Suomen Kihlakunnanulosottomiesten Yhdistys ry 80 vuotta

Transkriptio

1 Suomen Kihlakunnanulosottomiesten Yhdistys ry 80 vuotta

2

3 SUY 80 VUOTTA ULOSOTTOMIESTEN EDUNVALVONTAA SuomenKihlakunnanulosottomiesten Yhdistyksellä SUY ry:llä on ilo ja kunnia juhlistaa tänä vuonna 80-vuotista taivaltaan. Juhlakokous järjestetään perinteiden mukaisesti Tampereella marraskuun puolivälissä ja tarkoituksemme on tehdä jäsenistölle ainutkertainen ja muistorikas vuosijuhla. Suomen Kihlakunnanulosottomiesten yhdistys on perustettu vuonna 1929 nimellä Suomen ulosottoapulaisten yhdistys. Se on perustamisestaan lähtien toiminut aktiivisena valtakunnallisena ulosottomiesten ammattikuntapohjaisena edunvalvontajärjestönä. Viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana toimintaympäristössämme on tapahtunut jatkuvasti suuria muutoksia, jotka ovat vaatineet merkittävää sopeutumista ja joustoa. Ulosottolainsäädäntö, organisaatio ja tietojärjestelmä ovat uudistuneet täysin. Muutosten myötä täytäntöönpano on tehostunut, mutta samalla oikeudellistunnut lisääntyneen sääntelyn kautta. Ulosoton hakijoiden odotukset ovat kasvaneet ulosoton muututtua määräaikaiseksi. 90-luvun laman jälkeen yhteiskunta havahtui maksuhäiriöiden kasvuun ja ulosotto sai keskeisen roolin ylivelkaongelmien hallitsemisessa ja ehkäisemisessä. Lainsäädännöllä parannettiin velallisen suojaa ja toisaalta helpotettiin tiedonsaantia sekä luotiin tarvittavia keinoja puuttua ulosotossa havaittuihin väärinkäytöksiin. Nopea ja tehokas maksukyvyttömyys tilanteiden selvittäminen ulosotossa on edistänyt oikeuspolitiikan strategian tavoitteiden toteutumista. Toiminnan tehostuessa valtion tuottavuusohjelman edellyttämät säästötoimet ovat samalla koko ajan vähentäneet ulosoton henkilöstöä. Resurssien niukkuudesta huolimatta on ulosotossa päästy vuosittain erinomaisiin tuloksiin, mistä kiitos kuuluu osaavalle ja työhönsä sitoutuneelle henkilöstölle. Ulosotto on lainkäyttöä ja ulosottomiehen on lainkäyttäjänä osattava soveltaa työssään lain säännöksiä. Ulosottolain kokonaisuudistus on merkinnyt ammattikunnalle vuosia kestänyttä oppimisprosessia. Virkasuhteeseen liittyvällä koulutuksella on aina ollut ulosottomiehille keskeinen merkitys ja yhdistyksemme on koko olemassa olonsa ajan pyrkinyt edistämään jäsenistön ammattiosaamisen kartuttamista. Tästä osoituksena ovat olleet vuosittaiset jäsen- ja koulutustilaisuudet sekä osallistuminen työnantajan koulutushankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Edunvalvonnan puolella merkittävä uudistus on ollut kaksi vuotta sitten aikaan saatu uusi palkkausjärjestelmä. Neuvotteluja käytiin työnantajan kansa pitkään ja hartaasti. Tavoitteena oli luoda oikeudenmukainen työn vaativuu-

