinnän tehostaminen johti nopeaan tiedon lisäykseen Pohjois-Suomen kallioperän syntyhistoriasta ja kivilajien kerrosjärjestyksestä. Ilmasta ja maasta tehdyt geofysikaaliset mittaukset sekä kallioperäkairaukset tuottivat runsaasti tietoa, joka aiemmin oli ollut niin pioneerien kuin nykyistenkin tutkijoiden silmien ulottumattomissa. Tämä tieto sekä geologian kehitys tieteenä ja suomalaisten verkottuminen kansainvälisen tutkimuksen eturintamaan tuottivat ne tulokset, jotka tänään ovat nähtävissä muiden muassa Pahtavaarassa, Suurikuusikossa, Kevitsassa ja Talvivaarassa. Kaikkiaan GTK on löytänyt yli 20 sellaista malmiesiintymää, jotka ovat johtaneet kaivostoimintaan. Tietoa keräävä ja kartoittava tutkimus jatkuu PSY:ssä. Uuden strategian mukaan tutkimusta on kohdennettu erityisaloille kuten kallioperän kolmiulotteinen mallintaminen ja uuden teknologian vaatimien harvinaisten metallien kartoitus. Molemmilla aloilla tutkimuksen GTK-tasoinen vastuu on PSY:ssä. Alueyksikkö vastaa myös geologiaan liittyvien, laajojen tietoaineistojen varastoinnista ja muokkaamisesta sellaiseen muotoon, että ne palvelisivat mahdollisimman hyvin maakunnan elinkeinoelämää, kaavoitusta, ympäristönsuojelua ym. tarpeita. Tämän lisäksi PSY:n vastuulla on GTK:n osuus EU:n paikkatietojärjestelmän (INSPIRE) kehittämisessä. PSY on myös voimakkaasti mukana sekä kansainvälisen maailmanpankin että ulkoministeriön rahoittamissa kehitysyhteistyöhön liittyvissä geologian alan projekteissa mm. Laosissa ja Ugandassa. GTK on laatinut geologisia retkeilykarttoja yhdessä Metsähallituksen kanssa jo seitsemältä eri alueelta, muun muassa kansallispuistoista. GTK on järjestänyt geologiaan liittyviä kursseja eri oppilaitoksissa, geologia-informaatiota ja luokkaretkiä kouluille sekä pyrkinyt tuomaan geologiaa lähelle kansalaisia muun muassa Rovaniemi Viikon yhteydessä järjestettävien Geologianpäivien aikana.

4 4 YRITYSMAAILMA Z-LP Mek Oy valmistaa laadukkaat malminkuljetusautot ja perävaunut kaivosteollisuuden tarpeisiin Z-Lp Mek Oy on moottoriajoneuvojen päällysrakenteiden ja perävaunujen valmistukseen sekä korjaus- ja muutostöihin erikoistunut konepajayritys, joka palvelee myös kaivosteollisuuden toimijoita. Yrityksen ajanmukaiset tuotantotilat sijaitsevat Rovaniemellä Saarenkylässä. Vuonna 2008 perustettu Z-LP Mek Oy on ruotsalaisen SLP:n tytäryhtiö. Övertorneålla toimiva SLP on Ruotsin kolmanneksi suurin perävaunujen valmistaja, jonka kanssa Z-LP Mek tekee tiivistä yhteistyötä. Yrityksen monipuoliseen tuotevalikoimaan kuuluvat automaattikasetit, asfalttikipparit, koneenkuljetusperävaunut, koukkulavaperävaunut, kippikeskiakseliperävaunut ja puutavaraperävaunut. Erikoisuutenamme meillä ovat kaivosteollisuuden tarvitsemat malminkuljetusautot ja perävaunut, joille on kasvavat markkinat niin Suomessa kuin Ruotsissakin, kertoo SLP:n Suomen alueen markkinointivastaava Vilhelm Lampinen. Oikeaan aikaan oikeassa paikassa Kaivosteollisuuteen on jo tilattu Suomen puolelle kasettiyhdistelmiä, ja Lampinen uskoo tilauksia tulevan jatkossa enemmänkin. Jos kaivostyöt aloitetaan myös Kolarin - Pajalan alueella, tarvitaan muutakin kalustoa, jota olemme valmiita toimittamaan. Näkymät ovat valoisat pitkälläkin tähtäimellä. Vaikuttaa siltä, että olemme tekemässä oikeita asioita oikeassa paikassa, Lampinen sanoo. Toimituksia on nytkin tiedossa kesään saakka. Puutavaran kuljetuspuolelle toimitamme puutavaravaunuja Rovaniemelle ja lähiympäristöön. Myös autoja ja lavapaketteja meiltä on tilattu mukavasti. Asiakkaita yrityksellä on muuallakin kuin pohjoisessa. Vaikka olemme syrjässä, meiltä on tilattu kuusi autoa Helsingin seudullekin. Hyvät tuotteet markkinoivat itse itseään, Lampinen näkee. Näyttäviä perävaunuja erikoislujasta teräksestä Lampisen mukaan menestyksen taustalla on voimakas panostus tuotekehitykseen. Uusimpiin ratkaisuihin kuuluu entistä turvallisempi ja tukevampi puoliperävaunu. Haluamme tarjota asiakkaillemme alan kehittyneimpiä ratkaisuja. Kuulumme Arctic Steel Circle verkostoon, jonka yritykset valmistavat tuotteita erikoislujasta teräksestä. Tämä uusi teräsmateriaali mahdollistaa entistä kevyempien perävaunujen valmistamisen. Myös tuotteiden ulkonäköön kiinnitetään paljon huomiota. Tuotteemme ovat alusta loppuun hyvännäköisiä ja viimeisteltyjä. Asiakkaat arvostavat niin tuotteidemme upeaa ulkonäköä kuin toimivuuttakin, Lampinen toteaa. Tuotteita ei tehdä varastoon, vaan ne valmistetaan aina asiakkaan tilauksen mukaan. Toimitusaika vaihtelee kahdeksasta kymmeneen viikkoon. Lisätietoja: Vilhelm Lampinen, puh vilhelm@slpovertornea.com Tuloksellista toimintaa lähes 125 vuotta. GTK kartoittaa ja tutkii maankamaraa sekä tuottaa luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävää tietoa. Kansallista tietopalvelua ja kansainvälistä yhteistyötä. PL 77, Rovaniemi puh Fax

5 Laaja levinneisyys pohjoisessa Pohjoisella kalotilla sijaitsee useita rikkaita malmioita, joista monia hyödynnetään jo nyt tehokkaasti ja jatkossa yhä useampia tulee tuotantoon. Alueella on vanhoja kaivoksia, uusia kaivoksia ja uudelleen avattuja kaivoksia. Toimintaa on niin maan alla kuin maan päälläkin. Atlas Copco tarjoaa laitteita ja kalustoa kaikkiin kaivostoiminnan vaiheisiin, etsinnästä porauksen kautta lastaukseen, niin maan alle kuin avolouhoksiinkin. Suurin osa kaivoksista on alkuvaiheessa avolouhoksia ja monet jatkuvat avolouhoksina pitkäänkin. Geologia, olosuhteet, tuotantomäärät ja useat muut tekijät vaihtelevat runsaasti kaivoksesta toiseen. Onkin tärkeää, että louhintaan voidaan tarjota useita eri ratkaisuja, joiden avulla on mahdollista varmistaa tehokas ja taloudellisesti kannattava kaivostoiminta. Avolouhinnan kallionporausmenetelmät voidaan jakaa neljään eri menetelmään: päältälyövä poraus jatkotangoilla, päältälyövä poraus putkitankokalustolla (COPROD), uppoporaus ja kiertoporaus. Porausmenetelmän valintaan vaikuttavat: kiven kovuus, kiven kuluttavuus, haluttu reikäkoko sekä rintauksen korkeus ja suunniteltu vuosituotanto. Kovan kiven louhinnassa voidaan suuren reikäkoon takia soveltaa tehokkaasti porausmenetelmiä, joissa käytetään putkia: kiertoporausta, uppoporausta ja päältälyövää porausta COPRODkalustolla. Porausputkien käyttö mahdollistaa tehokkaan huuhtelun, koska reiän ja putken seinämän väli on pieni, jolloin päästään hyvään huuhteluilman virtausnopeuteen ja poraus onnistuu helposti suurilla rei illä rikkonaisessa kivessäkin. Putkiporauksen etuna ovat myös suoremmat reiät. Menetelmät eivät ole toistensa kilpailijoita, vaan eri kohteisiin ja tuotantotavoitteisiin kannattaa valita sopivin vaihtoehto. Eniten kalustovalintaa määrittävä tekijä on haluttu reikäkoko. Päältälyövää porausta tangoilla voidaan käyttää rei issä, jotka ovat pienempiä kuin 127 mm. Joissakin tapauksissa käytetään myös 140 mm:n reikäkokoa, mutta tällöin porauksen teho ja huuhtelu ovat heikompia ja poraus on vaikeaa etenkin rikkonaisessa kivessä mm reiät porataan keskiraskailla porausvanuilla joko päältälyövällä COPROD-putkitankokalustolla tai uppoporausta käyttäen. Isoissa uppoporauslaitteissa, joissa on samanlaiset alustat kuin kiertoporauslaitteissa ja pitkät syöttölaitteet, on mahdollista porata koko reikä yhdellä kertaa ilman putkenlisäystä (single pass). Näillä raskailla uppoporauslaitteilla voidaan porata mm:n reikiä. Kiertoporauslaitteilla porataan kovissa kivilajeissa suurempia, mm reikiä, koska pienempien kiertoporanterien laakerit eivät kestä käytettäviä suuria syöttövoimia. Pehmeissä kivilajeissa voidaan porata kiertoporauslaitteilla pienimmillään 152 mm:n reikiä. Pohjoinen kalotti on kokonaisuudessaan rikasta aluetta geologisesti, eikä Pohjois-Eurooppa ole poikkeus. Esimerkkinä isoista ja kannattavista kaivoksista Pohjois-Euroopassa ovat muun muassa Aitikin kuparikaivos Jällivaarassa Ruotsissa, Kittilän kultakaivos Kittilässä Suomessa ja Sydvarangerin rautamalmikaivos Kirkenesissä Norjassa. Yhteistä edellisille avolouhoksille on, että kaikissa niissä käytetään Atlas Copcon porauslaitteita. Jokaisella on omanlaisensa porauslaitteisto, mutta myös yhteneväisyyksiä löytyy. Tämä on hyvä esimerkki Atlas Copcon laajasta tuotevalikoimasta. Kaikissa kaivoksissa on vähintään kaksi porausmenetelmää käytössä samanaikaisesti, mutta toisaalta yhdessäkään kaivoksessa ei ole täysin sama tuotepaletti. Oheisessa taulukossa on esitetty kaivoksien vuosituotanto ja porauslaitteet. On hyvä huomioida, että Aitikissa tuotanto on tarkoitus kaksinkertaistaa ja tästä johtuen porauskapasiteettia on hankittu etupainotteisesti. Monenlaista kalustoa erilaisiin tehtäviin Pienin tuotantoporavaunu edellä esitellyistä avolouhoksista on Kittilässä oleva Atlas Copco ROC F9. Päältälyövän poravaunun etuja ovat mm. joustavuus, liikuteltavuus ja puomin monipuolisuus. ROC F9:ää voidaan käyttää keskisuurten reikien poraamiseen ja sillä ylletään kohtuullisen pitkiin reikiin. Uppoporakalusto lisää suosiotaan jatkuvasti etenkin avolouhinnassa. Uppoporakaluston toimivuudesta ja tuotantovarmuudesta avolouhinnassa puhuu selvää kieltä se, että kaikista kolmesta kaivoksesta löytyy Atlas YRITYSMAAILMA 5 Atlas Copcon porauslaitteet käytössä pohjoisen isoilla kaivoksilla Seuraavan sukupolven ROC L8 eli ROC D65s Copcon ROC L8 uppoporauslaitteita. L8:n suurin etu on uppoporakaluston mahdollistamat tarkemmat ja suoremmat porareiät, jotka edelleen mahdollistavat paremman malmi/raakkusuhteen. ROC L8:lla voidaan vähentää raakun kokonaislouhintaa, koska pitkillä rei illä saadaan jyrkemmät seinät. Lisäksi L8:aan on saatavilla RC (Reverse Circulation)- kalusto, jolla voidaan vähentää raakkulaimennusta jatkuvan pitoisuustiedon keräämisen avulla. ROC L8 vaunu on nopea siirtää reiältä toiselle ja alueelta toiselle jolloin voidaan varmistaa tuotannon joustavuus. Suurempia ja isoimpiin reikäkokoihin pystyviä porauslaitteita on käytössä sekä Aitikin että Sydvarangerin avolouhoksissa. Garlandissa Yhdysvalloissa valmistettavat porauslaitteet ovat tehokkaita porattaessa suuria avolouhoskenttiä. Kun käytetään isoa reikäkokoa, voidaan etua ja reikäväliä kasvattaa ja näin tehostaa tuotantoa. Koulutus, kulutustavarat, varaosat ja huolto tärkeä osa kokonaisuutta Uudet projektit tarvitsevat paljon uutta työvoimaa, jolloin koulutuksen merkitys kasvaa; laitteille räätälöidään tarvittavat käyttö- ja huoltokoulutukset, joiden pituus riippuu koulutettavien aikaisemmasta kokemuksesta. Atlas Copcon kattavasta valikoimasta löytyvät korkealaatuiset ja luotettavat poraterät, tangot, poraputket sekä muut porauksen kulutustavarat kaikkiin avolouhoksilla ja maanalaisissa kaivoksissa käytettäviin porausmenetelmiin. Poralaitteiden huolto sekä varaosien ja porakaluston saatavuus ROC L8 - kaikki mitä tarvitset ovat tärkeä osa tehokasta ja varmaa tuotantoa. Koska mm. ROC L8 laitteita ja kiertoporauslaitteita on toimitettu satamäärin eri puolille maailmaa, varaosien saatavuus on taattu. Atlas Copco tarjoaa oman huolto-organisaation jokaisessa maassa, jossa se toimii. Koulutettua huoltohenkilökuntaa on kattavasti koko Suomessa. Kaivokset ovat Atlas Copcolle erittäin tärkeitä asiakkaita, ja tästä syystä myös pohjoisen huoltoon on panostettu paljon. Sekä Kemin että Kittilän kaivokselta löytyy molemmista Atlas Copcon oma huoltomiehistö. Osaava ja sitoutunut huoltohenkilökunta sekä toimiva ja tehokas organisaatio pitävät huolen siitä, että asiakkaan porauslaitteet ovat jatkuvasti tehokkaassa käytössä. Omalta osaltaan tämä edesauttaa kaivosten vakaata toimintaa ja tuotantotavoitteiden saavuttamista. ROC L8 on ratkaisu kaikkiin poraustarpeisiisi avolouhoksissa. ROC L8-vaunun jopa 30 barin työpaine ja Secorocin uppoporakone antavat työllesi potkua porattaessa reikiä halkaisijaltaan 203 mm:iin asti. Vaunua on saatavana lyhyt- ja pitkämastoisena versiona. Sillä voidaa porata enimmillään 54 metrin pituisia reikiä. Oy Atlas Copco Louhintatekniikka Ab Tuupakankuja 1, Vantaa puh , fax Avolouhosten porauslaitteet Aitikissa, Kittilässä ja Sydvarangerissa

6 6 YRITYSMAAILMA Lapin ammattiopiston Sodankylä-instituutti kouluttaa kaivosmiehiä ja rikastajia Lapin ammattiopiston Sodankylä-instituutti kouluttaa tekniikan ja liikenteen alalla myös kaivosalan ammattilaisia työelämän tarpeisiin. Koulutusohjelmista valmistutaan joko kaivosmiehiksi tai rikastajiksi. Olemme Suomessa toinen toisen asteen oppilaitos, joka antaa kaivosalan ammatillista koulutusta. Parhaillaan on meneillään viides vuosi, kertoo opinto-ohjaaja, ammatillinen erityisopettaja Juha Lehtinen. Opiskelijamäärät ovat Lehtisen mukaan kasvaneet pikkuhiljaa. Tämä vuosi on ollut käännekohta. Meillä on 14 aloituspaikkaa, joista 12 on varattu peruskoulupohjaisille opiskelijoille ja kaksi ylioppilastutkinnon suorittaneille. Nyt ensisijaisia hakijoita oli 29. Toissijaiset hakijat mukaan lukien hakijoita oli vajaat 80. Olemmekin parhaillaan hakemassa rahoitusta toista luokkaa varten. Hakijoiden joukossa oli niin peruskoulun päättäneitä kuin aikuisiakin aina yli 40-vuotiaisiin asti. Tilanne on nyt sellainen, että lisä- ja täydennyspaikkoja ei ole yhtään. Kaivosalan koulutukseen on kuitenkin toinenkin reitti. Kannattaa seurata aikuiskoulutuksen tarjontaa. Lappia ja Lapin ammattiopisto toteuttavat ELY-keskuksen tilauksesta työvoimakoulutuksia, Lehtinen muistuttaa. Kaivostoiminnan tarpeet huomioidaan monipuolisesti Kasvanut kiinnostus opintoja kohtaan on Lehtisen mukaan seurausta kaivosalalle lähitulevaisuudessa avautuvista mahdollisuuksista. Täällä on vahva usko tulevaisuuteen. Kaivosalueilla on tekemisen meininki. Infraa rakennetaan ja kairauksia jatketaan. Kevitsan kaivos aukeaa 2012 ja Soklillekin on näytetty vihreää valoa. Muitakin isoja hankkeita on vireillä. Kun Suomen ja Ruotsin kaikki suunnitellut kaivoshankkeet käynnistyvät, tarvitaan lähes 1800 päätoimista työntekijää. Kaivostoiminnan tarpeet huomioidaan myös Sodankyläinstituutin rakennus-, lvi- ja kuljetuspuolen koulutusohjelmien vapaasti valittavien aineiden ja ammatillisten valinnaisaineiden sisällöissä. Kaivostoiminta työllistää lähes kolmenkymmenen eri alan ammattilaisia. Varaudumme asiaan, ja olemme jo vuokranneet hallitilaa, jossa voidaan huoltaa isompaakin kalustoa, Juha Lehtinen toteaa. Hyvät valmiudet työelämään Kaivosalan perustutkinnon suorittaminen on oivallinen vaihtoehto hankkia itselleen ammatti. Suuret kansainväliset kaivosyhtiöt työllistävät ammattilaisia täällä pohjoisessa. Työpaikkoja on lähellä ja osaajille on kysyntää. Käytännönläheiset opinnot antavat hyvät valmiudet työelämään. Tutkinto antaa myös jatko-opintokelpoisuuden ammattikorkeakouluun ja yliopistoon, toteaa kaivosalan opettaja Raimo Tolppi. Kaivosalan perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa, ja opiskelu kestää pääsääntöisesti kolme vuotta. Opiskeluaikaa voivat lyhentää aikaisemmat opinnot, kuten ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto. Tutkinto muodostuu ammatillisista, ammattitaitoa täydentävistä ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Pakolliset tutkinnonosat ovat kaivosalalla toimiminen ja louhinta tai rikastus. Valinnaiset tutkinnon osat ovat kaluston kunnossapito, käynnissäpito, prosessinohjaus, prosessiautomaatio, Kaivosalan perustutkinnon suorittaminen antaa hyvät valmiudet työelämään. hydrauliikka- ja pneumatiikkaasennukset, kaivoskoneet ja kunnossapito, kaivoksen betonityöt, kalliorakentaminen, mittaus sekä laatu- ja ympäristöosaaminen, Tolppi luettelee. Tulevaan ammattiin tutustutaan opiskeluaikana monipuolisesti 20 opintoviikkoa kestävän työssäoppimisjakson aikana. Kaikki opiskelijamme ovat saaneet työharjoittelupaikan. Ainoa pieni ongelma on se, että alle 18-vuotiaita ei voida ottaa kaivoksille töihin. Mutta tilanne korjaantuu heti, kun opiskelija tulee täysi-ikäiseksi. Tolppi korostaa, että kaivosmiehen ja rikastajan ammatit ovat nykyaikaisia ammatteja siinä missä muutkin. Vanhat mielikuvat on syytä unohtaa. Kaivosmies, joka louhii metallimalmeja ja teollisuusmineraaleja eri teollisuudenalojen raaka-aineiksi, käyttää työssään nykyaikaisia kaivoskoneita, joissa on ilmastoidut ja turvalliset ohjaamot. Rikastajan työpaikkana on kaivoksen rikastamo, jossa louhittu malmi ja mineraalit rikastetaan teollisuuden jatkojalostukseen sopivaksi. Rikastamot ovat moderneja laitoksia, joissa prosessin käyttö tapahtuu tietokoneohjatusti. Rikastaja voi työskennellä myös malmin etsinnän parissa. Koulutus antaa valmiudet työskennellä kansainvälisissä työyhteisöissä, Tolppi sanoo. Opiskelijoilta positiivista palautetta Kaivosalan opiskelijat ovat Raimo Tolpin mukaan olleet tyytyväisiä Lapin ammattiopiston Sodankylä-instituutin antamaan opetukseen. Olemme joka vuosi kartoittaneet opiskelijoiden mielipiteitä koulutuksestamme, ja palaute on aina ollut positiivista. Opettajan näkökulmasta voi sanoa, että opiskelijamme ovat hyvin motivoituneita. Meille hakeutuu porukkaa, joka tietää, mitä haluaa. Kittilän kultakaivos Kittilässä sijaitsee Euroopan suurin yksinomaan kullantuotantoon keskittynyt kaivos. Kittilän kaivoksella panostetaan erityisesti turvalliseen tuotantoon ja vastuulliseen kaivostoimintaan, jossa otetaan hyvin huomioon sekä ihmiset että ympäristö. Kaivos tuottaa vuosittain noin kiloa kultaa. Nykyiset malmivarat ovat noin 26 miljoonaa tonnia, josta kultaa saadaan talteen arviolta 100 tonnia. Toiminta käynnistyi avolouhoksella vuonna 2008 ja etenee maan alle vaiheittain. Mahdollisuudet löytää lisää kultamalmia ovat lupaavat. Yhtiö panostaakin jatkuvasti alueella malminetsintään ja kaivoksen elinikä voi olla kymmeniä vuosia. Kittilän kaivos työllistää suoraan yli 300 kaivosalan ammattilaista ja henkilöstön määrä kasvaa maanalaisen louhinnan alkaessa. Lisäksi urakoitsijoiden palveluksessa on parisataa eri alojen ammattilaista. Kittilän kaivoksen omistaa kanadalainen Agnico-Eagle Mines Limited, jolla on yli 55 vuoden kokemus kaivostoiminnasta Quebecissä. Yhtiö on viime vuosina kasvanut ja kansainvälistynyt nopeasti. Suomen lisäksi yhtiöllä on kaivostoimintaa ja malminetsintää Kanadassa, Meksikossa ja USA:ssa. Agnico-Eagle Finland Kittilän kaivos, Pokantie 541, Kiistala etunimi.sukunimi@agnico-eagle.com,

7 YRITYSMAAILMA 7 Labtium Oy tarjoaa malminetsintä- ja kaivosyhtiöille täydet analyysi- ja testauspalvelut Labtium Oy on Suomen valtion omistama, vuonna 2007 perustettu riippumaton ja puolueeton laboratorioalan yritys, joka tarjoaa asiakkailleen laboratorio-, testaus- ja asiantuntijapalveluja geologiseen tutkimukseen, raaka-aineiden etsintään ja jalostukseen sekä ympäristön tilan seurantaan. Labtium Oy:n osaamisella on pitkät perinteet. Se jatkaa Geologian tutkimuskeskuksen jo vuonna 1944 alkanutta Kemian laboratorion pitkää ja menestyksekästä toimintaa. Labtiumissa työskentelee noin sata asiantuntijaa ja yrityksellä on kuusi toimipaikkaa ympäri Suomea. Pääasialliset liiketoimintaalueemme ovat malminetsinnän ja kaivostoiminnan sekä ympäristö- ja materiaalitutkimuksen laboratoriopalvelut. Tavoitteenamme on olla Pohjoismaiden johtava kaupallinen tutkimuslaboratorio, joka tuottaa analyysipalvelujen lisäksi alaan liittyviä asiantuntija-, koulutus- ja suunnittelupalveluja. Kuuntelemme tarkasti asiakkaidemme tarpeita, toimimme lähellä heitä ja pystymme takaamaan, että korkea osaaminen säilyy ja vahvistuu myös Pohjois-Suomen laboratoriopalveluissa. Geologian tutkimuskeskuksen peruja Labtiumilla on erittäin vankka tieteellinen tausta tutkimus- ja kehittämishankkeista, kertoo liiketoimintajohtaja Heikki Niskavaara Labtiumin Rovaniemen toimipaikasta. Labtium tukee Pohjois- Suomen kaivos- ja malminetsintätoimintaa Labtiumilla on Pohjois-Suomessa kolme toimipaikkaa: Rovaniemellä, Sodankylässä ja Raahessa. Yhteensä niissä työskentelee noin 40 henkilöä. Labtiumin Pohjois-Suomen toiminta painottuu kaivostoimintaan ja malmietsintään liittyviin palveluihin. Päälaboratorio toimii Rovaniemellä ja se on panostanut korkeaan teknologiaan: yksiköllä on vuoden ajan ollut käytössään täysin automatisoitu geologisten näytteiden esikäsittelylinja. Se oli merkittävä investointi Rovaniemelle ja kuvastaa määrätietoista strategiaamme keskittyä korkean teknologian laboratoriopalveluihin. Ne parantavat asiakaspalveluamme sekä laadullisesti että toimitusaikojen osalta. Rovaniemen Labtiumin toimintaan kuuluvat myös erilaiset asiantuntijapalvelut. Yritys on ollut käynnistämässä Agnico-Eaglen Kittilän kaivoksen laboratoriota ja kouluttamassa sen henkilöstöä. Tällä hetkellä on meneillään samanlainen hanke Ilomantsiin avattavassa Pampalon kultakaivoksessa. Koulutamme laboratoriohenkilöstöä, suunnittelemme tiloja ja valvomme laboratorion käyttöönottoa. Sodankylän laboratorio tarjoaa palveluita kaivosyhtiöille ja Keski-Lapin alueella toimiville malminetsintäyrityksille. Tällä hetkellä painopiste on jalometalleissa ennen kaikkea kullassa, mutta myös perusmetallien kuten kuparin, nikkelin ja lyijyn etsintä on lisääntynyt. Olemme Suomessa ainoa laboratorio, joka pystyy tarjoamaan täydet analyysi- ja testauspalvelut malminetsintä- ja kaivosyhtiöille. Asiakaskuntaamme kuuluvat käytännöllisesti katsoen kaikki näiden alojen yritykset. Malminetsintä- ja kaivostoiminta on keskittynyt Pohjois- ja Itä- Suomeen, joten Labtium toimii lähellä asiakkaitaan: meillä on runsaasti paikallistuntemusta, tunnemme olosuhteet ja asiakkaamme. Pohjois-Suomessa Labtiumin merkittävä asiakas on Lappland Goldminersin Sodankylässä omistama Pahtavaaran kaivos, jonka kanssa Labtium on tehnyt yhteistyötä hankkeen alusta saakka eli vuodesta Sodankylän laboratorio on tuottanut kaikki kaivoksen tarvitsemat laboratorio- ja analyysipalvelut. Toinen merkittävä yhteistyökumppani on Agnico-Eaglen Kittilän kaivos, jolle olemme tehneet kulta-analyysejä jo malminetsintä vaiheesta lähtien. Myös Northland Resources, joka suunnittelee Torniojokivarressa suurta rautakaivosklusteria, ja Sodankylässä toimiva Kevitsa Mining ovat meille tärkeitä asiakkaita. Labtium laajentaa toimintaansa Rovaniemen Labtium panostaa myös ympäristön tilaan liittyviin palveluihin. Helmikuun alussa Labtium hankki omistukseensa Rovaniemen kaupungin entisen elintarvike- ja ympäristölaboratorion. Laboratorio on nyt osa Labtiumin toimintaa ja yhdessä Raahen laboratorion kanssa ne tuottavat mikrobiologisia testauspalveluja Pohjois-Suomessa. Labtium suuntaa myös Ruotsin markkinoille. Yhtiöllä on ollut aieminkin ollut runsaasti asiakkaita Pohjois-Ruotsissa. Ostamalla viime syksynä määräenemmistön Västerbottenin Lyckselessä toimivasta Laponia Laboratories AB:sta (LapLab) Labtium pystyy kasvattamaan verkostoaan ja tarjoamaan palveluitaan entistä kattavammin Pohjois-Kalotin alueella toimiville malminetsintä- ja kaivosyhtiöille. Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö -hanke kehittää alan yhteistyötä Mineraalisten raaka-aineiden globaali kysyntä kasvaa. Kysynnän kasvu johtuu ennen muuta kehittyvien maiden talouskasvusta, kaupungistumiseen liittyvästä rakentamisesta ja kulutuskysynnän kasvusta elintason nousun seurauksena. Kiina on kulutuskysynnän veturi, mutta kasvavia talouksia ovat myös Intia ja muut Aasian maat sekä mm. Brasilia ja Venäjä. Lisäksi elektroniikan ja ympäristöteknologian high-teck tuotteiden kulutuksen kasvu lisää harvinaisten metallien tarvetta. Mineraalien kansainvälisen kysynnän kasvun myötä malminetsintä on laajentunut uusille alueille. Suomen maaperässä on potentiaalia monien mineraalien hyödyntämiseksi ja noin 40 yritystä harjoittaakin malminetsintää myös Suomessa. Kaivannaissektorista odotetaan kasvun veturia etenkin Pohjoisja Itä-Suomessa. Kaivoksen käynnistäminen on laajavaikutteinen prosessi ja edellyttää monien asioiden huomioimista kaavoituksen, liikennejärjestelmien, koulutuksen ja asuntojen sekä muiden sosiaalisten palvelujen suunnittelussa ja resursoinnissa kaivosalueilla. Lapin liitto, Lapin ELY-keskus ja Työ ja elinkeinoministeriö käynnistivät kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö hankkeen edistämään ja koordinoimaan kaivannaisalan kehittämistä. Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkönä toimii diplomi-insinööri Maija Uusisuo. Hanke käynnistyi viime syksynä ja jatkuu heinäkuun loppuun 2012 saakka. Hankkeen tavoitteet Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö-hankkeen tavoitteena on edistää ja tukea kaivos- ja kivialan kehittämistoimien koordinaatiota sekä maakunnallisen ja valtakunnallisen kaivosklusterin kehittymistä. Hanke tuottaa, välittää ja koordinoi kaivosalan kehitystä kuvaavaa tietoa alue- ja valtionhallinnon, elinkeinoelämän ja koulutussektorin tarpeisiin. Se edistää yritystoimintaan, infrastruktuuriin ja osaamiseen liittyviä kehittämistoimia, kaivosalan koulutuksen järjestämistä ja valmiuksia kaivostoiminnan käynnistymiseen. Tavoitteena on myös luoda pysyvät, aktiiviset ja ennakoivat yhteistyöverkostot kaivosalan kehittymisen tueksi. Osallistun asiantuntijana myös kaivosalan suunnittelu-, hanke- ja kaavoitustoimintaan liittyviin eri työ- ja ohjausryhmiin. Tehtäviini kuuluu myös lausuntojen antaminen kaivos- ja kivialan rahoitushankkeisiin liittyen, kertoo Maija Uusisuo. Kehittäminen vaatii oikeaa tietoa Uusisuon mukaan oikean tiedon kerääminen ja välittäminen kaivos- ja kivialaan liittyen on tärkeää alaa kehitettäessä. Tässä tehtävässä konkreettinen väline on Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportit, joiden laatiminen luonnonkivi- ja kaivosalaan liittyen kuuluu toimialapäällikön työhön. Tässä hankkeessa ensimmäinen kivenjalostukseen liittyvä raportti julkaistiin viime joulukuussa. Kaivosteollisuutta koskeva raportti valmistuu vuoden 2010 syksyllä. Raportteja päivitetään vuosittain, joten toimialojen kehitystrendejä ja tulevaisuuden näkymiä voidaan säännöllisesti tarkastella. Kaivannaisteollisuus ry puolestaan selvittää tänä vuonna kaivos-, luonnonkivi- ja kiviainesalojen yhteiskunnalliset vaikutukset. Selvitystyön käytännön toteutuksesta vastaa ETLA. Teemme ETLA:n kanssa yhteistyötä tietojen keräämisessä ja analysoinnissa. Toimialaraporttiin kootaan alan perustietoja, ET- LA:n selvityksen painottuessa kaivannaisalan vaikuttavuuteen. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisee myös Toimialapäällikköiden rahoitusnäkemykset-raporttia, johon on koottu tiedot julkisesta rahoituksesta ja toimialapäällikköiden näkemyksiä siitä, mihin julkista tukirahoitusta pitäisi tulevaisuudessa suunnata kunkin toimialapäällikön toimialalla. Strategiat linjaamaan alan kehittämistoimia Tämä vuosi on kaivannaisalan kehittämisen kannalta merkittävä, sillä meneillään ovat Lapin teollisuusstrategian ja kansallisen mineraalistrategian laatiminen sekä teknologiaohjelman valmistelut. Lapin teollisuusstrategian vastuullinen toteuttaja on Lapin liiton kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö. Lapin teollisuusstrategian laatimiseen osallistuu laaja ryhmä teollisuuden ja muiden toimijoiden edustajia maakunnasta. Strategian ensimmäinen versio il- Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkönä toimii diplomi-insinööri Maija Uusisuo. Hänellä on monipuolinen kokemus sekä elinkeinoelämän että julkisen hallinnon eri tehtävistä. mestyy loka-marraskuussa 2010 ja se on valmis maaliskuussa 2011, kertoo Uusisuo. Lokakuussa 2010 valmistuva Mineraalistrategia on osa Valtioneuvoston luonnonvarastrategiaa. Mineraalistrategian valmistelu on parhaillaan työn alla ja sen toteutuksesta vastaa Geologian tutkimuskeskus. Teknologiaohjelman sisältö tarkentuu strategian valmistuttua. Strategiat ja ohjelmat ohjaavat kaivannaisalan kehittämiseen käytettävien resurssien käyttöä tulevaisuudessa. Diplomi-insinööri Uusisuolla on monipuolinen kokemus sekä elinkeinoelämän että julkisen hallinnon eri tehtävistä. Hän on työskennellyt logistiikan sekä prosessi- että tuotekehitykseen liittyvissä tehtävissä Suomessa ja ulkomailla. Kehitysprojektien rahoituksesta hänellä on kokemusta pohjoismaisen tutkimusohjelman vetäjänä Nordisk Industrifondista sekä Tekesin teknologiaohjelman ja osaamiskeskusohjelman päällikön tehtävien kautta. Olen aina ollut kiinnostunut uusista asioista, kehittämistehtävistä ja erilaisten kehitysohjelmien vetämisestä. Kaivostoiminta on Suomessa ja kansainvälisestikin arvioiden ala, jolla on voimakasta kasvupotentiaalia ja työni tarjoaa mielenkiintoisia mahdollisuuksia alan kehittämiseen Lapissa ja koko Suomessa.

8 8 YRITYSMAAILMA OTAFOKUS Kaivos koulutusohjelman osaajat varautuvat vahvaan kasvukauteen Lähiajan näkymät suomalaiselle kaivosteollisuudelle ovat myönteiset. Kasvuarviot lupaavat hyvää paitsi alan yrityksille myös kuntien työllisyystilanteelle: jokaisella kaivospaikkakunnalla toimiva kaivos on erittäin merkittävä työllistäjä, jonka aikaansaama hyvinvointi ei useinkaan rajoitu vain kaivoksen kotikuntaan, vaan heijastuu myös naapurikuntiin. Ilman osaavia tekijöitä yritykset eivät pysty toimimaan tuottavasti. - Kaivostoiminta edellyttää monipuolista erityisosaamista projektipäällikkö, DI Hannele Vuorimies Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun Koulutuskeskus Dipolista sanoo. Alalla toimivat yritykset päättivätkin turvata ammattitaitoisen työvoiman saannin tulevien vuosien tarpeisiin ja käynnistää Otafokus Kaivos-koulutusohjelman, jonka 12 osallistujaa aloittivat 18 kuukautta kestävän ohjelman maaliskuussa. Koulutussuunnittelusta vastaa Teknillisen korkeakoulun Georakentamisen yksikkö yhdessä Koulutuskeskus Dipolin kanssa. Osallistujayritykset - Agnico-Eagle Finland Oy, Destia Oy, Kevitsa Mining Oy, Nordkalk Oyj, Outokumpu Oyj, Pyhäsalmi Mine Oy, Yara Suomi Oy ovat osallistuneet aktiivisesti ohjelman suunnitteluun. Siten opiskelijat kehittävät koulutuksessa juuri niitä valmiuksia, joita kaivosalan yrityksissä kipeimmin lähivuosina kaivataan. - Opiskelijat on palkattu yrityksiin työsuhteeseen, joten he saavat palkkaa koulutuksen ajan, Vuorimies kertoo. - Ohjelman päätyttyä ensi syyskuussa he saavat yrityksestä vakituisen työpaikan; ja pääsevät näin toteuttamaan saatuja oppeja käytännön kaivostoiminnassa. Kaivosteollisuuden kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä kehittää edelleen uusia koulutusohjelmia. Vuoden 2011 keväälle on kaavailtu OTAFOKUS Rikastus koulutusohjelmaa, joka keskittyisi rikastustekniikan koulutukseen. Kaivoshanke työllistää ja aktivoi yritystoimintaa Kanadalaisen First Quantum Minerals Ltd:n suomalaisessa tytäryhtiössä Kevitsa Mining Oy:ssä käynnistellään parhaillaan Sodankylässä sijaitseva uuden nikkeli-kupari-pgm kaivoksen mittavia rakennustöitä. - Kaivoksen kaupallinen tuotanto käynnistyy kahden vuoden kuluttua, Kevitsa Mining Oy:n toimitusjohtaja Krister Söderholm arvioi. Avautuessaan Kevitsan kaivos on eräs maailman moderneimmista, joka tarjoaa työpaikan 200 kaivosalan ammattilaiselle. Kevitsa Mining Oy:stä OTAFOKUS Kaivos ohjelmaan osallistuu kaksi työntekijää. - He ovat hyvin motivoituneita oppimaan ja heillä on taustalla riittävää teknistä osaamista, jota nyt täydennetään uudessa Kevitsan kaivoksessa tarvittavalla erityisosaamisella, Söderholm sanoo. - Suomalaisilla on malmien käsittelyssä tarvittavaa huippuosaamista, jota on kertynyt osaajasukupolville menneiden vuosikymmenten aikana. Nyt onkin pidettävä huoli siitä, että osaaminen siirtyy edelleen tuleville kaivosinsinööreille ja että ala houkuttelee edelleen riittävästi osaajia. Tehokkaasti toimiva kaivos generoi hyvinvointia kotikuntaan ja kauemmaksiksin. - Pohjois-Suomessa työllisyysvaikutus on täysin kiistaton, Söderholm toteaa. Rekrytointi tulevaisuuden haasteena Outokummun Kemissä sijaitseva kromikaivos tuottaa raaka-ainetta Tornion ferrokromitehtaalle. Kaivoksenjohtaja Antti Pihko kertoo, että tällä hetkellä malmia louhitaan vuodessa 1,3 miljoonaa tonnia. Varanto sallii malminlouhinnan vuosikymmeniksi eteenpäin, sillä malmivaranto Kemissä on poikkeuksellisen laaja. Kromin hinnan arvioidaan nousevan erityisesti Kiinan ja Intian kansantalouksien huikean kasvun synnyttämän kysynnän ansiosta. - Tavoitteenamme on laajentaa merkittävästi kaivosta - ja siten kaksinkertaistaa nykyinen kromituotanto, Pihko sanoo. - Outokummun hallitus tehnee laajennuspäätöksen jo kesäkuussa. Tuottavuuden on syytä olla kohdallaan myös tulevaisuuden suurkaivoksessa. OTAFOKUS Kaivos-koulutusohjelmaan Outokumpu Oy:stä valittu kaivosinsinööri päivittää osaamistaan tulevien kuukausien aikana muun muassa louhinta- ja kaivostekniikassa. - Ammattitaitoinen ja oppimismyönteinen henkilöstö on avainasemassa, Pihko korostaa. - Tällä hetkellä kaivosammattilaisista on pula eikä vain kaivosinsinööreistä, vaan myös kaivosteknikoista ja miehistä. Haasteena onkin kuinka pystyä rekrytoimaan uuteen kaivokseen riittävä määrä osaavaa väkeä.

9 YRITYSMAAILMA 9 MediLevi Oy on yritysten työterveyshuollon kehittäjä Uskon, että MediLevistä tulee merkittävä yritysten työterveyshuollon kehittäjä. Kittilän elinkeinotoiminta painottuu matkailualaan ja kaivostoimintaan, jotka molemmat ovat omalla tavallaan työterveyshuollolle haastavia toimialoja. Meillä on hyvät mahdollisuudet päästä kehitykseen kiinni ja laajentaa toimintaamme monipuolisiin palveluihin, kertoo MediLevin vastaava työterveyslääkäri Irmeli Kinnunen. Kittilän kunnan ja Levin Matkailukeskus Oy:n työterveys- ja lääkärisasema MediLevi on Kittilän kunnan ja Levin matkailukeskus Oy:n omistama yhtiö. Marraskuussa Levin kylpylän entiset toiminnat, työterveys, veteraanikuntoutus ja yksityislääkäripalvelut siirtyivät MediLeville toiminnan jatkuessa kylpylän entisissä tiloissa. Vuoden alusta 2010 myös Kittilän terveyskeskuksen työterveyshuolto siirtyi yhteisen ýhtiön vastuulle. MediLevin perustamisessa otettiin mallia MedInarista, jossa aiemmin on hyvin tuloksin toteutettu vastaavanalaista kunnan ja matkailuyritysten yhteishanketta. MediLevin palvelut jakautuvat kolmeen ryhmään. Työterveyspalvelujen ohella yritys tarjoaa sairaanhoito- ja terveyspalveluja matkailijoille ja yksityisasiakkaille. Lisäksi hoidetaan kylpylän kuntoutusasiakkaiden terveydenhoitopalvelut. Yksityislääkäritoiminta vaihtelee voimakkaasti matkailusesonkien mukaan. MediLevi tekee yhteistyötä julkisen terveydenhuollon kanssa Irmeli Kinnunen painottaa myönteistä yhteistyötä MediLevin ja julkisten terveydenhuollon järjestäjien välillä. Toimiva paikallinen ja alueellinen yhteistyö kuntien perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa on välttämätöntä. Emme kilpaile keskenämme vaan täydennämme toistemme palveluja. Monipuolista työterveyshuoltoa Laajin toimintamuotomme ovat työterveyspalvelut, joita tarjoamme Kittilässä ja ympäristökunnissa toimiville yrityksille. Tällä hetkellä työterveyshuollon piirissä on henkilöasiakasta, noin 300 yritystä, noin 70 yrittäjää ja samoin 70 maatalousyrittäjää. Irmeli Kinnunen kertoo, että työterveyshuollon toimenkuva on laaja ja tehtävät vaativia, sillä koko ajan kasvava matkailu sisältää jo monia eri toimialoja, lisäksi ovat maa- ja porotilat sekä Agnico-Eaglen Kittilän kaivos, joka on tuonut aivan uudenlaisia haasteita työterveyspalveluille. Irmeli Kinnunen on aieminkin työskennellyt kaivosyhtiöiden työterveyshuollon suunnittelun parissa. Työskentelin tällaisissa tehtävissä yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa jo viitisen vuotta sitten ennen Kittilään tuloa. MediLevi on nyt mukana rakentamassa eri kaivosten työterveyshuollon verkostoa, jossa työterveyshuollon kaivospaikkakunnilla toimivat yksiköt ja Työterveyslaitos ovat myös mukana. MediLeville kaivosten työterveyshuolto on toivottavasti laajeneva toimiala, koska Kittilän kaivoksen lisäksi lähellä toimivat myös Kolarin ja Sodankylän kaivokset. Kaivosten työterveyshuollon asiantuntija Irmeli Kinnusen mukaan kaivosten työterveyshuoltoon liittyy toiminnan luonteesta johtuvia erityispiirteitä. Kaivostyössä toimitaan isojen koneiden ja suurten massojen kanssa, joten työhön liittyy esimerkiksi tapaturmavaaroja ja ergonomisia riskejä, erilaisten rikastusprosessien luomia kemiallisen altistumisen mahdollisuuksia, myös työaika- ja vuorojärjestelyt saattavat aiheuttaa työterveyteen liittyviä hankaluuksia, kun toimitaan kaukana asutuskeskuksista Kehittyvä työterveyshuolto Kinnusen mukaan yritysten työterveyshuollon painopistettä pyritään siirtämään sairauksien hoidosta ennalta ehkäisevään ja hyvinvointia tukevaan toimintaan. Jos työterveyshuollon puoleen käännytään vain silloin kun työntekijä on sairas tai loukkaantunut, tulokset eivät ole välttämättä hyviä. Kyse on toki siitä millaiset resurssit työterveysyksiköillä on. Jos ne ovat pienet, tehdään vain lakisääteiset toimet. Kun työterveyshuollolla on resursseja, osaamista ja mahdollisuuksia, yritysten kanssa voidaan toteuttaa monipuolista ennalta ehkäisevää ja työhyvinvointiin myönteisesti vaikuttavaa toimintaa. Esimerkiksi työurien pidentämisestä on viime aikoina keskusteltu paljon ja työterveyshuollolla on runsaasti keinoja viedä yhdessä yritysten kanssa asioita eteenpäin. Tavoitteena on se, että ihmiset ovat parempikuntoisia töissä ja jaksavat kunnolla pitempään. Kokemukseni on, että lakisääteisen työterveyshuollon lisäksi yritykset usein toivovat kokonaisvaltaisia työterveyshuollon palveluita. Oulu Mining School monitieteinen ja korkeatasoinen vuorialan koulutus- ja tutkimusverkosto Oulu Mining School on vuonna 2007 Oulun yliopistossa toimintansa aloittanut vuorialan koulutus- ja tutkimusverkosto, jonka ydintoimijoita ovat geotieteiden laitos, prosessi- ja ympäristötekniikan osasto sekä koulutus- ja tutkimuspalvelut. Lisäksi verkostoon kuuluu muita yliopiston yksiköitä ja tutkimuslaitoksia sekä alan yrityksiä. Tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Geologian tutkimuskeskus, Työterveyslaitos, Aalto-yliopisto ja Luulajan teknillinen yliopisto sekä kaikki pohjoisen kaivosyhtiöt. Kansainvälisesti korkeatasoisena, tiedekuntien ja tutkimuslaitosten rajat ylittävänä verkostona Oulu Mining School vastaa vuorialalle erikoistuneiden geologien ja prosessi-insinöörien peruskoulutuksesta ja alan täydennyskoulutuksesta. Oulun yliopisto on alan koulutuksen ja tutkimuksen edelläkävijä. Olemme lähteneet liikkeelle oikeaan aikaan: perustimme vuonna 2005 työryhmän, jossa olivat mukana Geologian tutkimuskeskus, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan liitot ja Oulun yliopisto. Päädyimme verkostoratkaisuun, joka on osoittautunut tehokkaaksi. Olemme rakentaneet kokeellista tutkimusta ja opetusta varten mineraaliteknii- Mineraalitekniikan laboratorion uutta ja vanhaa laitekantaa. Rautaruukilta perityt murskaimet ovat edelleen laboratorion peruskalustoa. kan laboratorion ja olemme nyt saaneet noin miljoona euroa rahoitusta EAKR-ohjelmasta pilottimittakaavaisen rikastamon rakentamiseksi mineralogiseen ja rikastustekniseen tutkimukseen, kertoo Oulu Mining Schoolin johtaja, yli-insinööri Leena Yliniemi. Koulutuksen pohjana aktiivinen tutkimustyö Leena Yliniemi kertoo, että tiedelähtöisen koulutukseen liittyy kiinteästi tutkimustoiminta. Oulu Mining School käyttää hyväkseen geotieteiden luonnontieteellistä pohjaa ja prosessi- ja ympäristötekniikan osaston teknistä osaamista. Tekniikan puolella olemme keskittyneet rikastustekniikkaan eli siihen kuinka maasta kaivetuista mineraaleista saadaan metalleja sisältävät mineraalit mahdollisimman tehokkaasti, taloudellisesti, ympäristöystävällisesti ja energiatehokkaasti irti. Geotieteissä tutkitaan sitä, mistä löytyvät taloudellisesti hyödynnettävät esiintymät. Tutkimme esiintymien mineraalipitoisuuksia ja sisältöjä. Suomen Vuoriklusteri luo perustan strategiselle huippuosaamiselle Oulu Mining School on aktiivisesti mukana kehittämässä vuorialan tutkimusta ja se on allekirjoittanut yhdessä GTK:n, Kiviteollisuusliitto ry:n, Kaivannaisteollisuus ry:n ja Infra ry:n kanssa sopimuksen Suomen Vuoriklusterista. Kansallinen yhteenliittymä luo perustan vuorialan teknologiaohjelmalle ja edelleen strategiselle huippuosaamiselle. Suomen Vuoriklusteri tarjoaa yrityksille, tutkimuslaitoksille, yliopistoille ja korkeakouluille uuden tavan työskennellä yhdessä. Vuoriklusterin tavoitteena on koordinoida Suomessa tehtävää vuorialan tutkimusta ja koulutusta. Tällä hetkellä tärkein tehtävä on osallistua Suomen mineraalistrategian laadintaan, jota toteuttaa Geologian tutkimuskeskus Työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta. Mineraalistrategiatyö aloitettiin viime vuoden vaihteessa ja se valmistuu vuoden lopulla. Oulu Mining School on mukana kehittämässä kaivosalan yritystoimintaa Oulu Mining Schoolin johtaja Leena Yliniemi ja Oulun yliopiston symboli: graniittipallo. Oulu Mining School tekee tiivistä yhteistyötä vuorialalla toimivien yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa. Esimerkkinä voisin mainita kaksi vuotta kestäneen TEKESrahoitteisen hankkeen, jossa sulfidiköyhistä platinaesiintymistä tutkittiin millaisin menetelmin platina saadaan tehokkaasti talteen. Erityisesti tutkimme sitä kuinka hiilidioksidia voidaan käyttää rikastusprosessissa, koska sen on todettu edistävän mineraalien erottumista. Mukana hankkeessa olivat Kevitsa, Nordic Mines ja Outotec. Olemme suunnittelemassa jatkohanketta, johon osallituvat samat yritykset sekä uutena Nortec Minerals. Hanke toteutetaan kiinteässä yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen kanssa. Opiskelijamme ovat saaneet tulevaksi kesäksi erittäin hyvin harjoittelupaikkoja yrityksistä. Yhteistyötä tehdään myös opiskelijoiden lopputöiden aikana, jolloin aiheita saadaan suoraan yrityksistä. Merkittävää on myös se, että olemme saaneet opetukseemme asiantuntijoita alan yrityksistä. Esimerkiksi Talvivaaran kaivoksen Marja Riekkola-Vanhanen on pitänyt erikoisluentoja biorikastuksesta. Suomessa on meneillään merkittäviä kaivoshankkeita. Leena Yliniemi painottaa, että Oulu Mining School haluaa olla voimakkaasti mukana kehittämässä kaivosalan yritystoimintaa, kaivosyhtiöitä ja esiintymien hyödyntämistä. Ensimmäinen seikka on se, että me koulutamme alan tekniikan ja geologian ammattilaisia. Kaivosalan koulutusta on laiminlyöty luvuilta lähtien, kun Suomen kaivokset ajettiin alas. Oulu Mining School on elvyttänyt koulutusta, haluamme olla alan johtava kouluttaja Suomessa ja kansainvälisesti arvostettu koulutusorganisaatio. Olemme mukana tutkimuksessa ja työskentelemme yhdessä yritysten kanssa sekä suoraan että erilaisten projektien kautta. Tietokoneohjattu, luokitteleva suihkumylly edustaa tekniikaltaan alansa huippua.

10 10 YRITYSMAAILMA Oy KATI Ab kokenut malminetsinnän ammattilainen toimii luontoa kunnioittaen Oy KATI Ab on malminetsinnän palveluihin erikoistunut urakointiyhtiö, jonka päätoimialaa ovat timanttikairaukset sekä niihin liittyvät mittaukset. Keräämme kivinäytteitä asiakkaille poraamalla koereikiä kallioperään 1500 metriin saakka. Asiakkaamme käyttävät sitten keräämäämme materiaalia malmien etsintään tai kartoitukseen. Kairausten ohella palveluvalikoimaamme kuuluvat erilaiset mittaukset, jotka selvittävät reiän todellisen kulkusuunnan ja päätepisteen. Näin voidaan paikantaa mahdolliset esiintymät erittäin tarkasti. Reikien paikannuspalvelulla voidaan merkitä reikiä, kertoo Tapani Niskakangas. Niskakangas aloitti KATI:n toimitusjohtajana viime marraskuussa. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus alalta ja aiemmin hän toimi yrityksessä kairauspäällikkönä. Haluamme palvella asiakkaitamme niin hyvin kuin mahdollista ja pysyä alamme edelläkävijöinä, joten kehitämme jatkuvasti palvelujamme, toimintaamme sekä niissä tarvittavia KATI:n alan uusinta teknologiaa edustavat kairausyksiköt on suunniteltu erilaisiin olosuhteisiin. Toisinaan tarvitaan nopeaa liikuteltavuutta vaikeassa maastossa, toisinaan keveyttä helikopterikuljetuksiin, joskus luotettavaa maanalaista työmyyrää. Kuvassa helikopterilla kuljetettava kairauskone Grönlannissa. Vuonna 2007 perustettu Ma- Xam Suomi Oy on osa kansainvälistä MaXam Corp. -konsernia, jolla on siviiliräjähdemarkkinoilla johtava asema Euroopassa. Suomessa toimitamme räjähteitä esimerkiksi Kittilän kaivokselle ja Helsingin kehäratahankkeen kahdelle urakoitsijalle eli Skanskalle ja SRV:lle, kertoo MaXam Suomi Oy:n toimitusjohtaja Juha Niemonen. MaXam on siviiliräjähteiden Euroopan markkinajohtaja MaXam on siviiliräjähteiden MaXam on siviiliräjähteiden Euroopan markkinajohtaja ja maailmassa kolmanneksi suurin. Konsernin oma tuotevalikoima on markkinoiden laajin ja siihen kuuluu esimerkiksi nalleja, erilaisia räjähteitä, esimerkiksi vesigeeli- ja emulsioräjähdysaineita sekä avolouhintaan että maanalaisen käyttöön. erikoislaitteistoja. Ympäristö- ja työturvallisuuskysymykset ovat meille tärkeitä. Kehitämme jatkuvasti syväkairaus- ja mittausmenetelmiä asiakkaiden tarpeiden mukaisesti., hän toteaa. Voimakkaasti kehittyvä yritys mukana Pohjoismaiden merkittävissä kaivoshankkeissa Euroopan markkinajohtaja ja maailmassa kolmanneksi suurin. Konsernin oma tuotevalikoima on markkinoiden laajin ja siihen kuuluu esimerkiksi nalleja, erilaisia räjähteitä, esimerkiksi vesigeeli- ja emulsioräjähdysaineita sekä avolouhintaan että maanalaisen käyttöön. Siviiliräjähteet ovat MaXamin tärkein liiketoiminta-ala. Lisäksi konserni valmistaa ja toimittaa tuotteita puolustusväliteollisuudelle sekä hoitaa aseiden demilitarisointia eli purkaa vanhentuneita sotateollisuustuotteita. Kolmas merkittävä toimiala on metsästyksessä, tarkkuusammunnassa ja ampumaurheilussa käytettävien mm. haulikkojen ja kiväärien patruunoiden valmistus, jossa konserni on maailman suurin valmistaja. Lisäksi MaXam valmistaa erilaisia kemikaaleja ja on mukana ympäristöystävällisen tuulienergian tuotannossa. MaXamilla on yli sata tytäryhtiötä ympäri maailmaa ja konsernilla on toimintaa kaikilla mantereilla, kertoo Juha Niemonen. Tuotteiden lisäksi asiakkaiden käytössä on MaXamin tekninen tuki ja asiantuntemus MaXamin vahvuuksia räjähteiden toimittajana on asiakkaille suunnattu tekninen tuki ja Vuonna 1980 Kalajoella perustettu Oy KATI Ab on voimakkaasti kehittyvä yhtiö, joka työllistää nykyään noin 65 henkilöä. Yrityksen liikevaihto oli vuonna ,7 miljoonaa euroa. Yrityksellä on yli 30 vuoden kokemus vaativissa olosuhteissa suoritettavista kairauksista. KATI:n toiminta-aluetta ovat enimmäkseen Pohjoismaat, mutta yritys on toteuttanut hankkeita myös Virossa ja Marokossa. KATI:n asiakaskunnan muodostavat suuret ja pienet malminetsintä- tai kaivosyritykset, rakennuskiviteollisuus, ympäristötutkimuslaitokset, voimayhtiöt, kunnat, seutukunnat sekä erilaiset julkisen sektorin yhtiöt ja yhteisöt Olemme olleet mukana lähes kaikissa viime aikojen merkittävissä Pohjoismaisissa kaivoshankkeissa kuten Agnico-Eaglen Kittilän kaivoksella, Pahtavaarassa, Kevitsassa, Talvivaaralla, Orivedellä ja Huittisilla. Lisäksi asiakkainamme on runsaasti myös erilaisia malminetsintäyrityksiä, jotka eivät vielä ole kaivoksia avanneet. Kairaustekniikan edelläkävijä KATI:n kairausyksiköissä näkyy vuosikymmenten kokemus ja kenttätyössä hankittu käytännön tietotaito siitä, millaisia koneita äärioloissa tarvitaan. Yrityksen alan uusinta teknologiaa edustavat kairausyksiköt suunniteltu erilaisiin olosuhteisiin. Toisinaan tarvitaan nopeaa liikuteltavuutta vaikeassa maastossa, toisinaan keveyttä helikopterikuljetuksiin, joskus luotettavaa maanalaista työmyyrää. Suunnittelun lähtökohtana ovat tehokkuus, työturvallisuus ja ympäristöystävällisyys. KATI käyttää enimmäkseen Sandvikin valmistamia Onramlaitteita, jotka ovat joko kumitela-alustalle rakennettuja vaunuja tai runko-ohjattavia laitteita. Yrityksellä on käytössään myös kaksi helikopterilla liikuteltavaa kevyttä porauslaitetta. Toimipaikassamme on oma koneistamo ja koneiden valmistushalli, joissa kehitetään uusia menetelmiä, kertoo Niskakangas. Poraustoimintaa luontoa kunnioittaen Tapani Niskakangas kertoo, että KATI on kiinnittänyt suurta huomiota ympäristökysy- neuvontapalvelut. Emme toimita pelkästään räjähteitä vaan asiakkaiden käytössä on myös Ma- Xamin laaja asiantuntemus. Ma- Xam on perustettu 1872 eli yhtiön historia ulottuu Nobelin dynamiittikeksinnön aikoihin saakka. Asiantuntemusta ja kokemusta on kertynyt paljon. MaXam tähtää markkinaosuuden kasvuun MaXam Suomi Oy:n pääkonttori on Kalajoella ja kes- KATI on kiinnittänyt suurta huomiota ympäristökysymyksiin. Yritykselle myönnettiin ensimmäisenä kairausyrityksenä Pohjoismaissa ISO ympäristösertifikaatti vuonna myksiin. Yritykselle myönnettiin ensimmäisenä kairausyrityksenä Pohjoismaissa ISO ympäristösertifikaatti vuonna Malmeja etsitään usein maailman koskemattomilta kolkilta, joilla operoitaessa tarvitaan paitsi rautaista ammattitaitoa, myös luonnon ymmärtämistä ja kunnioittamista. Ne ovat meille kaiken toimintamme kulmakiviä. KATI-kairausyksiköt jättävät erittäin vähäisiä jälkiä maastoon. Reiän valmistuttua kairauspaikat siistitään ja kaikissa koneissa käytetään vain biohajoavia hydrauliöljyjä. Kairauskoneissa on vakiovarusteena öljyntorjuntakalusto. Polttoaineiden kuljetukseen teillä ja maastossa on kiinnitetty erityistä huomiota. Ympäristöjärjestelmään kuuluu myös kaiken työmailla syntyvän jätteen lajittelu ja kuljetus toimipisteeseemme Rautioon, josta se lähtee asianmukaiseen jatkokäsittelyyn. Kaikki kierrätykseen kelpaava materiaali toimitetaan uusiokäyttöön. Luonnonsuojelu lähtee kuitenkin ihmisistä, joten kehitämme työntekijöidemme ympäristöosaamista säännöllisillä koulutuksilla. Ympäristökysymykset ovat tärkeitä sekä meille että asiakkaillemme, joten teemme kaikkemme, että jättämämme ympäristöjälki olisi mahdollisimman pieni ja pystymme toiminnallamme ennalta ehkäisemään ympäristövahinkoja. Det Norske Veritas auditoi ja valvoo toimintaamme säännöllisesti. Koulutamme ammattilaisemme itse Niskakangas toteaa, että ammattitaitoinen, työhön ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutunut henkilöstö on KATI:n tärkeä voimavara Kairaustöihin ei juuri anneta Suomessa koulutusta. Me koulutamme ammattilaisemme itse. Osaavaksi kairaajaksi opitaan työssä, kisällistä mestariksi -periaatteella. Työntekijämme saavat säännöllisesti koulutusta työturvallisuus-, tulityö-, ensiapu- ja ympäristöasioissa. Tärkeintä on kuitenkin ammattimainen asenne, jolla mennään vaikka läpi harmaan kiven. Meidän alallamme kirjaimellisesti. MaXam Suomi Oy vastaa Agnico-Eaglen Kittilän kaivoksen panostus- ja räjäytystyöstä MaXam on suuri kansainvälinen räjähdealan yritys, joka vastaa Agnico-Eaglen Kittilän kaivoksen avolouhoksen ja maanalaisen kaivoksen räjähdetoimituksista. MaXam on kansainvälinen räjähdealan yritys, joka vastaa Agnico-Eaglen Kittilän kaivoksen avolouhoksen ja maanalaisen kaivoksen räjähdetoimituksista. kusräjähdysainevarasto Ylitorniolla. Helsingissä toimii räjähdysaineiden myynti- ja jakelutoimipaikka. Kittilässä MaXamilla on räjähdysainematriisitehdas ja räjähdysainevarastot sekä Rioflex vesigeeliräjähdysaineen pumppausauto. Tarkoituksemme on laajentaa MaXamin toimintaa Suomessa ja päästä mukaan Suomessa suunnitteilla oleviin merkittäviin kaivoshankkeisiin. Työskentelemme voimakkaasti markkinaosuuden kasvattamiseksi. Suomen räjähdysainemarkkinoilla on ollut puutetta kilpailusta ja MaXamin myötä asiakkailla on nyt aiempaa enemmän vaihtoehtoja, toteaa Juha Niemonen. Yhteystiedot: MaXam Suomi Oy Takkavihtantie 8, KALAJOKI Puhelin

11 YRITYSMAAILMA 11 Pohjois-Karjalan Aikuisopiston Kivitekniikkatiimi panostaa vahvasti kaivannaisalalle Pohjois-Karjalan Aikuisopisto pyrkii kaivannaisalan kehittämiseen yhteistyössä alan yritysten kanssa, kertoo tiimikoordinaattori Harri Mikkonen Pohjois-Karjalan aikuisopiston Kivitekniikkatiimistä. Kivitekniikkatiimi toimii Outokummussa ja järjestää erilaisia kivi- ja kaivannaisalaan liittyviä koulutuksia. Tällaisia ovat mm. Kaivosalan perustutkinto, Kivimiehen ja Kaivosalan ammattitutkinnot sekä Maanrakennusalan ammattitutkinto. Koulutukset kiinnostavat Kivi ja kaivannaisala kiinnostaa Pohjois-Karjalan Aikuisopistoon hakevia. Erityisesti louhintatekniikkaan, joka valmistaa maanrakennusalan ammattitutkintoon, hakijoita on ollut runsaasti. Viimeisimpään, maaliskuussa aloitettuun koulutukseen hakijoita oli yli 60. Panostajakursseja on järjestetty vuosittain neljästä viiteen, aloitukset ovat tasaisesti pitkin vuotta. Seuraava louhintatekniikan koulutus on suunniteltu aloitettavaksi syksyllä Ylipanostajan kursseja järjestetään yleensä yksi tai kaksi vuodessa, seuraavan kurssin alkamisajankohdat ilmoitetaan Pohjois-Karjalan Aikuisopiston internet-sivuilla ja yleensä myös työhallinnon mol.fi sivuilla. Myös panostajien kertauskoulutuksia järjestetään 2-3 vuodessa. Täsmäkoulutusta yrityksille Pohjois-Karjalan Aikuisopisto tarjoaa koulutusta myös yritysten henkilöstölle. Uusia koulutuksia aloitetaan aina tarpeen mukaan. Lisäkoulutuksena on mahdollisuus työn ohessa suorittaa kivimiehen-, maarakennusalan tai kaivosalan ammattitutkinto. Kaivosalan perustutkinto on myös mahdollista suorittaa joko Outokummussa tai sitten sujuvasti työn ohessa. Myös oppisopimuskoulutus tarjoaa yrityksille hyvän väylän kouluttaa henkilöstöään. Monelle opiskelijalle se on sopivan joustava vaihtoehto koulunpenkillä istumisen sijaan. Oppisopimuksia on varsinkin maanrakennusja kaivosalalle. Aikuisopiston kivitekniikkatiimi tekee yhteistyötä muun muassa Pyhäsalmen kaivoksen, Talvivaaran kaivoksen, Nordkalkin ja nyt erityisesti Endomines Oy:n kanssa. Endomines Oy:n kaivos Ilomantsin Pampalossa toimii koulutusympäristönä, jossa Pohjois-Karjalan Aikuisopiston koneet ovat toiminnassa todellisessa ympäristössä. Myös muut kaivostoiminnan tehtävät on mahdollista kouluttaa kultakaivoksen olosuhteissa. Kivitekniikkatiimi järjestää suoraan yritysten tarpeisiin suunnattuja rekrykoulutuksia. Koulutusten sisällöt ja kestot suunnitellaan joustavasti yhdessä yritysten kanssa. Rekrykoulutukset ovat nykyään suosittuja ja yrityksille ne ovat varsin edullisia koska valtion osuus kustannuksista on 70 prosenttia. Rekrykoulutukset räätälöidään tapauskohtaisesti kunkin yrityksen tarpeisiin. Olemme kouluttaneet esimerkiksi Talvivaaran kaivokselle louhosporareita. Talvivaara Oy:lle järjestettävä louhosporarikoulutus on meille jo kolmas ja koulutimme aikanaan sinne myös murskausoperaattoreita, kertoo Harri Mikkonen. Kalliorakentajia yritysten rekrykoulutuksena Kivitekniikkatiimi järjestää myös kalliorakentajan koulutusta. Kalliorakentajan koulutus toteutetaan yritysten rekrykoulutuksena. Sen toteutuksessa on ollut mukana tähän asti viisi Suomen suurinta kalliorakennusyhtiötä (Skanska Infra Oy, Lemminkäinen Infra Oy, SRV Toimitilat Oy, Kalliorakennus Yhtiöt Oy ja YIT Rakennus Oy), joille on tähän mennessä koulutettu yli 100 uutta työntekijää. Viimeisimpään koulutukseen, joka alkaa toukokuussa, haki yli 70 henkilöä. Seuraava kalliorakentajakoulutus on suunniteltu alkavaksi 2010 marraskuussa. Koulutuksia ympäri Suomea Outokummussa on järjestetty panostamisen ja louhintatekniikan koulutuksia 1980-luvun alusta saakka. Nykyään Kivitekniikkatiimi toimii koko valtakunnan alueella ja järjestää koulutusta yrityksille ympäri Suomea. Muilla Suomessa toimivilla oppilaitoksilla ei ole sellaista kalustoa kuin meillä, joten koulutusedellytyksemme ovat erittäin hyvät. Kaivannaisteollisuuden osaamispalvelut-hanke Kaivannaisalalla tullaan tarvitsemaan päteviä ammattilaisia. Meneillään on merkittäviä kaivoshankkeita kuten Kevitsa, Pajala-Kolari sekä Raahen Laivakangas. Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa on myös suunnitteilla kaivoksia, mm. Kylylahti Polvijärvellä ja Taivaljärvi Sotkamossa. Pohjois-Karjalan Aikuisopisto hallinnoi ja toteuttaa Kaivannaisteollisuuden osaamispalvelut-hanketta, jonka kehittämis- ja investointiosio ajoittuu Kyseessä on noin 2,15 miljoonan euron hanke, jonka rahoittajina toimivat Itä-Suomen ELY -keskus ja Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, Euroopan sosiaalirahasto, Euroopan aluekehitysrahasto, kunnat ja yritykset. Hankkeen kohderyhmänä ovat kaivannaisalan yritykset, niiden työntekijät, alan koulutusorganisaatiot, alan opetushenkilöstö ja muut työntekijät. Hankkeen tavoitteena on uuden, taloudellisesti kannattavan palvelukonseptin luominen kai- Kaivannaisteollisuuden osaamispalvelut-hankkeessa kehitetään koulutusta ja investoidaan uusin koneisiin ja laitteisiin. Kuvassa sähköhydraulinen tunnelinporauslaite, jolla tehdään tunnelissa porareiät ns. perään, jotka sitten panostetaan irtoräjähdysaineella tuon panostusajoneuvon avulla. vannaisteollisuuden koulutus- ja kehitys- ja tutkimustarpeisiin. Tavoitteena on kaivannaisteollisuuden erityistarpeita tukeva palveluverkosto, jonka keskeisiä osia ovat Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun, Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymän, Suomen Kivikeskuksen ja Geologisen tutkimuskeskuksen muodostama kehitysympäristö. Hankkeessa kehitetään koulutusta ja investoidaan uusin koneisiin ja laitteisiin. investointiosion myötä aikuisopistoon pystyttiin hankkimaan erilaisia kaivoskoneita, kuten tunnelinporauslaite ja maanalaisen kaivostoiminnan koulutukseen tarkoitettu panostusalusta, kertoo hankkeen projektipäällikkönä toimiva Harri Mikkonen. Hanke pyrkii myös parantamaan kivi- ja kaivannaisalan koulututusta vastaamaan paremmin yritysten tarpeita. Hankkeen osatoteuttajana on Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja olemme yhdessä aloittamassa ensi syksynä kaivosalan työnjohtajakoulutusta. Täydennyskoulutuksen kesto on kahdeksan kuukautta ja se toteutetaan monimuotokoulutuksena. Kaivosyhtiöt ovat ilmoittaneet, että tarvetta tällaiselle koulutukselle on ja koulutussisällöt on suunniteltu yhteistyössä niiden kanssa. Maanalaisen kaivostoiminnan koulutukseen tarkoitettu panostusalusta. Koneiden käyttöä koulutetaan Pampalon kultakaivoksella.

12 12 YRITYSMAAILMA Arctic Drilling Company ltd on kairausurakoinnin edelläkävijä ja laitetoimittaja Arctic Drilling Company on vuonna 2004 perustettu malmien etsintään erikoistunut yritys. ADC-kairauslaitteistoja on ollut käytössä yli viisi vuotta ja asiakkaat ovat vakuuttuneet maanpäälliseen ja maanalaiseen kairaukseen tarkoitettujen wireline-periaatteella toimivien kairauslaitteistojen korkeasta laadusta ja kehittyneestä tekniikasta. Kairauslaitteet rakennetaan kumitelaalustan päälle. Yhtiön valmistamissa CE-sertifioiduissa kairauslaitteistoissa käytetään alan johtavien yritysten valmistamia komponentteja. Teemme eri kaivosyhtiöille kairausurakointia ja laitteillamme on saavutettu hyviä tuloksia. Olemme kairanneet Pohjois-Suomessa yli 1200 metriä pitkiä reikiä ja asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä, kertoo toimitusjohtaja Timo Kämäräinen Menestyksen pohjana voimakas tuotekehitystyö Arctic Drilling Company on panostanut voimakkaasti tuotekehitykseen. Yrityksen tavoitteena on valmistaa tehokkaita, luotettavia ja ympäristöystävällisiä koekairauslaitteistoja mihin ilmastollisiin olosuhteisiin tahansa. Valmistamme erilaisia kairauslaitteita sekä oman urakoinnin käyttöön että ulkopuolisille asiakkaille. Laitteiden toimivuus perustuu omassa urakoinnissa saatuihin kokemuksiin. Tiedämme millaiset laitteet käytännön työssä toimivat. Jatkuva tuotekehitystyöllä voidaan varmistaa, että asiakkaamme saavat käyttöönsä huipputekniikkaa myös tulevaisuudessa. Tulemme laajentamaan yrityksen toimintaa, kehittämään laitteita edelleen ja parantamaan kilpailukykyämme. Asiakkaillemme on tärkeää, että kairasydännäytteet ovat edustavia ja niitä tulee haluttu määrä sovitussa ajassa. Meidän tehtävämme on pitää huolta siitä, että koneet pelaavat ja homma toimii. Ympäristövastuullinen yritys Arctic Drilling Company kantaa vastuunsa ympäristöstä. ADC:n maanpäälliset kaira- Arctic Drilling Company on vuonna 2004 perustettu malmien etsintään erikoistunut yritys. ADC-kairauslaitteistoja on ollut käytössä yli viisi vuotta ja asiakkaat ovat vakuuttuneet maanpäälliseen ja maanalaiseen kairaukseen tarkoitettujen wireline-periaatteella toimivien kairauslaitteistojen korkeasta laadusta ja kehittyneestä tekniikasta. Arctic Drilling Companyn suunnittelemat ja valmistamat kairakoneet ovat käyttäjäystävällisiä ja luontoa säästäviä. Kumitela-alustaiset laitteet jättävät luontoon erittäin vähän jälkiä. uslaitteistot on varustettu öljypohjan suojapanssareilla, jotka ehkäisevät öljyvuodoista johtuvat ympäristövahingot. Suunnittelemamme ja valmistamamme kairakoneet ovat käyttäjäystävällisiä ja luontoa säästäviä. Kumitela-alustaiset laitteet jättävät luontoon erittäin vähän jälkiä. Yhteistyötä johtavien kaivosyritysten kanssa Arctic Drilling Company asiakaskuntaan kuuluu merkittäviä kaivosalan yrityksiä kuten Agnico Eagle Finland, Gold Fields Arctic Platinum, Kevitsa Mining, Lappland Goldminers ja Talvivaara Mining Company. Olemme olleet mukana Agnico Eaglen Kittilän kultakaivoksen malminetsintähankkeissa ja nykyään osallistumme myös tuotantokairauksiin. Kittilässä toimii Euroopan suurin kultakaivos ja se on meille tärkeä hanke, kertoo yrityksen perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Juha Säärelä Talvivaaran kaivos osti meiltä noin vuosi sitten kairaus- ja putkensiirtokoneen kairatarvikkeineen avaimet käteen periaatteella ja lopputulos oli toimiva. He olivat kokonaistoimitukseemme erittäin tyytyväisiä. Boart Longyearin kairaustarvikkeiden edustaja Suomessa Arctic Drilling Company on tämän vuoden alusta toiminut Boart Longyearin kairaustarvikkeiden edustajana ja maahantuojana Suomessa. Tuotevalikoimaan kuuluu mm. kaira- ja poratarvikkeita ja kairauskoneita. Boart Longyear on alan johtavia valmistajia maailmassa. Heillä on mm. yli 1200 erilaista kairakonetta. Kairakoneet tehdään Australiassa ja tarvikkeet Kanadassa, kertoo Boart Longyear tuotteiden jakelusta vastaava Petri Naakka. Maaperätutkimukset tkimukset Kallioporaukset RC-poraukset Soijaporaukset Louhintaporaukset Räjäytykset Tyhjennyspumppaukset Kallionpesut Ota yhteyttä! Ketoranta 11, Sattanen Lenni Mäcklin Jukka Manninen Janne Simontaival

13 YRITYSMAAILMA 13 Northland Exploration Finland Oy tarjoaa tärkeää tietoa asiakkailleen ja osakkailleen Northlandin toimintaperiaatteena pidetään tutkimuksia, kehitysprojekteja ja yhteistä kehitystoimintaa koskevan oikea-aikaisen ja relevantin tiedon tarjoamista asiakkaille ja osakkaille. Tavoitteena on sallia/hyväksyä/myöntää/varautua (useita merkityksiä) olemassa olevat ja potentiaaliset rahoittajat, jotka määräävät tarkan arvon yrityksen osuuksista ja tekevät tiedotettuja päätöksiä sijoituksistaan yhtiöön. Lehdistöjulkaisuissa, talousraporteissa, esityksissä ja rahoittajatapaamisissa tavoitteena on tarjota tasapuolista, mahdollisimman täydellistä ja tarkkaa tietoa osakkaille, tiedotusvälineille ja muille kiinnostuneille tahoille. Mistä löytää sinua kiinnostava tieto? Yritämme vastata yleisimmin esitettyihin kysymyksiin, mitä meiltä on kysytty Northlandista webb-sivuillamme. -Saadaksesi perusinformaatiota rakenteestamme ja arvioinnistamme, tutustu Stock Infon webbisivuille ja Share Structurewebbisivuille. Olemme myös listautuneet Top 20 European Shareholders (Euroopan 20 parasta osakasta)-listalle, jonka on koonnut VPS Norjassa. -Tutustu News (uutiset)-osastoon, jossa kommentoidaan viimeaikaisia kehitysaskeleita kansainvälisillä markkinoilla sekä omille Related Websites (äskeiseen liittyvä webbisivu)-sivuillemme, jonne olemme koonneet valikoiman hyödyllisiä linkkejä muille hyödyllisille webbisivuille, jotka mahdollisesti auttavat sinua taustatiedon hankkimisessa. Tekninen tieto tutkimuksista ja kehitysohjelmista Ruotsissa ja Suomessa on löydettävissä Projects-sivuilta (projektit-sivulta). Viimeaikaiset itselliset Northlandin tutkimukset ovat listattuna Analyst Coverage-sivuilla. - Yhtiö-osasto kertoo sinulle hallinnosta, johtokunnan toiminnasta ja ammattitaitoisista henkilöistä. Tarjoamme myös lyhyen selityksen N :sta (mikä lienee?) ja sen merkityksestä yritykselle kuten Northlandille. Täysi lista ragulatiivisesta kirjaamisesta, uutisista ja rahataloudesta ulottuu vuoteen 1998, kun vierailet SEDAR-arkistossa. - Toisinaan postitamme päivitetyn kopion yhtiöjärjestyksestä. Jos olet kiinnostunut tapaamaan vanhempaa johtajistoa henkilökohtaisesti, löydät Events (tapahtumat)-sivuilta tietoa kokouksista, joihin osallistumme lähitulevaisuudessa. - Lopuksi, jos et edelleenkään löytänyt haluamaasi, ota yhteyttä meihin. Public Relations and Press Contact Please call to reach - Jonas Lundström, Director, Corporate Communications Niclas Dahlström, Community Relations Specialist - Sweden Janne Kyro, Community Relations Specialist - Finland

14 14 YRITYSMAAILMA Viprock Oy Kalliopuolen urakoihin erikoistuneella yrityksellä on 20 vuoden kokemus alalta Suomessa ja Ruotsissa. Urakat ovat käsittäneet mm. rautatie-, tie-, voimalaitos- ja kaivoshankkeita. Yritys toteuttaa louhinnat, louheenkäsittelyt ja maansiirrot, käsittäen lastauksen, ajon ja murskaustoiminnan. Toimintaan kuuluu lisäksi ruiskubetonoinnit, injektoinnit ja ankkurointityöt. Yrityksen kalusto koostuu poravaunuista, dumppereista ja kaivin- sekä pyöräkoneista. -Erityisesti meitä kiinnostavat kaivoskohteet Suomessa ja Ruotsissa sekä Ruotsin puolella suunnitteilla olevat rautatie- ja patohankkeet. Pienempiäkin kohteita toki tehdään, toimitusjohtaja Tarmo Vipusaari toteaa. Injektoinnit ja ruiskubetonoinnit Viprock Oy toteuttaa louhinnan lisäksi myös injektointi- ja ruiskubetonointi- sekä ankkurointitöitä. Kyseisillä menetelmillä tehdään niin korjaus, kuin uudisrakentamistakin. Kallioankkureilla voidaan vahvistaa kalliorakenteita, mutta niillä myös kiinnitetään betonirakenteita. Etupäässä menetelmää käytetään voimalaitoksissa ja tunneleissa. -Ruiskubetonoinnilla voidaan tehdä esimerkiksi perustusten vahvistamisprojekteja sekä työmaa-/rakennusaikaisia tukiseiniä. Ruiskubetoni on tavallista betonia huomattavasti kestävämpää. Ruiskuttamalla saadaan tiivis ja kestävä pinta. Ruiskubetonissa voidaan käyttää metalli- tai muovikuituja seassa, jolloin siitä saadaan vieläkin kestävämpää, Vipusaari kertoo. Notkea kumppani Yrityksen osaamiseen luottavat lukuisat suuret toimijat, kuten suuret kaivosyhtiöt, VR, Puolustushallinto sekä lukuisat julkiset rakennuttajat. - Kaltaisemme pienempi yritys on monessa tilanteessa joustavampi kumppani kuin alan suuremmat toimijat. Meillä on todella pitkä kokemus alalta. Itse olen koulutukseltani vuoriteknikko. Ennen oman yrityksen perustamista Vipusaarelle ehti kertyä alan työkokemusta vieraan palveluksessa yli kymmenen vuotta. Suomi kaivostoiminnan kärkimaita -Jos ajatellaan Lapin kaivostoimintaa, seuraavan 10 vuoden aikana siellä tulee aloittamaan useita kaivoksia. Aiemmin tällaiseen toimintaan ei ole ollut riittävästi pääomia. Suomi on muutenkin otollinen maaperä, koska täällä on hyvin vähän ns. maariskejä: sotia/sisäisiä selkkauksia jne. Olemme hyvin kehittynyt eurooppalainen maa, jolla on hyvä infrastruktuuri. Pohjoismaat ovat Euroopan ykkösiä kaivosteollisuudessa sekä viestintä-/turvallisuusasioissa, Vipusaari muistuttaa. Yhteystiedot: Viprock Oy Urheilukatu Ravaniemi puh tarmo.vipusaari@viprock.fi Vapaata kuormatilaa Oulu - Rovaniemi - Ivalo 50v Kuljetus- ja konepalvelu Hilli Ky Rahtikuljetukset Konepalvelu- lumi- maatyöt IVALO hillit@ukolo.fi

