Ilkka Niskanen ja Sirpa Jokinen 1 (14)

Transkriptio

1 Ilkka Niskanen ja Sirpa Jokinen 1 (14) PUHOKSEN TEOLLISUUSALUEEN YMPÄRISTÖMELUSELVITYS VUONNA 2008

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Toimeksianto Lähtötiedot ja menetelmät Äänitehotasojen mittaukset Ympäristömelumittaukset Mittauslaitteisto Aikaisemmin tehdyt ympäristömelumittaukset Laskentamalli Käytettyjen menetelmien mittausepävarmuudet ja laskentamenetelmien tarkkuus Ympäristömelun ohjearvot Tulokset ja niiden tarkastelu Kohteiden äänitehotasot Teollisuusalueen aiheuttamat meluvyöhykkeet Ympäristömelumittaukset Mittaustulosten ja laskennallisesti arvioitujen melutasojen vertailu Johtopäätökset Kirjallisuusluettelo Liite 1. Melukohteiden äänitehotasot, kohteiden sijainnit ja numerointi Liite 2. Laskennallisesti arvioidut keskiäänivyöhykkeet Liite 3. Laskennallisesti arvioitujen ja mitattujen melutasojen vertailu WSP Finland Oy Heikkiläntie HELSINKI

3 3 1 Toimeksianto WSP Finland Oy kartoitti syyskuussa 2008 Dynea Oy:n, Hexion Specialty Chemicals Oy:n, Puhos Board Oy:n ja Stora Enso Timber Oy:n melulähteet Puhoksen teollisuusalueella. Mitattujen äänenpainetasojen perusteella kohteille laskettiin äänitehotasot oktaavikaistoittain, joita käytettiin melun päästötietona laskentamallissa. Syyskuun tehtyjen päästömittausten yhteydessä mitattiin lisäksi ympäristön melutasoja neljässä kohteessa. Selvityksessä arvioitiin lisäksi maantien 71 (Puhos - Kerimäki) liikenteen aiheuttamaa melutasoa. Tässä selvityksessä esitetään kartoitettujen kohteiden äänitehotasot, laskentamallin tulokset, ympäristömelumittausten tulokset. Selvitys on edellä mainittujen teollisuusyritysten ja Kiteen kaupungin toimeksiannosta. 2 Lähtötiedot ja menetelmät 2.1 Äänitehotasojen mittaukset Äänitehotasojen kartoituksessa on sovellettu menetelmäohjeen NT ACOU 080 mukaisia pallo- ja laatikkomenetelmiä. Näissä menetelmissä melua aiheuttava kohde ympäröidään mittauspinnalla, joka on muodoltaan puolipallo tai laatikko (kuva 1). Kuva 1. Äänitehotasojen mittaaminen Nordtest mukaisella pallo- ja laatikkomenetelmällä. Sisemmät laatikot kuvaavat melukohteen ulkomittoja, jota ympäröi mikrofonipisteiden muodostama mittauspinta (kuvat lähteestä Nordtest 1991). Kohteiden äänitehotaso (L W ) lasketaan lisäämällä mittauspisteiden keskimääräiseen äänenpainetasoon (L p ) mittauspinta-alaa vastaava korjaus. Tämä korjaus on luonnollisesti sitä suurempi, mitä suurempi on mittauspinta-ala. Kullekin oktaavikaistalle äänitehotaso lasketaan seuraavalla kaavalla: L W = L p + 10 log (S/S 0 ), jossa S = mittauspinta-ala ja S 0 = vertailupinta-ala (1 m 2 ). Melukohteista kirjattiin seuraavat tiedot: kohteen numero, sijainti kattokuviin, tunnistetiedot, mittausetäisyys ja mittauskorkeus sekä kuulohavaintoihin perustuvat arviot äänen impulssimaisuudesta ja kapeakaistaisuudesta. Lisäksi kohteista otettiin valokuvat. WSP Finland Oy Heikkiläntie HELSINKI