4 teen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen perustuva palkkausjärjestelmä. Lopputulos on ollut tyydyttävä, vaikka muutamia tulkintakysymyksiä onkin vielä vailla lopullista ratkaisua. Liitolta saatu tuki ja asiansa osaavat omat edustajat neuvottelupöydässä ovat olleet tärkeitä tekijöitä edunvalvonnan onnistumisen kannalta. Vuosikymmenten aikana on edunvalvonnassa tapahtunut paljon ja tuloksiakin on saatu aikaan. Suomen Kihlakunnanulosottomiesten yhdistys on avoin ja yhteistyöhaluinen järjestö. Puheenjohtajana minulla on ilo nähdä yhdistyksemme aktiivisena toimijana yhteiskunnassa. Kiitos kuuluu yhdistyksen jäsenille ja lukuisille erilaisissa luottamustehtävissä toimineille. Toivon yhdistykselle menestystä ja pitkää ikää sekä kiitän kaikkia, jotka ovat huomioineet juhlavuottamme. Harri Lepolahti puheenjohtaja

5 PORMESTARI TIMO P. NIEMISEN TERVEHDYS Tervetuloa Tampereelle - jälleen! Suomen Kihlakunnanulosottomiesten Yhdistys ry on ottanut tavaksi pitää juhlakokouksiaan Tampereella, koska yhdistys perustettiin Tampereella vuonna 1929, joskin nimi oli tuolloin toinen. Olen iloinen siitä, että vietätte 80-vuotiskokousta jälleen Tampereella. Kaupunkimme on varmasti muuttunut kuluneen 10 vuoden aikana, joskin keskustan läpi virtaava Tammerkoski on säilynyt samana ja toivottavasti vain parantunut, sillä olemme ehostaneet keskustaa ja keskustoria Tampereen sydäntä. Kokouksenne pidetään aikana, jolloin Suomi elää voimakasta taloudellista taantumaa. Vienti on vaikeuksissa, työttömyysluvut kasvavat ja lomautukset ovat arkipäivää. Se näkyy varmasti monissa perheissä taloudellisina vaikeuksina ja velkaantumisen kasvuna. Tampereella vaikeat ajat näkyvätniin verotulojen laskuna kuin toimeentulotukimenojen kasvuna. Pitkään jatkunut voimakas talouskasvu pysähtyi viime vuoden syksyllä kuin seinään ja nyt joudumme sopeuttamaan julkisia palveluja vähenevään tulopohjaan. Tehtävä on vaikea, sillä palvelujen tarve kasvaa taantuman aikana ja kaupunkimme väestönkasvukin näyttää jatkuvat vilkkaana. Vastaamme Tampereella näihin haasteisiin kolmella tavalla. Ensinnäkin tasapainotamme taloutta jo tänä vuonna leikkaamalla menojen kasvua. Säästöt on tehty tarkkaan harkiten ja kaupunkilaisten peruspalvelut turvaten. Toiseksi etsimme rakenteellisia säästöjä uuden toimintamallimme avulla. Tilaaja-tuottajamalli tarjoaa hyviä mahdollisuuksia ottaa käyttöön uusia, tehokkaampia palvelujen tuottamisen tapoja. Kolmanneksi jatkamme kaupunkimme kehittämistä määrätietoisin investoinnein. Valmistelemme Rantaväylän tunnelia ja Hämeenkadun alle tulevaa 900 auton parkkiluolaa. Rakennamme Pyhäjärven ja Näsijärven rannoille uusia, houkuttelevia asuinalueita. Myös Vuoreksen rakentaminen on alkanut ja siellä pidetään asuntomessut vuonna Jos ja kun toivottavasti tulette jälleen Tampereelle 10 vuoden kuluttua, on Tampereella moni asia taas muuttunut. Lahdesjärvelle on noussut Ikea ja muita suuria kauppakeskuksia. Rautatieaseman taakse on noussut tornihotelli ja Sorin sillan eteläpuolelle junaradan päälle ehkä uusi monitoimihalli toimistotaloineen. Tampere nousee taantumasta ylös ja kasvaa tulevaisuudessakin kestävästi. Toivotan onnea 80-vuotiaalle Suomen Kihlakunnanulosottomiesten Yhdistykselle!