15 YRITYSMAAILMA 15 Maanrakennus Jorma Rousu Oy on kaivosteollisuuden yhteistyökumppani Kittilän Sirkassa toimiva Maanrakennus Jorma Rousu Oy on kokenut ja monipuolinen maanrakennusyritys, joka tunnetaan myös kaivosteollisuuden yhteistyökumppanina. Jorma Rousu perusti yrityksen Tällä hetkellä työskentelee 12 ammattilaista. Olemme olleet toteuttamassa monenlaisia maanrakennustöitä Pohjois-Suomessa. Kokemuksen myötä meille on syntynyt selkeä käsitys siitä kuinka maarakennushankkeita kannattaa toteuttaa. Maarakennusalalla yritys menestyy sitkeällä työnteolla. Kokemus, ammattitaito, sopiva kalusto ja kohtuullinen hintataso ovat keskeisiä kilpailutekijöitä. Asiakkaat arvostavat työn laatua ja luotettavuutta. Se mikä luvataan, myös pidetään ja työt tehdään kunnolla, toteaa toimitusjohtaja Jorma Rousu. Kittilän kaivokselle monipuolisia maanrakennustöitä Maanrakennus Jorma Rousu Oy on ollut toteuttamassa kaivosteollisuudelle monenlaisia maanrakennushankkeita. Olemme tehneet Agnico- Eaglen Kittilän kaivoksen kanssa yhteistyötä yli kolme vuotta. Viime aikoina yritystä ovat työllistäneet mm rikastehiekkalinjat, putkilinjat sekä vedenottamoiden, pumppaamoiden ja saostusaltaiden maanrakennustyöt. Kaivoksella tehtävä työ ei juuri poikkea normaaleista maanrakennustöistä, mutta toki heillä on omat käytäntönsä ja turvallisuusvaatimuksensa. Myös Rovaniemellä meillä on nyt töissä yksi pyöräkone, joka lastaa Napapiirin Kuljetus Oy:lle erilaisia maa-aineksia. Maanrakennuksen näkymät varsin positiiviset Jorma Rousu arvioi, että maanrakennuksen näkymät Pohjois-Suomessa ovat varsin myönteiset. Varsinkin kaivospuolella on tulossa merkittäviä hankkeita ja kalustoa tarvitaan paljon. Kevitsan, Kolarin ja Soklin kaivoshankkeet tarjoavat toteutuessaan paljon mahdollisuuksia koko maanrakennusalaa ajatellen. Kaivostoiminnassa on meneillään positiivinen vire. Toivoa sopii, että hankkeet toteutuvat suunnitellulla tavalla. Monipuolinen kalusto sopii erilaisiin maarakennustöihin Yhtiön monipuoliseen maanrakennuskalustoon kuuluu 14 koneyksikköä: esimerkiksi pusku- ja kaivinkoneita, pyöräkoneita ja dumppereita Kalustomme soveltuu hyvin monenlaisiin maarakennustöihin, kertoo Jorma Rousu. Maanrakennusalalla tarvitaan päteviä ammattilaisia Jorma Rousu toteaa että maarakennusalalla alkaa olla Pohjois- Suomessa puutetta ammattitaitoisesta työvoimasta. Osaavia nuoria tarvitaan ja alan koulutukseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Ikävä kyllä päteviä ammattilaisia on alalle hankala saada. Työvoimapula alkaa olla vakava ongelma alan yrityksissä. Maarakennusalalla vaaditaan monipuolista osaamista. Alan pitää kiinnostaa tosissaan, ammattilainen hallitsee modernit koneet ja pystyy itsenäiseen ja oma-aloitteeseen työhön. Kokemus on maanrakennustöissä erittäin tärkeää, varsinkin kaivinkoneiden kuljettajilta vaaditaan parin kolmen vuoden työkokemus, ennen kuin uusi kuljettaja on täysi ammattilainen. Ei työntekijöitä voi olla neuvomassa, joka päivä, pitää pystyä itsenäiseen työskentelyyn. Insinööritoimisto Telepolar 30 vuotta palvelun ammattitaitoa Telepolar on profiloitunut palvelun ammattitaitoon. Kun muut ovat nostaneet ongelmien edessä kädet pystyyn, asiakkaat tulevat meille. Emme kaihda hankaliakaan tehtäviä, pysyttelemme teknisen kehityksen eturivissä ja pidämme huolta henkilökuntamme korkeasta osaamisen tasosta. Näillä eväillä yritys on tähän asti menestynyt ja uskon, että näin tulee olemaan jatkossakin, kertoo myymäläpäällikkö Arto Veijovaara. Uudistetut toimitilat parantavat toimintaedellytyksiä Kemissä toimiva elektroniikan huoltopalveluihin ja elektroniikkatuotteiden myyntiin erikoistunut Insinööritoimisto Telepolar täytti tänä vuonna 30 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi yritys uudisti toimitilansa Keskuspuistonkatu 30:ssa ja laajensi tuotevalikoimaansa. Uudistetun myymälän avajaisia vietettiin huhtikuun lopulla. Autoradiopuhelinten eli arppien korjaamisesta toiminta lähti 30 vuotta sitten liikkeelle. Ajan myötä toiminta laajeni NMT- ja GSM-puolelle ja nykyäänkin Nokian matkapuhelinten ja matkapuhelintarvikkeiden myynti ja huolto ovat keskeinen osa toimintaamme. Yrityksen toimintaan kuuluvat myös Sunwindin aurinkopaneeleiden myynti, ASUS:n kannettavat tietokoneet, tulostimet, ATK-tarvikkeet, Sanyon videokamerat ja valvontalaitteet, GPSlaitteet, VHF-radiot ja LA-puhelimet. Telepolarissa työskentelee 24 ammattilaista. Suurin osa asiakkaista tulee Kemi-Tornion alueelta. Kattava Nokian matkapuhelinten valikoima ja toimiva huolto Nokian matkapuhelimet ovat yksi Telepolarin pääartikkeleista ja asiakaspalveluun panostetaan paljon. Valikoimaan kuuluu yli 50 eri mallia, joten varastosta löytyy puhelin jokaiseen tarpeeseen. Nokian peruspuhelimia myydään edelleen paljon. Myös kosketusnäytöllä varustetut N 900 ja N 97-mallit ovat nykyään varsin kysyttyjä. Nuoriso suosii nykyään Nokian musiikkipuhelimia. Yrityskäytössä Nokian E- sarjan laitteita käytetään paljon. Olemme kiinnittäneet paljon huomiota yritysasiakkaiden palveluun. Kun yrittäjä tulee liikkeeseen, etsimme hänelle sopivan kokonaisratkaisun: vanhan puhelimen tiedot siirretään uuteen, sähköpostit ja multimediaviestit laitetaan kuntoon, samalla voidaan hoitaa liittymäasiat ja varmuuskopiointi. Palveluumme kuuluu myös Nokian matkapuhelinten huolto, ei ole väliä mistä se on ostettu. Senioripuhelimista suosituimpia ovat Emporian laitteet, jotka ovat ikäihmisten tarpeisiin suunniteltuja ja toteutettuja selkeitä ja helppokäyttöisiä puhelimia. Niissä on mm. riittävän isot näppäimet sekä isolla näytöllä kookkaat selkeälukuiset numerot ja tekstit. Ammattielektroniikkahuolto tärkeä osa toimintaa Telepolar on profiloitunut palvelun ammattitaitoon., kertovat myymäläpäällikkö Arto Veijovaara ja Anne Sotisaari. Ammattielektroniikkahuolto on olennainen osa Telepolarin toimintaa. Asiakaskuntaa on ympäri Suomea. Meille tulee huoltoon laitteita erityyppisistä yrityksistä, leipomoista kaivosyhtiöihin. Olemme keskittyneet nimenomaan ammattikäyttöön tarkoitettujen laitteiden huoltoon. Yritysasiakkaat arvostavat nopeaa, joustavaa ja luotettavaa toimintaa. Myös paikallinen osaaminen on tärkeä seikka. Videovalvontalaitteita eri käyttötarkoituksiin Telepolar toimittaa videovalvontalaitteita mm. yritysten toimitiloihin, tehdaslaitoksiin, julkisiin kiinteistöihin ja myös yksityisasiakkaille. Valvontalaitteistot ovat yleistyneet sekä yrityksissä että julkisella puolella: esimerkiksi koulut, päiväkodit ja virastot haluavat ulko- ja sisävalvontalaitteita. Kun ilkivaltaa voidaan videovalvontalaitteilla vähentää, ne maksavat itsensä nopeasti takaisin. Yksityiset ihmiset haluavat suojata esimerkiksi vapaa-ajan asuntojaan. Turvallisuuslaitteissa on nykyään paljon valinnanvaraa, joten kannattaa ottaa yhteyttä asiantuntijaliikkeeseen. Etsimme yhdessä kuhunkin kohteeseen sopivimmat laitteet ja järjestelmät. Sunwindin aurinkopaneelit uusi suosittu tuoteryhmä Uutena tuoteryhmänä Telepolar on ryhtynyt myymään Sunwindin aurinkopaneeleja. Uusiutuvat, saasteettomat energianlähteet kiinnostavat asiakkaita. Aurinkopaneeleita käytetään esimerkiksi kesämökeillä, veneissä ja asuntovaunuissa. Sunwind on erikoistunut mökkien, asuntoautojen ja veneiden energiaratkaisuihin ja mukavuustuotteisiin. Alallaan se on Pohjoismaissa johtava yritys. Sunwind valmistaa laadukkaita, takuuvarmoja tuotteita ja siksi me teemme heidän kanssaan yhteistyötä. Kemissä toimiva Insinööritoimisto Telepolar täytti tänä vuonna 30 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi yritys uudisti toimitilansa Keskuspuistokatu 30:ssa ja laajensi tuotevalikoimaansa. Uudistetun myymälän avajaisia vietettiin huhtikuun lopulla.

16 16 YRITYSMAAILMA Vuosisadan tulevaisuudennäkymät Kemissä katsotaan luottavaisesti tulevaisuuteen Kemi on Lapin huomattavin teollisuus- ja satamakaupunki, joka on kehittynyt myös maakunnalliseksi koulu- ja palvelukeskukseksi. Kemistä on kehkeytynyt myös merkittävä teknologia- ja matkailukaupunki, jonka Lumilinna ja jäänmurtaja Sampo tunnetaan maailmallakin. Taantumasta huolimatta Kemissä katsotaan tulevaisuuteen luottavaisesti ja suurin odotuksin, sillä näkymät ovat harvinaisen positiiviset. Lapissa on vireillä useita mittavia kaivos- ja energiahankkeita. Myös Kemin kaupungilla on omat hankkeensa elinkeinoelämän eteenpäin viemiseksi. Hallinnollisella puolella Kemin merkittävin ajankohtainen hanke on meneillään oleva kuntajakoselvitys, johon osallistuvat kaikki alueen viisi kuntaa. Hankkeen aikana selvitetään kuntien yhdistämismahdollisuudet ja mahdollinen uuden kunnan perustaminen, kertoo kaupunginjohtaja Ossi Repo. Ajankohtaisista asioista tärkein on Revon mukaan kuitenkin uusien työpaikkojen saaminen. Kemissäkin kärsitään työttömyydestä, mutta tilanteeseen on odotettavissa parannusta. Toiveet ovat korkealla, sillä meillä on nyt vuosisadan tulevaisuudennäkymät. Suomen investoinnit ovat kääntymässä etelästä ja pohjoiseen. Sen eteen on ponnisteltu pitkäjänteisesti ja voimallisesti, ja työ alkaa nyt tuottaa tulosta. Näköpiirissä on useita isoja hankkeita, jotka tarjoavat runsaasti uusia työllistymismahdollisuuksia. Kaivoshankkeet hyödyttävät Kemin Satamaa, sillä malmit on saatava maailmalle. Kolari-Pajala -rautakaivoshanke etenee suunnitelmien mukaan, ja Outokumpu investoi ferrokromin tuotannon laajentamiseen. Kevitsan avaamisestakin on päätetty. Myös ydinvoimalahanke on vireillä. Hallitus on esittänyt kahden ydinvoimalan rakentamista. Toisen ydinvoimalan sijaintipaikaksi tulee joko Simo tai Pyhäjoki. Jos Fennovoiman ydinvoimalan sijoituspaikaksi tulee Simo, asialla on iso merkitys koko alueelle. Kyseessä on noin viiden miljoonan euron investointi. Hanke työllistäisi rakennusaikana useita tuhansia henkilöitä, ja valmistumisen jälkeenkin työpaikkoja olisi noin 500, Repo selvittää. Suomi on EU:n myötä sitoutunut siihen, että vuoteen 2020 mennessä noin 20 prosenttia liikenteen polttoaineista on biopolttoaineita. Tämä tarkoittaa biodieselin tuotannon käynnistämistä. Vapon biodieseltehdashankkeen ympäristöselvityksen tekeminen onkin aloitettu. Tehtaalle odotetaan tulevan 100 työpaikkaa. Vireillä on myös YIT:n ja Kemin kaupungin yhteinen Sariushanke, joka toteutuessaan tarjoaa yli 300 uutta työpaikkaa. Suunnitelmien mukaan Kemin ydinkeskustaan meren rantaan on tulossa 200 huoneen tornihotelli, jossa on tilaa sekä kylpylälle, wellness-palveluille että tapahtumien järjestämiseen. Kokonaisuuteen on tarkoitus tehdä myös huoneistohotelli, jossa on chalets-tyyppisiä huoneistoja. Hankkeeseen liittyy lisäksi 300 uuden asunnon rakentaminen Kemin keskustaan, Repo valottaa. Metsäteollisuuden murroksesta lähes kuivin jaloin Metsäteollisuuden murroksesta on kaupunginjohtajan mukaan selvitty lähes kuivin jaloin. Stora Enso ja Metsä-Botnia ovat iskussa. Stora Enson satama on viimeisen päälle kunnossa ja Metsä-Botnia on käynnistämässä 40 miljoonan euron investointia. Tästä kaikesta on seurannut se, että Kemissä on selvitty taantumasta yleisesti ottaen varsin vähin vaurioin. Positiivinen vire näkyy siinäkin, että Kemin väestön väheneminen on tyrehtynyt. Energinen toimintaympäristö yrityksille Erinomaisen sijaintinsa sekä osaavan työvoiman ansiosta Kemi on energinen toimintaympäristö yrityksille. Myös asuinympäristönä merellinen kaupunki on kilpailukykyinen. Koulutustarjonta on monipuolista ja laadukasta. Koulutuspalveluja tarjoavat Ammattiopisto Lappia ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu. Lisäksi sekä Lapin yliopistolla että Oulun yliopistolla on toimipiste Kemissä. Alueen elinkeinoelämän menestymisen kannalta on ehdottoman tärkeää, että täällä pystytään kouluttamaan osaajia monenlaisiin tehtäviin, Ossi Repo toteaa. Kemi ehdolla malmisataman paikaksi Kemi pystyy tarjoamaan elinkeinoelämän tarpeisiin Lapin ainoan syväsataman. Kemin Satamaan kuuluvat Ajoksen ja Veitsiluodon satamat sekä öljysatama, joka on osa Ajoksen satamaa. Lapin syväsatama Ajos palvelee tehokkaana logistiikkakeskuksena koko Lappia ja Pohjois-Kalottia. Veitsiluoto puolestaan toimii lähinnä Stora Enson Veitsiluodon tehtaan raaka-aineiden tuontisatamana. Kemin Sataman kokonaisliikenne kasvoi Suomen muiden satamien tavoin viimeiset 40 vuotta noin kolme prosenttia vuosittain, kunnes maailmanlaajuinen finanssikriisi iski vientiteollisuuteen oli huono vuosi. Sataman liikenne oli koko 2000-luvun ensimmäisen kahdeksan vuoden ajan noin 2,7 miljoonaa tonnia vuosittain. Vuonna 2009 liikenne oli vain 1,78 miljoonaa tonnia, mikä on sama kuin Tämän vuoden alkupuolen tilannetta haittasivat vielä työrauhaongelmat, kertoo satamajohtaja Reijo Viitala. Vuoden 2009 notkahduksesta huolimatta näkymät ovat positiiviset. Pohjois-Skandinavian ja Lapin alueelle suunniteltujen kaivoshankkeiden vuoksi Kemin Sataman tavaraliikennevirtojen odotetaan tulevaisuudessa kasvavan voimakkaasti. Vuosina Ajoksen sataman kokonaisliikenteen arvioidaan olevan vuosittain peräti noin 7 miljoonaa tonnia. Kemin Satama on ehdolla malmisatamaksi, ja kesällä 2009 käynnistettiin noin 50 miljoonan euron satamalaajennushankkeen YVA- ja yleissuunnitelmatyöt. Ajoksen sataman laajennus käsittää ensisijaisesti kaivosteollisuuden käyttöön tulevan uuden satamanosan rakentamisen nykyisen öljysataman ympäristöön vanhan satama-alueen itäpuolelle, malmien ja malmirikasteiden käsittelyyn ja ahtaukseen tarvittavien satamalaitteiden sekä välivarastojen rakentamisen ja erillisen malmiterminaalin rakentamisen satama-alueen pohjoispuolelle. Malmisataman valmisteluun liittyi myös Pohjoisen malmiraiteen suunnittelu. Malmiraidehanke toteutetaan vuosien 2010 ja 2011 aikana. Malmikuljetukset saattavat alkaa jo lähitulevaisuudessa. Vuoden 2009 myönteisiin asioihin kuuluu kaivosyhtiö NRI:n rautakaivoshankkeen eteneminen. Havator Group ja Euroports Holding perustivat rautarikasteen satamaoperointia varten Kemi Bulk Terminal yhtiön. Jos NRI tekee päätöksen Ruotsin puolen kaivoksiensa avaamisesta kesällä 2010, ensimmäiset rautarikaste-junavaunut saatetaan nähdä Ajoksen satamassa jo syksyllä 2012, Viitala arvelee. Sarana-logistiikkakeskuksen kehittämishanke etenee Parhaillaan on meneillään myös Sarana-logistiikkakeskuksen kehittämishanke, joka alkoi ja päättyy tämän vuoden lopussa. Hankkeen tavoitteena on turvata kaivosten tuotteiden sujuvat kuljetukset Kolarista Kemin Sataman kautta markkinoille, Viitala valottaa. Hankkeen aikana laadittujen selvitysten pohjalta teetetään suunnitelma eri toimintojen, kuten kuljetusten, kunnossapidon, huollon, varastoinnin ja tuotantolaitosten tarkoituksenmukaisesta sijoittamisesta satama-alueelle. Yritysten kannattaa olla aktiivisia ja seurata niin Saranan kuin muidenkin hankkeiden etenemistä. Kaikkien hankkeiden tavoitteena on saada aikaan työtä ja hyvinvointia. Tarjolla on nyt useita kilpailukykyisiä toimintaympäristöjä, Reijo Viitala mainitsee.

17 Kemissä panostetaan paljon kaupungin keskustan viihtyisyyden ja vetovoimaisuuden lisäämiseen. Elinkeinostrategian kärkihankkeisiin kuuluu kaupungin keskusta-alueen yleissuunnitelman toteuttaminen. Keskustaan on tarkoitus rakentaa kävelykatu Valtakadulle puolentoista korttelin matkalle Kauppakadun ja Pohjoisrantakadun välille. Samalla rakennetaan uusi tori ja perusparannetaan niin kutsuttu Täikön puisto. Keskustan ilme muuttuu totaalisesti, kertoo yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika Grönvall. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi oli arvioitu yli 2 miljoonaa euroa. Kilpailutimme hankkeen oikeaan aikaan, ja kustannukset jäävät alle kahden miljoonan euron. EAKR-tuki kattaa kustannuksista 45 prosenttia. Hankkeen pääurakoitsijana on Destia Oy, joka vastaa myös parhaillaan meneillään olevan moottoritiehankkeen urakoinnista. Kävelykeskustan rakentamishankkeen kustannukset on budjetoitu vuosille Pääurakoitsija toteuttaa rakennustyöt niin, että ne valmistuvat jo syyskesällä Maksut on kuitenkin sovittu hoidettavaksi alkuperäisen aikataulun mukaan, Grönvall toteaa. Keskustan vetovoimaisuuden lisäämiseen tähtäsi myös sisäsataman laajennushanke. Alueella on ollut vanhastaan pieni venesatama, jota laajennettiin Ulenin rannan suuntaan. Sinne saatiin aikanaan Suomen ensimmäinen sinilippusatama vuonna Ulenin venesatama sai vuonna 2005 vuoden vierasvenesatamamaininnan. Kaupunki on suunnitellut Sisäsatamaan uuden venesatama-altaan, jossa on 24 venepaikkaa. Hanke sisältää aallonmurtajan sekä tapahtuma-aukion. Hankkeen YRITYSMAAILMA 17 Kävelykatu ja uusi tori - kaupungin keskustan ilme muuttuu totaalisesti Sisäsataman havainnekuva. kustannusarvio on hieman yli miljoona euroa. Sisäsatama on nyt viimeisen päälle kunnossa, ja siitä onkin jo tullut kemiläisten olohuone. Kolmas merkittävä hanke on tämän vuoden aikana valmistuva liikekeskus Corona, jota on rakennettu viiden vuoden ajan. Corona on tilaa vievän kaupan keskus, joka sijaitsee keskustan tuntumassa erinomaisten kulkuyhteyksien varrella. Tontille tulee myös uusi moottoritieliittymä, mikä parantaa yhteyksiä entisestään. Alueella on vielä käyttämätöntä rakennusoikeutta. Kaikki tontit ovat hyvällä liikepaikalla, Mika Grönvall mainitsee. Vastaus erikoiskaupan toiveisiin Kemin kaupungin elinkeinopäällikkö Riitta Ahtiainen on tyy- Kävelykadun havainnekuva. tyväinen siihen, että kaupungin sydän saa arvoisensa ilmeen. Tilastojen mukaan suomalaisista kaupungeista 29 prosentissa on kävelykatu. Niin meilläkin tulevana syksynä. Kemin ydinkeskustan vahvuus on se, että siellä sijaitsee lukuisia laadukkaita ja tunnettuja erikoisliikkeitä, joihin tullaan seutukunnan ulkopuoleltakin. Myös kansainvälistäkin kuuluisuutta saanut Lumilinna sijaitsee keskustan Sisäsatamassa. Ahtiainen pitää kävelykeskustan rakentamista monin tavoin merkittävänä hankkeena. Kävelykeskusta on vastaus erikoiskauppojen toiveisiin. Kun keskusta on nykyaikainen, se vetää entistä enemmän väkeä, ja myynti kasvaa sitä kautta. Erittäin tärkeää on se, että ajanmukainen kävelyalue houkuttelee myös uusia yrittäjiä alueelle. Viime vuosina torikauppiaille varattu alue ei ole ollut viihtyisyydeltään paras mahdollinen, vaikka se onkin sijainnut ihmisvirtojen äärellä. Nyt torikauppiaiden tilanne kohentuu uuden torin rakentamisen myötä. Saamme varmasti torille uusia kauppiaita. Keskustaan tulee viihtyisää oleskelutilaa, jota tänne on kaivattu. Ahtiainen muistuttaa, että muualla Suomessa kaupunkien rakentamat kävelyalueet ovat kasvattaneet yksityistä sijoitustoimintaa ja johtaneet uusien yritysten hakeutumiseen kaupunkiin myös muille alueille kuin varsinaiselle kävely-alueelle. Näin uskomme tapahtuvan meilläkin. Kävelykeskusta on Ahtiaisen mukaan erinomainen ympäristö monenlaisten tapahtumien järjestämiseen. Kemiin perustettiin viisi vuotta sitten Kemin kaupunkikeskusyhdistys elävöittämään kaupunkikeskustaa. Yhdistyksen vetäjä on kokenut tapahtumien järjestäjä, jonka tavoitteena on ideoida uusia, yleisöön meneviä tapahtumia keskusta-alueelle. Keskustassa vireillä olevien asuntohankkeiden toteutumiset tulevat omalta osaltaan vilkastuttamaan katukuvaa. Ahtiaisen mukaan Kemissä on 2000-luvulla panostettu merkittävästi yritysten toimintaympäristön kehittämiseen, ja ratkaisut ovat olleet yrittäjien mielestä onnistuneita. Suurteollisuus on ollut vuosikymmeniä kaupungin tukijalka, mutta viime vuosina myös palveluiden merkitys on jatkuvasti kasvanut. Tilaa vievän kaupan alueen Coronan toimivuutta ja yleisilmettä muutettiin katujen perusparannuksella ja vihertöillä. Myös Sisäsataman toteutusta ovat sekä kemiläiset että matkailijat runsaasti kehuneet. Corona, Sisäsatama ja kävelykeskusta muodostavat yhdessä toimivan kokonaisuuden, elinkeinopäällikkö kiittelee. Matkailuväki kaipaa luxushotellia Matkailu on Kemin voimakkaimmin kasvava elinkeino. Kemin Matkailu Oy tekee jatkuvasti tiivistä yhteistyötä matkailualaan liittyvien yritysten kanssa. Pyrkimyksenä on edistää niin Kemin kuin koko Lapin alueen etua Pohjois-Ruotsi ja Nordkapp mukaan lukien, Kemin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Markku Oravainen sanoo. Oravainen toivoo, että Sarius-matkailuhanke käynnistyisi ja Kemiin saataisiin luxushotelli. Kemissä on viihtyisiä hotelleja, mutta taso ei ole sitä, mitä esimerkiksi aasialaiset matkailijat odottavat. He ovatkin täällä yleensä vain päivän ja menevät yöksi Rovaniemelle. Uusi luxushotelli olisi ehdottomasti tarpeellinen matkailun kehittämistä ajatellen. Talvikaupunki tarjoaa nähtävää ja koettavaa muinakin vuodenaikoina Kemin Lumilinna on lumiarkkitehtuurin taidonnäyte. Kemi on tuottanut matkailun maailmankartalle kaksi ainutlaatuista tuotetta, Lumilinnan ja jäänmurtaja Sammon. Lumilinnan myötä kaupunki on muuttanut imagoaan teollisuuskaupungista matkailukaupungiksi. Lumiarkkitehtuurin taidonnäyte ja paikallisten rakentajien ylpeydenaihe Lumilinna tarjoaa joka talvi elämyksiä niin lapsille kuin aikuisillekin. Nyt Lumilinna pystytettiin jo 15. kerran. Juhlavuosi oli kaikin puolin onnistunut, sillä talvi kesti suunniteltuun päivämäärään 5.4. saakka. Kävijöitä oli , joten kävijätavoite ylitettiin reilusti. Edellisen kerran saatiin rikki viisi vuotta sitten, Oravainen mainitsee. Jäänmurtaja Sammon viimeinen risteily oli huhtikuun Havainnekuva Sarius-Centeristä. puolen välin paikkeilla. Kesäisin Sampo toimii ravintolana Ajoksen satamassa. Sammon matkustajamäärä kasvoi edellisestä vuodesta 46 prosenttia ja risteilyjen määrä 29 prosenttia. Kasvu on hyvin positiivinen asia. Toivommekin, että pohjakosketus jäi kaudelle Markku Oravainen muistuttaa, että talvikaupunkina tunnettu Kemi on kiinnostava vierailukohde muinakin vuodenaikoina. Matkailumme kärkituotteisiin kuuluu myös ainutlaatuinen Jalokivigalleria, ja tarjolla on monia muita kiinnostavia kohteita. Etenkin Sisäsatama ja merellisyys ovat vahvoja valttejamme.

18 18 YRITYSMAAILMA Digipolis tarjoaa huippuosaamista teollisuuden käyttöön Digipolis Kemin Teknologiakylä tarjoaa alansa viimeisintä huippuosaamista teollisuuden käyttöön. Teknologiayrityksille Digipolis on joustava ja nopeasti reagoiva moderni kehitysympäristö. Digipoliksessa koulutetaan tekniikan ammattilaisia, tehdään yrityslähtöistä soveltavaa tutkimusta, helpotetaan yrittäjän alkutaivalta yrityshautomopalveluin ja tarjotaan yrityksille kehityspalveluja niiden eri vaiheissa. Koko palvelutarjonta on luotu yritysten tarpeita kuunnellen. Kehitysympäristö räätälöidään aina yrityksen tarpeiden mukaan, kertoo Kemin Digipolis Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Heikka. Koulutus-, tutkimus- ja tuotekehityspalvelujen lisäksi Digipolis tarjoaa yrityksille toimitila- ja virtuaalitoimistopalveluja, muita toimistopalveluja sekä kokous-, kongressi- ja ravintolapalveluja. Kemin Digipolis Oyn on myös Kemi-Tornion alueyrityspalvelujen vastuuorganisaatio. Lapin suurin teknologiakeskus Parisenkymmentä vuotta toiminut Digipolis on Lapin suurin teknologiakeskus, jossa toimii 40 yritystä ja organisaatiota sekä työskentelee 500 työntekijää. Valtaosa Digipoliksen yrityksistä edustaa teollisuuden palvelujen, elektroniikan ja tietotekniikan toimialoja. Digipolis on myös koulutuksen keskus: Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja ammattiopisto Lappian suojissa opiskelee 1500 nuorta. Digipoliksen elinkeinopoliittisena tehtävänä on tuottaa työpaikkoja korkeakoulutetuille nuorille. Kemin pitkän aikavälin kilpailukyvyn kannalta on välttämätöntä, että korkeakoulutettujen osuus koko väestöstä on riittävän suuri, Heikka sanoo. Digipolis onkin Heikan mukaan kunnostautunut etenkin suurteollisuuden palvelujen tuottamisessa. Vastaamme yritysten kehittämishaasteisiin erityisesti tietoja prosessiteollisuuden rajapinnassa, mutta myös muissa tietoteollisuuden rajapinnoissa, kuten esimerkiksi kylmä- ja ääriolosuhteet. Toimimme yrityslähtöisesti, ja vahvimmat osaamisalueemme on määrätietoisesti kehitetty palvelemaan paikallista ja alueellista yrityskenttää. Asiakkaita meillä on tosin Espoota myöten. Digipoliksen käytössä on myös laaja kumppaniverkosto, joten yritysten tarpeisiin pystytään vastaamaan kattavasti. Erityisen tiivistä yhteistyötä tehdään Pohjois-Ruotsin kanssa. Meillä on runsaasti olosuhdeosaamista, joten pystymme vastaamaan myös niihin haasteisiin, joita pohjoisen suuret investoinnit tuovat tullessaan, Heikka lupaa. Uutuutena Partnerbook-verkkopalvelu Digipolis on juuri tuonut markkinoille Partnerbookverkkopalvelun, jonka tavoitteena on tukea teollisen osaamisen ja palvelujen markkinointia sekä toimijoiden verkottumista yhteisen hankkeen ympärille. Heavy High Tech Partnerbook on sosiaalisen median mallin mukaan kehitetty internet-sovellus, joka lienee ainakin toistaiseksi ainoa laatuaan. Yrityskirjan kautta voi esimerkiksi kaivosyhtiö etsiä tarvitsemiaan yhteistyökumppaneita. Partnerbookin tiedot palveluja tarjoavista yrityksistä ovat yhteismitallisia, mistä on etua kaikille osapuolille, Kimmo Heikka selvittää. Merellinen Kemi on monipuolinen kulttuuri- ja vapaa-ajan keskus Kemissä on panostettu ja panostetaan paljon kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluihin. Keskeisellä paikalla kauppatorin laidalla on Kemin kulttuurikeskus, jossa toimivat kaupunginkirjasto, kaupunginteatteri, Kemin taidemuseo, Työväenopisto, Länsi-Pohjan musiikkiopisto ja Kemin kaupungin musiikkitoimi. Kulttuurikeskuksesta voi myös vuokrata tiloja vaikkapa kulttuuritapahtumien tai kokousten järjestämiseen. Kemissä on mahdollisuus nauttia monipuolisista ja laadukkaista kulttuuripalveluista. Musiikkiopiston merkitys on todella suuri. Pidämme myös yllä ammattiteatteria ja kaupunginorkesteria, mikä on harvinaista tämän kokoisissa kaupungeissa, toteaa kulttuuriosaston päällikkö Eero Saija, joka toimii myös kaupungin liikuntatoimen johtajana ja nuorisotoimen johtajana. Kevättalvella ovat tarjolla Lumilinnan runsaat kulttuuritapahtumat. Kaupungin elämää rikastuttavat myös muun muassa vuosittaiset sarjakuvapäivät, jotka järjestettiin nyt toukokuun puolivälissä jo 29. kerran. Nuoremmalle yleisölle on oma sarjakuvatapahtuma Kitacon. Saija muistuttaa, että sarjakuvia pääsee tänä vuonna ihastelemaan muulloinkin kuin sarjakuvapäivien aikana. Kissa Karvisen ystäville on luvassa harvinaista herkkua, sillä Kemin taidemuseossa avattu suuri Karvinen-näyttely on avoinna saakka. Perinteisiin tapahtumiin kuuluvat myös mökki- ja huvilakauden päättäjäiset ohjelmineen. Silloin ihmiset kulkevat samettisessa elokuun yössä nauttimassa näkemästään ja kokemastaan, Saija kuvailee. Entistäkin tarjontaa ollaan elvyttämässä. Muutaman vuoden tauon jälkeen järjestämme ensi vuonna taas myös Taiteiden yö tapahtuman helmi-maaliskuun vaiheilla, Saija valottaa. Lapsille oma kulttuurikeskus Sarjis Karvinen on valloittanut Kemin taidemuseon. Kuva: Sanna Lemiläinen. Kemissä on jo vuosikymmenien ajan panostettu määrätietoisesti lasten kulttuuriin. Kaupungissa on lapsille oma kulttuurikeskus Sarjis, joka sijaitsee keskellä kaupunkia yli 100 vuotta vanhassa Tullimakasiinissa. Valtakunnalliseen Taikalamppu-lastenkulttuurikeskusverkostoon kuuluva Sarjis järjestää monipuolista toimintaa ja tapahtumia alle 18-vuotiaille lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. Kemin kaupunki kuuluu lasten kulttuuriin liittyvissä asioissa edelläkävijöihin. Kemiin palkattiin 1970-luvun alussa ensimmäisenä Suomessa lastenkulttuurityöntekijä, Saija toteaa. Nuorisolle on tarjolla kaupungin ylläpitämiä nuorisotiloja eri puolilla kaupunkia. Harrastustoiminta on vilkasta, ja Kemissä on paljon nuorisobändejä. Nuorisolle on myös aivan oma tapahtumansa Coronarock. Liikuntamahdollisuuksia joka lähtöön Kemi tarjoaa myös liikuntapalveluja jokaiseen lähtöön. Satsaamme paljon siihen, että ihmisillä olisi mahdollisimman hyvät mahdollisuudet liikunnan harjoittamiseen. Meillä on iso ja viihtyisä uimahalli porealtaineen, jäähalli, jalkapallohalli, keila- ja tennishalli, golfkenttä ja purjehduskeskus, Saija luettelee. Myös hiihtämiseen ja vapaaajan kalastamiseen on erinomaiset mahdollisuudet. Teemme talvisin meren jäälle noin 40 kilometriä latuja. Aavalla merellä hohtavilla hangilla hiihtäminen on monille unohtumaton elämys. Kesäaikaan kaupungin keskustasta pääsee moottoriveneellä suoraan avomerelle kalastamaan. Kalaan voi lähteä myös ammattikalastajien mukana. Unohtaa ei sovi myöskään Simojoen ja Kemijoen tarjoamia kalastuselämyksiä, Saija sanoo. Myös kevyen liikenteen laaja verkosto tarjoaa oivalliset kuntoilumahdollisuudet. Kemistä johtaa kevyen liikenteen väylä Tornion läpi pitkälle Ylitornion suuntaan. Pieneksi kaupungiksi Kemillä on hyvin laaja ja tasokas kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen tarjonta, Eero Saija summaa.

19 YRITYSMAAILMA 19 Silmälasien erikoisliike Kaakinen Oy Asiantuntevaa palvelua jo vuodesta 1929 Kemissä ja Torniossa palveleva Silmälasien erikoisliike Kaakinen Oy kuuluu valtakunnalliseen yksityisten optikkoyrittäjien Cazze-ketjuun, jonka jäsenyritykset panostavat korkeatasoisiin merkkituotteisiin ja hyvään palveluun. Asiantunteva henkilökunta auttaa jokaista löytämään sopivat ratkaisut kaikenlaisiin tarpeisiin. Optometristi, toimitusjohtaja Tuomas Varonen on luotsannut perinteikästä erikoisliikettä vuodesta Viime vuonna 80 vuotta täyttänyt yritys aloitti toimintansa Torniossa vuonna Pian liike muutti Kemiin, missä se on toiminut samassa talossa osoitteessa Kauppakatu 17 jo luvulta lähtien. Torniossa liike aloitti uudelleen toimintansa Kemi on kuitenkin koko ajan ollut pääpaikkana, kertoo optometristi, toimitusjohtaja Tuomas Varonen, joka on luotsannut yritystä sukupolvenvaihdoksen jälkeen vuodesta Liike ostettiin aikanaan Varosen sukuun T.A. Kaakisen kuolinpesältä. Tuomas Varonen on nyt yrityksen toinen omistaja isänsä Markku Varosen rinnalla. Markku Varonen työskentelee edelleen perheyrityksessä, jossa ovat mukana myös Tuomas Varosen äiti Seija Varonen ja setä Petteri Varonen. Varonen pitää pitkiä perinteitä yrityksen vahvuutena. Nimi tunnetaan yleisesti, ja vankalta pohjalta on ollut hyvä jatkaa toiminnan kehittämistä. Korkealaatuiset kehykset päätuotteina Erikoisliikkeen päätuotteita ovat kehykset. Meillä on erittäin laaja valikoima korkealaatuisia kehyksiä. Kaikki tunnetut huippumerkit ovat edustettuina. Mallistossamme on myös runsaasti aurinkolaseja, Varonen selvittää. Kaakinen myy Hoyan valmistamaa optiikkaa, joka on Varosen mukaan ehdottoman laadukasta. Kaikissa Hoyan moniteholinsseissä on tottumistakuu ja pinnoitteilla kahden vuoden takuu. Myös piilolinssejä löytyy kaikkiin käyttötarkoituksiin. Tarjolla on niin kertakäyttölinssejä, kuukausilinssejä, jatkuvakäyttöisiä linssejä kuin erikoiskuvioituja linssejäkin. Herkkäsilmäisille ja monitehoja tarvitsevillekin on omat vaihtoehtonsa. Asiantuntijamme auttavat Henkilökunta on kokenutta ja osaavaa. Tuomas Varonen (vas.), Hannu Viitakoski, Markku Varonen, Heikki Ahokas, Seija Varonen, Petteri Varonen ja Britta Innanen. löytämään sopivat ratkaisut niin työhön kuin vapaa-aikaankin. Kannattaa myös muistaa, että kanta-asiakkaamme saavat bonusta kaikista hankinnoistaan, Varonen sanoo. Laadukkaat tutkimuslaitteet, osaavat silmälääkärit Silmälasien erikoisliike Kaakinen tarjoaa myös tasokkaita silmälääkäripalveluja sekä Kemissä että Torniossa. Meillä on laadukkaat tutkimuslaitteet, osaavat silmälääkärit sekä viihtyisät odotustilat, Varonen summaa. Yhteistyötä Suomen World Visionin kanssa Cazze-ketjun jäsenliikkeenä Kaakinen on mukana kansainvälisessä yhteistyössä Suomen World Visionin kanssa. Keräämme kierrätettyjä silmälaseja, jotka viedään Afrikkaan. Perillä ketjun edustajat suorittavat näöntarkastukset, jotta silmälaseja tarvitsevat saavat juuri oikean vahvuiset lasit. Olen elokuussa lähdössä neljännen kerran tuollaiselle näöntarkastusmatkalle, Tuomas Varonen mainitsee. Suomen Hyötymurskaus Oy tarjoaa tasokasta palvelua Monipuoliset ja tehokkaat laitteet biopolttoaineiden murskaukseen Pohjaset Oy:n tytäryhtiö Suomen Hyötymurskaus Oy on vuodesta 2002 jatkanut biopolttoaineiden murskaustyötä, jota Pohjaset Oy ja PR-Trukit Oy olivat tehneet jo vuodesta tyvät hoitamaan niiden siirrot. Kannonnostoa varten yrityksellä on Hitachi EX 200 kone, joka on varustettu järeällä Pallarin KHT 1400 kannonnostimella. Kasauskoneet siirretään omalla, mukana kulkevalla lavetilla. Suomen Hyötymurskaus palvelee asiakkaita Vaasa Iisalmi Pohjois -Suomi Pohjois-Ruotsi akselilla. Käytössämme on kolme tehokasta Doppstadt-puunmurskainta ja neljännen koneen hankinnasta on tehty esitilaus. Meillä on kaikki valmiudet vastata kasvavaan kysyntään, toteaa toimitusjohtaja Raimo Pohjanen. EU:n velvoitteiden mukaan uusiutuvan energian osuuden energian kulutuksesta tulee olla 38 prosenttia vuonna Hallitus onkin sopinut massiivisesta tukipaketista uusiutuvalle energialle. Tuulivoiman lisäksi tuetaan ennen kaikkea puun energiakäyttöä. Esimerkiksi metsähakkeen käyttöä on tarkoitus nostaa nykytasosta lähes kolminkertaiseksi. Näkymät ovat nyt oikein hyvät, Pohjanen sanookin. Kattava konekanta Suomen Hyötymurskauksen konekanta on kattava. DZ 750 on 44-tonninen kaksoismurskain, joka soveltuu hitaasti pyörivän etupäänsä sekä kaksoismagneettiensa takia erikoisen hyvin järeälle puutavaralle, kuten kannoille ja rakennusjätteelle. Käytössä on myös DZ tonninen kaksoismurskain. AK 630 on puolestaan hieman ketterämpi 36-tonninen murskain, joka on leikkaavien teriensä ansiosta tehokas laite kaikenlaisen risujätteen ja risutukkienkin käsittelyyn, Pohjanen selvittää. Koneissa kulkevat mukana syöttönosturit ja pyöräkuormaajat kärkikippaavien kauhojen kanssa. Niillä valmis hake kasataan ja tarvittaessa jopa lastataan. Murskaimet ovat puoliperävaunutyyppisiä, ja syöttöautot pys- Kehittyvä perheyritys Pohjaset Oy:llä oli yhteinen osasto konepaja Antti Ranta Oy: n kanssa Helsingissä vuonna 2009 järjestetyillä kuljetusmessuilla. Suomen Hyötymurskaus Oy:n emoyhtiö Pohjaset Oy on Pohjois-Suomessa toimiva kuljetus- ja logistiikka-alan perheyritys, jonka toimialaan kuuluvat myös erilaiset työkonepalvelut. Tytäryhtiö PR-Trukit Oy vastaa Veitsiluodon sahan trukkitöistä, lähetyksistä, varastoinnista ja varastokirjanpidosta. Kolmas tytäryhtiö Kemin Raskashuolto Oy sulautettiin emoyhtiöön vuoden 2009 alussa. Neljän veljekset omistama yritysrypäs työllistää nyt yhteensä lähes 70 henkilöä. Pohjaset Oy:n toimitilat sijaitsevat Kemin Karjalahdella osoitteessa Huoltajankatu 4. Pohjaset kuljettaa sahatavaraa, sahojen sivutuotteita, biopolttoaineita ja turvetta sekä kappaletavaraa. Kalustomme koostuu monipuolisista erilaisiin kuljetustehtäviin soveltuvista ajoneuvoyhdistelmistä. Räätälöimme kalustoa myös asiakkaiden toiveiden mukaan, Pohjanen mainitsee. Laatu- ja ympäristöjärjestelmä käytössä jo vuodesta 1999 Pohjaset Oy on panostanut määrätietoisesti laatuun toimintansa kaikilla osa-alueilla. Meillä on ollut laatu- ja ympäristöjärjestelmä käytössä jo vuodesta Sitä täydennettiin turvallisuusosiolla vuonna Olemme olleet näissä asioissa edelläkävijöiden joukossa, Pohjanen toteaa. Toiminnan kasvamisen myötä on kehitetty myös yrityksen hallinnon työskentelyä. Pyrimme toimimaan mahdollisimman ammattimaisesti. Hallituksessa on myös ulkopuolinen jäsen, kokoontumiset on kellotettu ja toiminnalle on asetettu viralliset tavoitteet. Tältäkin osin tavoitteenamme on korkea laatu, Raimo Pohjanen sanoo.

20 20 YRITYSMAAILMA Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri kehittää toimintojaan asiakaslähtöisesti Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin toiminta-ajatuksena on tuottaa ja järjestää terveyttä ja hyvinvointia edistäviä erikoissairaanhoidon palveluja alueen asukkaille yhteistyössä kuntien, perusterveydenhuollon ja pohjoisen Suomen sairaanhoitopiirien kanssa. Myös työterveyshuollon tarpeisiin pyritään vastaamaan mahdollisimman nopeasti ja joustavasti. Suomen toiseksi pienimmän sairaanhoitopiirin omistajakuntia ovat Kemin ja Tornion kaupungit sekä Keminmaan, Simon, Tervolan ja Ylitornion kunnat. Sairaanhoitopiirin ylläpitämät palvelut keskittyvät Länsi-Pohjan keskussairaalaan Kemissä ja psykiatrisen hoidon sairaalapalvelut Keroputaan sairaalaan Torniossa. Tavoitteenamme on tuottaa laadukkaita palveluja asiakaslähtöisesti ja tehokkaasti. Teemme jatkuvasti tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja kuntien terveyskeskusten kanssa. Erityistason hoitopalveluista ostamme pääosan Oulun yliopistolliselta keskussairaalalta, kertoo Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän johtaja Riitta Luosujärvi. Avopalveluihin panostetaan Isona toimintalinjana on viime vuosien aikana ollut avopalvelujen systemaattinen kehittäminen. Pyrkimyksenä on, että hoitojaksot jäisivät mahdollisimman lyhyiksi, jolloin syntyy kustannussäästöjä. Esimerkiksi päiväkirurgisen toimenpiteen jälkeen potilas voidaan useimmiten kotiuttaa jo samana päivänä, Luosujärvi selvittää. Yhteispäivystys syksystä 2007 Palvelujen kehittämiseen kuuluu myös siirtyminen yhteispäivystykseen syksyllä Etäisyydet ovat tietysti kasvaneet entiseen verrattuna, mikä ei miellytä kaikkia, mutta käytännöllä on etunsakin. Esimerkiksi laboratorio ja röntgen ovat nyt päivystystapauksissakin aina tarvittaessa lähellä. Koska Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirillä on jatkuva päivystysvalmius, joten myös äkillisiin työterveyshuollon tarpeisiin pystytään vastaamaan hyvin nopeasti ja joustavasti. Näin työstä poissaoloajat eivät veny ainakaan hoidon viivästymisen vuoksia, Luosujärvi mainitsee. UULA-hanke auttaa hyödyntämään uutta teknologiaa Sairaanhoitopiirin ylläpitämät palvelut keskittyvät Kemissä Länsi-Pohjan keskussairaalaan, jossa ovat käytössä nykyaikaiset tutkimus- ja hoitomenetelmät. UULA Uudet palvelu- ja toimintamallit on Lapin sairaanhoitopiirin, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen yhteishanke, joka toteutetaan vuosina Hankkeen tavoitteena on toteuttaa uusilla tavoilla sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden/potilaiden palveluja. Projektissa kehitetään organisaatioiden välisiä ja sisäisiä toimintatapoja sekä kansalaisten osallisuutta omaan hoitoonsa ja palveluunsa. Palvelujen turvaamiseksi sosiaalitoimessa kehitetään uudentyyppisiä peruspalvelujen toteuttamistapoja sekä maakunnallisia yhteistyömuotoja. Palvelut toteutetaan uutta teknologiaa hyödyntämällä, ja tarkoituksena on päästä ensi kesänä testaamaan toimintamallia käytännössä terveyskeskuksissa. Asiakkaat voivat itse varata ajan sen jälkeen, kun he ovat saaneet tietää, mihin tutkimuksiin he ovat tulossa. Jos myöhemmin ilmenee, että varattu aika ei sovi, asiakas voi varata helposti uuden ajan. Näin säästyy niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin aikaa, kun ei tarvitse enää soitella eikä vastaanottaa muutoksia. Jos tämä malli osoittautuu toimivaksi, kyse on todella merkittävästä asiasta, Luosujärvi sanoo. Henkilöstöpankki toimiva ratkaisu Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on yksi alueen suurimmista työllistäjistä. Piirillä on lähes viiden vuoden ajan ollut käytössä henkilöstöpankki, joka on Luosujärven mukaan osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Henkilöstöpankistamme saamme kaikkiin yksikköihimme sijaisen nopeasti aina tarvittaessa. Sijaiset ovat vakituisessa työsuhteessa, joten he saavat normaalit loma- ja muut edut. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin henkilöstötilanne on parantunut jo muutaman vuoden ajan niin, että asiat ovat nyt varsin hyvin kohdallaan. Ikärakenteen muutos on tietysti haaste meille sekä työnantajana että palvelujen tarjoajana. Henkilöstömme ikääntyy, samoin kuntalaiset. Henkilöstöpankkimme kautta olemme kuitenkin pystyneet varautumaan siihen, että meillä on osaavia tekijöitä eläkkeelle lähtijöiden tilalle. Syntyvyyden kasvu ilonaiheena Vaikka ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa, ilonaiheena on nyt syntyvyyden kasvu. Syntyvyyden osalta on tapahtunut myönteistä kehitystä. Alueellamme synnytysten määrä kasvoi viime vuonna 4, 5 prosenttia. Valtakunnallisella tasolla kasvua 2,1 prosenttia. Kasvu on keskittynyt pohjoiseen, sillä Keski-Pohjanmaalla synnytyksien määrä kasvoi peräti 10 prosenttia ja Kainuussakin 8 prosenttia, Luosujärvi mainitsee. Yritysyhteistyö mallillaan Luosujärvi muistuttaa, että toimiva terveydenhuollon ja hyvinvointipalvelujen infrastruktuuri on myös yritysten etu. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja yritysten yhteistyö on kaikin puolin mallillaan. Esittelemme mielellämme toimintaamme, ja sopimalla ajan yritysten edustajilla on mahdollisuus tulla myös paikan päälle tutustumaan palveluihimme.