Suvun kokoontumiset Ikaalisissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suvun kokoontumiset Ikaalisissa"

Transkriptio

1 Jäsenlehti 1-2/2004 Suvun kokoontumiset Ikaalisissa * Sukujuhla 1998 Reserviupseerien majalla * Sukujuhla 1999 Kilvakkalan koululla * Sukujuhla 2000 Ikaalisten kylpylässä * Sukujuhla 2001 Luomajärven hevoskievarissa * Sukujuhla 2002 Juhlatalo Rahkolassa * Sukujuhla 2003 Ikaalisten kylpylässä ja tulossa * Sukujuhla 2005 Omalla Tuvalla

2 Sukuseuran hallitus Juhani Rajamäki, puheenjohtaja puh. (09) Juhani Soukko, varapuheenjohtaja puh. (09) Erkki Kanko, rahastonhoitaja puh. (03) Esko Alakesti puh. (03) Esteri Kanko puh. (03) Arvi Koskinen puh. (017) Pekka Nygård puh. (06) Sukuseuran sihteeri Sirpa Karppinen puh. (09) Sukuseuran osoite Sukuseura Kanko ry c/o Karppinen Venemestarintie 29 A Helsinki Juhlatoimikunta Matti Kanko puh. (014) matti. Seija Kujala puh. (09) Kirsti Kanko puh. (03) Päivi Virtanen puh. (03) Sisko Ylilaurila puh. (03) LEHDEN TOIMITUS Tämän lehden ovat toimittaneet Sirpa ja Risto Karppinen Tämä lehti sisältää: Jäsenmaksut... 3 Sukujuhla Kankon sukutilan isännät ja sisarukset... 5 Sota-ajan koulutiellä... 7 Valpuri ja Jaakko Runsas sekä lapset... 8 Kanko-suvun jälkeläisiä Viljakkalassa.. 11 Kestin talon ja suvun vaiheita Elämää Kilvakkalan Kestissä Ylipeijarin sukuhaarasta Sukukirjasta Seuraava lehti

3 SIHTEERIN TERVEHDYS Sukuseura on pitänyt välivuotta sukujuhlien järjestämisessä. Samat ihmiset ovat vuodesta toiseen pyörittäneet sukuseuraa, joten he ovat ansainneet lomansa. Mutta syksyn tullen olemme aktivoituneet. Ensi kesän sukujuhlan ohjelman suunnittelu on jo alkanut. Kaikki sukuseuratoiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan suunnittelemaan toimintaa. Jäsenlehden toimitus on myös levännyt, mutta nyt Teillä onkin entistä asiapitoisempi lehti kädessänne. Jäsenlehden toimitus perustuu aina Teiltä saatuihin teksteihin ja keväällä jäsenistö oli aika hiljaista. Mutta syksyn tullen on asia korjaantunut. Taas on saatu mukavia juttuja sukututkimuksista, kuten myös elämästä ennen vanhaan. Erityiskiitokset Mirjalle kirjoituksistasi Kestistä! Mirja on oikea aarrearkku kun puhutaan Kilvakkalan kylän historiasta. Kiitokset Pekalle, joka olet jatkanut Aittoniemi-sarjaasi. Kiitokset Margitille kirjoituksestasi, joka liittyy Ylipeijarin sukuhaaraan. Ja erityiskiitokset Esalle, joka on uskaltanut avata Muistelu-sarjan tässä lehdessä. Suuret kiitokset siis kaikille kirjoittajille! Jatkakaa samaa rataa ja muut ottakaa oppia ja kirjoittakaa tekin oma juttunne. Pienestäkin aiheesta saa mukavan jutun. Syysterveisin Sirpa, sukuseuran sihteeri JÄSENMAKSU 2004 Vuoden 2004 jäsenmaksuja on vielä paljon maksamatta. Seurassamme on 63 huonomuistista jäsentä. Vaikka tänä vuonna ei ollut sukutapaamista, tulisi jäsenmaksu kuitenkin maksaa. Jäsenmaksuilla nimittäin katetaan mm. jäsenpostin painatus- ja postituskustannukset. Maksamalla vuosittaisen jäsenmaksun varmistat jäsenpostin saannin jatkossakin. Jos et jatkossa halua jäsenpostia, niin ilmoitathan asiasta sihteerille. Jäsenmaksu vuonna 2004 on 5 euroa/hlö. JÄSENMAKSU 2005 Jäsenmaksu vuonna 2005 on 5 euroa/hlö. Jäsenmaksu maksetaan Sukuseura Kanko ry:n tilille Ikaalisten Säästöpankkiin. Jäsenmaksu on henkilökohtainen. Uudet henkilöt voivat ilmoittautua sihteerille. Laittakaa ensi vuoden jäsenmaksu jo nyt samantien maksupalveluun, niin asia ei unohdu. 3

4 SUKUJUHLA 2005 Vuoden 2005 sukujuhla pidetään lauantaina Ikaalisten keskustassa Omalla Tuvalla. Merkitse päivämäärä jo nyt kalenteriisi. Tarkempaa tietoa tapahtumasta sekä ilmoittautumisohjeet tulevat seuraavassa jäsenlehdessä keväällä Suunitelmissa on myös sukuhartaus Ikaalisten kirkossa ennen sukujuhlaa sekä hautausmaalla käynti. Ohjelmatoimikunta aloittaa ohjelman suunnittelun ja ottaa mielellään vastaan ideoita ja ehdotuksia. Kaikki suvun esiintyvät taiteilijat ja harrastelijat ilmoittautukoot nyt itse sihteerille. Muut voisivat ilmoittaa lähisukunsa taiturit, jotka eivät uskalla itse ilmoittautua. Omalla Tuvalla on hieno näyttämö mm. näytelmää varten. Ja siellä on hyvä laulaa, lausua, soittaa jne. Ohjelmatoimikunta kaipaa myös mukavia, yhteishenkeä lisääviä pieniä kilpailuja sekä mielellään myös kilpailujen vetäjiä. Ja löytyykö suvusta yhtään stand up koomikkoa? Sukujuhlassa on mahdollista esittää myös lyhyitä (max 10 min) sukuesittelyjä, halukkaat ilmoittautukoon sihteerille. Ohjelmatoimikunta varaa kuitenkin oikeuden suorittaa karsintaa, jos esiintymishalukkaita on paljon. Majoitus Jos tarvitset majoitusta, niin voit itse kysyä sitä lähellä olevasta Ikahovista. Huoneita varatessa on hyvä mainita tulevansa Sukuseura Kankon kokoukseen. Majoituksen hinta siellä on 50 euroa/vrk (2 hh) tai 35 euroa/vrk (1 hh), molempiin sisältyy aamiainen. Ikahovin mainos puhelinnumeroineen on toisaalla tässä lehdessä. Ideoita? Ajatuksia? Esiintyjiä kaivataan! Ole aktiivinen! Osallistukaa ohjelman tekoon! 4 Vapaaehtoisia? Ehdotuksia?

5 Sirpa Karppinen Kankon sukutilan isännät ja sisarukset Historiankirjojen mukaan Ikaalisten Kilvakkalassa on ollut Kankon tila jo 1500-luvulla luvun alkupuolella on kuitenkin suku ilmeisesti vaihtunut, sillä yhteyttä nykyisten kankolaisten ja aikaisempien kankolaisten välillä ei ole ainakaan toistaiseksi löydetty. Nykyinen suku polveutuu Jacob Kankosta, joka on syntynyt Kilvakkalan Kestillä, Kestin poikana vuonna Hänen isänsä on Johan Andersinpoika, syntynyt 1685, mutta hänen vanhemmistaan ei ole varmaa tietoa. Johan Andersinpojan tiedetään tulleen Kestille vävyksi. Jacobin äiti on Kestin tytär, Walborg Johanintytär, joka on syntynyt Jacob Kanko, ent. Kesti, ja vaimonsa Walborg Jöranintytär Kiialan Isotalosta, s. 1719, olivat Kankon sukutilalla isäntäparina vuosina Heille syntyi kuusi lasta, joista kaikista on suku jatkunut. Vanhin poika Johan, joka syntyi 1743, jatkoi tilan isäntänä ja kuoli 62-vuotiaana v Toisesta pojasta, Carlista, s. 1746, tuli Kankon torppari Juonenhaaran torppaan. Kolmas lapsi oli vuonna 1748 syntynyt tyttö, nimeltään Walborg. Hän meni naimisiin Simon Jyllin kanssa ja muutti Jyllin kylään Jyllin taloon. Isaac, joka syntyi 1751, oli neljäs lapsi. Hän meni naimisiin Ylipeijarin leskiemännän kanssa Jämijärveltä ja muutti Ylipeijarin taloon. Viides lapsi, Henric, s. 1755, muutti Kankaanpäähän Niinisalon taloon, jossa meni naimisiin Niinisalon Catharinan kanssa. Jacob, perheen nuorimmainen, joka syntyi 1759, muutti myös Kankaanpäähän ja meni naimisiin Rajakosken Reginan kanssa. Myöhemmin he käyttivät sukunimeä Ylikoski. Jacobin jälkeen Kankon tilan isäntänä vuosina oli Johan Jacobinpoika, syntynyt Hänen vaimonsa oli Lisa Simonintytär Kartun Halliasta, syntynyt Heille syntyi yhteensä 13 lasta, joista viidestä on suku jatkunut. Vanhin tytär, Maria, s. 1766, synnytti vuonna 1794 aviottoman tyttären, Marian, joka meni naimisiin Tapiaisen pojan Michel Isakinpojan kanssa. He elivät Kilvakkalassa Kulmalan torppareina. Toinen tytär Wallborg, s. 1767, meni naimisiin Kestin pojan Gustafin kanssa ja he muuttivat Kankon torppareiksi Luomajärven torppaan. Kankon isännyyttä jatkoi vanhin poika Carl, joka syntyi vuonna Henric, joka syntyi 1776, meni isännäksi Kurkelan Vähätiirikkaan, myöhemmin Mattilana tunnettu tila. Jacob, s. 1783, meni isännäksi Vahojärven Aittoniemeen. Carl Jacobinpoika, s. 1773, oli isäntänä Kankon sukutilalla vuodet Carlille ja Valborgille syntyi 11 lasta, joista ainoastaan nuorimmainen, Carl Emil, 5