6 ULOSOTTO MUUTOKSESSA Ulosottotoimen hoitamisessa on tapahtunut viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikana varsin merkittäviä muutoksia niin organisaation rakenteissa kuin myös ulosottotyön sisällöllisessä suhteessa. Paikallishallintouudistus loi pohjan Keskeinen uudistus oli vuoden 1996 lopulla voimaantullut kihlakuntauudistus, jonka yhteydessä ulosoton toiminnallinen ohjaus yhtenäistettiin oikeusministeriön alaisuuteen ja samalla ulosottopiirien määrä vähennettiin merkittävästi 253 piiristä 70 yksikköön. Ulosotosta tuli täysin itsenäinen ja riippumaton muista paikallishallinnon yksiköistä, mikä oli myös kihlakuntauudistuksen tavoite. Piirikoon muutoksen myötä aloitettiin laajamittainen toimintatapojen yhtenäistäminen, jota toteutettiin maanlaajuisesti läänien oikeushallintopäälliköiden järjestämissä koulutustilaisuuksissa. Samalla toteutettiin lainsäädännöllisiä erillisuudistuksia vanhaan ulosottolakiin. Muutoksenhaku-uudistusta seurasivat tehostamispaketit 1997 ja 1999, jotka viimeksi mainitut loivat säädöspohjaa tehokkaalle ulosotolle. Lieventämisuudistuksessa toteutettiin velallisen näkökulmasta sitä periaatetta, että ulosoton tulee olla myös kohtuullista. Ulosottolain uudistus ja Uljas-tietojärjestelmä Paikallishallintouudistuksen jälkeinen kehittämistyö oli alkua tämän vuosituhannen suurille uudistuksille; laajamittaiselle ulosoton lainsäädäntötyölle ja Uljas-tietojärjestelmälle. Ulosoton menettelyä koskevat säännökset ( II vaihe) uudistettiin Siinä on huomioitu toisaalta velkojatahon ja yleisen vaikuttavuuden kannalta keskeiset tehokkuus, nopeus ja ulosoton joustavuusvaatimukset. Toisaalta säännösten taustalla on arvomaailma, joka ilmentää asianmukaisuuden, avoimuuden, puolueettomuuden, perusoikeuksien, ja oikeusturvan vaatimukset. Ulosottolainsäädännön kokonaisuudistuksen III vaihe uudisti omaisuuden ulosmittausta ja myyntiä ja varojen jakoa sekä tilitystä koskevat säännökset, jotka tulivat voimaan Viimeisen eli IV vaiheen myötä päätettiin ulosottolainsäädännön noin 10 vuotta kestänyt kokonaisuudistus. Tässä yhteydessä tehtiin asiallisia tarkistuksia lainsäädännön eri kohtiin, säädettiin velkavastuun enimmäiskestosta, ja muutettiin laki ulosottokaareksi. Avustavan ulosottomie-

7 hen virkanimike muutettiin kihlakunnanulosottomieheksi ja ulosottokaareen otettiin keskeiset säännökset kaksiportaisesta ulosotto-organisaatiosta. Vanha vuodelta 1895 oleva ulosottolaki oli näin uudistettu ulosottokaareksi. Laajan lainsäädäntöhankkeen käynnistyessä oikeusministeriö aloitti myös uuden tietojärjestelmän suunnittelutyön. Atk-järjestelmä oli 1990 luvun taitteessa vasta muutaman yksikön käytössä, nimittäin silloinen järjestelmä oli työvälineenä 14 kaupunginvoudinvirastossa ja 3 nimismiespiirissä. Kihlakuntauudistuksen jälkeen tämä aluekohtainen Suvi-järjestelmä oli kuitenkin jo kaikissa yksiköissä. Suunniteltavan uuden tietojärjestelmän tuli vastata muuttuvaa lainsäädäntöä j a se suunniteltiin valtakunnalliseksi, jossa lähtökohtana on ollut siirtyminen asiakohtaisuudesta velalliskohtaiseen käsittelyyn ja vastaavan ulosottomiehen järjestelmään. Järjestelmän rakenteisiin sisällytettiin toimintoja, mitkä edesauttavat selvittelytyötä ja velallisten hallintaa. Kuten muistamme alkuvaiheet Uljas-järjestelmän kanssa eivät olleet sitä, mitä oltiin toivottu, mutta jo käyttöönottovuoden loppupuolella uusien versioiden myötä käytettävyys parani. Tällä hetkellä Uljas on toimiva ja vaatimukset täyttävä tietojärjestelmä, joka yhdessä laajan raportointijärjestelmän kanssa muodostaa kihlakunnanulosottomiehen tärkeän työ,- ja seurantavälineen. Kaksiportainen ulosotto-organisaatio Lainsäädäntövalmistelun ja Uljas-tietojärjestelmän käyttöoton jälkeen on kehittämisen pääpaino ollut ulosoton hallinnon ja viranomaistoiminnan organisaatiouudistuksessa. Organisaatio on nyt edennyt erillisvirastojärjestelmään, jossa toimii vuoden 2008 alusta lähtien 22 ulosottovirastoa. Uudistus on tuonut uusia haasteita mm. johtamiselle, henkilöstöhallinnolle, töiden järjestelyille, työnkuluille, resurssien käytölle ym., jotka tulee huomioida kokonaisuuden suunnittelussa ja käytännön järjestelyissä. Hallinnon kaksiportaisuuden varmistaa vuoden 2010 alussa aloittava ja keskusvirastona toimiva valtakunnanvoudinvirasto, jonka sijoituspaikaksi tulee Turku. Osa toiminnoista jää ainakin aluksi Helsinkiin. Oikeusministeriöön jää hallinnonalan strateginen johto, kun taas valtakunnanvoudinvirasto toimii enemmän operatiivisena esimiesvirastona. Sille kuuluvat mm. ulosottolaitoksen kehittämis- ja ohjaustehtävät, talous,- ja henkilöstöhallintotehtävät ja oikeudelliset asiat. Kaksiportaisuuden myötä lääninhallitusten oikeushallintoosastot lakkaavat ja osa niiden henkilöstöstä siirtyy uuteen esimiesvirastoon. Tulostavoitteissa laatuvaatimuksia Ulosoton toiminnalliset tavoitteet, tulostavoitteet, ovat vuosien kuluessa vaihdelleet jossain määrin, joskin se perustavoite, hyvä perimistulos on työn luon-

8 teesta johtuen ollut kestotulostavoite. Nykyisin ulosoton toimintaympäristöä tarkastellaan laajemman kokonaisuuden, maksuhäiriöpolitiikan hoidon kannalta. Ulosoton tulostavoitteet perustuvatkin maksuhäiriöstrategian periaatteisiin. Numeeristen tavoitteiden lisäksi painoarvoa on annettu laadullisille tavoitteille, kuten perintätyön organisoinnille ja vaativalle perinnälle. Ulosotto on onnistunut tavoitteissaan hyvin. Perimistulos on ensimmäisen kerran vuonna 2008 ylittänyt 700 miljoonan euron rajan ja kiertonopeus on ollut sopivalla tasolla 6 kk. Oikeusministeriön strategia-asiakirjassa todetaan ulosoton kehittämishankkeissa edetyn hyvin; ulosottolainsäädäntö on uusittu, organisaatio on selkiytymässä, työnkulut ovat kehittymässä, sähköinen asiointi on melko kattavaa (noin 85 % vireille tulevista asioista), perimistulos, asianosaisten oikeussuoja ja tuottavuus ovat parantuneet. Ulosoton toiminta perustuu tulosjohtamiseen, tulostavoitteet on tarvittavassa määrin viety henkilötasolle, osallistumisjärjestelmät ovat virastoissa käytössä. Tulevaisuuden haasteita Ulosoton kehittämiselle suuntaa antavat ympärillä yhteiskunnassa tapahtuvat muutokset. Ne ohjaavat kehittämistyötä ja pakottavatkin siihen. Talouden muutosten mukanaan tuoma oikeudellisten ilmiöiden monimutkaistuminen asettaa vaatimuksia erikoistumiselle. Erikoisperinnän järjestäminen koko maata kattavaksi on harkittava asia. Se on yksi maksuhäiriöpolitiikan keinoista ja tuo osaltaan vaikuttavuutta ulosotolle ja koko oikeuslaitokselle. Määrärahojen rajallisuus asettaa vaatimuksia toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Työn suunnittelu, systematiikan luominen, erilaiset työjärjestelyt ja työnkulkujen kehittäminen ovat edelleen avainasemassa. Henkilöstön osaamisesta huolehtiminen ja rekrytoinnin merkitys ovat takeena siihen, että tulevaisuudessakin meillä on ammatillisesti osaavia ja päteviä lainkäyttäjiä kihlakunnanulosottomiehinä. Kuten edellä luetusta voidaan havaita, muutostahti ulosotossa on viime vuosina ollut varsin nopeaa. Uusien säännösten opetteleminen, käytäntöjen luominen, järjestelmän hallinta ja toimintaympäristöjen muutokset ovat asettaneet välillä henkilöstön voimavarat koetukselle. Vaikkakin ulosoton henkilöstö on selviytynyt muutoksesta hyvin, tulee työssäjaksamiseen ja työhyvinvointiin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Eero Arasalo Pirkanmaan ulosottovirasto Johtava kihlakunnanvouti

9 toimistokalusteet Tammelami Oy PARKANO p. (03)

10 TUOTTAVUUSOHJELMA VÄHENTÄÄ VALTION VÄKEÄ Valtion työpaikat ovat vähentyneet kahden viimeisen vuosikymmenen aikana :sta alle sataantuhanteen. Viimeisin vuodenvaihteessa tapahtuva muutos on yliopistojen siirtyminen yksityisen sektorin puolelle, jolloin budjettivaltiolle töihin jää noin henkeä. Viime vuodet valtio on tietoisesti vähentänyt väkeä ja vähennykset eivät ole olleet mitenkään toimintojen lähtökohdista toteutettuja, vaan pelkkiä numeroita. Nimeksikin on saatu tuottavuusohjelma, vaikka tuottavuuden kanssa asialla ei ole mitään tekemistä. Erittäin heikkona perusteluna voi pitää sitäkin, että näin työvoimaa jää enemmän muille sektoreille. Totuuden nimissä on myönnettävä, että kahdenkymmenen vuoden takaiseen verrattuna myös valtion työpaikoissa on tapahtunut toimintojen tehostumista todella paljon. Muutaman viimeisen hallituksen aikaiset tuottavuusvaatimukset ovat kuitenkin olleet hyvin heikosti perusteltavissa ja niiden toteutuksessa ei ole lainkaan huomioitu virastojen tehtäviä ja niiden vaatimia resursseja. Tuottavuustoimet ovat olleet vain lukuja, joille ei ole ollut mitään pohjaa. Erityisen typerältä tuntuu monet toimintojen ulkoistukset, joissa väkeä on siirretty valtiolta yksityiselle vain vähentämällä tuottavuuden nimissä budjettivaltion henkilöstöä. Ulkoistetun toiminnon hintaa ei ole ajateltu, sillä tiedossa ei juurikaan ole hanketta, jossa toiminnon ulkoistaminen olisi tullut edullisemmaksi. Sen sijaan esimerkkejä paljon kalliimmista löytyy useita. Jotenkin tämä tuottavuustouhu tuntuu hölmöläisten peitonjatkamiselta. Erityisen huonosti tuottavuushanke sopii nykyhetkeen ja laman kourissa kärvisteleviin suomalaisiin. Ei niin, etteikö hallitus ja erityisesti pääministeri olisi tästä tietoinen, koska itse on todennut, että tuottavuushanke sopii todella huonosti nykyiseen suhdannetilanteeseen. Siitä huolimatta jatketaan samaan malliin. Valtion työpaikoilla vaaditaan entistä enemmän tulosta entistä vähemmältä väeltä. Valtion työntekijä on siitä ihmeellinen otus ja niin sitoutunut työhönsä, että se todellakin tekee kaikkensa vähenevistä resursseista huolimatta ja nääntyy ehkä lopulta työnsä ääreen. Tämä etenkin, kun ottaa huomioon kuinka tuottavuushanke vaikuttaa virastojen ikärakenteisiin. Joka vuosi keski-ikä on vuotta korkeampi joten jaksamisellakin on rajansa. Jaksamista ja hyvää alkanutta syksyä koko valtion väelle ja erityisesti Suomen kihlakunnanulosottomiesten yhdistyksen väelle. Jorma Viiala JHL:n VT valtionsektorin neuvottelupäällikkö

11

12 80 - VUOTISJUHLA JUHLA- JA KOKOUSKUTSU Aika lauantai, klo Paikka Sokos Hotel Ilves, Hatanpään valtatie 1, Tampere Juhlaohjelma ohessa Yhdistys tarjoaa juhlaillallisen klo Majoitus on varattava mennessä nimellä ulosottomiehet puh tai Hinta 1-hengen huone 105,- /vrk 2-hengen huone 115,- /vrk S-etukortilla 9,- alennus em. hinnoista Menu ( juhlaillallinen ) Musiikkiteatteri Palatsi, Hämeenkatu 30, Tampere Alkuruoka Jälkiruoka Tomaattipateeta ja metsäsienimoussea Salaattia ja talon leipää * * * Savujuustotäytettyä jyväbroilerinrintaa - paholaisen kastiketta - bataattijuurespaistosta * * * Tyrnibavaroisea, vadelmakastiketta ja valkosuklaata Sitova ilmoittautuminen juhlaillallista ja showlippua varten mennessä Mika Helldan tai mika.helldan@oikeus.fi ilmoita samalla mahd. ruoka-allergiasi SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika sunnuntai, klo Paikka Sokos Hotel Ilves, Hatanpään valtatie 1, Tampere Asiat Sääntömääräiset ja muut esille tulevat asiat Hallituksen kokous Aika klo Läsnä Hallituksen jäsenet ja luottamusmiehet

13 YHDISTYKSEN 80-VUOTISJUHLAN OHJELMA KLO KLO KLO KLO KLO KLO KLO KLO KLO KAHVITARJOILU TERVETULOTOIVOTUS Mika Helldan ALKUSOITTO Tampereen kamarimusiikkiseuran jousikvartetti TERVEHDYSPUHE puheenjohtaja Harri Lepolahti LAULUA Valtteri Yrjölä JUHLAPUHE ulosottojohtaja Juhani Toukola RUNO Sisko Koivuvirta TERVEHDYKSET SOITTOA Tampereen kamarimusiikkiseuran jousikvartetti HUOMIONOSOITUKSET LOPPULAULU Tilaisuus päättyy Ilveksessä Siirtyminen Hotelli Ilveksestä Raatihuoneelle (kävellen) TAMPEREEN KAUPUNGIN VASTAANOTTO Siirtyminen Musiikkiteatteri Palatsiin (kävellen) JUHLAILLALLINEN Laura Voutilaisen Show Timanttinen Tähti (väliajalla jälkiruokatarjoilu) Ohjelma vapaa TERVETULOA!

14 VANHAT KARHUT RY KOKOUSKUTSU SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika sunnuntaina kello 12:00 Paikka Sokos Hotel Ilves Hatanpään Valtatie 1, TAMPERE Asiat Sääntömääräiset ja muut esille tulevat asiat TERVETULOA!

15

16

17 Asianajotoimisto Laaksonen Perho Salonen Heinonen Oy Aurakatu 8, TURKU Puh. (02) Fax (02)

18

19

20

21

22

23 Kiitämme yhteistyötahoja tervehdyksistä ja huomionosoituksista sekä ilmoittajia ja erityisesti Tampereen kaupunkia. Teitte mahdolliseksi arvokkaan juhlamme SUOMEN KIHLAKUNNANULOSOTTOMIESTEN YHDISTYS RY