PsM, Theraplay-terapeutti Silja Salmi

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PsM, Theraplay-terapeutti Silja Salmi"

Transkriptio

1 PsM, Theraplay-terapeutti Silja Salmi

2

3 Kun kolmesta tulee neljä: sisällys 1. Mistä on kunnon perheet tehty? - Mahtuukohan meille vielä yksi? 2. Odotusaika - Nyt ei äiti saa jalkoja ylös 3. Isosiskoksi, isoveljeksi - miten auttaa esikoista? 4. Meitä on nyt neljä! Ensimmäiset viikot 5. Kasvun aikaa Kääröstä kaveriksi 6. Mustasukkaisuudesta: Isi, mun sukat on ihan valkoiset! 7. Nehän on erilaiset - Lapsien ainutlaatuinen ihanuus 8. Aikuisten aikaa: Meidän ei koskaan pitänyt sanoa toisiamme äidiksi ja isiksi 9. Ihanat isit! 10. Kriisistä kriisiin vai kohisten kasvuun?

4 Ihanneikäeroa ei ole Sisarusten läheisyyteen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin ikäero, esimerkiksi lasten temperamentti ja sukupuoli, eikä sisarussuhdetta voi tietyllä ikäerolla taktikoida mahdollisimman hyväksi Tavallisin ikäero on 2-3 vuotta Toinen lapsi laitetaan usein alulle, kun esikoinen on 1-2-vuotias aurinkoinen mussukka, joten kun vauva syntyy, tahtoikä (entinen uhmaikä) ja uusi vauva syntyvät samaan aikaan. Mulla oli kiire saada toinen lapsi. Mutta jos olisin tiennyt miten voimakas vahvatahtoisen esikoisen uhmaikä tulisi olemaan, niin olisin lykännyt toisen lapsen tekoa vuodella tai kahdella. Esikoinen ja vauva tarvitsivat jatkuvasti huomiota samaan aikaan ja se oli meille kaikille raskasta. Toisaalta nyt kun ollaan selvillä vesillä ja lapset leikkivät paljon yhdessä, ratkaisu tuntuu tosi hyvältä. Tiina, tyttö 5-v ja poika 3,5-v

5 Raskausaika perheessä Monet miettivät ehkä syyllisenä, voiko kahta lasta rakastaa yhtä paljon? Miten huomioida masuvauvaa, entä esikoista? Enemmän kuin yksi lapsi = keskinkertaisen vanhemmuuden ylistys Toisen kohdalla on hieman erilaista. Vaikka onkin vain kotona niin 1,5- vuotiaan, energisen ja liikkuvaisen pojan kanssa ei sitä lepoa meinaa aina riittävästi saada. Etenkään jos lapsi sairastaa tai itse sairastaa. Teija, poika 1,5-v ja masuvauva Toisaalta monet osaavat nauttia hoivattavana olemisesta toisen raskauden aikana enemmän kuin esikoista odottaessa. Toisella kerralla ei tuntunut niin vaikealta "olla raskaana", antaa muiden tehdä asioita puolestani tai auttaa esim. siivouksessa tai muuten vaan olla hemmoteltava. Riikka, pojat 4-v ja 2,5-v

6 Vauvauutisen kertominen esikoiselle! - Kerro noin raskauden puolivälin jälkeen esikoiselle vauvauutisesta. - Alle 1 vuotias ei vielä ymmärrä mitä raskaus tai sisaruksen syntymä tarkoittaa. Tästä huolimatta hän voi aistia muutoksen vanhemmissaan ja ympäristössään, mikä voi näkyä esimerkiksi voimistuneena sylintarpeena vuotias taapero ymmärtää puhetta jo runsaammin kuin mitä pystyy itse tuottamaan. Tämän ikäiselle taaperolle raskaudesta voikin jo kertoa konkreettisesti, esimerkiksi että äidin masussa (tai kohdussa) kasvaa vauva. - Kuitenkin vasta yli 2-vuotiaat alkavat ymmärtää enemmän raskausuutisen merkitystä. - Leikki-ikäisten kanssa voi jo keskustella monipuolisesti

7 Miten auttaa esikoista raskausaikana? - Vieraile esikoisen kanssa lähipiirin vauvaperheissä ja anna esikoisen havainnoida pienen vauvan olemusta. Tämä antaa esikoiselle realistisemman kuvan vauvaikäisen käyttäytymisestä ja taidoista. - Kerro raskauden puolivälin jälkeen esikoiselle, että vauva voi kuulla sisarensa tai veljensä äänen. Jos esikoinen haluaa, vauvalle voi laulaa tai jutella vatsan läpi. - Ota esikoinen tämän niin halutessa rutiinineuvolakäynnille mukaan. Anna tämän auttaa vaikkapa kantamalla äidin neuvolakorttia. - Osa sisaruksista voi olla kiinnostunut katsomaan vauvan ultrakuvia, joskin nykyaikaiset 3-d ultrakuvat saattavat olla joistakin lapsista hämmentävän tai pelottavan näköisiä. -

8 - Pidä niin raskausaikana kuin vauvan syntymän jälkeenkin kiinni tutuista ja turvallisista rutiineista ja säännöistä. - Tee tarvittavat esikoisen tavaroiden uudelleenjärjestelyt hyvissä ajoin ennen vauvan syntymää. - Mieti esikoisen hoitojärjestelyt synnytyksen ajaksi riittävän ajoissa siltäkin varalta, että synnytys käynnistyy odotettua aikaisemmin. - Esikoiselle on etukäteen syytä selittää, että vauva syntyy synnytyssairaalassa ja sillä aikaa isovanhemmat/kummit/muut lapsen hyvin tuntemat henkilöt tulevat pitämään hänestä hyvää huolta.

9 Miten pikkusisaruksen syntymä vaikuttaa esikoiseen? Brenda Volling (2012) arvioi 30 tutkimusta esikoisen sopeutumisesta pikkusisaruksen syntymään. Perinteinen kriisimalli, jossa esikoinen kärsii koko ikänsä menetetystä asemastaan ainokaisena ei saanut vahvistusta. Keskimäärin äidin ja esikoisen suhteessa tapahtuu kielteisiä muutoksia (esim. kiellot lisääntyvät), mutta muutokset ovat ohimeneviä ja kestävät noin vuoden eivätkä aiheita pysyviä psyykkisiä vaurioita. Suurin osa esikoisista sopeutuu pikkusisaruksen syntymään erinomaisesti. Joidenkin lasten kehitykseen sisarusten syntymä ei näytä vaikuttavan juurikaan, joidenkin kehitykseen muutos on myönteinen. Kuitenkin pienellä osalle lapsista pikkusisaruksen syntymä saattaa laukaista kielteisen kehityspolun, mikä johtaa vaikeuksiin esimerkiksi käytöksessä tai itsetunnossa. Kielteisten kehityspolkujen selkeä osoittaminen on hankalaa, syy-seuraus suhteiden löytäminen usein mahdotonta. Varmasti tiedetään, että perheen saamalla sosiaalisella tuella on suuri merkitys.

10 Vanhempien kuvauksia esikoisesta ensimmäisillä viikoilla Esikoinen oli mustasukkainen ensimmäisinä kuukausina. Se oli toki ymmärrettävääkin, mutta samalla tunsin suurta suojelunhalua vauvaa kohtaan ja olin varmasti joskus liian jyrkkä mustasukkaisuustilanteissa. Mari, tytöt 5-v ja 2-v. Meidän esikoisen taidot taantuivat tosi paljon, hän alkoi muun muassa lässyttää. Hän oli usein raivoissaan meille kaikille. Toisaalta hän jaksoi meidän perheestä eniten seurustella pienen vauvan kanssa, heillä oli alusta lähtien lämmin suhde. Mä koin hänen vaihtelevan käytöksensä henkisesti rankkana, vaikka tiesin silloin ja varsinkin nyt, että se oli normaalia. Tuuli, tyttö 5-v ja poika 5-v. Silloin ensimmäisinä päivinä esikoinen halusi olla vaan sylissä ja pikkuhiljaa alkaa tutustua vauvaan. Hän oli niin totinen ja surullinen ja silloin mä vasta tajusin millaisen menetyksen tyttö oli kokenut, hän oli niin pieni ja silti isosisko. Marikki, lapset 2v ja 8kk. Ensimmäiset viikot olivat täynnä tunteiden myllerrystä! Mitä esikoinen ajatteleekaan uudesta perheenjäsenestä, miltä hänestä tuntuu. Yritin jopa suhtautua vauvaan viileän asiallisesti, etten loukkaisi esikoista, joka oli yhtäkkiä hyvin herkkä ja haavoittuvainen. Isosisko rakasti vauvaa, mutta ei halunnut jakaa äitiä. Riikka, pojat 4v ja 2,5, v.

11 Mustasukkaisuus Mustasukkainen ihminen kokee menettävänsä hänelle rakkaan ihmisen jollekin toiselle. Mustasukkaisuus voi ilmetä yksilöstä riippuen kaikkina perustunteina vihasta pelkoon tai suruun ja se vaikuttaa ihmisen ajatteluun ja toimintaan (Izard, 1992). Me kaikki olemme joskus mustasukkaisia ja se on ihan normaalia, vaikka usein hävettävää myöntää. Esikoisen hyvä suhde äitiin ja isään auttaa lasta hyväksymään vähitellen uuden sisaruksen. Kun vauva kasvaa, hän alkaa yhä enemmän ottaa kontaktia isosisarukseen ja näin tuottamaan olemassaolollaan iloa. Erään tutkimuksessa vahvasti äitiyteen sitoutuneiden äitien lapset osoittivat lapsen syntyessä enemmän mustasukkaisuutta kuin vähemmän sitoutuneiden äitien lapset (Dunn & Kendrick, 1983).

12 Vinkkejä alkuaikojen mustasukkaisuuden helpottamiseen Opasta vieraita huomioimaan ja ihailemaan isosisarusta. Huomion jakamisen harjoittelun aika ei ole nyt. Kiukun vastalääke = hellyys Anna isosisarlahja ja rohkaise vieraita tekemään samoin. Anna isosisaruksen avata vauvan saamat lahjat. Jos vierailut ovat esikoiselle vaikeita, jos hän esimerkiksi toistuvasti käyttäytyy silloin levottomasti tai aggressiivisesti muita kohtaan, rajoita alkuaikojen vierailuja. Älä opeta uutta. Mikäli vauva on iltaisin itkuinen, älä tee iltatoimia yksin vaan pyydä apua, jos puoliso ei ole kotona. Myös esikoinen tarvitsee iltaisin aikuisen lämpöä ja syliä. Älä kiellä mustasukkaisuutta, toisaalta, mikäli lapsesi ei halua aiheesta keskustella, jätä lapsi rauhaan. Ota esikoista syliin myös känkkäränkkä-päivinä. Esikoinen tarvitsee tunnetta, että kelpaa kiukkuisena, vihaisena, iloisena ja kaikenlaisena molemmille vanhemmilleen. Älä laita esikoista muutamiksi ensipäiviksi mummolaan vaikka sekä lapsi että isovanhemmat voivat pitää sitä hyvänä ajatuksena.

13 Sisarusten vertailu Vanhemmilla on taipumus korostaa sisarusten erilaisuutta ja nähdä esimerkiksi sisarusten temperamentit vielä erilaisempina kuin ne todellisuudessa ovat (Saudino ym. 2004) Roolit tarjoavat helpottavat raamit vuorovaikutukselle. Sisarusten vertailua ja roolien jakoa tulisi kuitenkin välttää niin pitkälle kuin mahdollista.

14 Parisuhde pikkulapsiperheessä? Olen kuullut muutamien tulevien vanhempien suunnittelevan elämäänsä lapsen syntymän jälkeen. He istuvat itsevarmoina katukahvilassa, si evat lattea ja sinkoavat suustaan seuraavanlaisia lauseita: -Me hoidetaan meidän parisuhdetta sataprosenttisesti lapsesta huolimatta: Mennään sitten vaikka hotelliin yöksi, että saadaan seksielämä skulaamaan!... Tuota noin. En halua mitenkään masentaa tulevia vanhempia, mutta mielestäsi olisi syytä katsoa totuutta suoraan silmiin jo nyt. Mitä tulee edellisiin väittämiin, sanoisin niistä seuraavaa: Parisuhteen hoitaminen typistyy hätäisiin, silmät ristissä ahmittuihin aterioihin kerran vuodessa. - Missä meidän parisuhde on? vaimo kysyy. - Se makaa taju kankaalla tossa pinnasängyssä, vastaa mies. Anna-Leena Härkönen, 2003 Terveisiä pallomerestä, Otava Kirjapaino Oy

15 Onko parisuhde ja pikkulapsiperhe mahdollista yhdistää? Vanhempien parisuhteen laatu ennustaa lapsen osoittamaa mustasukkaisuutta (Volling yms. 2002) Toisen lapsen saaminen ei näyttäisi olevan parisuhteen kannalta yhtä perinpohjainen muutos kuin esikoisen syntymä: parisuhteen rinnalla vanhemmuuden jakaminen jo tuttua. Parisuhteen hoitamiseen tai parisuhdeaikaan ei ole mitään yhtä oikeaa kaavaa. Tärkeintä on kohdata toinen myös puolisona eikä pelkästään vanhempana. Tuoreen tutkimuksen mukaan pikkulapsiperheiden parisuhteet voivat Suomessa keskimäärin hyvin (Malinen, 2011). Keskeistä parisuhdetyytyväisyydessä pikkulapsivaiheessa on jaettu vanhemmuus.

16 Lähteet Dunn, J. & Kendrick, C. (1983). Siblings: love, envy & understanding. Harward University Izard. C. E.(1992) Basic Emotions, Relations Among Emotions, and Emotion-Cognition Relations. Psychological Review, 99(3): Malinen, K, Parisuhde pikkulapsiperheessä: (2011). Jyväskylä studies in educatin, psychology and social research: h. Saudino, K., Wertz, A., Gagne, J.R., Chawla, S. (2004). Night and Day: Are Siblings as Different in Temperament as Parents Say They Are? Journal of Personality and Social Psychology, 87, Volling, B.L., Mc Elwain, N.L. ja Miller A.L. (2002). Emotion regulation in context: the jealousy complex between young siblings and its relations with child and family characteristics. Child Development, 73, (2), Volling, B.L., (2012). Family Transition Following the Birth if Sibling: An Empirical Review of Changes in the Firstborn s Adjustment. Psychological Bulletin, 138,3,

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut?

Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Miten tukea lasta, kun läheinen on kuollut? Opas läheisille sekä lasten ja nuorten parissa työskenteleville Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa ja Laimio Anne 1 Uittomäki Susanna, Mynttinen Sirpa, Laimio

Lisätiedot

Kun vanhempi on trans*

Kun vanhempi on trans* Seta Transtukipiste Kun vanhempi on trans* Linda Korpikoski 15.3.2013 Sisällys 1 Apua, vanhempani on trans!... 3 1.1 Mitä minun kannattaa tehdä?... 4 1.2 Transmikä?... 4 1.3 Eikö sukupuoli ole itsestään

Lisätiedot

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Tämä työkirja on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tukea vanhemmille -aineistoa. Työkirjan on

Lisätiedot

tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom

tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom tytti solantaus kuvitus: antonia ringbom sisällysluettelo aluksi mitä mielenterveyden ongelmat ovat? tunteiden häiriöt toiminnan häiriintyminen ajattelun häiriintyminen mistä mielenterveyden häiriöt johtuvat?

Lisätiedot

LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ

LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ LAPSI JA VANHEMMAN SYÖPÄ 1 Oppaan suunnittelussa on ollut apuna työryhmä Kaisu Johansson Mika Niemelä Arja Mainio Kaisa-Mari Paananen Sami Räsänen Kuvat Tarja Paananen OPAS VANHEMMILLE LASTEN TUKEMISEEN,

Lisätiedot

PERHEEN KOKO, LASTEN LUKUMÄÄRÄ PERHEESSÄ, SISARUSTEN VÄLINEN IKÄERO

PERHEEN KOKO, LASTEN LUKUMÄÄRÄ PERHEESSÄ, SISARUSTEN VÄLINEN IKÄERO PERHEEN KOKO, LASTEN LUKUMÄÄRÄ PERHEESSÄ, SISARUSTEN VÄLINEN IKÄERO Suomalaisten mielestä ihanteellinen lapsiluku perheessä on 2,4 lasta¹. Vastaajista ne, joiden omassa lapsuuden perheessä oli ollut useampia

Lisätiedot

Kirjan voi ladata maksutta osoitteesta www.nektaria.fi

Kirjan voi ladata maksutta osoitteesta www.nektaria.fi Mitä ihmettä? Opas ammattilaisille. Seksuaalikasvatusta 3-9 -vuotiaille. Katriina Bildjuschkin, Susanna Ruuhilahti Nektaria ry Kansi: Nina Cord Piirros, sivu 4, Mervi Lahkela Graafinen suunnittelu ja taitto:

Lisätiedot

Hyvä ensitieto kantaa

Hyvä ensitieto kantaa Kehitysvammaisten Tukiliiton julkaisusarja 1/2014 Hyvä ensitieto kantaa Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Työryhmä kiittää kaikkia oppaan tekemiseen osallistuneita. Kehitysvammaisten

Lisätiedot

Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena

Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena Mannerheimin Lastensuojeluliitto Varhaisnuoruuden kasvu ja kehitys vanhempi nuoren kasvun tukena 1 Tämä opas on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Toimittaneet Milja Laakso, Paula Marjomaa ja Kaisi Peltoniemi EDUNVALVOJA SE ON MINUA

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus LAPSET PUHEEKSI - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia Manuaali ja lokikirja Tytti Solantaus 1 SISÄLLYS LAPSET PUHEEKSI -TYÖMENETELMÄN TAUSTA JA PERIAATTEET... 3 JOHDANTO... 3 TOIMIVA LAPSI&PERHE

Lisätiedot

NUOREN HYVÄ TULEMINEN PERHEHOITOON

NUOREN HYVÄ TULEMINEN PERHEHOITOON RAPORTTI NUOREN HYVÄ TULEMINEN PERHEHOITOON Nuorten foorumi Siikarannassa 11.10.2014 Paikalla oli 15 14-19-vuotiasta nuorta lastensuojelun perhehoidon piiristä, 3 Selviytyjät-tiimin jäsentä sekä 4 aikuista.

Lisätiedot

3 / 2014 Perhe ja parisuhde. Irtonumero 3

3 / 2014 Perhe ja parisuhde. Irtonumero 3 3 / 2014 Perhe ja parisuhde Irtonumero 3 DREAMWEAR CLUB R.Y. SISÄLTÖ 3/2014 Sisällys, yleisiä tiedotuksia 2 Pääkirjoitus 3 Erilainen parisuhde - hämmennyksestä näkemiseen 5 Transtukipisteelle voi tulla

Lisätiedot

PERHEASIOIDEN SOVITTELU JA SEN TÄRKEYS UUSPERHEILLE

PERHEASIOIDEN SOVITTELU JA SEN TÄRKEYS UUSPERHEILLE PERHEASIOIDEN SOVITTELU JA SEN TÄRKEYS UUSPERHEILLE Kaisa Meriö-Mielonen Uusperheneuvojakoulutus 2012 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 1 2. LAPSET JA VANHEMPIEN ERO... 2 3. LAPSET JA UUSPERHE... 4 4. PERHEASIOIDEN

Lisätiedot

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

Ei kiitos? Asiaa alkoholista pienen lapsen vanhemmalle. Asiaa alkoholista pienen lapsen vanhemmalle

Ei kiitos? Asiaa alkoholista pienen lapsen vanhemmalle. Asiaa alkoholista pienen lapsen vanhemmalle Ei kiitos? Asiaa alkoholista pienen lapsen vanhemmalle Asiaa alkoholista pienen lapsen vanhemmalle Vanhemmalle Sisältö Vanhemmalle... 3 Vanhemmuus ja alkoholi... 4 Ystävät tukevat... 5 Vauva tarvitsee

Lisätiedot

Joka kodin konstit projekti

Joka kodin konstit projekti Joka kodin konstit projekti VERKKOSOVELLUKSESTA OMA-APUVÄLIEITÄ VAHEMMUUTEE Kehittämistyön lähtökohtana perheiden todellinen arki Joka kodin konstit -projekti VERKKOSOVELLUKSESTA OMA-APUVÄLIEITÄ VAHEMMUUTEE

Lisätiedot

ISÄT HOIVAISYYDESTÄ KESKUSTELEMASSA

ISÄT HOIVAISYYDESTÄ KESKUSTELEMASSA Susanna Nummi ISÄT HOIVAISYYDESTÄ KESKUSTELEMASSA - Kun aikaisemmin on vaan ollu leiväntuoja ja nyt illat menee kun vie jätkiä jääkiekkoharkkoihin Pro gradu -tutkielma Syyslukukausi 2007 Kasvatustieteen

Lisätiedot

UUSPERHE JA KEHITYSVAMMAINEN LAPSI

UUSPERHE JA KEHITYSVAMMAINEN LAPSI UUSPERHE JA KEHITYSVAMMAINEN LAPSI Johanna Käpynen Opinnäytetyö Paasikiviopisto Uusperheneuvojakoulutus 2008-2009 Ohjaajat: Pekka Larkela, Heikki Toimi ja Elisa Jyllikoski kevät 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

Ihmiset toivovat parisuhdetta, joka olisi onnellinen ja kestäisi mahdollisimman kauan. Mutta onko se mahdollista?

Ihmiset toivovat parisuhdetta, joka olisi onnellinen ja kestäisi mahdollisimman kauan. Mutta onko se mahdollista? KESTÄVÄN PARISUHTEEN SALAISUUS (Otteita Kaarina Määtän kirjasta koonnut Ulla Andersson) Kaarina Määttä on etsinyt kirjaansa varten tapoja, joita suomalaiset käyttävät saadakseen parisuhteensa toimimaan.

Lisätiedot

Selviytymisopas nuorten vanhemmille

Selviytymisopas nuorten vanhemmille VAUHDILLA AIKUISUUTEEN? Selviytymisopas nuorten vanhemmille 1 Tarvitsen vanhempiani sääntöihin, ettei mene 2 Missä lapsesi surffailee?... 16 3 Kuuluvatko päihteet nuoruuteen?... 20 ihan hulluksi. Saaks

Lisätiedot

Kymmenen kysymystä kasvatuksesta

Kymmenen kysymystä kasvatuksesta Kymmenen kysymystä kasvatuksesta Toim. Elina Nivala Lasten Keskus Kymmenen kysymystä kasvatuksesta Toim. Elina Nivala Lasten Keskus Lapsen huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys

Lisätiedot

VIITTOMAKIELENTULKIN AMMATILLISUUS IHMISSUHTEISSA

VIITTOMAKIELENTULKIN AMMATILLISUUS IHMISSUHTEISSA VIITTOMAKIELENTULKIN AMMATILLISUUS IHMISSUHTEISSA Raija Roslöf Opinnäytetyö Kevät 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ (ABSTRACT) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU/ TURUN

Lisätiedot

Kaveritaidot kaikille. Opas luokanopettajalle

Kaveritaidot kaikille. Opas luokanopettajalle Kaveritaidot kaikille Opas luokanopettajalle Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja turvalliseen lapsuuteen. MLL:n keskusjärjestön

Lisätiedot

Kun lapsettomuus koskettaa opas tahattomasti lapsettoman läheisille

Kun lapsettomuus koskettaa opas tahattomasti lapsettoman läheisille Terveysala Kuopio Opinnäytetyö Kun lapsettomuus koskettaa opas tahattomasti lapsettoman läheisille Johanna Paasisalo Opinnäytetyö Savonia-ammattikorkeakoulu Terveysala Kuopio Johanna Paasisalo Kevät 2010

Lisätiedot

PÄIVÄKOTILASTEN HYVÄ PÄIVÄ

PÄIVÄKOTILASTEN HYVÄ PÄIVÄ PÄIVÄKOTILASTEN HYVÄ PÄIVÄ Helisniemi-Närvä, Sari 2013 Laurea Otaniemi Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Otaniemi PÄIVÄKOTILASTEN HYVÄ PÄIVÄ Sari Helisniemi-Närvä Sosiaalialan koulutusohjelma Opinnäytetyö

Lisätiedot