SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS"

Transkriptio

1 SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS 2011

2 Suomen elokuvasäätiö Suomen elokuvasäätiön tehtävänä on edistää korkeatasoista, monipuolista ja omaperäistä suomalaista elokuvatuotantoa. Elokuvasäätiö myöntää tukea elokuvien ammattimaiseen tuotantoon sekä niiden esittämiseen ja levittämiseen erilaisissa jakelukanavissa. Säätiö vastaa myös kotimaisen elokuvan kulttuuriviennistä ja jakaa elokuvien kansainvälisen toiminnan tukea. Säätiö myöntää tukea myös valtakunnallisesti merkittäville kansainvälisille elokuvafestivaaleille Suomessa. Varansa säätiö saa valtion talousarviossa Veikkauksen ja raha-arpajaisten voittovaroista elokuvataiteen edistämiseen osoitetusta määrärahasta. Suomen elokuvasäätiö on perustettu Se on opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimialan ohjaukseen kuuluva itsenäinen säätiö. Sen tukitoimintaa ohjaavat valtionavustuslaki, laki elokuvataiteen edistämisestä ja sen nojalla annettu asetus sekä EU:n komission antama päätös Suomen elokuvatuotannon tukiohjelmasta. 2

3 SISÄLLYSLUETTELO Toimitusjohtajan katsaus 4 Toiminta-ajatus, arvot, strategiset tavoitteet 6 1. TOIMINTA-ALUEET Tukitoiminta 9 Tuotannon tuki 11 Jakelun tuki 17 Kulttuuriviennin tuki 20 Elokuvafestivaalituki Kansainvälinen toiminta Tiedotus HALLINTO JA TALOUS SES AUDITORIO OY 39 LIITE MEDIA ohjelman toimintavuosi

4 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2011 kotimaista elokuvaa leimasi poikkeuksellisen runsas ensi-iltamäärä, joka takasi monipuolisen ja laadukkaan elokuvatarjonnan. Vuoden aikana sai ensi-iltansa hyvin erilaisia elokuvia aina Sakari Kirjavaisen Hiljaisuudesta Elias Koskimiehen Likaiseen pommiin. Katsojatilaston kärjessä 2011 olivat Anders Engströmin Vares Pahan suudelma, Aki Kaurismäen Le Havre sekä Juha Wuolijoen Hella W. Dokumenttielokuva houkutteli katsojia niin elokuvateatteriin kuin pienempienkin vastaanottimien ääreen. Elokuvien, erityisesti dokumenttielokuvien, yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta kertoo mm. aiheista seurannut runsas yhteiskunnallinen keskustelu, esimerkiksi Timo Haanpään Hiljaa toivotut (lapsettomuus) ja Mia Halmeen Ikuisesti sinun (huostaanotot). Elokuvasäätiön hallituksen asettama tavoite kotimaisen elokuvan katsojaosuudeksi vuonna 2011 oli vähintään 17 % elokuvakäynneistä. Vuonna 2011 katsojia oli elokuvakäyntien tilastoidun ajan ennätysvuotta 2010 merkittävästi vähemmän. Tästä huolimatta vuodelle 2011 asetettu kotimaisten elokuvien katsojaosuustavoite saavutettiin. Elokuvakävijämäärälle on ominaista jyrkätkin vuositason vaihtelut. Silti kävijämäärän laskua on syytä analysoida eritoten siksi, että kävijämäärän lasku tapahtuu vuonna, jona elokuvien kotimaisten ensi-iltojen lukumäärä on kasvanut ja saatavuus elokuvaverkoston digitalisoinnin myötä helpottunut. Runsas ensi-iltamäärä ei vuositasolla jakaantunut tasaisesti ympäri vuotta, mutta ensi-iltapäivien määrääminen on markkinatoimijoiden omissa käsissä. Analyysin teossa tulee myös huomioida ne elokuvavuoteen liittyvät seikat, joihin Suomen elokuvasäätiö voi päätöksillään vaikuttaa. Säätiö jatkoi opetus- ja kulttuuriministeriöstä saamansa erillismäärärahan turvin pienten ja keskisuurten paikkakuntien elokuvasalien digitoinnin tukemista. Elokuvateattereiden digitoinnissa ylitettiin tavoitteeksi asetettu yli 70 % digitointiaste vuoden 2011 loppuun mennessä. Elokuvien sisällön ohella toimialan suurimmat uutisaiheet liittyivät kuitenkin Finnkinoon, kun Sanoma-konsernin siihen asti omistama elokuvateatteriketju myytiin ruotsalaiselle Ratos-pääomasijoitusyhtiölle. Erityisesti elokuvatuottajia ja levittäjiä huoletti Finnkinon ja Arts Alliencen Median välille solmittu ns. Virtual Print Fee sopimus. Toimiala piti myönteisenä, että suurin markkinatoimija digitoi salinsa ja paljon resursseja sitova kahden esitystavan päällekkäisyys vähenee. Käytännössä EU:n elokuvanotifikaatio estää Suomessa julkisen vallan mahdollisuudet myöntää tukea suurten ketjujen elokuvateattereiden digitointiin, jolloin toimiala joutuu sen itse kattamaan. Ratkaisuksi maailmalla on yleisesti otettu ns. Virtual Print Fee malli, jossa elokuvalevittäjät osallistuvat elokuvateattereiden laiteinvestointeihin maksamalla elokuvien digikopioista sovitunsuuruista kopioesitysmaksua. Amerikkalaisten studioyhtiöiden sopimat VPF-sopimukset kuuluvat liiketoimintasalaisuuksien piirin ja siksi Suomessa ja muualla Euroopassa on käyty paljon keskustelua VPF:n vaikutuksesta; erityisesti keskusteluissa on esitetty pelko, että VPF:stä muodostuu taloudellinen kynnys kansallisen tai ei-studioelokuvan levittämiselle. Elokuvasäätiö ei luonnollisestikaan ole osapuolena Suomessa solmitussa VPF-sopimuksessa. VPF-tiedon ja alan luottamuksen lisäämiseksi SES järjesti kaikille kotimaisille osapuolille keskustelutilaisuuden ja lisäksi alkoi vuoden lopussa kerätä tietoa levitys- ja markkinointituen hakijoilta näiden maksamista VPFmaksuista, jotta vaikutuksia voidaan arvioida mahdollisia toimenpiteitä varten. Myönteistä oli, että eräät tuotantoyhtiöt saivat solmittua teleoperaattorien kanssa elokuvan ennakkorahoitussopimuksia. Tuotantoon ja jakeluun osoitetut tukivarat kasvoivat myös vuonna 2011 ja nousua edellisvuoteen oli 12 %, mutta samanaikaisesti toimialalla koettiin muita rahoituksen huomattavia kriisejä: YLEn ennakko-ostot supistuivat ja AVEKin hyvitysmaksutuotto pieneni. Toimialan haasteisiin ja uudistustarpeisiin 4

5 säätiö vastasi osaltaan mm. tukiohjeiden uudistamisella ja käynnistämällä maaliskuussa kaksivuotisen 50/50 tuotantotukimuodon kokeilun. 50/50 mallin tarkoitus on tarjota tuottajille paremmat mahdollisuudet saada uusia rahoittajia tuotannoilleen. Se voi myös nopeuttaa päätöksentekoprosessia rahoitusta jo keränneille hankkeille. Ensimmäinen päätöskierros oli syksyllä ja siinä tuotantotukea myönnettiin neljälle elokuvalle. YLEn rahoituskriisi koski erityisesti dokumentti- ja lyhytelokuvatuotantoja. Ongelman ratkaisemiseksi Suomen elokuvasäätiön hallitus päätti dokumenttielokuvan osalta nostaa ennestään korkeaa kehittelyosuutta vapauttamalla tuotantotukivaroja dokumenttielokuvien kehittelytukeen. Lyhytelokuvan levitys- ja markkinointikokeiluun varattiin euroa; kokeilu on osa säätiössä keväällä 2011 valmistunutta Lyhytelokuvan strategiaa. Tuki mahdollistaa lyhytelokuvalle uusia levityskanavia. Suomalainen elokuva menestyi maailmalla myös Kulttuuriviennin näkökulmasta on tärkeää todeta, että festivaalimenestysten lisäksi useampi suomalainen elokuva sai myös levitystä muiden maiden elokuvateatteriverkostossa. Tällaisia pitkiä elokuvia olivat mm. Aki Kaurismäen Le Havre, joka avasi Cannesin elokuvajuhlien kilpasarjassa ja voitti kriitikoiden FIPRESCI-palkinnon. Kaurismäen lisäksi myös muut tekijät jatkoivat nousuaan ulkomailla. Jalmari Helanderin Rare Exports ja Dome Karukosken Napapiirin sankarit (Lapland Odyssea) olivat kysyttyjä elokuvia ulkomailla. Zaida Bergrothin Hyvä Poika (The Good Son) sai maailman ensi-iltansa Torontossa ja myöhemmin syksyllä voitti mm. Chicagon kansainvälisten elokuvajuhlien Kultainen Hugo palkinnon tulevaisuuden kykyihin keskittyvässä sarjassa. Samaan aikaan kun Suomessa uusien kotimaisten lyhyiden ja dokumenttielokuvien teko vaikeutui, ne kiersivät maailmaa menestyksekkäästi. Suomalaisella dokumentilla on edelleen vahva ja omaperäinen maabrändi. Joona Berghällin ja Mika Hotakaisen Miesten vuoro jatkoi edellisvuoden menestystään ja oli vuoden 2011 eniten festivaaleja kiertänyt yli 30 minuuttinen suomalainen dokumenttielokuva. Suomessa halutaan nostaa kotimaisen televisiodraaman ja muun televisiosisällön vientikelpoisuutta. Suomen elokuvasäätiön hallitus päätti maaliskuussa, että säätiö hakee opetus- ja kulttuuriministeriöltä erillismäärärahaa tv-tuotantojen käännöstuki pilottihankkeeseen. Loppuvuodesta 2011 säätiölle myönnettiin määrärahaa säätiön hakema summa. Päätös oli ns. kulttuuriviennin kärkihankkeiden yksittäisistä myönnöistä suurin. Suomen elokuvasäätiö on mukana myös tv-toimialan perustamassa ns. Emmy Suomeen projektissa, jolla pyritään edistämään tv-draaman laatua ja menestymisen mahdollisuuksia ulkomailla. Elokuvasäätiön hallitus hyväksyi marraskuussa Suomen elokuvasäätiön uudistetut säännöt, joissa mm. vahvistettiin hallituksen roolia strategisena johtajana ja rajattiin toimitusjohtajan kaudet maksimissaan kahteen viisivuotiskauteen ja edellytettiin, että toimitusjohtajan valintaa edeltää aina avoin haku. Muutokset ovat linjassa läpinäkyvyyden ja hyvän hallinnon periaatteiden kanssa. Hallitus asetti lisäksi kaksi työryhmää: nk. Yleisradiolakiin liittyvän työryhmän sekä sääntö- ja työjärjestystyöryhmän. Vuonna 2011 toimitusjohtaja valittiin avoimen haun perusteella; valituksi tuli teatteritaiteen maisteri Irina Krohn, joka aloitti toisen toimikautensa elokuun alussa. EU-komissio valmisteli vuonna 2011 uutta elokuvatiedonantoa. Elokuvasäätiön edustajana toimitusjohtaja on osallistunut niin komission kuulemistilaisuuteen kuin kotimaiseen valmistelutyöhön. Lisäksi SES on ns. The European Film Agency Directors (EFAD) verkostossa osallistunut asiassa euroopanlaajuiseen verkoston yhteiseen valmistelu- ja vaikuttamistyöhön. Tämän ohella säätiö on toiminut vuoden aikana aktiivisesti pohjoismaisten elokuva-alan instituuttien yhteistyöverkostossa. Suomessa SES kuuluu ns. Veikkauksen 5

6 edunsaajat -yhteistyöverkostoon, joka muodostuu veikkausvarojen liikunnan, nuorison, tieteen ja kulttuurin edunsaajista. Maan hallitus nimitettiin kesäkuussa Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksessa kulttuuri- ja urheiluministeriksi nimitettiin Paavo Arhinmäki. Hallitusohjelmassa ei tällä kertaa ole erillisiä elokuvaa koskevia kirjauksia, mutta ohjelma sisältää kuitenkin elokuvatoimialaan vaikuttavia kirjauksia. Elokuvasäätiön rahoitus tulee kokonaan veikkaustuloista, siksi hallituksen lupaus turvata Veikkaus Oy:n asema ja kirjaus jakosuhdelaista oli tavoitteiden mukainen. Lisäksi luvattiin ratkaista Yleisradion Oy:n rahoitus ja uusia hyvitysmaksujärjestelmä. Tavoite ns. kannustinjärjestelmästä ei mennyt kirjauksena hallitusohjelmaan läpi. Torjuntavoittona voidaan toisaalta pitää, ettei osana elinkeinotukien leikkauksia tehty tuotantotuen verovapauden poistamista. Luovan talouden osalta hallitusohjelmassa on myös myönteisiä kirjauksia, joiden vaikutus jää vielä nähtäväksi. Rahoituksen näkökulmasta selkeä tappio kulttuuritoimijoille on hallitusohjelman kirjaus valtion taidemuseoiden säätiöittämisestä. Rahoituksen siirtäminen budjetista veikkausvoittovaroihin yhdistettynä jakosuhdelakiin tarkoittaa toteutuessaan leikkauksia nykyisille tuen saajille. Koska elokuvalaissa kirjattu säätiön saama tuki on harkinnanvaraista, on elokuvatoimiala paljon haavoittuvammassa asemassa kuin ne kulttuuritoimijat, joiden rahoitus koostuu sekä lakisääteisestä budjettirahoituksesta että harkinnanvaraisista veikkausvoittovaroista ja mahdollisesta kunnallisesta rahoituksesta. Suomen elokuvasäätiön kanta on, ettei valtion taidemuseon säätiöittäminen saa muodostaa uhkaa suomalaisen elokuvan kehittymiselle. Säätiöittäminen ilman, että säätiöille mahdollistetaan riittävä oman pääoman hankinta, ei ole välttämättä tarkoituksenmukaista. Kulttuuri-instituuteille tehtäville lahjoituksille tulee suoda samankaltainen lahjoitusten verovapausjärjestelmä kuin on luotu yliopistoille. Elokuvavuosi 2011 oli moneen suuntaan aukeava. Vaikka useita välitavoitteita saavutettiin ja uusia mahdollisuuksia luotiin, jännite on kuin hyvässä draamassa: asetelmat on rakennettu, toimijat tiedetään, kysymys on esitetty. Tarina suomalaisen elokuvan toisesta kultakaudesta jatkukoon onnellisesti. Irina Krohn 6

7 TOIMINTA-AJATUS Suomen elokuvasäätiö on itsenäinen säätiö joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimialan ohjaukseen. Säätiö saa määrärahansa elokuvataiteen tukemiseen veikkauksen voittovaroista. Säätiön tehtävänä on tukea ja kehittää ammattimaista kotimaista elokuvatuotantoa, elokuvien levittämistä ja esittämistä. Tuki jaetaan hakemusten perusteella. SES mahdollistaa kotimaisten elokuvien tekemisen ja niiden kokemisen niin Suomessa kuin ulkomailla. ARVOT JA EETTISET PERIAATTEET Elokuvasäätiön toiminnan arvot muodostavat ohjenuoran jokapäiväiselle työlle ja ohjaavat toimintaa myös pitkällä aikavälillä. Arvot ja eettiset periaatteet ovat - avoimuus - rehellisyys - hallinnon läpinäkyvyys - ennakoitavuus - tiimityöskentely Arvot ja eettiset periaatteet tarjoavat yhteiset suuntaviivat elokuvasäätiön ja sen yhteistyökumppanien vuoropuhelulle ja tulevaisuuden päätöksenteolle. Samalla ne luovat yhtenäisyyttä toimintaan ja työtehtäviin. Elokuvasäätiön tuki on julkista tukea, jonka käyttöä säätelevät lait, asetukset ja säätiön tukiohjeet. STRATEGISET TAVOITTEET Elokuvasäätiön strategiset tavoitteet luovat pysyvän perustan, jonka varaan rakennamme lyhyen aikavälin johtamisen painopistealueet. Ne määrittävät miten etenemme kohti pitkän tähtäimen visiota. - tuotannon, jakelun ja kulttuuriviennin tukivarojen jakaminen tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti - tiedon jakaminen ja myönteisen ilmapiirin luominen elokuvaa koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa - elokuvan ammatillisen tason kohottaminen - uusien yleisöjen tavoittaminen - uusien jakelualustojen kehityksen tukeminen VISIO Tavoitteenamme on vuoteen 2015 mennessä - rahoituksen nostaminen pohjoismaiselle tasolle - Kansainvälisesti kilpailukykyinen tuotantokannustin elokuva-alalle - Kattava digitaalinen elokuvateatteriverkosto - Elokuva mukaan Yleisradiolakiin - Hyvitysmaksujärjestelmän vastattava teknologian kehitykseen - Kotimaisten tekijänoikeuksien turvaaminen - Suomalaisen elokuvan viennin vahvistaminen - Elokuvan aseman turvaaminen EU :n kulttuuripolitiikassa. 7

