Suvun kokoontumiset Ikaalisissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suvun kokoontumiset Ikaalisissa"

Transkriptio

1 Jäsenlehti 1-2/2004 Suvun kokoontumiset Ikaalisissa * Sukujuhla 1998 Reserviupseerien majalla * Sukujuhla 1999 Kilvakkalan koululla * Sukujuhla 2000 Ikaalisten kylpylässä * Sukujuhla 2001 Luomajärven hevoskievarissa * Sukujuhla 2002 Juhlatalo Rahkolassa * Sukujuhla 2003 Ikaalisten kylpylässä ja tulossa * Sukujuhla 2005 Omalla Tuvalla

2 Sukuseuran hallitus Juhani Rajamäki, puheenjohtaja puh. (09) Juhani Soukko, varapuheenjohtaja puh. (09) Erkki Kanko, rahastonhoitaja puh. (03) Esko Alakesti puh. (03) Esteri Kanko puh. (03) Arvi Koskinen puh. (017) Pekka Nygård puh. (06) Sukuseuran sihteeri Sirpa Karppinen puh. (09) Sukuseuran osoite Sukuseura Kanko ry c/o Karppinen Venemestarintie 29 A Helsinki Juhlatoimikunta Matti Kanko puh. (014) matti. Seija Kujala puh. (09) Kirsti Kanko puh. (03) Päivi Virtanen puh. (03) Sisko Ylilaurila puh. (03) LEHDEN TOIMITUS Tämän lehden ovat toimittaneet Sirpa ja Risto Karppinen Tämä lehti sisältää: Jäsenmaksut... 3 Sukujuhla Kankon sukutilan isännät ja sisarukset... 5 Sota-ajan koulutiellä... 7 Valpuri ja Jaakko Runsas sekä lapset... 8 Kanko-suvun jälkeläisiä Viljakkalassa.. 11 Kestin talon ja suvun vaiheita Elämää Kilvakkalan Kestissä Ylipeijarin sukuhaarasta Sukukirjasta Seuraava lehti

3 SIHTEERIN TERVEHDYS Sukuseura on pitänyt välivuotta sukujuhlien järjestämisessä. Samat ihmiset ovat vuodesta toiseen pyörittäneet sukuseuraa, joten he ovat ansainneet lomansa. Mutta syksyn tullen olemme aktivoituneet. Ensi kesän sukujuhlan ohjelman suunnittelu on jo alkanut. Kaikki sukuseuratoiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan suunnittelemaan toimintaa. Jäsenlehden toimitus on myös levännyt, mutta nyt Teillä onkin entistä asiapitoisempi lehti kädessänne. Jäsenlehden toimitus perustuu aina Teiltä saatuihin teksteihin ja keväällä jäsenistö oli aika hiljaista. Mutta syksyn tullen on asia korjaantunut. Taas on saatu mukavia juttuja sukututkimuksista, kuten myös elämästä ennen vanhaan. Erityiskiitokset Mirjalle kirjoituksistasi Kestistä! Mirja on oikea aarrearkku kun puhutaan Kilvakkalan kylän historiasta. Kiitokset Pekalle, joka olet jatkanut Aittoniemi-sarjaasi. Kiitokset Margitille kirjoituksestasi, joka liittyy Ylipeijarin sukuhaaraan. Ja erityiskiitokset Esalle, joka on uskaltanut avata Muistelu-sarjan tässä lehdessä. Suuret kiitokset siis kaikille kirjoittajille! Jatkakaa samaa rataa ja muut ottakaa oppia ja kirjoittakaa tekin oma juttunne. Pienestäkin aiheesta saa mukavan jutun. Syysterveisin Sirpa, sukuseuran sihteeri JÄSENMAKSU 2004 Vuoden 2004 jäsenmaksuja on vielä paljon maksamatta. Seurassamme on 63 huonomuistista jäsentä. Vaikka tänä vuonna ei ollut sukutapaamista, tulisi jäsenmaksu kuitenkin maksaa. Jäsenmaksuilla nimittäin katetaan mm. jäsenpostin painatus- ja postituskustannukset. Maksamalla vuosittaisen jäsenmaksun varmistat jäsenpostin saannin jatkossakin. Jos et jatkossa halua jäsenpostia, niin ilmoitathan asiasta sihteerille. Jäsenmaksu vuonna 2004 on 5 euroa/hlö. JÄSENMAKSU 2005 Jäsenmaksu vuonna 2005 on 5 euroa/hlö. Jäsenmaksu maksetaan Sukuseura Kanko ry:n tilille Ikaalisten Säästöpankkiin. Jäsenmaksu on henkilökohtainen. Uudet henkilöt voivat ilmoittautua sihteerille. Laittakaa ensi vuoden jäsenmaksu jo nyt samantien maksupalveluun, niin asia ei unohdu. 3

4 SUKUJUHLA 2005 Vuoden 2005 sukujuhla pidetään lauantaina Ikaalisten keskustassa Omalla Tuvalla. Merkitse päivämäärä jo nyt kalenteriisi. Tarkempaa tietoa tapahtumasta sekä ilmoittautumisohjeet tulevat seuraavassa jäsenlehdessä keväällä Suunitelmissa on myös sukuhartaus Ikaalisten kirkossa ennen sukujuhlaa sekä hautausmaalla käynti. Ohjelmatoimikunta aloittaa ohjelman suunnittelun ja ottaa mielellään vastaan ideoita ja ehdotuksia. Kaikki suvun esiintyvät taiteilijat ja harrastelijat ilmoittautukoot nyt itse sihteerille. Muut voisivat ilmoittaa lähisukunsa taiturit, jotka eivät uskalla itse ilmoittautua. Omalla Tuvalla on hieno näyttämö mm. näytelmää varten. Ja siellä on hyvä laulaa, lausua, soittaa jne. Ohjelmatoimikunta kaipaa myös mukavia, yhteishenkeä lisääviä pieniä kilpailuja sekä mielellään myös kilpailujen vetäjiä. Ja löytyykö suvusta yhtään stand up koomikkoa? Sukujuhlassa on mahdollista esittää myös lyhyitä (max 10 min) sukuesittelyjä, halukkaat ilmoittautukoon sihteerille. Ohjelmatoimikunta varaa kuitenkin oikeuden suorittaa karsintaa, jos esiintymishalukkaita on paljon. Majoitus Jos tarvitset majoitusta, niin voit itse kysyä sitä lähellä olevasta Ikahovista. Huoneita varatessa on hyvä mainita tulevansa Sukuseura Kankon kokoukseen. Majoituksen hinta siellä on 50 euroa/vrk (2 hh) tai 35 euroa/vrk (1 hh), molempiin sisältyy aamiainen. Ikahovin mainos puhelinnumeroineen on toisaalla tässä lehdessä. Ideoita? Ajatuksia? Esiintyjiä kaivataan! Ole aktiivinen! Osallistukaa ohjelman tekoon! 4 Vapaaehtoisia? Ehdotuksia?

5 Sirpa Karppinen Kankon sukutilan isännät ja sisarukset Historiankirjojen mukaan Ikaalisten Kilvakkalassa on ollut Kankon tila jo 1500-luvulla luvun alkupuolella on kuitenkin suku ilmeisesti vaihtunut, sillä yhteyttä nykyisten kankolaisten ja aikaisempien kankolaisten välillä ei ole ainakaan toistaiseksi löydetty. Nykyinen suku polveutuu Jacob Kankosta, joka on syntynyt Kilvakkalan Kestillä, Kestin poikana vuonna Hänen isänsä on Johan Andersinpoika, syntynyt 1685, mutta hänen vanhemmistaan ei ole varmaa tietoa. Johan Andersinpojan tiedetään tulleen Kestille vävyksi. Jacobin äiti on Kestin tytär, Walborg Johanintytär, joka on syntynyt Jacob Kanko, ent. Kesti, ja vaimonsa Walborg Jöranintytär Kiialan Isotalosta, s. 1719, olivat Kankon sukutilalla isäntäparina vuosina Heille syntyi kuusi lasta, joista kaikista on suku jatkunut. Vanhin poika Johan, joka syntyi 1743, jatkoi tilan isäntänä ja kuoli 62-vuotiaana v Toisesta pojasta, Carlista, s. 1746, tuli Kankon torppari Juonenhaaran torppaan. Kolmas lapsi oli vuonna 1748 syntynyt tyttö, nimeltään Walborg. Hän meni naimisiin Simon Jyllin kanssa ja muutti Jyllin kylään Jyllin taloon. Isaac, joka syntyi 1751, oli neljäs lapsi. Hän meni naimisiin Ylipeijarin leskiemännän kanssa Jämijärveltä ja muutti Ylipeijarin taloon. Viides lapsi, Henric, s. 1755, muutti Kankaanpäähän Niinisalon taloon, jossa meni naimisiin Niinisalon Catharinan kanssa. Jacob, perheen nuorimmainen, joka syntyi 1759, muutti myös Kankaanpäähän ja meni naimisiin Rajakosken Reginan kanssa. Myöhemmin he käyttivät sukunimeä Ylikoski. Jacobin jälkeen Kankon tilan isäntänä vuosina oli Johan Jacobinpoika, syntynyt Hänen vaimonsa oli Lisa Simonintytär Kartun Halliasta, syntynyt Heille syntyi yhteensä 13 lasta, joista viidestä on suku jatkunut. Vanhin tytär, Maria, s. 1766, synnytti vuonna 1794 aviottoman tyttären, Marian, joka meni naimisiin Tapiaisen pojan Michel Isakinpojan kanssa. He elivät Kilvakkalassa Kulmalan torppareina. Toinen tytär Wallborg, s. 1767, meni naimisiin Kestin pojan Gustafin kanssa ja he muuttivat Kankon torppareiksi Luomajärven torppaan. Kankon isännyyttä jatkoi vanhin poika Carl, joka syntyi vuonna Henric, joka syntyi 1776, meni isännäksi Kurkelan Vähätiirikkaan, myöhemmin Mattilana tunnettu tila. Jacob, s. 1783, meni isännäksi Vahojärven Aittoniemeen. Carl Jacobinpoika, s. 1773, oli isäntänä Kankon sukutilalla vuodet Carlille ja Valborgille syntyi 11 lasta, joista ainoastaan nuorimmainen, Carl Emil, 5

6 s. 1815, selviytyi aikuiseksi asti. Carlin kuoltua vuonna 1827 hänen puolisonsa Valborg Simontytär, o.s. Soini oli isäntänä tilalla vuosina Valborg meni uusiin naimisiin Carl Gustaf Hiekan kanssa. Seuraava sukutilan isäntä vuosina oli Carl Emil Carlinpoika, s Hän ilmeisesti opiskeli Porin lyseossa ruotsin kieltä tai ruotsin kielellä, jolloin sukunimi muuttui Telningiksi. Carl Emil Telning toimi myös Ikaalisten kirkkoväärdinä vuosina Carlille ja hänen vaimolleen Valborg Johanintyttärelle, o.s. Pantti, syntyi 10 lasta. Vanhin lapsi Ida Karolina, s. 1840, meni naimisiin Kiialan kylästä olevan talollisen Efraim Heiskalan kanssa. Toinen tytär Valborg Sofia, s. 1842, meni naimisiin Haapimaan kylästä olevan Gustaf Wähä Kirmon kanssa. Kolmas tytär Maria, s. 1844, meni naimisiin Riitialan kylästä olevan Josef Ylivakerin kanssa. Josef kuitenkin kuoli noin kuukausi häiden jälkeen ja Maria meni uusiin naimisiin Karl Emil Tapiaisen, myöhemmin Ylivakeri, kanssa. Viides tytär Eva, joka syntyi 1848, meni naimisiin Kalmaan kylästä olevan David Kallin kanssa. Sukutilan isäntänä jatkoi vanhin aikuiseksi elänyt poika Carl, s. 1851, joka käytti taas sukunimeä Kanko. Toinen poika Fredrik Ferdinand, s. 1854, meni naimisiin Hämeenkyröstä olevan Pauliina Juhantyttären kanssa. He asuivat Kilvakkalassa ja olivat mm. Taimelan torppareita. Carl, joka syntyi vuonna 1851, toimi Kankon sukutilalla isäntänä vuosina Hänellä oli kaksi vaimoa. Ensimmäinen vaimo oli Johanna Juhontytär Alaoja Isoröyhiöstä, joka oli syntynyt vuonna Tästä aviosta syntyi 6 lasta ja heillä esiintyy sukunimiä Kortet, Suojanen, Nevantausta ja Kanko. Johannan kuoltua v Carl meni naimisiin Amanda Johanna Juhanantytär Tapiaisen kanssa Kilvakkalasta. Amanda oli syntynyt v Toisesta aviosta syntyi vielä 11 lasta ja heillä esiintyy sukunimiä Kanko, Alakesti ja Soukko. Seuraava isäntä sukutilalla vuosina oli Vihtori Erik Kaarlenpoika Kanko, joka syntyi v ja kuoli v Hänelle syntyi Elma-vaimonsa kanssa 10 lasta, joista Einari jatkoi isännyyttä, ja hänen jälkeensä Seppo Einarinpoika. Sirpa Einarintytär, o.s. Kanko SUKUSEURAN WWW-SIVUT Sukuseuran www-sivut tullaan siirtämään lähiaikoina toiselle palvelimelle, jolloin myös osoite muuttuu 6

7 Esa Kanko muistelee Sota-ajan koulutiellä Pokkaamisen harjoittelu Muistissani on säilynyt muutama pieni muisto sotaaikaan liittyen. Tapahtuman aikaan oma opettajamme Laina Aro, os. Järvinen oli väliaikaisesti sijaisopettajana Vatulassa, koska sieltä oli miespuolinen opettaja määrätty sotaan. Minä, veljeni Einari ja joukko naapurin poikia mm. Viran ja Lahtisen pojat, kuljimme Kukkaronmäen ahteen kohdalla koulua kohti, kun opettajamme Laina käveli meitä vastaan suuntanaan Vatula. Supisimme hetken ja yhteisellä päätöksellä kävelimme muina miehinä opettajan ohi häntä tervehtimättä. Opettaja antoi meidän mennä ohi ja kääntyi sitten, tullen peräämme kysymään, että mikäs pojilta unohtui. Siinä sitten katseltiin salaa toisiamme ja varpaitamme, eikä kukaan sanonut sanaakaan. Laina komensi meidät kaikki riviin ja hänen komentonsa mukaan pokkasimme hänelle siinä paikassa 20 kertaa. Seuraavalla kerralla, kun opettaja tuli vastaan hatut nousivat varmuuden vuoksi jo kaukaa, että ei tarvitsisi kokea em. nöyryyttävää hetkeä uudelleen. Opettajamme jaksoi sodasta ja omista kiireistään huolimatta meitä ojentaa ja opettaa tavoille, niin kuin oikein olikin. Jälki-istunto Toinen mieleeni jäänyt asia on koulun jälkeinen arestin kärsiminen. Olimme Einarin kanssa saaneet opettajaltamme Lainalta käskyn jäädä arestiin koulun jälkeen. Syytä en enää muista mutta sen muistan kuinka sitten Einarin kanssa karkasimme koulusta ikkunan kautta ja lähdimme juoksemaan kotia kohti. Tarkoituksenamme oli kannella isälle (Vihtori Kankolle) saamastamme epäoikeudenmukaisesta rangaistuksesta ja saada isä meitä sitten puolustamaan. Laina oli kuitenkin huomannut aikeemme ja oli meitä ovelampi. Meidän juostessa oikoteitä kotia kohti hän oli hypännyt pyöränsä selkään ja ajellut tietä pitkin meidän kotipihalle. Meidän saapuessamme pihalle huomasimme opettajan keskustelevan isämme kanssa. Heidän huomatessa meidät saimme tiukan käskyn molemmilta, sekä opettajalta että isältä palata koululle kärsimään rangaistus loppuun. Ei siinä sitten muu auttanut kuin käskyä totella. Minä pääsin istumaan opettajan pyörän tarakalle paluumatkan ajaksi ja Einari vanhempana sai juosta pyörän vierellä. Niin me sitten kärsimme rangaistuksen ja kävelimme kotiin pari tuntia myöhemmin nöyrinä poikina. Onnea! Esa Kankon lapsenlapsi Jan Cristian Broman ja Sini Hannele Mörönen saivat poikavauvan Ristiäiset pidettiin ja nimeksi laitettiin Tuomas Cristian Mörönen. 7

8 Pekka Nygård Valpuri Jaakontytär (o.s. Aittoniemi) ja Jaakko Efraim Heikinpoika Runsas sekä lapset Sukuseuramme jäsenlehdessä nro 2/2002 sivulla 10 kirjoitin otsikolla Aittoniemi/ Runsas/ Aittomäki/ Nygård. Kirjoituksessani mainitsin, että Jaakko Juhonpoika Aittoniemen (ent. Kanko) ja hänen vaimonsa Maria Tuomaantyttären kahdeksasta lapsesta kolmanneksi vanhin oli Valpuri (Walborg), joka oli syntynyt Vahojärven Aittoniemessä 24. huhtikuuta Hänet vihittiin Ikaalisten pappilassa Parkanon kylän Runsaan talollisen pojan Jaakko Efraim Heikinpojan (Jakob Efraim Henriksson) kanssa. Vihittäessä morsian oli ilman morsiusasua. Avioliitto oli molempien ensimmäinen. Vihkimisen toimitti H. Pfaler. Syksyn tullen Valpuri Jaakontytär muutti miehelään. Parkanon sisäänmuuttaneiden luettelossa päivämäärällä on maininta muutosta. Muuttokirja on päivätty Ikaalisissa paria viikkoa aikaisemmin eli Muuttokirjassa on myös merkintä vihkimisestä, niin ollen miniän oli helppo asioiden laillisuuden kannalta ottaa ratkaiseva suunta Yliskylän Runsaalle. Elinolosuhteet Parkanonjärven itäpuolella Parkanon kirkonkirjoissa Jaakko Efraim, joka oli syntynyt 23. heinäkuuta 1814 Parkanon kylän Runsaalla, mainitaan myöhemmin mm. itselliseksi. Nimeke ilmaisee, että kyseessä on tilapäisansioilla elävä, vakinaista tointa tai omaa maanviljelystä pitämätön tilaton henkilö. Elämän niukkuudesta kertoo sekin, että leipää oli yritettävä leventää ja perheen elantoa hankkia myös kyseenalaisin keinoin: Parkanon rippikirja ja paljastaa, että Jaakkoa oli sakotettu laittomasta viinan valmistuksesta v Rippikirjassa oli Valpurin kohdalla huomautus: sakotettu ensikertaisesta viinanmyynnistä v Toki on huomattava, että talonpojilla oli perinteisesti ollut viinanpoltto-oikeus, jolla koko kotituotannossa oli ollut huomattava merkitys. Kun sallittua viinanpolttoaikaa lyhennettiin 1850-luvulla, tarjonta supistui ja hinta kaksinkertaistui, mikä luonnollisesti houkutteli talonpoikia myymään paloviinaa entistä enemmän oman kulutuksen sijasta. Vuonna 1866 tapahtuneeseen kotipolton kieltämiseen saakka voi viinanpoltolla väittää olleen talonpoikaistalouksissa tärkeä taloudellinen merkitys. (Lähde: Suomen historian Pikkujättiläinen 1987, ) Perheen koolla oli myös koko ruokakunnan hyvinvointiin nähden merkitystä: aikavälillä perheeseen oli syntynyt seitsemän lasta: yksi tyttö ja kuusi poikaa. Kahdeksas lapsi, tyttö, syntyi v

9 Kun Jaakko Efraim mainitaan myöhemmin mm. uudistilalliseksi ja talolliseksikin, voi vain todeta, että ponnistelemista riitti vaihtelevien olosuhteiden keskellä. Jaakon ja Valpurin lapset Jaakko Efraimin ja Valpuri Jaakontyttären vanhin lapsi, Agata (Agatha), syntyi 13. huhtikuuta 1837 Yliskylän Runsaalla. Agata Jaakontytär on mennyt 17-vuotiaana v kotikylänsä Kaupille piikomaan. Saman kylän Hiitille v rengiksi tullut Taavetti Emanuel Mikonpoika (David Emanuel Mickelsson) oli hänen kohtalonsa. Agata ja Taavetti vihittiin Parkanossa morsiamen kotona. Perheen toinen lapsi, Taavetti (David) Robert syntyi 1. heinäkuuta Tämän rengin, myöhemmin uudistilallisen pojan elämä jäi lyhyeksi, sillä rippikirjan mukaan hän kuoli 21 vuoden ikäisenä Taavetin mainitaan olleen kuolleena tiellä Heittolan ja Poltinkosken välillä. Kolmas lapsista oli Konstantin (Constantin), uudistilallisen poika, syntynyt 21. toukokuuta Parkanon pääkirjan mukaan hän on muuttanut 18-vuotiaana Parkanosta lokakuun viimeisenä päivänä 1859 Ikaalisiin. Nuoren miehen oleskelu emäseurakunnan puolella kesti vain kaksi vuotta, sillä 1861 hänet on kirjattu muuttaneeksi takaisin Parkanoon. Nestor Valentin, perheen neljäs lapsi, joka syntyi 13. elokuuta 1844, on muuttanut 16-vuotiaana vanhemman veljensä perässä vuonna 1860 Ikaalisiin. Paluu kotimaisemiin on tapahtunut vasta 11 vuoden kuluttua eli v Sisarussarjan viides oli Vihtori (Wictor), joka syntyi 11. heinäkuuta 1847, merkitty uudistilallisen, myöhemmin itsellisen pojaksi. Hänen elämänsä päättyi 20-vuotiaana, syynä kuten siihen aikaan monella muullakin ilmeinen lavantauti. Rippikirjan mukaan Vihtori on kuollut maaliskuussa Kuolleista ja haudatuista häntä ei kuitenkaan tässä kohden löydy. Jos puutteita asiakirjojen laadinnassa ilmenikin, on syytä ottaa huomioon, että näinä aikoina jo pelkästään kuolleiden hautaaminen työllisti asioista vastaavia aivan eri tavalla kuin muina aikoina. Syynä poikkeuksellisiin oloihin oli, että v elettiin nälkävuosia. Ankarat luonnonolosuhteet jo keväästä 1865 lähtien estivät viljan saannin, jopa petun saanti tuotti vaikeuksia. Näistä ajoista Wilhelm Carlsson kirjoittaa: Tämän yleisen hädän ohessa, joka yhä kohosi korkiammalle huhti- ja toukokuussa 1868 siksi kuin lievitykseksi saatiin pettua, suolakkeita y. m. kasvia, raivosi v alusta aina heinäkuuhun asti 1868 niin yleinen lämmin-tauti [lavantauti], että tuskin joka 50:s henki sen podosta vapaaksi pääsi. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Vihtorin äiti Valpuri Jaakontytär oli kuollut lavantautiin 27. helmikuuta 1868, siis vähän ennen oman poikansa menehtymistä. 9

10 Kuudenneksi vanhin oli August, joka on merkitty talollisen poikana syntyneeksi 7. kesäkuuta Ripille hän on päässyt 17-vuotiaana eli vuonna Lapsista toiseksi nuorin ja samalla pojista nuorin, Isak Jaakko, on merkitty syntyneeksi muonamiehen poikana viimeisenä päivänä kesäkuuta Elinaikaa hänellä oli vajaat kaksi vuotta, sillä kirkonkirjat tietävät kertoa, että Parkanon kylän Runsaan talollisen Jaakon poika Isak kuoli vatsainfluenssaan Hänet haudattiin saman kuun 14. päivänä ilman hautaamiskellonsoittoa. Hautausmaksua hänestä maksettiin 10 kopeekkaa. Nuorin kahdeksanlapsisesta katraasta oli Eeva Elina, joka syntyi muonamiehen tyttärenä ensimmäisenä kesäkuuta Mainittakoon tässä yhteydessä, että muonamiehellä tarkoitetaan omassa ruoassaan maanomistajan rakennuksessa asuvaa maataloustyöläistä, joka saa osan palkkaa viljana, maitona ym. tuotteina. Vastaavia nimityksiä ovat muonarenki ja jyvämies. Elinkaari Jaakko Efraimin ja Valpurin lapsista oli kaksi ehtinyt jo kuolla ennen nuorimman lapsen syntymää. Edellä tuli jo kerrotuksi elämän niukkuudesta. Jaakon ammattinimikkeinä vaihtelevat sellaiset sanat kuin talollisen poika, renki, uudistilallinen, talollinen, muonamies, mäkitupalainen ja itsellinen. Elämä ei siis näyttänyt etenevän nykykielellä sanottuna nousujohteisesti. Nälkävuodet koettelivat myös tätä perhettä. Niin Valpurin kuin hänen poikansa Vihtorin menehtyminen lavantautiin helmi-maaliskuussa 1868 on mitä ilmeisimmin johdettavissa huonontuneista elinolosuhteista ja lisääntyneestä tartuntavaarasta. Kuolinsyy oli ajalle ja erityisesti parkanolaisille erityisen tyypillinen. Mäkitupalaisen vaimo Valpuri Jaakontytär kuoli Parkanon kylän Runsaalla 52 vuoden ikäisenä 27. helmikuuta ja haudattiin 15. maaliskuuta 1868 Parkanossa. Hänen puolisonsa Jaakko Efraim Heikinpoika mainitaan rippikirjoissa vanhuusiällä sokeaksi. Vanhus Jakob Henrikinpoika kuoli vanhimman lapsensa Agatan ja vävynsä David Emanuelin luona Parkanon kylän Talosen Aittomäessä. Kuolleiden ja haudattujen luettelon mukaan hän kuoli 80-vuotiaana 29. tammikuuta ja haudattiin 3. helmikuuta Em. luettelossa hänestä mainitaan maksetun hautausrahaa 1 markka 90 penniä. Pekka Nygård Viinikankuja 8, Alavus Puh. (06) , 10

11 Margit Lumia Kanko-suvun jälkeläisiä Viljakkalassa Inkulan Markkolassa Viljakkalan pitäjän Hiiroisten Antilan taloa isännöinyt Taavetti Kustaanpoika Antila kuuluu Kanko-sukuun. Hän oli syntynyt Ikaalisissa Viljalan kylän Pantin talon poikana. Taavetti menetti isänsä jo vuonna 1881, minkä jälkeen äiti avioitui uudelleen. Perhe muutti Viljakkalaan vuonna 1884, jolloin Pantin isännyyden sai Taavetin isovelipuoli isän edellisestä avioliitosta. Vartuttuaan Taavetti avioitui Hiiroisten Antilan talon lesken Hilman kanssa 1906 ja pääsi isännöimään Antilan taloa. Hän kuoli siellä 10 päivää ennen 60- vuotissyntymäpäiväänsä Harhalan Servolta kotoisin ollut puoliso Hilma menehtyi vuonna Taavetille ja Hilmalle syntyi yhteinen poika Viljo Taavetti Keskikoulun käynyt Viljo avioitui 30-vuotiaana 1937 Inkulan Markkolan talon tyttären Esteri Ollilan kanssa. Viljo toimi Viljakkalan suojeluskunnan päällikkönä ja oli sotilasarvoltaan luutnantti. Hän kuoli jo vuonna 1941 näkemättä nuoremman tyttärensä Helenan syntymää. Esikoinen Vaula oli tuolloin alle 3-vuotias. Esteri-leski ryhtyi emännöimään lapsuudenkotiaan Markkolaa isänsä jälkeen vuonna 1952 ja piti taloa vuoteen 1975 asti. Hän oli aviossa Viljon jälkeen Toivo Vähäiidun kanssa. Tästä liitosta syntyi vuonna 1955 poika Usko, josta tuli Markkolan isäntä Usko kuoli vuonna 1995, minkä jälkeen Markkola siirtyi hänen perikunnalleen. Viljo Antilan nuorempi tytär Helena Nordfors lunasti tilan puolisonsa Raimo Nordforsin kanssa vuonna 2001, joten Markkola palautui jälleen Taavetti Antilan jälkeläiselle. Markkolan talosta ja suvusta on lisätietoja kirjassani Viljakkalan Inkulan Markkola Margit Lumia Lammastie 5 B 13, Vantaa Puh , 11

12 Mirja Raes Kestin talon ja suvun vaiheita Olen kerännyt joitain tietoja Kestin talon ja suvun vaiheista. Asioissa voi olla epätarkkuuksia ja virheitä, jotka suonette anteeksi. Kuulun Alakestin sukuhaaraan. Isoisäni oli Matti Alakestin poika Kalle Alakesti, myöhemmin Kestinen s Kanko-suvun ensimmäinen varmaksi tiedetty esi-isä Jacob Johansson oli Kestin rusthollin tyttären Walborg Johanintyttären ja vävyn Johan Andersinpojan poika s Kilvakkalassa. Historian hämäryyksistä Kilvakkalassa eli vauras eränkävijäsuku Venni, jonka ensimmäinen tunnettu jäsen oli v mainittu Jöns Venni. Hänellä oli poikia; Olavi Jönsinpoika Venni, josta tuli isänsä jälkeen Vännin talon isäntä ( , 1546), Peder Jönsinpoika Venni, joka omisti Kitin taloa ( , ) sekä myös Rekon taloa. Nils Jönsinpoika Venni omisti Kestiä, joka oli 4 Äyrinmaata, Kilvakkalan suurin talo. Kilvakkalan talot omistivat jo 1500-luvulla ehkä aikaisemminkin suuria eräalueita Kankaanpään Venesjärvellä. Kestillä oli kaukomaita n ha. Karvianjoesta saatiin merilohta, Venesjärvestä muuta kalaa. Oli metsänriistaa ja luonnonniittyjä,joista saatiin heinää karjalle. Vänni -nimeä on esiintynyt Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa muuallakin, joka nimi lienee versio skandinaavisesta etunimestä Sven ja viittaa ruotsalaiselle kielialueelle. Kestin talon ensimmäinen isäntä oli Nils Jönsinpoika Venni ( ) ja seuraava hänen poikansa Per Venni ( ). Olivatko he mitään sukua seuraavalle isännälle, ei ole tietoa. Ehkä olivat, ehkä eivät. Kesti, Gästi, Giösti viittaa saksalaisiin Hansa-kauppiaisiin, jotka talvisin kauppamatkoillaan asettuivat talvehtimaan Suomeen. Kesti -nimen alkuperä saattaa olla siis ei-suomalainen. Tiedetään, että suvun varakkuus oli huomattava. Suku oli lapsirikasta, miespuolisia jäseniä oli paljon ja he saavuttivat korkean iän. Naisista ei silloin vielä paljon lukua pidettykään. Harvinaista oli, että suvulla oli oikea sukunimi. Siihen aikaan vain Frälssi-suvuilla oli oikea sukunimi. Talonpojat olivat sen ja sen poikia ja tyttäriä. 12

13 Kilvakkalan kylä, 12 taloa, sijaitsi Kyrösjärven rannassa nykyisen Sammin risteyksen lähellä. Ehkä isonjaon antamin oikeuksin 1700-luvulla siirryttiin nykyiselle paikalle hiekkakankaalle. Talot ulkorakennuksineen rakennettiin edelleen hyvin ahtaasti. Mutta pienet peltosarat siellä täällä saatiin yhdistettyä järkevämmiksi kokonaisuuksiksi. Kestin talon isäntiä ja perheitä Sigfrid Luukaksenpoika Venni (Gästi), isäntänä Ensimmäinen varma suvun edustaja oli Luukas, joka hallitsi Luukkaan taloa Vatsiaisten kylässä. Hänen pojastaan Sigfridistä (Sipistä) tuli suvun ensimmäinen isäntä Kestiin v Asutusluettelossa on merkintä v. 1630, joka kuuluu: Gamla Sigfrid Lukasson, Predikant, hän oli sotapappi ja saarnaaja. Hän oli samalla ratsuri Johan Cristerinpojan sekä pari vuotta myöhemmin ratsuri Reinhold von Göjterin alaisuudessa. Sipi Kesti varusti v.1635 ratsumiehen ratsuineen Saksaan kolmikymmenvuotiseen sotaan. Sipin on täytynyt silloin olla liki 100-vuotias. Uskomatonta! Kestistä tuli ratsutila eli rutsholli. Näin tila vapautui veronmaksuista ja saattoi vielä vastineeksi saada naapuritalojenkin verot. Rauhan aikana Kesti antoi pienen maapalan ja torpan rakuunoilleen asuttavaksi. Kesti oli todella suuri, vauras talo, ainoa laatuaan Ikaalisissa Osaran rutshollin lisäksi, joka oli vielä suurempi. (Osara kuului Ikaalisiin 1920-luvulle.) Ihan kaikkeen ei Sipi Kestikään pystynyt. Ainakin yhden oikeuden hän joutui hakemaan käräjillä. Laissa oli pykälä, että tavalliset rahvaan emännät eivät saaneet käyttää silkkihametta. Kesti vetosi siihen, että hän on rutshollari, vaikka ei olekaan aatelinen. Näin emäntä sai silkkihameen. Emännän nimeä ei tiedetä. Lapset: Eskil, Sigfrid, Erik, Bertil ja Maria Eskil Sigfridinpoika Venni (Gästi), isäntänä Eskil Kestistä ei juurikaan mitään tiedetä. Varmaan hän jäi isänsä varjoon, koska tämä tuntui hoitelevan talon asioita, vaikka ei enää ollut isäntä. Emännästäkään ei ole tietoa. Lapset: Jöran (Yrjö) Jöran Eskilinpoika Kesti, isäntänä Yrjö toimi ns. autiovoutina vuosina , sekä aitojen ja siltojen tarkastajana. Autiovouti järjesteli autioituneitten talojen uudelleen asutusta. Yrjö Kesti liitti v Lauri Juhonpojalta jääneen autiotilan Kestiin, josta tuli nyt 6 äyrin eli yhden manttaalin talo. Kesti oli edelleen ratsutila. Vuonna 1643 Yrjöstä tuli yksi itsenäisen Ikaalisen ensimmäisistä kuudennusmiehistä. Kuudennusmiesten tärkein tehtävä oli osallistua kirkkoneuvostossa seurakunnan hallintoon ja taloudenhoitoon sekä valvoa kirkkokuria ja kristillistä elämää. Yrjö Kesti toimi myös lautamiehenä vuodesta 1625 aina 1650-luvulle. Lautamieheksi valittiin yleensä kylän varakas 13

14 mahtimies, jolla oli arvovaltaa, älyä ja hyvä muisti, sillä kirjoitustaitoa ei silloin vielä ollut. Lautamies vei haasteita, huolehti ulosmittauksista, arvioi vahinkoja ja laski tappelussa syntyneitä haavoja. (Yksi kuhmu 3 mk, haava 5 mk, syvähaava 10 mk) Vuonna 1634 Yrjö Kesti vei käräjille naapurinsa Heikki Tapiaisen, Pietari Soinin, Matti Reon, Martti Hyssän ja koko Karhoisten kylän, sillä sillat ja aidat olivat kehnoja. Asia oli kiperä paikka isännälle, jonka piti olla tasapuolinen naapureille ja samalla kruunulle. Vaimo Valborg oli kotoisin Jämijärven Soinilta. Lapset: Henrik (Heikki) Henrik Jöraninpoika Kesti, isäntänä Heikki toimi myös lautamiehenä 1650-luvulta vuoteen Hän haki vaimon Walborgin, Kankaanpään Päivikkeeltä, vaikka isä Yrjö Kesti oli riidellyt käräjillä Walborgin isän Yrjö Päivikkeen kanssa. Päivike oli vienyt Kestin heinät eräältä niityltä. Kesti voitti jutun, mutta ei se haitannut lasten naimakauppaa. Lapset: Maisa, Samuli, Yrjö, Matti ja Juho Juho Henrikinpoika Kesti: k Sammi, isäntänä Juho Kestillä oli kaksi vaimoa, Margareta Henrikintytär ja Walborg Henrikintytär Säippä. Hän toimi lautamiehenä Kirkonisäntänä hän oli ainakin v Lautamies Juho Kestin elämä päättyi väkivaltaisesti. Hänet löydettiin kuolleena naapurikylän Sammin Lauri Matinpoika Hahkan talon pirtin lattialta aamulla Vainajan todettiin olleen mustelmilla ja verihaavoilla. Talon isäntäväkeä epäiltiin, mutta ketään ei saatu tuomituksi. Selvitykseksi tuli ainoastaan, että Juho Kesti oli melkoisesti ryypiskellyt edellisenä iltana Hahkan talossa. Lapset: Margareta, Heikki, Yrjö, Walborg, Liisa Ja Riitta Walborg Johanintytär Kesti, s k , puoliso Johan Andersinpoika s. 1685, k , isäntinä Lapset: Liisa, Matti, Juho, Jaakko (Kankon isäntä), Yrjö, Erkki, Maria, Vappu ja Riitta Lähteet: HisKi Ikaalisten seurakuntaluettelot, Hämeenkyrön historia, osa 1 ja Ikaalisten emäpitäjän historia, osat 1 ja 2, O. Heikkilä: Kestin rustholli Kilvakkalassa, PS -93, E. Ojanen: Jälkeläistaulut, 2001, S.Suvanto: Knaapista Populiin, O. Winter (Tukholma) Yli-Kestin suku,

15 Mirja Raes Elämää Kilvakkalan Kestissä luvuilla Kirjoitelmassani Kestin talon ja suvun vaiheita kerroin Kestin isäntäväestä Todistettavasti Kestiä on isännöinyt sama suku vuodesta 1556 lähtien. Tosin väliin mahtuu lyhyt jakso suurten sotien vuosina, jolloin tilan tuottoja oli joksikin aikaa läänitetty sotilassaarnaajille ja muille upseereille luku oli vielä paljolti historian hämärää. Asutus oli liikkuvaa, kaskeamista, eränkäyntiä ja kalastusta. Miesväki oli usein poissa kotoa. Kestillä oli laajat eräalueet Kankaanpään Venesjärvellä. Myös Parkanon ja Kihniön suunnalla käytiin eräretkillä. Siellä syntyi toisinaan kahinoita savolaisten kanssa, kun hekin pyrkivät samoille apajille ja hätistelivät kilvakkalalaisia pois. Ihminen 1500-luvulla oli helposti riehaantuva ilossaan ja raivoisa purkamaan kiukkuaan. Kaikki pyrkivät ottamaan osaa kaikkeen. Hanakasti lähdettiin käräjöimään pelloista, aidoista, eräalueista ym. Käräjillä oli aikamoista melskettä. Vahvistukseksi otettiin olutta, jolloin oltiin entistä estottomampia. Usein käräjätuvasta ajettiin ulos suuriäänisimpiä. Taikausko rehotti voimakkaana. Pirtti ja sauna 1500-luvulla sekä vielä 1600-luvullakin asuttiin savupirteissä. Ei sen pimeys houkutellut koreuksilla. Oli vain tuiki tarpeellinen. Oli pöytä tai pelkkä levy, pirttiä kiertävät kiinteät penkit, ehkä jokin kolmijalkatuoli sekä kiuas. Mahtoiko Kestin mahtava Yrjö-isäntä Vappu-vaimoineen jo nukkua oikeassa sängyssä pirtin perällä olkien päällä peittona vällyt tai rohdinraiti. Muu väki makasi pitkillä penkeillä tai lattialla. Oven suussa oli kodittomien paikka. Kovilla pakkasilla tuotiin pirttiin arvokas hevonen, pikkuelikoita ja kanat, jotka viipottivat kaikkialla. Kaikkien piti mennä samaan aikaan nukkumaan, kun joka neliösentti oli käytössä. Kesällä helpotti Kestilläkin, oli aitta, sauna, lato ja riihi, joihin voi mennä nukkumaan. Myöhemmin, kun alettiin muurata savupiippuja, asuinrakennukset laajenivat. Tehtiin pirtti ja pakari päätäppäin ja porstuan perään kamari. Isäntä ja emäntä pääsivät omaan rauhaansa. Sauna suomalaisilla on ollut jo Suomeen tultaessa. Se olikin aikoinaan monitoimitila. Saunassa synnyttiin, peseydyttiin, kupattiin, iskettiin suonta ja hierottiin. Saunassa myös palvattiin lihaa, tehtiin maltaita, kuivattiin pellavia ja tarvepuita. Olutta on tehty iät ja ajat, saunassa useimmiten. Alkuun oluen käyteaineeksi pantiin urossian kuolaa. Viinan poltto on myös vanha asia. 15

16 Karja, viljelyskasvit ja ruoka Vuonna 1540 oli Kilvakkalan taloissa yhteensä 15 hevosta, kylä oli oikea hevoskylä. Neljä isäntää ajoi jopa parihevosilla, luultavasti myös Kestin isäntä. Nautakarjaa oli n. 10 kpl talossa sekä lampaita 6 kpl. Muutama 10 vuotta myöhemmin oli sikoja vain 4 koko kylässä. Vuonna 1600 löytyi vetohärkiä Ikaalisista vain neljä. Kestillä viljeltiin ruista ja ohraa, vähäsen kauraa ja hernettä sekä naurista ja lanttua. Perunan toivat sotamiehet tullessaan Pommerin sodasta 1700-luvulla. Hamppua ja pellavaa kasvatettiin myös. Laki velvoitti kasvattamaan humalaa. Kestillä oli sitä 200 seivästä. Ikaalislaisten humala oli hyvää. Siitä käytettiin nimitystä pyhäpäivän humala. Sitä myytiin Pohjanlahden rannikkoa myöten. Kilvakkalalaisilla oli 1500-luvulla peltoalaa taloa kohti n. 3,8 ha, lisäksi kaskettiin. Kestin pöydässä syötiin leipää, puuroa, kalaa ja riistaa sekä lanttua ja naurista. Mämmiä ja talkkunaa osattiin tehdä jo varhain. Maitoa saivat vain lapset. Voi myytiin sekä käytettiin veronmaksuun. Piimää jatkettiin vedellä. Marjoja syötiin silloin, kun niitä oli. Vain puolukoita säilöttiin. Sodat ja nälkävuodet Kaikkien Kestin isäntien ja emäntien aikana riitti sotia. Oli linnaleiri, nuijasota, 30-vuotinen sota, Suuri Pohjansota, Isoviha ja Pikkuviha. Vuosi 1606 oli surkein. Ikaalisten väkiluku putosi 2000:sta puoleen. Nälkä ja taudit tappoivat. Silloin ja varmaan muulloinkin nälkävuosina oli Kestin talossa jauhojen joukkoon sekoitettava akanoita, herneenvarsi- ja olkisilppua sekä jäkälää. Mutta kaikkien kurjuuksien keskellä Kesti pystyi säilymään itsenäisenä rusthollina ja sukutilana. Kestin isännät ja emännät haudattiin kirkon lattian alle, vaikka se maksoi enemmän kuin kirkkomaahan haudattaessa. Lähteet: Ikaalisten entisen emäpitäjän historia, osa I, Suomen historia, Weilin-Göös, osa 2 16

17 Sirpa Karppinen Ylipeijarin sukuhaarasta Olen selvitellyt hieman Ylipeijarin sukuhaaraa, lähinnä Vännin osalta. Muilta osin sukuhaara on vielä aika paljon selvittämättä. Tässä lyhyesti yleiskuvaa Ylipeijarin sukuhaarasta. Jacob Kankon neljännelle lapselle Isaak Ylipeijarille syntyi kolme lasta Anna Pyydöniemen kanssa. Vanhin lapsista oli poika, Matts nimeltään ja hän meni isännäksi Kartun Vännille. Toinen lapsista oli tyttö, Wallborg, ja hän meni naimisiin Matts Kulhuan kanssa Kankaanpäästä. Kolmas lapsi oli myös tyttö, Anna, ja hän meni naimisiin Salomon Kirjasen kanssa. Näiden kahden tyttären myöhemmistä kohtaloista ei minulla ole tietoa enempää. Matts meni naimisiin Valborg Vännin kanssa vuonna Valborg oli jäänyt leskeksi vuonna Hänen ensimmäinen miehensä oli myös Kankon sukuun kuuluva Simon Jylli. Mattsille ja Valborgille syntyi ainakin 10 lasta. Lapsista vanhin, Maria, meni emännäksi Viljalan Pantille. Tähän sukuhaaraan liittyy myös Margit Lumian teksti toisaalla tässä lehdessä. Sukuhaarassa esiintyy lisäksi mm. seuraavia sukunimiä: Isotalo, Hollo, Hiekka, Junnila, Kanko, Hoppu, Änkö, Käkelä, Ylisoini. Mattsin ja Valborgin kolmas lapsi, Anders, meni naimisiin Maria Läykin kanssa ja heidän jälkeläisissään esiintyy mm. seuraavia sukunimiä: Vänni, Koivisto, Sillanpää, Vähätalo, Alho. Mattsin viides lapsi, Valborg, vihittiin Haapimaalta olevan Isak Siurusen kanssa ja heidän jälkeläisissään esiintyy mm. seuraavia sukunimiä: Siurunen, Hartus, Kyyny, Alalaurila, Kujansuu, Alaupari, Vähätalo, Kalli, Hatavara, Sippola. Mattsin seitsemäs lapsi, Nicodemus, meni naimisiin Johanna Toivosen kanssa ja tunnettiinkin Nikodemus Toivosena. Mattsin kahdeksas lapsi, Ephraim, vihittiin Eeva Luomaniemen kanssa ja he käyttivät sukunimeä Pentti. Nuorin lapsista, Caisa Sophia, meni emännäksi David Papuselle Isoröyhiöön. Otan mielelläni lisätietoa vastaan. Tunnetteko nykypäivän ihmisiä, jotka mahdollisesti kuuluvat tähän sukuhaaraan? Olen kiinnostunut heidän yhteystiedoistaan. Tai onko teillä tietoa, että joku olisi tehnyt sukututkimusta tästä sukuhaarasta? 17

18 Sirpa Karppinen Sukukirjasta Minulta on useasti kysytty, milloin tulee seuraava painos sukukirjasta. Edellinen meidän tekemä sukukirjahan ilmestyi vuonna 1999 ja sen painos on loppunut. Olen miettinyt erilaisia vaihtoehtoja ja otankin mielelläni ehdotuksia vastaan. Jos teen päivitetyn version vanhasta sukukirjasta, niin siitä tulee ilmeisesti liian iso. Eli joudun tekemään jonkinlaisen rajauksen. Itse olen eniten tutkinut Kankon isäntähaaraa, koska olen Carl Emil Telningin, ent. Kanko, jälkeläinen. Carl Emil oli Kankolla isäntänä vuosina Tämän pohjalta lähden seuraavaa sukukirjaa myös rakentamaan. Sen jälkeen katson, mitä muuta samaan sukukirjaan saa mahtumaan, vai teemmekö toisen kirjan muista tiedoista. Tässä vaiheessa sitten pitää ottaa huomioon, että suvussamme on muitakin sukututkijoita, joilla on paljon omaa sukututkimustietoa. Heidänkin tietojaan on mahdollista sisällyttää sukukirjaan asianmukaisten lähdeviittausten kera. Sukukirjaan voisin liittää myös valokuvia. Vanhat kuvat ovat tosi mukavia, mutta myös nykypäivän ihmisten kuvat ovat tervetulleita. Jos haluat kuvan sukukirjaan, niin lähetä kuva minulle lainaksi nimellä, palautusosoitteella ja kuvatekstillä varustettuna, niin skannaan kuvan. Mustavalkoiset kuvat ovat helpompia jatkokäsitellä, mutta myös värikuvat käyvät, mutta ne joudumme muuttamaan mustavalkoisiksi. Jos lähetät kuvan tiedostona, niin sen pitää olla resoluutioltaan painokelpoinen (300 dpi). Sukukirjan teko tapahtuu harrastuspohjalta, joten aikataulua ei voi lyödä lukkoon. Mutta pikkuhiljaa se etenee ja toivottavasti kahden vuoden kuluttua olisi loppusuora edessä. Muistakaahan myös ilmoittaa minulle sukuun syntyneet uudet lapset! Suvussa tapahtuu Tälle palstalle voi lähettää tietoja sukuseuran jäsenten merkittävistä tapahtumista, kuten syntymäpäivät (70, 80, 90 v) ja uudet suvun jäsenet. Mukaan valokuva ja lyhyt teksti päivänsankarista. Nämä tiedot pitää tulla jäsenistöltä, sillä toimitus ei näitä tee automaattisesti. 18

19 Juhlatalo Oma Tupa Teinintie 4 6, IKAALINEN Puh. ( 03 ) Kesäkahvio avoinna Ma Pe klo ( kahvio suljetaan ) Suolaiset ja makeat kahvileivät, Erikoiskahvit, Jäätelöannokset, N ettiyhteydet asiakaskäytössä jne. * Järjestämme juhlia pienistä suuriin, aiheesta aiheeseen. * Teemme juhlastanne onnistuneen hienoilla puitteilla ja ammattitaidolla. * Tilauksesta hoidamme myös pitopalvelua ulkopuolella Oman Tuvan. H otelli - Ravintola Ikahovi LOUNAS päivittäin KLO ,: Kaupungin runsain Salaattipöytä, Päivän Keitto+ päivittäin itseleivottu leipä, Lämminruoka ( liha / kala), Jälkiruoka + Kahvi alk. 7,60 eur Keturinkatu IKAALINEN Puh. (03) Fax (03) Keittiö avoinna päivittäin klo saakka Tarjolla runsaat ja maittavat Ala Carte annokset sekä Pizzat ja Pastat Tervetuloa nauttimaan hyvästä ruuasta!!!

20 2 PP Seuraava lehti ilmestyy keväällä 2005 Toivomme siihen juttuja suvun vaiheista, muistelmia, onnitteluja 70, 80, 90-vuotiaille yms. Kuvat elävöittävät tekstiä. Lähettäkää aineisto helmikuun loppuun mennessä. Lähettäjä: Sukuseura Kanko ry, c/o Karppinen Venemestarintie 29 a Helsinki

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry Jäsenlehti 1/2002

Sukuseura Kanko ry Jäsenlehti 1/2002 Sukuseura Kanko ry Jäsenlehti 1/2002 Heiskala Vähäkirmo Ylivakeri Karl Emil Telning Taimela Kanko Kalli Sukuseuran hallitus ja toimihenkilöt: Juhani Rajamäki, puheenjohtaja Impoonkatu 2, 04430 Järvenpää

Lisätiedot

SUVUN TILALLISET KULKKILA

SUVUN TILALLISET KULKKILA SUVUN TILALLISET KULKKILA Heikki Hermanni Myllylän äidin Greta Liisan äidin Margareetan äiti Anna antintytär on Vähä-Kulkkilan ensimmäisen isännän Antti Simonpojan tytär. Kullkilan tila jaettiin vuonna

Lisätiedot

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Jäsenlehti 2/2005 Sukujuhlista 2005 2 PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS Tämän vuoden sukujuhlat on pidetty. Ikaalisiin kokoontui heinäkuun viimeisenä lauantaina runsaasti sukuun kuuluvia henkilöitä. Oma Tupa oli

Lisätiedot

Kalle Kallenpoika Sorri

Kalle Kallenpoika Sorri 1 Perhe 1 I Hanna Kustaantytär Rekola Kansakoululla keittäjänä sodan aikana ja jälkeen, s. 13.2.1872 Kulkkila, Teisko, k. 4.8.1960. Ollut Wärmälän kylän, Iso-kartanon palkollisten kirjoilla. 2.6.1891 Muutti

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Kanko. Jacob Kanko. Ylipeijari

Kanko. Jacob Kanko. Ylipeijari Jäsenlehti 2/2003 Kanko Ylikoski Juonenhaara Jacob Kanko Niinisalo Jylli Ylipeijari Sukuseuran hallitus: Juhani Rajamäki, puheenjohtaja Impoonkatu 2, 04430 Järvenpää puh. (09) 2711178 juhani.rajamaki@

Lisätiedot

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542)

TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554) TAULU 2 II Matti Matinpoika Sinkkonen (7539) Leena Mikontytär Poutanen (7542) TAULU 1 I Anna Maaria Matintytär Sinkkonen (7554), s. 12.3.1882 Parikkala 1, konfirmoitu 1898 Parikkala. Vanhemmat taulusta 2 Matti Matinpoika Sinkkonen ja Leena Mikontytär Poutanen TAULU 2 (taulusta 3)

Lisätiedot

Sukuseuran hallitus ja toimihenkilöt: Juhlatoimikunta:

Sukuseuran hallitus ja toimihenkilöt: Juhlatoimikunta: Jäsenlehti 2/2002 Sukuseuran hallitus ja toimihenkilöt: Juhani Rajamäki, puheenjohtaja Impoonkatu 2, 04430 Järvenpää puh. (09) 2711178 juhani.rajamaki@ asianajotoimisto.inet.fi Juhani Soukko, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

11.8.14. Lena Mickelsdotter Riikilä, s. 27.5.1790 Lappi. Tauluun 7. Caisa Lovisa Michelsdotter Riikilä, s. 30.3.1796, k. 3.3.1820 Lappi.

11.8.14. Lena Mickelsdotter Riikilä, s. 27.5.1790 Lappi. Tauluun 7. Caisa Lovisa Michelsdotter Riikilä, s. 30.3.1796, k. 3.3.1820 Lappi. 11.8.14 Taulu 1 I Erich Erichsson Krappe, Vävy, talollinen Kaukolassa, k. 1791. Käräjämaininta 1753 Isäntä 1753-1782. 1. puoliso: noin 1750 Maria Johansdotter Krappe, s. noin 1723. Vanhemmat: Johan Michelsson

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. Sukuseuran toimihenkilöt

Sukuseura Kanko ry. Sukuseuran toimihenkilöt Jäsenlehti 1/2010 Sukuseura Kanko ry Sukuseura on perustettu v. 1998 ja rekisteröity v. 2000. Sukuseurassa on 240 jäsentä. Jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet saavat 1-2 jäsenlehteä vuodessa. Jäsenlehden toimitus

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. Jäsenlehti 2/2001

Sukuseura Kanko ry. Jäsenlehti 2/2001 Sukuseura Kanko ry Jäsenlehti 2/2001 Sukuseuran hallitus ja muut toimihenkilöt: Juhani Rajamäki, puheenjohtaja Impoonkatu 2, 04430 Järvenpää, puh. (09) 2711178 Juhani Soukko, varapuheenjohtaja Kotiportinkuja

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Jäsenlehti 1/2008. SUKUSEURA 10 vuotta

Jäsenlehti 1/2008. SUKUSEURA 10 vuotta Jäsenlehti 1/2008 SUKUSEURA 10 vuotta Sukuseura Kanko ry Sukuseura on perustettu v. 1998 ja rekisteröity v. 2000. Sukuseurassa on 240 jäsentä. Jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet saavat 1-2 jäsenlehteä vuodessa.

Lisätiedot

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015

1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA. Matti Niemi 4.7.2015 1765-2015 TUORINIEMEN SUKU 250 VUOTTA Matti Niemi 4.7.2015 Suvun juuret Eliaksen vanhemmat isä Niilo Niilonpoika oli Sammallahden vävy ja DNA-testin perusteella kotoisin Virolaisen talosta äiti Reetta

Lisätiedot

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862

Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Perunkirja, talokas Korrin vävy Erkki Juhonpoika Åby s.12.09.1789. k. 19.02.1862 Vuonna 1862 7 maaliskuuta minä allekirjoittanut, pitäjän nimismies, toimitin kirkon seksmannin Jaakko Heikinpoika Lammin

Lisätiedot

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset

Klo 15.30 KARLIN SUKUSEURA RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SUKUKOKOUS Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat Sääntömuutokset KARLIN SUKUSEURA RY KUTSU SUKUJUHLAAN JA SUKUKOKOUKSEEN 16.6.2013 Karlin sukuseura ry:n sukuneuvostolla on ilo kutsua Sinut perheineen yhdistyksen sääntöjen edellyttämään varsinaiseen sukukokoukseen 16.6.2013.

Lisätiedot

Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä

Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä Sukuselvityksen koonnut Kirsti Roa os. Pyykkönen Lahja Lehtosen ja Reino Pyykkösen tytär Tarvasjoen Suurilan kylän Lehtoset. Heidän esi-isänsä ja jälkeläisensä Tähän sukukertomukseen on käytetty apuna

Lisätiedot

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat:

Taustatietoa. Heidän lapsiaan olivat: Elämää Jaakkimassa seurataan Matti ja Regina Rapon perheen kautta. Heitä sanottiin Kurenniemen ukoksi ja mummoksi. He asuivat samalla seudulla kuin Pakkaset ja ja muuttivat asumaan Pakkasten suvun hallussa

Lisätiedot

Kokouskutsu. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja päätetään seuraavan sukujuhlan ajankohta ja ohjelmatoimikunta.

Kokouskutsu. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat ja päätetään seuraavan sukujuhlan ajankohta ja ohjelmatoimikunta. Jäsenlehti 1/2012 Kokouskutsu Sukuseura Kanko ry:n jäsenet kutsutaan sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään 9.6.2012 kello 12.30 Ikaalisissa, Luomajärven Hevoskievarissa. Kokouksessa käsitellään

Lisätiedot

Anna Vilhelmiina Oskarintytär Lamminmäki o.s.ahlfors

Anna Vilhelmiina Oskarintytär Lamminmäki o.s.ahlfors 1 Perhe 1 I Taavetti Nikolai Lamminmäki s. 4.6.1901 Ikaalinen, Iso-Röyhiö, Juurijärven torppa, k. 14.1.1979. Tiettävästi IKL:n jäsen. Taavetti kiersi oppipoikana taloissa harjoittelemassa suutarin oppia.

Lisätiedot

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1

SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900. Taulu 1 SOTAMIES MATTI KOSUSEN JÄLKELÄISIÄ N. VUOTEEN 1900 Taulu 1 Matti Kosunen, sotamies, sittemmin torppari Polvijärven kylässä. * 1696 (rippikirjan mukaan) 1767 1777 Leppävirta, Polvijärvi (1) n. 1715 Leppävirta

Lisätiedot

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss.

Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Siilinjärvi Kasurila 22.12.2007 TAULU 1 I Jöran Antinpoika Laakkonen, s. 1712 Kuopio, k. 22.9.1769 Kuopio,Kasurila. 26.3.1733 Kasurila Jör. And.ss. Lakoin Kirst. Christ. Lapvetel. Räimä. Puoliso: 26.3.1733

Lisätiedot

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778.

Siilinjärvi_2 TAULU 1. I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. Siilinjärvi_2 I Henrik Laakkonen,Drg. Lamp., s.1778. TAULU 1 1. Lapsen äiti: Susanna Laakkonen, s. 1793 Kuopion msrk Rönä. (i) Lars P. Laakkonen, Tps.U.Torppari Rönä 3., s. 1761. (ä) Christina G. Hätinen,

Lisätiedot

ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka.

ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka. Arno Forsius ORAVA WICHTMAN TÖRNSTRÖM HIIDENHEIMO -sukuketjun tauluja Maria Charlotta Wichtmanin ja Israel Törnströmin perhekuntaan saakka. Taulun 11 aviopuolisot ovat Törnström-Hiidenheimon sukuseuran

Lisätiedot

Sukuseuran hallitus: Juhlatoimikunta: Tämä lehti sisältää: Sukuseuran sihteeri

Sukuseuran hallitus: Juhlatoimikunta: Tämä lehti sisältää: Sukuseuran sihteeri Jäsenlehti 1/2003 Sukuseuran hallitus: Juhani Rajamäki, puheenjohtaja Impoonkatu 2, 04430 Järvenpää puh. (09) 2711178 juhani.rajamaki@ asianajotoimisto.inet.fi Juhani Soukko, varapuheenjohtaja Kotiportinkuja

Lisätiedot

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1

5/16 - Juho Söderkärnä. vaimo Maria ylo.ik isäntä poika Jaakko ja emäntä Maria tytär Saara,tytär Kaisa,renki Jaakko 5 1 1772 Henkikirjat filmi Lt 1728 talon n: ja mant. verolla yht. savut. vero kr 1 5/8 - Söderkärnä 5/16 - emäntä Taavi Antinp.ja vaimo Susanna, veli Herman Antinp. ja vaimo Anna renki Matti ja piika Eeva

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Anders "Antti" Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015

Sukuselvityksen kohde. Anders Antti Bro. s. 1748. ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua. Tulostettu: 20.04.2015 Sukuselvityksen kohde Anders "Antti" Bro s. 1748 ja hänen jälkeläisiään yhteensä 25 taulua Tulostettu: 20.04.2015 Tekijä: Asko Vuorinen Lokirinne 8 A 25 02320 Espoo Puhelin 0440-451022 askovuorinen@gmail.com

Lisätiedot

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29

Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärven torpat ja torpparit Asutus1694-1713 sivu 1/29 Rautajärvi Pietilä Esko Pekanpoika 1695 Sipi Sipinpoika 1695 Kollanen Yrjö Paavonpoika 1695 Niilo Pertinpoika 1695 Erkki Juhonpoika 1701 Erkki

Lisätiedot

Mika Vaihekoski. Esipolvitaulut. Taustaksi. Viimeksi päivitetty 10.10.2009. mika.vaihekoski(at)tse.fi

Mika Vaihekoski. Esipolvitaulut. Taustaksi. Viimeksi päivitetty 10.10.2009. mika.vaihekoski(at)tse.fi Mika Vaihekoski Esipolvitaulut Taustaksi Viimeksi päivitetty 10.10.2009 Mika Vaihekoski mika.vaihekoski(at)tse.fi Johdanto Nimistä ja paikkakunnista Nykyihmisille itsestään selvä käytäntö omata sukunimi

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen

Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Esipolvet henkilölle Ida Tamminen os. Partanen Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Ida... Tammisen......... os.... Partanen......... esipolvet..........................................................................

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1

Liperi_0 24.10.2014. Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Liperi_0 24.10.2014 Liperi - Kontiolahdella asuneet Laakkoset etsii sukupuutansa / sukuhaaraansa TAULU 1 Tiina Laakkonen. Tauluun 2. Anna Koskelo, s. 1792 Kontiolahti. Tauluun 3. Pertti Laakkonen, s. 16.5.1798.

Lisätiedot

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä

Humppi, k. 20.6.1910 Saarijärvi Koskenkylä Poikosten sukuseura Juho Junno Poikosen 1788 esivanhemmat 1 (5) Taulu 1 1. Johan "Junno" Juhonpoika Poikonen (98), renki, talollinen, s. 16.8.1788 Karstula Pääjärvi Poikola, k. 6.9.1873 Karstula Humppi,

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014

Sukuselvityksen kohde. Eva Kustaantytär -, Stenholm. s. 23.11.1834 Noormarkku. ja hänen esivanhempansa. Tulostettu: 21.10.2014 Sukuselvityksen kohde Eva Kustaantytär -, Stenholm s. 23.11.1834 Noormarkku ja hänen esivanhempansa Tulostettu: 21.10.2014 Tekijä: Risto Sajaniemi Kuutamokatu 8 A 2 02210 ESPOO Puhelin +358(0)400 448 218

Lisätiedot

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808.

Puoliso: Petter Korhonen, s. 26.11.1809. Vanhemmat: Johan Korhonen ja Margareta Korhonen. 17.4.1808. TAULU 1 I Pekka Korhonen, s. 1575, k. 1635. Vilppu s. 1615. Tauluun 2. Heikki s. 1601. Tauluun 86. Sipi s. 1603. Tauluun 97. TAULU 2 (taulusta 1) II Vilppu Korhonen, s. 1615, k. 1675. Vilppu s. 1645. Tauluun

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218

1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 1808 Henkikirjat Savonkylä filmi Lt 215-218 talo n: mant. verolla savut vero kr 1. 3/4 - Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti.

leski Juho Taavinpoika ilmoittaa talon omaisuuden seuraavasti. Perunkirja Kestikievarin emäntä Maria Laurintytär Ollila os. Lassila s. 24.09.1793 k. 24.09.1857 Marraskuussa 1857 tehty pelkkä omaisuusluettelo, perunkirjoitus on täydennetty vuotta myöhemmin 29 lokakuuta

Lisätiedot

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010

Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Kustaa ja Ulriika Tuomolan suvun kolmen polven 170 vuotta 1840-2010 Vuosi 1840 Venäjän keisarina ja Suomen Suuriruhtinaana on Nikolai I Kantaäitimme Ulriika syntyi Liedossa Vuosi 1842 Kantaisämme Kustaa

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne

SUKUSELVITYKSEN KOHDE. Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne SUKUSELVITYKSEN KOHDE Ulrika (Ulla*) Pietarintytär (Sahlström) Uotila s. 24.12.1822 Pälkäne ja hänen jälkeläisiään kolme sukupolvea yhteensä 36 taulua Tulostettu: 18.09.2011 Tekijä: Marja-Liisa Siikonen

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Anders Axel Forssin esipolvet. Taulu 3

Anders Axel Forssin esipolvet. Taulu 3 Anders Axel Forssin esipolvet Taulu 1. Anders Axel Forss. Syntynyt 20.03.1834 Karkussa. Kuollut 23.10.1921. Luotsivanhin. Mitali luotsityöstä. Äiti Taulu 3. Puoliso Maria Kristina Sandberg. Syntynyt 20.04.1841.

Lisätiedot

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853

Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara. Taulu 853 Heikki Ruuskasen ja Margareetta Ylösen sukuhara Taulu 853 V. Heikki Ruuskanen (isä Matti Ruuskanen, taulu 852). Syntynyt noin 1682. (yhteys isään oletettu). (RK s. 91) itsellinen 1740 Kuopio, Kaaraslahti.

Lisätiedot

Patalan koski torpan suku 1,0 - sivu 1 (5) Ruotsulasta pitkin Jämsän pitäjää. Grönvall suku

Patalan koski torpan suku 1,0 - sivu 1 (5) Ruotsulasta pitkin Jämsän pitäjää. Grönvall suku Patalan koski torpan suku 1,0 - sivu 1 (5) Grönvall suku (V) Patalan Susanna Aatamintytär Susanna Aatamintytär s.17.7.1776 Auvilassa k.13.7.1825 Kauppilassa leskenä, pso 19.4.1801 räätälioppilas Fredrik

Lisätiedot

meni Villen kanssa navettaan ensimmäisenä autosta noustua ja heillä kului aikaa navetassa.

meni Villen kanssa navettaan ensimmäisenä autosta noustua ja heillä kului aikaa navetassa. KUOTILA Kuotilan kylä sijaitsee lähellä Kyröskosken kylää, eli se on Hämeenkyrön vanhinta asutusta. Sepän tila sijaitsi Kuotilassa ja sen alkuperäinen nimikin oli Kuotila, joten se oli kylän ensimmäinen

Lisätiedot

Henrik Leinon esi-isät

Henrik Leinon esi-isät Henrik n esi-isät Sukujuuret ja n hovi Teemu Harri www.kotiweb.kotiportti.fi/leino 10.06.2006 Sukukokous 2006 1 Säkkijärvi - Lahnajärvi Karjalan alue oli rauhaton sotien takia 1700-luvun alussa ja Ison

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

Kuljen muistojen tietä

Kuljen muistojen tietä Kuljen muistojen tietä Vanhempieni tarina Kerttu Kuotola - s. 5 Sotapäiväkirja Stm Kaino Järvinen - s. 37 Minun tarinani Kerttu Kuotola - s. 91 Kotijärvi Kerttu Kuotola - s. 191 z Janakkala 2007 Alkusanat

Lisätiedot

Sukuseuran seuraava jäsenlehti ilmestyy keväällä 2007.

Sukuseuran seuraava jäsenlehti ilmestyy keväällä 2007. Jäsenlehti 2/2006 Sukuseuran seuraava jäsenlehti ilmestyy keväällä 2007. Lähettäkää juttuja lehteen helmikuun loppuun mennessä. Sukuseura ry Sukuseura on perustettu v. 1998 ja rekisteröity v. 2000. Sukuseurassa

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1

3/8 vero Isäntä Juho Taavinp, emäntä Kaisa Antti ja Antti rengit, Liisa ja Maria piiat, 1, 1, 2, 2, yht 6 sav 1 1802 Henkikirjat Savonkylä fimit Lt 191-195 ja Lt 553-556 talo n: mant. vero kr 1. 3/4 _ Söderkärnä vanha perintötalo 5/8 mant. 1781 lisämant.1/8 mant. lunastettu 1781myös perintökirja yht 3/4 mant perintö.

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

PERHE 1 I Anna Vilhelmiina Oskarintytär Ahlfors Taavetti Nikolai Lamminmäki

PERHE 1 I Anna Vilhelmiina Oskarintytär Ahlfors Taavetti Nikolai Lamminmäki PERHE 1 I Anna Vilhelmiina Oskarintytär Lamminmäki o.s. Ahlfors, s. 20.5.1904 Kela, Kittilä, Suodenniemi, k. 25.6.1975 Tampere, kuolinsyy Keuhkokuume. Kummit: Talollinen Antti Kela ja vaimonsa Eeva sekä

Lisätiedot

Saunavaaran Halosia 1 (6)

Saunavaaran Halosia 1 (6) Saunavaaran Halosia 1 (6) 1. Entbacka, Anna Magdalena, * Esse 5.2.1805 oo Petter Skutnabba 1 child of No. 1 Entbacka, Anna 2. Skutnabb, Maria Lovisa, * Juva (Kangais 4) 19.10.1832, + Kontiolahti 1.9.1882

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Lapset: Anna Antintytär Huttunen, s. 14.7.1778 Sääminki

Lapset: Anna Antintytär Huttunen, s. 14.7.1778 Sääminki TAULU 1 I Anna Erikintytär Hannikainen, Talollisen vaimo, s. 26.7.1730 Sääminki Kiilanmäki 1 Hannikkala, k. 17.1.1790 Sääminki Inkilä. Puoliso: 27.5.1751 Sääminki Johan Antinpoika Huttunen, Talollinen,

Lisätiedot

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders

TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo Carin Hatunen Olof Laakko Lisa Laakko Anders Laakko Nurkkala Anna Kaisa Laakko TAULU 2 II Anders Pulkkila_1 TAULU 1 I Anders Eerikinpoika Laakko e. Piippo, Launolan kylä n:o 12 Laakko/Tossavainen, s. 18.4.1788, k. 16.1.1859. Puoliso: Carin Hatunen, s. 15.1.1795 Pulkkila, k. 29.1.1861. Olof Laakko,

Lisätiedot

Perhe 1. 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Lapset: Hemming s. 1689. Perhe 2. Perhe 2. 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689.

Perhe 1. 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Lapset: Hemming s. 1689. Perhe 2. Perhe 2. 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689. Sivu 1/11 Paluu 1. Erik Utriainen s. 1655 Pielisjärvi, Lieksa. Perhe 1 Hemming s. 1689. Perhe 2 2. Hemming Utriainen, (perheestä1) s. 1689. Perhe 2 Puoliso: Anna Jugoin s. 1690. Paavo s. 1722. Perhe 3

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Sukuseuran toiminnan tarkoitus ja toiminta Saarelaisten Sukuseuran toiminnan tarkoituksena on selvittää suvun vaiheita ja historiaa, vaalia suvun perinteitä ja edistää

Lisätiedot

Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen Anna Holopainen Martti (Mårten) Laakkonen

Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen Anna Holopainen Martti (Mårten) Laakkonen Kaavi 3 Martti Laakkosen ja Anna Holopaisen jälkeläisiä 22.1.2011 TAULU 1 I Martti (Mårten) Laakkonen, s. 1707, k. 4.6.1788 Tuusjärvi. Puoliso: Vihitty 31.7.1737 Anna Holopainen, s. n.1713, k. 7.2.1766

Lisätiedot

Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808

Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808 Perunkirja talokas Matti Matinpoika s. 07.09.1741. k. 08.06.1808 Vuonna 1809 10 päivänä allekirjoittanut toimitti perunkirjoitukseen kuuluvat omaisuuden ylöslirjauksen ja jaon, 8 päivänä kesäkuuta vuonna

Lisätiedot

5. 1/8 Kirkonkylä n:5 Kyrönniemi, sisältyy Kappalasen maihin.

5. 1/8 Kirkonkylä n:5 Kyrönniemi, sisältyy Kappalasen maihin. 1850 Henkikirjat Savonkylä (kuvat 4906-4952 kuvattu 2006.17.10. klo 16,37-16.57) (Kansallisarkiston digitaaliarkisto Lappajärvi henkikirjat 1850) (Mantals Längd äfer Lappajärvi Socken uti Kuortane Härad

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Arviomies Juho Hyytinen 16 Maksettavaa yhteensä 90 taa 4 kill Summasta inventaario vähennetään maksettavat 569 taal 22 kill 90 taal 4 kill

Arviomies Juho Hyytinen 16 Maksettavaa yhteensä 90 taa 4 kill Summasta inventaario vähennetään maksettavat 569 taal 22 kill 90 taal 4 kill Perunkirja Margaretta Erkintytär Ollila (Västerspangar) s.08.06.1752 k.25.04.1807 Vuonna 1807 12 päivä lokakuuta allekirjoittanutta pyydettiin laatimaan perunkirjoitus ja jako, emäntä Reeta Erkintytär

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa

Nyman-Frisk - sukutapaaminen. Askola, 16.4.2016. Varhaista sukutietoa Nyman-Frisk - sukutapaaminen Askola, 16.4.2016 Varhaista sukutietoa K. Kajantie Pojan (Vihtori Vaara) tyttären (Sirkku Kajantie) poika http://www.helsinki.fi/~kajantie/nyman.html Maria Frisk 30.9.1835

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

IKAALISTEN ENTISEN EMÄPITÄJÄN HISTORIA I

IKAALISTEN ENTISEN EMÄPITÄJÄN HISTORIA I IKAALISTEN ENTISEN EMÄPITÄJÄN HISTORIA I VUOTEEN 1640 PENTTI ALHONEN PENTTI PAPUNEN SEIJA SARKKI-ISOMAA JULKAISIJAT HONKAJOEN KUNTA IKAALISTEN KAUPUNKI JÄMIJÄRVEN KUNTA KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KIHNIÖN KUNTA

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Pöljän kotiseutumuseo

Pöljän kotiseutumuseo Pöljän kotiseutumuseo Siilinjärven kunta Nuoriso- ja kulttuuritoimi Esityksessä käytettävät kuvat Pöljän museon valokuvakokoelmasta ja kulttuuritoimen omista tiedostoista ellei toisin mainita. Museon perustaminen

Lisätiedot

Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat. 13.6.2015 Reino Myllymäki

Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat. 13.6.2015 Reino Myllymäki Otto ja Saima Myllymäen esivanhemmat 13.6.2015 Reino Myllymäki Sukututkimuksesta Sukututkimusta on monenlaista. Voidaan selvittää jonkin henkilön esivanhempia, jolloin kysymys on lähinnä kuolleiden ihmisten

Lisätiedot

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola

Kankaantaan kylä. Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Pauli Helén Tuisku-Camenaeus sukuseuran sukukokous 4.8.2002, Hollola Kankaantaan kylä Hollolassa on seitsemän kylän ryhmittymä Aikkala Hälvälä Jarvala Nokkola Untila Utula Vesala Vanhimmat

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Esipolvet henkilölle Eeva Henrikintytär

Esipolvet henkilölle Eeva Henrikintytär Esipolvet henkilölle Eeva Henrikintytär Seppo Tamminen Hämeenlinna Sisällysluettelo. Eeva.... Henrikintyttären............... esipolvet...............................................................................

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. Jäsenlehti 1/2001

Sukuseura Kanko ry. Jäsenlehti 1/2001 Sukuseura Kanko ry Jäsenlehti 1/2001 Sukuseuran toimihenkilöt ja hallitus: Juhani Rajamäki, puheenjohtaja, Impoonkatu 2, 04430 Järvenpää, puh. 09 2711178 Juhani Soukko, varapuheenjohtaja, Kotiportinkuja

Lisätiedot

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä

Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä 1 Happosia Liperissä, Kiteellä ja Polvijärvellä Ruotsin ja Venäjän raja kulki vuoden 1595 rauhan jälkeen Ohtaansalmelta Pisalle Savon tienoilla. Rajamerkki sijaitsee Ohtaansalmen sillan kohdalla noin 12

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! www.saunamafia.fi 15. 17.7.2011 1/8 MUKAVAA HAUSKAN- JA MUUNKIN PITOA! Löylynlyömät eli SaunaMafian joukkue Ikaalisten XVII Saunafestivaaleilla. AIKA: Pe 13. - Su 15.7.2012 PAIKKA: Ikaalisten Kylpylä Saunomista,

Lisätiedot

Tuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi

Tuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi Tuomas Mikonpojan perhe Sivu 1 Mies Thomas Michelsson Kyyhkylä ent. Hanjärvi Syntynyt 1770 Asikkala? Kastettu Kuollut 25.3.1842 Sysmä, Storby, Kyyhkylä Haudattu 3.4.1842 Sysmä, Storby Isä Michel Ericsson

Lisätiedot

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla.

Margaretha Mannerheim kertoi ennen muuttoaan HS:lle, kuinka raskasta tunteita herättävän sukunimen kantaminen voi olla. Kreivi Gustaf Mannerheim on kuollut. 50-vuotias Mannerheim menehtyi pitkäaikaisen sairauden seurauksena sairaalassa 26. elokuuta, kertoo asiasta ensimmäisenä uutisoinut Svenska Yle. Gustaf Mannerheim oli

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Tapio Piirto. Ilmajoen suku- ja historiantutkimuksen ystäwät 2008.

Tapio Piirto. Ilmajoen suku- ja historiantutkimuksen ystäwät 2008. Könni Jaakko Jaakonpoika Könnin ansiot ja maine seppänä ovat kaikille tuttuja. Samoin ovat sukukirjan kautta tunnettuja hänen jälkeläisensä. Nuoruus ja sepäntöiden opiskelu, esipolvet sekä ensimmäinen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä)

Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) 1(6) Pylkkösten-Pylkkästen sukuseuran,tiedostuslehti 01/2007 (perustettu 6.9.2003 Tertin Kartanossa Mikkelissä) Sukuseuran hallitus Hallituksen jäsenet ovat edellisestä sukukokouksesta 30.07.2005 alkaen:

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. Sukuseuran yhteystiedot: c/o Karppinen, Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh. 0504122547 sähköposti: sskanko@welho.

Sukuseura Kanko ry. Sukuseuran yhteystiedot: c/o Karppinen, Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh. 0504122547 sähköposti: sskanko@welho. Jäsenlehti 1/2007 Sukuseura Kanko ry Sukuseura on perustettu v. 1998 ja rekisteröity v. 2000. Sukuseurassa on 240 jäsentä. Jäsenmaksunsa maksaneet jäsenet saavat 1-2 jäsenlehteä vuodessa. Seuran sääntömääräinen

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot