YHTEISKUNNAN MURROS JA DIAKONIA. Irene Roivainen Murroskauden diakonia Diakonian tutkimuksen päivä Helsinki

Transkriptio

1 YHTEISKUNNAN MURROS JA DIAKONIA Irene Roivainen Murroskauden diakonia Diakonian tutkimuksen päivä Helsinki

2 ALUKSI Seurakunta on seurayhteisö ja kunta, joka tuottaa palveluja (mm. diakoniatyötä) Diakoniassa on ollut monia murroskausia (Malkavaara 2000) > 1990 luvun alun lama ja nykyinen talouden taantuma Uusyhteisöllisyyden ja Suuren yhteiskunnan haaste seurakunnille Diakoniantutkimus ja diakoniatyön tutkimus

3 SEURAKUNNAN JA KUNNAN MUUTTUVAT SUHTEET Ensin oli seurakunta ( pitäjä ), kunnallisen hallinnon synty vasta luvuilla > köyhäinhoito kunnille v Hyvinvointivaltion kultakaudella seurakuntia ja diakoniatyötä ei tarvittu (vrt. KTL 1972) luvun alun laman myötä seurakunnat ja 3.sektori nousivat uuteen arvoon. Hyvinvointivaltiosta hyvinvointiyhteiskunta > monituottajamalli Kuntarakenne- ja sote uudistus >seurakuntarakenteen muutos

4 DIAKONIATYÖN MUUTTUVA PAIKKA Seurakuntadiakonia vakiintui omaksi työmuodokseen 1910 luvulla. Vuonna 1943 diakoniatyöstä tuli seurakunnan lakisääteinen tehtävä. Diakoniatyölle ja 3.sektorille on siirretty 1990-luvun alkupuolelta tehtäviä, jotka yhteiskunnan tulisi hoitaa (Juntunen, Grönlund & Hiilamo 2006; Juntunen 2011). Esim. Ruokapankki projekti v ; ESR hankkeet. Pohjoismaisesta hyvinvointimallista on siirrytty kohti eteläeurooppalaista subsidiariteettimallia. (Lehtinen 2013)

5 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOS JA DIAKONIA Maailmantalous, Euroalue, Suomi: kestävyysvaje ja kuntatalouden ongelmat Väestön ikääntyminen, huoltosuhde ja hoidon tarpeen kasvu Työttömyys ja köyhyys lisääntyvät Syrjäytyminen ja huono-osaisuus lisääntyvät Polarisaation ja alueellisen segregaation uhka, palveluverkko supistuu Maahanmuutto ja monikulttuurisuus lisäävät jännitteitä

6 Toimeentulotuen menot (vuoden 2012 hinnoin), toimeentulotukea saaneet kotitaloudet ja työttömien määrän vuosikeskiarvo koko maassa vuosina (THL Hannele Tanhua)

7 Toimeentulotukea saavien kotitalouksien vuosittainen tukimäärä (käyvin hinnoin, / kotitalous) maakunnittain (THL Hannele Tanhua)

8 Asiakkaiden lukumäärä Ikääntyneiden sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelujen asiakkaat yhteensä vuosien lopussa Vanhainkoti Tehostettu palveluasuminen Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen Lähde: THL, Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut

9 Litraa Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina asukasta kohti (THL) Kokonaiskulutus Tilastoitu kulutus Tilastoimaton kulutus

10 Julkiset alkoholi- ja huumehaittakustannukset (keskiarvot) pääryhmittäin 2010 (THL) miljoonaa euroa Sosiaalihuolto Järjestys ja turvallisuus Eläkkeet ja sairauspäivärahat Oikeus ja vankeinhoito Alkoholi Huumeet Terveydenhuolto Ehkäisevä päihdetyö Alkoholivalvonta milj. euroa

11 Lasten lkm Kodin ulkopuolelle sijoitettuna olleet lapset ja nuoret sekä niistä huostassa olleet ja kiireellisesti sijoitetut lapset vuosina * Kodin ulkopuolelle sijoitettuina olleet lapset ja nuoret joista huostassa olleet lapset joista kiireellisesti sijoitettuina olleet lapset *Sama lapsi voi sisältyä sekä kiireellisiin sijoituksiin että huostassa olleiden lukumääriin. Lähde: Lastensuojelu.SVT.THL Lastensuojelu 2011 Tilastoraportti 26/2012

12 HUOLTOSUHDE JA SEN KEHITYS Väestöllinen huoltosuhde = lasten ja eläkeläisten määrä suhteessa työikäisten määrään Taloudellinen huoltosuhde = työttömien ja muiden työvoiman ulkopuolella olevien määrä suhteessa työllisten määrään Alueelliset erot suuria Uusimaa (54) Etelä-Savo (71), kuntakohtaiset erot suurempia 1990-luvun lama romahdutti huoltosuhteen, v taloudellinen huoltosuhde oli 172! (Tilastokeskus/Ruotsalainen 2012)

13 TULOTTOMIEN KOTITALOUKSIEN MÄÄRÄ KASVAA Kiristyneen työvoimapolitiikan seurauksena yhä useampi joutuu elämään toimeentulotuen ja asumistuen varassa ilman syyperusteista toimeentuloturvaa Kela:n rekisteritietojen mukaan tulottomien kotitalouksien määrä kaksinkertaistui v :sta THL:n tietojen mukaan toimeentulotukea saavia kotitalouksia oli v , toimeentulotukimenot olivat 703,3 milj.

14 TOIMEENTULOTUKI LUVULLA Suurin osa tuensaajista saanut tukea jo edeltävinä vuosina Tuensaajien tuloköyhyys on moninkertaistunut 20 vuoden aikana Tuensaajilla on muuta väestöä heikompi hyvinvointi, ja hyvinvoinnin puutteet kasautuvat Kirjallisen toimeentulotukityön ja etuuskäsittelyn lisääntyminen (Kuivalainen toim. 2013)

15 KÖYHÄ BYROKRATIAN RATTAISSA Köyhyys kuntatyön haasteena hanke ( ) (Roivainen, Heinonen & Ylinen) 55 tarinaa tamperelaisesta köyhyydestä (yksinhuoltajat, yksinelävät miehet ja vanhukset), ja ammattilaisten haastattelut (N=12) Terveisinä päättäjille sosiaaliturvaan, palvelujärjestelmään, ammatillisiin työkäytäntöihin ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä toimenpiteitä

16 YKSINHUOLTAJANAISTEN KOKEMUS KÖYHYYDESTÄ JA SELVIYTYMISSTRATEGIAT Elämäntilanteen ahdistavuus, alakuloisuus, stressi ja voimattomuus > mielialojen ja tunnetilojen säätely. Arki köyhyyden keskellä jatkuvaa taiteilua, jossa lasten tarpeet asetetaan omien edelle ja perustarpeet tyydytetään kustannustehokkaasti, kieltäydytään ekstramenoista Asiointikokemukset sosiaalitoimistosta kielteisiä (paperisota pienten etuuksien vuoksi, etuuksien odottelu, takaisinperintä, kontrolli ja kielteiset päätökset). Vaihtoehtoisina strategioina srk:n diakoniatyö, vipit sukulaisilta ja ystäviltä.

17 KOKEMUS VANHUUSKÖYHYYDESTÄ JA SIITÄ SELVIYTYMISESTÄ Vanhuksilla erilaisia kokemuksia köyhyydestä ja niukkuudesta koko elämänkulun ajalta: Köyhä, mutta onnellinen lapsuus, niukka ja työntäyteinen nuoruus, kireä ja erilaisia menetyksiä sisältävä keski-ikä, vähävarainen ja monenlaista luopumista sisältävä vanhuus. Ammattilaisten havainnot vanhuusköyhyydestä: epäterveellistä ruokaa, vaatteet ja huonekalut kirpputoreilta, likaisuutta, eristäytymistä, häpeää. Avun tarpeesta ei puhuta, apua ei haeta eikä sitä oteta vastaan. Palvelujärjestelmä ei tunnista tuen tarvetta (kiire, järjestelmän monimutkaisuus ja sirpaleisuus).

18 YKSINELÄVIEN MIESTEN KOKEMUS KÖYHYYDESTÄ JA SIITÄ SELVIYTYMISESTÄ Kokemus köyhyydestä: nöyryytys, häpeä (oman elämän selvittely sosiaalityöntekijöille, ruokakassit, jonossa seisominen); merkityksettömyyden ja ulkopuolisuuden tunne, erakoituminen (liikkumisen vaikeus, harrastamisen vaikeus); puute ruoasta (laatu ja määrä), ei varaa vaatteisiin, lääkekulut. Kokemus palvelujärjestelmästä: Palveluista tiedottamisen puute; seurakunnan palvelujen laaja käyttö, mielenterveyspalveluja ja sosiaalityötä vaikea saada. Pärjäämisen pakko, Häpeä, Pallottelu (pois-käännyttäminen), Viranomaissanelu, Työntekijöiden ja asiakkaiden toimintakulttuurien erot (sukupuoli).

19 DIAKONIATYÖN MERKITYS KÖYHYYDESSÄ ELÄVIEN SELVITYMISEN KANNALTA Ruoka-apu, diakoniatyöntekijät avustavat hakemusten täyttämisessä ja asioivat asiakkaan kanssa sosiaalitoimistossa ( lobbari ) Paikallisseurakunta maksaa sähkölaskuja, masennuslääkkeitä tai muita menoja, jotka selkeästi kuuluu yhteiskunnan maksettavaksi. (DTT) Yksineläville miehille toimintakeskus Musta Lammas ja ruokakassit tärkeitä selviytymisen kannalta.

20 RUOKA-APU Ensimmäinen ruokapankki perustettiin Tampereelle v ja sitä seurannut keskustelu: ilmaisen ruuan häpeä, köyhät kirkon ja järjestöjen vastuulle, diakonian toimintatavat (Malkavaara 2000) Tampereella toteutetun kyselytutkimuksen mukaan ilmainen ruoka-apu on pärjäämisen kannalta välttämätöntä, asiakkaita kaikista ikä- ja koulutusryhmistä. Ruoka-avun saajia yhdistää perusturvan varassa eläminen ja pienituloisuus (Koivula, Ohisalo & Saari 2013)

21 DIAKONIATYÖ JA SOSIAALITYÖ Sosiaalityö ja diakoniatyö ovat rinnakkaisjärjestelmiä, kaksi sosiaalialan professiota, joilla ainakin osittain sama tavoite ja asiakaskunta. Kuntien sosiaalitoimessa 3000 tt (v. 2006), diakoniatyössä 1469 tt (v. 2010) Sosiaali- ja diakoniatyötä erottaa erilainen työote: sosiaalityö edustaa viranomaistoimintaa (lainsäädäntö, kontrolli), diakoniatyössä on vielä mahdollista asiakaslähtöisyys, kokonaisvaltainen työote, vapaus ja vapaaehtoisuus (vrt. vapaaehtoisresurssi)(dia 22) Sosiaalityölle diakoniatyö näyttäytyy usein sosiaalityön paikkaajana ja apulaisena ; diakoniatyö ymmärtää itsensä tasaarvoisena kuppanina suhteessa asiakkaaseen ( (Paajanen 2008)

22

23 DIAKONIATYÖ VAIHTOEHTO BYROKRATIATYÖLLE? Toisin tekemisen säilyttäminen diakoniatyössä vaihtoehtona byrokratiatyölle Kokonaisvaltainen työote vaihtoehtona viipaloituneille asiakasprosesseille Luonnolliset ryhmät vaihtoehtona viraston tunnistamille asiakasryhmille Alueellinen ja paikallinen työote vaihtoehtona suljetuille asiakasryhmille Asukas-/asiakaskeskeinen työote vaihtoehtona järjestelmäkeskeiselle työlle Voimavarakeskeinen työote vaihtoehtona ongelmakeskeiselle lähestymistavalle

24 DIAKONIA JA UUSYHTEISÖLLISET VIRTAUKSET KOMMUNITARISMI Korostaa yhteisöllistä vastuuta, omaa piiriä ja omia yhteisöllisiä voimavaroja Pohjoismaisen hyvinvointipolitiikan näkökulmasta siinä on konservatiivinen painotus: perhe ja suku yhteisöllisinä toimijoina Pyrkii hyvinvointivaltion yksityistämiseen, 3.sektorin roolin ja vapaaehtoistyön merkityksen kasvattamiseen SUBSIDIARITEETTI Perustuu roomalaiskatolisen kirkon sosiaalifilosofiseen läheisyys- ja puuttumattomuusperiaatteeseen, jossa ylemmän yhteisön ei pitäisi ottaa hoitaakseen tai toimivaltaansa tehtävää, jonka alempiasteiset yhteisöt voivat omasta aloitteestaan tai omin voimin suorittaa

25 DIAKONIA JA UUSYHTEISÖLLISET VIRTAUKSET BIG SOCIETY (SUURI YHTEISKUNTA) Pyrkii siirtämään valtaa, vastuuta ja resursseja paikallisyhteisöille: osuuskunnille, järjestöille ja naapurustolle Vrt. perinteinen osuustoiminta, työväenliike ja naapurustot sekä kokonaisvaltainen sosiaalityö Julkisten palvelujen reformi: Merkitsee vastuun ja resurssien siirtämistä julkiselta sektorilta lähi- ja paikallis- yhteisöille käytännössä vastikkeetta. Demokratiaulottuvuus: Pyrkii rohkaisemaan kansalaisia ottamaan aktiivinen rooli kunnallisessa päätöksenteossa ja vallan hajauttamiseen paikallistasolle. Järjestöillä keskeinen rooli keskustelevan demokratian kehittämisessä.

26 PARADIGMAN MUUTOS DIAKONIATYÖSSÄ Seurakuntadiakonian integrointi osaksi paikallista kunnallista sosiaalityötä Seurakunta vararesurssi kuntatyölle eri toimintasektoreilla ESR hankkeissa seurakunnat ja ( muu ) järjestökenttä vastasivat erityisesti riskiryhmille suunnatuista hankkeista Tämä epävirallinen sosiaalityö jää usein dokumentoinnin ulkopuolelle (Lehtinen 2013)

27 KESKUSTELUN POHJAKSI Missä ovat diakoniatyön kumppanuuden rajat suhteessa kunnalliseen palvelujärjestelmään? Millä tavalla seurakuntien (diakonia)työ voisi olla torjumassa eriarvoistumista ja orpoontumista paikallisyhteisöissä? Kuinka säilyttää diakoniatyössä kanssakulkijan asenne?

28 KIRJALLISUUTTA Forssén, Katja & Roivainen, Irene & Ylinen, Satu & Heinonen, Jari (toim.)(2012) Kohtaako sosiaalityö köyhyyden? Sosiaalityön tutkimuksen vuosikirja. Kuopio: UniPress. Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi (2008) Sosiaalityö aikuisten parissa. Tampere: Vastapaino. Juntunen, Elina & Grönlund, Henrietta & Hiilamo, Heikki &(2006) Viimeisellä luukulla: tutkimus sosiaaliturvan aukoista ja diakoniatyön kohdentumisesta. Helsinki: Kirkkohallitus. Juntunen, Elina (2011) Vain hätäapua? Taloudellinen avustaminen diakoniatyön professionaalisen itseymmärryksen ilmentäjänä. Helsinki: Suomen ev.kut. kirkkohallituksen julkaisuja , 2011:3.

29 KIRJALLISUUTTA Koivula, Ulla-Maija & Ohisalo, Maria & Saari, Juho (2013): Kyselytutkimus ruoka-avusta Tampereella. Tää on Tampereen paras paikka. T iedontuotannon ja laadunarvioinnin julkaisuja D6/2013, Tampereen kaupunki. Kuivalainen, Susan (2013) Toimeentulotuki 2010 luvulla. Tutkimus toimeentulotuen asiakkuudesta ja myöntämiskäytännöistä. Helsinki: THL, Raportti 9/2013. Lehtinen Sanna (2013) Julkisen sektorin apulaiset, kansalaisyhteiskunnan talkoolaiset. suomen evankelis-luterilaiset seurakunnat Euroopan sosiaalirahaston projekteissa. Väitöskirja, Helsingin yliopisto.

30 KIRJALLISUUTTA Malkavaara, Mikko (2000) Diakonian, teologian ja diakonian teologian murrokset. Teoksessa Matti Heikkilä, Jouko Karjalainen & Mikko Malkavaara (toim.) Kirkonkirjat köyhyydestä. Helsinki: Kirkkopalvelut, Paajanen, Taina (2008) Diakonia- ja sosiaalityö kumppaneina sosiaalisen työn kentällä diakonia- ja sosiaalityöntekijöiden konstruoimana,. Sosiaalityön pro gradu tutkielma Tampereen yliopisto. Roivainen, Irene & Heinonen Jari & Ylinen, Satu (2011) Köyhä byrokratian rattaissa. KAKS (