8 Kotimaisten elokuvien alustavat katsojaluvut 2011 Elokuva Tuotantoyhtiö Levittäjä Ensi-ilta Ensi-ilta salit Katsojat 2011 Katsojat yhteensä Prinsessa Art Films production SMD Napapiirin sankarit Helsinki -filmi SMD Rare Exports Cinet FS Film Veijarit Bronson Club Nordisk Film Vares - pahan suudelma Solar Films Nordisk Film Hella W Snapper Films SMD Tuntematon emäntä* Kinosto PEK Eetu ja Konna Artia Finnkino Salla - Selling the Silence* Filmimaa PEK Veljekset Marianna Films FS Film Hyvä poika Bufo Disney Sinkkuelämän säännöt* Making Movies SMD Elokuu Bronson Club Nordisk Film Vares - Huhtikuun tytöt Solar Films Nordisk Film Taistelu Turusta * Illume PEK Roskisprinssi Periferia Productions Disney Vares - Sukkanauhakäärme Solar Films Nordisk Film Iris Långfilm Productions Future Film Pussikaljaelokuva Kinotar Nordisk Film Le Havre Sputnik Future Film Likainen pommi Juonifilmi FS Film Matka Edeniin Bad Taste Ltd. PEK Syvälle salattu MatilaRöhrNordisk Nordisk Film Kotirauha Solar Films Nordisk Film Missä kuljimme kerran Helsinki -filmi Scanbox Hiljaa toivotut* Vaski Filmi Elokuvakontakti Ikuisesti sinun* Avanton PEK Maaginen kristalli Epidem Zot Future Film Risto Yellow Film & TV Scanbox Hiljaisuus Cine Works Disney Avain Italiaan Harmaa Media Nordisk Film Herra Heinämäki Jackpot Films Disney Varasto Kinosto Nordisk Film Yhteensä *Dokumenttielokuva Taulukko sisältää vuonna 2011 valtakunnalliseen elokuvateatterilevitykseen tulleet ja edellisvuodelta teattereissa jatkaneet pitkät kotimaiset elokuvat. Tilastoinnissa noudatetaan Euroopan audiovisuaalisen observatorion kriteerejä, jolloin eri maiden elokuvatilastot ovat myös vertailukelpoisia keskenään. Tämän vuoksi taulukko ei sisällä DVD -esityksiä elokuvateattereissa. Myöskään elokuvafestivaalien katsojat eivät sisälly tämän tilaston piiriin. 8

9 Elokuvateatterilevityksessä olleet lyhytelokuvat 2011 (alle 60 min) Elokuva Pituus Levittäjä Ensi-ilta Salit Katsojat 2011 Elma ja Liisa 39 min Mutanen Tunarit 31 min Jojimbo Ella & Aleksi 46 min Nordisk Film TOIMINTA-ALUEET 1.1 TUKITOIMINTA Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi säätiölle vuonna 2011 kotimaisen elokuva-, televisio- ja videotuotannon tukemiseen euroa ( vuonna 2010). Kotimaisen lasten ja nuorten elokuvan käsikirjoitus- ja kehittämistuki sekä tuotannon ennakkotuki nousivat hieman edellisvuoden tasosta euroon ( euroa 2010). Elokuvien kotimaisen ja kansainvälisen jakelun tukemiseen myönnettiin euroa ( euroa vuonna 2010). Lisäksi myönnettiin euroa lastenelokuvan esitys- ja levitystoiminnan tukemiseen ( euroa vuonna 2010). Valtakunnallisesti merkittävien elokuvafestivaalien tukemiseen myönnettiin euroa ( euroa vuonna 2010). Vuonna 2011 Elokuvateattereiden digitalisointiin myönnettiin euron erillismääräraha. Kaikkiaan vuonna 2011 säätiöllä oli tuotantoon ja jakeluun erillismäärärahoineen jaettavaa tukea euroa ( euroa 2010). Elokuvasäätiön myöntämien tukivarojen jakaantuminen vuonna 2011 Tuotanto 82 % Esitystoiminta 12 % Levitystoiminta 2 % Kulttuurivienti 3 % Festivaalit 2 % 9

10 OKM/ Määrärahat elokuvan tuotantoon ja levitykseen Elokuva-, tv- ja videotuotantoon % % % % % Jakeluun % % % % % Lisäys/ vuosi euroa Lisäys/ vuosi % 2 % 13 % 16 % 14 % 12 % OKM/ Määrärahat lasten ja nuorten elokuvakulttuurin kehittämiseen Lastenelokuvan tuotantoon Lastenelokuvien esitys- ja levitystoiminta OKM/ Määrärahat elokuvateattereiden digitalisointiin Elokuvateattereiden digitalisointi OKM/ Erillismäärärahat tuotantoon ja teattereiden digitointiin Elvytys/ tuotantoon Elvytys/ teattereiden kunnossapito Elvytys/ teattereiden digitalisointi Nuorten elokuvantekijöiden työllistämiseen Säätiön jaettavat tukivarat tuotantoon ja jakeluun yhteensä Lisäys/ vuosi euroa Lisäys/ vuosi % 2 % 12 % 53 % -2 % 6 % OKM/ Määrärahat elokuvakulttuurin edistämiseen Kansainvälisille festivaaleille Suomen elokuvasäätiön toimintaan

11 TUOTANNON TUKI Tuotanto-osaston vuoden 2011 keskeisimmät tavoitteet ja niiden toteutumat olivat: Aloitetaan 50/50 -tukimalli kahden vuoden kokeiluna Kokeilu julkistettiin maaliskuussa. Ensimmäinen hakukierros päättyi syyskuussa ja siinä tuettiin neljää elokuvaa yhteensä 2,25 miljoonalla eurolla. Toinen hakukierros päättyy maaliskuussa Tuotantotukivarojen lisäystä kohdistetaan dokumenttielokuvaan, animaatioelokuvaan ja yhteistuotantoihin Tuotannon tukivarojen hieman yli 2 miljoonan euron lisäyksestä puolet ajateltiin vuoden alussa käytettäväksi yllämainittuihin genreihin ja puolet jaettiin eri elokuvatyypeille aiempien jakosuhteiden mukaisesti. Tukipäätökset tehtiin kuitenkin tarjolla olevien elokuvahankkeiden perusteella normaalein sisällöllisin kriteerein. Kohdistustavoite toteutui tällä tavoin erinomaisesti: animaatioelokuvien tukemiseen käytettiin noin eurolla enemmän kuin 2010, kansainvälisiä vähemmistöyhteistuotantoja tuettiin noin eurolla enemmän kuin 2010 ja dokumenttielokuvan tuki kasvoi noin eurolla. Lisätään hieman sekä kevyemmän budjetin että normaalibudjetin tuettavien pitkien elokuvien määrää Tavoitetta jouduttiin vuoden mittaan tarkistamaan, koska pitkien elokuvien hakusummapyynnöt kasvoivat ja jälkitukeen kului hieman budjetoitua enemmän. Tämän vuoksi vuonna 2011 rahoitettiin 22 pitkää elokuvaa eli yksi vähemmän kuin vuonna Normaalibudjetin elokuvia rahoitettiin yksi enemmän kuin vuonna 2010 ja kevyen budjetin elokuvia kaksi vähemmän. Vuoden mittaan esitettiin myös vastakkaisia arvioita elokuvaensiiltojen määrän kasvun vaikutuksista. Tässäkin mielessä saattaa olla hyväksi, ettei säätiön tukemien elokuvien määrän kasvu jatkunut. Pitkät elokuvat Kotimaisen elokuvan katsojaosuus kaikista elokuvateatterikäynneistä oli vuonna 2011 noin 17 prosenttia, mikä tarkoitti vajaata miljoonaa katsojaa vähemmän kuin yleisöennätysvuonna Vaikka pudotus katsojamäärissä on tuntuva, saavutettiin vuodelle 2011 asetettu katsojaosuustavoite. Elokuvasäätiön tukemien pitkien elokuvien määrä pysyi kutakuinkin edellisvuoden tasolla: kaikkiaan 22 kotimaista tuotantoa (2010: 23) ja seitsemän kansainvälistä yhteistuotantoa (2010: viisi) lähti liikkeelle säätiön tuen turvin. Tuetuista elokuvista yksi rahoitettiin nuorison työllistämiseen tarkoitetun erillismäärärahan turvin. 11

12 Vuoden 2011 fiktioensi-iltaelokuvien tuotantokustannusten jakautuminen Keskimääräinen tuotantobudjetti 1,5 miljoonaa euroa SES 32 % Muu ulkomainen rahoitus 18 % Tuotantoyhtiö 12 % Levitysyhtiö 12 % TV 11 % Muu kotimainen rahoitus 10 % Nftf, Eurimages, Media 5 % Maaliskuussa käynnistettiin kaksivuotinen 50/50 tuotantotukimuodon kokeilu, johon on varattu kahdelle vuodelle yhteensä 5 miljoonaa euroa. Tukimuodon kautta elokuvasäätiö voi myöntää maksimitukena 50 prosenttia tuotantokustannuksista hankkeelle, jonka rahoituksesta vähintään 50 prosenttia on jo vahvistunut. Tarkoituksena on nopeuttaa päätöksentekoprosessia rahoitusta jo keränneille hankkeille ja löytää uusia rahoittajia tuotannoille. Ensimmäisellä hakukierroksella syyskuussa 50/50 tukea jaettiin neljälle hankkeelle: Taneli Mustosen lastenelokuvalle Ella ja kaverit, Lauri Maijalan romaanifilmatisoinnille Juoppohullun päiväkirja, Aleksi Mäkelän tragikoomiselle kaapparikuvaukselle Pitkäperjantai sekä Timo Koivusalon manserock elokuvalle Vuonna 85. Tuotantotukivarojen lisäystä kohdistettiin pitkän elokuvan puolella animaatioelokuvaan sekä kansainvälisiin yhteistuotantoihin. Vuoden aikana rahoituksen sai kaksi pitkää kotimaista 3D-animaatioelokuvaa, intialaiseen tarustoon perustuva Kuningas Nalin tarina sekä Niko lentäjän pojan jatko-osa Niko 2. Näiden lisäksi myönnettiin kehittämistukea peräti viidelle eri vaiheessa olevalle pitkälle animaatioelokuvalle. Lisäsatsaus kansainvälisiin yhteistuotantoihin, joissa Suomi on vähemmistötuottajana, nosti tuettujen hankkeiden määrän edellisvuoden viidestä seitsemään. Näissä hankkeissa suomalaisella taiteellisella ja teknisellä osaamisella on vahva rooli. Tukivaroja vähemmistöyhteistuotantoihin käytettiin noin 1 miljoona euroa. Jo parina aiempana vuonna tuettujen nk. aikalaiselokuvien tukemista jatkettiin. Näitä kevyemmän budjetin tuotantoja käynnistyi vuoden aikana viisi. Erityisen mielenkiinnon kohteena oli luonnollisesti aikaisemmin tuettujen aikalaiselokuvien vastaanotto arvioissa ja yleisön keskuudessa. Tätä kautta haettiin omaa ohjeistusta ja mielikuvaa mihin suuntaan tätä tukimuotoa olisi hyvä kehittää. Odotetusti vastaanotto oli hyvinkin hajaantunutta, kritiikkien kiittämistä elokuvista suuremman yleisönsä löytäneisiin elokuviin. Vuoden 2011 tuetuissa kevyen tuotannon elokuvissa siirtyi painotus edelleen kokeiluluontoisesti edellistä vuotta enemmän vahvan, oman elokuvansa tuottajanakin toimineen, ohjaaja-käsikirjoittajan ympärille rakentuneisiin tuotantoihin. 12

13 Muissa tuetuissa elokuvissa oli nähtävissä keskittyminen draamallisesti painokkaisiin aiheisiin, kuten esimerkiksi elokuvissa Antti Jokisen Puhdistus, JP Siilin Härmä tai Petri Kotwican Rat king. Lasten ja koko perheen elokuvia tuettiin vuoden aikana kiitettävästi: rahoitusta sai yhteensä neljä tuotantoa, edellä mainittujen animaatioelokuvien lisäksi Mari Rantasilan Risto Räppääjä ja viileä Venla sekä Antti J. Jokisen englanninkielinen fantasiaelokuva Nicholas of the North. Viime vuosina on kiinnitetty erityistä huomiota esikoisohjaajien työmahdollisuuksiin eikä vuosi 2011 ollut poikkeus. Kaikista vuoden aikana tuetuista tuotannoista liki kolmasosa eli kahdeksan elokuvaa on ensiohjauksia. On merkillepantavaa, että puolet esikoisohjauksista on joko aikalaiselokuvina tai nuorison työllistämisrahalla tuettuja kevyemmän budjetin elokuvia. Voidaan ajatella, että kevyen budjetin hankkeiden tukeminen on tuonut nuorille tekijöille tervetulleen väylän päästä kiinni pitkään elokuvaan, mutta se kertonee myös aloittelevien ohjaajien kiinnostuksesta uusin tuotantotapoihin ja ajankohtaisiin aiheisiin. Toisaalta mielenkiintoista on myös se, että uusi 50/50 tukimuotokokeilu nosti esille kaksi esikoisohjaajaa romaanifilmatisoinneillaan. Televisiotuotannot Tv- tuotantojen osalta vielä jonkin verran oli näkyvillä Yleisradiossa käynnissä oleva murros. Kehitteillä olevista sarjoista yksi vaihtui vuoden aikana pitkäksi elokuvaksi ja muu tuki kohdistui voimakkaammin sarjojen kehittelyyn ja käsikirjoitusten tukemiseen. Animaatioelokuvat Yhtenä painopistealueena olleiden animaatioelokuvien tukiin käytettiin vuonna 2011 vajaat 1,9 miljoonaa euroa. Vuoden aikana rahoituksen sai kaksi pitkää kotimaista 3D-animaatioelokuvaa. Tuotantotukea sai myös neljä lyhyttä animaatioelokuvaa ja kaksi animaatiosarjaa. Kehittämistukea myönnettiin kymmenelle eri vaiheessa olevalle animaatioelokuvalle, joista viisi oli pitkiä animaatioelokuvia. Käsikirjoitustukea myönnettiin 11 animaatioelokuvahankkeelle. Dokumenttielokuvat Dokumenttielokuvat olivat yksi vuoden painopisteistä. Kaikkiaan dokumenttielokuvien tukiin käytettiin yli 2,6 miljoonaa euroa. Dokumenttielokuvaa esitettiin elokuvateatterissa vuonna 2011 edelleen ja elokuvien teemat sekä aihepiirit herättivät keskustelua laajasti niin tavallisessa mediassa kuin myös sosiaalisessa mediassa. Dokumenttielokuvat keräsivät kohtuullisesti katsojia ja dokumenttielokuvan merkitys kotimaisen ohjelmiston monimuotoisuuteen ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen on nähtävissä. Vuonna 2011 tuettiin 12 pitkää dokumenttielokuvaa (2010: 10). Lyhyitä dokumenttielokuvia saatiin tuotantoon 17 ja kansainvälisiä yhteistuotantoja, joissa suomalaistuottaja oli vähemmistöosakkaana kolme. Dokumenttielokuvien tuesta aiempaa suurempi osa suunnattiin kehittämis- ja käsikirjoitustukeen. 13

14 Vuoden 2011 dokumenttielokuvien ensi-iltojen tuotantokustannusten jakautuminen Keskimääräinen tuotantobudjetti euroa SES 29 % TV 23 % AVEK 15 % Muu kotimainen rahoitus 15 % Muu ulkomainen rahoitus 8 % Tuotantoyhtiö 5 % Nftf, Eurimages, Media 3 % Suomalaiset dokumentaristit ja heidän hankkeensa matkustivat maailmalla ja Suomen elokuvasäätiö on ollut tukevasti matkassa mukana osallistumalla mm. Interdoc -koulutushankkeeseen, Toronton Hot Docsiin, Sheffieldin elokuvafestivaaliin sekä Nordisk Panoraman rahoitusfoorumiin Århusissa. Amsterdamin IDFA-festivaalin Forum on muodostunut suomalaiselle dokumenttielokuva-alalle tärkeimmäksi kansainvälisen rahoituksen foorumiksi. Sen yhteydessä dokumenttielokuvan tuotantoneuvoja osallistui pohjoismaisten instituuttien kanssa esittäytymistilaisuuteen. Yhteistyötä on tehty myös European Documentary Networkin kanssa DocPoint -festivaalin yhteydessä järjestettävän vuotuisen Twelve for the Future -tapahtumassa. Venäläiset dokumentaristit kävivät vierailulla Suomen ja muiden Pohjoismaiden dokumenttirahoittajien luona ja on todennäköistä, että käynti poikii uusia yhteistyömahdollisuuksia tulevaisuudessa järjestettiin ympäri maailmaa kansainvälisiä cross-mediallisia rahoitus- ja hanke-esittelyfoorumeita, joissa suomalaiset hankkeet ovat menestyneet hyvin. Joulukuussa 2011 järjestettiin tiedotustilaisuus dokumenttielokuvien tekijöille ja tuottajille yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. Yleisradion ja AVEKin rahoituksen laskiessa Suomen elokuvasäätiön todettiin olevan entistä tärkeämpi instituutio, joka tulevaisuudessa tukee maamme dokumenttielokuvan kehittämistä ja tuotantoedellytyksiä. Niin dokumenttielokuvan kuin lyhytelokuvankin levittämisen suhteen tilaisuudessa kävi ilmi, että ala on erittäin huolissaan elokuviensa levittämisestä. Suomen elokuvasäätiö on alalle jatkossakin vahvana tukena uusia levitysmekanismeja etsittäessä. 14

15 Lyhytelokuvat Lyhytelokuvilla oli tavallista enemmän resursseja johtuen nuorisorahasta, josta tehtiin lähinnä lyhytelokuvaa koskevia tuotantotukipäätöksiä. Yhteensä fiktiivisen lyhytelokuvan tuotantotukipäätöksiä tehtiin 18, joista seitsemän oli yksittäisiä näytelmäelokuvatuotantoja, kuusi animaatiota (neljä lyhytelokuvaa ja kaksi animaatiosarjaa) ja viisi Hetki hauskaa hankkeen pohjalta toteutettuja 5-7-minuuttisia koko perheen komedioita. Vuoden aikana käynnistettiin yhden välivuoden jälkeen myös neljättä kertaa Novellielokuvahanke, joka viedään päätökseen vuoden 2012 aikana. YLE pyrkii esittämään kaikki tähän mennessä valmistuneet Novellielokuvat vuoden 2013 keväällä. YLE edelleen tärkein lyhytelokuvan levittäjä 14 yhteistuotannollaan. Uuden, väljennetyn linjauksen perusteella muita riittäviä levittäjiä olivat uudet, vaihtoehtoiset levityskokonaisuudet, joita oli yhteensä kolme kappaletta. Yhdessä tuotannossa (animaatiosarja) mukana oli kaupallinen tv-kanava. Lyhytelokuvan strategia valmistui keväällä Nordisk Panoraman yhteydessä Pohjoismaisten tuotantoneuvojien ja TV-kanavien kesken avattiin keskustelu kansainvälisten lyhytelokuvayhteistuotantojen edistämiseksi. Suomen rooli on ollut asiassa aktiivinen, SES ja YLE sitoutuivat ensimmäisinä olemaan mukana. Tavoitteena on saada kotimaisia elokuvantekijöitä tutustumaan ja työskentelemään muiden pohjoismaisten tekijöiden ja tuotantoyhtiöiden kanssa, sekä löytää laajempaa rahoitusta, levitystä ja yleisöä kaikista vahvimmille hankkeille ja kiinnostavimmille tekijöille. Nuorisoraha Vuoden 2010 aikana julkistettu OKM:n nuorille/uusille elokuvantekijöille tarkoitettu erillismääräraha jaettiin suunnitelmien mukaisesti loppuun. Vuoden 2011 aikana seitsemän fiktiivisen lyhytelokuvatuotannon lisäksi siitä tuettiin yhden pitkän elokuvan tuotantoa, kahden lyhyen dokumentin tuotantoa, kahdeksan hankkeen kehittelyä, ja myönnettiin 33 käsikirjoitusapurahaa. Alle 35-vuotiaille suunnattu käyntikorttiraha työllisti yhteensä kolmisensataa ihmistä, yhteensä yli 350 työllistymiskuukauden verran. (Täysin tarkat tilastot asiasta valmistuvat vasta myöhemmin). Sukupuolijakauma Tukipäätöksistä tilastoitiin ensimmäistä kertaa miesten ja naisten välinen sukupuolijakauma. Tilastot osoittavat, että naisten osuus käsikirjoitustuen saajista vuonna 2011 oli hieman suurempi kuin tukea hakeneista. Tuotantotukea saaneiden elokuvien tuottajista, ohjaajista ja käsikirjoittajista miesten osuus oli hieman suurempi kuin tukea hakeneissa hankkeissa. 15

16 Tukihakemusten ja -päätösten sukupuolijakauma vuonna 2011 Käsikirjoitustuen jakautuminen 2011 Myönteiset päätökset (n=210) 58 % 42 % Miehet Naiset Hakijat (n = 362) 64 % 36 % Tuotantotuen jakautuminen 2011 Tuottajat Myönteiset päätökset (n=83) 23 % 77 % Hakijat (n=128) 28 % 72 % Käsikirjoittajat Naiset Myönteiset päätökset (n=98) 28 % 72 % Miehet Hakijat (n=144) 31 % 69 % Ohjaajat Myönteiset päätökset (n=79) 24 % 76 % Hakijat (n=122) 30 % 70 % 16

17 JAKELUN TUKI Tukiohjeet uusitaan Tukiohjeiden muutoksista valmisteltiin esitys hallitukselle kotimaisen elokuvan filmipohjaisten lisäkopioiden saatavuuden turvaamisesta niille teattereille, jotka eivät ole vielä digitoineet esityskalustoaan. Muilta osin valmistelu jatkui: elokuvan levitysyhtiöiltä alettiin kartoittaa syyskuussa 2011 Finnkino Oy:n teattereissa osittain käyttöön otetun VPF rahoitusmallin vaikutuksista erityisesti kotimaisen elokuvan levittämiseen ja esittämiseen. Digitoinnin tukea jatketaan Elokuvateattereiden digitoinnissa ylitettiin tavoitteeksi asetettu yli 70 % digitointiaste vuoden loppuun mennessä. Markkinoista (kävijämäärät, lipputulot) digitointi kattoi jo yli 90 % vuoden 2011 lopussa. Digitointipäätöksistä tarkemmin esitystoiminnan osiossa. Digitointiin liittyvää koulutusta lisätään Media Salles organisaation kanssa yhteistyössä toteutettu DigiTraining Plus koulutusohjelma järjestettiin Helsingissä ja Tallinnassa kesä-heinäkuun vaihteessa. Pääosa ohjelmasta toteutettiin Suomessa; kurssin päämajana toimi elokuvasäätiön auditorio. Kurssi vieraili myös Kino Engelissä Helsingissä ja Kino Tapiolassa Espoossa. Suomalaisia osanottajia oli 17 kaikkiaan 68 osallistujasta. Elokuvasäätiö tuki kurssin järjestämistä eurolla sekä osallistui suomalaisten osanottajien kurssimaksujen kustannuksiin. Kurssi järjestettiin toista kertaa Suomessa. Joensuussa pidetyssä Cinema 2011 tapahtumassa elokuvasäätiö järjesti perinteisen digiseminaarin elokuussa. Päävieraana oli Europa Cinemas organisaatiosta Nico Simon. Tavoitteena oli motivoida useampia suomalaisia elokuvateattereita liittymään Europa Cinemas verkostoon. Seminaarin muita aiheita olivat VPF-rahoitusmalli, elokuvan digitaalisen jakelutekniikan esittely (Smart Jog), lyhytelokuvan asema teatterilevityksessä ja Filmtech.fi sivuston esittely teattereiden yhteistyöalustana. VPF-rahoitusmallia käsiteltiin vielä marraskuussa pidetyssä tilaisuudessa, jossa sen Norjan sovellusta esitteli Rolv Gjestland Film & Kino organisaatiosta. VoD jakelun uudet mahdollisuudet selvitetään Video-on-demand (VoD) jakelumalli on hitaahkosti mutta varmasti tulossa oleelliseksi osaksi elokuvan kotikatselua. Suurten teleoperaattoreiden tultua markkinoille myös kotimaisen elokuvan VoD levitys on aktivoitunut. Toimintamalli ei näytä tässä vaiheessa uhkaavan elokuvateatterilevitystä, sen sijaan se saattaa vaikuttaa DVD jakeluun. VoD:ssa yksittäiseen latausmaksuun perustuva malli ei näytä toimivan yhtä hyvin kuin tilauspohjainen (kuukausi /vuositilaus)malli. Tällä hetkellä teleoperaattoreiden suurin kiinnostus kohdistuu pitkiin elokuviin, mutta ajan myötä sekä dokumentit että lyhytelokuva löytänevät paikkansa tarjonnassa. Laajamittaisia VoD palveluja on Suomessa tarjolla alle kymmenen. Näyttää siltä, että pienille erikoistuneille VoD palvelun tarjoajille Suomen markkinat ovat liian pienet. Markkinointi- ja levitystuki Kotimaisia ensi-iltoja oli elokuvateattereissa ennätysmäärä: 23 pitkää fiktiota, kuusi dokumenttielokuvaa ja kolme alle 60 minuuttista elokuvaa. Tämän lisäksi kaksi lyhytelokuvaa esitettiin pitkän elokuvan edessä siihen 17

18 liitettynä alkukuvana. Yhteistuotantoja tuli ensi-iltaan kaksi elokuvaa. Kotimaiset elokuvat keräsivät 1,2 miljoonaa katsojaa ja saavuttivat 17 % markkinaosuuden. Edellisen vuoden ennätysluvuista ( katsojaa ja 27,5 %:n markkinaosuus) jäätiin selvästi, mutta tulos on edelleen pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Yksikään kotimainen elokuva ei ylittänyt katsojan rajaa eli suuret yleisömenestykset puuttuivat. Lasten ja koko perheen elokuvat menestyivät aiempia vuosia huonommin kooten vain runsaat 5 prosenttia kotimaisista kävijöistä, kun parhaina vuosina niiden osuus on ollut yli 30 %. Dokumenttielokuvat kokosivat katsojaa eli selvästi vähemmän kuin vuonna 2010 ( katsojaa), mutta ensi-iltojen määrä osoittaa dokumenttien saavuttaneen asemansa osana teattereiden normaaliohjelmistoa. Vuoden aikana tehtiin 36 markkinointi- ja levitystukipäätöstä, tukisumma yhteensä euroa. Määrärahojen kasvun myötä tuen enimmäismäärä euroa pystyttiin jakamaan 12 elokuvalle. Kolmen elokuvan markkinointitestausta yhteensä eurolla. Dokumenttien osuus markkinointilevitystuesta oli euroa eli 10,2 prosenttia. Lyhytelokuvien markkinointi- ja levitystuen kokeilu aloitettiin syksyllä Tuen tarkoitus on aktivoida alalla toimivia tahoja tekemään uusia aloitteita, jotta lyhytelokuvien levitystoiminta virkistyisi. Ensisijaisesti ammattimaisille elokuvalevittäjille suunnatusta uudesta tukimuodosta myönnettiin tukea kahdelle hankkeelle. Kokeilua jatketaan ainakin seuraavat kaksi vuotta. Ensi-iltojen määrän kasvu ja digitaalisten kopioiden edullisuus filmikopioihin verrattuna on johtanut siihen, että laajan levikin kotimainen elokuva on ensi-illassaan nähtävillä jo valkokankaalla. Kun ensi-iltakopioiden määrä ennen digitointia oli reilusti alle 500 kpl, se nousi viime vuonna yli kappaleen. Yleisölle tämä on merkinnyt kotimaisen tuotannon saatavuuden merkittävää paranemista ja tuonut elokuvajakeluun lisää alueellista tasa-arvoa. Näiltä osin elokuvasäätiön pitkän tähtäimen tavoitteet ovat toteutuneet. Kotimaisen elokuvia levitti viime vuonna kahdeksan yhtiötä tai rekisteröityä yhteisöä. Kotimaisten elokuvien katsojat

19 ESITYSTOIMINTA Elokuvateattereiden digitointi Elokuvateattereiden digitointia jatkettiin suunnitelmien mukaisesti. Vuoden aikana tehtiin 51 tukipäätöstä, yhteissummaltaan euroa. Uusina tuenhakijoina mainittakoon arthouse-teatterit sekä yhä pienempien paikkakuntien elokuvateatterit niin Pohjois- kuin Itä-Suomessakin. Tukipäätöksistä 12 koski kuntien tai kaupunkien omistamia elokuvateattereita. Elokuvateattereiden kunnostustuki Elokuvateattereiden kunnostustukea haettiin arvioitua vähemmän, vaikka teattereiden ajanmukaistaminen olisi monella paikkakunnalla tarpeen. Myönteisiä tukipäätöksiä tehtiin 17 kpl, joista yksi koski kokonaan uuden elokuvakeskuksen rahoitukseen osallistumista. Tukea myönnettiin yhteensä euroa. Elokuvateattereiden toimintatuki Elokuvateattereiden toimintatukea myönnettiin 79 hakijalle, yhteissummaltaan euroa eli keskimäärin lähes euroa. Tuki on tarkoitettu ohjelmiston monipuolistamiseen ja markkinoinnin tehostamiseen. Digitointi onkin lisännyt mahdollisuuksia entistä monipuolisempaan ohjelmistoon ja nopeuttanut ensi-iltojen saamista myös pienille paikkakunnille. LEVITYSTOIMINTA Lisäkopiotuki Lisäkopiotukea elokuvien levitykseen 35 mm:n kopioilla myönnettiin 16 elokuvalle, yhteissumma euroa. Ensi-iltojen määrän kasvun myötä tuki oli suurempi kuin vuonna 2010, jolloin sitä jaettiin euroa kahdeksalle elokuvalle. Tuen tarkoitus on varmistaa ensi-iltojen saatavuus nopeammin myös pienemmille paikkakunnille. Elokuvien maahantuontituki Elokuvien maahantuontitukea myönnettiin 17 elokuvalle. Tukeen käytettiin yhteensä euroa. Elokuvista 70 % oli eurooppalaisia, sen lisäksi tuettiin maahantuonteja Meksikosta, Japanista, Iranista ja USA:sta. Maahantuontituen tarkoitus on edistää laadukkaan, monipuolisen ja maailman elokuvakulttuuria laajasti edustavan elokuvan maahantuontia ja sen tehokasta levitystä. Arthouse elokuva näyttää seuranneen elokuvajakelun digitoitumista hieman jälkijunassa. DVD:n markkinointi- ja levitystuki Pääosin kotimaisen elokuvan DVD jakeluun myönnettävää tukea jaettiin toimintavuonna euroa. Tuki jakautui uusien kotimaisten elokuvien ja vanhemman tuotannon kesken haetun ja myönnetyn tuen suhteessa 92 % - 8 %. Sen sijaan lukumääräisesti jako oli tasaisempi: uusia elokuvia 53 % ja vanhoja 47 %. Tuen jakaantumisen eron selittää se, että vanhat kotimaiset julkaistaan DVD:llä ilman tekstityksiä ja lisämateriaaleja, eikä niiden markkinointiin panosteta samalla tavalla kuin ensi-ilta elokuvissa, joten hankkeiden budjetit ovat varsin pieniä. Suuri osa siitä vanhemmasta kotimaisesta elokuvatuotannosta, jonka esitysoikeudet on selvitetty, on jo siirretty DVD:lle. Hyvästä määrärahatilanteesta johtuen 11 uudelle elokuvalle voitiin myöntää tuen haettu enimmäismäärä euroa. 19

20 KULTTUURIVIENNIN TUKI Kulttuuriviennin tukea nostetaan hanketuen vaikuttavuuden lisäämiseksi Kulttuuriviennin tuet 2011 Haettu Myönnetty kpl Pitkät elokuvat Hanketuki Matkatuki Kopiotuki Pitkät elokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Hanketuki Matkatuki Kopiotuki Kulttuuriviennin tukea pitkille elokuville myönnettiin yhteensä , joka on 26 % enemmän kuin edellisenä vuonna (2010: ). Pitkien elokuvien tukiryhmässä hanketukea myönnettiin kahdelle elokuvalle. Aki Kaurismäen Le Havre sai lanseeraustukea Cannesin filmifestivaaleille ja Timo Vuorensolan Iron Sky:lle myönnettiin hanketukea markkinointiin juuri ennen elokuvan lopullista valmistumista. Kopiotuen suuri osuus johtuu siitä, että tukea on edelleen myönnetty sekä digikopioiden että 35 mm kopioiden valmistamiseen. 35 mm kopiot ovat kalliita tehdä ja tekstittää ulkomailla. Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin tukea jaettiin vuonna yhteensä (vuonna 2010 tuki oli eli kasvua 13 %). Myönteisiä päätöksiä oli 120 (vuonna 2010 luku oli 113). Kulttuuriviennin kopioiden valmistamisen tuki oli eli 43 % tuen kokonaismäärästä (vuonna 2010 vastaavat luvut olivat ja 34 %). Tekijöiden ja tuottajien matkakuluihin myönnettiin tukea , mikä oli 38 % kokonaismäärästä (vuonna ja 35 %). Hakemuksista 52 käsitteli dokumenttielokuvien kulttuurivientiä ja 68 lyhytelokuvien. Dokumenttielokuvien kulttuuriviennin tukea myönnettiin eli 54 % ja eli 46 % (vuonna 2010 vastaavat luvut olivat dokumenttielokuvien osalta eli 55 % kokonaistuesta ja lyhytelokuvan ja 45 %). Lyhyt- ja dokumenttielokuvien osalta hanketukea myönnetty seitsemään kohteeseen: Oktober Oy:n Oscar-kampanjaan, Camera Cagliostron Kafka-trilogian juhlavuoden tapahtumiin, Camera Cagliostron suomalaisen lyhytelokuvan esittelyyn Prahassa, FixC-osuuskunnan Fixation 2011 kiertueeseen, Kristallisilmän Marian ilmestys kulttuurivientiin, Marianna Filmsille Mama Africa elokuvan teatterilevitykseen Saksassa ja Itävallassa sekä työryhmälle Aleksi Siltala ja Iikka Vehkalahti Pirjo Honkasaloa käsittelevän kirjan valmistamiseen. Hanketuen tavoitteena on ollut kannustaa myös sellaisten elokuvien ulkomaista levitystä, joiden markkinat ovat pitkää elokuvaa suppeammat ja hajanaisemmat. Myönnetyt hanketuet ovat palvelleet tätä tavoitetta erinomaisesti. 20

21 ELOKUVAFESTIVAALIEN TUKI Vuodelle 2011 toimintasuunnitelmassa asetetut tavoitteet toteutumineen: Toimintavuonna pyritään vahvistamaan jo tuen piirissä olevien festivaalien taloutta mahdollisten tukivarojen nousun turvin Elokuvasäätiö myönsi valtakunnallisesti merkittäville elokuvafestivaaleille tukea opetus- ja kulttuuriministeriön osoittaman erillismäärärahan turvin euroa. Nousua edellisvuoden tukivaroihin saatiin euroa. Tuen piiriin ovat kuuluneet samat seitsemän elokuvafestivaalia vuodesta 2009 lähtien. Festivaaleista neljä on yleisfestivaaleja sekä lastenelokuviin, suomalaiseen elokuvaan ja dokumentteihin keskittyviä festivaaleja yksi kutakin. Tukimäärärahan lisäys jaettiin kolmelle festivaalille, joiden ohjelmistossa lyhyt-, dokumentti- ja suomalainen elokuva on vahvasti esillä. Tukisummat vaihtelivat Suomalaisen elokuvan festivaalille myönnetyn euron ja Tampereen kansainvälisten lyhytelokuvajuhlien saaman euron välillä. Toimintavuonna säätiö kartoittaa yhdessä alan toimijoiden kanssa festivaalien nykytilannetta ja pohtii niiden tulevaisuuden näkymiä niin taloudelliselta kuin toiminnalliselta kannalta. Myös säätiön omiin tukilinjauksiin on syytä tehdä päivitystä ja uudelleen arviointia. Joulukuussa 2011 järjestettiin think tank keskustelu, jossa yhdessä alan toimijoiden kanssa kartoitettiin festivaalien nykytilannetta ja pohdittiin niiden tulevaisuuden näkymiä niin toiminnalliselta kuin taloudelliselta kannalta. Tilaisuudessa oli mukana edustajat viideltä elokuvafestivaalilta, elokuvasäätiöstä, rahoittajatahoilta (OKM, AVEK, Media Desk) ja Finnkinosta. Think tankissa festivaalit valottivat toimintaansa eri näkökulmista ja kertoivat festivaalien kehitysnäkymistä. Rahoittajien puheenvuoroista kävi selväksi, että festivaaleille jaettavissa oleva julkinen perusrahoitus on murrosvaiheessa. Hyvitysmaksukertymän vähetessä ovat AVEK:in tukivarat pudonneet 40%, ja tämä lasku siirtyy suoraan AVEK:in jakamiin festivaalitukiin jo vuonna Myös säätiön jakaman tuen määrään kohdistuu vähennyspaineita, kun vuonna 2013 Veikkausvoittovaroihin ja sitä kautta säätiön jakamiin tukiin on tulossa merkittäviä leikkauksia. Think tankin lopputulema oli, että festivaalien on yhdessä argumentoitava merkittävyytensä niin kulttuuriselta kuin yhteiskunnalliselta kannalta ja yhtenäisenä rintamana vaikutettava päättäjiin, jotta edes nykyinen julkisen tuen taso saataisiin turvattua. Koska festivaalien julkisen rahoitukseen kohdistuu tulevina vuosina voimakkaita muutospaineita, joiden vaikutusta ei pystytä vielä ennakoimaan, ei säätiön omiin tukilinjauksiin tehty toimintasuunnitelmakirjauksesta poiketen päivitystä eikä uudelleen arviointia toimintavuonna Valtakunnallisesti merkittävät elokuvafestivaalit 2011 Myydyt liput Kokonaiskävijämäärä Helsinki International Film Festival - Rakkautta & Anarkiaa Espoo Ciné International Film Festival Sodankylän elokuvajuhlat Doc Point - Helsingin dokumenttielokuvafestivaali Tampereen kansainväliset elokuvajuhlat Oulun kansainvälinen lasten- ja nuorten elokuvien festivaali Suomalaisen elokuvan festivaali

22 TUKIHAKEMUKSET JA -PÄÄTÖKSET Hakemuksemuksemukset Myönt. Kielt. Päätökset Hake- Myönt. Kielt. Päätökset Hake- Myönt. Kielt. Päätökset kpl kpl kpl euroa kpl kpl kpl euroa kpl kpl kpl euroa Käsikirjoitustuki Kehittämistuki Tuotantotuki Markkinointi- ja levitystuki Jälkituki Tuotannon tuki yhteensä Kultuuriviennin tuki/ Pitkät Kulttuuriviennin tuki/ Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Kulttuuriviennin tuki Elokuvateattereiden digitalisointituki Kunnostus- ja laitehankintatuki Digitaalisten elokuvakopioiden tuki Toimintatuki Esitystoiminnan tuki yhteensä DVD markkinointi- ja levitystuki Lisäkopiotuki Maahantuontituki Levitystoiminnan tuki yhteensä Festivaalituki YHTEENSÄ Erillisprojektit Elvytys/ Elokuvien tuotanto ja levitys Elvytys/ Elokuvateattereiden digitalisointi Elvytys/ Elokuvateattereiden kunnossapito Nuorten elokuvantekijöiden työllistämiseen Lasten lyhyesti -hanke Animaatioelokuvien kehittelyprojekti Digitaalisen jakelun tuki Erillisprojektit yhteensä KAIKKI YHTEENSÄ Kasvu-% edellisestä vuodesta -2 % 5 % 12 % 16 % 34 % 19 % Myönteisten ja kielteisten päätösten jakauma 82 % 18 % 82 % 18 % 85 % 15 % Hakemukset on tilastoitu saapumispäivämäärän ja päätökset päätöspäivämäärän mukaisesti. Näin ollen vuosittaiset päätökset eivät kaikilta osin kohdistu saman vuoden hakemuksiin. 22

23 1.2 KANSAINVÄLINEN TOIMINTA KULTTUURIVIENTI Suomalaiset elokuvat ulkomaisilla festivaaleilla ja muissa tapahtumissa Esityksiä Tapahtumia Palkintoja Pitkät elokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvat Yhteensä Elokuvatapahtumien jakautuminen Tapahtumittain: 3 % 12 % Elokuvafestivaalit 353 (2010: 335) Suomalaisen elokuvan viikot 14 (9) 85 % Muut 50 (47) Maittain: 6 % 4 % 1 % 0 % Eurooppa 267 (2010: 284) 11 % 14 % 64 % Pohjois-Amerikka 57 (52) Aasia 45 (26) Venäjä 24 (12) Etelä-Amerikka 16 (10) Australia 6 (7) Afrikka 2 (-) 23

24 Kulttuuriviennin tavoitteet sekä pitkän että lyhyen ja dokumenttielokuvan osalta vuodelle 2011 olivat: Kulttuuriviennin toimintatavat vastaamaan jakelukanavien digitalisointia Elokuvista on tarjottu elokuvafestivaaleille sekä 35 mm:n elokuvakopioita että DCP-formaattia. Näitä tarjotaan toistaiseksi jatkossakin, mutta on jo huomattavissa, että DCP alkaa olla yhä halutumpi formaatti. Pidetään yllä ja kehitetään suhteita merkittävien kansainvälisten elokuvafestivaalien ja myyntiyhtiöiden kanssa Vanhoja suhteita on sekä kehitetty että pidetty yllä mm. vierailujen merkeissä. Suomessa ovat vierailleet Toronton, Berliinin, Göteborgin, Haugesundin festivaalien ja New Nordic films sarjan valitsijat. Yhteydenpitoa Sundancen ja Rotterdamin festivaaleille on tiivistetty. Suomalaisia elokuvia myyvien uusien myyntiagenttien kanssa on käynnistetty yhteistyö. Vahvistetaan olemassa olevien suomalaisten elokuvaviikkojen näkyvyyttä ja tunnettavuutta, tutkitaan mahdollisuutta Tukholman ja Tokion elokuvaviikkojen vakiinnuttamiseksi Sekä Tukholman että Tokion elokuvaviikkoja päätettiin jatkaa. Rahoituksen hankkimista tehostetaan edelleen Ruotsissa ja yhteistyökumppaneita sitoutetaan hankkeeseen entistä vahvemmin. Pietarin elokuvaviikkoa jatketaan ja elokuvaviikon aluksi järjestettiin suomalaisille venäläisistä yhteistuotannoista kiinnostuneille tuottajille ja tuotantoyhtiöille tapaamisia mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa Pietarin alueelta. Pitkät elokuvat Kulttuuriviennin pitkien elokuvien puolella vuoden 2011 huipennus oli Aki Kaurismäen elokuvan Le Havre ensiilta Cannesin elokuvajuhlilla toukokuussa. Elokuva jatkoi vuoden lopulla esittäytymistä useilla eri kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla ja osana Aki Kaurismäen retrospektiivejä mm. Tsekin tasavallassa ja Turkissa. Toinen vuoden 2011 festivaalimenestyjä oli Zaida Bergrothin ohjaus Hyvä poika, joka aloitti festivaalikiertonsa Toronton elokuvafestivaaleilla syyskuussa Molemmat elokuvat voittivat oman sarjansa pääpalkinnot USA:ssa Chicagon elokuvafestivaaleilla marraskuussa Hyvä poika oli Suomen ehdokkaana pohjoismaisen elokuvapalkinnon saajaksi ja avasi suurimman osan vuoden 2011 suomalaisen elokuvan viikkoja ulkomailla, mm. Tukholmassa ja Pietarissa. Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt pitkät elokuvat Elokuva Ohjaaja Tuotantoyhtiö Festivaalit Palkinnot Le Havre Aki Kaurismäki Sputnik Oy 30 3 Napapiirin sankarit Dome Karukoski Helsinki -filmi 26 3 Prinsessa Arto Halonen Art Films Production 20 3 Sisko tahtoisin jäädä Marja Pyykkö Solar Films 17 Hyvä poika Zaida Bergroth Bufo 14 Rare exports Jalmari Helander Cinet 14 5 Suomalaisen elokuvan viikkoja toteutettiin edellisten vuosien tapaan useita, jo vakiintuneet Pietari oli vuorossa 22. kertaa, Tokio kolmatta kertaa ja Tukholma toista kertaa. Pariisin keväistä kolmen elokuvan esityssarjaa jatkettiin kolmatta kertaa. Lokakuussa 2011 järjestettiin ensimmäistä kertaa Budapestissä, Toldi-elokuvateatterissa suomalaisen elokuvan viikko, jonka avajaiselokuvana nähtiin Arto Halosen Prinsessa. Tarkoituksena on vakiinnuttaa näitä tapahtumia ja järjestää viikkojen oheen tapaamisia mm. paikallisten tuottajien, levittäjien ja myyntiyhtiöiden kanssa. Pietarissa järjestettiin ensimmäistä kertaa kaksipäiväinen tuottajatapaaminen 24

25 yhteistyössä Pietarin Suomi-instituutin ja Pietarin Suomen pääkonsulaatin kanssa marraskuisen suomalaisen elokuvaviikon yhteydessä. Tapaamisten tarkoituksena oli tutustuttaa suomalaisia ja lähinnä Pietarin seudulla toimivia tuottajia toisiinsa ja löytää yhteistyökumppaneita tuleviin tuotantoihin. Tapahtumaa pidettiin onnistuneena ja samantyylisiä tapaamisia toivottiin järjestettäväksi myös muissa maissa. Pitkät fiktioelokuvat A-luokan festivaaleilla 2011 Cannes Film Festival Le Havre (Aki Kaurismäki) Festroia International Film Festival, Setubal Napapiirin sankarit (Dome Karukoski) Shanghai International Film Festival Harjunpää ja pahan pappi (Olli Saarela) Napapiirin sankarit (Dome Karukoski) Cinema Jove International Film Festival, Valencia Napapiirin sankarit (Dome Karukoski) Karlovy Vary International Film Festival Le Havre (Aki Kaurismäki) Era New Horizons International Film Festival, Wroclaw Le Havre (Aki Kaurismäki) Sarajevo Film Festival Le Havre (Aki Kaurismäki) Locarno International Film Festival Le Havre (Aki Kaurismäki) The Norwegian International Film Festival, Haugesund Le Havre (Aki Kaurismäki) Toronto International Film Festival Hyvä poika (Zaida Bergroth) Le Havre (Aki Kaurismäki) Donostia San Sebastian International Film Festival Le Havre (Aki Kaurismäki) Busan International Film Festival Le Havre (Aki Kaurismäki) Viennale, Vienna International Film Feastival Le Havre (Aki Kaurismäki) Kyiv International Film Festival Elokuu (Oskari Sipola) Hyvä poika (Zaida Bergroth) Stockholm International Film Festival Rare Exports (Jalmari Helander) International Film Festival of India, Goa, Hyvä poika (Zaida Bergroth) Suomen elokuvasäätiön kulttuuriviennin osasto osallistuu vuosittain Berliinin, Cannesin ja Toronton elokuvafestivaalien yhteydessä pidettäviin elokuvamarketteihin osana yhteispohjoismaista Scandinavian Films yhteis- 25

26 työtä. Vuonna 2011 ja 2012 Suomi ja pitkien elokuvien kulttuuriviennin osasto on vastuussa Berliinin marketin yhteispohjoismaisen osaston järjestelyistä. Vuoden 2011 suurimpia haasteita on ollut muutos siirryttäessä vanhasta 35mm esitysformaatista digitaaliseen DCP-esitysformaattiin, jonka haltuunotossa ja yhteensopivuudessa eri maissa ja maanosissa on ilmennyt runsaasti alkukankeutta. Pitkien elokuvien kohdalla tämä on tarkoittanut sitä, että elokuvista on ollut tarjolla kumpikin esitysformaatti. Lyhyt ja -dokumenttielokuvat Lyhyt- ja dokumenttielokuvien levitys etsii uusia muotoja Euroopassa ja kaikkialla maailmassa. Kun perinteinen televisiolevitys on vaikeutunut myös muualla kuin Suomessa, elokuvien kulttuurivienti joutuu tarkastelemaan toiminta-aluettaan uusista näkökulmista. Muun muassa tästä syystä vuoden 2011 suomalaisen lyhytelokuvan strategiatyö korostui myös lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennissä. Kapea sektoriajattelu ei ole hedelmällistä: elokuvien elinkaari on kokonaisuus, jossa esimer-kiksi kotimaisen levityksen varmistuminen tekee myös kulttuuriviennin mahdolliseksi. Toinen varteenotettava tunnus muuttuvan levityksen kentällä on elokuvafestivaalien aseman vankistuminen. Kun esimerkiksi dokumenttielokuvien myyntiyhtiö menettää tulojaan vähenevien televisiomyyntien takia, korostuu muu levitys kuten festivaalit ja kulttuuritapahtumat ja niiden kautta saatavat esitysoikeustulot. Tämä vaatii kulttuurivienniltä kansainvälisten festivaalien profiilien tarkempaa tuntemusta sekä läheistä vuorovaikutusta elokuvien myyntiyhtiöiden kanssa. Toisaalta tulevaisuudessa elokuvat saattavat myös enenevässä määrin löytää yleisönsä ilman elokuvafestivaaliporrasta. Tähän antavat mahdollisuuden digitaalisen levityksen kehittyvät muodot. Uudet digitaaliset jakelukanavat kiinnostavat erityisesti lyhytelokuvien tuottajia, mutta samalla on pohdittava priorisointeja: onko hyödyllisempää saada elokuva merkittävälle lyhytelokuvafestivaalille vai löytää suuria yleisöjä digitaalisen levityksen kautta. Lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin läheinen yhteistyökumppani Filmkontakt Nord monitoroi digitaalisen levityksen kenttää säännöllisesti ja esittelee alan toimijoita vuosittain Nordisk Panorama -festivaaleilla. Tässä suhteessa Nordisk Panorama 2011 Aarhusissa oli poikkeuksellisen ansiokas. Vuonna 2011 suomalaisia lyhyt- ja dokumenttielokuvia esitettiin 249 ulkomaisella festivaalilla tai muussa elokuvatapahtumassa, ja esitysten määrä oli 472. Vuonna 2010 vastaavat luvut olivat 258 tapahtumaa ja täsmälleen sama määrä esityksiä eli 472. Kiertäneiden elokuvien nimikemäärä oli 149. Suomalaisilla lyhyt- ja dokumenttielokuvilla oli 22 esitystä niin sanotuilla A-luokan festivaaleilla. Merkittävän Clermont-Ferrandin lyhytelokuvafestivaalin kilpailusarjoissa esitettiin kolme suomalaista elokuvaa: Markku Heikkisen Ukko ja akka (Zone2 Productions), Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen Erään Hyönteisen tuho (Pohjankonna) sekä Elli Vuorisen Kielitiettyni (Turun taideakatemia). Amsterdamin kansainvälisellä dokumenttielokuvafestivaalin kilpailuissa nähtiin puolestaan Sonja Lindénin Five Star Existence (Avanton), Mika Koskisen Punaisen metsän hotelli (Luxian Productions), PV Lehtisen Sielunsieppaaja (Cineparadiso), Mika Kaurismäen Mama Africa (Starhaus) ja Pia Andellin Matkustaja (Of Course My Films). Kulttuuriviennissä suurin kysyntä kohdistui elokuviin, jotka olivat saaneet ensi-iltansa jo vuoden 2010 puolella. Monet niistä olivat tehneet jo vuonna 2010 näyttävän festivaalitaipaleen. Joonas Berghällin ja Mika Hotakaisen Miesten vuoro esitettiin 34 elokuvafestivaalilla sen lisäksi, että se oli jo vuonna 2010 vieraillut 35 elokuvafestivaalilla tai muussa elokuvatapahtumassa. Peter von Baghin Sodankylä-kooste Elokuvan vuosisata sekä yksittäiset osat, Ensimmäisen elokuvamuiston kaiho, Valon draama sekä Ikuinen aika saivat loistavan lähdön kierrolleen Rotterdamin kansainvälisillä elokuvajuhlilla tammikuussa Festivaali esitti koko sarjan yhtenä kokonaisuutena. Elokuvan vuosisata esitettiin vuoden aikana 16 tapahtumassa sen lisäksi kolmella muulla osalla oli yhteensä 24 esitystä ulkomailla. 26

27 Mia Halmeen dokumenttielokuva Ikuisesti sinun sai kansainvälisen ensi-iltansa Visions du réel festivaaleilla Nyonissa Sveitsissä. Se myös voitti siellä parhaan ohjauksen Grand Prix -palkinnon pitkien dokumenttielokuvien kilpailussa. Vuoden aikana elokuva nähtiin 10 eri festivaalilla. Visions du réel esitti eri sarjoissaan kolme muutakin suomalaista dokumenttielokuvaa. Ne olivat Anu Kuivalaisen Aranda, Mantas Kvedaraviciuksen Barzakh sekä Jani Peltosen Pitkä mies. Aranda sai niin ikään kunniamaininnan festivaaleilla. Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt dokumenttielokuva (yli 30min) 2011 Elokuva Ohjaaja Tuotantoyhtiö Festivaalit Palkinnot Miesten vuoro Joonas Berghäll & Mika Hotakainen Oktober Oy 34 2 Sodankylä ikuisesti Peter von Bagh NosferatuOy 16 Freetime Machos Mika Ronkainen Klaffi Oy 10 2 Ikuisesti sinun Mia Halme Avanton Oy 10 1 Barzakh Mantas Kvedaravicius Sputnik Oy 9 2 Lyhytelokuvien kulttuuriviennissä huomio kiinnittyy näytelmällisten lyhytelokuvien vähäiseen määrään. Kuten vuonna 2010 viiden eniten festivaaleja kiertäneen elokuvan joukossa on vain yksi näytelmällinen lyhytelokuva. Kyseessä on sama teoskin - Hamy Ramezanin Viikko ennen vappua. Dokumenttielokuviin ja muihin lyhytelokuviin verrattuna näyttää siltä, että näytelmällinen lyhytelokuva ei ole suomalaisille tekijöille erityinen kansainvälistymisen väylä. Suomalainen elokuvaohjaaja, joka pyrkii luomaan kansainvälistä uraa, tekee sen muilla keinoin. Eniten festivaaleja kiertänyt lyhytelokuva oli vuonna 2011 Hannes Vartiaisen ja Pekka Veikkolaisen Erään hyönteisen tuho (43 festivaalia). Eniten kansainvälisillä festivaaleilla esitetyt lyhytelokuvat 2011 Elokuva Ohjaaja Tuotantoyhtiö Festivaalit Palkinnot Erään hyönteisen tuho Hannes Vartiainen & Pekka Pohjankonna 43 5 Veikkolainen Isän poika Leevi Lemmetty BreakThru Films 13 Ukko ja akka Markku Heikkinen Zone2 Productions 12 Pitkä mies Jani Peltonen Mouka 9 2 Viikko ennen vappua Hamy Ramezan For Real 9 1 Suomalaiset lyhyt- ja dokumenttielokuvat saivat 21 palkintoa vuonna Edellisenä vuonna vastaava luku oli 34. Trento Film Festival Italiassa esitteli 10 suomalaista lyhyt- ja dokumenttielokuvaa erikoisohjelmistossaan. Toukokuussa Serbian pääkaupungissa Belgradissa järjestetty Beldocs toi suomalaista dokumenttitaidetta esille viiden elokuvan sarjana. Bosnia ja Hertsegovinan Banja Lukassa nähtiin 10 suomalaista lyhytelokuvaa ja kaksi pitkää dokumenttielokuvaa Kratkofil-festivaaleilla elokuussa. Uppsalan lyhytelokuvafestivaalin 30-vuotisjuhlien yhteydessä nähtiin lokakuussa suomalaisen lyhytelokuvan historiallinen kaanon, ja samaa linjaa noudatti Festival on Wheels -festivaali Turkissa joulukuussa. Katariina Lillqvistin 20-vuotista uraa juhlistettiin Anifestissa Teplicessa Tsekin tasavallassa toukokuussa. Joulukuussa Katariina Lillqvistin animaatioelokuvajuhlaa vietettiin Prahassa. Siellä sai kansainvälisen ensi-iltansa hänen uusin elokuvansa Faruza. Myös maineikas amsterdamilainen Melkweeg-teatteri esitti laajan Katariina Lillqvist -retrospektiivin joulukuussa. Pirjo Honkasalo Master 27

28 Class järjestettiin elokuussa elokuvamuseossa Amsterdamissa samoin idocs-festivaaleilla Pekingissä joulukuussa. Elokuvasäätiön lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuurivientiyksikkö vastasi uusia suomalaisia dokumenttielokuvia esittelevän 40-sivuisen lehden. Lehden kirjoittajia olivat Mirkka Maikola, Jussi Karjalainen, Tytti Rantanen ja Markku Heikkinen. Lehti ilmestyi Amsterdamin kansainvälisille dokumenttielokuvafestivaaleille. Lyhyt- ja dokumenttielokuvat A-luokan festivaaleilla International Film Festival Rotterdam Peter von Bagh: Sodankylä ikuisesti: Elokuvan vuosisata Sodankylä ikuisesti: Ensimmäisen elokuvamuiston kaiho Sodankylä ikuisesti: Valon draama Sodankylä ikuisesti: Ikuinen aika Taulukauppiaat (Juho Kuosmanen) Berlin International Film Festival Panorama: Barzakh (Mantas Kvedaravicius) Mama Africa (Mika Kaurismäki) Sofia International Film Festival, Bulgaria, Sinkkuelämän säännöt, Tonislav Hristov Tampere International Film Festival Stagecoach (Sami van Ingen) Miten marjoja poimitaan (Elina Talvensaari) Kuvitettu kaupunki (Jan Andersson) Pelastakaa sarvikuonot (Malakias) Jeonju International Film Festival Sodankylä ikuisesti: Elokuvan vuosisata (Peter von Bagh) Krakow Film Festival Leikkipuisto (Susanna Helke) Los Angeles Film Festival Erään hyönteisen tuho (Hannes Vartiainen ja Pekka Veikkolainen) Cinema Jove International Film Festival Erään hyönteisen tuho (Hannes Vartiainen ja Pekka Veikkolainen) Karlovy Vary International Film Festival Pitkä mies (Jani Peltonen) Venice Film Festival Marian ilmestys (Eija-Liisa Ahtila) Message to Man International Documentary, Short and Animated Film Festival Ukko ja akka (Markku Heikkinen) Viennale Barzakh (Mantas Kvedaravicius) Tallinn Black Nights Film Festival Barzakh (Mantas Kvedaravicius) Mama Africa (Mika Kaurismäki) Festivaalien listaus perustuu FIAPF- International Federation of Film Producers arvioon. Koska lista on laadittu sen merkittävyyden mukaan, jonka festivaali antaa ennen muuta pitkälle näytelmälliselle elokuvalle, on tärkeää pitää mielessä, että moni listan ulkopuolella oleva festivaali voi tarjota lyhyt- ja dokumenttielokuvien levitykselle verrattomasti paremmat levitysmahdollisuudet. 28

29 Muut kansainväliset suhteet Tuotanto- ja kulttuurivientiosaston yhteistyöllä on vuoden mittaan ylläpidetty suhteita keskeisten rahoitusfoorumien järjestäjiin ja projektivalitsijoihin. Kehittelyssä olevia suomalaisia elokuvaprojekteja on valittu Berliinin, Rotterdamin (Cinemart), Malmön (BUFF:FF), Tallinnan (Baltic Event) ja Haugesundin (Nordic Co-production Forum) rahoitusfoorumeihin, animaatioalan Cartoon Forumiin ja Cartoon Movieen, dokumenttielokuvan Torontoon (HotDocs), Sheffieldiin, Nordisk Panoramaan, Amsterdamiin IDFA sekä cross-media-tapahtuma Power to the Pixelin foorumeihin. Euroopan neuvoston elokuvarahasto Eurimagesin vuotta leimasivat Venäjän ja Georgian liittyminen jäseneksi ja jakelun tukiohjelman lakkauttaminen. Järjestön strateginen kokous pidettiin kesäkuussa Helsingissä ja sen yhteydessä järjestetyt eurooppalaisten elokuvarahoittajien tapaamiset ja verkostoitumistilaisuudet suomalaisten tuottajien ja toimijoiden kanssa toimivat hienon mahdollisuuden tuoda esiin kansainvälistyvää elokuvaalaamme. Hakukilpailujen kiristymisestä huolimatta vuonna 2011 suomalaiset tuenhakijat menestyivät loistavasti, peräti neljä suomalaista projektia sai Eurimagesin tuotantotukea. Tukien yhteissumma oli euroa. Pohjoismaisen elokuva- ja tv-rahaston kehittämis-, tuotanto- ja jakelutukia sai vuonna 2010 yhteensä 20 suomalaishanketta, yhteissumman ollessa 0,93 miljoonaa euroa (vuonna hanketta, 1,1 miljoonaa euroa). Elokuvasäätön tuotantojohtaja Petri Kemppinen on ollut puheenjohtajana alueellisten filmikomissioiden Destination / Location Finland -hankkeen ohjausryhmässä. Tämän ESR-rahoitteisen projektin tavoitteena on synnyttää aluetoimijoiden yhteinen, Suomea ulkomaisille tuotannoille kuvauspaikkana markkinoiva ikkuna. 1.3 TIEDOTUS Säätiön www-sivut uusitaan rakenteeltaan ja sisällöltään paremmin palveleviksi Projektin erillisrahoituksen vahvistuttua opetus- ja kulttuuriministeriöstä nettisivu-uudistuksen toteuttajaksi valittiin tarjouspyyntökierroksen jälkeen Lieska Tuotanto. Järjestelmäsuunnitelman päivityksen jälkeen nettisivujen rakennus aloitettiin syyskuussa. Uudet sivut on tarkoitus ottaa käyttöön keväällä Kulttuuriviennin painotuotteet uudistetaan Elokuvasäätiön kulttuurivientiosasto järjesti koko talolle painotuoteiltapäivän Iltapäivän aikana analysoitiin elokuvasäätiön julkaisujen lisäksi myös muiden pohjoismaiden painotuotteita. Päädyttiin siihen, että kiinnostavin ratkaisu olisi tehdä Ruotsin ja Tanskan tavoin lehtiä, jotka yhdistäisivät perinteisen katalogin elokuvatieto-osion syventäviin haastatteluihin ja artikkeleihin. Päätettiin kartoittaa Tanskan ja Ruotsin lehtien budjetit ja lehtien tekoon tarvittava työvoima. Tämän lisäksi päätettiin jatkaa pohdintaa painotuotteiden visuaalisen ilmeen uudistuksesta ja mahdollisesta digitaalisiin julkaisuihin siirtymisestä. Veikkaus Oy:n ja elokuva-alan yhteistyötä päätettiin jatkaa uusimalla puitesopimus kaikkien osapuolien kesken. Sopimuksen allekirjoittivat Veikkauksen ja Suomen elokuvasäätiön lisäksi Suomen elokuvatuottajien keskusliitto, Suomen elokuvatoimistojen liitto sekä Suomen elokuvateatteriliitto. Sopimus on voimassa vuoden 2013 loppuun. Yhteistyön puitteissa toteutettu Kotimaisen elokuvan alkutunniste on tarkoitus uusia jälleen vuoden 2012 aikana. Alkutunnisteen tarkoitus on lisätä yleisön tietoisuutta veikkausvoittovaroista kotimaisen elokuvan julkisen tuen lähteenä. 29

30 Suomen elokuvatoimistojen liiton ja Suomen elokuvateatteriliiton kanssa yhteistyössä kehitellyn elokuva-alan uuden tilastointi- ja kassatilitysjärjestelmän testausvaihe aloitettiin keväällä Filmikamari ry. vastaa järjestelmän lopullisesta käyttöönotosta. Päättäjille ja sidosryhmille suunnattua tiedotusta jatkettiin kuukausittaisella Ajankohtaista suomalaisessa elokuvassa -sähköpostitiedotteella. Tiedote kokoaa yhteen elokuva-alan tärkeimmät uutiset, avaa elokuvasäätiön omaa toimintaa ja seuraa katsojalukuja sekä kotimaisen elokuvan kansainvälistä menestystä. Kuukausitiedotteen englanninkielinen versio Topical in Finnish Film välittää tietoa suomalaisesta elokuva-alasta kansainväliselle lehdistölle, festivaaleille, myyntiyhtiöille ja muille alan ammattilaisille. Suomen elokuvasäätiön Facebook-sivut avattiin kesäkuussa. Sivujen tarkoitus on välittää elokuva-alan ajankohtaisia uutisia sosiaalisessa mediassa ja ne keräsivät nopeasti noin 700 seuraajaa. Säätiön tiedotuslehti SESinfo julkaistiin vuoden alussa viimeistä kertaa paperille painettuna. Uuden sähköisen tiedotusjulkaisun tarpeellisuus arvioidaan nettisivu-uudistuksen valmistuttua. Marraskuussa julkaistiin uudet elokuvasäätiön tuotantotukiesitteet: Suomen elokuvasäätiön tuki elokuvatuotannoille sekä kansainvälisiä yhteistuotantoja suunnitteleville tarkoitettu Production Support from The Finnish Film Foundation. Muita vuoden aikana tehtyjä julkaisuja olivat edellisen vuoden elokuvatilastot yhteen kokoava Elokuvavuosi 2010, uusien pitkien elokuvien Finnish Films katalogi, New Finnish Documentary Films -lehti sekä Berliinin ja Cannesin markettiin tehtävät elokuva- ja tuotantoyhtiöesitteet. Tilaisuudet Vuoden aikana elokuvasäätiö oli järjestäjänä mm. seuraavissa tilaisuuksissa: Elokuvavuoden avajaiset Yleisradion elokuvaostajien vierailu säätiössä Eurimages-kokous DigiTraining Plus: European Cinemas Experiencing New Technologies -kurssi Digiseminaari Cinema 2011 tapahtumassa Joensuussa Rolv Gjestlandin luento Norjan Virtual Print Fee -mallista Scandinavian Films ja pohjoismaiset myyntiyhtiöt -kokous Elokuvafestivaali -think tank

31 2. HALLINTO JA TALOUS 2.1 HALLINTO Hallinnointiperiaatteet Suomen elokuvasäätiö on itsenäinen säätiö joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimialan ohjaukseen. Säätiön hallintoelimiä ovat hallitus ja toimitusjohtaja. OKM nimittää säätiön hallituksen, hallitus nimittää säätiön toimitusjohtajan ja toimitusjohtaja nimittää säätiön muut toimihenkilöt. Säätiön vuonna 2011 uusituissa säännöissä määritellään hallintoelimet ja niiden tehtävät. Säätiön hallitukseen valitaan kolme kalenterivuotta kestäväksi toimikaudeksi vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä ja näiden keskuudesta puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Jäsenille nimetään henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenet voidaan valita enintään kahdeksi perättäiseksi toimikaudeksi. Hallituksen tehtävänä on: vastata säätiön omaisuuden huolellisesta ja taloudellisesta hoidosta valvoa säätiön hallintoa hyväksyä säätiön säännöt ja työjärjestys/ johtosääntö hyväksyä avustuksia koskevat tukiohjeet päättää säätiön strategiasta ja toimintaperiaatteista nimittää ja erottaa toimitusjohtaja Vuosittain keväällä vahvistaa säätiön toimintakertomus ja tilinpäätös sekä käsitellä tilintarkastuskertomus ja päättää toimista, joihin kertomusvuoden hallinto mahdollisesti antaa aihetta Vuosittain syksyllä hyväksyä säätiön toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä valita tilintarkastaja ja varatilintarkastaja Toimitusjohtajan tehtävänä on: johtaa ja kehittää säätiön toimintaa hallituksen hyväksymän strategian tai muiden linjausten tai ohjeiden mukaisesti toimeenpanna hallituksen päätökset huolehtia säätiön juoksevasta hallinnosta ottaa ja erottaa säätiön toimihenkilöt päättää esittelystä säätiön myöntämistä avustuksista Toimitusjohtajan toimikausi on enintään viisi vuotta. Määräajan täytyttyä hänet voidaan nimittää enintään yhdeksi jatkokaudeksi. Nimittämistä edeltää aina avoin haku. Säätiön tukitoiminnassa on noudatettava elokuvataiteen edistämisestä annetun lain (28/2000) ja asetuksen (121/2000), säätiölain sekä säätiön sääntöjen lisäksi säätiön taloussäännön määräyksiä. Tukitoiminnan yksityiskohtaiset ohjeet sisältyvät hallituksen vahvistamiin tuotantotuen ja muun tukitoiminnan ohjeistoihin. Euroopan komission elokuvatiedonanto määrittää reunaehdot tukien myöntämisen edellytyksille. Komissio on hyväksynyt säätiön tukiohjeiden mukaisen elokuvatuotannon tukiohjelman asti, jolloin nykyinen elokuvatuen kriteerejä koskeva tiedonanto päättyy. 31

32 Tukipäätökset esittelevät toimitusjohtajan vahvistaman työnjaon mukaan tuotantoneuvojat, levityspäällikkö ja kulttuuriviennin päälliköt ja festivaalikoordinaattori. Toimitusjohtaja päättää tukipäätökset. Päätöksenteossa noudatetaan hallintolakia. Säätiön uusittujen sääntöjen mukaan tulee hallituksen valita vuosittain tilintarkastaja ja hänelle varamies; tilintarkastajan varamiehineen tulee olla KHT-tilintarkastaja. Hallitus 2011 Georg Dolivo (pj) kausi Liisa Akimof (varajäsen Virpi Suutari) kausi Erkki Astala (varajäsen Sarita Harma) kausi Tero Koistinen (varajäsen Ismo Määttä) kausi Maija Kuusi (varajäsen Antti Toiviainen) kausi Liisa Penttilä (varajäsen Petri Jokiranta) kausi Säätiön hallitus piti vuoden 2011 aikana yhteensä 13 kokousta, joista 2 oli sähköpostikokouksia. Hallituksen kokousten lisäksi hallituksen nimeämänä toimi kaksi erillistä työryhmää, sääntötyöryhmä jäseninään Georg Dolivo, Erkki Astala, Irina Krohn ja Niina Otva sekä YLE-työryhmä jäseninään Georg Dolivo, Liisa Akimof, Irina Krohn ja Petri Kemppinen. Vuonna 2011 tilintarkastajina toimivat KTM, KHT Heidi Vierros varamiehenään KHT Jukka Rajala sekä tilintarkastusyhteisö KPMG Oy. Hallinnon ja toiminnan kehittäminen Vuodelle 2011 toimintasuunnitelmassa asetettiin tavoitteet: Siirtyminen sähköiseen asiointiin Sähköiseen asiointiin siirryttiin Siirtyminen on tapahtunut sen laajuus huomioon ottaen erittäin hyvin. Heti siirtymisen jälkeen asiakkaiden yhteydenotot ja kyselyt kuormittivat merkittävästi säätiön henkilökuntaa. Ohjeistuksen lisääminen mm. säätiön kotisivuille vähensi kyselyt syksyn mittaan minimiin. Koko alalle lähetettiin keväällä ja toistamiseen syksyllä A4:n mittainen täsmäohje hakujärjestelmässä toimimisesta. Järjestelmään on tehty joitain korjauksia ja tullaan myös jatkossa tekemään käytön osoittamien tarpeiden mukaan. Siirtyminen sähköiseen asiointiin on sujunut odotettua ongelmattomammin ja asiakkaat ovat tyytyväisiä sen tarjoamaan palveluun. Säätiön sääntöjen uusiminen ja työjärjestyksen luominen Säätiön uudet säännöt hyväksyttiin hallituksen kokouksessa Säännöt on toimitettu patentti- ja rekisterihallitukseen vahvistettaviksi. Työjärjestyksestä on tehty luonnos, joka on kertaalleen ollut käsittelyssä sääntötyöryhmässä Vuoden 2011 elokuussa järjestettiin säätiön henkilöstön kehittämispäivä, jossa teemana oli: Mitkä asiat säätiössä eivät toimi riittävän hyvin työsi näkökulmasta? Päivän aikana keskeiset esille nousseet asiat liittyivät tiedonkulkuun, johtamiseen, asiakaspalveluun, henkilöstöstrategiaan sekä säätiön toimintaan ja visioon. Tiedonkulun parantamiseen liittyvät toimenpiteet on syksyn aikana otettu käytäntöön. Johtamisen kehittämisen toimenpiteinä nousivat esiin osastojen ja toimitusjohtajan säännölliset tapaamiset, koulutussuunnittelu, palaut- 32

33 teenanto ja työnohjaus. Kehityskeskustelukäytäntö yhtenäistettiin valmistelemalla yhdenmukaiset keskustelulomakkeet ja koko talon kattavat keskustelut pidettiin syksyn aikana. Jatkossa kehityskeskustelut käydään säännönmukaisesti vuosittain. Sähköiseen asiointiin siirtyminen on selkeyttänyt hakemusprosessia ja helpottanut hakemus- ja sopimusliitteiden toimittamista ja täydentämistä. Hakemusten määrän lisääntyminen on kuitenkin lisännyt merkittävästi niihin liittyvää työmäärää. Keskustelua on käyty siitä, mikä on säätiön tarjoaman asiakaspalvelun taso ja mihin sitä halutaan erityisesti panostaa. Hakemusliitteiden ja tukea saaneiden hankkeiden tiedotusmateriaalin saaminen tukiasiakkailta vaatii usein aikaa, jonka käyttäminen asiakkaita paremmin palvelevan toiminnan kehittämiseen tuntuisi järkevämmältä. Asiakaspalvelun parantamista tukemaan kehitetään vuoden 2012 aikana nettipohjainen asiakaspalautejärjestelmä. Tämän avulla sekä säätiön tulostavoitteet ja resurssit huomioiden pyritään osastokohtaisesti muotoilemaan palvelulupaukset koskien palvelun laajuutta, asiointiaikoja yms. Henkilöstöstrategian osalta huomio kiinnittyi vetäytymispäivänä sijaisuuksien suunnitteluun ja henkilöstöhallinnon selventämiseen. Keväällä 2011 työterveyshuollon tekemä työpaikkaselvitys kartoitti työpaikan kuormitustekijöitä, joissa henkinen puoli korostui selkeästi. Niin ikään työsuojelupäällikön ja -valtuutettujen yhteistyönä valmistui Työsuojelun toimintaohjelma, jonka yhteydessä selvitettiin työpaikan riskitekijöitä. Näiden keskustelujen ja selvitysten pohjalta tullaan vuoden 2012 aikana laatimaan säätiölle henkilöstöstrategia, jossa selvitetään henkilöstön nykytila ja kehittämistarpeet. Sähköisten työvälineiden lisääntyminen ja uudet järjestelmät asettavat uusia vaatimuksia henkilöstön tietotekniikkataitojen ja -tietojen tasolle sekä kuormittavat säätiön ATK-järjestelmävastaavan työaikaa. Tätä työtä tukemaan on alusta palkattu osa-aikainen mikrotukihenkilö vuodelle Vuoden 2012 aikana laaditaan säätiön IT-strategia, joka ottaa kantaa säätiön teknologia-arkkitehtuuriin (IT-järjestelmien teknologiset ratkaisut ja standardit) ja järjestelmäarkkitehtuuriin (järjestelmät ja sovellukset) sekä säätiön henkilökunnan IT-osaamiseen ja vaadittavan osaamisen kehittämiseen. Kehittämispäivän pohdintaa käytiin myös säätiön roolista ja tehtävistä sekä kuinka kehittää säätiön ydintoimintaa. Nähtiin tärkeänä, että säätiön henkilökunnalla on myös riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia paneutua sisällöllisiin asioihin, mm. tutustumalla laaja-alaisesti sisältöihin, käymällä niistä keskusteluja ja analysoimalla onnistumisia ja epäonnistumisia. Henkilöstö Toimitusjohtajan viisivuotiskausi päättyi vuonna Määräajan täytyttyä sääntöjen mukaisesti säätiön hallitus järjesti tehtävään avoimen haun, johon osallistui 12 hakijaa. Toimitusjohtajaksi nimitettiin Irina Krohnin toiselle toimikaudelleen alkaen Marraskuussa 2011 palkattiin Tomi Sonck vuoden määrä-aikaiseen työsuhteeseen. Kyseessä on teknisen tuen yhteistyömallin kokeilu-projekti yhdessä SES Auditorio Oy:n kanssa. Toukokuussa 2011 aloittanut siviilipalvelusmies Mika Rantanen jatkaa palvelustaan säätiössä huhtikuulle Tuotanto-osaston assistentin Maria Leskisen määräaikaista työsuhdetta jatketaan saakka. Suomen elokuvasäätiössä noudatetaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:n välistä työehtosopimusta. Nykyinen TES on voimassa

34 Henkilöstön määrä, rakenne ja koulutustaso %/ hlöstö Henkilöstön määrä naiset % miehet 8 33 % Vakinaiset naiset 9 38 % miehet 5 21 % Määräaikaiset naiset 7 29 % miehet 3 13 % Keski-ikä naiset 42 miehet 46 Ikäjakauma alle 30-vuotiaat 4 17 % vuotiaat 6 25 % vuotiaat 5 21 % vuotiaat 8 33 % yli 59 vuotiaat 1 4 % Lähtövaihtuvuus yhteensä 0 0 % eläkkeelle 0 määräaikaiset 0 Koulutusjakauma, % hlöstöstä keskiaste 4 17 % alin korkea-aste 3 12,5 % alempi korkeakouluaste 8 33 % Ylempi korkeakouluaste 9 37,5 % Koulutustasoindeksi * 5,8 naiset 5,9 miehet 5,6 *) Koulutustasoindeksi määritellään asteikolla 1-8. Asiantuntijaorganisaatiolle asetettu tavoiteindeksiluku on 6 Sairauspoissaolot työpäivää/ htv 7,13 8,73 34

35 Suomen elokuvasäätiön organisaatiokaavio = Tukipäätösten esittely = Tuista päättäminen Opetus- ja kulttuuriministeriö SES hallitus Toimitusjohtaja Irina Krohn Johdon assistentti Kati Nuora Tuotanto ja levitys Kulttuurivienti Hallinto Tuotantojohtaja Petri Kemppinen Kulttuuriviennin päällikkö: Pitkät elokuvat Jaana Puskala Kulttuuriviennin päällikkö: Dokum. ja lyhytelokuvat Marja Pallassalo Hallintojohtaja Niina Otva Tuotantoneuvoja: Pitkät elokuvat Kaisu Isto Kotimaan levityspäällikkö Harri Ahokas Kv-assistentti: Pitkät elokuvat Jenni Domingo Kv-assistentti: Dokumentti- ja lyhytelokuvat Otto Suuronen Tiedotuskoordinaattori Reetta Hautamäki Tuotantoneuvoja: Pitkät elokuvat Jukka Asikainen Kotimaanlevityksen assistentti Riina Liukkonen Kulttuuriviennin tiedottaja Tytti Rantanen Elokuvakopioiden kuljetus / Isännöitsijä Olli Hake Atk-järjestelmän valvoja Jussi-Pekka Isoviita Tuotantoneuvoja: Dokumentti- ja lyhytelokuvat Elina Kivihalme Tuotantoneuvoja: Lyhytelokuvat Joona Louhivuori Tuotanto- ja festivaalituki koordinaattori Pirjo Koskelo Tuotanto-osaston assistentti Maria Leskinen MediaDesk Toiminnanjohtaja Kerstin Degerman Assistentti Marjo Pipinen SES Auditorio Oy Toimitusjohtaja Riitta Haapiainen Teknikko Tomi Sonck Toimistonhoitaja Maarit Luukkonen Koulutus Media Salles organisaation kanssa yhteistyössä toteutettu DigiTraining Plus koulutusohjelma järjestettiin Helsingissä (ja Tallinnassa) Pääosa ohjelmasta toteutettiin Suomessa; kurssin päämajana toimi elokuvasäätiön auditorio. Kurssi vieraili myös Kino Engelissä Helsingissä ja Kino Tapiolassa Espoossa. Suomalaisia osanottajia oli 17 kaikkiaan 68 osallistujasta; säätiöstä osallistujia oli seitsemän. Elokuvasäätiö tuki kurssin järjestämistä eurolla sekä osallistui suomalaisten osanottajien kurssimaksujen kustannuksiin. Kurssi järjestettiin toista kertaa Suomessa. Dokumenttielokuvan tuotantoneuvoja Elina Kivihalme kävi kaksivaiheisen ja yhteensä kaksi viikkoa kestävän Eurodoc Executives -seminaarin, täydennyskoulutuksen, joka oli suunnattu maailmanlaajuisesti elokuvan rahoittajina työskenteleville ammattilaisille. Koulutuksen aikana oli mahdollisuus saada kattava käsitys siitä mitä 35

36 eurooppalaiset dokumenttituottajat tekevät. Seminaariin osallistuneilla oli mahdollisuus tutustua omaa Eurodoc-koulutusta käyviin tuottajiin ja heidän hankkeisiinsa. Tuotanto- ja festivaalituen koordinaattori Pirjo Koskelo osallistui European Audiovisual Entrepreneurs (EAVE) Film Finance Forumiin Henkilöstöä kannustettiin edelleen henkilökohtaisten työtehtävien asettamia erityisvaatimuksia vastaavaan kouluttautumiseen. Henkilöstö on osallistunut mm. esimies- ja johtamistaidon sekä tietoteknisille kursseille. Säätiössä jatkui edelleen säännöllinen kielten opiskelu; ruotsin ja ranskan kielten keskusteluryhmät kokoontuvat viikoittain säätiön tiloissa. Työkykyä ylläpitävä toiminta Säätiössä otettiin käyttöön Työkyvyn hallinnan -toimintamalli, jonka tarkoituksena on henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen ja esimiestyön helpottaminen käsiteltäessä työkykykysymyksiä. Toimintamalli kiinnittää huomioita sairauspoissaolojen seurantaan, tavoitteena varhainen puuttuminen mahdollisissa työkyvyn heikkenemistapauksissa. Säätiön eläkevakuutusyhtiö on myös tarjonnut säätiölle yhteistyökumppanuutta työhyvinvoinnin edistämiseksi. Tarjous on alustavasti otettu vastaan ja vuoden 2012 alusta tullaan tekemään kolmen vuoden toimintasuunnitelma sekä henkisen että fyysisen työhyvinvoinnin osa-alueilla. Säätiön työhyvinvointiin tähtääviä toimenpiteitä ovat: työterveyshuolto henkilöstön hoitoturvavakuutus työkyvyn hallinnan toimintamalli liikunta- ja kulttuurisetelit säätiön omahieroja kehityskeskustelut Säätiössä toimii vuosittain henkilökunnan keskuudesta valittava ja vapaaehtoisuuteen perustuva tyky-työryhmä, jonka johdolla järjestetään erilaisia työyhteisön kehittämis- ja virkistäytymispäiviä. Kiinteistö Kesällä 2011 toteutettiin kiinteistön katon maalaus. Lisäksi hankittiin uudet julistekaapit kiinteistön päätyseinään. Kiinteistön osalta on vuoden 2011 toimintasuunnitelmaan sisällytetty laajamittainen kuntokartoitus, jossa selvitetään seuraavan viiden kymmenen vuoden osalta kiinteistön edellyttämät kunnostustyöt. Tämän tiimoilta on alustava kartoitustyö tehty Arkkitehtitoimisto Pohjanpelto & Co:n kanssa, joka laati oman ehdotuksensa jatkotoimenpiteistä. Työn edetessä laaditaan yo. PT-suunnitelma kevään 2012 aikana. Säätiö pyrkii kiinteistön huollossa ja toiminnassaan huomioimaan ympäristönsuojelun näkökohtia kiinnittämällä huomiota ympäristökuormitukseen ja kierrätykseen. Samalla saavutetaan säästöjä materiaali- ja energiakustannuksissa. Säätiön kiinteistön vuokralaisina ovat edelleen SES Auditorio Oy, Meguru Film Sound Oy sekä SoundeFilm. 36

37 Kiinteistön tilat m² Omat 1547 SES Auditorio Oy 404 Meguru Film Sound Oy 512 Soundefilm 37 Vuokratut yhteensä 953 Kiinteistö yhteensä TALOUS Tulos 2011 Elokuvasäätiö sai toimintavuonna valtionavustusta euroa säätiön toiminnasta aiheutuvien menojen kattamiseen. Avustus oli euroa enemmän kuin vuonna Toiminta-avustuksen lisäksi säätiö saa korkotuottoja sekä vuokratuloja säätiön tiloissa toimivilta yhtiöiltä. Korkotuotot, yhteensä euroa, ylittivät noin eurolla edellisvuoden toteutuneet sekä toimintavuodelle budjetoidut korkotuotot. Lisäys johtui osittain korkotason noususta sekä toisaalta realisoiduista rahastotuotoista, joiden osuus oli euroa. AVEK rahoitti säätiön lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin toimintaa keskinäisen sopimuksen mukaisesti. AVEKin toteutunut rahoitusosuus oli ollen euroa edellisvuotta alhaisempi. AVEKin saaman hyvitysmaksutuloutuksen merkittävä väheneminen on heijastunut myös säätiölle kanavoitavaan rahoitusosuuteen, joka on kahdessa vuodessa pienentynyt eurolla. Tuotot yhteensä ylittivät eurolla budjetoidut tuotot. Vuoden 2011 kulut muodostuivat noin euroa arvioitua suuremmiksi. Merkittävin kuluylitys, noin euroa, aiheutui henkilöstökuluissa. Palkkioita maksettiin säätiön ulkopuolisille työntekijöille budjetoitua enemmän ja lomapalkkavelka kasvoi hieman uusien työntekijöiden lomapäivien osalta. Vähäistä alibudjetointia oli tehty sivukulujen osalta. Muut hallintokulut ja poistot ylittivät budjetoidut yhteensä noin eurolla. Säätiön tulos sisältää SES Auditorio Oy:lle suunnatun euron avustuksen, joka OKM:n päätöksen mukaisesti voidaan kanavoida säätiön toiminta-avustuksesta kattamaan SES Auditorio Oy:n tappiota. Tilinpäätös vuodelta 2011 osoittaa euron ylijäämää. Ylijäämällä kurotaan umpeen viimeisten tappiollisten vuosien aikaansaamaa yhteensä euron oman pääoman pienenemistä. 37

38 Elokuvasäätiön hallintokulujen osuus tukimäärärahoista Säätiöön kanavoidut määrärahat Toiminta-avustus budj budj. Säätiön toiminta-avustus Säätiöön kanavoidut määrärahat % 10 % 10 % 9 % 6 % 7 % 7 % 7 % 38

Toimitusjohtajan katsaus 4. Toiminta-ajatus, arvot, strategiset tavoitteet 6. 1.1. Tukitoiminta 8. Tuotannon tuki 9.

Toimitusjohtajan katsaus 4. Toiminta-ajatus, arvot, strategiset tavoitteet 6. 1.1. Tukitoiminta 8. Tuotannon tuki 9. SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2012 1 Suomen elokuvasäätiö Suomen elokuvasäätiön tehtävänä on edistää korkeatasoista, monipuolista ja omaperäistä suomalaista elokuvatuotantoa. Elokuvasäätiö myöntää

Lisätiedot

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN STRATEGIA

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN STRATEGIA SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN STRATEGIA 2018-2023 TEHTÄVÄ SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TEHTÄVÄ ON ELINVOIMAISEN JA MONIMUOTOISEN SUOMALAISEN ELOKUVAN TULEVAISUUDEN VARMISTAMINEN ELOKUVASÄÄTIÖ: TUKEE elokuvien ja tv-sarjojen

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2008

TOIMINTAKERTOMUS 2008 SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS 2008 Suomen elokuvasäätiö Suomen elokuvasäätiön tehtävänä on edistää korkeatasoista, monipuolista ja omaperäistä suomalaista elokuvatuotantoa. Elokuvasäätiö myöntää

Lisätiedot

Valtiontuki N 777/2001 Suomi Tukiohjelmat valtiontuen myöntämiseksi elokuville ja muulle audiovisuaaliselle tuotannolle

Valtiontuki N 777/2001 Suomi Tukiohjelmat valtiontuen myöntämiseksi elokuville ja muulle audiovisuaaliselle tuotannolle EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 20.12.2001 C(2001)4474fin Asia: Valtiontuki N 777/2001 Suomi Tukiohjelmat valtiontuen myöntämiseksi elokuville ja muulle audiovisuaaliselle tuotannolle Arvoisa vastaanottaja 1.

Lisätiedot

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS 2010 Suomen elokuvasäätiö Suomen elokuvasäätiön tehtävänä on edistää korkeatasoista, monipuolista ja omaperäistä suomalaista elokuvatuotantoa. Elokuvasäätiö myöntää

Lisätiedot

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2013 1

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2013 1 SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2013 1 Suomen elokuvasäätiö Suomen elokuvasäätiön tehtävänä on edistää korkeatasoista, monipuolista ja omaperäistä suomalaista elokuvatuotantoa. Elokuvasäätiö myöntää

Lisätiedot

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS 2009 Suomen elokuvasäätiö Suomen elokuvasäätiön tehtävänä on edistää korkeatasoista, monipuolista ja omaperäistä suomalaista elokuvatuotantoa. Elokuvasäätiö myöntää

Lisätiedot

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon myöntää

Lisätiedot

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon myöntää

Lisätiedot

Suomen elokuvasäätiön TUKIOHJEISTO

Suomen elokuvasäätiön TUKIOHJEISTO Suomen elokuvasäätiön TUKIOHJEISTO KULTTUURIVIENNIN TUKIOHJEET Vahvistettu elokuvasäätiön hallituksessa 10.5.2012 Muutokset edellisiin tukiohjeisiin kohdissa 2.1., 2.2. ja 2.4. Liite: LAKI ELOKUVATAITEEN

Lisätiedot

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2014

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2014 SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ TOIMINTAKERTOMUS 2014 Suomen elokuvasäätiö Suomen elokuvasäätiön tehtävänä on edistää korkeatasoista, monipuolista ja omaperäistä suomalaista elokuvatuotantoa. Elokuvasäätiö myöntää

Lisätiedot

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS 2007

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS 2007 SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TOIMINTAKERTOMUS 2007 KATSAUS VUOTEEN 2007 Elokuvasäätiön vuoden 2007 keskeinen tavoite oli saada elokuvarahoituksen vahvistaminen maaliskuun vaalien jälkeen aloittavan hallituksen

Lisätiedot

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TYÖJÄRJESTYS

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TYÖJÄRJESTYS SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TYÖJÄRJESTYS Suomen elokuvasäätiön työjärjestys Tämä työjärjestys sisältää määräyksiä Suomen elokuvasäätiön ohjesäännöistä, organisaatiosta ja sen tehtävistä sekä asioiden ratkaisemisesta

Lisätiedot

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK CreMa Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon

Lisätiedot

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK (

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK ( Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK (www.kopiosto.fi/avek) tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten

Lisätiedot

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ HAKUOHJE Kehittämistuki / useamman elokuvan kehittämistuki (slate) /

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ HAKUOHJE Kehittämistuki / useamman elokuvan kehittämistuki (slate) / 1 SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖ HAKUOHJE Kehittämistuki / useamman elokuvan kehittämistuki (slate) / 20.11.2017 USEAMMAN ELOKUVAN KEHITTÄMISHANKKEEN HAKEMUSTEN KÄSITTELY Tukea haetaan sähköisen hakujärjestelmän

Lisätiedot

DigiDemo CreaDemo CreMa

DigiDemo CreaDemo CreMa DigiDemo CreaDemo CreMa Tuotantoneuvoja Milla Moilanen Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria tuki on peräisin hyvitysmaksusta, jota peritään

Lisätiedot

FESTARIKAUSI KÄYNNISTYY

FESTARIKAUSI KÄYNNISTYY FESTARIKAUSI KÄYNNISTYY Pääkaupunkiseudun elokuvatapahtumat CINEMAJA ry on vaihtoehtoisia elokuvia esittävien festivaalien, klubien ja kulttuurikeskusten yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena on edistää elokuvakulttuurin

Lisätiedot

Luova Eurooppa ohjelma ( ) kulttuurille ja luoville aloille

Luova Eurooppa ohjelma ( ) kulttuurille ja luoville aloille Luova Eurooppa ohjelma (2014-2020) kulttuurille ja luoville aloille 11.5.2017 Helsinki Enterprise Europe Network Hanna Hietaluoma-Hanin Vastaava asiantuntija Opetushallitus / Kansainvälistymispalvelut

Lisätiedot

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK CreMa Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon

Lisätiedot

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen 10.1.2014 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2013 ELY-keskukselta viime vuonna 11,2 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna yrityksiä noin

Lisätiedot

KOTIMAISEN ELOKUVAN YLEISÖT -TUTKIMUS 2013

KOTIMAISEN ELOKUVAN YLEISÖT -TUTKIMUS 2013 KOTIMAISEN ELOKUVAN YLEISÖT -TUTKIMUS 2013 LÄHTÖKOHTA Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset katsovat elokuvia eri jakelukanavissa ja millaiset ovat katselutottumukset Lisäksi selvitettiin

Lisätiedot

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK

Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK CreMa Audiovisuaalisen kulttuurin edistämiskeskus AVEK tukee tekijänoikeusvaroilla audiovisuaalista kulttuuria myöntää tukea lyhyt-, dokumentti- ja animaatioelokuvien sekä mediataideteosten tuotantoon

Lisätiedot

SÄÄNNÖT ELOKUVAN ILMOITTAMISEEN DOCPOINT HELSINGIN DOKUMENTTIELOKUVAFESTIVAALILLE 2020:

SÄÄNNÖT ELOKUVAN ILMOITTAMISEEN DOCPOINT HELSINGIN DOKUMENTTIELOKUVAFESTIVAALILLE 2020: SÄÄNNÖT ELOKUVAN ILMOITTAMISEEN DOCPOINT HELSINGIN DOKUMENTTIELOKUVAFESTIVAALILLE 2020: KOTIMAINEN ESITYSSARJA & UUSIN SILMIN -OPISKELIJASARJA KOTIMAISEN ESITYSSARJAN VALINNAT: DocPoint - Helsingin dokumenttielokuvafestivaalin

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen

ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen 1.3. 2013 RAHOITUKSEN VUOSIKATSAUS 1.1. - 31.12.2012 ELY-keskukselta viime vuonna 13,6 miljoonaa euroa yritystoiminnan ja maaseudun kehittämiseen Satakunnan ELY-keskus rahoitti viime vuonna 199 yrityshanketta,

Lisätiedot

SISÄLLYS. Toimitus: Suomen elokuvasäätiö / Reetta Hautamäki, Petri Kemppinen

SISÄLLYS. Toimitus: Suomen elokuvasäätiö / Reetta Hautamäki, Petri Kemppinen SISÄLLYS KATSAUS VUOTEEN 2009 3 SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN ESITTELY 4 Suomen elokuvasäätiön tukien jakautuminen 4 Suomen elokuvasäätiön tukitoiminta 2007 2009 5 Suomen elokuvasäätiön tuotantotuki elokuvittain

Lisätiedot

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa.

Lisäksi yli oppilaitosta ja organisaatiota voi tehdä yhteistyötä kansainvälisten kumppaniensa kanssa. 0 Erasmus+ -ohjelma kattaa vuodet 2014 2020. Tänä aikana yli 4 miljoonaa nuorta, opiskelijaa ja aikuista voi kouluttautua, opiskella, harjoitella tai työskennellä vapaaehtoisena ulkomailla ohjelman tuella.

Lisätiedot

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri

Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010. Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri Tieteellisen neuvottelukunnan vierailu YLEssä 26.3.2010 Olli Pekka Heinonen YLE Asia ja Kulttuuri YLEn tekemät säästöt 2000 luvulla Tappio sisään: suurimmillaan n. 100 Me Kaupallisten maksamat toimilupamaksut

Lisätiedot

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS

Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS Kuinka laadin tutkimussuunnitelman? Ari Hirvonen 15.9.2014 I NÄKÖKULMIA II HAKUILMOITUS I NÄKÖKULMIA Hyvä tutkimussuunnitelma Antaa riittävästi tietoa, jotta ehdotettu tutkimus voidaan arvioida. Osoittaa,

Lisätiedot

Taide- ja kulttuurifestivaalien valtionavustusten informaatioja keskustelutilaisuus

Taide- ja kulttuurifestivaalien valtionavustusten informaatioja keskustelutilaisuus Taide- ja kulttuurifestivaalien valtionavustusten informaatioja keskustelutilaisuus OKM 16.10.2017 Erityisasiantuntija Kirsi Väkiparta Taiteen edistämiskeskuksesta Taike on OKM:n alainen taiteen edistämisen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Yhdistyksen säännönmukainen toimintakertomus vuodelta 2014

Yhdistyksen säännönmukainen toimintakertomus vuodelta 2014 SUOMEN ELOKUVAKONTAKTI RY Yhdistyksen säännönmukainen toimintakertomus vuodelta 2014 SUOMEN ELOKUVAKONTAKTI RY on suomalaisten elokuvantekijöiden vuonna 1970 perustama kotimaisen elokuvan levitysjärjestö,

Lisätiedot

Suomen elokuvasäätiön TUKIOHJEISTO

Suomen elokuvasäätiön TUKIOHJEISTO Suomen elokuvasäätiön TUKIOHJEISTO 1.1.2009 Vahvistettu elokuvasäätiön hallituksessa 14.8.2014 Muutokset edellisiin tukiohjeisiin lihavoitu ESITYS-JA LEVITYSTOIMINAN, ELOKUVAFESTIVAALITUEN JA KOULUTUSTOIMINNAN

Lisätiedot

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C

9146/16 team/eho/si 1 DG E - 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. toukokuuta 2016 (OR. en) 9146/16 AUDIO 64 CULT 44 DIGIT 53 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto Ed. asiak. nro: 8668/16 AUDIO 53 CULT

Lisätiedot

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TYÖJÄRJESTYS

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TYÖJÄRJESTYS SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TYÖJÄRJESTYS Suomen elokuvasäätiön työjärjestys Tämä työjärjestys sisältää määräyksiä Suomen elokuvasäätiön ohjesäännöistä, organisaatiosta ja sen tehtävistä sekä asioiden ratkaisemisesta

Lisätiedot

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TYÖJÄRJESTYS

SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TYÖJÄRJESTYS SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TYÖJÄRJESTYS Suomen elokuvasäätiön työjärjestys Tämä työjärjestys sisältää määräyksiä Suomen elokuvasäätiön ohjesäännöistä, organisaatiosta ja sen tehtävistä sekä asioiden ratkaisemisesta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia. Pori kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia. Pori kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmahdollisuuksia Pori 12.12.2017 kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju, Opetus- ja kulttuuriministeriö Creative Industries Finland/Sanna Peurakoski Taustaa ja tilastoja

Lisätiedot

Hakemuksen arvioinnissa otetaan huomioon tuenhakijan ammatilliset ja taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi.

Hakemuksen arvioinnissa otetaan huomioon tuenhakijan ammatilliset ja taloudelliset edellytykset hankkeen toteuttamiseksi. HAKUOHJE Markkinointi- ja levitystuki / 15.1.2016 1 MARKKINOINTI- JA LEVITYSTUKEN HAKEMUSTEN KÄSITTELY Kaikkia elokuvasäätiön tukia haetaan sähköisen hakujärjestelmän kautta. http://ses.fi/tukitoiminta/sahkoinen-hakujarjestelma/

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

LUOVA EUROOPPA ( ) MEDIA-ALAOHJELMA EHDOTUSPYYNTÖ. EACEA 26/2016: Eurooppalaisten teosten edistäminen verkossa

LUOVA EUROOPPA ( ) MEDIA-ALAOHJELMA EHDOTUSPYYNTÖ. EACEA 26/2016: Eurooppalaisten teosten edistäminen verkossa LUOVA EUROOPPA (-) MEDIA-ALAOHJELMA EHDOTUSPYYNTÖ EACEA 6/6: Eurooppalaisten teosten edistäminen verkossa. TAVOITTEET JA KUVAUS Tämä ehdotuspyyntöilmoitus perustuu kulttuurialan ja luovien alojen tukiohjelman

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2016 TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO

TOIMINTAKERTOMUS 2016 TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO TOIMINTAKERTOMUS 2016 TURUN OPPISOPIMUSTOIMISTO UNELMISTA INNOSTUMISTA, BLOGGAAJIA JA UUSIA YRITYKSIÄ Vuosi 2016 alkoi varsin vilkkaasti oppisopimuskoulutuksen osalta uusia oppisopimuksia aloitettiin ensimmäisen

Lisätiedot

ANIMATRICKS ANIMAATIOFESTIVAALI ILMOITTAUTUMISLOMAKE

ANIMATRICKS ANIMAATIOFESTIVAALI ILMOITTAUTUMISLOMAKE ANIMATRICKS ANIMAATIOFESTIVAALI Rakkautta & Anarkiaa festivaalilla, Helsinki, 17. 27.9.2009 UUDET KOTIMAISET ANIMAATIOELOKUVAT KILPASARJA ILMOITTAUTUMISLOMAKE Täytä lomake selkeästi tikkukirjaimin ja lähetä

Lisätiedot

KULTTUURIVIENNIN TUKIOHJEISTO

KULTTUURIVIENNIN TUKIOHJEISTO Suomen elokuvasäätiö KULTTUURIVIENNIN TUKIOHJEISTO 1.1.2015 Hyväksytty Suomen elokuvasäätiön hallituksessa 4.12.2014 Liite: LAKI JA ASETUS ELOKUVATAITEEN EDISTÄMISESTÄ SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TUKIOHJEISTO

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Kansainvälinen Open Access -viikko avoimuuden asialla. Holopainen, Mika.

Kansainvälinen Open Access -viikko avoimuuden asialla. Holopainen, Mika. https://helda.helsinki.fi Kansainvälinen Open Access -viikko avoimuuden asialla Holopainen, Mika 2016 Holopainen, M & Koskinen, K 2016, ' Kansainvälinen Open Access -viikko avoimuuden asialla ' Verkkari

Lisätiedot

EUROOPAN KOMISSIO 2. MENETTELY

EUROOPAN KOMISSIO 2. MENETTELY EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 26.11.2008 K(2008) 6350 lopullinen Asia: Valtiontuki NN 70/2006 Suomi Suomen elokuvatuotannon tukiohjelma Arvoisa Herra ulkoministeri, 1. TIIVISTELMÄ (1) Minulla on ilo ilmoittaa

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Suomen elokuvasäätiön TUKIOHJEISTO 1.1.2009

Suomen elokuvasäätiön TUKIOHJEISTO 1.1.2009 Suomen elokuvasäätiön TUKIOHJEISTO 1.1.2009 Vahvistettu elokuvasäätiön hallituksessa 11.12.2008 Hallituksessa 21.3.2013 hyväksytyt muutokset tukiohjeisiin lihavoitu TUOTANTOTUEN TUKIOHJEET Liite: LAKI

Lisätiedot

Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n

Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry toimintasuunnitelma 2019 2019 Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n toimintasuunnitelma toimintavuodelle 2019 Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka

Lisätiedot

TSV:njakamat konferenssiavustukset. Georg Strien

TSV:njakamat konferenssiavustukset. Georg Strien TSV:njakamat konferenssiavustukset Georg Strien Sisältö Yleistä konferenssien rahoituksesta Rahoittajia Tuen määrästä Mihin avustusta myönnetään, mihin ei? Hakukäytännöt Millainen on hyvä hakemus? Raportointikäytännöt

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä Yleisten kirjastojen neuvoston kokous ajankohtaista opetus-ja kulttuuriministeriöstä Lahti 12.4.2019 Leena Aaltonen 29.4.2019 1 Ajankohtaista - kevät 2019 Lasten ja nuorten lukemista ja lukutaitoa edistävä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Marcel Kokkeel

Toimitusjohtajan katsaus. Marcel Kokkeel Toimitusjohtajan katsaus Marcel Kokkeel Hyvät naiset ja herrat, osakkeenomistajat ja hallituksen jäsenet, Tervetuloa Cityconin yhtiökokoukseen! Cityconin tärkeimmät tavoitteet vuonna 2012 olivat kannattavuuden

Lisätiedot

TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN Suomen Jääkiekkoliitto 1

TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN Suomen Jääkiekkoliitto 1 TUKEA JÄÄKIEKON HARRASTAMISEEN 1.3.2018 Suomen Jääkiekkoliitto 1 1.3.2018 Suomen Jääkiekkoliitto 2 HARRASTAMISTA TUETAAN, JOTTA Mahdollisimman monet juniorit voivat jatkaa kiekkoilua perheen taloudellisista

Lisätiedot

Museoiden talous 2018

Museoiden talous 2018 Sivu 1 / 5 Museoiden talous 2018 Museotilasto: Museovirasto kokoaa vuosittain tilastotietoa päätoimisesti ja ammatillisesti hoidettujen museoiden taloudesta, henkilöstöstä ja toiminnasta. Museotilasto

Lisätiedot

Valinnanvapauspilotit. Anne Kumpula

Valinnanvapauspilotit. Anne Kumpula Valinnanvapauspilotit Anne Kumpula 13.10.2017 1 Valinnanvapauspilottien aikataulusta Valinnanvapauspilotit toteutetaan laajamittaisesti uuden valinnanvapausmallin mukaan ajalla 1.7.2018 31.12.2019. Hakuaika

Lisätiedot

1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1988 vp. - HE n:o 152 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtion

Lisätiedot

TSV:n jakamat konferenssiavustukset. Georg Strien

TSV:n jakamat konferenssiavustukset. Georg Strien TSV:n jakamat konferenssiavustukset Georg Strien Sisältö Yleistä konferenssien rahoituksesta Rahoittajia Valtion tuen määrästä Mihin avustusta myönnetään, mihin ei? Hakukäytännöt Millainen on hyvä hakemus?

Lisätiedot

Matkailun kehitys 2016

Matkailun kehitys 2016 Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

MIETINTÖ JÄSENEHDOTUKSESTA. jäsenehdotusta kansainvälisen saamelaisen elokuvainstituutin perustamisesta Pohjoismaihin

MIETINTÖ JÄSENEHDOTUKSESTA. jäsenehdotusta kansainvälisen saamelaisen elokuvainstituutin perustamisesta Pohjoismaihin MIETINTÖ JÄSENEHDOTUKSESTA Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietintö koskien jäsenehdotusta kansainvälisen saamelaisen elokuvainstituutin perustamisesta Pohjoismaihin 1. Valiokunnan ehdotus ehdottaa,

Lisätiedot

Suomen elokuvasäätiön tukitoiminta: hallintotapa, tavoitteet ja tuloksellisuus

Suomen elokuvasäätiön tukitoiminta: hallintotapa, tavoitteet ja tuloksellisuus Suomen elokuvasäätiön tukitoiminta: hallintotapa, tavoitteet ja tuloksellisuus Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:1 Suomen elokuvasäätiön tukitoiminta: hallintotapa,

Lisätiedot

Kamux puolivuosiesitys

Kamux puolivuosiesitys Kamux puolivuosiesitys 1.1. 30.6.2017 24.8.2017 Kamuxin kannattava kasvu jatkui strategian mukaisesti 1. Strategia kasvaa Euroopan johtavaksi käytettyjen autojen vähittäiskaupan ketjuksi toimii Jälleen

Lisätiedot

Valinnanvapauspilotit. Anne Kumpula Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Valinnanvapauspilotit. Anne Kumpula Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Valinnanvapauspilotit Anne Kumpula Hallitusneuvos Sosiaali ja terveysministeriö 21.11.2017 1 Valinnanvapauspilottien aloitus Valinnanvapauspilotit toteutetaan uuden valinnanvapausmallin mukaisina ajalla

Lisätiedot

Napafilms Oy / Juntunen Liisa 410 Nordisk Forum, Bergen 26.-29.9.2010. Pohjankonna Oy / Vartiainen Hannes 664 Nordisk Forum, Bergen 26.-29.9.

Napafilms Oy / Juntunen Liisa 410 Nordisk Forum, Bergen 26.-29.9.2010. Pohjankonna Oy / Vartiainen Hannes 664 Nordisk Forum, Bergen 26.-29.9. 1/5 AVEK KULTTUURIVIENTITUKI TOIMIKAUDELLA 2010-2011 Syyskuu First Floor Productions Oy / Pentti Pauli 1 100 Mr. Big O -dokumenttielokuvan kv.rahoitus, Napafilms Oy / Juntunen Liisa 410 Pohjankonna Oy

Lisätiedot

Kamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2018

Kamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 2018 Kamux Puolivuosikatsaus tammi kesäkuu 218 23.8.218 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Talousjohtaja Tapio Arimo Sisältö Puolivuosikatsaus 218 Q2/218 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät ja taloudelliset

Lisätiedot

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1 CreaDemo Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus Diges ry 11/2011 1 CreaDemo on kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitusta Tuetaan luovien alojen ja luovan talouden tuote- ja palvelunkehitystoimintaa

Lisätiedot

+2,1 % 75,4 % Museoiden talous ,3 % 7,4 % 34,1 % 17,2 % TILASTOKORTTI 3/2016 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS. Kokonaisrahoitus v

+2,1 % 75,4 % Museoiden talous ,3 % 7,4 % 34,1 % 17,2 % TILASTOKORTTI 3/2016 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS. Kokonaisrahoitus v TILASTOKORTTI 3/2016 Museoiden talous 2016 MUSEOTOIMINNAN RAHOITUS Ammatillisesti hoidettujen museoiden kokonaisrahoitus vuonna 2016 oli yhteensä 249,8 miljoonaa euroa (n = 149). Tämä on n. 5,2 miljoonaa

Lisätiedot

Impact Brief. AV-tuotantokannustimen väliarviointi. Brief No. /2018. AVtuotantokannustimen. ensiaskeleet ovat lupaavia

Impact Brief. AV-tuotantokannustimen väliarviointi. Brief No. /2018. AVtuotantokannustimen. ensiaskeleet ovat lupaavia Impact Brief Brief No. /2018 AV-tuotantokannustimen väliarviointi Katri Haila ja Heikki Rannikko, Ramboll Management Consulting Oy Mikko Valtakari ja Juho Nyman, MDI Oy N Business Finlandin AV-alan tuotantokannustin

Lisätiedot

Kamux Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2018

Kamux Osavuosikatsaus tammi syyskuu 2018 Kamux Osavuosikatsaus tammi syyskuu 218 22.11.218 Toimitusjohtaja Juha Kalliokoski Talousjohtaja Tapio Arimo Sisältö Osavuosikatsaus 218 Q3/218 lyhyesti Taloudellinen kehitys Näkymät ja taloudelliset tavoitteet

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013

TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016. mikuntautajärviikäihmistenval 20.9.2013 Utajärvivalmistelut oimkuntautajärviva lmistelutoiminkuntautajärviikä ihmistenvalmistelutoimikuntau tajärvivalmistelutoi TOIMINTASUUNNITELMA 2013-2016 mikuntautajärvival 20.9.2013 mistelutoimikuntautajärviikäih

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2017 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemia lyhyesti Tieteellisen keskeinen rahoittaja ja vahva tiedepoliittinen vaikuttaja Strategisen neuvosto Tutkimusrahoitus vuonna 2017 Tutkimusinfrastruktuurikomitea

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö rahastokaudella Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö rahastokaudella Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö rahastokaudella 2021-27 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2019 EU-valmistelun tilannekatsaus Rahoituskehykset 2021-2027 (MFF) - Esityksessä 2.5.2018 suuri leikkaus

Lisätiedot

Dokumenttielokuva Kesto n. 60 min

Dokumenttielokuva Kesto n. 60 min PAKKO HOITAA? Dokumenttielokuva Kesto n. 60 min Käsikirjoitus ja ohjaus: Antti Okkonen Tuottajat: Mika ja Niko Ritalahti Silva Mysterium Oy ANTTI OKKONEN KOULUTUS: Sairaanhoitaja ( Mikkelin ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

JUHLA- VUOSI ELOKUVAJULISTEKALENTERI FILM POSTER CALENDAR

JUHLA- VUOSI ELOKUVAJULISTEKALENTERI FILM POSTER CALENDAR 2010 JUHLA- VUOSI ELOKUVAJULISTEKALENTERI FILM POSTER CALENDAR Julisteen tekijä: Timo Mänttäri T A M M I K U U J A N U A R Y 1 2 3 4 5 Uudenvuodenpäivä 1 2 3 Loppiainen 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

Lisätiedot

SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi

SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN. Professori Teemu Malmi SOTE-LAINSÄÄDÄNTÖ JA JOHTAMINEN KYSYMYS Mahdollistaako esitetty järjestelmä tavoitteellisen johtamisen ja ohjauksen - toisaalta valtio/maakunta ja toisaalta maakunta/palveluntuottajat akselilla sekä siitä,

Lisätiedot

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO

SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO SUOMEN ALPPIKERHO LÄNSI-SUOMEN OSASTO TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 1991 1. YLEISTÄ Kuluneella kaudella ovat osaston perinteelliset toimintamuodot kallio-, jää- ja vuoristokiipeily eri muodoissaan sekä länsisuomalaisten

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

ESITYKSEN JA LEVITYKSEN TUKIOHJEISTO

ESITYKSEN JA LEVITYKSEN TUKIOHJEISTO Suomen elokuvasäätiö ESITYKSEN JA LEVITYKSEN TUKIOHJEISTO 1.1.2015 Hyväksytty Suomen elokuvasäätiön hallituksessa 4.12.2014 Liite: LAKI JA ASETUS ELOKUVATAITEEN EDISTÄMISESTÄ SUOMEN ELOKUVASÄÄTIÖN TUKIOHJEISTO

Lisätiedot

ENSI-ILTA 5.9.2014 MEDIAINFO

ENSI-ILTA 5.9.2014 MEDIAINFO ENSI-ILTA 5.9.2014 MEDIAINFO Dome Karukosken Mielensäpahoittajaelokuva on valittu Toronton kansainvälisten elokuvajuhlien Contemporary World Cinema -sarjan ohjelmistoon. Festivaalin maailman nykyelokuvan

Lisätiedot

ASIAKKAAN NÄKÖKULMA Medialiiton hallituksen pj. Keskisuomalainen Oyj:n konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi

ASIAKKAAN NÄKÖKULMA Medialiiton hallituksen pj. Keskisuomalainen Oyj:n konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi Median innovaatiotuen loppuseminaari 2.10.2018 ASIAKKAAN NÄKÖKULMA Medialiiton hallituksen pj. Keskisuomalainen Oyj:n konsernijohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi VESA-PEKKA KANGASKORPI K O N S E R N I J O H

Lisätiedot

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) rahoitusvälineenä

EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) rahoitusvälineenä EU:n Luova Eurooppa -ohjelma (2014 2020) rahoitusvälineenä Etelä-Pohjanmaan kulttuuri kansainvälistyy seminaari Seinäjoki 26.11.2013 Riikka Koivula CIMOn Kulttuurin yhteyspiste Anna hankeidean johtaa oikean

Lisätiedot

Tuen tarkoitus. ULKOMINISTERIÖ Viestintäosasto VIE-20/Eurooppatiedotus Marraskuu 2018

Tuen tarkoitus. ULKOMINISTERIÖ Viestintäosasto VIE-20/Eurooppatiedotus Marraskuu 2018 ULKOMINISTERIÖ Viestintäosasto VIE-20/Eurooppatiedotus Marraskuu 2018 VALTIONAVUSTUKSET KANSALAISJÄRJESTÖJEN EUROOPPA- TIEDOTTAMISEEN VUONNA 2019 HAKUOHJEET Valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen on

Lisätiedot

Elokuvavuosi 2011 Facts & Figures. Suomen elokuvasäätiö / The Finnish Film Foundation

Elokuvavuosi 2011 Facts & Figures. Suomen elokuvasäätiö / The Finnish Film Foundation Elokuvavuosi 2011 Facts & Figures Suomen elokuvasäätiö / The Finnish Film Foundation Elokuvavuosi 2011 Facts & Figures Suomen elokuvasäätiö / The Finnish Film Foundation syvälle salattu / body of water

Lisätiedot

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI

Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI SUOMEN AKATEMIA 2018 TIETEEN PARHAAKSI Suomen Akatemia TIETEEN PARHAAKSI 1 Suomen Akatemian toiminta Tieteellisen tutkimuksen keskeinen rahoittaja ja vahva vaikuttaja Tutkimushakemusten arviointi ja rahoituspäätökset kansainväliseen vertaisarviointiin

Lisätiedot

Elokuvasäätiön tehtävänä on elinvoimaisen ja monimuotoisen suomalaisen elokuvan varmistaminen. Elokuvasäätiö:

Elokuvasäätiön tehtävänä on elinvoimaisen ja monimuotoisen suomalaisen elokuvan varmistaminen. Elokuvasäätiö: TOIMINTASUUNNITELMA 2019 Suomen elokuvasäätiö Suomen elokuvasäätiö on itsenäinen säätiö, joka kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan toimialan ohjaukseen. Säätiön tehtävänä on tukea

Lisätiedot

ANIMATRICKS ANIMAATIOFESTIVAALI ILMOITTAUTUMISLOMAKE

ANIMATRICKS ANIMAATIOFESTIVAALI ILMOITTAUTUMISLOMAKE ANIMATRICKS ANIMAATIOFESTIVAALI Helsinki, 4.-7.9.2008 UUDET KOTIMAISET ANIMAATIOELOKUVAT KILPASARJA ILMOITTAUTUMISLOMAKE Täytä lomake selkeästi tikkukirjaimin ja lähetä se liitteineen lomakkeen lopussa

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen strategiarahoituspäätök set 2019

Ammatillisen koulutuksen strategiarahoituspäätök set 2019 Ammatillisen koulutuksen strategiarahoituspäätök set 2019 Webinaari 10.5.2019 16.5.2019 1 Ohjelma Mika Tammilehdon alustus Vastaukset ennakkokysymyksiin Mahdollisuus esittää kysymyksiä ministeriölle ja

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009

F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009. Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 F-Secure Oyj Yhtiökokous 2009 Toimitusjohtajan katsaus, Kimmo Alkio, 26.03.2009 Sisältö Markkinakatsaus 2008 kasvun ja kannattavuuden vuosi Tulevaisuuden näkymät Varsinainen yhtiökokous 26.3.2009 Sivu

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Helsingissä 5. joulukuuta 2001, Työryhmän puolesta, Airi Vilhunen puheenjohtaja

Helsingissä 5. joulukuuta 2001, Työryhmän puolesta, Airi Vilhunen puheenjohtaja Opetusministeriölle Tänä vuonna opetusministeriö on ottanut yhdeksi painopistealueekseen lastenkulttuurin ja myös lastenelokuvakulttuurin kehittämisen. Tämä on myös Lastenelokuvan kehittämisohjelman lähtökohtana.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2016

TOIMINTAKERTOMUS 2016 TOIMINTAKERTOMUS 2016 Vuonna 2012 perustettu Filmex on näyttelijöiden oma tekijänoikeusjärjestö, jonka tavoitteena on näyttelijöiden tekijänoikeudellisen tilanteen parantaminen. Filmex neuvottelee näyttelijöiden

Lisätiedot

Tekesin rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille EU:n Horisontti 2020 ohjelman hankkeiden valmisteluun muuttuu

Tekesin rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille EU:n Horisontti 2020 ohjelman hankkeiden valmisteluun muuttuu OHJE 1 (7) Tekesin rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille EU:n Horisontti 2020 ohjelman hankkeiden valmisteluun muuttuu 1.10.2015 1 Hakuaika 2 Haettavan rahoituksen käyttötarkoitus 3 Rahoituksen

Lisätiedot

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija

Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020. Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija Erasmus+ Luova Eurooppa Kansalaisten Eurooppa 2014-2020 Mauri Uusilehto Vastaava asiantuntija 19.5.2014 Erasmus+ panostaa koulutukseen, nuorisoon sekä urheiluun ja liikuntaan Erasmus+ -ohjelmabudjetti

Lisätiedot