Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus. Aika klo 17:00-19:15. Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone

Transkriptio

1 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus Aika klo 17:00-19:15 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Läsnäolleet Kyrö Mika I varapuheenjohtaja Loberg Hannu II varapuheenjohtaja Alanen Tuomo jäsen Hirvelä Sirkka jäsen Järvenpää Esko jäsen Koskinen Pentti jäsen Putkonen Aira jäsen Sahala Eila jäsen Lipstok-Laasonen Anna-Sofia varajäsen Muut läsnäolleet Lahtinen Merja valtuuston pj. Rajala Sanna valtuuston I vpj. poistui klo 19:05 Paavuori Heikki valtuuston II vpj. Salminen Ilkka kaupunginjohtaja Lehtinen Annaliisa hallintojohtaja Nevalainen Tarja henkilöstön edustaja Poissa Rantanen Piritta puheenjohtaja Kayander Igor NuorJämpsän edustaja Käsitellyt asiat :t Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Todettiin. Allekirjoitukset Mika Kyrö puheenjohtaja Annaliisa Lehtinen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Jämsä Aira Putkonen Hannu Loberg

2 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Tarkastettu pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä hallintotoimessa, kaupungintalo II kerros, klo pöytäkirjanpitäjä Annaliisa Lehtinen

3 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus Käsitellyt asiat Sivu 261 Työjärjestyksen hyväksyminen Ostotarjous tontista / Junnola Markitta ja Raimo Valtuustoaloite / Sopimusyrittäjiltä vaadittava tilaajavastuulain mukaiset todistukset puolivuosittain / Aloitteen aiheuttamat toimenpiteet Arviointikertomus 2014 / valtuuston pyytämät selvitykset Kunnallisen tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle Kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle Kuntarahoitus Oyj:n osakkeiden lunastaminen Kiinteistö Oy Jämsänmäeltä Jämsän kaupungin ostolaskutietojen avaaminen julkisiksi Lainajärjestelyt / Kiinteistö Oy Jämsänmäki Varhaiskasvatuspalvelut / lastentarhanopettajan tehtävän palvelussuhdelajin muuttaminen virkasuhteesta työsuhteeksi (vakanssinro ) 271 Sivistyslautakunnan päätös koskien Hallin puu-ja metallipiirin tekemää oikaisuvaatimusta / kaupunginhallituksen pyytämä lisäselvitys 272 Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohje / Tiedonohjaussuunnitelman (TOS) laatiminen Toimielinten pöytäkirjat ja viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Tilaisuudet ja tiedoksi merkittävät asiat 30 Muutoksenhakuohjeet

4 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus Työjärjestyksen hyväksyminen Khall Päätös Jämsän kaupungin hallintosääntö 17 : Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Päätettiin ottaa lisälistalta käsittelyyn asiat: - Ostotarjous tontista / JUnnola Markitta ja Raimo - Valtuustoaloite / Sopimusyrittäjiltä vaadittava tilaajavastuulain mukaiset todistukset puolivuosittain / Aloitteen aiheuttamat toimenpiteet - Arviointikertomus 2014 / valtuuston pyytämät selvitykset Lisälista-asiat päätettiin käsitellä työjärjestysasian jälkeen, muutoin asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä. Merkittiin, että kokouksessa olivat läsnä asiantuntijoina talousjohtaja Ari Luostarinen, kaavoitusarkkitehti Kari Stenlund ( ) ja sosiaali- ja terveysjohtaja Tuula Liehu ( ).

5 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus Ostotarjous tontista / Junnola Markitta ja Raimo 1996/ /2014 Khall Valmistelija: tontti-insinööri, puh Markitta ja Raimo Junnola ovat tehneet ostotarjouksen m2:n ton tin osas ta koskien kiinteistöä Apajanpohja. Mar kitta ja Raimo Junnola omistavat naapuritilan Sa ta mamä ki ja kaavan mukaisen AO-tontin muodostaminen edellyttää tontin osan ostoa Jämsän kaupungin omistuksessa olevasta naa pu ri tilas ta Apajanpohja. Jämsän kaupungissa AO-tontin neliöhinta määritetään voimassa ole vil la vyöhykehinnoilla. Koskentien liikennejärjestelyistä johtuen kui ten kin ainoa kulkumahdollisuus tilan Satamamäki päätyosaan kul kee naapuritilan Apajanpohja kautta. Kulkuväylä on katualueeksi ver rat ta vaa, joten kyseinen alue hinnoitellaan alemmalla lii ken ne alueen neliöhinnalla. Alueella AO-tontin vyöhykehinta on 5,00 /m2 ja lii ken ne alu een neliöhinta 1,48 /m2. Kaavan mukaisesta alueesta AO-tont tia on 1130 m2 ja liikennealueeksi verrattavaa aluetta 225 m2. Markitta ja Raimo Junnola ovat tehneet tontinosasta yh teis hin naltaan euron ostotarjouksen, joka muodostuu seuraavasti: AO-tont ti euroa (1130 m2 x 5,00 /m2) ja liikennealue 333 euroa (225 m2 x 1,48 /m2). Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää myydä tilasta Apajanpohja m2:n suuruisen kaavan mukaisen alueen Markitta ja Raimo Jun no lal le euron kauppahinnalla. Muilta osin kaupassa nouda te taan esityslistan liitteenä olevan kauppakirjan ehtoja. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

6 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus Valtuustoaloite / Sopimusyrittäjiltä vaadittava tilaajavastuulain mukaiset todistukset puolivuosittain / Aloitteen aiheuttamat toimenpiteet 2204/ /2015 Khall Valmistelija: talous- ja suunnittelupäällikkö, puh Valtuuston kokouksessa jätti valtuutettu Jouni Kotiaho seu raa van lai sen valtuustoaloitteen: "Kaupunginhallituksen pitää ohjeistaa kaikki Jämsän kaupungin hallin to kun nat, jotka käyttävät ostopalveluja, vaatimaan so pi mus yrit tä jiltään tilaajavastuulain mukaiset lakisääteiset todistukset, ainakin puo li vuo sit tain. Tällä käytännöllä torjutaan harmaata taloutta ja yrittäjien ta sa ver taisuut ta." Lain tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työ voimaa käytettäessä (ns. tilaajavastuulaki, 1233/2006) tarkoituksena on edis tää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen nou datta mis ta sekä luoda yrityksille ja julkisoikeudellisille yhteisöille edel lytyk siä varmistaa, että niiden kanssa vuokratyöstä tai alihankinnoista so pi muk sia tekevät yritykset täyttävät sopimuspuolina ja työn an ta jina lakisääteiset velvoitteensa. Lakiin tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoi maa käytettäessä sekä lakiin lähetetyistä työntekijöistä (1146/1999) tuli muutoksia lukien. Tilaajan vastuuta tiu kennet tiin suurentamalla laiminlyöntimaksuja ja ulottamalla aiemmin raken ta mis toi min taa koskeva laiminlyöntimaksu koskemaan kaikkia toi mi alo ja. Lisäksi selvitysvelvollisuus laajenee koskemaan myös työ ter veys huol lon järjestämistä. Tilaajavastuulain 5 :n ( /678) 1 momentissa todetaan tilaa jan selvitysvelvollisuudesta seu raa vaa: "Ennen kuin tilaaja tekee sopimuksen vuokratun työntekijän käytöstä tai alihankintasopimukseen perustuvasta työstä, tilaajan on pyy dettä vä sopimuspuolelta ja tämän on annettava tilaajalle: 1) selvitys siitä, onko yritys merkitty ennakkoperintälain (1118/1996) mu kai seen ennakkoperintärekisteriin ja työn an ta ja re kis te riin sekä arvonlisäverolain (1501/1993) mukaiseen ar von li sävero vel vollis ten rekisteriin; 2) kaupparekisteriote tai kaupparekisteristä muutoin saadut kauppa re kis te ri otet ta vastaavat tiedot; 3) selvitys siitä, ettei yrityksellä ole verotustietojen julkisuudesta ja sa las sa pi dos ta annetun lain (1346/1999) 20 b :n 1 momentin 2

7 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus koh das sa tarkoitettua verovelkaa taikka viranomaisen antama sel vi tys verovelan määrästä; 4) todistukset työntekijöiden eläkevakuutusten ottamisesta ja elä keva kuu tus mak su jen suorittamisesta tai selvitys siitä, että erään tynei tä elä ke va kuu tus mak su ja koskeva maksusopimus on tehty; 5) selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai kes keisis tä työehdoista; 6) selvitys työterveyshuollon järjestämisestä". Lain 5 3 momentin mukaan tilaaja voi myös itse hankkia 1 ja 2 koh das sa tarkoitetut tiedot sekä 3 kohdassa tarkoitetun so pi muspuo len verovelkaa koskevan tiedon Verohallinnolta verotustietojen jul ki suu des ta ja salassapidosta annetun lain 20 d tai 20 e :n mu kaises ti. Tilaajalla on oikeus hyväksyä muu kuin viranomaisen antama sel vi tys tämän pykälän 1 tai 2 momentissa tarkoitetuksi selvitykseksi tai todistukseksi, jos sen on antanut yleisesti luotettavana pidetty muu arvioija tai tietojen ylläpitäjä. Tilaajan ei tarvitse pyytää lain 5 :n 1, 2 ja 5 momentissa tar koi tet tuja selvityksiä ja todistuksia tai edellyttää sopimusta tehdessään 6 mo men tis sa tarkoitettujen tietojen toimittamista, jos hänellä on perus tel tu syy luottaa sopimuspuolen täyttävän lakisääteiset vel voitteen sa. Tilaajavastuulakiin tulleen muutoksen perusteella tilaajan sel vi tys vel vol li suu den täyttäminen verotietojen osalta voidaan en si sijai ses ti toteuttaa julkista verovelkarekisteriä hyödyntäen. Ve ro vel kare kis te riin merkitään verovelkaa koskeva tieto siitä, onko yrityksellä vä hin tään euroa sellaisia erääntyneitä ja suorittamatta olevia ve ro hal lin non kantamia veroja ja maksuja, joista ei ole verohallinnon te ke mään maksujärjestelyä tai muutoksenhakuviranomaisen täy täntöön pa non keskeytystä koskevaa määräystä. Jos yrityksellä ei ole merkintöjä verovelkarekisterissä, enemmät selvit te lyt eivät ole tarpeen. Jos verovelkarekisteristä ilmenee, että sopi mus puo lel la on verovelkarekisteriin merkittyä verovelkaa, on ti laajan täyttääkseen selvitysvelvollisuutensa selvitettävä verovelan määrä pyytämällä sopimuspuolta toimittamaan verovelkatodistus. Tilaaja voi edelleen hankkia selvitettävät verotiedot myös yksityiseltä pal ve lun tuot ta jal ta tai suoraan sopimuspuolelta. Jälkimmäinen mahdol li suus on välttämätön ulkomaalaisten sopimusosapuolten osalta, mit kä eivät ole rekisteröitynä sivuliikkeenä Suomessa. Tilaajavastuulain 5 :ssä säädetään myös, jos laissa tarkoitettu so pimus on voimassa yli 12 kuukautta, niin tilaajan sopimuspuolen on toi mi tet ta va tilaajalle sopimussuhteen aikana 12 kuukauden välein 1 mo men tin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut todistukset tai ulkomaista yritys tä koskien 2 momentissa tarkoitetut vastaavat tiedot..

8 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus Lain 5 a :ssä todetaan, että mitä 5 :ssä säädetään tilaajan sel vitys vel vol li suu des ta, sovelletaan myös rakentamistoimintaan liit tyvään tilaajaan. Rakentamistoimintaan liittyvällä tilaajalla on 5 1 mo men tis sa säädetyn lisäksi oltava todistus siitä, että sopimuspuoli on ottanut tapaturmavakuutuslaissa (608/1948) tarkoitetun va kuutuk sen. Tilaajavastuulaki sääntelee sopimuksen edeltävää ajankohtaa, eikä sil lä pääsääntöisesti säädetä tilaajan sopimuksenaikaisista vel voitteis ta. Pääsääntöön on nyt lakimuutoksella säädetty kaksi tilaajaa kos ke vaa poikkeusta, jotka koskevat ulkomaisen sopimuspuolen lähet tä miä työntekijöitä sekä rakentamistoimintaa koskevaa eri tyissään te lyä. Rakentamistoiminnassa tilaajan selvitysvelvollisuus ulottuu nyt myös sopimusaikaan. Tilaajavastuulain 5 a :n uuden 2 momen tin mukaan tilaajan selvitysvelvollisuuteen sisältyy 5 :n 2 momen tin lisäksi velvollisuus selvittää, että kaikilla lähetetyillä työn te kijöil lä on voimassa olevat todistukset työntekijöiden sosiaaliturvan mää räy ty mi ses tä ennen kuin nämä aloittavat työnteon. Edelleen on myös huomattava, että tilaajavastuulakia ei sovelleta lukien alihankintasopimuksiin, joiden arvo ilman ar von li säve roa on alle euroa. Kaupungin hankintaohjeistuksessa ja hankinnoissa on lähdetty siitä, et tä tilaajavastuulakia noudatetaan sellaisenaan ja lain mukaisten to dis tus ten, tietojen ja selvitysten pyytämisessä noudatetaan säädet ty jä aikarajoja. Tilaajavastuulain noudattamista edellyttävissä han kin nois sa em. dokumentit pyydetään aina kil pai lut ta mis vai heessa ja on yhtenä tekijänä selvitettäessä tarjoajan kelpoisuutta. Yli vuo den kestävässä sopimussuhteessa on sopimusosapuolen toi mitet ta va tilaajalle sopimussuhteen aikana 12 kuukauden välein tar vitta vat todistukset tai tiedot. Tällä hetkellä voidaan sopimusosapuolen luotettavuutta ja ti laa javas tuu lain mukaisten velvoitteiden noudattamista valvoa jo oma toimi ses ti erilaisista rekistereistä esim. yritys- ja yh tei sö tie to jär jes telmän YTJ:n verkkopalvelun kautta, kuuluuko sopimuskumppani kaup pa re kis te riin, ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin, ar von li sä ve ro vel vol lis ten rekisteri, vakuutusmaksuverovelvollisten rekis te riin ja verohallinnon asiakasrekisteriin. YTJ:n kautta päästään ve ro vel ka re kis te rin tietoihin, onko sopimusosapuolella verovelkaa tai puut tei ta kausiveroilmoitusten antamisessa. Lisäksi kaupungin useim mil la hankintayksiköillä on annettu oikeudet päästä ti laa ja vastuu.fi -rekisteriin ja myös asiakastiedon rekisteri. Tämä seuranta tietys ti työllistää jonkin verran hankintayksiköitä. Hankintayksikön on tietenkin omatoimisesti valvottava, että sen sopi mus osa puo let huolehtivat velvoitteiden hoitamisesta kuten verojen ja lakisääteisten eläkevakuutusmaksujen maksamisesta koko so pimus kau den ajan. Jatkossa kuitenkin on hyvä laittaa velvoittavana

9 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus ar viol ta yli 12 kuukautta kestäviin uusiin hankintasopimuksiin (ml. ura kat), että sopimusosapuolen (toimittaja, urakoitsija) on toi mi tet tava hankintayksikölle (tilaaja) sopimussuhteen aikana aina 6 kuu kauden välein seuraavat selvitykset: - todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus taikka sel vi tys sii tä, että verovelkaa koskeva veronsaajan hyväksymä mak su suunni tel ma on tehty sekä - todistus eläkevakuutusten ottamisesta ja elä ke va kuu tus mak su jen suo rit ta mi ses ta tai selvitys siitä, että erääntyneitä elä keva kuu tusmak su ja koskeva maksunsaajan hyväksymä mak su suun ni tel ma on teh ty. Mikäli sopimusosapuoli on liittynyt Tilaajavastuu.fi:n Luotettava Kump pa ni -palveluun, niin edellä mainittuja selvityksiä ei erikseen tar vit se toimittaa tilaajalle. Edellä mainittuina todistuksina ja sel vi tyksi nä hyväksytään myös muut kuin viranomaisen antamat todistukset ja selvitykset, jos ne on antanut yleisesti luotettavana pidetty muu ar vioi ja tai tietojen ylläpitäjä (esim. Rakentamisen Laatu ry:n RALAn re kis te ri). Asian valmistelussa on konsultoitu tilapalveluiden kiin teis tö pääl likköä ja kunnallistekniikan toimistoinsinööriä. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, että kaupungin hankintayksiköiden on nou da tet ta va hankinnoissaan ja hankintasopimuksissaan yllä esit tely teks tis sä mainittua ohjeistusta ja aikataulua tilaajavastuulain mukais ten todistusten ja tietojen toimittamisessa. Kaupunginhallitus antaa asiaselostuksen mukaisen vastauksen valtuus to aloit tee seen. Kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että se toteaa val tuus to aloitteen pohjalta tehdyt toimenpiteet riittäviksi. Aloite on loppuun käsitelty. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

10 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus Arviointikertomus 2014 / valtuuston pyytämät selvitykset 2305/ /2015 Khall Valmistelija: kaupungin talous- ja suunnittelupäällikkö, puh Kaupunginvaltuusto on käsitellyt ( 30) tar kas tus lau ta kunnan arviointikertomusta vuodelta 2014 ja päättänyt tar kas tus lau takun nan esityksen mukaisesti "pyytää kaupunginhallitukselta ja edelleen lautakunnilta ja joh to kunnil ta asianmukaiset selvitykset ja korjaustoimenpiteet tar kas tus lau takun nan esittämistä huomioista ja selvityspyynnöistä siten, että ne voi daan käsitellä valtuustossa viimeistään syyskuun 2015 loppuun men nes sä ja tarvittaessa huomioida vuosille tehtävässä ta lous suun ni tel mas sa". Tarkastuslautakunta on tehnyt seuraavista asiakokonaisuuksista sel vi tys pyyn nöt: 1. Erikoissairaanhoidon kustannusten hallinta Selvityspyyntö: Miten kaupunki parantaa erityisesti eri kois sai raanhoi don palvelujen käytön ohjausta, talousarvion laadintaa ja to teu tuman ennusteiden luotettavuutta? 2. Työllisyyden, työllistämisen ja työpaikkojen kasvu Selvityspyyntö: Miten kaupunki aikoo kehittää työpaikkojen ja työl lisyy den määriin vaikuttavaa toimintaansa? 3. Toimenpiteet vuoden 2013 selvityspyyntöjen pohjalta Selvityspyyntö: Miten kaupunki aikoo parantaa päätösten val mis telun ja toimeenpanon johtamista? 4. Kaupungin keskeiset strategiat, säännöt ja prosessit Selvityspyyntö: Miten ja milloin kaupunki aikoo uudistaa johtamista ja siihen liittyviä dokumentteja? Tarkastuslautakunta on kirjannut arviointikertomuksessaan em. asia ko ko nai suuk sis ta erikseen havainnot ja kannanotot perusteeksi sel vi tys pyyn nöl leen. Kaupunginhallitus on käsitellyt valtuuston päätösten täy tän töön panoa (196 ), mutta ei ole täytäntöönpanossa erikseen toden nut valtuuston ao. päätöstä tai määrännyt selvitysten te ke mi sestä. Selvityspyyntöihin annettavia selvityksiä on valmisteltu vi ran hal tija ta sol la ja saaduista selvityksistä on laadittu erillinen yhteenveto. Johtoryhmä käsittelee selvityspyyntöihin annettuja vastineita ja sel vityk siä vielä kokouksessaan.

11 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessaan esittämät nä kö kohdat ja kannanotot sekä yhteenvedossa esitetyt selvitykset toi men pitei neen pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon vuoden 2016 talousarvion laadinnassa ja vuosien ta loussuun ni tel mas sa. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä tarkastuslautakunnan vuoden 2014 arviointikertomuksessa esittämiin selvityspyyntöihin vi ran hal tijoil ta saadut selvitykset mahdollisine toimenpide-esityksineen. Kaupunginhallitus saattaa selvityksistä laaditun yhteenvedon edelleen valtuustolle tiedoksi. Päätös Ennen asian käsittelyä kokous keskeytettiin klo väliseksi ajaksi. Kaupunginhallitus hyväksyi kaupunginjohtajan ehdotuksen. Kau pungin hal li tus kuitenkin edellytti, että vastauskohtaa 4) "johtamisen uudis ta mi nen" tulee täydentää ennen valtuustokäsittelyä kohdalla "doku men toin nin uudistaminen".

12 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus Kunnallisen tuloveroprosentin vahvistaminen vuodelle / /2015 Khall Valmistelija: talousjohtaja, puh Kuntalain 111 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yh tey des sä kunnanvaltuuston on päätettävä kunnan tu lo ve ro pro sentis ta. Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n (1263/2001) mukaan kunnan on ilmoitettava Verohallinnolle seu raavan vuoden tuloveroprosentin suuruus viimeistään verovuotta edeltä vän vuoden marraskuun 17. päivänä. Jos ilmoitusta ei ole toi mi tettu määräajassa, voidaan verotuksessa noudattaa edellisen vuoden tu lo ve ro pro sent tia (verotusmenettelylain 91 a 2 momentti). Kunnan tu lo ve ro pro sent ti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Luonnollisen henkilön tulot jaetaan ansiotuloihin ja pääomatuloihin. Kun nal lis ve ro tuk ses sa pohjana ovat ansiotulot, joiden perusteella tulo ve ro pro sent ti vahvistetaan korotettuna täysiin prosentteihin taikka puo leen tai neljännesprosenttiin päättyväksi luvuksi. Tuloveroprosenttia on nostettu Jämsässä vuodelle ,5 % ja viimek si vuo del le ,5 % -yksikköä. Jämsän veroprosentti on nyt 21 %. Kun nal lis ve ro tu loil la kerättiin vuonna 2013 noin 73,4 Meur, joka oli noin 4,2 Meur enemmän kuin kuin vuonna Vuoden2014 ti li tyk set olivat 72,5 Meur, eli 0,8 Meur vähemmän kuin vuonna Vuonna 2015 kun nal lis ve ro tu lo jen arvioidaan olevan 72,3 Meur eli lähes samaa suuruusluokkaan kuin 2014 ker ty mä, mutta mil tei miljoona euroa vähemmän kuin vuonna Kunnallisveron tuo ton ke hi tyk seen vaikuttaa mm. työpaikkojen määrä, elin kei no raken ne, työllisyys, väestön rakenne ja -määrä, ylei nen taloudellinen ti lan ne ja val tio val lan muutokset ve ro pe rus teis sa. Kunnallisveron tuottoon vähentävästi vaikuttavia muutoksia ovat olleet elä ke vä hen nyk sen korotus, kolmen alimman tuloluokan an sio tason nou sun mukainen asteikkotarkistus valtionverotuksessa, lap sivä hen nyk sen käyttöönotto, työtulovähennyksen korotus, pe rus vähen nyk sen korotus sekä avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen. Kun nal lis ve ron tuottoon korottavasti vaikuttavia muutoksia ovat asun to lai no jen korkovähennyksen rajoittaminen 10 % -yksiköllä, työmat ka ku lu jen omavastuuosuuden korottaminen, osinkoveromuutos (suu rin osa vaikutuksesta jo vuonna 2014) sekä opintolainan kor kovä hen nyk sen poistuminen. Osa muutoksista on kompensoitu valtion osuuk sien kompensoinnilla kun ta koh tai ses ti valtionosuuksien lisä nä. Vuonna 2015 on Suomessa 317 kuntaa, joista 85 ( ja ) kuntaa, joiden veroprosentti on kor keam pi ja 45 (51, 43) muuta kun taa, joiden veroprosentti on 21 %, korkein veroprosentti on 22,50

13 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus % ja matalin 16,50 %. Ko ko maan pai no tet tu veroprosenttien kes kiar vo on vuonna ,84 % (19,74 %, ,38 %) ja arit meetti nen 20,53 % (20,36 % ja 20,01 %). Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ta lous suun ni tel man yhteydessä pe ri aat teen, että veroprosenttia ei nosteta eril lis pää tök se nä, vaan talous ti lan teen niin vaatiessa ve ro pro senttien korotus voi olla yksi osa laa jem paa talouden ta sa pai no tus oh jel maa.tavoitteiden mukaan ensi si jai se na talouden ta sa pai not ta mis kei no na pidetään toiminnallisilla muu tok sil la aikaansaatavaa tuot ta vuu den kasvua. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että valtuus to päättää Jämsän kaupungin tuloveroprosentiksi 21,00 % vuodel le Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

14 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus Kiinteistöveroprosenttien vahvistaminen vuodelle / /2015 Khall Valmistelija: talousjohtaja, puh Kuntalain 111 :n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yh tey des sä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiin teis tö ve ro pro sen teis ta sekä muiden verojen perusteista. Ve ron tili tys lain 91 a :n mukaan kunnan tulee ilmoittaa kiin teis tö ve ro prosen tit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marras kuun 17. päivään mennessä.kiin teis tö ve ro on kiinteistön arvon pe rus teel la kunnalle vuosittain suo ri tet ta va vero. Kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suu ruuden vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa va rain hoi to vuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sa das osan tarkkuudella. Verosta on säädetty kiinteistöverolaissa. Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä ja maa ta lous mai ta. Verottomia ovat myös eräät yleiset alueet, kuten ka dut ja torit, sekä erityisalueet kuten varuskunnat. Kiinteistövero me nee kiinteistön sijaintikunnalle. Kun nan ei ole suoritettava veroa omal la alueellaan omistamastaan kiin teis tös tä. Kunta päättää veroprosentit vuosittain seuraavissa rajoissa: - yleinen kiinteistöveroprosentti 0,80-1,55 - vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,37-0,80 - muiden asuinrakennusten veroprosentti 0,80-1,55 - yleishyödyllisen yhteisön veroprosentti 0,00-1,55 - rakentamattoman rakennuspaikan veropros. enint. 3,00 - voimalaitosten veroprosentti enint. 2,85 Kunnanvaltuusto voi määrätä Kiinteistöverolain 11 :ssä yleisen kiinteis tö ve ro pro sen tin mainitun vaihteluvälin sisällä erikseen ve ro prosen tin rakennuksille, joiden huoneistojen pinta-alasta yli puolta käyte tään pääasiassa muuhun asumiseen kuin 12 :ssä tarkoitettuun va ki tui seen asumiseen. Tämä veroprosentti voidaan määrätä enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeammaksi kuin pääasiassa va ki tuiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentti tai, jos näin las ket tu veroprosentti on kunnanvaltuuston määräämää yleistä kiinteis tö ve ro pro sent tia alempi, enintään kunnanvaltuuston määräämän ylei sen kiinteistöveroprosentin suuruiseksi. ( /862) Vero määrätään yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan muista raken nuk sis ta kuin vakituiseen asumiseen käytettävistä rakennuksista, ell ei rakentamattoman rakennuspaikan, kesämökkien, yleis hyö dyl listen yhteisöjen ja voimaloiden osalta ole vahvistettu eri prosenttia. Ylei sen kiinteistöveroprosentin mukaan mää rä tään vero myös kai kis-

15 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus ta maa-alueista (myös asuin ra ken nus ten tonteista), poikkeuksena yleis hyö dyl li set yhteisöt ja ra ken ta mat to mat rakennuspaikat. Pienten ve si- ja tuulivoimalaitosten vero mää rä tään myös yleisen kiin teis töve ro pro sen tin mukaan, vaikka voi ma lai tok sil le olisi vahvistettu oma ve ro pro sent ti (nimellisteho on enintään 10 megavolttiampeeria). Jos kunnanvaltuusto on määrännyt erillisen yleishyödyllisen yhteisön ve ro pro sen tin, sitä sovelletaan yleishyödyllisessä käytössä olevan ra ken nuk sen lisäksi myös rakennuksen maapohjaan. Erillistä ra kenta mat to man rakennuspaikan veroprosenttia sovelletaan asunto tarkoi tuk seen kaavoitettuun rakentamattomaan rakennuspaikkaan. Kun ta, joka määrää rakentamattoman rakennuspaikan kiin teis tö vero pro sen tin, selvittää samalla vuosittain ne rakennuspaikat, jotka täyt tä vät ko. veron edellytykset ja ilmoittaa ne samoin kuin muut tarpeel li set tiedot ja asiakirjat verovirastolle verotuksen toimittamista ja muu tok sen hakua varten. Jämsän kaupungissa ovat kiinteistöveroprosentit olleet vuosina seuraavat: Vakituinen asuinrakennus 0,45 % Muu asuinrakennus 1,05 % Yleinen kiinteistövero - rakennukset - maapohja 1,00 % 1,00 % Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 % Voimalaitokset 2,50 % Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % Kiinteistöveroprosenteilla kertyvä kiinteistövero oli vuonna 2013 noin 4,8 Meur ja vuonna ,6 Meur, kuluvan vuoden kertymäksi on ar vioi tu 5,8 Meur. Ker ty män nousu johtuu valtion verotusarvojen koro tuk sis ta ja ikä alen nus ten vähentämisestä. Laskennallinen verotulo kiinteistöverosta nousisi, mikäli ve ro pro sentte ja nostettaisiin, yleisen kiinteistöveron osalta maksimissaan 1,7 Meur, joten 0,05 %-yksikön muutos nostaa nykyveropohjalla veron tuot toa noin euroa, vakituisen asuinrakennuksen mak si mituot to toisi verotuloa lisää noin 1,6 Meur, joten 0,05 %-yksikön tuotto on noin euroa. Edellisten kiinteistöveroprosenttien nostot mah dol lis tai si vat muun kuin vakituisen asumisen veroprosentin noston, sen lisätuotto olisi maksimissaan noin euroa. Voi ma laitos pro sen tin nostaminen vaikuttaa verotuloihin alle euroa ja yleis hyö dyl lis ten yhteisöjen verottaminen nykyprosentein saman verran. Hallitus on tehnyt esitysluonnoksen, jossa muiden kuin vakituisen asuin ra ken nuk sen veroprosentti voisi olla 1 %-yksikön suurempi kuin vakituisen asumisen vero. Voimalaitosten ylärajaa esitetään koro tet ta vak si 3,35 %:iin ja rakentamattoman rakennuspaikan veron enim mäis mää rä korotettaisiin 4 %:iin.

16 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto päättää Jämsän kaupungin kiinteistöveroprosenteiksi vuodelle 2016: Vakituinen asuinrakennus 0,45 % Yleinen kiinteistövero 1,00 % Muu asuinrakennus 1,05 % Yleishyödylliset yhteisöt 0,00 % Voimalaitokset 2,50 % Rakentamaton rakennuspaikka 3,00 % Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

17 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus Kuntarahoitus Oyj:n osakkeiden lunastaminen Kiinteistö Oy Jämsänmäeltä 2472/ /2015 Khall Valmistelija: talousjohtaja, puh Kiinteistö Oy Jämsänmäellä on Kuntarahoitus Oyj:n osakkeita kpl. Osakkeet ovat aikanaan olleet Kuntien Asuntoluotto Oy:n osakkei ta, jotka vuoden 2001 fuusiossa on vaihdettu uuden Kun ta ra hoitus Oyj:n osakkeiksi, nämä osakkeet ovat jääneet aikanaan Jäm sänkos ken Kiinteistöt Oy:n omaisuudeksi, jotka fuusiossa ovat siirtyneet Kiin teis tö Oy Jämsänmäelle. Kuntarahoitus Oyj:n osakkeita on myös Jämsän kaupungilla. Konser ni oh jei den mukaisesti koko konsernin rahoituksesta ja si joi tus toimin nas ta vastaa kaupungin talousjohto. Pääsääntöisesti konsernin yh tiöil lä ei ole omistuksia muihin yhtiöihin. Osakkeilla ei varsinaisesti käy dä kauppaa. Aikanaan ne on hankittu kuntien yhteistyön ra hoit tami sek si, kuten edellä on kerrottu. Kuntarahoituksen osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kuntarahoituksen toi min ta ker to muk sen mukaan vuoden 2014 voitonjakokelpoiset varat ovat ,27 euroa. Osakkeita yhteensä kpl, eli Jämsänmäen osakkeen osuus voitonjakokelpoisista varoista on 1871,11 euroa. Osakkeiden siirrosta on neuvoteltu kaupungin ja yhtiön välillä. Talous joh ta jan ja toimitusjohtajan yhteinen näkemys on, että siirto voidaan suorittaa kaupalla, jonka hinta on voitonjakokelpoiset varat. Kuntarahoituksen osalta ei ole mitään estettä Jämsän kaupungin ja Kiin teis tö Oy Jämsänmäen väliselle kaupalle osakkeista. Kun ta rahoi tus tarvitsee vain tiedon (mielellään kauppakirja liitteeksi), kun kaup pa on tehty, osakerekisterin päivittämistä varten. Kuntarahoitus ko ros taa, että kaupan osapuolten kannalta on tietysti tärkeää ar vioida, mihin hintaan kauppa olisi järkevää tehdä. Kyse on siis käy tännös sä vähintään osakkeen substanssiarvon määrittämisestä, jossa luon nol li ses ti periaatteena on yhtiöön kertyneet voittovarat. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää ostaa Kiinteistö Oy Jämsänmäeltä Kun tara hoi tus Oyj:n osakkeita kpl yhteishintaa 1.871,11 euroa. Osake kau pas ta laaditaan erillinen kauppakirja. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

18 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus Jämsän kaupungin ostolaskutietojen avaaminen julkisiksi 2470/ /2015 Khall Valmistelija: kaupungin talous- ja suunnittelupäällikkö, puh Jämsän kaupunginhallitus käsitteli ( ) valtuustoaloitetta, jos sa esitettiin tutustumista mm. Helsingin kaupungin julkaisemaan ai neis toon ostoista sekä julkaistavaksi Jämsän kau pun gin ostot taan neh ti vas ti vähintään vuodesta 2012 alkaen. Kaupunginhallituksen valtuustolle antamassa selvityksessä todettiin, et tä kesän jälkeen pyritään tekemään periaatepäätös, voidaanko julkais ta ostolaskut vuodelta 2014 netissä. Lisäksi kaupunginhallitus ot taa tuolloin kantaa siihen, missä muodossa ja mitkä tiedot jul kaistaan. Siihen mennessä pyritään saamaan toimiva systeemi ra kennet tua niin, että ostolaskut voidaan julkaista. Valtuusto hyväksyi anne tun selvityksen aloitteeseen kokouksessa. Helsingin kaupungin lisäksi ostolaskutietoja (tietyt tiedot) on jul kaissut avoimena datana lähinnä isot kaupungit kuten Espoo, Vantaa, Tam pe re ja Jyväskylä. Avoimessa datassa julkaistun materiaalin sisäl tö vaihtelee kaupungeittain jonkin verran. Jämsän kaupungin talousjärjestelmistä ei saada suoraan sellaista os to las ku ai neis toa, jota voidaan julkaista netissä. ProEconomicasta ky se ly toi min nol la saatua ostolaskuaineistoa on jouduttu kokoamaan, yh dis te le mään ja järjestämään ja saatu ostotiedot nyt luet ta vam maksi ja paremmin käsiteltäväksi excel-aineistoksi. Tuotetussa Jämsän kaupungin (ml. liikelaitokset) os to las ku ai neis tossa on mukana kaupungin kustannuspaikkakohtaiset ostolaskutiedot se kä tiedot myös kaupungin kaikkien kolmen liikelaitoksen ostoista. Os to las ku ai neis to voidaan avata julkiseksi seuraavista tiliryhmistä: asia kas pal ve lu jen ostot (useita tilejä), muiden palvelujen ostot (useita tilejä), aineet, tarvikkeet ja tavarat (useita tilejä), vuokrat ja muut toi min ta ku lut (kaksi tiliä) sekä avustukset yh tei söil le (yksi tili). Ai neisto ei sisällä kaupungin sisäistä laskutusta esim. sisäisiä tilavuokria, ei kä kaupungin ja liikelaitosten välisiä ostoja. Ostolaskujen excel-aineisto sisältää seuraavat saraketiedot: ta pahtu man päivämäärä, toimittajan nimi, nettosumma (euroa), to si te nume ro, kustannuspaikan numero ja nimi sekä tilin numero ja nimi. Aineis toa voi kukin muokata käyttämällä esim. excelin omaa ha ku toimin toa (suodatusta).

19 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus Ostolaskuista pakattunakin tulee varsin iso tiedosto, jonka avau tu mises sa ja käytössä voi olla viivettä riippuen mm. yhteyksistä, koneen te hos ta ja käytetystä selaimesta. Nyt on tarkoitus julkaista vuosien 2013 ja 2014 kaupungin ja sen liike lai tos ten ostolaskujen tiedot. Jatkossa kaupunki julkistaa edel lisvuo den ostotiedot vuosittain sen jälkeen, kun valtuusto on hy väk synyt tilinpäätöksen. Laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (ns. julkisuuslaki, 621/1999) on yleissäännös, joka käsittelee viranomaisten hallussa ole vien asiakirjojen julkisuutta, salaamista ja julkistamista. Pe russään nön mukaan asiakirja esim. maksutosite on julkinen, ellei sen sa laa mi seen ole laissa erikseen mainittua syytä. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä, että vuosien 2013 ja 2014 osto las ku jen aineisto voidaan julkaista asian esittelytekstissä mainituin pe rus tein ja periaattein. Jatkossa tulevien vuosien ostolaskutiedot voidaan julkistaa sen jälkeen, kun kaupunginvaltuusto on hyväksynyt ao. vuoden ti lin pää töksen. Kaupunginhallitus saattaa kaupunginvaltuustolle tiedoksi kaupungin os to las ku jen avoimen datan julkistamisen. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

20 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus Lainajärjestelyt / Kiinteistö Oy Jämsänmäki 2448/ /2015 Khall Valmistelija: talousjohtaja, puh Kiinteistö Oy Jämsänmäen ja Jämsänkosken Kiinteistöt Oy:n vuokra ta lo jen fuusiossa Jämsän kaupungin Jämsänkosken Kiinteistöt Oy:lle antamat lainat siirtyivät Kiinteistö Oy Jämsänmäen lainoiksi. Jämsänkosken Kiinteistöt Oy:ltä siirtyi 20 erillistä lainaa, joilla ei ollut mää ri tel ty lyhennysohjelmaa. Näistä lainoista on maksettu vain vuosit tais ta korkoa, joka on ollut 5 %. Näiden lainojen yhteismäärä on pää omal taan ,92 euroa. Kiinteistö Oy Jämsänmäen hallitus on pyytänyt kyseisten lainojen osal ta maksuohjelman muutosta siten, että lainat yhdistetään yh deksi uudeksi lainaksi. Tämä uusi laina maksetaan takaisin 10 vuoden ai ka na tasaerin ja Korkoa on kiinteä 2 % koko laina-ajan, koron maksu lyhennysten yhteydessä. Tällä maksuohjelman järjestelyllä Jämsän kaupungin antolainan mää rä Kiinteistö Oy Jämsänmäelle ei lisäänny, mutta lainasummalle tu lee määritellyksi lyhennysohjelma. Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus hyväksyy entisen Jämsänkosken Kiinteistöt Oy:n lai no jen yhdistämisen yhteissummaltaan ,92 euron lainaksi. Lai nan lyhennys tasaerin 10 vuoden aikana ja korko kiinteä 2 %. Järjestely alkaa Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

21 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Varhaiskasvatuspalvelut / lastentarhanopettajan tehtävän palvelussuhdelajin muuttaminen virkasuhteesta työsuhteeksi (vakanssinro ) 1828/ /2014 Sivla Valmistelu vs.varhaiskasvatusjohtaja puh Varhaiskasvatuspalvelujen aluerakenteen muutoksen myötä (1.8. alkaen) varhaiskasvatuksen alue-esimiesten sijaisjärjestelyihin on tullut muutoksia. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan pal ve lussuh den la ji en muuttamisesta alkaen kolmen (3) las ten tarhan opet ta jan tehtävän osal ta. Tällöin jäi ottamatta huomioon Hallin alu een päi vä ko ti hoi dos sa ollut lastentarhanopettajan virka (va kanssin ro ), joka on siirtynyt Koivulinnan alu eel le aluerakenteen muu tok sen yhteydessä. Koska tehtävän hoi ta mi seen ei enää liity var hais kas va tuk sen alue-esimiehen sijaisen teh tä viä, tulee pal ve lussuh de muuttaa virkasuhteisesta työsuhteiseksi. Edellä mainitulla vakanssilla työskentelevää lastentarhanopettajaa on kuultu ja hän on antanut kirjallisen suostumuksensa muutokseen Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että las ten tar hanopet ta jan tehtävän (vakanssinro ) palvelussuhdelaji muu tetaan virkasuhteista työsuhteiseksi alkaen. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Khall Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus päättää, että lastentarhanopettajan tehtävän (vakanssinro ) palvelussuhdelaji muutetaan virkasuhteisesta työsuhteiseksi alkaen. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

22 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Sivistyslautakunnan päätös koskien Hallin puu-ja metallipiirin tekemää oikaisuvaatimusta / kaupunginhallituksen pyytämä lisäselvitys 2344/ /2015 Sivla Valmistelu taloussihteeri puh Sivla : Hallin puu- ja metallipiiri on lähettänyt anomuksen koskien heidän käyttämien harrastetilojen vuokran uudelleen ar vioi mista. Hallin puu- ja metallipiiri anoo sivistyslautakunnalta, että se alen taisin piirin kevätlukukauden 2015 ja molempien lukukausien 2016 vuok ran mak su ja kohtuulliseksi katsomalleen tasolle. Anomuksessa todetaan myös, että kaupungin taloudellisesta ti lantees ta huolimatta esitetään edelleen, että harrastepiirin vuokran suuruus jäädytetään joksikin aikaa ja että mahdolliset korotukset teh täisiin erittäin maltillisesti. Vastineeksi Hallin puu- ja metallipiirin vuokran alennushakemukseen kou lun teknisen työn opettaja ja rehtori toteavat seuraavaa: Hallin puu- ja metallipiiri on yksittäisten kansalaisten muodostama va paa muo toi nen ryhmä, johon kuitenkin sovelletaan jo vuosien takaa periytyvänä käytäntönä jämsäläisten yhdistysten maksuja. Pelkästään koulun käyttöä varten konevalikoima on selkeästi yli mitoi tet tu, onhan tilat aikanaan kalustettu paitsi koulun, myös sen ai kaisen Kuoreveden kansalaisopiston käyttöä varten. Kuluneena toi minta kau te na tiloissa oli koulun lisäksi toimintaa Jämsän työ väen opis tolla yhtenä iltana ja Hallin puu- ja metallipiirillä kahtena iltana viikossa. Kos ka edelleen perusopetuksen oppilaat voivat käyttää vain osaa ko neis ta, mm. sorveja, höylää yms. ei edes opettajan valvonnassa, on koneiden ja terien kuluminen vain osin kaupungin omasta toi minnas ta aiheutunutta. Hakijoiden laskennallinen säästö on pelkkä arvio niistä kus tan nuksis ta, joita kaupunki olisi joutunut maksamaan nyt omatoimisesti tehdyis tä töistä. Hakijat eivät ole myöskään pitäneet kirjanpitoa itselleen tul leis ta selkeistä kuluista, joten niidenkin osalta esitetyt kus tan nukset perustuvat pelkkään arvioon.

23 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Hakijoiden mukaan omatoiminen korjauskäytäntö periytyy ajalta, jolloin koneiden korjaustoiminta ei sujunut koulun toimesta riittävän nopeas ti. Teknisen työn opettaja vastaa siitä, että käytettävät koneet ja laitteet ovat kunnossa. Hän myös päättää rehtorin kanssa siitä, mit kä laitteet ja koneet korjataan ja missä aikataulussa. Kuten ai emmin on todettu, osa koneista on pelkästään aikuisten käytössä, joten nii den korjaamista tai huoltoa ei välttämättä pidä tehdä niin kii reel lises ti kuin jokapäiväisessä perusopetuksen käytössä olevien ko neiden ja laitteiden osalta. Koneen poistokin voi olla jossakin yh tey dessä harkinnan alaista, mikäli kustannukset nousevat käytön kannalta pe rus teet to mik si. Piiriläisille tai muillekaan ulkopuolisille ei missään vai hees sa ole taattu tiettyä kone- ja laitekantaa tiloihin. Mikäli ulkopuolinen käyttö kaupungin tiloissa kokonaan estyy kaupun gin omasta toiminnasta johtuen, voi käyttäjä hakea näiden käyttö ker to jen osalta vuokrasta vapautumista. Koulun nykyinen teknisen työn opettaja tai koulun rehtori eivät voi ot taa kantaa edeltäjiensä väitettyyn käytäntöön. Nykyisin voimassa ovat kuitenkin ohjeet, että häiriön tai rikkoutumisen jälkeen koulu tilaa korjauksen joltakin alan yritykseltä tai estää koneen käytön. Näin toi mien taataan myös se, että vastuu korjaustoimien laadusta on kor jaus toi mien suorittajalla. Koulun näkemyksen mukaan koulun tällä hetkellä puu- ja me tal li piiril le tarjoamat tilat ovat varsin hyväkuntoiset ja kone- ja lai te kan naltaan monipuoliset. Se, että piiriläisiä kohdellaan vuokrauksessa samoin kuin jämsäläisiä rekisteröityjä yhdistyksiä, pitää myös kus tannuk set jämsäläisittäin hyvin kohtuullisina. Taloussihteeri toteaa asiaan seuraavaa: Lähetetyssä kirjessä joka on päivätty todetaan, että ti lavuok ran jakajina on noin 8 henkilöä ja yhtä henkilöä kohden ti lavuok ra on noin 90 euroa / lukukausi. Lukukaudessa on noin 18 viikkoa, joten yhtä viikkoa kohden laskettuna vuokra on noin viisi euroa. Vii kon aikana tilat ovat harrastekerhon käytössä 6 tuntia, siis yhden tun nin hinnaksi tulee alle euron. Tätä on pidettävä varsin koh tuul li sena, kun otetaan huomioon mitä tuolla rahalla saa. Teknisen työn tilas sa on käytössä varsin laaja työkonelajitelma. Päätös Sivistyslautakunta päättää seliteosan mukaisin perustein, ettei vuokran alen nus ta myönnetä. Mikäli yhden käyttäjätahon tilavuokria alennetaan, on myös muille käyt tä jil le tarjottava yhtäläinen mahdollisuus vuokrien alennuksiin.

24 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Sivistyslautakunta Valmistelu taloussihteeri puh , sivistystoimenjohtaja puh Kaupunginhallitus on kokouksessaan pyytänyt sivis tys lau ta kun nal ta lisäselvitystä em. päätöksestä. Vuosittain kaupunginhallituksen antamissa talousarvion laa din ta ohjeis sa todetaan kohdassa 3.4. Taksat ja maksut Taksoja ja maksujen rakennetta on tarkistettava kustannustasoa vas taa vak si. Tavoitteena on saada vähintään omakustannushinta lain sää dän nön sen salliessa Jokaisen tulosalueen on huolehdittava oman talousyksikkönsä so pimuk sien ja hinnoitteluperusteiden ajanmukaisuudesta. Sivistyslautakuntaa on hintojen ja taksojen määrittelyssä sitonut ja si too ylemmän toimielimen ohje. Sivistyslautakunta käsittelee vuosittain taksoja ja maksuja koskevaa asiaa talousarvion yhteydessä tai viimeistään ennen vuoden vaihdet ta, jotta ajanmukaiset taksat ja maksut voidaan ottaa käyttöön ka len te ri vuo den alussa.tuloarviot koulujen talousarvioon tehdään tar kis tet tut taksat ja maksut huomioiden. Taksoihin ja maksuihin on viime vuosina tehty korotuksia kohtuu mal til li ses ti, koska sivistystoimen alaisten tilojen käyttäjäkunta muodos tuu esimerkiksi lapsista ja nuorista sekä erilaisista ikääntyvän väes tön eri ryhmistä. Maltillisilla taksakorotuksilla on näin pyritty edes aut ta maan mahdollisimman monen käyttäjän osallistumismahdollisuus eri harrastepiireihin. Koulujen luokkatilojen taksoja on tarkistettu vuosittain seuraavasti: Luokka ja 2 /h 2,5 /h 2,7 / h 7 /h au la ti lat Erikoisluokat 3 / h 6 / h 6 / h 8 / h ATK 11 / h 11 / h 11 / h - Vuoden 2015 alussa voimaan tulleeseen hinnastoon on luokka- ja au la ti loi hin tehty tuntuva korotus. Aikaisempaa voimassa ollutta tunti hin taa on tuotu lähemmäs erikoiluokan hintaa.erikoisluokkien hintaan tehty normaali tasokorotus.

25 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Mikäli mahdollisuuksia tilavuokrista osittaiseen luopumiseen tai takso jen alentamiseen olisi, sivistystoimenjohtaja esittäisi niitä koh dennet ta vak si ensisijaisesti lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Koulutilojen taksat ja maksut rakentuvat siten, että kaikki kunnan eri puo lil la olevat koulutilat on taksoitettu saman suuruisiksi. Näin tur vataan kunnan eri aluieilla asuvien kuntalaisten tasavertainen kohtelu. Esimerkiksi perusluokka koulusta riipumatta maksaa jämsäläisiltä jär jes töil tä (ry) 7 euroa tunti ja muilta käyttäjiltä (yritykset, yksityiset jne.) 14 euroa tunti. Erikoisluokissa vastaavat tuntihinnat ovat 8 euroa ja 16 euroa. Erikois luok kiin luetaan tekstiili- ja tekninen työ, kotitalous, tietotekniikka jne. Näiden luokkatilojen tuntihinta on arvioitu korkeammaksi, koska luo kis sa on kaikkien käyttäjien mahdollisuus käyttää luokkaan hankit tua välineistöä. Kouluihin hankittu välineistö on ensisijaisesti hankittu opetusta varten, mutta kouluaikojen ulkopuolella luokkatilan välineistö on myös har ras te pii rien käytössä, mikä on luonnollisesti hyvä asia. Luok ka tilois sa olevan välineistön huoltaminen ja kunnostaminen on kou lutuk sen järjestäjän (oppilaat) ja työnantajan (henkilökunta) vastuulla. Myös kunnostuksista ja uushankinnoista kustannukset lankeavat kou lul le. Perusopetuslaki ( 29) säätää oppilaiden oikeudesta turvalliseen oppi mis ym pä ris töön. Työturvallisuuslaki ( 2002/738 8, 10, 32,41, 43) säätää työnantajan velvoitteet ja vastuut työturvallisuudesta. Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tar kasta mi ses ta 403/2008 mukaan työnantaja on vastuussa siitä, että työn te ki jän käyttöön valitaan kyseiseen työhön ja työolosuhteisiin sopi va ja turvallinen työväline. Työnantajan on varmistettava, että käytös sä oleva työväline pysyy säännöllisen huollon ja kun nos sa pi don avulla turvallisena koko sen käyttöiän ajan. Työvälineen toi min ta kuntoa on seurattava jatkuvasti tarkastuksin, testauksin, mittauksin ja muilla sopivilla keinoilla. Työnantaja määrittelee riskinarvioinnin perus teel la kulloinkin tarvittavat keinot. Jos työvälineen käyttö ai heuttaa vaaraa tai haittaa työntekijälle, työnantajan on ryhdyttävä vä lit tömäs ti toimenpiteisiin vaaran poistamiseksi. Näin ollen teknisen työn laitteiden ja koneiden omatoiminen korjaaminen ei ole mah dol lis ta. Viime kädessä viranhaltijaketju sekä sivistyslautakunta ja kau pungin hal li tus kantavat työnantajana ja palvelujen järjestäjänä vir ka vastuun turvallisesta oppimisympäristöstä ja turvallisuudesta.

26 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Sivistyslautakunta Kaupunginhallitus Ehdotus Sivistystoimenjohtaja: Sivistyslautakunta hyväksyy selityksen annettavaksi kau pun gin hal lituk sel le Päätös Ehdotus hyväksyttiin. Khall Ehdotus Kaupunginjohtaja: Päätösehdotus annetaan kokouksessa. Päätös Kaupunginjohtaja teki kokouksessa seuraavan sisältöisen pää tös ehdo tuk sen: Kaupunginhallitus merkitsee annetun selvityksen tiedoksi. Asi aan palataan talousarviovalmistelun yhteydessä. Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan ko koukses sa tekemän päätösehdotuksen.

27 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohje / Tiedonohjaussuunnitelman (TOS) laatiminen 2234/ /2015 Khall Valmistelija: tietohallintasihteeri, puh Arkistolain (831/1994) 9 :n mukaan arkistotoimen järjestäminen kun nas sa kuuluu kunnanhallitukselle ja arkistolain. 8 :n mukaan arkis ton muo dos ta jan on määrättävä miten sen arkistotoimen suun nitte lu, vastuu ja käytännön hoito järjestetään. Jämsän kaupunki on yksi arkistonmuodostaja. Jämsän kaupungin osa-ar kis ton muo dos ta jia ovat kaupunginhallitus, lautakunnat ja lii kelai tos ten johtokunnat, Osa-arkistonmuodostajia ovat myös ulkoiset pal ve lun tuot ta jat, jotka hoitavat kaupungin viranomaistehtävää. Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen toimintaohjeessa käsitellään laajem min asiakirjahallinnon organisaatiota ja tehtäviä osa-ar kis tonmuo dos ta jan toimivaltuuksien osalta. Osa-arkistonmuodostajat ovat mää rän neet toimialalleen arkistovastuuhenkilöt. Toimialojen esimies ten on otettava huomioon tiedonhallinnan ja arkistotoimen resurs sit toimenkuvia laadittaessa. Sähköisten toimintatapojen kehittämiseksi organisaatiossa tarvitaan ko ko nais ark ki teh tuu ri, johon tietojärjestelmien ja sähköisten asia kirja tie to jen hallinta myös kuuluvat. Arkistonmuodostussuunnitelmat on uu dis tet ta va vas taa maan sähköisen tiedonhallinnan vaa ti muksia.tavoitteena on sijoittaa asiakirjahallinta ja arkistotoimi osaksi toimin ta ym pä ris töä ja tietohallintoa sekä saada käsittelyprosessit vastaa maan aidosti sähköisiä työnkulkuja. Tämän päivän vaativaan tiedonhallintaan liittyy käsittelyprosessien ke hit tä mi nen sähköiseen toimintaympäristöön sopivaksi sekä sähköis ten aineistojen käsittely, säilyttäminen ja hävittäminen tie to turval li ses ti. Siksi on otettava huomioon tiedon elinkaaren hal lin taa ohjaa vat metatiedot, joita tarvitaan tie to jär jes tel mis sä. Toimialoilla ollaan laatimassa tie don oh jaus suun ni tel maa (TOS), joka vas taa entistä asiakirjahallinnan suunnitelmaa (AMS). Painopiste on säh köi ses sä tiedonohjauksessa teh tä vä läh töi ses ti, mutta analogiset asia kir jat otetaan myös huomioon. Tiedonohjaussuunnitelma kytketään tiedonohjausjärjestelmään (TOJ), joka integroidaan ensi vaiheessa asianhallintajärjestelmään ja myöhemmin muihin operatiivisiin tietojärjestelmiin. Sen jälkeen asia kir jo jen hävittäminen tietojärjestelmistä tulee mahdolliseksi. Lisäk si arkistolaitokselta voi hakea päätöstä asiakirjatietojen säi lyt tämi sek si yksinomaan sähköisessä muodossa.

28 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus Ehdotus Kaupunginjohtaja: Toimialoilla laaditaan ja otetaan käyttöön tietohallintasihteerin ohjauk ses sa tie don oh jaus suun ni tel ma (TOS) mennessä. Joh to ryh män tulee pyrkiä luomaan edellytykset sille, että resurssit työn su ju mi seen ovat käytettävissä. Kaupungin asiakirjahallinnassa tulee sen lisäksi mitä laeissa, asetuk sis sa ja arkistolaitoksen yleisohjeissa on määrätty, noudattaa asia kir ja hal lin non toimintaohjetta. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.

29 Jämsän kaupunki Pöytäkirja 18/ Kaupunginhallitus Toimielinten pöytäkirjat ja viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat Khall Toimielinten pöytäkirjat: - Jämsän Ateria-, Puhtaus- ja tekstiilipalvelut liikelaitoksen johtokunta :t Sivistyslautakunta :t Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat: Kaupunginjohtaja: Työryhmän nimeäminen / kokonaisarkkitehtuuri Sijaisen määrääminen / sosiaali- ja terveysjohtaja Hallintojohtaja: Eron myöntäminen Eila Lahtiselle palvelusihteerin tehtävästä. Talousjohtaja: Kuntari Ennakointimalli-moduulin hankinta Ehdotus Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus merkitsee päätökset tiedoksi ja toteaa, että otto-oikeutta ei käytetä. Päätös Ehdotus hyväksyttiin.