6 s. 1815, selviytyi aikuiseksi asti. Carlin kuoltua vuonna 1827 hänen puolisonsa Valborg Simontytär, o.s. Soini oli isäntänä tilalla vuosina Valborg meni uusiin naimisiin Carl Gustaf Hiekan kanssa. Seuraava sukutilan isäntä vuosina oli Carl Emil Carlinpoika, s Hän ilmeisesti opiskeli Porin lyseossa ruotsin kieltä tai ruotsin kielellä, jolloin sukunimi muuttui Telningiksi. Carl Emil Telning toimi myös Ikaalisten kirkkoväärdinä vuosina Carlille ja hänen vaimolleen Valborg Johanintyttärelle, o.s. Pantti, syntyi 10 lasta. Vanhin lapsi Ida Karolina, s. 1840, meni naimisiin Kiialan kylästä olevan talollisen Efraim Heiskalan kanssa. Toinen tytär Valborg Sofia, s. 1842, meni naimisiin Haapimaan kylästä olevan Gustaf Wähä Kirmon kanssa. Kolmas tytär Maria, s. 1844, meni naimisiin Riitialan kylästä olevan Josef Ylivakerin kanssa. Josef kuitenkin kuoli noin kuukausi häiden jälkeen ja Maria meni uusiin naimisiin Karl Emil Tapiaisen, myöhemmin Ylivakeri, kanssa. Viides tytär Eva, joka syntyi 1848, meni naimisiin Kalmaan kylästä olevan David Kallin kanssa. Sukutilan isäntänä jatkoi vanhin aikuiseksi elänyt poika Carl, s. 1851, joka käytti taas sukunimeä Kanko. Toinen poika Fredrik Ferdinand, s. 1854, meni naimisiin Hämeenkyröstä olevan Pauliina Juhantyttären kanssa. He asuivat Kilvakkalassa ja olivat mm. Taimelan torppareita. Carl, joka syntyi vuonna 1851, toimi Kankon sukutilalla isäntänä vuosina Hänellä oli kaksi vaimoa. Ensimmäinen vaimo oli Johanna Juhontytär Alaoja Isoröyhiöstä, joka oli syntynyt vuonna Tästä aviosta syntyi 6 lasta ja heillä esiintyy sukunimiä Kortet, Suojanen, Nevantausta ja Kanko. Johannan kuoltua v Carl meni naimisiin Amanda Johanna Juhanantytär Tapiaisen kanssa Kilvakkalasta. Amanda oli syntynyt v Toisesta aviosta syntyi vielä 11 lasta ja heillä esiintyy sukunimiä Kanko, Alakesti ja Soukko. Seuraava isäntä sukutilalla vuosina oli Vihtori Erik Kaarlenpoika Kanko, joka syntyi v ja kuoli v Hänelle syntyi Elma-vaimonsa kanssa 10 lasta, joista Einari jatkoi isännyyttä, ja hänen jälkeensä Seppo Einarinpoika. Sirpa Einarintytär, o.s. Kanko SUKUSEURAN WWW-SIVUT Sukuseuran www-sivut tullaan siirtämään lähiaikoina toiselle palvelimelle, jolloin myös osoite muuttuu 6

7 Esa Kanko muistelee Sota-ajan koulutiellä Pokkaamisen harjoittelu Muistissani on säilynyt muutama pieni muisto sotaaikaan liittyen. Tapahtuman aikaan oma opettajamme Laina Aro, os. Järvinen oli väliaikaisesti sijaisopettajana Vatulassa, koska sieltä oli miespuolinen opettaja määrätty sotaan. Minä, veljeni Einari ja joukko naapurin poikia mm. Viran ja Lahtisen pojat, kuljimme Kukkaronmäen ahteen kohdalla koulua kohti, kun opettajamme Laina käveli meitä vastaan suuntanaan Vatula. Supisimme hetken ja yhteisellä päätöksellä kävelimme muina miehinä opettajan ohi häntä tervehtimättä. Opettaja antoi meidän mennä ohi ja kääntyi sitten, tullen peräämme kysymään, että mikäs pojilta unohtui. Siinä sitten katseltiin salaa toisiamme ja varpaitamme, eikä kukaan sanonut sanaakaan. Laina komensi meidät kaikki riviin ja hänen komentonsa mukaan pokkasimme hänelle siinä paikassa 20 kertaa. Seuraavalla kerralla, kun opettaja tuli vastaan hatut nousivat varmuuden vuoksi jo kaukaa, että ei tarvitsisi kokea em. nöyryyttävää hetkeä uudelleen. Opettajamme jaksoi sodasta ja omista kiireistään huolimatta meitä ojentaa ja opettaa tavoille, niin kuin oikein olikin. Jälki-istunto Toinen mieleeni jäänyt asia on koulun jälkeinen arestin kärsiminen. Olimme Einarin kanssa saaneet opettajaltamme Lainalta käskyn jäädä arestiin koulun jälkeen. Syytä en enää muista mutta sen muistan kuinka sitten Einarin kanssa karkasimme koulusta ikkunan kautta ja lähdimme juoksemaan kotia kohti. Tarkoituksenamme oli kannella isälle (Vihtori Kankolle) saamastamme epäoikeudenmukaisesta rangaistuksesta ja saada isä meitä sitten puolustamaan. Laina oli kuitenkin huomannut aikeemme ja oli meitä ovelampi. Meidän juostessa oikoteitä kotia kohti hän oli hypännyt pyöränsä selkään ja ajellut tietä pitkin meidän kotipihalle. Meidän saapuessamme pihalle huomasimme opettajan keskustelevan isämme kanssa. Heidän huomatessa meidät saimme tiukan käskyn molemmilta, sekä opettajalta että isältä palata koululle kärsimään rangaistus loppuun. Ei siinä sitten muu auttanut kuin käskyä totella. Minä pääsin istumaan opettajan pyörän tarakalle paluumatkan ajaksi ja Einari vanhempana sai juosta pyörän vierellä. Niin me sitten kärsimme rangaistuksen ja kävelimme kotiin pari tuntia myöhemmin nöyrinä poikina. Onnea! Esa Kankon lapsenlapsi Jan Cristian Broman ja Sini Hannele Mörönen saivat poikavauvan Ristiäiset pidettiin ja nimeksi laitettiin Tuomas Cristian Mörönen. 7

8 Pekka Nygård Valpuri Jaakontytär (o.s. Aittoniemi) ja Jaakko Efraim Heikinpoika Runsas sekä lapset Sukuseuramme jäsenlehdessä nro 2/2002 sivulla 10 kirjoitin otsikolla Aittoniemi/ Runsas/ Aittomäki/ Nygård. Kirjoituksessani mainitsin, että Jaakko Juhonpoika Aittoniemen (ent. Kanko) ja hänen vaimonsa Maria Tuomaantyttären kahdeksasta lapsesta kolmanneksi vanhin oli Valpuri (Walborg), joka oli syntynyt Vahojärven Aittoniemessä 24. huhtikuuta Hänet vihittiin Ikaalisten pappilassa Parkanon kylän Runsaan talollisen pojan Jaakko Efraim Heikinpojan (Jakob Efraim Henriksson) kanssa. Vihittäessä morsian oli ilman morsiusasua. Avioliitto oli molempien ensimmäinen. Vihkimisen toimitti H. Pfaler. Syksyn tullen Valpuri Jaakontytär muutti miehelään. Parkanon sisäänmuuttaneiden luettelossa päivämäärällä on maininta muutosta. Muuttokirja on päivätty Ikaalisissa paria viikkoa aikaisemmin eli Muuttokirjassa on myös merkintä vihkimisestä, niin ollen miniän oli helppo asioiden laillisuuden kannalta ottaa ratkaiseva suunta Yliskylän Runsaalle. Elinolosuhteet Parkanonjärven itäpuolella Parkanon kirkonkirjoissa Jaakko Efraim, joka oli syntynyt 23. heinäkuuta 1814 Parkanon kylän Runsaalla, mainitaan myöhemmin mm. itselliseksi. Nimeke ilmaisee, että kyseessä on tilapäisansioilla elävä, vakinaista tointa tai omaa maanviljelystä pitämätön tilaton henkilö. Elämän niukkuudesta kertoo sekin, että leipää oli yritettävä leventää ja perheen elantoa hankkia myös kyseenalaisin keinoin: Parkanon rippikirja ja paljastaa, että Jaakkoa oli sakotettu laittomasta viinan valmistuksesta v Rippikirjassa oli Valpurin kohdalla huomautus: sakotettu ensikertaisesta viinanmyynnistä v Toki on huomattava, että talonpojilla oli perinteisesti ollut viinanpoltto-oikeus, jolla koko kotituotannossa oli ollut huomattava merkitys. Kun sallittua viinanpolttoaikaa lyhennettiin 1850-luvulla, tarjonta supistui ja hinta kaksinkertaistui, mikä luonnollisesti houkutteli talonpoikia myymään paloviinaa entistä enemmän oman kulutuksen sijasta. Vuonna 1866 tapahtuneeseen kotipolton kieltämiseen saakka voi viinanpoltolla väittää olleen talonpoikaistalouksissa tärkeä taloudellinen merkitys. (Lähde: Suomen historian Pikkujättiläinen 1987, ) Perheen koolla oli myös koko ruokakunnan hyvinvointiin nähden merkitystä: aikavälillä perheeseen oli syntynyt seitsemän lasta: yksi tyttö ja kuusi poikaa. Kahdeksas lapsi, tyttö, syntyi v

9 Kun Jaakko Efraim mainitaan myöhemmin mm. uudistilalliseksi ja talolliseksikin, voi vain todeta, että ponnistelemista riitti vaihtelevien olosuhteiden keskellä. Jaakon ja Valpurin lapset Jaakko Efraimin ja Valpuri Jaakontyttären vanhin lapsi, Agata (Agatha), syntyi 13. huhtikuuta 1837 Yliskylän Runsaalla. Agata Jaakontytär on mennyt 17-vuotiaana v kotikylänsä Kaupille piikomaan. Saman kylän Hiitille v rengiksi tullut Taavetti Emanuel Mikonpoika (David Emanuel Mickelsson) oli hänen kohtalonsa. Agata ja Taavetti vihittiin Parkanossa morsiamen kotona. Perheen toinen lapsi, Taavetti (David) Robert syntyi 1. heinäkuuta Tämän rengin, myöhemmin uudistilallisen pojan elämä jäi lyhyeksi, sillä rippikirjan mukaan hän kuoli 21 vuoden ikäisenä Taavetin mainitaan olleen kuolleena tiellä Heittolan ja Poltinkosken välillä. Kolmas lapsista oli Konstantin (Constantin), uudistilallisen poika, syntynyt 21. toukokuuta Parkanon pääkirjan mukaan hän on muuttanut 18-vuotiaana Parkanosta lokakuun viimeisenä päivänä 1859 Ikaalisiin. Nuoren miehen oleskelu emäseurakunnan puolella kesti vain kaksi vuotta, sillä 1861 hänet on kirjattu muuttaneeksi takaisin Parkanoon. Nestor Valentin, perheen neljäs lapsi, joka syntyi 13. elokuuta 1844, on muuttanut 16-vuotiaana vanhemman veljensä perässä vuonna 1860 Ikaalisiin. Paluu kotimaisemiin on tapahtunut vasta 11 vuoden kuluttua eli v Sisarussarjan viides oli Vihtori (Wictor), joka syntyi 11. heinäkuuta 1847, merkitty uudistilallisen, myöhemmin itsellisen pojaksi. Hänen elämänsä päättyi 20-vuotiaana, syynä kuten siihen aikaan monella muullakin ilmeinen lavantauti. Rippikirjan mukaan Vihtori on kuollut maaliskuussa Kuolleista ja haudatuista häntä ei kuitenkaan tässä kohden löydy. Jos puutteita asiakirjojen laadinnassa ilmenikin, on syytä ottaa huomioon, että näinä aikoina jo pelkästään kuolleiden hautaaminen työllisti asioista vastaavia aivan eri tavalla kuin muina aikoina. Syynä poikkeuksellisiin oloihin oli, että v elettiin nälkävuosia. Ankarat luonnonolosuhteet jo keväästä 1865 lähtien estivät viljan saannin, jopa petun saanti tuotti vaikeuksia. Näistä ajoista Wilhelm Carlsson kirjoittaa: Tämän yleisen hädän ohessa, joka yhä kohosi korkiammalle huhti- ja toukokuussa 1868 siksi kuin lievitykseksi saatiin pettua, suolakkeita y. m. kasvia, raivosi v alusta aina heinäkuuhun asti 1868 niin yleinen lämmin-tauti [lavantauti], että tuskin joka 50:s henki sen podosta vapaaksi pääsi. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Vihtorin äiti Valpuri Jaakontytär oli kuollut lavantautiin 27. helmikuuta 1868, siis vähän ennen oman poikansa menehtymistä. 9

10 Kuudenneksi vanhin oli August, joka on merkitty talollisen poikana syntyneeksi 7. kesäkuuta Ripille hän on päässyt 17-vuotiaana eli vuonna Lapsista toiseksi nuorin ja samalla pojista nuorin, Isak Jaakko, on merkitty syntyneeksi muonamiehen poikana viimeisenä päivänä kesäkuuta Elinaikaa hänellä oli vajaat kaksi vuotta, sillä kirkonkirjat tietävät kertoa, että Parkanon kylän Runsaan talollisen Jaakon poika Isak kuoli vatsainfluenssaan Hänet haudattiin saman kuun 14. päivänä ilman hautaamiskellonsoittoa. Hautausmaksua hänestä maksettiin 10 kopeekkaa. Nuorin kahdeksanlapsisesta katraasta oli Eeva Elina, joka syntyi muonamiehen tyttärenä ensimmäisenä kesäkuuta Mainittakoon tässä yhteydessä, että muonamiehellä tarkoitetaan omassa ruoassaan maanomistajan rakennuksessa asuvaa maataloustyöläistä, joka saa osan palkkaa viljana, maitona ym. tuotteina. Vastaavia nimityksiä ovat muonarenki ja jyvämies. Elinkaari Jaakko Efraimin ja Valpurin lapsista oli kaksi ehtinyt jo kuolla ennen nuorimman lapsen syntymää. Edellä tuli jo kerrotuksi elämän niukkuudesta. Jaakon ammattinimikkeinä vaihtelevat sellaiset sanat kuin talollisen poika, renki, uudistilallinen, talollinen, muonamies, mäkitupalainen ja itsellinen. Elämä ei siis näyttänyt etenevän nykykielellä sanottuna nousujohteisesti. Nälkävuodet koettelivat myös tätä perhettä. Niin Valpurin kuin hänen poikansa Vihtorin menehtyminen lavantautiin helmi-maaliskuussa 1868 on mitä ilmeisimmin johdettavissa huonontuneista elinolosuhteista ja lisääntyneestä tartuntavaarasta. Kuolinsyy oli ajalle ja erityisesti parkanolaisille erityisen tyypillinen. Mäkitupalaisen vaimo Valpuri Jaakontytär kuoli Parkanon kylän Runsaalla 52 vuoden ikäisenä 27. helmikuuta ja haudattiin 15. maaliskuuta 1868 Parkanossa. Hänen puolisonsa Jaakko Efraim Heikinpoika mainitaan rippikirjoissa vanhuusiällä sokeaksi. Vanhus Jakob Henrikinpoika kuoli vanhimman lapsensa Agatan ja vävynsä David Emanuelin luona Parkanon kylän Talosen Aittomäessä. Kuolleiden ja haudattujen luettelon mukaan hän kuoli 80-vuotiaana 29. tammikuuta ja haudattiin 3. helmikuuta Em. luettelossa hänestä mainitaan maksetun hautausrahaa 1 markka 90 penniä. Pekka Nygård Viinikankuja 8, Alavus Puh. (06) , 10

11 Margit Lumia Kanko-suvun jälkeläisiä Viljakkalassa Inkulan Markkolassa Viljakkalan pitäjän Hiiroisten Antilan taloa isännöinyt Taavetti Kustaanpoika Antila kuuluu Kanko-sukuun. Hän oli syntynyt Ikaalisissa Viljalan kylän Pantin talon poikana. Taavetti menetti isänsä jo vuonna 1881, minkä jälkeen äiti avioitui uudelleen. Perhe muutti Viljakkalaan vuonna 1884, jolloin Pantin isännyyden sai Taavetin isovelipuoli isän edellisestä avioliitosta. Vartuttuaan Taavetti avioitui Hiiroisten Antilan talon lesken Hilman kanssa 1906 ja pääsi isännöimään Antilan taloa. Hän kuoli siellä 10 päivää ennen 60- vuotissyntymäpäiväänsä Harhalan Servolta kotoisin ollut puoliso Hilma menehtyi vuonna Taavetille ja Hilmalle syntyi yhteinen poika Viljo Taavetti Keskikoulun käynyt Viljo avioitui 30-vuotiaana 1937 Inkulan Markkolan talon tyttären Esteri Ollilan kanssa. Viljo toimi Viljakkalan suojeluskunnan päällikkönä ja oli sotilasarvoltaan luutnantti. Hän kuoli jo vuonna 1941 näkemättä nuoremman tyttärensä Helenan syntymää. Esikoinen Vaula oli tuolloin alle 3-vuotias. Esteri-leski ryhtyi emännöimään lapsuudenkotiaan Markkolaa isänsä jälkeen vuonna 1952 ja piti taloa vuoteen 1975 asti. Hän oli aviossa Viljon jälkeen Toivo Vähäiidun kanssa. Tästä liitosta syntyi vuonna 1955 poika Usko, josta tuli Markkolan isäntä Usko kuoli vuonna 1995, minkä jälkeen Markkola siirtyi hänen perikunnalleen. Viljo Antilan nuorempi tytär Helena Nordfors lunasti tilan puolisonsa Raimo Nordforsin kanssa vuonna 2001, joten Markkola palautui jälleen Taavetti Antilan jälkeläiselle. Markkolan talosta ja suvusta on lisätietoja kirjassani Viljakkalan Inkulan Markkola Margit Lumia Lammastie 5 B 13, Vantaa Puh , 11

12 Mirja Raes Kestin talon ja suvun vaiheita Olen kerännyt joitain tietoja Kestin talon ja suvun vaiheista. Asioissa voi olla epätarkkuuksia ja virheitä, jotka suonette anteeksi. Kuulun Alakestin sukuhaaraan. Isoisäni oli Matti Alakestin poika Kalle Alakesti, myöhemmin Kestinen s Kanko-suvun ensimmäinen varmaksi tiedetty esi-isä Jacob Johansson oli Kestin rusthollin tyttären Walborg Johanintyttären ja vävyn Johan Andersinpojan poika s Kilvakkalassa. Historian hämäryyksistä Kilvakkalassa eli vauras eränkävijäsuku Venni, jonka ensimmäinen tunnettu jäsen oli v mainittu Jöns Venni. Hänellä oli poikia; Olavi Jönsinpoika Venni, josta tuli isänsä jälkeen Vännin talon isäntä ( , 1546), Peder Jönsinpoika Venni, joka omisti Kitin taloa ( , ) sekä myös Rekon taloa. Nils Jönsinpoika Venni omisti Kestiä, joka oli 4 Äyrinmaata, Kilvakkalan suurin talo. Kilvakkalan talot omistivat jo 1500-luvulla ehkä aikaisemminkin suuria eräalueita Kankaanpään Venesjärvellä. Kestillä oli kaukomaita n ha. Karvianjoesta saatiin merilohta, Venesjärvestä muuta kalaa. Oli metsänriistaa ja luonnonniittyjä,joista saatiin heinää karjalle. Vänni -nimeä on esiintynyt Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa muuallakin, joka nimi lienee versio skandinaavisesta etunimestä Sven ja viittaa ruotsalaiselle kielialueelle. Kestin talon ensimmäinen isäntä oli Nils Jönsinpoika Venni ( ) ja seuraava hänen poikansa Per Venni ( ). Olivatko he mitään sukua seuraavalle isännälle, ei ole tietoa. Ehkä olivat, ehkä eivät. Kesti, Gästi, Giösti viittaa saksalaisiin Hansa-kauppiaisiin, jotka talvisin kauppamatkoillaan asettuivat talvehtimaan Suomeen. Kesti -nimen alkuperä saattaa olla siis ei-suomalainen. Tiedetään, että suvun varakkuus oli huomattava. Suku oli lapsirikasta, miespuolisia jäseniä oli paljon ja he saavuttivat korkean iän. Naisista ei silloin vielä paljon lukua pidettykään. Harvinaista oli, että suvulla oli oikea sukunimi. Siihen aikaan vain Frälssi-suvuilla oli oikea sukunimi. Talonpojat olivat sen ja sen poikia ja tyttäriä. 12

13 Kilvakkalan kylä, 12 taloa, sijaitsi Kyrösjärven rannassa nykyisen Sammin risteyksen lähellä. Ehkä isonjaon antamin oikeuksin 1700-luvulla siirryttiin nykyiselle paikalle hiekkakankaalle. Talot ulkorakennuksineen rakennettiin edelleen hyvin ahtaasti. Mutta pienet peltosarat siellä täällä saatiin yhdistettyä järkevämmiksi kokonaisuuksiksi. Kestin talon isäntiä ja perheitä Sigfrid Luukaksenpoika Venni (Gästi), isäntänä Ensimmäinen varma suvun edustaja oli Luukas, joka hallitsi Luukkaan taloa Vatsiaisten kylässä. Hänen pojastaan Sigfridistä (Sipistä) tuli suvun ensimmäinen isäntä Kestiin v Asutusluettelossa on merkintä v. 1630, joka kuuluu: Gamla Sigfrid Lukasson, Predikant, hän oli sotapappi ja saarnaaja. Hän oli samalla ratsuri Johan Cristerinpojan sekä pari vuotta myöhemmin ratsuri Reinhold von Göjterin alaisuudessa. Sipi Kesti varusti v.1635 ratsumiehen ratsuineen Saksaan kolmikymmenvuotiseen sotaan. Sipin on täytynyt silloin olla liki 100-vuotias. Uskomatonta! Kestistä tuli ratsutila eli rutsholli. Näin tila vapautui veronmaksuista ja saattoi vielä vastineeksi saada naapuritalojenkin verot. Rauhan aikana Kesti antoi pienen maapalan ja torpan rakuunoilleen asuttavaksi. Kesti oli todella suuri, vauras talo, ainoa laatuaan Ikaalisissa Osaran rutshollin lisäksi, joka oli vielä suurempi. (Osara kuului Ikaalisiin 1920-luvulle.) Ihan kaikkeen ei Sipi Kestikään pystynyt. Ainakin yhden oikeuden hän joutui hakemaan käräjillä. Laissa oli pykälä, että tavalliset rahvaan emännät eivät saaneet käyttää silkkihametta. Kesti vetosi siihen, että hän on rutshollari, vaikka ei olekaan aatelinen. Näin emäntä sai silkkihameen. Emännän nimeä ei tiedetä. Lapset: Eskil, Sigfrid, Erik, Bertil ja Maria Eskil Sigfridinpoika Venni (Gästi), isäntänä Eskil Kestistä ei juurikaan mitään tiedetä. Varmaan hän jäi isänsä varjoon, koska tämä tuntui hoitelevan talon asioita, vaikka ei enää ollut isäntä. Emännästäkään ei ole tietoa. Lapset: Jöran (Yrjö) Jöran Eskilinpoika Kesti, isäntänä Yrjö toimi ns. autiovoutina vuosina , sekä aitojen ja siltojen tarkastajana. Autiovouti järjesteli autioituneitten talojen uudelleen asutusta. Yrjö Kesti liitti v Lauri Juhonpojalta jääneen autiotilan Kestiin, josta tuli nyt 6 äyrin eli yhden manttaalin talo. Kesti oli edelleen ratsutila. Vuonna 1643 Yrjöstä tuli yksi itsenäisen Ikaalisen ensimmäisistä kuudennusmiehistä. Kuudennusmiesten tärkein tehtävä oli osallistua kirkkoneuvostossa seurakunnan hallintoon ja taloudenhoitoon sekä valvoa kirkkokuria ja kristillistä elämää. Yrjö Kesti toimi myös lautamiehenä vuodesta 1625 aina 1650-luvulle. Lautamieheksi valittiin yleensä kylän varakas 13

14 mahtimies, jolla oli arvovaltaa, älyä ja hyvä muisti, sillä kirjoitustaitoa ei silloin vielä ollut. Lautamies vei haasteita, huolehti ulosmittauksista, arvioi vahinkoja ja laski tappelussa syntyneitä haavoja. (Yksi kuhmu 3 mk, haava 5 mk, syvähaava 10 mk) Vuonna 1634 Yrjö Kesti vei käräjille naapurinsa Heikki Tapiaisen, Pietari Soinin, Matti Reon, Martti Hyssän ja koko Karhoisten kylän, sillä sillat ja aidat olivat kehnoja. Asia oli kiperä paikka isännälle, jonka piti olla tasapuolinen naapureille ja samalla kruunulle. Vaimo Valborg oli kotoisin Jämijärven Soinilta. Lapset: Henrik (Heikki) Henrik Jöraninpoika Kesti, isäntänä Heikki toimi myös lautamiehenä 1650-luvulta vuoteen Hän haki vaimon Walborgin, Kankaanpään Päivikkeeltä, vaikka isä Yrjö Kesti oli riidellyt käräjillä Walborgin isän Yrjö Päivikkeen kanssa. Päivike oli vienyt Kestin heinät eräältä niityltä. Kesti voitti jutun, mutta ei se haitannut lasten naimakauppaa. Lapset: Maisa, Samuli, Yrjö, Matti ja Juho Juho Henrikinpoika Kesti: k Sammi, isäntänä Juho Kestillä oli kaksi vaimoa, Margareta Henrikintytär ja Walborg Henrikintytär Säippä. Hän toimi lautamiehenä Kirkonisäntänä hän oli ainakin v Lautamies Juho Kestin elämä päättyi väkivaltaisesti. Hänet löydettiin kuolleena naapurikylän Sammin Lauri Matinpoika Hahkan talon pirtin lattialta aamulla Vainajan todettiin olleen mustelmilla ja verihaavoilla. Talon isäntäväkeä epäiltiin, mutta ketään ei saatu tuomituksi. Selvitykseksi tuli ainoastaan, että Juho Kesti oli melkoisesti ryypiskellyt edellisenä iltana Hahkan talossa. Lapset: Margareta, Heikki, Yrjö, Walborg, Liisa Ja Riitta Walborg Johanintytär Kesti, s k , puoliso Johan Andersinpoika s. 1685, k , isäntinä Lapset: Liisa, Matti, Juho, Jaakko (Kankon isäntä), Yrjö, Erkki, Maria, Vappu ja Riitta Lähteet: HisKi Ikaalisten seurakuntaluettelot, Hämeenkyrön historia, osa 1 ja Ikaalisten emäpitäjän historia, osat 1 ja 2, O. Heikkilä: Kestin rustholli Kilvakkalassa, PS -93, E. Ojanen: Jälkeläistaulut, 2001, S.Suvanto: Knaapista Populiin, O. Winter (Tukholma) Yli-Kestin suku,

15 Mirja Raes Elämää Kilvakkalan Kestissä luvuilla Kirjoitelmassani Kestin talon ja suvun vaiheita kerroin Kestin isäntäväestä Todistettavasti Kestiä on isännöinyt sama suku vuodesta 1556 lähtien. Tosin väliin mahtuu lyhyt jakso suurten sotien vuosina, jolloin tilan tuottoja oli joksikin aikaa läänitetty sotilassaarnaajille ja muille upseereille luku oli vielä paljolti historian hämärää. Asutus oli liikkuvaa, kaskeamista, eränkäyntiä ja kalastusta. Miesväki oli usein poissa kotoa. Kestillä oli laajat eräalueet Kankaanpään Venesjärvellä. Myös Parkanon ja Kihniön suunnalla käytiin eräretkillä. Siellä syntyi toisinaan kahinoita savolaisten kanssa, kun hekin pyrkivät samoille apajille ja hätistelivät kilvakkalalaisia pois. Ihminen 1500-luvulla oli helposti riehaantuva ilossaan ja raivoisa purkamaan kiukkuaan. Kaikki pyrkivät ottamaan osaa kaikkeen. Hanakasti lähdettiin käräjöimään pelloista, aidoista, eräalueista ym. Käräjillä oli aikamoista melskettä. Vahvistukseksi otettiin olutta, jolloin oltiin entistä estottomampia. Usein käräjätuvasta ajettiin ulos suuriäänisimpiä. Taikausko rehotti voimakkaana. Pirtti ja sauna 1500-luvulla sekä vielä 1600-luvullakin asuttiin savupirteissä. Ei sen pimeys houkutellut koreuksilla. Oli vain tuiki tarpeellinen. Oli pöytä tai pelkkä levy, pirttiä kiertävät kiinteät penkit, ehkä jokin kolmijalkatuoli sekä kiuas. Mahtoiko Kestin mahtava Yrjö-isäntä Vappu-vaimoineen jo nukkua oikeassa sängyssä pirtin perällä olkien päällä peittona vällyt tai rohdinraiti. Muu väki makasi pitkillä penkeillä tai lattialla. Oven suussa oli kodittomien paikka. Kovilla pakkasilla tuotiin pirttiin arvokas hevonen, pikkuelikoita ja kanat, jotka viipottivat kaikkialla. Kaikkien piti mennä samaan aikaan nukkumaan, kun joka neliösentti oli käytössä. Kesällä helpotti Kestilläkin, oli aitta, sauna, lato ja riihi, joihin voi mennä nukkumaan. Myöhemmin, kun alettiin muurata savupiippuja, asuinrakennukset laajenivat. Tehtiin pirtti ja pakari päätäppäin ja porstuan perään kamari. Isäntä ja emäntä pääsivät omaan rauhaansa. Sauna suomalaisilla on ollut jo Suomeen tultaessa. Se olikin aikoinaan monitoimitila. Saunassa synnyttiin, peseydyttiin, kupattiin, iskettiin suonta ja hierottiin. Saunassa myös palvattiin lihaa, tehtiin maltaita, kuivattiin pellavia ja tarvepuita. Olutta on tehty iät ja ajat, saunassa useimmiten. Alkuun oluen käyteaineeksi pantiin urossian kuolaa. Viinan poltto on myös vanha asia. 15

16 Karja, viljelyskasvit ja ruoka Vuonna 1540 oli Kilvakkalan taloissa yhteensä 15 hevosta, kylä oli oikea hevoskylä. Neljä isäntää ajoi jopa parihevosilla, luultavasti myös Kestin isäntä. Nautakarjaa oli n. 10 kpl talossa sekä lampaita 6 kpl. Muutama 10 vuotta myöhemmin oli sikoja vain 4 koko kylässä. Vuonna 1600 löytyi vetohärkiä Ikaalisista vain neljä. Kestillä viljeltiin ruista ja ohraa, vähäsen kauraa ja hernettä sekä naurista ja lanttua. Perunan toivat sotamiehet tullessaan Pommerin sodasta 1700-luvulla. Hamppua ja pellavaa kasvatettiin myös. Laki velvoitti kasvattamaan humalaa. Kestillä oli sitä 200 seivästä. Ikaalislaisten humala oli hyvää. Siitä käytettiin nimitystä pyhäpäivän humala. Sitä myytiin Pohjanlahden rannikkoa myöten. Kilvakkalalaisilla oli 1500-luvulla peltoalaa taloa kohti n. 3,8 ha, lisäksi kaskettiin. Kestin pöydässä syötiin leipää, puuroa, kalaa ja riistaa sekä lanttua ja naurista. Mämmiä ja talkkunaa osattiin tehdä jo varhain. Maitoa saivat vain lapset. Voi myytiin sekä käytettiin veronmaksuun. Piimää jatkettiin vedellä. Marjoja syötiin silloin, kun niitä oli. Vain puolukoita säilöttiin. Sodat ja nälkävuodet Kaikkien Kestin isäntien ja emäntien aikana riitti sotia. Oli linnaleiri, nuijasota, 30-vuotinen sota, Suuri Pohjansota, Isoviha ja Pikkuviha. Vuosi 1606 oli surkein. Ikaalisten väkiluku putosi 2000:sta puoleen. Nälkä ja taudit tappoivat. Silloin ja varmaan muulloinkin nälkävuosina oli Kestin talossa jauhojen joukkoon sekoitettava akanoita, herneenvarsi- ja olkisilppua sekä jäkälää. Mutta kaikkien kurjuuksien keskellä Kesti pystyi säilymään itsenäisenä rusthollina ja sukutilana. Kestin isännät ja emännät haudattiin kirkon lattian alle, vaikka se maksoi enemmän kuin kirkkomaahan haudattaessa. Lähteet: Ikaalisten entisen emäpitäjän historia, osa I, Suomen historia, Weilin-Göös, osa 2 16

17 Sirpa Karppinen Ylipeijarin sukuhaarasta Olen selvitellyt hieman Ylipeijarin sukuhaaraa, lähinnä Vännin osalta. Muilta osin sukuhaara on vielä aika paljon selvittämättä. Tässä lyhyesti yleiskuvaa Ylipeijarin sukuhaarasta. Jacob Kankon neljännelle lapselle Isaak Ylipeijarille syntyi kolme lasta Anna Pyydöniemen kanssa. Vanhin lapsista oli poika, Matts nimeltään ja hän meni isännäksi Kartun Vännille. Toinen lapsista oli tyttö, Wallborg, ja hän meni naimisiin Matts Kulhuan kanssa Kankaanpäästä. Kolmas lapsi oli myös tyttö, Anna, ja hän meni naimisiin Salomon Kirjasen kanssa. Näiden kahden tyttären myöhemmistä kohtaloista ei minulla ole tietoa enempää. Matts meni naimisiin Valborg Vännin kanssa vuonna Valborg oli jäänyt leskeksi vuonna Hänen ensimmäinen miehensä oli myös Kankon sukuun kuuluva Simon Jylli. Mattsille ja Valborgille syntyi ainakin 10 lasta. Lapsista vanhin, Maria, meni emännäksi Viljalan Pantille. Tähän sukuhaaraan liittyy myös Margit Lumian teksti toisaalla tässä lehdessä. Sukuhaarassa esiintyy lisäksi mm. seuraavia sukunimiä: Isotalo, Hollo, Hiekka, Junnila, Kanko, Hoppu, Änkö, Käkelä, Ylisoini. Mattsin ja Valborgin kolmas lapsi, Anders, meni naimisiin Maria Läykin kanssa ja heidän jälkeläisissään esiintyy mm. seuraavia sukunimiä: Vänni, Koivisto, Sillanpää, Vähätalo, Alho. Mattsin viides lapsi, Valborg, vihittiin Haapimaalta olevan Isak Siurusen kanssa ja heidän jälkeläisissään esiintyy mm. seuraavia sukunimiä: Siurunen, Hartus, Kyyny, Alalaurila, Kujansuu, Alaupari, Vähätalo, Kalli, Hatavara, Sippola. Mattsin seitsemäs lapsi, Nicodemus, meni naimisiin Johanna Toivosen kanssa ja tunnettiinkin Nikodemus Toivosena. Mattsin kahdeksas lapsi, Ephraim, vihittiin Eeva Luomaniemen kanssa ja he käyttivät sukunimeä Pentti. Nuorin lapsista, Caisa Sophia, meni emännäksi David Papuselle Isoröyhiöön. Otan mielelläni lisätietoa vastaan. Tunnetteko nykypäivän ihmisiä, jotka mahdollisesti kuuluvat tähän sukuhaaraan? Olen kiinnostunut heidän yhteystiedoistaan. Tai onko teillä tietoa, että joku olisi tehnyt sukututkimusta tästä sukuhaarasta? 17

18 Sirpa Karppinen Sukukirjasta Minulta on useasti kysytty, milloin tulee seuraava painos sukukirjasta. Edellinen meidän tekemä sukukirjahan ilmestyi vuonna 1999 ja sen painos on loppunut. Olen miettinyt erilaisia vaihtoehtoja ja otankin mielelläni ehdotuksia vastaan. Jos teen päivitetyn version vanhasta sukukirjasta, niin siitä tulee ilmeisesti liian iso. Eli joudun tekemään jonkinlaisen rajauksen. Itse olen eniten tutkinut Kankon isäntähaaraa, koska olen Carl Emil Telningin, ent. Kanko, jälkeläinen. Carl Emil oli Kankolla isäntänä vuosina Tämän pohjalta lähden seuraavaa sukukirjaa myös rakentamaan. Sen jälkeen katson, mitä muuta samaan sukukirjaan saa mahtumaan, vai teemmekö toisen kirjan muista tiedoista. Tässä vaiheessa sitten pitää ottaa huomioon, että suvussamme on muitakin sukututkijoita, joilla on paljon omaa sukututkimustietoa. Heidänkin tietojaan on mahdollista sisällyttää sukukirjaan asianmukaisten lähdeviittausten kera. Sukukirjaan voisin liittää myös valokuvia. Vanhat kuvat ovat tosi mukavia, mutta myös nykypäivän ihmisten kuvat ovat tervetulleita. Jos haluat kuvan sukukirjaan, niin lähetä kuva minulle lainaksi nimellä, palautusosoitteella ja kuvatekstillä varustettuna, niin skannaan kuvan. Mustavalkoiset kuvat ovat helpompia jatkokäsitellä, mutta myös värikuvat käyvät, mutta ne joudumme muuttamaan mustavalkoisiksi. Jos lähetät kuvan tiedostona, niin sen pitää olla resoluutioltaan painokelpoinen (300 dpi). Sukukirjan teko tapahtuu harrastuspohjalta, joten aikataulua ei voi lyödä lukkoon. Mutta pikkuhiljaa se etenee ja toivottavasti kahden vuoden kuluttua olisi loppusuora edessä. Muistakaahan myös ilmoittaa minulle sukuun syntyneet uudet lapset! Suvussa tapahtuu Tälle palstalle voi lähettää tietoja sukuseuran jäsenten merkittävistä tapahtumista, kuten syntymäpäivät (70, 80, 90 v) ja uudet suvun jäsenet. Mukaan valokuva ja lyhyt teksti päivänsankarista. Nämä tiedot pitää tulla jäsenistöltä, sillä toimitus ei näitä tee automaattisesti. 18

19 Juhlatalo Oma Tupa Teinintie 4 6, IKAALINEN Puh. ( 03 ) Kesäkahvio avoinna Ma Pe klo ( kahvio suljetaan ) Suolaiset ja makeat kahvileivät, Erikoiskahvit, Jäätelöannokset, N ettiyhteydet asiakaskäytössä jne. * Järjestämme juhlia pienistä suuriin, aiheesta aiheeseen. * Teemme juhlastanne onnistuneen hienoilla puitteilla ja ammattitaidolla. * Tilauksesta hoidamme myös pitopalvelua ulkopuolella Oman Tuvan. H otelli - Ravintola Ikahovi LOUNAS päivittäin KLO ,: Kaupungin runsain Salaattipöytä, Päivän Keitto+ päivittäin itseleivottu leipä, Lämminruoka ( liha / kala), Jälkiruoka + Kahvi alk. 7,60 eur Keturinkatu IKAALINEN Puh. (03) Fax (03) Keittiö avoinna päivittäin klo saakka Tarjolla runsaat ja maittavat Ala Carte annokset sekä Pizzat ja Pastat Tervetuloa nauttimaan hyvästä ruuasta!!!

20 2 PP Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2005 Toivomme siihen juttuja suvun vaiheista, muistelmia, onnitteluja 70, 80, 90-vuotiaille yms. Kuvat elävöittävät tekstiä. Lähettäkää aineisto helmikuun loppuun mennessä. Lähettäjä: Sukuseura Kanko ry, c/o Karppinen Venemestarintie 29 a Helsinki

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1

Antti Laakkosen jälkeläisiä TAULU 1 Antti Laakkosen jälkeläisiä 14.6.2011 TAULU 1 I Antti Laakkonen, s. noin 1690, k. 26.4.1758 Liperi, Tutjunniemi. Tutjunniemen kylän N:o 4 eli Laakkolan isäntänä oli vuoteen 1758 saakka Antti Laakkonen.

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Eräharju. Jäsenlehti 2/2009

Eräharju. Jäsenlehti 2/2009 Eräharju Jäsenlehti 2/2009 Sukuseura Kanko ry Sukuseura on perustettu v. 1998 ja rekisteröity v. 2000. Sukuseurassa on 240 jäsentä. Jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet saavat 1-2 jäsenlehteä vuodessa. Jäsenlehden

Lisätiedot

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Israel Johaninpoika Iso-Luukas o.s. Luukas s Ikaalinen, Vatsiainen. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu:

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Israel Johaninpoika Iso-Luukas o.s. Luukas s Ikaalinen, Vatsiainen. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: SUKUSELVITYKSEN KOHDE Israel Johaninpoika Iso-Luukas o.s. Luukas s. 29.11.1720 Ikaalinen, Vatsiainen ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 05.07.2016 Tekijä: Kirsti Rantala SUKUJUTUT -ohjelma ATK-palvelu

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Sukuseuran hallitus ja toimihenkilöt: Juhlatoimikunta:

Sukuseuran hallitus ja toimihenkilöt: Juhlatoimikunta: Jäsenlehti 2/2002 Sukuseuran hallitus ja toimihenkilöt: Juhani Rajamäki, puheenjohtaja Impoonkatu 2, 04430 Järvenpää puh. (09) 2711178 juhani.rajamaki@ asianajotoimisto.inet.fi Juhani Soukko, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella kuoli , haudattu Ilmajoella

1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella kuoli , haudattu Ilmajoella Hakemisto 1. Susanna Matintytär, Kortesmäen emäntä Seinäjoelta. Syntynyt Ilmajoella 21.07.1720 - kuoli 28.02.1750, haudattu Ilmajoella 11.03.1750. 2. Johan Rein, Knuuttilan vanhaisäntä Kauhajoelta, nimismies.

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärvi Pietilä Esko Pekanpoika 1695 Sipi Sipinpoika 1695 Kollanen Yrjö Paavonpoika 1695 Niilo Pertinpoika 1695 Erkki Juhonpoika 1701 Erkki

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Anders "Antti" Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015

Sukuselvityksen kohde. Anders Antti Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015 Sukuselvityksen kohde Anders "Antti" Bro s. 1748 ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua Tulostettu: 20.04.2015 Tekijä: Asko Vuorinen Lokirinne 8 A 25 02320 Espoo Puhelin 0440-451022 askovuorinen@gmail.com

Lisätiedot

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä Poikosten sukuseura Juho Junno Poikosen 1788 esivanhemmat 1 (5) Taulu 1 1. Johan "Junno" Juhonpoika Poikonen (98), renki, talollinen, s. 16.8.1788 Karstula Pääjärvi Poikola, k. 6.9.1873 Karstula Humppi,

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014 Sukuselvityksen kohde Eva Kustaantytär -, Stenholm s. 23.11.1834 Noormarkku ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 21.10.2014 Tekijä: Risto Sajaniemi Kuutamokatu 8 A 2 02210 ESPOO Puhelin +358(0)400 448 218

Lisätiedot

Henrik Leinon esi-isät

Henrik Leinon esi-isät Henrik n esi-isät Sukujuuret ja n hovi Teemu Harri www.kotiweb.kotiportti.fi/leino 10.06.2006 Sukukokous 2006 1 Säkkijärvi - Lahnajärvi Karjalan alue oli rauhaton sotien takia 1700-luvun alussa ja Ison

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808.

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808. TAULU 1 I Pekka Korhonen, s. 1575, k. 1635. Vilppu s. 1615. Tauluun 2. Heikki s. 1601. Tauluun 86. Sipi s. 1603. Tauluun 97. TAULU 2 (taulusta 1) II Vilppu Korhonen, s. 1615, k. 1675. Vilppu s. 1645. Tauluun

Lisätiedot

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1 1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA

VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA VEIKKO HOKKANEN: SUURPORKUN PAAKKISIA Taulu 1 I. Simo Paakkinen. Syntynyt 26.10.1785 Raudussa (Porkku). Talollinen. Kuollut 01.04.1824 Raudussa (Porkku). Puoliso Maria Miina. Syntynyt 31.01.1783 Raudussa.

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen Anna Holopainen Martti (Mårten) Laakkonen

Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen Anna Holopainen Martti (Mårten) Laakkonen Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen, s. 1707, k. 4.6.1788 Tuusjärvi. Puoliso: Vihitty 31.7.1737 Anna Holopainen, s. n.1713, k. 7.2.1766

Lisätiedot

Saunavaaran Halosia 1 (6)

Saunavaaran Halosia 1 (6) Saunavaaran Halosia 1 (6) 1. Entbacka, Anna Magdalena, * Esse 5.2.1805 oo Petter Skutnabba 1 child of No. 1 Entbacka, Anna 2. Skutnabb, Maria Lovisa, * Juva (Kangais 4) 19.10.1832, + Kontiolahti 1.9.1882

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna poika Erkki ja piika Kaisa 6 1

vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna poika Erkki ja piika Kaisa 6 1 1774 Henkikirjat filmi Es 2503 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - isäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna poika Erkki ja piika Kaisa

Lisätiedot

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon

03. Nissnikun tila. Nissniku, Brita Lönnberg 1917, Reprokuva Kirkkonummen kunta, kulttuuripalvelut, kuvaaja tuntematon 03. Nissnikun tila Nissnikun tilan varhaisimpia merkintöjä on löydetty vuodelta 1557, kun Nissnikun maakirjassa mainitaan henkilö nimeltä Gregorius Nilsson. 1600-luvun alussa mainitaan Matz Nilsson Nissebystä.

Lisätiedot

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus

LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 1 (8) LASTEN KARKAAMISET KUNNALLISESSA PÄIVÄHOIDOSSA VUONNA 2013 - kunnalliset päiväkodit, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus 5 lapsi kiipesi päiväkodin aidan yli, työntekijä kiipesi perässä ja sai

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Ruokolahti Ruokolahden alueella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1

Ruokolahti Ruokolahden alueella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Ruokolahti 0 5.11.2014 Ruokolahden alueella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Tuomas Laakko, s. 25.08.1849 Savitaipale. Tauluun 2. Matti Laakkonen. Tauluun 3. Johannes Laakkonen.

Lisätiedot

PERHE 1 I Anna Vilhelmiina Oskarintytär Ahlfors Taavetti Nikolai Lamminmäki

PERHE 1 I Anna Vilhelmiina Oskarintytär Ahlfors Taavetti Nikolai Lamminmäki PERHE 1 I Anna Vilhelmiina Oskarintytär Lamminmäki o.s. Ahlfors, s. 20.5.1904 Kela, Kittilä, Suodenniemi, k. 25.6.1975 Tampere, kuolinsyy Keuhkokuume. Kummit: Talollinen Antti Kela ja vaimonsa Eeva sekä

Lisätiedot

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa Nyman-Frisk - sukutapaaminen Askola, 16.4.2016 Varhaista sukutietoa K. Kajantie Pojan (Vihtori Vaara) tyttären (Sirkku Kajantie) poika http://www.helsinki.fi/~kajantie/nyman.html Maria Frisk 30.9.1835

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Johan ja Alexiina Kuvan lähde?

Johan ja Alexiina Kuvan lähde? Johan 1852 1908 ja Alexiina 1851-1943 Kuvan lähde? Aleksiina evakossa Kannuksessa 1941 Olisiko takana Matti Kajander?? Renki Johan ja piika Alexina muuttivat Pyhäjärvelle lokakuussa 1872; Olivat nimismies

Lisätiedot

KAAVIN RETUSEN KOSUSET. Taulu 1

KAAVIN RETUSEN KOSUSET. Taulu 1 KAAVIN RETUSEN KOSUSET Taulu 1 Paavo Kosunen, talollinen Kaavin Retusessa, * 1666/1669 (1673 Kuopio, Tuusniemi?) 9.6.1751 Kaavi, Retunen Kaisa Voutilainen, * 1678 22.5.1759 Kaavi, Retunen 1. Heikki, *

Lisätiedot

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia

Mun perhe. * Joo, mulla on kaksi lasta. Mulla on Mulla ei oo. 1 2,3,4 + a ei + a. Mulla on yksi lapsi kaksi lasta Mulla ei oo lapsia 1 Mun perhe suomi äidinkieli suomi äidinkieli perhe äiti _ vaimo isä _ mies vanhemmat lapsi isoäiti tyttö isoisä poika isovanhemmat vauva sisko tyttöystävä poikaystävä veli Ootko sä naimisissa? * Joo,

Lisätiedot

Oikaristen sukuseura ry:n

Oikaristen sukuseura ry:n Oikaristen sukuseura ry:n toimintakertomus 2015 Kuva: Sirpa Heikkinen 2015 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 24.11.2015 Oikaristen 16-vuotias sukuseura toimi aktiivisesti. Seuran tavoitteena on

Lisätiedot

Lapinlahden sukuhaara kotisivuversio TAULU 1 I Johan Laakko (Laacko Lako), s. 1773, k Ollikkala. 1. Puoliso:?????? Lapset: 1.

Lapinlahden sukuhaara kotisivuversio TAULU 1 I Johan Laakko (Laacko Lako), s. 1773, k Ollikkala. 1. Puoliso:?????? Lapset: 1. Lapinlahden sukuhaara kotisivuversio 01.01.2006 TAULU 1 I Johan Laakko (Laacko Lako), s. 1773, k. 19.03.1842 Ollikkala. 1. Puoliso:?????? 1. Magdalena Laakko (Laako), s. 1796. Tauluun 2. 2. Fredrik Laakko

Lisätiedot

Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat. 13.6.2015 Reino Myllymäki

Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat. 13.6.2015 Reino Myllymäki Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat 13.6.2015 Reino Myllymäki Sukututkimuksesta Sukututkimusta on monenlaista. Voidaan selvittää jonkin henkilön esivanhempia, jolloin kysymys on lähinnä kuolleiden ihmisten

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET:

+ SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + PERUSOHJEET: 1 + SEURAKUNTAAN TUTUSTUMISTEHTÄVÄT JA ULKOA OPETELTAVAT ASIAT + Nimesi: Osoitteesi: Puhelinnumerosi: PERUSOHJEET: Seurakunnan toimintaan tutustumista varten käyt 3-4 kertaa itsenäisesti jumalanpalveluksessa

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY.

HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. SEPPO ILMARI KALLIO KANGASALAN ASEMAN HISTORlAA HALIMAAN ASEMAKYLÄ KANGASALAN ASEMASEUDUN OMAKOTIYHDISTYS RY. Alkuperäisteos: HALIMAAN ASEMAKYLÄ Kangasalan Aseman historiaa Seppo Ilmari Kallio 1995 Kustantaja:

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen

Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Otto Louhikoski Uhtualta 1. maailmansodan ja Vienan Karjan itsenäistymispyrkimysten kautta pakolaisena Suomeen Oton syntymä ja perhe Aika Venäjän kalenterissa: 16.7.1889 Aika Suomen kalenterissa: 24.7.1889

Lisätiedot

Fredric Kihlmanin jälkeinen 4. polvi

Fredric Kihlmanin jälkeinen 4. polvi Fredric Kihlmanin jälkeinen 4. polvi 1.1 Elias Fredrikinp. Kihlman, synt. 8.4.1792, k. 8.4.1792 1.2 Fredrik Fredrikinp. Kihlman, synt. 10.12.1792, k. 10.1.1793 1.3 Elias Fredrikinp. Kihlman, synt. 24.11.1793,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä.

Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan ja kävi koulunsa siellä. Eeva Laaksonen Eeva Orvokki Laaksonen, o.s. Sivusaari syntyi 24.12.1922 Porissa. Hän muutti vanhempiensa mukana Vaasaan 8.12.1925 ja kävi koulunsa siellä. Eeva Siskokset Kirsti ja Eeva Sota-aikana Eeva

Lisätiedot

Kyläkeskiviikko Elsa Hietala

Kyläkeskiviikko Elsa Hietala Kyläkeskiviikko 12.3.2014 Elsa Hietala www.karttaikkuna.fi Laakso 1986: Suur-Loimaan historia I Laakso 1986: Suur-Loimaan historia I Seppä (Heikki Kipsä) Polo (Luukas Polo) Jaettiin 1562 Tuomo ja Heikki

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta

Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Hirvosten sukutapaaminen Yläpihassa 28.06.2014 Yläpihan raha ja rakkaus... -tarina kahesta kolikosta Tässä tarinassa esiintulevista rahoista ja muista asioista ovat minulle kertoneet tätini Tyyne Laasonen

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa.

4. Kokouksen työjärjestys Kokouksen työjfi estys hyvåiksyttiin esitetyssä muodossa. Jylhän Sukuseura Pöytäkirja (tlz) Aihe: Sukukokous Aika 25.7.2015 klo 15.00-16.28 Paikka Finlaysonin Palatsi, Tampere Läsnä 26 sukuseuran jäsentä (liite 1) 1. Kokouksen avaus Sukuseuran puheenjohtaja Jarmo

Lisätiedot

Kokous oli kutsuttu koolle ajoissa ja paikalla oli päätösvaltainen määrä hallituslaisia. Todettiin kokous täten päätösvaltaiseksi.

Kokous oli kutsuttu koolle ajoissa ja paikalla oli päätösvaltainen määrä hallituslaisia. Todettiin kokous täten päätösvaltaiseksi. Informaatioverkostojen kilta Athene ry Hallituksen kokous 10/2013, 21.3.2013 klo 11.15 @T-talo Paikalla: Emmi Peltonen, Vesa Laakso, Otso Hannula, Tiitu Lahti, Lotta Ahonen, Pietari Keskinen, Sofia Ahanen,

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Rikas mies, köyhä mies

Rikas mies, köyhä mies Nettiraamattu lapsille Rikas mies, köyhä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 58 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 59 Kihniö Virrat IKAALINEN Poltinjoen kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ikaalinen Hämeenkyrö Ylöjärvi Ruovesi

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

naimaton ja lapseton.

naimaton ja lapseton. TAULU 1 I Brita Israelintytär Luukas, s. 19.9.1747 Ikaalinen, k. 9.1.1831 Ikaalinen, kuolinsyy vanhuus. Puoliso: Vihitty 8.6.1772 Ikaalinen Johan Henrichinpoika Sälli, s. 5.12.1746 Ikaalinen, Karttu, k.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Keski-Suomen Yrittäjänaiset:

Keski-Suomen Yrittäjänaiset: Tervehdys kaikille ihanat Yrittäjänaiset. Vuosi alkaa olla lopuillaan ja on aika pikkuhiljaa rauhoittua Joulun viettoon, kukin tavallaan. Mennyt vuosi yhdistyksellämme oli varsin vaiherikas lukuisine tapahtumineen

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa

Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Työssäoppimassa Espanjan Fuengirolassa Fuengirola Fuengirola on kaupunki eteläisessä Espanjassa, Andalusian maakunnassa. Kaupunki sijaitsee Välimeren rannalla Costa del Solin eli Aurinkorannikon alueella.

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Eemil Korhosen elämä. Juha Näkkilä & Ritva Näkkilä

Eemil Korhosen elämä. Juha Näkkilä & Ritva Näkkilä Eemil Korhosen elämä Juha Näkkilä & Ritva Näkkilä Sisältö Vanhemmat ja sisarukset Opinnot Oma perhe Osuustoiminnan alku Vesannon säästöpankki Humalapuron isäntä Harrastukset Isä Vilhelm Korhonen s. 1831,

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kirkkovaltuusto Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif. Elo Joonas Poutiainen Upe 1-11

JANAKKALAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2017 Kirkkovaltuusto Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif. Elo Joonas Poutiainen Upe 1-11 Aika 31.1.2017 kello 18.30 18.50 Paikka Tervakosken seurakuntakeskus Läsnä Saarinen Kari, varaj. Nummela Leif Ahvenjärvi Seppo Nurminen-Pulkkinen Enni Elo Irmeli Pihkala Isto Elo Joonas Poutiainen Upe

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

1.1.1.1. Pekka Eerikinpoika Nakari (1732-1809) 836 h.

1.1.1.1. Pekka Eerikinpoika Nakari (1732-1809) 836 h. Matti Kiiski (1570-) Matti Matinpoika Kiiski (1600-) Yrjö Matinpoika Kiiski (1632-1673) 1. Tuomas Yrjönpoika Kiiski (1650-1721) 1.1. Marketta Tuomaantytär Kiiski, Nakari (1683-1740) 1.1.1. Eerik Martinpoika

Lisätiedot

Suomennos Kajaanin kansalaisopisto Sukututkimus/Aktiiviryhmä. 48 No 24

Suomennos Kajaanin kansalaisopisto Sukututkimus/Aktiiviryhmä. 48 No 24 Suomennos Kajaanin kansalaisopisto Sukututkimus/Aktiiviryhmä Jäljennös Perukirja 48 No 24 Vuonna 1790 16. joulukuuta toimitettiin kirjaanpano irtaimesta omaisuudesta talollinen Pauli Määtän jälkeen, Kettulan

Lisätiedot

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta

Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Kesäleirit 2016 Järvenpään seurakunta Hei kotiväki! Kesä on tulossa ja sen mukana Järvenpään seurakunnan kesäleirit. Tervetuloa mukaan! Leireillä oppii paljon uusia asioita ja tapaa uusia ja vanhoja kavereita

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Torpparilaitoksen synty

Torpparilaitoksen synty Köyliön torpparit Lähtökohtana on torpparilaitoksen synty, kehitys ja päättyminen Köyliössä. Otsikon alle mahtuu monia kysymyksiä, joista osaan yritän vastata tässä esitelmässä. 1. Miten torpparilaitoksen

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot