Keskiöön lähipalvelut, palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja riittävät resurssit!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keskiöön lähipalvelut, palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja riittävät resurssit!"

Transkriptio

1 Uusi Invalidi 2/ T a p a t u r m a - j a s a i r a u s i n v a l i d i e n l i i t t o r y : n s o s i a a l i n e n u u d i s t u s l e h t i 2/ Kesä on ulkoilun, luonnosta nauttimisen, lomailun, virkistymisen ja akkujen lataamisen aikaa. Vähäjärven lomakoti ja muut retkikohteet odottavat kävijöitä. Voimia tarvitaan, jotta taas syksyn tullen jaksetaan yhdessä toimia vammaisten oikeuksien puolesta, missä milloinkin vain tarvetta ja mahdollisuus on. Uusi Invalidi-lehti toivottaa kaikille lukijoilleen oikein hyvää, aurinkoista ja virkistävää kesää! Syyskuussa ilmestyvä seuraava numero onkin lehtemme 60-vuotisjuhlanumero. Tässä numerossa: Teemana lakija tukiviidakko Sivu 2 Jari Heinonen: Sosiaalineuvonnan tarve on suuri ja kasvava Sivu 3 Uusi sosiaalihuoltolaki entä käytäntö ja rahoitus? Sivu 4 Sosiaalifoorumista evästyksiä sote-valmisteluun: Keskiöön lähipalvelut, palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja riittävät resurssit! liiton ja DSL:n järjestämässä tilaisuudessa Suomen Sosiaalifoorumissa keskusteltiin vilkkaasti sotesta, sekä perustuslaillisiin ongelmiin kariutuneesta sote-malliehdotuksesta että sosiaali- ja terveysjärjestelmämme todellisista uudistustarpeista. Kuntaliiton apulaisjohtaja, VTM Reijo Vuorento vertaili Suomen järjestelmää ja kehittämistarpeita muiden Pohjoismaiden käytäntöihin: Pohjoismaisessa vertailussa sotemme pärjää hyvin - menomme ovat maltilliset, henkilöstöä niukalti erityisesti Ruotsiin verrattuna. Vuorento totesi, että kaikissa pohjoismaissa kunta vastaa lähipalveluista, joita sote-palvelujen lisäksi ovat esimerkiksi opetus, päivähoito, asuminen, liikenne, liikunta, kulttuuri ja kasvavat työllisyysvastuut. Suomalaiseksi mantraksi Vuorento nimitti sotemallissa tavoitteeksi asetet- tua täydellistä sote-integraatiota, kun samaan hallinto-organisaatioon koetetaan laittaa vaikkapa vanhusten kotipalvelu ja lastensuojelu syöpätautien ja kardiologian kanssa. Integraation Vuorento näki tarpeelliseksi erityisesti lähipalveluissa koskien niin perusterveydenhuoltoa kuin kuntien sosiaalitoimen lähipalveluita. Soten uudistamisessa on keskiössä oltava lähipalvelut, jotka tulee pitää lähellä kansalaisia ja suoraan kuntien vaikutuspiirissä. Hyvä palvelujärjestelmä edellyttää Vuorennon mukaan mm. sosiaali- ja terveyserojen tasaamista ja ennaltaehkäisemistä, oikeutta hoitoon tarpeen mukaan maksukyvystä ja asuinpaikasta riippumatta sekä hyvää rahoitusjärjestelmää, joka mm. kannustaa järkevimpään ja vaikuttavimpaan hoitoon. Ammattiliitto SuPer ry:n puheenjohtaja Silja Paavola arvioi niin ikään sote-uudistuksen tavoitteita ja keinoja tavoitteiden saavuttamiseksi. Tärkeimpänä lenkkinä hän piti rahoitusta mikään organisaatiomalli ei toimi alimitoitetulla pohjalla. Jos soten rahoitus ei ole riittävän vahvalla pohjalla, ovat edessä jatkuvat säästötoimet, henkilöstön alimitoitus ja lomautukset eikä kuntouttavaan hoitoon jää aikaa. Myöskään ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ei löydy rahoitusta, totesi Paavola. Hyvien palvelujen turvaaminen edellyttää Paavolan mukaan mm. panostusta ennaltaehkäisyyn, hoitoalan pitämistä houkuttelevana työpaikkana, toimivaa yhteistyötä henkilöstöryhmien kesken sekä oikeaa henkilöstömitoitusta. Liittomme puheenjohtaja Antti Holopainen toi puheenvuorossaan esille palvelun tarvitsijoiden näkökulmia sotemalleihin. Hän totesi uudistuksen keskeisiksi tavoitteiksi ennen muuta eriarvoisuuden poistamisen, palvelujen yhdenvertaisuuden saatavuuden, lähipalvelujen toimivuuden ja toimivat palveluketjut. liittohan on lausunnoissaan ja kannanotoissaan vaatinut mm. peruspalvelujen järjestämisvastuun säilyttämistä peruskunnilla, terveyskeskuspalvelujen maksuttomuutta, ylikansallisen terveysbisneksen määräysvallan lopettamista, terveydenhuollon maksukattojen yhdistämistä yhdeksi enintään 350 euron tasoiseksi vuotuiseksi maksukatoksi, taloudellisen perusturvan nostamista vähintään 1000 euroon kuukaudessa verottomana sekä riittävien resurssien turvaamista hoito- ja hoivapalveluissa. Uutta suuntaa sote-uudistukselle viitoitti kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen. Nykyisen mallin isoimpina ongelmina Hakanen näkee mm. eriarvoisuuden, palvelujen painottumisen korjaaviin toimiin ja ennalta ehkäisevän toiminnan puutteen, rahoitusongelmat sekä asukkaiden ja työntekijöiden vähäiset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Tarvitaan uusi malli, jossa yhdistyvät pohjoismaisen mallin mukaisesti kuntien laaja hyvinvointitehtävä ja itsehallinto, maakuntatason erikoissairaanhoito ja muut erityistason palvelut, osallistuvaan budjetointiin nojaava lähidemokratia sekä rahoituksen ja henkilöstön riittävyys. Rahoitusta voidaan turvata mm. progressiivisella verotuksella, joka ulotetaan myös pääomatuloihin, valtionosuuksilla, yhteisöveroilla sekä purkamalla asteittain yrityksille maksettavat kela-korvaukset. Keskustelu oli vilkasta ja se toivottavasti jatkuu eri foorumeilla. Puheenvuoroissa oli paljon hyödyllistä evästystä myös uudelle hallitukselle. Marja-Leena Kalkkinen

2 2 Uusi Invalidi 2/2015 Pääkirjoitus 2/2015 Sosiaaliturva ja palveluverkot tilkkutäkkiä ja viidakkoa Sote-uudistuksen yksi julkilausutuista tavoitteista on ollut hallintohimmeleiden purkaminen. Asiakasnäkökulmasta todellisuutta kuvaa paremmin viidakko. Usein on niin, että systeemin oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee. Kaikesta tästä huolimatta suomalaiset luottavat pitkämielisesti julkisiin palveluihin ja odottavat parempia aikoja huolimatta säästö- ja leikkauspuheista. Perustuslakimme 19 :ssä lukee seuraavasti: Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Teksti on selkeää suomen kieltä, jota edeltää selkeä lakitekstin muotoon kirjoitettu valtiovallan lupaus, että lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Voiko tuon tuota selkeämmin sanoa? Jos eduskunta ja maan hallitus olisivat ottaneet tosissaan voimaan astuneet perustuslain sosiaalisia perusoikeuksia koskevat säädökset, olisi ollut 15 vuotta aikaa säätää kaikkia kansalaisia koskeva perustulo ja järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut siten, että ne riittävät jokaiselle ja edistävät väestön terveyttä. Näin ei ainakaan tähän mennessä ole tapahtunut. Suorastaan surkuhupaisaa on ollut hallituksen ja eduskunnan 4-vuotinen sirkus, kun kauden loppusuoralla poliittisen konsensuksen ja lukuisten poliittisten ja virkamiestyöryhmien voimin aikaansaatu, toimivat palveluketjut ja -verkostot luvannut lakiesitys kaatui perustuslakivaliokunnan tulkintaan, että esitys ei täytä demokratian eikä perusoikeuksien osalta perustuslain reunaehtoja. Moni on ihmetellyt, miksi näin kävi. Perustuslain tekstihän on miltei selkosuomea, jonka tavallinen ihminen ymmärtää. Kun tulkinnat menevät 300 kuntaan, Kelaan ja vakuutusyhtiöihin, työvoimatoimistoihin ja monimutkaisiin palvelulabyrintteihin, tulee vaikutelma, että yksittäisen kansalaisen asioiden kimpussa ahertavat eivät ole perustuslain sosiaalisista perusoikeuksista kuulleetkaan. Sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevät tekevät työtään ylikuormitettuina, kun resursseja ei ole ja palvelujen organisointi on viritetty torjumaan riittämättömistä resursseista johtuvaa asiakastulvaa. Sekä asiakkaat että työntekijät turhautuvat ja palveluista tulee tehottomia. u u u Sote-näytelmän toinen näytös on alkamassa, kun maa saa uuden keskustavetoisen hallituksen. Jos tuleva hallitus jatkaa hallintohimmelipallottelua ja leikkauslinjaa perustuslain linjauksista välittämättä, ovat edessä entistäkin vaikeammat ajat vammaisille, pitkäaikaissairaille, mielenterveys- ja päihdepotilaille ja hoivapalveluja tarvitseville ikäihmisille. Ellei palvelumaksuissa saada aikaan reformia eli terveyskeskusmaksujen poistamista ja maksukattojen yhdistämistä, palvelut tulevat edelleen syrjimään pienituloisia työelämän ulkopuolella olevia. Perusturvan tason korottaminen taas helpottaisi yksilöön kohdistuvaa nöyryyttävää kontrollibyrokratiaa ja vapauttaisi niukkoja voimavaroja varsinaiseen hoitoon ja kuntoutukseen. u u u Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tulee saada nykyistä paremmin äänensä kuuluviin sekä perusturvan että peruspalvelujen kehittämisessä. Sosiaaliturvan perusrakenteista päätetään pitkälti ns. kolmikannan neuvottelupöydissä. Siellä eivät istu sosiaalija terveysalan järjestöt tai eläkeläisjärjestöt eli niiden edustajat, joita eläkeikää, työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisperusteita tai sosiaaliturvan tasoa koskevat päätökset koskevat. Tällä rakenteella asioista päättävät tahot, jotka ovat irti päätöksen teon kohteena olevien todellisuudesta. Kolmikantamallissamme on selvä demokratiavaje. Sosiaalialan järjestöjen tulisi ryhtyä vaatimaan yhdenvertaisia oikeuksia olla tasaveroisina tahoina päättämässä sosiaaliturvan ja palvelurakenteiden peruslinjauksista. Kun näin ei ole ollut, on sosiaaliturvastamme tullut tilkkutäkkiä ja palveluverkoista viidakkoja ja labyrintteja. Olisikohan aika demokratisoida kolmikanta ja saada maalaisjärki ja selkokielisyys kunniaan uusien lakien laadinnassa? Antti Holopainen liiton puheenjohtaja Lue myös puheenjohtajan blogi Näkökulma: Ritva A Korhonen Mikä minä olen? Kysymys on pyörinyt mielessäni usein viime aikoina. Sen minä tiedän kuka olen, ainakin vielä toistaiseksi. Olenko ihminen vai mikä tässä koneistossa, mitä Suomenmaaksi sanotaan, ja onko sekään enää Suomi vai osa EU-koneistoa, ja onko sekin vain maailman rahaeliitin hyväkseen käyttämä kone? Koska koneistolta toiminta tuntuu inhimillisyys on hävinnyt päätöksenteosta. Suomessa luodaan hyviä lakeja, kuten äskettäin voimaan tulleet yhdenvertaisuuslaki ja sosiaalihuoltolaki ja myös ihan hyvät vammaispalvelulaki ja vanhuspalvelulaki. Mutta onko niillä mitään merkitystä, kun kunnat noudattavat niitä täysin oman tulkintansa mukaan? Meitä, joita näiden lakien pitäisi suojella, kyykytetään ja pompotellaan monessa asiassa. Viimeisetkin rahat otetaan pois vanhuksilta palvelujen varjolla, joita usein ei voi palveluiksi sanoa, ei edes kunnon valvonnaksi, kuinka me täällä kotona pärjäämme. Kurkistetaan ovesta, ja jos jaksat sängyn pohjalta öristä niin kunnossahan silloin olet, ja taas mentiin tarkistamaan seuraava potilas. Ei, eihän me potilaita ollakaan, asiakkaaksihan se on muuttunut, täysin muistamaton ja liikuntakyvytönkin nykyisin. Tässä nyt päästään tuohon otsikkoon: mikä minä oikein olen? Eri vammais- ja potilasjärjestöissäkin yritetään hävittää sanat vammainen, invalidi, sokea. Nyt ollaan liikuntarajoitteisia, näkörajoitteisia jne. Vanhus ei ole enää vanhus vaan seniori, ikääntynyt ja mitä noita kiertoilmaisuja oikein onkaan. Mietin, olemmeko jo integroituneet yhteiskuntaan niin hyvin, ettei meitä ole enää olemassakaan. Mitä me silloin teemmekään vammaisja vanhuslailla, kuka niitä tarvitsee kun meitä ei kerran ole? Minä ainakin tarvitsen vammaispalvelulain meille määräämiä apukeinoja monessa asiassa, olen siis mielestäni vammainen. Onhan tietysti olemassa asiakaspalvelulaki, sen piiriinkö tässä ollaan menossa? Vaikka tällä hetkellä tunnen itseni paketiksi, jonka siirtely on Lahden kaupungille kallista ja vaikeaa, ja ongelmaksi, kun kuulun suuriin ikäluokkiin, mehän viemme kuulemma koko maan perikatoon. Mikä siis olen, kun en saa olla vammainen enkä vanhus? Ongelmajätteeksi en suostu. Olisikohan mahdollista, kun tästä vielä huononen, päästä vaikkapa eläinsuojelulain piiriin? Eläimille on annettava ruokaa, on pidettävä puhtaina, riittävä tilakin on määritelty ja vielä on kohdeltava hyvin, ainakin lehmillä on ulkoiluoikeuskin. Ja rangaistuksia tulee jos ei lakia noudata, toisin kuin ihmisiä koskevissa vammais- ja vanhuslaissa joissa ei sanktioita tunneta. No tuo kuljetusoikeus mättää siinäkin, ainoa oikeus kuljetukseen on teurastamolle. No meidän ihmisten on hyvä ja toivottavaa kuolla kotiin, koska jos hätäkeskuksesta vastataan, niin viimeistään ambulanssista sanotaan että menepä taksilla. Lahdessa vammaisen on sekin kohta tilattava kaksi tuntia ennen lähtöä johan siinä ajassa ehtii kuolla lievempäänkin kohtaukseen. Tällaisia synkähköjä ajatuksia tällä kertaa. Kesä saapuu, yritetään unohtaa murheet ja nauttia auringonpaisteesta ja lämpimästä säästä. Ja tuovathan Kulttuuripäivät Vähäjärvellä piristystä meille, nähdään viimeistään siellä! Ritva A Korhonen Lahden seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry:n puheenjohtaja Tsil ry:n varapuheenjohtaja

3 Tampereella 15 vuotta sitten alkanut vapaaehtoinen sosiaalineuvonta on osoittanut tarpeellisuutensa monilla mittareilla mitattuna. Tampereen yhdistyksen tiloissa joka toinen torstai avoinna oleva vastaanotto on tavoittanut tuhansia kävijöitä. Jotkut saavat avun yhdellä käyntikerralla, joidenkin asioita käydään läpi vuosien ajan. Erityisen hankalia ovat työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvät tapaukset, sillä joskus jopa viiden tai kuuden erikoislääkärin yhtäpitävät lausunnot eivät riitä eläkepäätöksen saamiseksi, sanoo toimintaa alusta saakka vetänyt sosiaalityön professori Jari Heinonen. Heinosen kanssa toiminnassa on ollut mukana työelämän ja asumisen kokemusasiantuntijoita, nyt kumppanina on ollut vuoden verran opettaja ja diplomi-insinööri Jari- Pekka Tamminen. Yhteistyö Tapaturma- ja sairausinvalidien yhdistyksen kanssa on Heinosen mielestä monin tavoin hyödyllistä ja luontevaa. Tampereen esimerkki on jo johtanut toiminnan viriämiseen muutamilla muilla paikkakunnilla. Paikkaamme järjestelmän aukkoja Kun toiminta alkoi 2000-luvun alussa, käytiin paljon keskustelua yhtenään muuttuvista laeista ja käytännöistä sekä niiden aiheuttamasta kaaoksesta apua tarvitsevien elämässä. Kuntien ja Kelan palvelut olivat riittämättömiä ja jäykkiä antamaan apua sosiaaliviidakossa. Jopa Tampereen kaupungin yksiköt ohjaavat meille asiakkaitaan, esimerkiksi siksi, että sosiaaliasiamiehillä ei ole lupaa valitusten tekoon. Emme suinkaan kilpaile kaupungin kanssa, vaan paikkaamme järjestelmän aukkoja. Ilman sosiaalineuvontaa lukemattomat hädässä olevat olisivat jääneet vaille apua, Heinonen toteaa. Tampereen sosiaalineuvonnan kokemuksen perusteella Heinonen sanoo, että muutama alue nousee ylitse muiden. Näitä ovat eläkevalitukset (erityisesti työkyvyttömyyseläke), Kelan hoitamat asiat (eläkkeensaajan hoitotuki, asumistukiperinnät ja sairausvakuutusasiat) sekä kuntien toimeentulotukipäätökset (valitukset lautakunnan jaostoon Uusi Invalidi 2/ Sosiaalineuvonnan tarve on suuri ja kasvava Tampereen sosiaalineuvonnassa työllistävät mm. omaishoidon tukeen, vanhusten sosiaalipalveluihin, asumiseen, velkasaneerauksiin ja yksityisiin vakuutuksiin liittyvät ongelmat. Ehdottomasti eniten työtä teettävät eläkevalitukset ja toimeentulotukiasiat, sanoo 15 vuotta neuvontatyössä ollut Jari Heinonen. Kelan myöntämiin vammais- ja hoitotukiin tulee muutoksia kesäkuun alussa. Tuen myöntämiseen vaikuttavat aiempaa enemmän sairauden tai vamman aiheuttamat haitat ja avun, ohjauksen ja valvonnan tarve. Erityiskustannukset, kuten sairaanhoito- ja lääkekulut, ylimääräiset matkakustannukset, kotipalvelun tai kotisairaanhoidon kustannukset, ylimääräiset vaatekus- ja hallinto-oikeuteen). Myös työttömyysturvaan sekä vammais- ja kuljetuspalveluihin liittyvät tapaukset ovat listan kärkipäässä. Ehdottomasti eniten työtä teettävät eläkevalitukset ja toimeentulotukiasiat, edelliset noin 30 prosenttia ja jälkimmäiset noin 20 prosenttia kaikista hoitamistamme asioista, Heinonen sanoo. Muita asioita ovat olleet tapaturmavakuutusasiat, omaishoidon tukeen, vanhusten sosiaalipalveluihin, asumiseen, velkasaneerauksiin ja yksityisiin vakuutuksiin liittyvät ongelmat. Me emme mainosta toimintaamme, vaan puskaradio hoitaa tiedottamisen. Asiakkaita on kaikista sosiaaliluokista ja ammattialoilta, myös yksityisyrittäjiä on joukossa. Ammattitaudit, kuten rakennustyömaiden pöly ja asbesti ovat edelleen yleisiä. Niiden hoidossa olemme saavuttaneet merkittäviä voittoja, sillä takautuvat korvaukset voivat olla todella suuria. Kela ja kunnat remonttiin Omaishoidon tuki on Heinosen mukaan esimerkki ongelmasta, jossa näkyy selvästi lainsäädännön ja kunnallisen tulkinnan välinen ristiriita. Kuntien harkinnanvara voi vesittää hyvänkin lain ja mahdollistaa mielivallan. Koska mitkään sanktiot eivät koske kuntien toimia, ovat jopa perusturvarikokset mahdollisia. Nykyinen tilanne on monessa mielessä kohtuuton. Tarvitaan lainsäädännöllisiä ja yhtenäisiä hallinnollisia toimia järjestelmän korjaamiseksi. Toimeentulotuen siirtäminen Kelalle voisi olla yksi korjaus, vaikka ei se automaattisesti tuo muutosta parempaan. Heinosen mielestä myös Kelan sisällä on remontin tarvetta. Esimerkiksi asumis- ja opintotukien takaisinperintä Kelan toimesta johtaa usein kohtuuttomuuksin ja tuo asiakkaalle pysyvän tukikierteen, joka käy kalliiksi kaikille. Pikavipeistä pitää päästä eroon. Pieni askel siihen suuntaan on, että aloitteestani Tampereen kaupungin mainospaikoilla ei saa mainostaa pikavippejä. Sosiaaliturvan käytäntöjen umpikuja ja remonttitarve tunnustetaan laajasti, mutta keinot sen korjaamiseksi ovat hyvin erilaisia, jopa vastakkaisia. Heinosen mukaan jonkinlainen perusturvan malli tarvitaan, mutta kaikille maksettavaan perustuloon hän suhtautuu kriittisesti. Kelaa on kehitettävä yhtenäisen sosiaalivakuutuslaitoksen suuntaan ja asiakkaalle pitää taata palvelut yhdeltä luukulta ilman nöyryytystä, pompottelua ja byrokratiaa. Toinen iso asia on kuntien taloudellisten resurssien turvaaminen sekä hyvän ja avoimen hallintokäytännön kehittäminen. Toimivat lähipalvelut ja kansalaisten osallisuuden lisääminen ovat osa tätä prosessia, sanoo Heinonen. Tekeillä selviytymispankki Sosiaalityön professorina, kaupunginvaltuutettuna ja sosiaalineuvonnan uranuurtajana Heinonen on hyvillään siitä, että liiton yhdistyksissä eri puolilla Suomea on käynnistetty tai ollaan virittämässä sosiaalineuvontaa. Minulla on Jari-Pekka Tammisen kanssa työn alla Opetushallituksen rahoittama selviytymispankki, johon kootaan käytännön tietoa sosiaaliturvan käytännöistä sekä kansalaisen selviytymiskeinoista. Valmista pitäisi olla kesällä, ja syksyn aikana lähden Tammisen kanssa kiertämään Suomea tämän asian merkeissä, kertoo Heinonen lopuksi. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Kelan vammaistukiin muutoksia tannukset ja erityisruokavaliosta aiheutuvat kustannukset voivat korottaa tuen määrää. Eläkettä saavan hoitotukea ei enää kesäkuun alun jälkeen myönnetä pelkkien erityiskustannusten perusteella, vaan ensisijaisia ovat sairauksista tai vammasta aiheutuvat haitat ja avun tarve. Hakulomaketta täytettäessä on kirjattava tarkasti liikkumisen, pukeutumisen, hygienian, kuulemisen, näkemisen, muistamisen sekä sairauden hoidosta, kotitöistä ja asioinnista selviytymisen vaikeudet. Lääkärintodistuksesta tulee käydä ilmi nämä samat asiat. Perushoitotuki on tänä vuonna 62,48 /kk, korotettu 155,53 /kk ja ylin 328,87 / kk. 16 vuotta täyttäneen vammaistuki voidaan myöntää ilman erityiskustannuksia, perusteina vain sairauden ja vamman aiheuttamat haitat ja toimintakyvyn heikentyminen. Perusvammaistuki on 92,28 /kk, korotettu 217,66 /kk ja ylin 422,06 /kk. Vammaistuet ovat verotonta tuloa. Muutokset eivät vaikuta tukiin, jotka on myönnetty ennen kesäkuun ensimmäistä päivää. Tarja Västilä

4 4 Uusi Invalidi 2/2015 Hyvä laki vaatii hyvät käytännöt Huhtikuun alusta keskeisiltä osiltaan voimaan tullut uusi sosiaalihuoltolaki on työllistänyt kuntien viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä ennakkoon, sillä lakiluonnokseen perehtyminen lausuntoineen on iso prosessi. Valkeakosken sosiaalityön johtaja Minna-Maria Solanterä sanoo, että vaikka iso osa kentän asiantuntemuksesta ei kirjautunutkaan lakiin, on uusi laki monilta osin varsin hyvä. Sanoisin jopa, että erittäin hyvä laki. Mutta lain käytäntöön viemisessä tulee ongelmia, sillä sen vaatima rahoitus on auki, yhteys palvelukokonaisuuteen on puutteellinen ja sote-kuvio on selkiintymätön. Tässä on taas kunnille uusi velvoitepaketti ilman budjettivaltaa, Solanterä toteaa. Valtionosuuksien leikkaukset syynä Toivottavasti uudistuksen toinen ja kolmas vaihe tuovat kaivatut täydennykset, sillä niihin sisältyvät erityislainsäädännön ja rajapintalakien tarkistukset. Myös sote-malli on pakko päättää ja saada käy- Jos kuntien rahkeet eivät riitä uudistusten toteuttamiseen, niistä tehdään jälleen syntipukkeja, vaikka taustalla ovat jatkuvat valtionosuuksien leikkaukset, sanoo sosiaalityön johtaja Minna-Maria Solanterä Valkeakoskelta. ranomaisten kanssa on määrä helpottua. Laki painottaa yhteistyön kehittämistä, mutta mikäli kunnan muista toimialoista leikataan, se ei välttämättä toimi käytännössä. Paljon esillä olleessa Imatran mallissa yhteistyö on jo nyt ollut mahdollista. Sitä pitää laajentaa kuntien omilla päätöksillä. Mutta jo voimaan tulleessa laissa on hyviä aineksia, jotka on otettava käyttöön mahdollisimman tehokkaasti. Tällaisia ovat esimerkiksi omatyöntekijän nimeäminen asiakkuuden ajaksi, läheisverkoston kartoittaminen sekä omavalvontasuunnitelman laatiminen palvelujen laadun varmistamiseksi. Jos kuntien rahkeet eivät riitä uudistusten toteuttamiseen, niistä tehdään jälleen syntipukkeja, vaikka taustalla ovat jatkuvat valtionosuuksien leikkaukset. Esimerkiksi mielenterveyspalveluja ja aikuissosiaalityötä pitäisi lisätä tuntuvasti. Ei uutta laskua tuleville polville Solanterä kritisoi esillä olleita sote-malleja keskittymises- täntöön kohtuullisen nopeasti. Myös yhteistyön muiden vitä lähinnä terveydenhuoltoon, sosiaalipuoli ja sen yhteys kunnan muihin palveluihin on jäänyt taka-alalle. Myös mallien taustalla olevat tekijät askarruttavat häntä. Vaikuttaa siltä, että kun pyritään suuriin yksikköihin, tehdään tilaa sosiaali- ja terveysmarkkinoille. Jo nyt markkinat ovat napanneet ison siivun vanhushuoltoa ja lastensuojelua myöten. Pitää muistaa, että kunta on vastuussa myös yksityistettyjen palvelujen lainmukaisuudesta. Solanterän mielestä nyt on puhuttava avoimesti uuden lain käytäntöön soveltamisesta sekä lain ja soten suhteesta. Kun tehdään uusi laki, on sen rahoitus samalla turvattava. Me maksamme vielä nyt 90-luvun alun laman leikkausten hintaa. Samaa virhettä ei saa toistaa. Se jos mikä on laskun maksattamista tulevilla sukupolvilla, Solanterä muistuttaa uutta eduskuntaa ja tulevaa hallitusta. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Vammaispalvelulakia uudistetaan: Miten käy ikääntyneiden vammaisten? Vammaispalveluihin on nykyisen vammaispalvelulain mukaan oikeus, jos vammaisuus tai pitkäaikaissairaudet aiheuttavat erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista pysyvästi tai vähintään vuoden ajan. Vammaispalvelut on tarkoitettu niin nuorille, työikäisille kuin ikääntyneillekin vammaisille heidän tarpeensa mukaan. Laki ei siis salli ikäsyrjintää. Joissakin kunnissa sellaista tosin on esiintynyt, kun vammaispalvelulain toissijaisuuden varjolla on vammaisiin ikäihmisiin sovellettu sosiaalihuoltolakia, jossa palvelut ovat harkinnanvaraisia ja suppeampia. Valmisteilla on uusi vammaispalvelulainsäädäntö, jossa on tarkoitus yhdistää nykyiset vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki sekä ottaa huomioon muun lainsäädännön muutokset ja YK:n vammaissopimuksen vaatimukset. Huhtikuussa valmistui lainsäädännön uudistamistyöryhmän raportti ja ehdotus uudek- si laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä erityispalveluista. Lakiesityksessä korostetaan palvelujen myöntämiskriteerinä aiempaa vahvemmin vammaisuudesta johtuvaa avun tai tuen tarvetta diagnoosista riippumatta, mikä tuntuu oikealta periaatteelta mm. monivammaisten ja kehitysvammaisten näkökulmasta. Ikäsyrjintämahdollisuus laajenee? Suurta huolta lakiehdotuksessa aiheuttaa ennen muuta se, että vammaispalvelujen ulkopuolelle suljettaisiin lakiehdotuksen mukaan henkilö, jonka toimintakyky on heikentynyt pääasiassa ikääntymiseen liittyvien sairauksien ja toimintarajoitteiden johdosta ( 1, 2. mom.). Tällöin palvelut järjestettäisiin vanhuspalvelulakia soveltaen yleisen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön mukaisesti. Nykyisessä laissahan tällainen rajaus on vain henkilökohtaisen avun kriteereissä. Iäkkääseen henkilöön voitaisiin ehdotuksen mukaan kuitenkin soveltaa myös vammaispalvelulakia esimerkiksi, kun avuntarve johtuu ennen korkeaa ikää syntyneen vamman tai sairauden aiheuttamasta toimintarajoitteesta. Mitään ikärajaa ei tässä esityksessä määritetä, kuten ei vanhuspalvelulaissakaan. Myös jos vammaisen henkilön ikääntyminen pahentaa pitkäaikaista vammaa tai sairautta tai heikentää toimintakykyä entisestään tai normaalia ikääntymistä aiemmin, hän voisi olla oikeutettu vammaispalveluihin. Lohdullista sentään, että vammaispalveluja ei vammaiselta lopetettaisi hänen ikääntymisensä myötä, ehkä. Tulkinnanvaraa kyllä jää aika lailla. Tulkinnanvaraa ja osaamisen haasteita Milloin sitten on kyse pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista? Työryhmä kehottaa asiakasprosessissa arvioimaan, onko kyseinen sairaus ja siitä johtuva toimintarajoite tyypillinen ja sen esiintyvyys yleinen tietyssä ikäryhmässä ja siten katsottavissa yleisesti iästä johtuvaksi sairastavuuden ja avuntarpeen lisääntymiseksi. Kuitenkin muistutetaan, että pelkästään se, että jotakin sairautta esiintyy useammin iäkkäillä kuin nuoremmilla, ei vielä olisi riittävä peruste olla soveltamatta vammaisia koskevaa erityislakia. Toivottavasti kaikkien kuntien sosiaalitoimesta löytyy riittävästi tietoa ja osaamista tuon tasoisen arvioinnin pohjaksi. Vai tarjotaanko kuntien päätöksenteolle mahdollisuus laskea yhä enemmän sen varaan, että harva pitkäaikaissairas ikäihminen osaa ja jaksaa hakea oikeuksiaan valitusteitse kielteisen vammaispalvelupäätöksen saatuaan? Sinänsä asia on selvä: vammaispalvelut on tarkoitettu vammaisuuden, ei pelkästään iän perusteella. Esityksessä on kuitenkin aivan liian paljon tulkinnanvaraisuutta ja aineksia, jotka mahdollistavat vammaisten eriarvoisen ja epäoikeudenmukaisen kohtelun. Onneksi valmistelutyöryhmä toteaa raportissaan, että esitysluonnos vaatii vielä tarkennuksia ja täydennyksiä sekä useiden kysymysten jatkovalmistelua ja viimeistelyä ennen kuin se on valmis annettavaksi eduskunnalle. Toivottavasti maan hallitus ja Sosiaali- ja terveysministeriö ottavat tuon saatelauseen tosissaan ja varaavat jatkovalmistelulle riittävästi aikaa ja asiantuntevia resursseja. liitossa ja Uusi Invalidilehdessä tullaan edelleen seuraamaan lakivalmistelun etenemistä ja arvioimaan myös lakiesityksen muita kohtia. Marja-Leena Kalkkinen

5 Kokemuksia ohituskaistalta Uusi Invalidi 2/ Tänä päivänä puhutaan odotuskaistasta ja ohituskaistasta, eikä näillä suinkaan tarkoiteta liikkumista liikenteessä. Liikkumista kylläkin, mutta aivan toisessa merkityksessä, liikkumista kahden terveydenhuollon palvelun välillä. Minäkin päätin vertailla palveluja, kun kerran vielä mahdollisuus on. Odotuskaista eli kunnallinen terveysasema sai jäädä tällä kertaa väliin. Kokeilin parempaa ja nopeampaa eli työterveyshuollon sarkaa. Mutta kuinkas kävikään. Ajanvarauksessa oli sama systeemi kummassakin. Soitan ja odotan äänimerkkiä, jonka jälkeen virkailija sitten joskus soittaa takaisin. Niin tapahtui. Ajan lääkärille sain melko nopeasti, jo muutaman päivän päästä ja jopa minulle melko sopivaan ajankohtaan. Sovin työpaikalle menosta jonkin verran myöhässä. Kaikki vielä ok. Lääkäriin sitten lähdettyäni (siis jo töistäni myöhässä) soi puhelin. Vastaanottovirkailija pahoitteli, että saamani aika olikin vallan toiseen piiriin, mitä oli sovittu. En mi- tenkään olisi ehtinyt ko. paikkaan. Sain uuden ajan seuraavalle päivälle, mutta aikatauluni meni täysin uusiksi, siis molempina päivinä. Lääkärissä kävin, ja sovittiin erinäisistä kokeista. Ne otettiin ajallaan. Lääkärin lupaamaa vastaussoittoa sain kuitenkin odotella muutaman päivän, turhaan. Kun soitin ja kysyin, milloin saan tiedon, vastaus oli tiukka: silloin kun lääkärille sopii! Sain lopulta soiton. Mutta tarina jatkuu. Laboratoriokokeista oli jäänyt otattamatta ehkä se kaikkein tärkein, jota varten ylipäänsä lääkäriin lähdin. Siis eipä muuta kuin uusi lähete. Kysyin lääkäriltä, minne se on? Sain opastaa häntä näytteenottopaikoista, kun hän ilmoitti, ettei niistä tiedä. Kun kerran olin vain puhelinyhteydessä, kysyin vielä, että miten lähetteen kanssa menettelen. Se oli kuulemma jo lähetetty sähköisesti eteenpäin. Ok. Sovin siis minulle soveltuvan labra-ajan olla poissa töistä ja ravinnotta. Laboratorioon kun pääsin ja olin riisumassa takkiani, kysyi näytteenottaja, että mitäs saisi olla? Ihmettelin kysymystä hetken, kunnes hän selvensi, ettei mitään lähetettä kokeiden otosta ole. Et ole suinkaan ainoa, jolle on näin käynyt, hän sanoi ja viittasi ohituskaistalla olleisiin. Hetken pohdittuamme sovimme uudesta käynnistä seuraavalle päivälle, jos vain saisin lähetteen! Jälleen uusi soittokierros työterveyshuoltoon ja odotusta. Viimein vastattiin ja sanottiin, että kyseinen lähete oli toimitettu jo viikko sitten Terttu Elomaa eteenpäin. Uskoako vai ei, ja kumpaa? Asia kuitenkin valkeni seuraavana päivänä. Labraan toimitetussa lähetteessä luki selvästi edellisen päivän päivämäärä ja kellonaika. Työterveyspuolella oli siis mokattu, mutta ei myönnetty virhettä! Olin suutuksissani. Tässä episodissa kului kuukausi. Jäin miettimään, oliko tämä ohituskaista sittenkään nopeampi. Uskon, että julkisen puolen odotuskaista olisi toiminut yhtä ripeästi. Vastaavanlaisia mokia ei siellä kohdalleni ole sattunut, ja palvelukin on ollut kiitettävää. Mitä tästä opin? Nopeammaksi ja paremmaksi luokiteltu ei välttämättä olekaan se paras ratkaisu. Taidan pysyä edelleenkin oman lähialueeni kunnallisen terveydenhuollon piirissä. Vierailu toispuol jokkee, missä työterveysasema kohdaltani sijaitsee, osoittautui tarpeettomaksi. Terttu Elomaa Pori Onnittelut ilossa ja osanotot surun kohdatessa liiton adressilla. Adresseja myynnissä liiton toimistossa, Vähäjärven lomakodissa ja paikallisyhdistyksissä. Ohjeita vammaispalvelujen hakemiseen Vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukia haetaan kirjallisesti oman kunnan sosiaali- tai vammaispalvelutoimistosta oman kunnan vammaispalvelulomakkeella. Kuljetuspalvelujen ja usein myös henkilökohtaisen avun hakemiseen on kunnilla eri lomakkeet. Kuulo-, näkö- ja puhevammaisten tulkkauspalveluja haetaan Kelasta Kelan lomakkeella. Hakemuksen välttämätön ja tärkeä liite on lääkärin lausunto. Lääkärin vastaanottoon kannattaa valmistautua oman muistilistan kanssa etenkin, jos lausunnon kirjoittaja ei ole tuttu omalääkäri tai jos oma vammaisuus juontuu vuosien tai vuosikymmenten takaa. Lääkärin lausunto tai sen kopio on syytä pyytää itselleen hakemuksen laadinnan tueksi. Hyödyllisiä hakemuksen liitteitä ovat lisäksi esimerkiksi fysio-, toiminta- tai puheterapeutin tai kuntoutussuunnittelijan lausunnot, jotka usein kuvaavat toimintakyvyn rajoitteita lääkärinlausuntoa havainnollisemmin. Hakemuksessa ei vammaisuudesta aiheutuvia toiminnan rajoitteita ja avun tarvetta pidä kaunistella vaan pitää mielessä ne huonot päivät, jolloin toimintakyvyn ongelmat pahimmin haittaavat arkista toimintaa ja itsellistä elämää. Huolella täytetty hakemus ja tilannetta kuvaavat lausunnot ovat erityisen tärkeitä monivammaisilla ja ikäihmisillä, joilla tukipalvelujen tarve johtuu useista pitkäaikaissairauksista, toimintakyky vaihtelee eikä vammaisuus aina ole päällenäkyvää. Hakemuksesta kannattaa ottaa itselleen kopiot ja pyytää kuittaus sen jättämisestä tai lähettää se kirjattuna kunnan sosiaalitoimistoon. Vammaisella on oikeus myös kunnan sosiaalitoimen kanssa tehtävään palvelutarpeen kartoitukseen ja sen pohjalta laadittavaan palvelusuunnitelmaan. Kartoitustilanteeseen on syytä itse valmistautua hyvin, olla aktiivinen ja ottaa mukaan omainen tai muu tukihenkilö, jotta kaikki tarpeelliset asiat varmasti muistetaan, huomioidaan ja kirjataan kunnolla. Palvelusuunnitelma ei kuitenkaan yleensä riitä palvelujen saamiseksi, vaan palveluja on haettava kirjallisesti. Päätös on syytä lukea tarkkaan Päätökset vammaispalveluista on kunnassa tehtävä kolmen kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Hakemuksen käsittelyn etenemisestä kannattaa kuitenkin kysellä eikä jäädä kuukausiksi päätöstä odottelemaan onhan kyse vammaiselle välttämättömistä tukipalveluista arjessa pärjäämiseksi. Kirjalliseen hakemukseen on saatava kirjallinen päätös, joka on syytä lukea tarkasti. Jos päätöksessä tai sen perusteluissa on epäselvyyksiä, kannattaa ensin ottaa yhteys päätöksen tehneeseen viranhaltijaan. Jos päätös ei tyydytä, on kirjallinen muutoksenhakuvaatimus tehtävä kunnan sosiaali- tai peruspalvelulautakunnalle viimeistään 14 päivän kuluessa päätöksen saapumisesta. Lautakunnan päätöksestä voi valittaa edelleen hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa sen saapumisesta. Pikainen yhteydenotto päätöksentekijään ja muutoksenhaku on aiheellinen esimerkiksi, jos vammaispalveluhakemus on perusteettomasti evätty tai se on käsitelty jonkin muun lain kuin vammaispalvelulain mukaan. Lisätietoja ja neuvoja saatavilla Neuvoja ja apua vammaispalvelujen hakemiseen, päätöksen tutkimiseen tai muutoksenhakuun kannattaa kysyä liiton paikallisyhdistyksistä tai liiton toimihenkilöiltä. Lisätietoja vammaispalveluista saa myös liittomme kursseilta, oman kunnan sosiaalitoimistosta ja tiedotteista sekä netistä mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylläpitämästä Vammaispalvelujen käsikirjasta, Liittomme kotisivuilla ( fi/edunvalvonta) on myös muita hyödyllisiä linkkejä tietolähteille. Marja-Leena Kalkkinen

6 6 Aina ei kaikki mene niin kuin suunnitellaan Uusi Invalidi 2/2015 Poimintoja YLEltä: Jokaiselle vuodeosastopotilaalle oma asianajaja? Useimmilla meistä on suunnitelmia vanhuuden varalle, toteutetaan unelmia, joihin aikaisemmin ei ole ollut aikaa. Eihän kukaan suunnittele sairastumisia tai vammautumisia, mutta niitä usein tulee iän ja ajan myötä, kuten esimerkkimme rouvalle. Suhteellisen terveelle rouvalle pikkuhiljaa tuli kaatumisia, ensin harvemmin ja sitten lähes päivittäin. Terveydenhoitajan vastaanotolla kaatumisten lisäksi tuli ilmi muitakin vaikeuksia arjesta selviäminen ei olisi yksinkertaista. Lisänä oli myös yksinäisyyden ja turvattomuuden tunne. Rouva kertoikin haluavansa hakeutua palvelutaloon, ja hoitaja oli samaa mieltä hyvä asia. Hoitaja vain unohti kertoa, että palvelutaloon voi hakeutua vasta kuin on kokeiltu kotona asumista maksimaalisten kotipalvelujen turvin. Rouvalle varattiin aika lääkärille, mutta lääkäriin hän ei ehtinyt, kun kunto romahti. Ensiavun kautta hänet siirrettiin terveyskeskuksen vuodeosastolle. Hoitohenkilökunnalla oli erilaisia käsityksiä jatkohoidosta. Vajaan viikon päästä alettiin puheista huoli- matta suunnitella kotiuttamista, vaikka rouva itse ja hänen läheisensä olivat kotiuttamista vastaan. Mutta kotiin, se on ensisijainen, kunnes on testattu, pärjääkö maksimaalisten kotipalvelujen avulla kotona. Näin on kaupungissa päätetty. Rouvan mielipidettä ei otettu huomioon, vaikka vanhuspalvelulaissa todetaan, että palveluja suunnitellaan yhteistyössä vanhuksen kanssa. Parin viikon kuluttua rouva sitten kotiutettiin, sovittiin koti- ja kauppapalvelut, vietiin apuvälineet ja turvapuhelin. Pari yötä rouva pystyi olemaan kotona ja sitten taas ensiavun kautta terveyskeskuksen vuodeosastolle. Vuodeosastolla rouva koki viihtyvänsä oli turva lähellä ja seuraa muista potilaista. Kotiin hän ei kaivannut, kun tiesi ettei siellä pärjäisi. Vuodeosasto ei ole tarkoitettu pitkäaikaishoitoon, joten hänet siirrettiin ns. kuntoutussairaalaan. Toki kaupungin suunnitelmissa on lopettaa ko. sairaala. No kuitenkin sairaala on edelleen olemassa ja rouva siellä. Hakemus tuettuun palveluasumiseen on tehty, mutta kun paikkoja ei ole, voi odottamaan joutua vaikka vuosia. Rouvan kunto on huonontunut ajoittain on kaatumisia ja nyt on muistikin alkanut heiketä. Kuinka paljon kuntoutumista edistää, kun ei pueta päivävaatteita ja suurin osa ajasta kuluu vuoteessa lepäillen? Kun palveluasumisen paikka aikanaan on tarjolla, onko rouvastamme sinne enää menijäksi, jää nähtäväksi. Esimerkin perusteella voi kysyä, onko kaupungin päättäjillä todellista tietoa vanhusten tilanteesta, kunnosta, terveydestä ja toiveista. Vanhuksia voidaan siirrellä paikasta toiseen, henkilökunta vaihtuu, ja tuntuu että kenelläkään ei ole todellista kuvaa vanhuksen tilanteesta. Vuoden geriatriksi valittu dosentti Laura Viikari totesi radiohaastattelussa, että meillä vanhukset ovat huonommassa asemassa kuin vangit: moni vanhus on vankina omassa kodissaan neljän seinän sisällä pääsemättä vuosikausiin ulos. Tarja Västilä Jotakin on pahasti pielessä, jos kansalainen tarvitsee lakimiehen apua sosiaali- ja terveyspalveluita hakiessaan, kirjoittaa oikeustoimittaja Ari Mölsä. Yhä useampi meistä tarvitsisi oman asianajajan perustuslain takaamia oikeuksiaan valvomaan. Tilanne on sivistysvaltiossa häpeällinen. Asuvatko hallintoalamaiset ja virkamiehet eri planeetoilla eivätkö he ymmärrä toistensa kieltä? Siltä vaikuttaa, koska nyt heidän välillensä tarvitaan tulkki. Sosiaali- ja terveysoikeuteen erikoistuneita yksityisiä asianajajia on Suomessa vain kourallinen. Syy on selvä: köyhällä ei ole varaa palkata omaa lakimiestä. Valtion oikeusaputoimistostakin voi vähävarainen lakimiesapua pyytää, mutta ani harva juristi sielläkään monimutkaista sosiaali- ja terveyslainsäädäntöä hallitsee. Kansalaiset eivät ole tasa-arvoisia oikeuden edessä. Äveriäällä on varaa riidellä kihtinsä hoitamisesta tappiin saakka; vähäosainen ei aina saa asiaansa edes vireille, vaikka sairaus ja inhimillinen hätä olisi musertava. Terveyskeskusten vuodeosastoilla makaa parasta aikaa tuhansia ja taas tuhansia vanhuksia märissä vaipoissaan. Herran pelossa elänyt iäkkäin sukupolvemme ei ole tottunut pitämään puoliaan viranomaisten edessä. Harvalla on siihen enää voimiakaan. Mutta kuka avustaisi vuodeosastopotilasta tai kotonansa riutuvaa vanhusta juuri nyt? Mistä löytyy se juristijyrä, joka taistelee hänelle ihmisarvoisen hoivapaikan, vaikka kunta kuinka inisisi? Kuka lobbaisi maan hiljaisten puolesta? Syrjään sysätyillä ei ole etujärjestöä. Teksti on lyhennelmä Yle Uutisten oikeustoimittajan, varatuomari ja sosiaalipsykologi Ari Mölsän kirjoituksesta. YLE Kotimaa Virikkeitä paikallisyhdistysten toimintaan liiton kurssilta Esteettömyyden kustannukset pieniä suhteessa hyötyihin Ryhmätöissä vaihdettiin kokemuksia ja kehitettiin ideoita toiminnan kehittämiseen. Liiton kurssilla Vähäjärvellä pohdittiin paikallisyhdistysten toiminnan kehittämisen voimavaroja ja mahdollisuuksia, vaihdettiin kokemuksia yhdistysten kesken ja löydettiin yhdessä paljon ideoita toiminnan uudistamiseksi ja virkistämiseksi. Välillä kerrattiin yhdistystoiminnan lähtökohtia ja pelisääntöjä sekä muita tarpeellisia yhteisen toiminnan taitoja, mm. taloudenhoitoa, työn- ja vastuunjakoa ja kokousten sujuvaa toteutusta. Kurssilla oli mukana 24 aktiivia seitsemästä liiton yhdistyksestä. Keskustelu ja ryhmätyöskentely oli todella aktiivista ja eläväistä. Paljon puhuttiin asiaa, huumoria suinkaan unohtamatta jos nauru kerran pidentää ikää, taisi siinä itse kullekin kertyä useampi vuosi lisäaikaa. Toivottavasti kehittämisen ideat ja mahdollisuudet lähtevät paikallistoiminnassa hyvin itämään ja elämään, kussakin yhdistyksessä tietysti omien olosuhteiden ja ennen muuta jäsenten kiinnostuksen ja tarpeiden mukaan soveltaen. Teksti: Marja-Leena Kalkkinen Kuva: Tarja Västilä Esteettömyydestä johtuvat kerrostalojen rakentamiskustannukset ovat varsin alhaiset suhteessa niistä saataviin hyötyihin, käy ilmi Ympäristöministeriön tilaamasta selvityksestä. Selvityksessä arvioitiin esimerkkikohteiden avulla erilaisia esteettömän kerrostaloasumisen ratkaisuja. Esteettömyysratkaisut noudattivat voimassa olevia mm. wc- ja pesutilojen mitoitusta, ovia ja hissejä sekä käsijohteita koskevia määräyksiä. Esimerkiksi Helsingin alueella laskettiin esteettömyysmääräyksistä aiheutuvien kustannusten aiheuttavan vain noin 1 2 % asuinneliön rakentamiskustannuksista. Kustannukset pysyivät maltillisina silloinkin, kun tehtiin määräysten mukaisen perustason ylittäviä esteettömyysratkaisuja. Raportissa korostetaan huolellisen suunnittelun merkitystä. Esteettömyyteen tulisi panostaa suunnittelijoiden koulutuksessa. Esteettömyysvaihtoehtojen vertailulle on myös varattava riittävästi aikaa rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa. Näin esteettömyys voidaan toteuttaa tehokkaasti, eikä sen nimissä esimerkiksi rakenneta turhaa tilaa. Korjausrakentamisessa esteettömyyden parantamisesta aiheutuvat lisäkustannukset voivat olla moninkertaiset uudisrakentamiseen verrattuna, eikä kaikkia rakennuksia edes ole mahdollista jälkikäteen tehdä esteettömiksi. Jotta Suomessa olisi riittävästi esteettömiä asuntoja kasvavaan tarpeeseen, tulisi esteettömyys huomioida sekä uusia asuntoja rakennettaessa että nykyisiä asuntoja korjattaessa. (Ympäristöministeriön raportteja 27/2014)

7 Terveiset taas Lahdesta Uusi Invalidi 2/ Olen kertonut monessa lehdessä Lahden kuulumisia ja niin teen taas, koska samojen asioiden kanssa muillakin paikkakunnilla painitaan. Lahdessa paini alkaa muistuttaa joltain osin mutapainia, tai ainakin likaiselta tuntuu vammaispalvelulain mukaisten asiointi- ja vapaa-ajan matkojen suhteen. Olemme olleet tyytymättömiä matkapalvelukeskuksen toimintaan. Viime vuonnahan kaupunginvaltuusto päätti selvittää asiaa ja tarvittavia muutoksia, aikarajana Asia etenee. Kaupunginhallituksen kokouksessa 4.5. päätettiin kilpailuttaa vammaisten henkilökuljetusten tilausten järjestäminen. Itselleni tuli jotenkin pakettimainen olo kun luin pykälän otsikon. Tällä kertaa kymmenisen vammaisjärjestöä ja vammaisneuvosto olivat hereillä. Laitoimme yhtei- sen kirjelmän, että myös vammaisia kuultaisiin järjestelyissä ja otettaisiin huomioon, että vammaiset ovat ihmisiä joilla on omat tarpeensa kuljetuksenkin suhteen. Järjestimme ex tempore pienen mielenilmauksen kaupungintalolla ennen kokousta. Meidän kanssamme keskusteli viisi hallituksen jäsentä ja valtuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Mika Kari. Keskusteluja käytiin hyvässä hengessä ja tunsimme tulleemme kuulluiksi. Kokouksen jälkeen kuulinkin näin tapahtuneen. Käsittääkseni meitä vammaisia täytyy kuunnella kilpailutuksessa ja muissakin meitä koskevissa asioissa niin sosiaali- ja terveyslautakunnan kuin vammaispalvelun virkamiestenkin. Nähtäväksi jää, miten käytännössä toimitaan, pyydetäänkö vammaisneuvostolta lausuntoja vai jotenkin muuten. Tähän asti näille tahoille lähettämiämme kannanottoja ei juuri ole huomioitu. u u u Mielenilmaus Lahden kaupungintalolla ennen kaupunginhallituksen kokousta, jossa päätettiin vammaisten henkilökuljetusten tilausten järjestämisen kilpailuttamisesta. Lahden toriparkin maksuautomaatit yläkerroksessa voivat olla liian korkeita matalalla pyörätuolilla liikkuvalle. Mutapainin puolelle menee 5.5. lautakunnassa ollut kuljetuspalvelun huononnus: matkan tilaus pitäisi tapahtua entisen tunnin sijaan jo kaksi tuntia ennen matkaa, jotta matkoja voitaisiin yhdistellä. Tästä myös samat järjestöt kuin edellisessä ovat jättäneet vastustavan kannanoton. Jos matkojen yhdistely ei ole yli viiteen vuoteen onnistunut, niin epäilenpä onnistuisiko tuollakaan konstilla. Eihän voi tietää, kuinka kauan aikaa kuluu kaupassa, kokouksessa, harrastuksissa tai urheilukilpailuja katsomassa, ja konserttienkin kestoaika on venyvä. Busseja menee Lahdessa jopa 10 minuutin välein, eihän tasa-arvo ja yhdenvertaisuus näin mitenkään toteudu. Tämä asia vietiin lautakuntaan kertomatta meille mitään. Edellisellä viikolla vammaisneuvostossa keskusteltiin kuljetuspalveluista ja yhdistelystä ja odotusajoistakin. Virkamieskin oli paikalla, mutta ei kertonut mitään, vaikka oli valmistellut lautakunnalle menevän ehdotuksen. Se siitä kuulemisesta ja avoimuudesta tällä hetkellä vammaispalveluissa. (Lautakunnan kokousta seuraavana päivänä tuli sentään Lahden vammais- ja vanhusneuvostoille ja vammaisjärjestöille kuljetuspalvelujen laatua koskeva lausuntopyyntö.) Olen myös vanhusneuvoston jäsen, ja välillä purnaan että olemme kannanotoissamme hampaattomia. Vanhuspuolelta kuitenkin saamme erittäin hyvin tietoa tulevista uudistuksista ja muutoksista vanhuspalvelujen johtajalta Ismo Rautiaiselta ja muilta palveluista vastaavilta, joten kiitoksia heille, siellä ollaan avoimia vaikka asiat eivät aina mieleisiä olekaan. u u u Uusittu tori ja toriparkkikin on saatu avattua. Kävin tutustumassa parkkiluolaan, hienoahan siellä oli. Invapaikkoja löytyi ainakin alatasossa viisi, ja olivat tilavia sekä hyvillä paikoilla tornien vieressä mistä pääsee ulos. Maksuautomaatit yläkerroksessa voivat olla liian korkeita matalalla pyörätuolilla liikkuvalle. Invapaikat ovat myös maksullisia, mutta eihän siinä lakia rikota, koska pysäköintihalli on yksityinen, mitäpä siitä, että se on kaupungin tytäryhtiö ja rakennettu kaupungin konsernipankilta lainatuilla rahoilla. Matkakeskuksen rakentaminen sotkee liikennettä ja meikäläisen junamatkailua, kun ei tiedä mitä kautta milloinkin asemalle ja laitureille pääsee. No onhan minulla, eläkeläisellä, aikaa etsiskellä, ja kesähän on tulossa. Ritva A Korhonen Liikunnan iloa ja jaksamista elämään Nyt kun ilmat lämpenevät ja aurinko paistaa, on hyvä lähteä liikkeelle. Arjesta löytää helposti itselleen sopivaa liikuntaa, jo pienistäkin kymmenen minuutin liikuntatuokioista on iloa. Luonnossa liikkuessa voi seurata kesän edistymistä: mitä kaikkia kukkia, lintuja ja ötököitä onkaan kodin läheisyydessä. Kestävyyskuntoa saa kävelemällä, pyöräilemällä, luonnossa liikkuen ja koti- ja pihatöissä. Tasapainoa kehittävät varpailla kävely, pyöräh- dykset, voimistelu, tanssi ja pallopelit. Sykkeen kohottajia ovat mm. viikkosiivous, haravointi, uinti, vesijuoksu, kuntopyöräily ja hiihto. Viisi hyvää syytä kuntoilla: 1. Hyvä tasapaino pitää sinut pystyssä. 2. Vahvoilla jaloilla pääset paremmin bussin kyytiin ja tuolista ylös. 3. Vahva keskivartalo auttaa kenkien jalkaan laittamisessa ja hattuhyllylle kurottelussa. 4. Hyvillä käsivoimilla saat raskaat ovet auki, pihatyöt tehtyä ja kauppakassit kannettua. 5. Hyvä kunto antaa elämänvoimaa ja vapauden toimia itse. Omat sairaudet ja vammat on tärkeätä ottaa huomioon liikkumisessa tekee sen mitä oma kroppa antaa tehdä. Päivittäin liikkuminen tekee hyvää, vanhenemista se ei estä, mutta parantaa elämänlaatua. Liikkuminen vahvistaa muistia, antaa paremmat unet ja mahdollisuuden tutustua Yhteistä liikunnan iloa boccia-pelin merkeissä. uusiin ihmisiin. Oman kunnan liikunta- ja terveystoimelta ja järjestöiltä kannattaa kysyä ohjattuja liikuntaryhmiä. Kaverin kanssa tai yhdistyksen piirissä voi sopia myös yhteisistä kävelyretkistä usein on helpompi lähteä liikkeelle toisen kanssa kuin yksin. Liikunnallista kesää! Tarja Västilä (Lähde: Ikäinstituutin aineisto)

8 8 Uusi Invalidi 2/2015 Reetta Nisulan valokuvia Vähäjärveltä Vaalipaneeli Tampereella Tampereen tapaturma- ja sairausinvalidit järjestivät 9.4. vaalipaneelin paikallisille eduskuntavaaliehdokkaille. Keskustelemassa olivat lastenhoitaja Mervi Grönfors (skp), poliisi Anna-Kaisa Heinämäki (vihr), kansanedustaja Anna Kontula (vas) ja maatalous- ja metsätieteen maisteri Timo Hanhilahti (kesk). Hanhilahti kertoi, että hänelle tärkeitä asioita ovat talous, työllisyys ja julkinen sektori, tietysti myös oma perhe. Niukkenevassa taloudellisessa tilanteessakin on palvelut turvattava. Heinämäen tärkeät asiat ovat hyvinvointi ja perusturva sekä turvallisuus. Kontula totesi, etteivät politiikan perusjutut muutu: On paljon asioita joita ajetaan. Erityisen tärkeänä hän piti ympäristökysymyksiä. Grönfors pitää tärkeinä asumista, kaavoitusta ja tehokasta työttömyyden hoitoa. Hän totesi yhteiskunnallisten asenteiden koventuneen. Yleisöltä tuli runsaasti kysymyksiä. Irmeli Saarijärvi kysyi suhtautumisesta puoluetukeen ja omalääkärijärjestelmän säilyttämisestä. Eino Saarijärvi kysyi panelistien kantaa eläkkeiden indeksistä ja halusi sen palauttamista entiselleen. Kaarina Vuori kysyi NATOon liittymisestä ja Suomen suhteesta Venäjään. Panelisteilta kyseltiin myös mm., miten työllisyys olisi hoidettava ja miten suhtaudutaan 0-sopimuksiin. Mervi Grönfors totesi, että tarvitaan uusia työpaikkoja, mutta firmoille annetut tuet ja helpotukset eivät ole niitä luoneet. Hän kertoi vastustavansa työaikojen pidentämistä, päinvastoin: päivittäinen työaika pitää lyhentää kuuteen tuntiin. Välillisten verojen korotusta hän ei pitänyt oikeana menettelynä. Eläkeläisten verotusta on Grönforsin mielestä helpotettava. Hän myös vastusti NATOa, eikä pitänyt Venäjää uhkana. Anna Kontula edellytti, että työväenpuolueet toimivat työllisyyttä parantaen. Nuorisotakuuta hän ei pitänyt toimivana. Kontula kannatti työajan lyhentämistä. Hän katsoi, ettei kaikkia terveyspalveluita tarvitse hoitaa kunnallisina. Puoluetukea Kontula piti työväenpuolueille välttämättömänä, koska työnantajat kyllä tukevat porvaripuolueita. Anna-Kaisa Heinämäki piti eläketasoa kohtuullisena varsinkin keskituloisilla. Hänen mielestään puoluetukea tarvitaan. Ehdokkaat maksavat oman kampanjansa. Timo Hanhilahti katsoi, ettei NATOon ole kiire, ja toivoi, että vältetään uhittelua Venäjän suuntaan. Hän piti puoluetukea tarpeellisena ja kertoi, että Kepun ehdokkaat käyttävät 1000 euroa kampanjaan. Sillä pidetään tietysti perustoimeentulolla elävät pois ehdokkuudesta. Kaikkiaan paneeli oli varsin yksilinjainen, siinä suhteessa se muistutti eduskuntaa. Ainoastaan Kontula ja Heinämäki vähän nokittelivat eläkekatosta ja verokikkailusta. Näin vaalien jälkeen on todettava, että panelisteista Kontula jatkaa kansanedustajana. Vaalien tulos ei lupaa paljon hyvää pienituloisille ja eläkeläisille. Taavi Lintunen Terveysrintama: Eläkkeiden indeksikorotukset säilytettävä täysimääräisinä Terveysrintama ry:n vuosikokous kiinnitti kannanotossaan huomiota siihen, että ns. sosiaalietuisuuksien vuosittaisiin indeksikorotuksiin on ryhdytty puuttumaan ja jopa esitetty, että ne tulisi jäädyttää nykyiselle tasolleen vuosikausiksi eteenpäin. Esimerkiksi tämän vuoden alusta lainmukaisesta 1,1 %:n eläkeindeksikorotuksesta leikattiin suurin osa ja eläkkeisiin saatiin vain 0,39 %:n korotukset, mikä ei vastaa lainkaan jo toteutuneita maksujen, hintojen ja vuokrien korotuksia. Eläkeindeksileikkausta oli puolusteltu mm. sillä, että Kevät kämmenellä Ojanpientareet täynnä leskenlehtiä Joukossa muutama valkovuokko, Jotka keinuen kahisevat tuulessa. Pihapuussa laulaa lintu ilmoittaen kevään tulosta. Lämmin tuulenhenkäys poskillani, Ilon tunne rinnassani, olen kuin syntynyt taas uudestaan, Kevättä katsomaan. Olet portilla, olet kotiovella Avaan käteni, olet siinä kevät, kämmenellä. Vammaisten asialla vuodesta 1955 kunnallisveron eläketulovähennystä samalla korotettiin pieni- ja keskituloisten eläkeläisten osalta. Hyödyt eläkkeensaajille olivat kuitenkin näennäisiä. Pienistä eläkkeistähän ei makseta veroa. Indeksileikkaus vaikutti eläkkeiden ohella myös työmarkkinatukeen, työttömyysturvan peruspäivärahaan, opintorahaan, vammaisetuuksiin, lapsilisiin jne. Terveysrintama katsoo, että indeksikorotuksista ei tule luopua ja ne on palautettava täysimääräisiksi köyhä kansa ei voi olla kapitalistisen laman maksumiehenä. Kirsti Marmela Pori Lehti oikeaan osoitteeseen Liiton paikallisyhdistysten jäsenten osoitteenmuutokset kul kevat Uusi Invalidi-lehden postitusrekisteriin yhdistysten kautta. Muistattehan siis ilmoittaa osoitteenne muuttumisesta ajoissa oman yhdistyksenne jäsenasioidenhoitajalle! Muita lehden tilaajia pyydetään ilmoittamaan osoitetietojensa muutokset sähköpostilla tai postitse osoitteella Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, PL 30, IIRIS. Liiton toimistoon muutokset on ilmoitettava viimeistään seuraavan lehden aineistojen jättöpäivään mennessä (ks. lehden ilmestymisaikataulu sivulla 11), jotta ne ehtivät sen postitustietoihin.

9 Uusi Invalidi 2/ In memoriam Esa Aittonen Tuetulle lomalle syyskuussa Suruviesti Vilppulasta kertoi Esa Aittosen poistuneen joukostamme vaikean sairauden seurauksena. Esa Aittonen syntyi Vilppulassa, ja siellä hän suuren osan elämästään elikin. Työuran Esa teki työnjohtajana teollisuudessa ja kunnalla. Yli 50 vuotta sitten Esa oli perustamassa Vilppulan sairaus- ja tapaturmainvalidien yhdistystä. Esan oman sairauden aiheuttamat vaikeudet ajoivat nuoren miehen perustamaan vammaisjärjestöä, ja siinä hän toimikin aktiivisesti ensin taloudenhoitajana ja parinkymmenen vuoden ajan sihteerinä. Yhdistyksen antamat tehtävät hän hoiti huolella ja pienieleisesti, ja jotenkin aina tuntui, että yhdistys oli yksi Esan lapsista. Vilppulan yhdistyksen 50-vuotisjuhlassa häntä muistettiin liiton kultaisella ansiomerkillä. Liittovaltuuston kokoukseen maaliskuun alussa Esa osallistui, eikä kukaan meistä voinut arvata, että se oli viimeinen tapaamisemme. Aktiivisen järjestötoverin poismeno koskettaa, kaipaamme Esan iloista olemusta ja otamme osaa läheisten suureen suruun. Tarja Västilä Esa Aittonen. Nyt on jo kiire hakea Vähäjärven lomakotiin sosiaalilomajaksolle Lomaa voivat hakea vammaiset henkilöt, jotka eivät vuonna 2014 olleet tuetulla lomalla minkään järjestön kautta. Huolella täytetyt hakulomakkeet on toimitettava 2.6. mennessä liiton toimistoon ( liitto, PL 30, II- RIS) tai suoraan Solaris-lomiin. Loman saajille tulee Solaris-lomilta noin kuukautta ennen lomaa kirje ja lasku loman omavastuuosuudesta (50 euroa), joka on maksettava eräpäivään mennessä. Myönnetyn loman peruuttamisesta tulee ilmoittaa heti Solarislomiin, jotta joku toinen hakija voisi päästä vapautuneelle paikalle. Hakulomakkeita ja lisätietoja liiton paikallisyhdistyksistä, kotisivuilta ( fi), toimistosta (p , tsil@tsil.fi) tai lomakodista (p ) sekä Solaris-lomien kotisivuilta ( jossa lomahakemuksen voi tehdä myös sähköisesti. Juhannuspaikkoja Vähäjärvelle Juhannuspaikkoja varattavissa Vähäjärven lomakotiin. Jäsenhinta 175 euroa kolmen vuorokauden täysihoitopaketti, lisävuorokaudet 50 /vrk, ei-jäseniltä 200 euroa, lisävuorokaudet 57 / vrk. Lisätietoja ja varaukset Vähäjärven lomakoti p. (03) Syysseminaari la su LIITON TAPAHTUMIA SYKSYLLÄ 2015 Vammaisten asialla vuodesta 1955 Nyt on aika kerätä näyttelykimpsut, viimeistellä ohjelmaesitykset, treenata boccie-heittoja, koota porukat, järjestää kyydit ja ennen muuta ilmoittautua Vammaiskulttuuripäiville jotka pidetään kesäkuuta Vähäjärven lomakodissa. Ohjelma alkaa lauantaina 6.6. lounaan (klo ) jälkeen klo 14 ja päättyy sunnuntaina 7.6. iltapäivällä klo 16 mennessä. Lauantai-iltana saunat ja illanvietto. Ohjelmien lomassa käsityö- ja kuvataidenäyttelyt sekä yhdistysten välinen boccia-kisa. Hinnat: 60 euroa kahden päivän paketti (sis. yöpymisen ja täysihoidon) ja 20 euroa yhdeltä päivältä (kahdet kahvit ja lounas). Lisäyöpymiset á 20. Ilmoittautumiset, näyttelytilavaraukset ja lisätietoja: Vähäjärven lomakoti p. (03) , lomakoti@tsil.fi, tai liiton toimisto p. (09) , tsil@tsil.fi. Muistattehan kertoa osallistujien mahdollisista ruokavalioista tai -allergioista. VÄHÄJÄRVEN LOMAKOTI Tervetuloa! Kiinnostavia asiantuntijaluentoja, keskustelua ja kokemustenvaihtoa ajankohtaisista aiheista. Seminaarin yhteydessä vietetään Uusi Invalidi-lehden 60-vuotisjuhlaa. Sosiaalineuvontatoiminnan kertaus- ja jatkokurssi ti pe Neuvontatyössä tarpeellisten tietojen päivitystä ja täydennystä, opastusta ja vinkkejä neuvontatilanteisiin, harjoittelua ja kokemustenvaihtoa. Näistä ja muista syyskauden tapahtumista tiedotetaan tarkemmin alkusyksyn Uusi Invalidi-lehdessä ja yhdistyskirjeissä. Ehdotuksia koulutusteemoiksi otetaan mielellään vastaan liiton toimistossa. Tilaisuudet järjestetään Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla, Muntsilantie 19, yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Ilmoittautumiset oman paikallisyhdistyksen kautta tai liiton toimistoon, sähköpostilla tsil@tsil.fi tai p tai postitse. Muistattehan samalla kertoa mahdollisista lisäyöpymisistä (yö ja aamupala á 20 euroa), ruokavalioista ja -allergioista ja majoitukseen liittyvistä erityistarpeista. Västäräkistä vähäsen sehän on kohta kesä ja kesälomien aika Hinnat: A-osa 57euroa/vrk/hlö, B-osa 55 euroa/vrk/hlö Tarjoamme majoitusta, maukasta kotiruokaa, viihtyisiä tiloja, saunan löylyjä ja hämäläistä luontoa, Vähäjärven aaltoja ja mukavaa yhdessäoloa. Juhlat, kokoukset, pidempiaikaiset majoitukset. Kysy edullisia hintojamme, pyydä tarjous, poikkea tutustumaan paikan päälle tai vieraile kotisivuillamme. Vähäjärven lomakoti Muntsilantie Hauho (Hämeenlinna) p. (03) s-posti: lomakoti@tsil.fi

10 10 Uusi Invalidi 2/2015 Ajatelmia arjen piristykseksi Olet mainio tyyppi, tiesitkö sen? Ja mitä tahansa päiväsi aikana tapahtuukin, pysyt juuri sellaisena: yrität, annat, elät elämääsi niin hyvin kuin vain osaat. Pidä siis mieli korkealla, ja näe asiat oikeassa valossa. Ja hyvin menee. * * * Ihminen, joka ei tee virheitä, ei yleensä tee mitään muutakaan. * * * Puolet elämän iloista on löydettävissä pikkuasioista, ohimennen siepatuista. * * * Yhdeksän kymmenesosaa viisaudesta on arvostusta. Etsi jonkun käsi ja purista sitä niin kauan kuin aikaa on. * * * Hymy maksaa vähemmän kuin sähkö ja valaisee paremmin. Lehden irtonumeron lukijoille! Liiton paikallisyhdistyksen jäsenenä saat Uusi Invalidi-lehden jäsenetuna aina tuoreeltaan. Samalla pääset mukaan yhdistyksen edunvalvonta-, ker ho-, opinto-, retkeily-, askartelu- ym. toimintaan. Ota yhteyttä lähimpään paikallisyhdistykseemme. Yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivulta 11 sekä liiton kotisivuilta Tervetuloa mukaan toimintaan! Uusi Invalidi-lehden voit myös tilata lähettämällä tilauksesi, nimesi ja postiosoitteesi liiton toimistoon, PL 30, IIRIS, tai sähköpostilla osoitteeseen tsil@tsil.fi. Vuosikertatilauksen (4 numeroa) hinta on 10 euroa. Turun Tapaturma- ja Sairausinvalidit ry:n tapahtumia 2015: KESÄKUU: Ma Grace-risteily iltalähtö: S-hytti yksin 64, kaksin 44, I-hytti yksin 46, kaksin 35. HEINÄKUU: La Teatterimatka Jokioisten Kyläsepän kesäteatteriin: Jaa, mikä se sitten on? Lähtö klo Hinnat 35 /jäsen, 40 /ei jäsen. Ilmoittautumiset 1.7. mennessä. Heinäkuussa toimisto on suljettu. Yhteydenotot matkailuasioissa: Kurt Laine , Helli Koivu Sähköposti: tur.tsi@pp.inet.fi tai kurt.laine@luukku.com. ELOKUU: Jokin luento toimistolla. SYYSKUU: Ma 7.9. Siljan saaristoristeily (Piknik), hinta 33. Ilmoittautumiset mennessä. To Kokkon kota. Lähtö klo Hinta tarkentuu. LOKAKUU: La Hämeenlinnan Teatteri: musikaalikomedia Kalle Aaltonen. Hinta tarkentuu. MARRASKUU: Joulujuhla Vähäjärvellä. Toivomuksia ohjelmaksi. La Joululaulajaiset Happy Housessa. Kaikille matkoille lähtö Kirkkopuistosta, matkoilla arpajaiset. Tiedustelut ja varaukset toimistolta ma ja ke klo 10 14, Yliopistonkatu 11 a E 79. p , tai Helli Koivu p , Kurt Laine p Sähköposti: tur. tsi@pp.inet.fi. Rauman seudun Tapaturma- ja :n toimintakalenteri kesä 2015 Yhdistyksemme toimistolla, Vanhankirkonkatu 17, päivystys lauantaisin klo Kaikille avoin keskustelu- ja jutusteluhetki. Poikkea sisälle, kun liikut liki. Osallistumme vammaiskulttuuripäiville Vähäjärven lomakodissa kesäkuuta. Reinolle voi jo ilmoittautua, puh Takuulla halpa viikonloppureissu tiistaina Kaljasjärven retki, menemme Oilin mökille. Ilmoittaudu suoraan Oilille, puh Ruokaillaan ja nautitaan alkukesän rantamaisemista ja ennen kaikkea otetaan rennosti. Kuljetukset järjestetään ovelta ovelle. Torstaina Pyhämaa/Rantakunnas retki. Vietämme perinteikkään päivän merenrantamaisemasta nauttien. Ruokailua ja hyvää seuraa, rentoa keskustelua, kuulumisten vaihtoa ym. Tänne ilmoittaudutaan Reinolle puh Kesän teatterimatkat ja muut tapahtumat vielä auki. Tee oma ehdotuksesi vaikka soittamalla Reinolle. Liitolla on hyviä koulutuksia ja lomaviikkoja Vähäjärven lomakodilla, varaa omasi. Soita vaikka Toiminnallista kesää kaikille Liiton yhdistyksille toivottaa raumalaiset! Nokian Tapaturma- ja Toimintakalenteri syyskaudelle 2015 Osuuspankin kokoustiloissa, Kauppakatu 8, 4. kerros, tiistaisin klo 13.00: 8.9. kokous kerho kokous kerho kokous kerho kokous puurojuhla Kaikki jäsenet tervetuloa! Mahdollisista muutoksista ilmoitamme kokouksissa, kerhoissa ja Nokian Uutisissa. Tampereen Tapaturmaja Kesäajan muistio 2015 Toimisto on avoinna keskiviikkoisin klo , os. Näsilinnankatu 22 A 37, 6. kerros. puh. (03) , sähköposti: tsil.tampere@gmail.com. Heinäkuussa toimisto on suljettu. Kevään viimeinen kerho on klo 11.00, Pellervonkatu 9, Vammaisjärjestöjen tiloissa. Kulttuuripäivät Vähäjärvellä la 6.6., lähtö Hervannasta klo 9.30 ja Vanhalta kirkolta klo Kesäteatteri Nokialla 2.8.: Arotuulen laulu. Syyskauden avajaiset Vähäjärvellä. Syyskauden ensimmäinen torstaikerho 3.9. klo 11.00, Pellervonkatu 9. Kysy kerhoista ja retkistä Irmeliltä, puh. (03) tai Lämmintä kesää kaikille! Porin Sairaus- ja Toimintakalenteri kesä ja alkusyksy Kulttuuripäivät Vähäjärvellä Tiistaikerhot: Kuntoharjulla 21.7., 4.8. (kutsuttu vieraita), 18.8., 1.9. ja klo 12 alkaen. Linja-auto lähtee klo 11 Nuorisotalon parkkipaikalta (Isolinnankatu 12) klo Nuorisotalolla, huone 3. Käsityökerhot: ja klo Nuorisotalolla, huone 4. Hallituksen kokous: klo Nuorisotalolla, huone 3. Muutoksista ilmoitamme kerhoissa, Satakunnan Työ -lehden järjestöpalstalla sekä tapahtumakalenterissa. Uusi Invalidi -lehti netissä

11 Uusi Invalidi 2/ Lahden Seudun Sairausja Toimintakalenteri 2015 Retki kulttuuripäiville Vähäjärvelle Hinta 60 omin kyydein, matka riippuen lähtijöiden määrästä. Ilmoittautumiset Ritvalle 1.6. mennessä. Teatteriretki Pesäkalliolle sunnuntaina 5.7. Esitys Kellokosken prinsessa. Yhdistys tarjoaa väliajalla pullakahvit. Vierailu Sarvikuuttiin grillijuhliin lauantaina Perinteinen boccia-ottelu LSI:tä vastaan. Kuukausikokoukset kuukauden toisena keskiviikkona klo 10. Puheenjohtaja tavattavissa klo Lahden invakeskuksessa, Hämeenkatu 26 A, 3. krs (ei kesäaikana). Seuraava kokous 9.9. klo 10. Lisätietoja puheenjohtaja Ritva Korhoselta p keskiviikkoisin klo Tietoja myös Neuvokas.org sivuilta sos-terveysalan yhdistykset/sairaus- ja tapaturmat lahti. Kaikki mukaan tapahtumiin! Jyväskylän Seudun Sairausja :n Toimintakalenteri kevät 2015 Opintotilaisuudet: keskiviikkoisin klo , 10.6., 19.8., 16.9., ja Käsityökerho: keskiviikkoisin klo , 12.8., 26.8., 9.9., 23.9., 7.10., , 4.11., , ja Kulttuuripäivät Vähäjärvellä. Liikuntaviikko Vähäjärvellä. Maakuntaretki syksyn aikana. Aika ja paikka sovitaan myöhemmin. Kaikki kerhotoiminta on Saihokeskuksessa, Saihokatu 4. Kerhot ja opintotilaisuudet järjestetään yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. Helsingin Seudun Sairausja. Toimisto: Kulmavuorenkatu 5, Helsinki, p. (09) , sähköposti: hssti@kolumbus.fi Aktiiviloma Vähäjärvellä , 150 /henkilö, sisältää kuljetuksen Helsingistä Vähäjärvelle ja takaisin. Vietä kesäpäiviä mukavassa seurassa. Monipuolista ohjelmaa. Ilmoittautuminen mennessä Juha Kovaselle puh liitto ry:n jäsenyhdistyksiä Helsingin Seudun Sairausja Toimisto: Kulmavuorenkatu Helsinki (09) hssti@kolumbus.fi Avoinna tiistaisin klo Pj. Juha Kovanen Tädyketie 6 D Vantaa juha.t.kovanen@netti.fi Hämeenlinnan Tapaturmaja siht. Pasi Ranki Rinkelinmäenkuja 4 C Hämeenlinna pasiranki@jippii.fi Jyväskylän Seudun Sairausja Tsto: Saihokatu Jyväskylä Pj. Erkki Matikainen erkki.matikainen@kotiportti.fi Keravan Sairaus- ja Pj. Pirkko Laaksonen Seunalantie 15 E Kerava Kuopion Seudun Sairausja Pj. Paavo Antikainen Luolatie Kuopio puavo.antikainen@gmail.com liitto ry PL 30, IIRIS (Käyntiosoite: Iiris-keskus, Marjaniementie 74, Itäkeskus, Helsinki) Puh. (09) Sähköposti: tsil@tsil.fi Kotisivut: Pankkiyhteys: Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI BIC-koodi: OKOYFIHH Lahden Seudun Sairausja Pj. Ritva Korhonen Loviisankatu 14 B Lahti ritva.a.korhonen@phnet.fi Lappeenrannan Tapaturmaja Pj. Hilkka Smolander Marjankatu 6 D Lappeenranta Nokian Tapaturma- ja Pj. Eero Salonen Souranderintie 20 A Nokia Oulun Sairaus- ja Pj. Anneli Kelloniemi Kuorimokatu 2 A Oulu anneli.kelloniemi@luukku.com Porin Sairaus- ja Pj. Kirsti Marmela Peltopyyntie Pori kirsti.marmela@gmail.com Rauman Seudun Tapaturma- ja Pj. Reino Leino Kuusistonk. 6 as Rauma Tampereen Tapaturmaja Tsto: Näsilinnankatu 22 A Tampere (03) av. ke klo Pj. Anja Kivipensas Ojavainionkatu 4 B Tampere Turun Tapaturmaja Tsto: Yliopistonkatu 11 a E Turku avoinna ma ja ke klo (02) , fax (02) tur.tsi@pp.inet.fi Pj. Kurt Laine kurt.laine@luukku.com Valkeakosken Ammattitautija Pj. Reino Rantala Apiankatu 9 A Valkeakoski reino.p.rantala@gmail.com Varkauden Vammaiset ry Pj. Kauko Kuokkanen Porukankuja 4 as Varkaus Vilppulan Sairausja Pj. Anja Ylä-Ajos Kitusuontie Vilppula Uusi Invalidi-lehden seuraavat numerot Lehden numero Ilmestyy viikolla Aineisto liiton toimistolle viim. 3/2015 vko 39 (syyskuussa) /2015 vko 50 (joulukuussa) Aineistot liiton toimistoon sähköpostilla tsil@tsil.fi, tai postitse osoitteella Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto, PL 30, IIRIS. Lehtemme rajallisen palstatilan vuoksi julkaistaan muissa lehdissä olleita juttuja vain, mikäli siihen on aiheen kannalta erityinen syy ja mikäli lehdessä on tilaa. Julkaisija liitto ry PL 30, IIRIS toimisto avoinna ark Puhelin (09) Sähköposti ja kotisivut tsil@tsil.fi, Pankkiyhteys Valkeakosken Op IBAN-tilinumero: FI BIC-koodi: OKOYFIHH Päätoimittaja Antti Holopainen, Puistokatu 11 B 40, Lahti puh , sp. antti.holopainen@fimnet.fi Toimituskunta Kaija Kiessling, Ritva Korhonen, Juha Kovanen, Hannu Oittinen, Tarja Västilä Toimitussihteeri Marja-Leena Kalkkinen Taitto Asmo Koste Paino Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani ISSN-numero

12 12 Uusi Invalidi 2/2015 Milja ja Pekka luovuttivat viestikapulan Milja ja Pekka Tuovinen muistelevat lämmöllä pitkää työsarkaansa Varkauden yhdistyksen hommissa. He jättävät tehtävät hyvillä mielin uusien vetäjien, Raija Tunnilan ja Kauko Kuokkasen käsiin. On osattava hellittää ajoissa, kuten Milja asian muotoilee. Varkauden yhdistyksen johtotehtävissä pitkään olleet Milja ja Pekka Tuovinen ovat siirtyneet eläkkeelle yhdistyksen vastuutehtävistä. Onhan sitä tullut tehtyäkin pitkä rupeama, mutta kun Milja toimii vakavasti sairaan puolisonsa omaishoitajana, on korkea aika suorittaa hallittu vuoronvaihto. Emme ole olleet mukana yhdistyksen perustamisesta saakka, vaan liityimme Miljan kanssa jäseniksi vuonna Toki muu järjestötoiminta oli tuttua, ja yhdistyksen tilaisuuksissa olimme käyneet jo aiemmin. Kun minua pyydettiin puheenjohtajaksi, niin vastasin että no minä rupean puheenjohtajaksi, Pekka Tuovinen muistelee. Milja Tuovisen ajatukset rientävät kauas vuosikymmenten taakse, kun hän alkaa muistella omia ja yhdistyksen toimia. Olihan silloin monenlaista toimintaa, mutta niin oli tekijöitäkin. Tilaisuuksia on pidetty, retkiä järjestetty ja tanssejakin pidetty. Tärkeitä ovat olleet vierailut naapuriyhdistysten kesken, vallankin aikoinaan pieksämäkeläisten kanssa, Milja kertoilee. Molemmat muistelevat lämmöllä kesäpaikan talkoita ja kioskin pitämistä likeisellä kylänraitilla. Vanha kioski on yhä tallella kesäpaikan pihassa, mutta itse kesäpaikka on myynnissä. Aika aikaa kutakin, mutta rakkaat muistot säilyvät. Isot muutokset yhdellä kertaa Milja kertoo, että hän oli 17 vuotta yhdistyksen taloudenhoitajana, Pekka kaksi kautta puheenjohtajana ja Saaraminiä samoin kaksi kautta puheenjohtajana. Liiton tehtävissä Tuovisen pariskunta ei ole ollut, mutta oma yhdistys on työllistänyt sitäkin enemmän. Mutta liitto ja lomakoti ovat merkinneet meille paljon. Olemme olleet mukana ikmokoulutuksessa ja Vähäjärven lomakodissa vierailleet usein. Vetovastuista luopuminen ja kesäpaikan myynti osuvat samoihin aikoihin. Tuntuuko haikealta? Sanotaan niin, että helpottaa ja on haikea olo yhtä aikaa. En koe, että tehtävät olisivat olleet raskaita. On vain osattava hellittää ajoissa, Milja vastaa. Entä viestikapuloiden uudet haltijat Kauko Kuokkanen ja Raija Tunnila, miltä tuntuu ottaa yhdistyksen hommat vastaan? Alussa ollaan, mutta kyllä se siitä. Kysytään kokeneemmilta neuvoa, Raija pohtii. On ollut mukava nähdä, että on otettu ilolla vastaan. Parastani yritän, Kauko lupaa. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Hyvää seuraa ja kuntoilua Varkaudessa Varkauden Vammaiset on liiton perinteikäs yhdistys, viime vuonna tuli täyteen 40 vuotta. Jäsenmäärä on parhaimmillaan ollut reilut toista sataa, mutta nyt tuo lukema on noin 40. Ikääntyneessä joukossa aktiiveja on kymmenkunta, joten toiminta jää liian harvojen harteille. Mutta onneksi aina löytyy uusia vastuunkantajia, kuten tänä keväänä puheenjohtajana aloittanut Kauko Kuokkanen. Onhan tämä kova haaste, mutta onneksi minulla on kaksi adjutanttia, sihteeri ja taloudenhoitaja. Hekin ovat uusia tehtävissään, joten autamme toinen toistamme. Taustatukena ovat pit- kään toiminnassa olleet Tuovisen Milja ja Pekka, tuumii Kauko Kuokkanen leppoisaan tyyliinsä. Kun tapasimme, porukka oli koolla Varkauden uimahallilla, kuten aina maanantaisin kesäkautta lukuunottamatta. Jäseniä oli mukana kymmenkunta, kuten kuulemma keskimäärin on. Me juttelemme ja juomme kahvit, eli pidämme tällaista sosiaalista toimintaa yllä. Myös arpajaiset ovat perinteisesti asialistalla. Lisäksi pidämme kuntoa yllä uimalla ja jumpalla, kertovat osanottajat. Toimintaa on voimien ja varojen mukaan. Matkat, retket ja kesäteatteri ovat listan kärjessä, suosittuja ovat myös äitien- ja isänpäiväjuhlat sekä tietenkin pikkujoulut. Vähäjärvellä käynnit ovat jääneet vähemmälle, sillä paikka on Varkaudesta niin monen mutkan takana, että sinne pitäisi saada aina pikkubussillinen lähtijöitä, kerholaiset jatkavat. Yhdistyksellä on myös kesäpaikka kaupungin kupeessa, mutta voimien ja rahan puute ovat johtaneet siihen, että paikka on myynnissä. Kesäpaikan mökkejä on vuokrattukin, mutta se ei enää riitä kustannusten kattamiseen. Mutta kun kesäpaikka saadaan kaupaksi, sitten tullaan Vähäjärvelle isolla porukalla, lupaavat uimahallille kokoontuneet Varkauden yhdistyksen jäsenet. Teksti ja kuva: Hannu Oittinen Varkauden yhdistyksen väki kokoontuu kesäkautta lukuunottamatta uimahallilla joka maanantai. Me juttelemme ja juomme kahvit, eli pidämme tällaista sosiaalista toimintaa yllä. Myös arpajaiset ovat perinteisesti asialistalla. Lisäksi pidämme kuntoa yllä uimalla ja jumpalla, kertovat osanottajat.

Vammaispalvelulaki uudistuu

Vammaispalvelulaki uudistuu 1 Uusi vammaispalvelulaki Selkokielinen teksti, 27.9.2018 Vammaispalvelulaki uudistuu Vammaispalvelulaki muuttuu. Vanha vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki yhdistetään yhdeksi laiksi, joka koskee kaikkia

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä HOIDETTAVAA KOSKEVAT TIEDOT Henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Puhelin Tiedot hoitosuhteesta Hoidettava on hoitajan puoliso/avopuoliso

Lisätiedot

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN

Lisätiedot

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,

Lisätiedot

Uudistuva vammaislainsäädäntö

Uudistuva vammaislainsäädäntö Uudistuva vammaislainsäädäntö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 20.1.2017 Jaana Huhta, STM 1 23.1.2017 Vammaislainsäädännön uudistaminen Pitkäaikainen hanke yhteensovittaa vammaispalvelulaki

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.7.2017 Taltionumero 3515 Diaarinumero 3492/2/16 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto

Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015. Kela Terveysosasto Vammaisetuuslain muutos 1.6.2015 Kela Terveysosasto Lainmuutoksen tavoitteet Vammaisetuuksien määräytymisperusteiden selkeyttäminen Etuuksien kohdentumisen oikeudenmukaisuus kasvaa Etuuksien hakeminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari , Tampere

Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari , Tampere Sosiaali- ja terveyspalveluiden perusparannus -seminaari 23.9.2017, Tampere Vammaispalvelut ja vammaisten ihmisten oikeudet Vasemmiston vammaispoliittisen työryhmän puheenjohtaja Elina Nykyri Vasemmiston

Lisätiedot

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen

Lisätiedot

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä?

Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus. Osoite Puhelin. Osoite. Pystyttekö käyttämään julkisia liikennevälineitä? HAMINAN KAUPUNKI Ikäihmisten palvelut Kotihoitokeskus Pikkuympyräkatu 3 49400 HAMINA P. 0400 801 831 KULJETUSPALVELUHAKEMUS Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Saap.pv Dnro HAKIJA Sukunimi ja etunimet

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT

KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT KOTONA PÄRJÄÄMISTÄ TUKEVAT PALVELUT JA TALOUDELLISET TUKIMUODOT Kelan kautta haettavia etuuksia: Osittain tai kokonaan korvattavat lääkkeet Eläkettä saavan hoitotuki Eläkkeen saajan asumistuki LÄÄKEKORVAUKSET

Lisätiedot

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS

JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Sivu 1 / 5 JÄMSÄN VANHUSPALVELUIDEN PALVELUHAKEMUS Hakemuksen saapumispäivä: 1. MITÄ HAETAAN JAKSOHOITO, minkä verran jaksohoitoa haetaan: PALVELUASUMINEN (ei ympärivuorokautinen) RYHMÄKOTI(ei ympärivuorokautinen)

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN

VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN POHJOIS-SATAKUNNAN HANKEKUNNAT HONKAJOKI, JÄMIJÄRVI, KANKAANPÄÄ, KARVIA VAMMAISPALVELUN PALVELUASUMINEN TOIMINTAOHJE Palvelun määritelmä Vaikeavammaisen määritelmä Palveluasumiseen liittyvät palvelut ja

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta Lakimies Mika Välimaa 13.5.2014, Turku Kynnys ry Säädökset Vammaispalvelulaki (8-8 d, 3 a ) subjektiivinen oikeus palvelusuunnitelma Laki sosiaalihuollon

Lisätiedot

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II

Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II Sote Integraatio ja yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi ryhmä II pj Tanja Matikainen, Janakkalan kunta siht. Reetta Sorjonen, Hämeen liitto Tehtävä 1. Valitkaa taulukosta

Lisätiedot

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari

Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Suomen lääketieteen filosofian seuran 20-vuotisjuhlaseminaari Tieteiden talo, Helsinki 8.11.2014 Potilaan omavastuu KTM Vesa Ekroos VE 1 Esityksen sisältöä Järjestämisestä, tuotannosta ja rahoituksesta

Lisätiedot

Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM

Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, 8.2. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen tausta ja lähtökohdat Keskeinen sisältö Jatkovalmistelun kärjet

Lisätiedot

PARKANO-KIHNIÖ SOTE -YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA

PARKANO-KIHNIÖ SOTE -YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA Parkanon kaupunki Perusturvaosasto KULJETUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PARKANO-KIHNIÖ SOTE -YHTEISTOIMINTA-ALUEELLA 1.1.2018 ALKAEN (Petu yta 14.12.2017 ) KULJETUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PARKANON-KIHNIÖN

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUHAKEMUS

VAMMAISPALVELUHAKEMUS VAMMAISPALVELUHAKEMUS Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Haettavat palvelut (täytetään vain niiden palvelujen osalta, joita haetaan) 1. Asuminen Asunnon muutostyöt, mitä

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012)

VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Tapio Siirilä 29.9.2013 Lain sisällöstä ja toteuttamisesta Lakiin on kirjattu

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2016 1 (5) 256 Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponsi vanhusten ja vammaisten kuljetusmahdollisuuksien kehittämisestä HEL 2015-010372 T 00 00 03 Päätös päätti

Lisätiedot

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS

VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELUHAKEMUS VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Vammaispalvelulain nojalla voidaan kuljetuspalvelua ja siihen liittyvää saattajapalvelua järjestää henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Raimo Ojanlatva raimo.ojanlatva@ouka.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Oulun

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Vammaisuus ja ikä. Vanhusväestöön kuuluva henkilö voi täyttää vaikeavammaisuuden kriteerit yhtä hyvin, kuin alle kouluikäinen lapsikin

Vammaisuus ja ikä. Vanhusväestöön kuuluva henkilö voi täyttää vaikeavammaisuuden kriteerit yhtä hyvin, kuin alle kouluikäinen lapsikin Vammaisuus ja ikä Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla vamman tai sairauden johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista. Vammaispalvelulaissa

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén

Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta Tea Hoffrén Tietoa vammaisten ihmisten toimeentulosta: Kysely oikeuksien toteutumisesta 1 6.2.2018 Tea Hoffrén Mitä ja miksi? Kyselyn kohderyhmä: vammaiset henkilöt, omaiset ja läheiset sekä vammaisneuvosto- ja vammaisjärjestötoimijat

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto

Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen. Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto Valtio säästää miten käy kehitysvammaisen ihmisen Anneli Pohjola Sosiaalityön professori Lapin yliopisto 4.11.2015 Kysymys enemmän kuin ajankohtainen Kaikkialla puhutaan järjestelmäkieltä Asiakas, ihminen,

Lisätiedot

Vammaispalvelut Kelhänkatu JÄMSÄ Hakemus saapunut:

Vammaispalvelut Kelhänkatu JÄMSÄ Hakemus saapunut: 1 Jämsän kaupunki HAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi OMAISHOIDON TUKI Vammaispalvelut Kelhänkatu 3 42100 JÄMSÄ Hakemus saapunut: Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu lakiin omaishoidon tuesta (937/2005)

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Uudistuva vammaislainsäädäntö. Helsinki Jaana Huhta, STM

Uudistuva vammaislainsäädäntö. Helsinki Jaana Huhta, STM Uudistuva vammaislainsäädäntö Helsinki 12.5.2017, STM Vammaislainsäädännön uudistaminen Pitkäaikainen hanke yhteensovittaa vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki; kirjaukset useassa hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Uudistuva vammaislainsäädäntö. Helsinki Jaana Huhta, STM

Uudistuva vammaislainsäädäntö. Helsinki Jaana Huhta, STM Uudistuva vammaislainsäädäntö Helsinki 6.4.2017, STM Vammaislainsäädännön uudistaminen Pitkäaikainen hanke yhteensovittaa vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki; kirjaukset useassa hallitusohjelmassa Kokonaisuudistus,

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Satu Syrjälä satu.syrjala@avi.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Itä-Suomen

Lisätiedot

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet

Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Toimeentulotuki Kelaan 2017 Haasteet ja mahdollisuudet Riikka Kimpanpää Johtava sosiaalityöntekijä/projektipäällikkö Tampereen kaupunki 1 Toimeentulotuen tarkoitus ja oikeus sosiaaliturvaan Toimeentulotukilaki

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS

K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N LASTEN VAALITEESIT YHDENVERTAISUUS K U U L O A L A N J Ä R J E S T Ö J E N OIKEUS APUVÄLINEISIIN Kuulovammaisen lapsen ja nuoren yksilöllisiin apuvälineisiin panostaminen on investointi sujuvaan opiskelupolkuun ja tulevaisuuden työhön.

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Muutosten aika Taustalla eri lainsäädäntömuutoksien tarpeisiin Ajattelutapa muutos tarve / dg Arjen ongelmien moninaistuminen

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Aino Närkki aino.narkki@hyvinvointial

Lisätiedot

VALAS2015 2104Luonnos

VALAS2015 2104Luonnos KYSELY VAMMAISIA HENKILÖITÄ KOSKEVAN SOSIAALIHUOLLON ERITYISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTA SELVITTÄVÄN TYÖRYHMÄN MUISTIOSTA (http://stm.fi/lausuntopyynnot) VALAS2015 2104Luonnos 1. Taustatiedot 1. Vastaajatahon

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka

Postinumero ja -toimipaikka SOMERON KAUPUNKI VAMMAISPALVELU Turuntie 46 B 31400 SOMERO VAIKEAVAMMAISEN KULJETUSPALVELU HAKEMUS/TARKISTUS Saapumispäivä.. Vammaispalvelulain mukaisen kuljetuspalvelun hakeminen Täyttäkää hakemuslomake

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Vammaispalvelut Kelhänkatu JÄMSÄ Hakemus saapunut:

Vammaispalvelut Kelhänkatu JÄMSÄ Hakemus saapunut: 1 Jämsän kaupunki HAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi OMAISHOIDON TUKI Vammaispalvelut Kelhänkatu 3 42100 JÄMSÄ Hakemus saapunut: Omaishoidon tuen myöntäminen perustuu lakiin omaishoidon tuesta (937/2005)

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Pekka Räsänen pekka.rasanen@kpsaatio.

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2017 1

NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2017 1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2017 1 Vammaisneuvosto 12.10.2017 KÄSITELLYT ASIAT Sivu 16 Sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Pentin puheenvuoro 4 17 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen 6 18 Muut

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Riitta Jolanki riitta.jolanki@hiy.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Helsingin

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Hengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos

Hengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos Hengityshalvauspotilaiden asemaan suunniteltu muutos Hankekoordinaattori, dos Ilka Haarni Hengityslaitepotilaat ry STEA 2018-2020 Tausta Hengityshalvauspotilaiden aseman muutostarve lainsäädännössä perustuu

Lisätiedot

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN

TERAPIAAN HAKEUTUMINEN TERAPIAAN HAKEUTUMINEN Kelan kustantamaan kuntoutuspsykoterapiaan hakeutumisesta sekä mahdollisista etuuksista terapiakustannuksia koskien MTKL Tietopalvelu Propelli, kuntoutusneuvoja Milla Ristolainen

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus

Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus Sanna Ahola, erityisasiantuntija, OTK 8.12.2017 Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus / Sanna Ahola 1 Sosiaalihuollon palvelujärjestelmän tavoitteet Sosiaalihuollon

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS/ Lapset, kehitysvammaiset 1(6) Hakemus saapunut Kotikäynti Tiimin käsittely Hoidettavan henkilötiedot Nimi Lähiosoite Henkilötunnus Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Lähiomainen, nimi ja puhelinnumero Asumistiedot Asunto

Lisätiedot

VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN-

VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN- VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN- Vammaispalvelujen neuvottelupäivät, Scandic Park, Helsinki 18.2.2016 Jaana Huhta, STM Ajankohtaista Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä:

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv

KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv KULJETUSPALVELUHAKEMUS saapumispv vaikeavammainen hakija VpL 2, VpA 5 Kuljetuspalveluun (VpA 5 ) oikeutetulla on mahdollisuus saada välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään

Lisätiedot

Kenellä vastuu liikkumisen palvelujen toteuttamisesta

Kenellä vastuu liikkumisen palvelujen toteuttamisesta Kenellä vastuu liikkumisen palvelujen toteuttamisesta Henkilökuljetukset tulevaisuudessa Miten ikäihmisten ja vammaisten henkilöiden liikkuminen turvataan? Päivi Voutilainen, STM/STO Tulokulma liikkumisen

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu

KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu KELAN HOITOTUKI mihin se on tarkoitettu Kristiina Aaltonen 9.11.2005 Kelan vammaisetuudet lapsen hoitotuki vammaistuki eläkkeensaajien hoitotuki ruokavaliokorvaus (keliakia) Perustuvat eri aikoina säädettyihin

Lisätiedot

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1994 vp -- lie 271 Flallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Helsinki 10.9.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies, STM Ajankohtaista vammaispalveluissa ja - politiikassa

Lisätiedot

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Saapunut (työntekijä täyttää) Hakijaa koskevat tiedot Etu- ja sukunimi Henkilötunnus Puhelinnumero Osoite Perhesuhteet Naimaton Avioliitossa Eronnut Avoliitossa Asumuserossa Leski

Lisätiedot

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Vastaajien määrä: 1 Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Toni

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot