ULVILAN HANSAKYTKÖKSIÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ULVILAN HANSAKYTKÖKSIÄ"

Transkriptio

1 ULVILAN HANSAKYTKÖKSIÄ

2 ULVILAN HANSAKYTKÖKSIÄ Hansan kehityksessä on voitu erottaa kaksi vaihetta. Ensi aluksi Hansa muodosti paikallisia kauppiaiden yhteenliittymiä. Niitä nimitettiin ennen pitkää nimellä kilta eli fraternitas, veljeys. Kiltalaitoksella on Suomessa niin kuin Ruotsissakin todennäköisesti ollut ensin kirkollis- kristillinen luonne ja sana on voitu saada kieleemme Brittisaarilta (gaelissa eli kirkkokeltissä cil =kirkko, pyhä rakennus ynnä de eli genetiivi sanasta Dia = Jumala, yhteisön ja sen kokoontumispaikan nimi oli siis cilde, gaelissa c ääntyy niin kuin k ). Kristillisen kirkon vakiinnutettua asemansa (roomalaistuttua) kilta rakennuksena ja sanana vapautui muuhun käyttöön. Niin sitten Ulvilaankin tuli pyhän Gertrudin kilta. Ei ole estettä ajatella, että sen jäseninä oli nimenomaan täkäläisiä hansakauppiaita. Heistä vanhimmat olivat jo Liikistön ajoilta. Ulvilan nykyisen kirkon asehuoneessa on heidän hautakiviään. Kivet, harmaat hiekkakivet, on tuotu Gotlannista, Hansan pohjoisen kolmanneksen keskuksesta. Vanhimpana pidetyssä kivessä on pelkkä puumerkki (ruotsin sanasta bomärke, joka osoittaa asumista, omistusta). Latinankielisistä reunakirjoituksista esiin nousevia ovat muun muassa Tidemanus de Cume ja Herbordus Wiperenvorde. Edellinen viittaa Kokemäkeen (Kumo) ja osoittaa suvun kiintymystä uuteen kotiseutuun (Kumo Ulvila). Herbordus- nimi taas antaa aihetta ajatella, että vanhat asukkaat alkoivat kiintyä tulijoihin. Siitä enemmän seuraavassa. Hansat muistivat, että Heribertus oli ollut Kölnin arkkipiispana 1020-luvulla. Nimestä näyttää tulleen suosittu Saksassa. Mutta niin kävi meilläkin ja nimenomaan Ulvilassa, ensin täkäläisten hansojen keskuudessa mutta sitten myös Ulvilan suomenkielisen väestönosan parissa. Yleistä käyttöä vaille jääneenä nimi poistettiin suomenkielisestä almanakasta Mutta mainittuna vuonna eli Ulvilassa ainakin kaksi Heribertiä ja pakosta on ajateltava, että tässä näkyy hansain perintö. Joen vasemmalla rannalla, Harjunpäässä, tämän kirjoittaja muistaa vielä sotain jälkeiseltä ajalta, että Heribert-nimi äännettiin Riipu (tai Riipertti). Joen oikealla rannalla, Friitalassa, oli vähän aikaisemmin kuollut se Heribert, jonka muisto elää vastikään rakennetussa Riipunaukiossa. Siis: kirkonkirjoissa Heribert mutta kansan suussa Riipu. Tarkoittamani miehet ovat Heribert Ala- Tuori ja Heribert Mattila. Vielä etunimistä. Ulvilan ensimmäinen nimeltä tunnettu kirkkoherra on luvun Hermannus. On ajateltu aiheellisesti, että tämä Hermann oli juuriltaan saksalainen. Nimeä ei pidä sekoittaa itäiseen Herman- nimeen (Valamon perustajaisät olivat Sergei ja Herman). Itäinen Herman- nimi tulee kreikkalaisesta Germanos- pyhimyksestä. Hansa-aikoihin palautuva Herman- nimi jäi vuosisadoiksi lounaisten rannikkokaupunkiemme ulkomaalaiskontakteissa olleiden kauppaporvareiden käyttöön. Ja kun nimi oli saanut sijan vuoden 1765 almanakassa, se tuli maassamme yleisesti käytetyksi 1800-luvulla.

3 Kaiken kaikkiaan saksalaisperäiset etunimet ovat keskiajalla olleet suhteellisen yleisiä Kokemäenjokilaaksossa. Satakunnasta on käytettävissä asiakirjatietoa enemmän kuin muualta. Professori Seppo Suvanto on tehnyt etunimistä hyvinkin tarkat laskelmat. Maakirjat tulivat käyttöön Niiden antama tieto laajentaa lähdepohjaa mutta ei muuta tietoamme saksalaisnimien suosiosta täällä. Ajanjaksoon sisältyvät Ulvilan vanhan kaupungin viimeiset 15 vuotta mutta noina vuosina oli koko Ulvilan pitäjässä etunimistä saksalaisperäisiä 4.9 % kaikista nimistä. Kauemmin asuttu ja aikaisemmin saksalaisnimistönsä saanut Kokemäki- Telja jättää kuitenkin ja ymmärrettävästi 5.5 prosenttiosuudellaan Ulvilan niukasti toiseksi. Kauppahansoja oli Ulvilan vanhassa kaupungissa merkityksellinen määrä. Ja tärkeätä on muistaa, että he asuivat täällä polvesta polveen, tuntien siis jokilaakson kotiseudukseen. On edelleen syytä muistaa, että jo mainitun Gotlannin ( Vuojonmaan ) hansakauppiassuvuista viisi edustuu Ulvilassa (J. Jaakkola). Varsinaisia sukunimiäkin oli siis käytössä, niiden perusteellahan (ulkomaille asti ulottunut) suvun tunnistettavuus on osoitettavissa.sukunimistä muutama esimerkki. Varhain on täällä asunut Stolte- suku, koska sen kenties vanhimman edustajan, erään Arnoldin hautakivi on säilytteillä Ulvilan kirkon asehuoneessa. Myöhemmän ajan hansoilla oli täällä käytössä lyhyempiä, samasta kotkaa tarkoittavasta kannasta johdettuja muotoja, jopa meille tuttu A(a)rne. Tähän etunimeen on syytä kiinnittää huomiota, kun se on ollut vain Ulvilan seudulla esiintyvän Aarikka- sukunimen lähtökohtana. Kugge- sukunimen alkuperä on ilmeinen. Nimi on johdettu hansain käyttämästä, muodoltaan kartiomaisesta, paljon kantavasta ja alleen suhteellisen vähän vettä vaativasta koggi-aluksesta. (Koggin kartiomainen muoto oli jokilaakson väelle tuttu vuosituhansien takaa. Sana oli samaa juurta kuin elonleikkuun aikana pelloilla nähty, niin ikään kartiomainen kuhilas, jonka paikallinen, ikivanha, ja juuri tekemäni havainnon mukaan vasarakirvesaikaamme ja muinaispreussiin pohjaava nimitys kyväs saa taivutettuna paljastavasti muodon kykkään.) Jos ei ollut koskia esteenä, koggilla saattoi purjehtia peninkulmakaupalla ylävirtaan. Kahden peninkulman päässä merestä oleva Riika oli kuin meren rannalla. Ja aluksella päästiin Nemunas- jokea pitkin Kaunasin tuntumaan. Fridach- suku on hiukan nuorempi, jo siitäkin päätellen, että se asui kaupungin varsinaisten rajojen ulkopuolella Friitalassa, jolle se hyvin todennäköisesti antoi nimen ja joka noihin aikoihin oli nousemassa merestä. (Ensimmäisenä lienee kohottanut lakensa meren yläpuolelle se mäki, jolle siis jo esikristillisenä aikana rakennettiin hiisi ja paikka saikin pitkäksi aikaa nimen Hiidenmäki. Tämä kauan rakentamattomana pysynyt paikka sai muuten ruotsalaisten tultua proosallisesti nimen Pakka, millä se kävi ainakin luvulle.) Kokemäellä, vanhan Teljan kauppapaikan tuntumassa on Kiusalan kylä. Telja oli hansakaupan tukikohta, josta operoitiin myös ylävirran suunnassa. Näin saa aiheen ajatella, että Kallialan (Tyrvään) seurakunnan keskiaikaisissa kirkontileissä mainitut, ainakin neljää eri henkilöä tarkoittavat Kiusa- nimet ovat varsinaisia sukunimiä ja että ne liittyvät hansakauppaan.

4 Hansain kielessä, keskialasaksassa, nyt tähtäyksessä oleva kauppatermi oli kylläkin muodossa kesen. Mutta on muistettava, että Tyrväälle ulottunut ruotsalainen uudisasutus oli juuri sulautunut suomalaisväestöön (tästä voivat H. Ojansuun julkaisemat seurakunnan keskiaikaiset kirkontilit kertoa paljon). Tuon ajan ruotsissa vanhan gootin kauppatermi kiusan (W. Braune) oli vielä muodossa kjusa (E.Hellqvist). Näin ikivanha germaanin kauppatermi voisi näkyä meilläkin. Termi kiusata sai meillä ensi aluksi merkityksiä valita, koetella, viehättää. Kauppatilanteeseen viittaa muuten jokilaaksossa kauan säilynyt ilmaisu kiusapuntari. Juuri mainitun yhdyssanan jälkimmäinen osa on niin ikään laina hansoilta, siitä enemmän tuonnempana. Kiusa- sana on voinut tarkoittaa ensin yksinkertaisesti kauppiasta. Sukunimistä ja suvuista puheen ollen seuraan hetken aikaa tarkemmin tietyn suvun vaiheita. Otan esille Sundergelt- suvun, jonka myöhemmät polvet sijoittuvat monenlaista murrosta merkinneeseen aikaan. Markus Sundergelt oli joutunut monen muun täkäläisen tavoin Helsingin kaupungin perustamistehtäviin. Saatuaan työn omalta osaltansa hoidetuksi hän halusi palata takaisin. Mutta kotiin palattuaan hän sai uuden komennuksen: piti lähteä perustamaan Porin kaupunkia (1558). Tällä Markuksella oli poika, joka satakuntalaisen käytännön mukaan oli saanut Norjan kuninkaaseen, Olavi Pyhään viittaavan Olaus- nimen. Toimittuaan jonkin aikaa luterilaisena pappina tämä Olaus (Olaus Sundegelteus) puolestaan palasi takaisin isiensä katoliseen uskoon ja toimi pappina Liivinmaalla eli nykyisen Viron Pärnussa. Olaus valmisteli (nähtävästi hyvin hallitsemansa) suomen kieliopin kirjoittamista esityönä roomalaisen katekismuksen kääntämiselle suomeksi (K.G. Leinberg). Olauksen hanke osoittaa, että hansat osasivat hyvin paikallista kieltä, seikka mitä kaupankäyntitilanne edellyttikin. Sundergelt- suku elää toki edelleen mutta on jo vuosisadat puhunut suomea. Hansat painoivat leimansa myös täkäläisiin paikannimiin. Friitala- nimeen on jo viitattu. Toinenkin nykyisen Ulvilan kylistä lienee saanut nimensä hansoilta. Ulvilaan johtavan väylän varteen jää Suosmeren kylä. Kylän nimen vanhassa oikeinkirjoituksessa on horjuvuutta: Svartmar, Svartingsmare, Svartsmark. Joen suistomuodostus oli alkanut jo Naparannassa, Saarenluodon yläpäässä, paikalla missä nyt olemme. Suosmeren peltoja reunustava uoma oli luultavimmin suurvirran varsinainen vuolle. Vielä luvun alkupuolella kävi tämä uoma nimellä Vanhajoki Suosmeren väen puheissa. Joen vuolteessa virtaus oli voimakas mutta vasemmalla reunalla se heikkeni. Niin alkoi kertyä mustanpuhuvaa mutaa laitamalle, nyttemmin jostakin Pihlavanlahdelta tuttuun tapaan. Tätä ainesta, mustaa massaa hansat kuvasivat kielensä, alasaksan mukaan sanalla s(ch)warz (josta suos < suars) mutta väylänvartta he luonnehtivat vanhasta muistista ilmauksella meer. Meri- sanan hansat jättivät perinnöksi Suosmeren kylän nimeen. Mutta vanhat kirjurit olivat vähän ymmällään. He eivät voineet olla muistamatta, että maari on merenjättömaa (maareja on jo Ahlaisissa neljätoista, St. Waldenström), semmoinen oli myös Suosmeren laaja peltoverkko. Kirjanpitäjät olivatkin kahden vaiheilla: mar/meer. Hansain käyttämä meri- ymmärrys vei kuitenkin ajan mittaan voiton.

5 Suosmeren kohdalla Kokemäenjoki virtaa pohjois- luoteeseen mutta kolmannespeninkulman jälkeen se kääntyy suoraan länteen. Käänteen ja sen kohdalla olevan matalikon kohdalla oli kivi, Kirstinkivi, Kirsten. Hyvinkin oikea voi olla tulkinta, jonka mukaan paikka oli saksalaisittain Gierstein eli Kiertokivi (Isto Kauhanen). Mutta jos paikalla oli myös (meri)merkki, niin kuin sopii olettaa, niin rakennelma on ollut kuin kirkko tai kirkon tapuli. Näin ajatellen originaalina olisi Kirstein eli Kirkkokivi (rinnakkaistapaus: Kirmes < Kirchmesse, G. Drosdowski). Vuonna 1954 Porin kadunnimistössä tapahtui suuri muutos (jonka seurauksena esimerkiksi tämän kirjoittaja joutui aikanaan tarkistamaan kartasta muutoksen kohteena olleen kadun uuden nimen, näin oli erityisesti Säveltäjänkadun ja Juhana Herttuankadun laita). Kaikki muutosehdotukset eivät kuitenkaan tulleet hyväksytyiksi. Ruhtinaankatu sai pitää entisen nimensä ja ehdotettu ammoisaikainen Kirsteeninkatu torjuttiin. naikkan Kauppahansat olivat ensi aluksi kaupan paikallisia toimijoita. Ulvilan kaupungin perustamista (1347, 1365) edeltänyt vuosisata merkitsi kuitenkin sitä, että Hansasta tuli talousyhteisö, Hansaan kuuluvien kaupunkien liitto. Kauppiaiden liitto muodostui kaupunkien liitoksi. Jäseniä liitolla oli Portugalista Suomenlahdelle. Liittouma sai ymmärrettävästi vastustajia. Kenties nimekkäin ei- valtiollinen vastavoima oli vitaaliveljet. Se sai haltuunsa joksikin aikaa jopa Hansan pohjoisen kolmanneksen pääkaupungin, Visbyn. Ulvilalaisille on tämä jopa suoranaisesta merirosvouksesta syytetty järjestö tullut nimeltä tutuksi sen tähden, että kirkon vierellä olevan rahakätkön on arveltu tulleen tehdyksi juuri vitaaliveljien pelosta. Ruotsissa samoihin aikoihin eli 1300-luvun alusta yhä tiukemmin noudatettu kauppapolitiikka eli Pohjanlahden kauppapakko oli tarkoitettu nähtävästi myös maan pääkaupungin kaupallisen aseman turvaamiseen. Kauppapakko merkitsi sitä, että Pohjanlahden kummallakin puolella olevien kaupunkien oli käytävä kauppaa Tukholman eteläpuolella asuvien kauppiaiden kanssa pääkaupungin välityksellä. (Tosin Turullakin oli tämä välittäjän oikeus, mutta se jäi vähämerkityksiseksi siitä syystä, että sinne johtava väylä oli vaikeakulkuinen.) Kauppapakkoon aika ajoin tehdyt väljennykset osoittavat muun ohella sen, mitkä olivat täkäläisten hansain ulkomaiset kohdesatamat. Ulvilalaisten kauppamatkat näyttävät näin saatavan tiedon perusteella suuntautuneen etenkin Lyypekkiin, Danzigiin, Riikaan ja Tallinnaan. Nimenomaan Hansaa vastaan puheena ollut rajoitus ei näytä olleen suunnattu, vaikka järjestökin joutui toimista kärsimään. Ulvilan kauppasaksoista tuli paikallisia kauppaporvareita, jotka tekivät kauppamatkoja juuri mainituille ulkomaisille tahoille. Toinen vaihtoehto kauppapakon aiheuttaman uuden tilanteen helpottamiseksi oli, että hansaliittoon kuulunut kauppias lähetti tänne ostoasiamiehen, joka välitti kauppatavaroita edelleen. Niinpä esimerkiksi tallinnalaisella hansalla Helmich Fickellä oli Ulvilassa edustajinansa muuan Matti Olavinpoika ja täällä Raumalta käsin vaikuttanut Rame Jöns eli Rauman Jussi (G Kerkkonen).

6 Kauppapakko alkoi luvulla ja sai huippunsa luvulla. Ruotsin valtakunnan sisäiset syyt (vaikea suhde Tanskaan) oli kai tekijä, joka sai aikaan ruotsalaiskaupunkien pysyttäytymisen hansaliiton ulkopuolella. Ruotsissa on vain kaksi hansakaupunkia, jotka nekin liitettiin valtakuntaan vasta luvulla, Hansan jo menetettyä merkityksensä. Nämä kaksi ovat Skånen Malmö ja sen lähituntumassa oleva kaksoiskaupunki Skanör med Falsterbo. ja täällä Raumalta käsin vaikuttanut Rame Jöns eli Rauman Jussi (G. Kerkkonen). Mutta ehkäpä on tässä yhteydessä syytä todeta, että kauppasaksojen tai muiden kauppiaiden oikeudet eivät olleet niin sanoakseni läänityksiä. Satakunnan rannikon talonpojat tekivät vuosittain useita kymmeniä kauppamatkoja maan pääkaupunkiin. Näin oli laita etenkin luvulla. Talonpoikain niin kuin myös merien vapaus ilmeni näinkin. Tästä voikin siirtyä siihen, että hansat välittivät ostajakunnalleen jokapäiväisessä elämässä tarvittava uutta välineistöä. On selvää, että välineiden (alasaksalaiset) nimet välittyivät ostajille kaupanteon yhteydessä. Suora alasaksalainen vaikutus kielessämme on suuri, suurempi kuin ehkä yhtäkkiä tulee ajatelleeksikaan. Monet ruotsalaislainoina pidetyt uudissanamme lienevät tulleetkin opituiksi hansoilta, joihin siis oltiin kiinteässä kontaktissa. Ruotsinmaalaisella taholla onkin jo varhain, heti hansan valta- ajan jälkeen huomautettu siitä, kuinka lukuisia olivat ruotsiin alasaksasta saadut lainat. Kysymykseen kiinnitti jo varhain huomiota Skarassa 1703 syntynyt ja kasvanut eli kielen oppinut filologi Sven Hof. Hän jopa meni niin pitkälle, että esitti ajatuksen, jonka mukaan ruotsin kieli olisi muuttunut alasaksan murteeksi, jos Hansan vaikutus olisi jatkunut. Mutta meillä Suomessa jouduttiin ymmärrettävästi tyytymään yksittäisiin, sinänsä kyllä lukuisiin alasaksalaisiin lainasanoihin. Voikin ajatella, että monet ruotsalaislainoina pidetyt kielemme sanat ovat suora laina alasaksasta. Sanalainoja hansoilta oli edellä jo mainittu kauppatilanteessa tarvittu työväline puntari (< keskialasaksan punder ). Kotitöissä tarvittavia uusia työkaluja oli esimerkiksi meisseli (< meizil ). Meisseliä tarvittiin jo puuskruuvin käsittelyssä (< schruve). Opittiin myös jos ei ihan uusia ammatteja niin ainakin ammatin harjoittamisessa tarvittavaa uutta tekniikkaa. Ulvilan Nahkurin asuntoalue voisi paremminkin olla Karvari, sillä nahkurin ammattinimikkeenä lienee Ulvilassa käytetty hansa- ajoista lähtien ilmaisua karvari (< keskialasaksan garwari ). Mutta vielä merelle. Kauppa-alus oli mennen tullen täynnä, olipa sitten kysymyksessä hansain koggi tai talonpoikain haaksi. Täältä vietiin paitsi turkiksia (mistä raha on saanut nimensä) myös muuan muassa kalaa, voita ja viljaakin. Tuontipuolella olivat esimerkiksi tietyt metallit ja kankaat (niin kuin Flanderin verka ja sananakin friisiläinen lakana). Ja kun menemme pöydän ääreen, voi muistaa, että piparkakku on ensimmäinen meille tullut pikkuleipä; oikeaoppisesti tehty, kahdeksankulmainen piparkakku tuli Eurooppaan ristiretkeläisten mukana ja ennen pitkää se löysi tiensä tännekin, kiitos hansoille tästäkin hyvästä, kaksinkertaisen ristin muotoisesta herkusta. TT Heikki Huhtala, Ulvila

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

RDA liitteet A, B, C, F, G ja H

RDA liitteet A, B, C, F, G ja H RDA liitteet A, B, C, F, G ja H RDA-koulutus 2015 Martin Engberg Kansalliskirjasto Käsiteltävät liitteet A isot alkukirjaimet B lyhenteet ja symbolit C artikkelit F lisäohjeita henkilönnimien merkitsemisestä

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio Yllä olevat polynomit P ( x) = 2 x + 1 ja Q ( x) = 2x 1 ovat esimerkkejä 1. asteen polynomifunktioista: muuttujan korkein potenssi on yksi. Yleisessä 1. asteen polynomifunktioissa on lisäksi vakiotermi;

Lisätiedot

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen.

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen. Miksi tämä diasarja? Piispa Olaus Svebilius on laatinut 1700-luvulla kattavan selityksen Lutherin katekismukseen. Se on hyvää luettavaa myös tänä päivänä. Se opetettiin ulkoa kaikille koko Skandinaviassa.

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Raamatullinen geologia

Raamatullinen geologia Raamatullinen geologia Miten maa sai muodon? Onko maa litteä? Raamatun mukaan maa oli alussa ilman muotoa (Englanninkielisessä käännöksessä), kunnes Jumala erotti maan vesistä. Kuivaa aluetta hän kutsui

Lisätiedot

Tervetuloa Satakuntaan!

Tervetuloa Satakuntaan! Tervetuloa Satakuntaan! Yksi Suomen 18 maakunnasta Historiallinen maakunta, joka on mainittu ensi kerran vuonna 1331 Suomen tunnetuin historiallinen löytö hirvenpää 5000 eaa. löytyi Huittisista Sijaitsee

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa

Maanpinnan kallistumien Satakunnassa Ennen maan pinnan asettumista lepotilaansa, eri paikkakunnat kohoavat erilaisilla nopeuksilla. Maan kohoaminen ilmeisesti sitä nopeampaa, mitä syvemmällä maan kamara ollut. Pohjanlahden nopea nousu verrattuna

Lisätiedot

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Juankoski Nuottiniemen alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: FCG Finnish Consulting Group Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 3 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU SAUNASEURA 1.10.2014 1/11 5. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Ti 9.9. - Su 14.9. 2014 PAIKKA: Pulmankijärvi, Nuorgam ja Pykeijä, Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Lausuminen kertoo sanojen määrän

Lausuminen kertoo sanojen määrän Sivu 1/5 Lausuminen kertoo sanojen määrän Monta osaa Miten selvä ero Rinnasteiset ilmaisut Yhdyssana on ilmaisu, jossa yksi sana sisältää osinaan kaksi sanaa tai enemmän. Puhutussa kielessä tätä vastaa

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv

]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv ]tç Çt ]ùüäxçá äâ Jv Elipä kerran kolme aivan tavallista lasta: Eeva, Essi ja Eetu. Oli kesä joten koulua ei ollut. Lapset olivat lähteneet maalle isovanhempiensa luokse. Eräänä sateisena kesäpäivänä,

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015

Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään. Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 Kielenhuoltoa kun alettiin tekemään Riitta Eronen Tukholma 10.4.2015 KOTUS Sanakirjaosasto Kielenhuolto-osasto Ruotsin kielen osasto Kielitoimisto? Kielenhuolto, nimistönhuolto, nykykielen sanakirjan toimitus

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.

Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie. Vuokko ja Seppo Vänskä 11-17 Kubo-cho Nishinomiya-shi 662-0927 JAPAN puh. (0) 798-34-2119 seppo.vanska@sekl.fi vuokko.vanska@uusitie.com Lähettikirje 3/2006 07.05.2006 Hyvät ystävät ja esirukoilijat! Toukokuun

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Seurakunta vaikeuksissa

Seurakunta vaikeuksissa Nettiraamattu lapsille Seurakunta vaikeuksissa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden

Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden Tulkaa, juokaa kuolemattomuuden lähteestä "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta 1. Aterian aikana

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Kappale 2. Tervetuloa!

Kappale 2. Tervetuloa! Kappale 2 Tervetuloa! 17 Virtaset muuttavat On maanantai. Virtaset muuttavat. Osoite on Koivutie 8. 18 Joonas Virtanen on pihalla. Pieni poika tulee ulos. Hei, kuka sinä olet? Minä olen Joonas Virtanen.

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET

KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Lausunto Kaupunkirakennepalvelut Liikenne- ja viheralueet 22.3.2013 Jyväskylän kaupunki Kaupunkirakennepalvelut KANKAAN ALUEELLE JOHTAVAN UUDEN TOURUJOEN KEVYENLIIKEN- TEEN SILLAN PERUSTAMISOLOSUHTEET

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007

B A LTIA N K IE R R O S 10.7. - 16.7.2007 MAANANTAI 9.7.2007 N. Klo 8.00 startti Huttulasta ja sen jälkeenvesilahdelta Koskenkylästä kohti Vantaata, keli pilvinen ja vesikuurojen mahdollisuus ilmassa Yöpyminen vaimon serkun luona mistä aamulla

Lisätiedot

Vyberte správný tvar slovesa: Me tänään ulkona. He Suomessa. a) ovat a) asuvat b) olette b) asutte c) olemme c) asumme

Vyberte správný tvar slovesa: Me tänään ulkona. He Suomessa. a) ovat a) asuvat b) olette b) asutte c) olemme c) asumme Vyberte správný tvar slovesa: Me tänään ulkona. He Suomessa. a) ovat a) asuvat b) olette b) asutte c) olemme c) asumme Hän tšekkiläinen. Minä Brnossa. a) et ole a) et asu b) ei ole b) en asu c) eivät ole

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Leppäkorpi. Latomuksen 2 koekaivaus Muiden alueen latomusten tarkastus ja valokuvaus Matti Bergström -!CJBs-

Leppäkorpi. Latomuksen 2 koekaivaus Muiden alueen latomusten tarkastus ja valokuvaus Matti Bergström -!CJBs- M PORI Leppäkorpi Latomuksen 2 koekaivaus Muiden alueen latomusten tarkastus ja valokuvaus Matti Bergström -!CJBs- 1 1 Pori Leppäkorpi Kunta: Pori Kylä tms: Leppäkorpi Tila: Kortteli 47, tontti 3, Saniaistentie,

Lisätiedot

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa,

ei ole syntiä. Ehkä sotakin toisinaan tuomitaan sunnuntaipuheissa, V PELASTUKSEN KAIPUU Henkisen elämän siirtyessä kuvailemallemme kolmannelle portaalle, ikuiseen elämään johtavalle tielle, vie se totuudenetsijän oman sielunsa pariin, oman sielunsa heikkouksiin, puutteisiin

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005

KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 1 KUORTANE Kirkonseudun ranta-alueen muinaisjäännöskartoitus korttelissa 54 2005 Hannu Poutiainen, Hans-Peter Schulz, Timo Jussila Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Kartoitustyö...

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17

Vainoista herätykseen. Ap t. 8:1-17 Vainoista herätykseen Ap t. 8:1-17 Jumalan sanallinen ilmoitus on lisääntyvää ja se huipentuu Jeesuksen ihmiseksi tulemiseen. Pelastusilmoitus loppuu apostolien ajan päättyessä. Jeesuksen antaessa lähetyskäskyn

Lisätiedot

Jatulintarhat, labyrintit ja mandalat

Jatulintarhat, labyrintit ja mandalat Jatulintarhat, labyrintit ja mandalat Nauvon ja Pyhtään Mustaviirin jatulintarhat Vanhimmat säilyneet kivikehät tai labyrintit löytyvät Intiasta. Ne lienevät jopa 5000 vuoden ikäisiä. Perinteinen kivirakennelma

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN

RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(7) RUUT HUOLEHTII ANOPISTAAN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Mooabin maassa. Mooabin maa sijaitsi Kuolleen meren itäpuolella.

Lisätiedot

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ

JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS PILATUKSEN JA HERODEKSEN EDESSÄ 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus Herodeksen

Lisätiedot

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015

HANKKEEN KUVAUS 29.4.2015 Pihlavanlahden niitot ja pintaruoppaus 2015 1(5) KAUKAISEMPAA HISTORIAA Kokemäenjoen suu on siirtynyt vuosisatojen kuluessa länttä kohti. Joen suu oli Kivinin Kahaluodon kapeikon kohdalla noin sata vuotta

Lisätiedot

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 24 Kirkkoneuvosto 05.08.2013 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 13.08.2013

MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 24 Kirkkoneuvosto 05.08.2013 71750 MAANINKA PÖYTÄKIRJA 13.08.2013 MAANINGAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 24 KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika Tiistai klo 18.00 20.40 Paikka Kirkko, hautausmaa ja virastotalo Läsnä Petteri Hämäläinen vt. kirkkoherra, puheenjohtaja Pauli Hujanen varapuheenjohtaja

Lisätiedot

MAB7 Loppukoe 25.9.2014

MAB7 Loppukoe 25.9.2014 MAB7 Loppukoe 25.9.2014 Jussi Tyni Lue tehtävänannot huolellisesti. Tee pisteytysruudukko konseptin ekalle sivulle yläreunaan! Valitse kuusi tehtävää, joihin vastaat. Muista että välivaiheet perustelevat

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita

Harjoitustehtävä 1. Kiviä ja muita Tehtävä 1. Jos kivet voisivat puhua 1 a. Etsi sellainen kivi, josta pidät. - Mistä löysit kivet? - Milloin löysit kiven? - Miksi valitsit juuri tämän kiven? 1 b. Esittele Esittele kivesi. Käyttäkää luovuutta

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! Saunaseura SaunaMafia ry:n julkaisu SAUNASEURA 29.9.2013 2/10 SAUNASEURA 29.9.2013 1/10 4. NUORGAMIN RUSKAPUNKKU AIKA: Su 8.9. pe 13.92013 PAIKKA: Nuorgam, Pulmankijärvi ja Norja SaunaMafia ry:n jäsenten yksityinen vierailu Jouni Tetrin mökille Nuorgamin Pulmankijärvelle

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö 3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö Yhtälön (tai funktion) y = a + b + c, missä a 0, kuvaaja ei ole suora, mutta ei ole yhtälökään ensimmäistä astetta. Funktioiden

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

KÄSITELTÄVÄT ASIAT sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

KÄSITELTÄVÄT ASIAT sivu. 1 Kokouksen avaus 3. 2 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 3 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 LISTA N:o Kirkkovaltuusto Pvm 13.01.2015 1/2015 PÖYTÄKIRJA Sivu Pvm 13.01.2015 1 Aika 13.01.2015 klo 18.00 OSALLISTUJAT Jäsenet Buska Matti jäsen Rundgren Marjatta jäsen Gammelin Pertti jäsen Salminen

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Suomen kaupungit keskiajalla

Suomen kaupungit keskiajalla Suomen kaupungit keskiajalla Suomessa oli keskiajalla kuusi kaupunkia: Turku, Viipuri, Porvoo, Naantali, Rauma ja Ulvila. Kaikki sijaitsivat Suomenniemen etelärannikolla tai lounaiskulmassa. Suomen keskiaikaisissa

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Pelkosenniemen kylät ja luonto

Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kylät ja luonto Pelkosenniemen kirkonkylä ja kunta Sijaitsee Lapin maakunnan itäosassa Kunnan asukasluku on 963 (31.8.2012) Pinta-ala on 1 881,73 km2, josta 45,39 km2 on vesistöjä Väestötiheys

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA

JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS OPETTAA JA PARANTAA GALILEASSA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Kapernaumissa, synagoogassa

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

JÄLJET. Aika, esineet, muisti

JÄLJET. Aika, esineet, muisti JÄLJET Aika, esineet, muisti JÄLJET - Aika, esineet, muisti Mitä jälkiä lääninmuseo on kerännyt tai jättänyt keräämättä? Mitä jälkiä olemme esitelleet ja mitä emme? Mitä jälkiä meidän pitäisi kerätä tänään

Lisätiedot

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA

HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 28.1.2015 / Arja Vainikainen HISTORIANKIRJOJEN MAININTOJA HENDERS JA JOHAN WAINIKAISESTA SEKÄ MUUTAMA SANA VAINIKAISTEN SUKUTUTKIMUKSISTA 2000- LUVULLA 1500-luvulla alkanut Suomen sisämaan asutusprosessi

Lisätiedot