4 4 2.2 Ympäristömelumittaukset Ympäristömelutasoja mitattiin välisenä aikana neljässä paikassa. Mittaukset tehtiin osittain yöaikaan, jotta mahdollisten häiriöäänien osuus olisi mahdollisimman vähäinen. Kuva 2. Ympäristömelun mittauspaikat (1 4) tehtyjen mittausten aikana. Ympäristömelun mittauspaikat pyrittiin valitsemaan siten, että tuulen suunta oli tehdasalueelta mittauspaikan suuntaan. Ympäristömelumittausten aikana vallitsi syksyinen lähes pilvetön heikkotuulinen sää, joka tyyntyi illaksi ja yöksi. Tuulen suuntajakaumissa tyynten havaintojen osuudet vaihtelivat välillä (taulukko 2). WSP Finland Oy Heikkiläntie HELSINKI Taulukko 1. Sääolosuhteet ympäristömelumittausten aikana. Mittauspaikka 1 tunnus- lämpötila kosteus tuulen ilman jakso klo luku C-astetta % nopeus, m/s paine, mb :13 keskiarvo :07 suurin pienin Mittauspaikka 2 tunnus- lämpötila kosteus tuulen ilman jakso klo luku C-astetta % nopeus, m/s paine, mb :27 keskiarvo :50 suurin pienin

5 5 Mittauspaikka 3 tunnus- lämpötila kosteus tuulen ilman jakso klo luku C-astetta % nopeus, m/s paine, mb :23 keskiarvo :33 suurin pienin Mittauspaikka 4 tunnus- lämpötila kosteus tuulen ilman jakso klo luku C-astetta % nopeus, m/s paine, mb :10 keskiarvo :50 suurin pienin WSP Finland Oy Heikkiläntie HELSINKI Taulukko 2. Tuulensuuntajakaumat ympäristömelumittausten aikana. suunta Mittauspaikka 1 Mittauspaikka 2 Mittauspaikka 3 Mittauspaikka 4 N 0 % 34 % 4 % 32 % NNE 1 % 38 % 1 % 14 % NE 0 % 0 % 0 % 5 % ENE 0 % 0 % 0 % 2 % E 0 % 0 % 0 % 0 % ESE 0 % 0 % 0 % 0 % SE 0 % 0 % 0 % 0 % SSE 0 % 1 % 0 % 0 % S 2 % 2 % 0 % 0 % SSW 0 % 2 % 0 % 0 % SW 0 % 2 % 1 % 1 % WSW 0 % 1 % 3 % 1 % W 0 % 3 % 11 % 3 % WNW 0 % 3 % 6 % 4 % NW 0 % 0 % 4 % 9 % NNW 0 % 0 % 3 % 16 % tyyntä 96 % 15 % 68 % 13 % 2.3 Mittauslaitteisto Melukohteiden äänitehotasojen mittaukset tehtiin Bruel & Kjaer 2250 äänianalysaattorilla ja ympäristömelumittaukset RION NL-32 äänitasomittarilla. Molemmat mittarit täyttävät standardien SFS 2877 / IEC651 ja IEC 804 mukaiset vaatimukset. Mittauslaitteiden kalibroinnissa käytettiin ulkoisia kalibraattoria. Ympäristömelumittaukset tehtiin minuutin pituisina jaksoina. Mittausjaksoilta tallennetiin L Aeq -, L AFfmax - ja L AFmin tasot laitteiston muistiin. Äänitehotasojen mittauksissa mikrofoni oli kytketty 10 m pituiseen jatkokaapeliin ja mikrofoni oli kiinnitetty 6 metrin pituiseen lasikuituvapaan. Äänitehotasojen mittauksissa mittausjaksojen pituudet vaihtelivat välillä 30 sekuntia 10 minuuttia riippuen äänitason vaihtelusta. Mittausten aikana sääolosuhteita rekisteröitiin siirrettävällä sääasemalla (Weather Wizard II). Säähavainnot (ilman lämpötila, suhteellinen kosteus, ilman paine, tuulen suunta, tuulen nopeus) rekisteröitiin minuutin pituisina jaksoina. 2.4 Aikaisemmin tehdyt ympäristömelumittaukset Puhoksen teollisuusalueen ympäristössä ja teollisuusalueella on tehty ympäristömelumittauksia useita kertoja. Mittauksia on tehty mm. vuosina 1995, 1999, 2000 ja

6 6 vuonna 2001 (I&M Suunnittelu Oy 1995, Kiteen kaupunki 1999, Kiteen kaupunki 2000, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2001). Näiden mittausten raporteista ja mittauspöytäkirjoista on koottu ne mittaustulokset, jotka raporttien perusteella on tehty hyväksyttävissä sääolosuhteissa. Nämä tulokset on esitetty liitteessä 3 ja niitä on verrattu laskennallisesti arvioituihin melutasoihin kappaleessa 3.4 Mittaustulosten ja laskennallisesti arvioitujen melutasojen vertailu. Aikaisemmin tehtyjen mittausten vertailussa tulee ottaa huomioon, että teollisuusalueen prosesseissa on tapahtunut muutoksia vuoden 1995 jälkeen. Tässä selvityksessä esitetyt laskennallisesti arvioidut melutasot edustavat syksyn 2008 päästötilannetta. 2.5 Laskentamalli Ympäristömelun laskennallinen arviointi tehtiin Cadna A 3.7 ympäristömelumalliin kuuluvalla pohjoismaisella teollisuusmelumallilla (Kragh et al. 1982) ja tieliikennemelumallilla (Nordic Council of Ministers 1996). Sääolosuhteina laskennassa on käytetty laskentamallin oletusarvoja: ilman lämpötila + 10 o C, ilman suhteellinen kosteus 70 %, tuulen nopeus 3 m/s. Laskentamallissa maan pinta on oletettu teollisuusalueella kovaksi, myös vesistöjen pinnat ovat mallista kovina akustisesti heijastavina pintoina. Muut maa-alueet on mallissa oletettu pehmeiksi. Laskentamalli on ns. myötätuulimalli eli sillä arvioidut laskentatulokset pätevät olosuhteissa, joissa tuulen suunta on melukohteesta arvioitavaan kohteeseen. Laskennassa ei ole otettu huomioon mahdollista melun impulssimaisuuden tai kapeakaistaisuuden lisäystä. Laskentamallissa pohjana on käytetty tilaajan toimittamaa maastomallia. Laskenta tehtiin noin 24,2 km 2 laajuiselle alueelle, johon laskentapisteitä oli sijoitettu tasaisin välein 10 metrin etäisyydelle. Laskennassa oli mukana kaikkiaan noin laskentapistettä. Teollisuusalueen ympäristöön sijoitettiin lisäksi 4 erillistä laskentapistettä samoihin paikkoihin, joissa mitattiin ympäristömelutasoja (kuva 2). Laskentamallissa teollisuuslaitosten kiinteiden kohteiden ja liikkuvien työkoneiden melupäästöinä käytettiin mittaustuloksiin perustuvia äänitehotasoja oktaavikaistoittain. Maantien 71 (Puhos Kerimäki) liikenteen aiheuttaman melun laskennassa käytettiin Savo-Karjalan tiepiirin toimittamia liikennelaskentatietoja. Teollisuuslaitosten melukohteiden toiminta-ajat on laskentamalliin asetettu seuraavasti: - Hexion Specialty Chemicals Oy: klo 7 22 toiminnassa 15 tuntia, klo 22 7 toiminnassa 9 tuntia - Dynea Oy: klo 7 22 toiminnassa 15 tuntia, klo 22 7 toiminnassa 2 tuntia - Puhos Board Oy: klo 7 22 toiminnassa 15 tuntia, klo 22 7 toiminnassa 9 tuntia - Stora Enso Timber Oy: o Puhaltimet (muut kuin kuivaamo): klo 7 22 toiminnassa 15 tuntia, klo 22 7 toiminnassa 2 tuntia o Työskentelyaikaan sidotut laitteet: klo 7 22 toiminnassa 13,3 tuntia, klo 22 7 toiminnassa 2 tuntia o kuivaamon ilmanvaihtolaitteistot: klo 7 22 toiminnassa 15 tuntia, klo 22 7 toiminnassa 9 tuntia WSP Finland Oy Heikkiläntie HELSINKI

7 7 WSP Finland Oy Heikkiläntie HELSINKI Käytettyjen menetelmien mittausepävarmuudet ja laskentamenetelmien tarkkuus Ympäristömelumittausten epävarmuus lisääntyy etäisyyden kasvaessa. Ympäristöministeriön mittausohjeen mukaan yksittäisen mittauksen tuloksen epävarmuus on 2 db 30 metrin mittausetäisyydellä, 4 db 100 metrin mittausetäisyydellä ja 7 db 500 metrin etäisyydellä. Mikäli mittausohjeen mukaiset olosuhteet eivät toteudu tai mittausetäisyydet ovat suuremmat kuin ohjeessa esitetyt suurimmat mittausetäisyydet katsotaan mittausepävarmuudeksi 10 db (Ympäristöministeriö 1995). Tässä selvityksessä mittauspaikka 2 sijaitsi alle 500 metrin etäisyydellä melukohteista. Tuuliolosuhteet tällä paikalla eivät kuitenkaan täyttäneet olosuhdevaatimuksia. Muut mittauspaikat sijaitsivat yli 500 metrin etäisyydellä melulähteistä, jolloin kaikkien mittauspaikkojen mittausepävarmuus on 10 db. Tässä selvityksessä käytetylle kohteiden äänitehotason mittaukselle (NT ACOU 080) mittausepävarmuudeksi annetaan 2 db (Nordtest 1991). SFS 4846 mukaisessa äänitehotason määritysmenetelmässä, joka pääpiirteissään vastaan tässä selvityksessä käytettyä menettelyä (NT ACOU 080) mittausten keskihajonnaksi esitetään enintään 4 db (SFS 4846). Standardin SFS 4846 huomautuksessa mainitaan, että tämä arvio sisältää kaikki mittausepävarmuutta aiheuttavien tekijöiden vaikutukset. Standardin mukaan mittaustulosten toistettavuus voi olla huomattavasti parempi kuin laajakaistaiselle äänilähteelle esitetty 4 db (SFS 4846). Laskentamallissa todellista äänilähdettä kuvataan pistemäisenä äänilähteenä. Mallissa äänilähteen korkeus on yleensä arvio äänikohteen akustisesta keskipisteestä. Tämän arvion epätarkkuus aiheuttaa epävarmuutta myös äänen leviämisen laskennalliseen arvioon. Muita vaihtelua aiheuttavia tekijöitä ovat: äänen taajuus, äänilähteen ja kohteen välinen korkeus ja niiden välinen etäisyys sekä niiden välinen topografia. Tämä viimeksi mainittu tekijä sisältää maaston muotojen, rakennusten, esteiden ja kasvillisuuden vaikutukset äänen etenemiseen. Sääolosuhteiden aiheuttama vaihtelu on mallissa pyritty saamaan mahdollisimman pieneksi valitsemalla arvioinnin lähtökohdaksi säätilanne, jossa vaihtelu on mahdollisimman vähäistä. Tämä säätilanne vastaa tilannetta, jossa lievässä inversiotilanteessa vallitsee kohtalainen myötätuuli äänilähteestä kohteeseen päin. Laskentamallia kuvaavassa julkaisussa (Kragh et al. 1982) pohjoismaisen teollisuusmelumallin laatijat luokittelevat mallilla arvioitujen keskiäänitasojen keskihajontojen olevan seuraavaa tasoa: 5-10 db yksittäiselle lähellä maanpintaa sijaitsevalle äänilähteelle, joka emittoi kapeakaistaista ( Hz) ääntä. Arvioiden epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana kohde sijaitsee melun aiheuttajasta ja mitä lähempänä kohde sijaitsee maan pintaa. 1-3 db joukolle laajakaistaista melua aiheuttaville äänilähteille, kun kohteen etäisyys on alle 500 metriä. Arvioiden epävarmuus on sitä suurempi mitä lähempänä maan pintaa kohteet sijaitsevat. alle 1 db joukolle suhteellisen korkealla maan pinnasta sijaitseville laajakaistaista melua aiheuttaville äänilähteille, kun kohteet sijaitsevat lähellä melun aiheuttajia tai kohteet ovat yli 5 metrin korkeudella maan pinnasta. Tässä selvityksessä alueen teollisuuslaitosten voidaan katsoa edustavan joukkoa laajakaistaista melua aiheuttavia äänilähteitä, jotka sijoittuvat pääasiassa selvästi maan pinnan yläpuolelle. Arvioimme, että laskentamallin tarkkuus on tässä tapauksessa 1-3 db. Tieliikennemelun laskentamallin tulokset ja mittaustulokset ovat hyvin vertailukelpoisia silloin, kun maasto on tasainen ja sääolosuhteet vastaavat mallissa asetettuja sää-

8 8 olosuhdevaatimuksia. Tällöin tulokset eroavat ± 1 db toisistaan. Mitä monimutkaisempi maasto on, sitä enemmän lasketut ja mitatut tulokset eroavat toisistaan. Laskentamallivertailussa mitatut ja lasketut melutasot mäkisessä maastossa erosivat suurimmillaan 5-6 db (Eurasto 2005). Tässä selvityksessä tarkastellun suunnittelualuetta rakennusmassoineen voidaan pitää suhteellisen yksinkertaisena laskentaympäristönä, minkä vuoksi arvioimme, että laskentamallin tarkkuus tässä tapauksessa on luokkaa ± 2 db. 2.7 Ympäristömelun ohjearvot Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) on annettu maankäytön ja rakentamisen, liikenteen suunnittelussa ja rakentamisen lupamenettelyssä sovellettavat melutason ohjearvot. Näitä ohjearvoja sovelletaan myös ympäristölupaharkinnassa (taulukko 3). Melutason ohjearvot on annettu erikseen päiväaikaiselle keskiäänitasolle (klo 7 22) ja yöaikaiselle keskiäänitasolle (klo 22 7). Taulukko 3. Melutason yleiset ohjearvot ulkona. Alueen kuvaus Päiväajan (klo 7 22) keskiäänitason ohjearvot Yöajan (klo 22 7) keskiäänitason ohjearvot Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db db Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella 45 db 40 db 3) ja luonnonsuojelualueet 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleensä käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista ohjearvoon. Tässä selvityksessä mukana olevia teollisuuslaitoksia koskevissa ympäristölupapäätöksissä annetut melutasojen raja-arvot ovat samat kuin edellä esitetyt melutasojen yleiset ohjearvot. 3 Tulokset ja niiden tarkastelu 1) 2) 3.1 Kohteiden äänitehotasot Kartoituksessa mitattiin yhteensä 41 kohteen äänitehotasot ja laskentamalliin sijoitettiin 178 kohdetta. Teollisuusalueen yhteenlasketuksi päiväaikaiseksi (klo 7 22) äänitehotasoksi arvioitiin 127 db. Yöaikainen (klo 22 07) melupäästö muodostui suurimmaksi Puhos Board Oy:n lastulevytehtaan päästöistä, koska Stora Enso Oy:n sahan kohteiden toiminta-aika yöaikaan rajoittuu vain kahteen tuntiin klo välise- WSP Finland Oy Heikkiläntie HELSINKI

9 9 nä aikana (taulukko 4). Liitteessä 1 on esitetty mitattujen melukohteiden äänitehotasot. Teollisuusalueella mitattiin 6 erillistä kohdetta, joiden äänitehotasot (L WA ) olivat yli 115 db. Äänitehotasoltaan suurimmaksi melukohteeksi mitattiin sahan tukkien syöttöpöytä ja katkaisusirkkeli (kuva 3). Taulukko 4. Puhoksen teollisuusalueen mitatut ja laskentamalliin sijoitetut melukohteet ja niiden jatkuvat äänitehotasot (L WA ) eri tehtaiden kesken ryhmiteltynä. mitatut laskentamalli L WA (7-22) L WA (22-7) Yritys kpl kpl db db Hexion Dynea Puhos Board Stora Enso Yhteensä Kuva 3. Sahan tukkipöydän ja katkaisusirkkelin äänitehotasoksi (L WA ) mitattiin 117 db. Seuraavaksi suurimmat melupäästöt mitattiin lastulevytehtaan pölyasemalla (kuva 4). WSP Finland Oy Heikkiläntie HELSINKI

10 10 Kuva 4. Lastulevytehtaan pölyaseman poiskanavan (P20) äänitehotasoksi (L WA ) mitattiin 116 db ja pölyaseman (P21) 116 db. 3.2 Teollisuusalueen aiheuttamat meluvyöhykkeet Teollisuuslaitosten toimintojen aiheuttamat päiväaikaisen melun 55 db vyöhykkeet sijoittuvat suureksi osaksi teollisuusalueelle ja järvelle. Puhos Board Oy:n lastulevytehtaan aiheuttama melu leviää Puhoslahden rannalle noin 50 db tasoisena. Stora Enso Timber Oy:n sahan aiheuttama melu suuntautuu myös suurelta osin luoteeseen Oriveden selälle (liite 2, kuva 1). Yöaikaiset keskiäänitasot pienentyvät teollisuusalueen pohjoisosissa, sillä Stora Enso Timber Oy:n sahan toimii vain muutaman tunnin aikaan klo 22 7 välisenä aikana. Puhoksenlahdella yöaikainen melutilanne on vastaava kuin päiväaikaan Puhos Board Oy:n lastulevytehtaan toimiessa ympäri vuorokauden (liite 2, kuva 2). Dynea Oy:n ja Hexion Specialty Chemicals Oy:n aiheuttama melu on vähäistä ja näiden toimintojen aiheuttamat meluvyöhykkeet sijoittuvat teollisuusalueelle ja osittain järvelle (liite 2, kuvat 3, 4 ja 5). Puhos Board Oy:n toimintojen aiheuttama melu suuntautuu Puhoksenlahdelle leviten lähes 50 db tasoisena Puhos Kerimäki maantielle saakka. Puhoksenlahden rannalla sijaitsevien kiinteistöjen piha-alueilla Puhos Board Oy:n toimintojen aiheuttama melu on tasoltaan db. Sokkasenniemessä sijaitsevan rakennuksen kohdalla yöaikainen melutaso on noin 51 db (liite 2, kuva 6). Stora Enso Timber Oy:n aiheuttamat meluvyöhykkeet ulottuvat kauimmaksi luoteeseen Oriveden selälle, sillä sahan merkittävin melulähde sijaitsee aivan rannan tuntumassa. Sahan edustalla Oriveden saarissa ja Viilniemen länsirannalla sijaitsee karttatarkastelun perusteella mahdollisesti joitakin lomakiinteistöjä, joihin sahan aiheuttama melu kohdistuu päiväaikaan noin 46 db tasoisena ja yöaikaan noin 40 db tasoisena (liite 2, kuvat 7 ja 8). Maantien 71 (Puhos Kerimäki) liikenteen aiheuttamilla meluvyöhykkeellä (L Aeq 7-22 > 55 db ja L Aeq 22-7 > 50 db) sijaitsee 5 10 asuinrakennusta (liite 2, kuvat 9 ja 10). WSP Finland Oy Heikkiläntie HELSINKI

11 Ympäristömelumittaukset Mittauspaikalla voitiin erottaa teollisuusalueelta kuuluvaa tukkien kolahtelua, tasaista kohinaa sekä ajoittain matalataajuisia törähdyksiä, jotka todennäköisesti olivat peräisin lastulevytehtaan pölyaseman ravistelijoita (kohde 7). Teollisuusalueen äänet olivat kuultavissa ajoittain noin db tasoisina, tuulen aiheuttama puiden lehtien havina aiheutti ajoittain vähintään saman äänitason. Kuva 5. Minuutin keskiäänitasot (LAeq) ja minimitasot (LAFmin) mittauspaikalla Mittauspaikka 2 sijaitsi teollisuusalueen läheisyydessä ja sinne teollisuuden aiheuttama kohina kuului db tasoisena. Ajoittain erottui tukkien kolinaa sahalta. Kuva 6. Minuutin keskiäänitasot (LAeq) ja minimitasot (LAFmin) mittauspaikalla WSP Finland Oy Heikkiläntie HELSINKI Mittauspaikalla 3 melutasoihin vaikutti klo 16:23 23:30 välisenä aikana mittauspaikan lähellä sijainneen huonekalutehtaan aiheuttama melu. Mittauspaikalle Puhos Board Oy:n aiheuttama melu kuului selvänä puhaltimien aiheuttama kohina.

12 12 Kuva 7. Minuutin keskiäänitasot (LAeq) ja minimitasot (LAFmin) mittauspaikalla Mittauspaikka 4 sijaitsi suhteellisen lähellä Puhoksen teollisuusalueelle menevää tietä, minkä vuoksi tuloksissa näkyy piikkejä, joiden aikana minuutin keskiäänitaso on ylittänyt 55 db tason. Mittauspaikalle Puhoksen teollisuusalueen melu oli ajoittain kuultavissa noin 45 db tasoisena kohinana. Kuva 8. Minuutin keskiäänitasot (LAeq) ja minimitasot (LAFmin) mittauspaikalla Mittaustulosten ja laskennallisesti arvioitujen melutasojen vertailu Ympäristömittaustulosten vertaaminen laskennallisesti arvioituihin melutasoihin on hankalaa. Vertailua vaikeuttaa melutasoihin vaikuttavat sääolosuhteiden aiheuttama vaihtelu, melupäästöjen vaihtelu, muiden melulähteiden tunnistaminen (poistaminen) sekä mittausjakson ajallinen edustavuus. Teollisuuslaitosten prosesseissa on tapahtunut myös muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet melupäästöihin ja ympäristössä esiintyviin melutasoihin. WSP Finland Oy Heikkiläntie HELSINKI

13 13 Mitatut keskiäänitasot vastaavat pääsääntöisesti ± 5 db tarkkuudella laskettuja melutasoja (liite 3). Mittaustulokset ovat kuitenkin varsin saman suuntaiset laskennallisen tuloksen kanssa ja tukevat laskennallista arvioita 55 db ja 50 db vyöhykkeiden sijoittumisesta. Mittaustulosten joukossa on kaksi poikkeavaa tulosta, joissa lasketun ja mitatun melutason ero on yli 5 db. 4 Johtopäätökset Puhoksen teollisuusalueella sijaitsevien Dynea Oy:n, Hexion Specialty Chemicals Oy:n, Puhos Board Oy:n ja Stora Enso Timber Oy:n toiminnat aiheuttavat äänitehotasoltaan (L WA ) noin 127 db melupäästön, joka vastaa tyypillistä metsäteollisuuslaitoksen melupäästöä. Tämä päästö vapautuu pinta-alaltaan varsin laajalta alueelta eikä melulähteiden välittömässä läheisyydessä sijaitse asuinrakennuksia. Toisaalta tuotantolaitosten sijainti Oriveden rannalla aiheuttaa sen, että järvelle muodostuu suhteellisen laajoja meluvyöhykkeitä. Laskennallisen arvioinnin perusteella tarkasteltujen teollisuuslaitosten toiminnot eivät aiheuta päiväaikaan 55 db melutasojen ylityksiä varsinaisten asuinrakennusten kohdalla. Maantien 71 (Puhos - Kerimäki) liikenteen arvioitiin aiheuttavan 55 db (L Aeq 7-22 ) ja 50 db (L Aeq 22-7 ) keskiäänitasojen ylittymisen 5 10 asuinrakennuksen piha-alueella. Teollisuuslaitosten toimintojen aiheuttamalle yli 45 db meluvyöhykkeelle (L Aeq 7-22 ) sijoittuu kiinteistöjä Puhoksenlahden rannalla, Viilniemen länsirannalla sekä tehtaiden edustalla sijaitsevissa saarissa (Mustasaari, Selkäsaari, Lokkiluoto). Lisäksi yöaikainen 50 db keskiäänitaso ylittyy laskennallisen arvioinnin perusteella Sokkasenniemessä sijaitsevan kiinteistön kohdalla. Teollisuusalueen aiheuttamat meluvyöhykkeet ovat suhteellisen laajoja ja ne tulee ottaa huomioon suunniteltaessa alueen maankäyttöä. 5 Kirjallisuusluettelo I&M Suunnittelu Oy 1995: Puhos Board Oy ja Dynoresin Oy: ympäristömelumittaukset Mittausraportti, toukokuu Kiteen kaupunki 1999: Melumittaukset klo Melumittauspöytäkirja Kiteen kaupunki 2000: Melumittaukset klo Melumittauspöytäkirja Kragh, J., Andersen, B. & Jakobsen, J. 1982: Environmental Noise from Industrial Plants. General Prediction Method. Danish Acoustical Laboratory. Report no. 32, Nordic Council of Miniters 1996: Road Traffic Noise Nordic Prediction Method. TemaNord 1996: 525. Nordtest 1991: Industrial plants: noise emission Nordtest method NT ACOU 080. Approved Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2001: Stora Enso Timber Oy Ltd Kiteen sahan ympäristömelumittausraportti Raportti SFS 4846: Akustiikka. Melulähteiden äänitehotason määrittäminen. Kartoitusmenetelmä. Suomen standardisoimisliitto WSP Finland Oy Heikkiläntie HELSINKI

14 14 Ympäristöministeriö 1995: Ympäristömelun mittaaminen. - Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto. Ohje 1/1995. WSP Finland Oy Heikkiläntie HELSINKI

15 Puhoksen teollisuusalueen melulähteiden äänitehotasot (LWA). LWA yritys kohde ID db Dynea jälkipolttimen puhallin D Dynea jälkipolttimen puhallin D Dynea reunanauhasilppurin siilo D Hexion kompressorihuoneen oviaukko H Hexion savukaasupuhallin ja sähkösuodatin H Hexion pyöräkuormaaja H Puhos Board kuivurin puhaltimet P Puhos Board pölysiilo P Puhos Board seulomon puhaltimet P Puhos Board pesurin linko P Puhos Board kuivurin puhallin P Puhos Board lastuhallin poistopuhallin P Puhos Board lastuhallin poistopuhallin P Puhos Board lastuhallin poistopuhallin P Puhos Board pölyaseman puhaltimet P Puhos Board pölyaseman puhaltimet P Puhos Board pölyaseman poistoaukot P Puhos Board pölyasema P Puhos Board kolakuljetin P Puhos Board pölyasema P Puhos Board Jälkijauhimet P Puhos Board sahan pölynpoiston puhaltimet P Storaenso Hakesykloni S Storaenso Hakeputken mutka S24a Storaenso Hakeputken mutka S24b Storaenso Hakeputki suora osuus S24c Storaenso Trukki S Storaenso Lastusiilon sykloni S Storaenso Höyläämön purusykloni S Storaenso Kuivaamon poistoaukko S Storaenso Kuivaamon poistoaukko S Storaenso Kuivaamon säleikkö S Storaenso Kuivaamon poistopuhallin S Storaenso poistopuhallin S Storaenso poistopuhallin S Storaenso Puhaltimen moottori ja siilo S Storaenso Puhaltimen moottori ja siilo S Storaenso Kiramon yläosa S Storaenso Kiramon alaosa S Storaenso Kuljettimen kääntöpää S Storaenso Kääntöpöytä S Storaenso Kuorimo silppuri S Storaenso Tukkien syöttö ja katkaisu S Storaenso Lajittelurata S42 päivä Storaenso Lajittelurata S42 yö 98.1

16 Liite 2. 1/10

17 Liite 2. 2/10

18 Liite 2. 3/10

19 Liite 2. 4/10

20 Liite 2. 5/10

21 Liite 2. 6/10

22 Liite 2. 7/10

23 Liite 2. 8/10

24 Liite 2. 9/10

25 Liite 2. 10/10

26 Kuva 1. Laskettujen ja mitattujen melutasojen vertailu. Laskennallisesti arvioidut vyöhykkeet: teollisuuslaitosten (Dynea Oy, Hexion Specialty Chemicals Oy, Puhos Board Oy ja Stora Enso TImber Oy) toimintojen aiheuttamat päiväaikaisen meluvyöhykkeet (L Aeq 7-22 ) syksyn 2008 päästötilanteessa. Numeroilla on esitetty mittaustuloksia vuosilta (I&M Suunnittelu Oy 1995, Kiteen kaupunki 1999, Kiteen kaupunki 2000, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 2001). Tässä selvityksessä mitatut tulokset on ympyröity. Liite 3 1/1